PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE

Transkriptio

1 PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE MAASEUDUN KEHITTÄMISHANKKEEN HANKESUUNNITELMA Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry/

2 Taustaa Suomen hallituksen hallitusohjelmassa sekä maaseutupoliittisessa selonteossa on linjattu, että hallitus edistää harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kehittämistä mm. parantaen maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia tukien ja kehittäen maaseudun palveluja, turvallisuutta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä, etätyön mahdollisuuksia sekä infrastruktuuria. Hallitusohjelman mukaisesti eri ministeriöissä kannetaan huolta maaseudun elinvoimaisuudesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Hyvinvointi ja palveluiden saatavuus ovat vetovoimaisen maaseudun perusedellytys. Maaseudun palvelujen tuottamiseen tarvitaan monialaisia palvelukeskuksia, joiden avulla turvataan lähipalvelut, tuetaan maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä, lisätään yhteistyötä ja edellytyksiä. Toiminta ei synny itsestään, ilman monialaista yhteistyöverkostoa kylä-, kunta-, maakunta- ja valtakuntatasolla. Syntynyt verkosto tukee ohjelmien ja strategioiden jalkauttamista ja toisaalta mahdollistaa kylätason tarpeiden esille tulon paremmin päätöksen tekoon. Haja-asutusalueiden palvelut ovat viime vuosina heikentyneet huomattavasti maassamme. Valtionhallinto on vähentänyt toimipisteitään ja palveluitaan, jonka vuoksi syntynyttä palvelutyhjiötä on tarvetta paikata. Tämän yleisesti esitetyn olettamuksen lisäksi lähtötilannetta Keski-Suomessa selvitettiin esiselvityshankkeella, kuulemalla kylien asukkaita palvelutarpeen tilanteesta. Keski-Suomessa on myös alkamassa 16 kunnan alueella valtion yhteispalvelupilotti-hanke, jossa maakuntaliitto on mukana. Tämä pilottikokeilu koskee vain valtion eri virastojen yhteispalvelua ja se vaatii nopeat Internet yhteydet mm. kuvansiirtoon ja sen palvelupisteet sijoittuvat kuntakeskuksiin. Näin ollen se ei juuri palvele varsinaista haja-asutusaluetta, johon nyt suunniteltu Palvelutuuli hanke keskittyy. Koska kuitenkin hankkeiden tavoitteet ovat pitkälle yhteneväiset, on järkevää tehdä yhteistyötä myös tämän tahon kanssa. Hanke on yhdenmukainen valtioneuvoston eduskunnalle tekemän maaseutupoliittisen selonteon kanssa. (vrt. Palveluiden saatavuuden turvaaminen maaseudulla. 2009) Hallitus mm. edellyttää keskeisten sosiaalija terveyspalveluiden, päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulujen alaluokkien opetuksen sekä kirjastopalvelujen tuottamista lähipalveluina Palvelutuuli -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa kolme. Ohjelman tavoitteina ovat maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen ja maaseudun palveluiden sekä kylien kehittäminen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tavoitteet ovat samansuuntaiset hankkeen kanssa. Kehitystavoite - Maaseudun palvelujen säilyminen ja kehittäminen Keski-Suomessa Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda Keski-Suomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle. Näin turvataan palvelut haja-asutusalueella sekä etsitään ja kokeillaan toimivia tapoja tuottaa lähipalveluita. Toimivan kylän ympärille muodostuu yhteisöllistä toimintaa, joka tukee hyvinvoinnin lisääntymistä. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen kylien toimintojen kehittymisen ja kehittämisen myötä. Oman kylän kehittämiseen tähtäävän tahtotilan synnyttäminen edellyttää asukkaiden sekä muiden toimijoiden välisiä kohtaamistilaisuuksia ja aikaa. Erilaiset lähipalvelut ja niiden ympärille kehittyvä vapaaehtoistyö lisäävät asukkaiden kohtaamisia ja yhdessä tekemistä. Palvelujen pysyvyys on mahdollista toimivassa kylässä, jossa asukkaiden tahtotilana on vastuunkanto itsestä ja tulevaisuudesta. Tarkoitus on tuoda lähipalvelutuotannon kokemukset näkyviksi.

3 Monissa kylissä on lakkautettu kyläkouluja, minkä myötä kylän asukkaille suunnatut yhteiset tilaisuudet ovat vähentyneet eivätkä asukkaat tapaa toisiaan. Tämä on vaikuttanut monessa paikassa yhteisöllisyyden katoamiseen. Tähän etsitään parannusta Palvelutuuli hankkeen avulla kylien asukkaiden oman toiminnan kautta. Hanke tavoittelee osallisuuden lisäämistä, tuomalla esiin tietoista ajatusmallia, että mikäli kylällä halutaan toimintaa, tulee jokaisen olla sen suhteen myös itse aktiivinen. Käytössä on usein tiloja, kouluja, seurantaloja, kylätaloja, joissa on mahdollista kokoontua, hoitaa tiedotusta sekä tuottaa palveluja. Toimivien lähipalvelujen lisäksi myös erilainen harrastustoiminta on yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Harrastustoiminta tuo laajan toimintakentän tukea hyvinvointia ja yhdessä tekemisen voimallista vaikutusta asukkaisiin. Keski-Suomi tähtää yhteistyöhön, yrittäjyyteen ja osaamiseen. Tavoitteenaan dynaamiseksi haluavalla maakunnalla on lisäksi puhdas ympäristö sekä turvallinen ja kehittyvä elinympäristö. Luovuus kukoistaa ja ihmisillä on mahdollisuuksia hyvinvointiin. Tavoitteena on että maaseudun vetovoima lisääntyy, palvelujen ja työpaikkojen määrä, sisältäen myös mm. kulttuuri- ja virkistyspalveluja, lisääntyy Keski-Suomessa. Hanke suorittaa kustannusvertailua palvelujen tuottamisen osalta ja tekee sosiaalista tilinpitoa varten tehtävät tavoitteiden ja mittareiden määrittelyt. Tarkoitus Palvelutuuli hankkeen tarkoitus on luoda yhteiskunnalle kustannustehokas palveluntuotanto malli tai malleja, jossa tehdään yhteistyötä valtion, kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hanke kokeilee palvelupiste toimintamalleja, selvittää ja tarkentaa palveluntuotannon taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöystävälisiä ym. edellytyksiä ja levittää saatua tietoa eteenpäin. Ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat projektin tarkoitukseen ja kehitystavoitteeseen Mahdollisuudet: Hanke tuottaa uusia koko maata hyödyttäviä toimintamalleja, monen eri sektorin yhteistyönä Hyvien käytänteiden leviäminen Kustannussäästöjen saavuttaminen palvelutuotannossa Selkeyttää eri toimintamallien kustannusvertailua Vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön haja-asutusalueen hyväksi Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen maaseudulla Kokonaan uusien palvelutuotteiden syntyminen Heikkoudet: Osittain toimimaton infrastruktuuri, tällä tarkoitetaan lähinnä huonoja Internet yhteyksiä Nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa verotustulkintoja ja rajoituksia. Esim. rajoitukset mm. polttoaineiden ja elintarvikkeiden myynnissä sekä EU-säädösten tulkinta Monipalvelupisteen palvelut oikein tuotettuina tuovat riittävän kassavirran palvelupisteen ylläpitämiseksi työntekijän avulla. Hankkeen aikana palvelupisteen ympärille voi myös perustaa paikallisten toimijoiden osuuskunnan, joka tuottaa monipalvelupisteen palveluita ja ylläpitää toimintaa hankkeen jälkeen. Esiselvityksen mukaan matkat kuntakeskuksiin ja palvelupisteisiin ovat usein pitkiä ja asiointi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, lähipalveluista oltaisiin valmiita myös maksamaan.

4 Palvelutuuli hanke rakentaa keskisuomalaisten kuntien/kylien/maaseudun asukkaiden hyvinvointia lisäämällä tiedonkulkua, kylätoimintaa, terveyspalveluja, elintarvikepalveluja, julkisia palveluita sekä muita palveluita. Esimerkkinä palveluista: Tiedotus ja kohtaamistilaisuudet Internetpiste, jossa toimivat yhteydet kyläläisten käytössä Opastusta netin käyttöön ja tietokoneella työskentelyyn, toiminta tarjoaa asukkaille uusia virikkeitä Kylän infopiste, yhteinen ilmoitustaulu Asiamiesposti Kylätoiminta, vapaaehtoistoimijoiden vertaistuki Kylätoiminnan keskus, jossa käytettävissä monipuolista kylätoimintamateriaalia Kylälehden toimitus Yhteistoimintaa kylämaiseman kohentamiseksi Järjestöjen tuotemyynti/välitys Kokoontumistilat yhdistystoimijoille ja muille ryhmille Taloushallinnon palvelut Kehittämisprojektit Kopio- ja faksipalvelut Harrastustoiminta sekä sosiaaliset kohtaamiset ja muut tilaisuudet Kylän virkistystoiminta ja kesäisin kesäasukkaiden kesken (rantakalaillat tms.) Kävely- ja pyöräilyretket Nuorten liikunta ja muiden harrastustoiminnan aktivoiminen Vanhemman väestön virkistystoiminta Liikunta ja kuntoilutoiminnan järjestäminen Musiikkiharrastus Lastenhoito ja nuorisotoiminta Lapsiparkki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Perhepäivähoitajien ryhmätapaamiset Nuorten yrittäjyystalo- mallin (Nuorten Keski-Suomi ry) sekä muiden mallien levittäminen Terveyspalveluja Neuvonta, verenpaineen mittaus Lääkekaappi Terveysillat, asiantuntijan vierailut Kiertävän sairaanhoitajan palvelut (esim. 1 krt viikko) Elintarvike myynti Kahvilapalvelut Lähituottajien tuotemyynti Ruokatilausten koordinointi Muut palvelut (koordinoidaan tarve ja järjestetään kysynnän mukaan) Kylällä olevien tilojen vuokraus (kokoustilat, juhlatilat, saunat, mökit) Astioiden yms. vuokraus

5 Paikallisten palvelujen välitys ja palvelutarpeiden kokoaminen (esim. polttopuut, lumityöt) Talonmiespalvelut ikääntyneille Siivouspalvelut Vaatehuolto, pesu- ja korjaus Ateriapalvelut Kesäkahvio Kiertävät hyvinvointipalvelut: hieroja, jalkahoitaja, parturi Kirpputori, kesäviikonloppu tori Julkiset palvelut - ohjausta sekä neuvontaa Kalastuslupien myynti Veikkauspiste Viranomaisten lomakkeet Osoitekartat Hyötyjätepiste Matkahuoltopalvelut Vesiosuuskunnan toimisto Yhteispalvelupisteen palvelut, ohjausta ja neuvontaa esim. lomakkeiden täyttämisessä Muita huomioita palvelujen tuottamiseen Maaseudun kannalta yhteispalvelupiste- tai -toimistoproblematiikka on mielenkiintoinen siksi, että on alueita, joissa julkishallinto ei tule tällaisia yhteispalvelupisteitä tai -toimistoja perustamaan / säilyttämään, ja järjestöjen kylissä ylläpitämät monipalvelupisteet, palvelutoimistot tai -keskukset voisivat hyvin ottaa hoitaakseen näitä julkisen vallan palvelutehtäviä. Tällaista neuvontatyötä tehdään monin paikoin tosin jo nyt, esimerkiksi Orivedellä Eräjärven kehittämisyhdistyksen toimistolla, jossa työntekijät neuvovat tarvittaessa asiakkaita esimerkiksi lomakkeiden etsimisessä ja täyttämisessä Kelan tai työvoimahallinnon sivuilta. Kansalaisjärjestöteemaryhmä - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkisten palvelujen järjestämiseen ja neuvontaan tarvitaan julkisia varoja. Hankkeen avulla käynnistetty monipalvelupiste toimii hankkeen jälkeen palkatun työntekijän avulla, yritystoiminnan kautta tai kyläläisten aktiivisuudesta riippuen vapaaehtoistoimintana. Yritystoiminnan kautta tuotetut palvelut (esim. parturi) jäävät toimimaan kylälle, jos kysyntää riittää, ja se on taloudellista. Hanketyöntekijöiden toimesta ei järjestetä palvelupisteissä tarjottavaa palvelua. Palvelutoimintaa kehitellään yhdessä ja valmennetaan kylän ihmisiä/toimijoita siihen. Hankkeen vetäjien ja kylien asukkaiden omalla aktiivisuudella, yhteistyöllä, kekseliäisyydellä ja verkottumisella on suuri merkitys sille, kuinka toiminta saadaan kannattavaksi ja kuinka laajalta alueelta toimijoita sekä vapaaehtoisia löytyy toteuttamaan kyläpalvelujen kehittämistä. Kylällä saattaa olla yrittäjiksi aikovia, joten yhteistyö toisten kanssa madaltaa kynnystä toteuttaa aikeitaan. Monet toiminnot ovat siirtyneet käyttämään sähköiset palvelujen kenttää. Jotta mahdollisimman moni kansalainen pysyisi mukana ajan kehityksessä, on tärkeää opastaa ja rohkaista kaikkia ihmisiä netin käyttöön ja tietokoneella työskentelyyn. Tämä voi tapahtuma myös kyläläisiä lähellä olevan mukavan toiminnan kautta. ATK taitojen kehittymistä voidaan edesauttaa Palvelutuuli-hankkeen avulla. Malli monipalvelupisteen toiminnasta eri sektoreiden välillä:

6 P a l v e l u t u u l i : M O N I P A L V E L U P I S T E I T Ä K E S K I - S U O M E N K Y L I L L E UUTTA YHTEISTYÖTÄ VALTION, KUNTIEN, YRITYSTEN JA 3. SEKTORIN VÄLILLE j u l k i n e n p a l v e l u t u o t a n t o y k s i t y i n e n p a l v e l u t u o t a n t o v a p a a e h t o i s t y ö Palvelutuuli-hanke kokeilee ja luo Keski- Suomen kyläkeskuksiin ja seurantaloille toimivia ja monipuolisia palvelumalleja. Näiden ympärille muodostuu hyvinvointia lisäävää yhteisöllistä toimintaa. Palvelut Harrastustoiminta Turvallisuus Yritystoiminnan kehittyminen Vapaaehtoistyön lisääntyminen Osallistuminen ja hyvinvointi lisääntyvät Palvelut, joissa kunta osarahoittajana Internet piste, yhteydet ja laitteet Palvelut, jotka tuotetaan asiakkaiden maksamana Hyvinvointi-illat Kahvila Palvelut, joiden turvaamiseksi tarvitaan uusia vapaaehtoistyön tekemisen tapoja Kylän info-piste Lupien myynti (kalastus yms.) Tuotemyynti Hieroja Parturi kampaaja Kylän Asiamiesposti Jäteneuvonta, kierrätyspiste Matkahuolto Osoitekartat Lomakkeet ATK koulutus, käytännön toimintaa sähköisten palvelujen käytön lisäämiseksi kyläläisten keskuudessa Kylätoiminnan keskus, materiaalia kylätoiminnan kehittämiseksi Yhteispalvelupisteen palveluja, ohjausta ja neuvontaa esim. lomakkeiden täyttämisessä Terveyspalvelut (kiertävä sairaanhoitaja) Liikuntamahdollisuudet: valaistut ladut ja lenkkipolut, puisto, liikuntakenttä, jää Taloushallintopalvelut Lapsiparkki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Tilavuokraus, juhlatila Kirpputori Ateriapalvelut Kehittämisprojektit, hankkeet Kylän turvallisuus, turvallisuussuunnitelma Kylämaiseman kunnostaminen Lääkekaappi Kotipalvelut Siivouspalvelut Virkistystoiminta Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Vaatehuolto, pesupalvelut Nuoriso aloitteet Nuorisotoiminta Astiavuokraus Työvälinevuokraus Nuorten yrittäjyystalotoiminta Perhepäivähoitajien kohtaamiset, lapsiperheiden palvelut Pienten työsuoritusten välitys (ruohonleikkuu, lumityöt, puutarhatyöt, lastenhoito, dogsitter yms.) Pitopalvelu, juhlien järjestäminen Kulttuurielämykset Kyläillat Kyläkännykkä, tietoa tarvitseville ja juttuseuraa yksinäisille

7 Resurssit Hankkeen hyödynsaajana ovat haja-asutusalueen asukkaat ja palveluntuottajat. Lähtökohtana on monipalvelupisteiden perustaminen kyläkeskuksiin Keski-Suomessa, eri toimintojen kokeilu ja kehittäminen. Toiminta sisältää kokemusten vaihtoa. Kokeilua on hyvä tehdä vähintään kahdessa eri paikassa, jotta hankkeen toteuttajat voivat verrata saamiaan tietoja ja tuloksia eri alueilta. Kylien omaleimaisuus vaikuttaa moneen asiaan, yhtä palvelupistemallia ei voi levittää suoraan toisaalle. Erilaisia malleja on jo kokeiltu eri puolella maata ja niistä saatuja kokemuksia kannattaa hyödyntää edelleen (esim. Hoivapooli hanke, Toimivälittäjäorganisaatio -hanke ja palvelusta elinvoimaa -hanke) Esimerkki Kainuusta: PALKE-hanke, Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke, tiivistelmä Palvelukeskusten suunnittelussa on huomioitava että toiminta muodostuu paikallisista tarpeista lähtien. Tällöin ei jokaisessa palvelukeskuksessa toteuteta samoja eikä välttämättä jokaisessa kaikkia tavoitteisiin määriteltyjä tavoitteista. Valtakunnallisten ja kansainvälisten kokemusten pohjalta on mahdollisuuksia rakentaa alueellisista ja paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista nousevia toimintamalleja, joissa julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmas sektori yhdessä eri paikallisten pelisääntöjen myötä rakentavat yhteisiä palvelu- ja toimintamalleja. Palvelujen tuottamisessa uusia mahdollisuuksia tuottavat mm. paikallistuntemus, lähilogistiikka, vapaaehtoisverkostojen kytkeminen palvelutuotantoketjuihin ja paikallinen palvelujen tuottaminen. Palke hanke kehittää matalan kynnyksen keskuksien toimintaa syrjäisillä alueilla, jolloin palvelujen tuottaminen tapahtuu kolmikannalla hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Maassamme on valtion yhteispalvelupilotti hankkeen lisäksi muitakin toimivia hankkeita, joilla on samansuuntaisia tavoitteita. Siksi on järkevää ja taloudellista tehdä yhteistyötä muiden kehittäjien kanssa kuten KAMPA hankkeen ja sen jatkohankkeen kanssa. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä esim. koulutusten järjestämisessä, markkinoinnissa ja opintomatkoissa. Hankehenkilöstö: Palvelutuuli hankkeelle palkataan projektipäällikkö ja valmentaja. Projektipäällikkö edustaa hanketta, johtaa hankkeen toimintaa ja taloutta hankesuunnitelman ja päätösten mukaisesti. - Avustaa hankkeen paikallisen neuvontapisteen organisoinnissa ja tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja hankekuntien kanssa - Selvittää palvelupisteessä mahdollisia palvelua (TE-toimiston palvelut, Kelan palvelut, kunnan palvelut, järjestöjen palvelut, muut palvelut, yhteistyöverkostot ja palvelun tukihenkilöt) - Pitää yhteyttä yhteistyötahoihin ja tukee palvelupisteiden toimintaa - Kehittää uusia toimintamuotoja ja tapoja - Tuotettujen palveluiden mitallistaminen sekä laskenta, palveluiden hinnan ja määrän vertailu - Vastata tiedotustoiminnasta, viestintästrategiasta sekä hankkeen lausunnoista ja kannanotoista - Hankkeen raportointi ja tilitysten teko Valmentaja tekee työtä paikallisten toimijoiden ja kuntien kanssa, auttaa palvelupisteiden organisoinnissa. Avustaa palvelupisteessä tarjottavaa palvelun järjestämisessä, koordinoinnissa ja organisoinnissa (TE-toimiston palvelut, Kelan palvelut, kunnan palvelut, järjestöjen palvelut, muut palvelut, yhteistyöverkostot ja palvelun tukihenkilöt) - Tukee kylien toimintaa, luo ohjaajien verkostoa ja vertaistoimintaa taustalla oleville yhdistyksille ja yksittäisille toimijoille - Selvittää paikallista palvelutarjontaa ja asumisviihtyvyyttä lisääviä toiminoja (perhekerho, perhepäivähoitajien tms. tapaamiset, vanhusten päiväkerho, tapahtumat ja projektit, nuorten toiminta)

8 - Palvelujen koordinointi kysynnän mukaan, motivoi ja hankkii lisää yrittäjiä - Tuotettujen palveluiden mitallistaminen sekä laskenta. Palveluiden hinnan ja määrän vertailu - Kehittämiskokoukset mm. palveluntuottajien kanssa - avustaa tiedottamisesta, kerää tietoja, seuraa tilastoja ja huolehtii hankkeen raportoinnista Olemassa oleva infrastruktuuri Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä 115 seurantaloa, joissa lähes kaikissa on mahdollisuus käyttöasteen nostamiseen. Nuorisoseurantaloja maakunnan seurantaloista on noin kolmannes. Työväentaloja on noin neljännes. Loput ovat maamiesseurantaloja ja muita kylätaloja. Suuressa osassa maakuntaa toimivat sekä puhelin- että Internet yhteydet, mikä on edellytyksenä monipalvelupistekokeiluille. Liite: Keski-Suomen seurantalot / nuorisoseurantalot (toimitettu aikaisemmin) Harvaan asutun maaseudun ihmisten arkea haittaavat usein heikot liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Eläminen vähäisten julkisten ja yksityisten palvelujen varassa vaatii yhteistoimintaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen työntekijöillä on käytössä tietokoneet Internet -yhteyksillä ja tulostimet. Toimenpiteet Esiselvityksen analysointi Hankkeen alkuvaiheessa, kun projektipäällikkö on rekrytoitu, tarkennetaan ja päivitetään vielä esiselvityskyselyn tuloksia asiasta innostuneiden kylien osalta. Alustava ja esiselvityksen jälkeen mahdollisena nähty suunnitelma palvelupisteen sijaintipaikoiksi on Pihtiputaan Muurasjärvi sekä Keuruun seutu. Palvelupisteiden perustaminen Keski-Suomeen vaiheittain paikkakuntien valinta olemassa olevien toimitilojen käyttäminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen Keski-Suomen kylissä kokeillaan 2-4 erilaista toimintamallia, joista otetaan oppia sovellettaessa asiaa koko maahan. Toimintamalleina voisi olla esim. työntekijävetoista, fyysinen ja virtuaalinen infopiste, mallia sekä yksi omaehtoinen malli Mukaan tulevat kylät valitaan hankkeen alussa. Perusteena on mm: Kylän asukkaiden tahtotila hankkeen suorittamiselle Yhteistyötahojen löytyminen Kunnan osallistuminen yhteistyö ja tuki Monipalvelupisteelle tarkoituksenmukaiset tilat Toiminnalle löytyy taustajärjestöjä (kyläyhdistys, nuorisoseura, 4H jne.) Näky toiminnan jatkuvuuden mahdollisuudesta väestöpohjan perusteella Osallistuminen ajankohtaisiin seminaareihin, tilaisuuksiin ja muu koulutus Hankehenkilöstö osallistuu muiden järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin mm. kylätoiminnan kehittäminen, palvelujen organisointi ja tukijärjestelmät, yhdistystoiminnan verotus, kylätoimijat työllistäjinä ja työnantajina, välityömarkkinoiden toiminta ja kehittäminen, järjestötoiminnan vakuutukset, sosiaalinen tilinpito menetelmät sekä hankkeen välityömarkkinoilla toimivan henkilöstön valmennuksellisten taitojen vahvistaminen ja Yhteispalvelupistemallin mukaiset julkiset palvelut, Kela, TE-toimisto jne. Hankevetäjät opastavat kohderyhmää tietämään mistä kulloinkin tarvittavaa tietoa löytyy Verkostoitumisen, kehittämisen sekä ajankohtaisten ja kehitystä eteenpäin vievien asioiden sisäistämisen vuoksi on tärkeä osallistua seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin melko laajasti.

9 Hanke ei ole rajoittunut tiettyyn osa-alueeseen, jonka vuoksi monipuolinen tiedonsaanti on hyvä lähtökohta. Valmentaja, tulevat monipalvelupisteiden toimijat ja kylistä löytyneet osaamisverkon tukihenkilöt sekä muut toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset perehdytetään tietämään mistä tietoa löytyy Perehdyttämisessä hyödynnetään sopimustahojen valmiita koulutusjärjestelmiä, esim. Nuorisoseurajärjestön kehittämiä koulutuksia sekä valtion virastojen omia yhteispalvelupistekoulutuksia vapaaehtoisesti mukana oleville markkinoidaan ja järjestetään koulutusta, jotka tähtäävät vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä ohjaajana/neuvojana toimimiseen. Opastetaan tämän koulutuksen rahoituksen hankkimisessa tämän hankkeen ulkopuolelta Hankkeessa luodaan osaamisverkkopalvelu, jossa hyödynnetään kaikkien osallistujien erikoisosaamista Internetin ja puhelimen avulla ja jota asukkaat voivat hyödyntää jokaisesta palvelupisteestä Koska hanke on kaksivuotinen, siinä voi aloittaa itseään kehittävän oppimisprosessin, jossa määräajoin, esimerkiksi hankkeen väliarviointien yhteydessä, kokoonnutaan analysoimaan vanhoja ja uusia toimintamalleja ja kehitetään niitä edelleen. Tämä edellyttää, että eri monipalvelupisteiden toimijat tutustuvat toistensa toimintaan ja vertailevat eri malleja. Hallinto ja yhteistyö Palvelutuuli hankkeella on yksinkertainen rakenne. Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry toimii vastuullisena hanketoimijana. Yhteistyössä on mukana Keski-Suomen kylät ry. Lisäksi hankkeeseen kutsutaan eri yrityksiä ja järjestöjä kunkin palvelukeskuksen tarpeiden mukaisesti Liite 2. Kuvaus hallinnoijasta Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton jo olemassa olevan yhteistyöverkon hyödyntämisellä saadaan myös tehoa ja kustannussäästöjä. Synergia etua on esim. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeesta. Kylätoiminta on luontainen osa Suomen Nuorisoseurojen Liiton toimintaa. Tästä on esimerkkinä ja nykyajan toimintamallina projektitoiminta, jota on ollut vuodesta 2003 lähtien. Nuorisoseurajärjestön kyliin liittyviä hankkeita on ollut mm. Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta -hanke ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseksi Kisällistä osaajaksi projekti, jossa tavoitteena oli aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen. Keski-Suomen Kylät Keski-Suomen Liitto (esiselvitys) Hankkeen seuranta Hankkeelle nimetään seurantaryhmä, joka seuraa kehitystavoitetta. Edustettuina ja jäseninä on: rahoittajataho, Keski-Suomen ELY keskus toteuttajataho (Suomen Nuorisoseurojen Liitto) kuntataho valtion virastot maakuntaliitto seurojen ja yhdistysten edustajat asiantuntijaedustajat Keski-Suomen Kylät ry:n edustaja

10 Seurantaryhmästä voidaan tarvittaessa erottaa pienempi asiantuntijaryhmä tukemaan hankkeen henkilöstöä erityisalalla. Hankkeen omien asiantuntijoiden sekä yhteistyötahojen kanssa muodostetaan tulevaisuusverstas - Palvelutuuli ajatuspaja, jossa ideoidaan tulevaisuutta. Hankkeen aikana tuotetaan rahoittajan vaatima raportointi (väli- ja loppuraportit). Hankkeen sisäisestä arvioinnista laaditaan raportit sidosryhmille. Puolivuosittain tehdään sisäinen arviointi, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Samalla tarkastellaan toteuttamisaikataulua ja arvioidaan muutosten tarvetta. Tulokset Hankkeen yleistavoitteena on turvata palvelut haja-asutusalueella sekä etsiä ja kokeilla toimivia palvelumalleja vähenevien palveluiden tilalle. Eri toimintojen kokeilu, toteutus ja arviointi tapahtuvat oppimisprosessina. Hankkeen tuloksen syntyy osaamisverkosto ja parempi vuorovaikutus maakuntakeskusten ja maaseutumaisten alueiden kanssa osaamisverkostoon ja parempaan vuorovaikutukseen maakuntakeskusten ja maaseutumaisten alueiden kanssa pääsemiseksi toteutetaan hanketta eri paikkakunnilla. Hankkeen henkilöstö tukee ja valmentaa paikallisia käynnistämään monipalvelupisteitä vaiheittain Keski-Suomen alueella. Palvelujen pysyvyys toimivassa kylässä, jossa asukkaiden tahtotilana on vastuunkanto itsestä ja tulevaisuudesta on myös tulostavoitteena Valmentaja tukee paikallisia toimijoita rakentamaan monipalvelupistettä sekä vahvistamaan näiden omaa osaamista, auttaa ja valmentaa paikallisia ihmisiä rakentamaan pysyviä ratkaisuja niin toiminnan sisältöjen kuin rahoitusratkaisujenkin osalta Vastuunkatoa tukevat myös nuorten tapahtumat ja projektit, joilla lisätään omaehtoisuutta, esim. liikuntatapahtuma, kulttuuritapahtuma sekä harrastustoiminta. Tavoitteena on tukea kyläläisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan itse heille mieluisia asioita. Innostus lisää nuorten osallisuutta yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa uuden toimintakulttuurin kehittymisen. Vapaaehtoisten mukaan saaminen on hankkeen tulosten kannalta olennaista ja on suuri osa valmentajan työtä Onnistuessaan hanke kehittää eri tahojen (esim. yhdistysten ja kuntien) välistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa ja luo pysyviä toimintamalleja. Tavoitteena on sitouttaa eri toimijat, yritykset, yksityiset sekä kunnat/valtio maksamaan oma osuutensa, että toiminta säilyy jatkossakin. Hanke mallintaa ja avustaa sopimusten teossa sekä kustannusten jakamisessa. Hankkeen aikana kehitettyjen monipalvelupisteen palveluja ei ole tarkoitus tuottaa ilmaiseksi ja myös esiselvityksessä kävi ilmi että palveluista oltaisiin valmiita maksamaan. Matkat nykyisiin lähimpiin palvelupisteisiin ovat usein kohtuuttoman pitkiä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Asiaa on tutkittu mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toimesta. (vrt. Ritva Pihlaja: Kolmas sektori maaseutukunnissa, 2010) Laadulliset ja hyvinvointia lisäävät tulokset: hiilijalanjäljet pienenevät kun palveluita tuotetaan lähipalveluina Kylien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttäminen ja välillisesti uusien työpaikkojen synnyttäminen Vajaakäytöllä olevien kylä- ja seurantalojen käytön lisääminen, käyttöasteen mittareiden ja näkyvyyden tuottaminen Varsinkin ikääntyvän väestön oppi käyttämään valtion, kuntien ja yritysten sähköisiä palveluja Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja alueen vetovoiman lisääminen Eri palveluntuottajien yhteistoimintamallit Yhteistyön lisääminen valtion, kuntien, yritysten ja 3-sektorin palveluntuottajien välillä

11 Nuorten osallisuuden lisääminen kylien päätöksenteossa Viestinnän kehittyminen Hyvinvoinnin mittareiden käyttö: kuten sosiaalisen kirjanpidon soveltaminen ja kehittäminen käytännön läheiseksi (esim. sosiaalisen tilinpidon käytön selkeyttäminen) Keinot ja taidot arvioida omaa toimintaa, vahvuuksia ja osaamista sekä oppia elinikäisesti kasvaa Väestön oppiminen käyttämään sähköisiä palveluita Määrälliset tulokset: Kustannusvertailun teko eri vaihtoehtojen välillä palvelujen tuottamisessa Sosiaalisen kirjanpidon huomioiminen palvelujen tuottamisessa ja kylien asukkaiden hyvinvoinnissa Kylä- ja seurantalojen käyttöasteen lisääntyminen Uusien palvelujen tuottaminen ja vanhojen säilyttäminen, sekä jopa kokonaan uusien tapojen löytäminen palvelutarpeiden tyydyttämiseen Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien syntyminen Tulosten arviointi ja kehittäminen Palveluiden tuottamisesta koituneita kustannuksia vertaillaan palvelumääriin ja olosuhteisiin Palvelujen koordinointi kuntien, valtion virastojen, yhdistysten ja muiden tahojen välillä, esimerkiksi: mobiilipalvelut, logistiikkapalvelut Palvelumallien vertailussa nykyisiin huomioidaan olosuhteiden ja energiankulutuksen vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan myös työllisyyteen ja verotuloihin. Hankkeessa kehitetään ja luodaan taloudellisia toimintamalleja hankkeen jälkeiseen aikaan. Arvioidaan siis myös toiminnan jatkuvuutta ja toiminnan edellytyksiä Työnjaon selventäminen 1., 2. ja 3. sektorin välillä. Palvelujen tuotannossa eri tahojen välillä on huomioitava mahdolliset kilpailutilanteet ja kilpailun vääristyminen. Kuntiin pyritään nimeämään vastuuhenkilöt, joiden kanssa hanke pitää yhteyttä. Tiedottaminen, näkyvyyden seuranta Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tiedotetaan hankkeesta ja sen toteutuksesta paikallisissa ja maakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeen aikana syntyneistä hyvistä käytänteistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti kylätoiminnan julkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Aikataulu Ennen varsinaisen hankkeen toteutusta on perustettu suunnitteluryhmä, joka mm. rekrytoi projektipäällikön ja tiedottaa alkavasta hankkeesta. Suunnitteluryhmää täydennetään tarvittaessa loppuvuodesta myös kylien, maakuntaliiton tai kunnan edustajilla. Maaliskuu 2011 toukokuu 2011 Palvelurakenteen turvaaminen maaseudulla hankkeen esiselvitys Rekrytoidaan projektipäällikkö ja valmentaja Tammikuu 2012 Tiedottaminen, esitteet ja tiedotusmateriaali Tammikuu-maaliskuu 2012 Perustetaan seurantaryhmä ja tarkennetaan hankesuunnitelma Hankeinfot ja kylien ja toimipisteiden valinta Kuntien hallitusten informointi, yhteyshenkilöiden etsiminen Yhteydenotot muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, joilla on samansuuntaisia tavoitteita (verkottuminen) Hankintojen kilpailuttaminen ja Leasing sopimusten teko Tilojen etsiminen, vuokrasopimukset, hankinnat

12 Helmikuu - toukokuu 2012 Aloitetaan eri palvelupistemallien suunnittelu ja tarkennetaan pilottikylien palvelutarpeet ja resurssit Verkostojen tapaamiset, vertaisryhmien tapaamiset Huhtikuu-toukokuu 2012 Tiedotustoiminnan / kampanjan suunnittelu Tiedottaminen monipalvelupisteiden aloittamisesta Elokuu Tuetaan paikallisia toimijoita pilotti monipalvelupiste/ - pisteiden perustamisessa Maaliskuu Syyskuu 2012 Kustannusvertailua ja sosiaalista tilinpitoa varten tehtävä tavoitteiden ja mittareiden ja mittausmenetelmien määrittely sekä sidosryhmien kartoittaminen Marraskuu 2012 Palautteen kerääminen yhteistyötahoilta kehittämistä varten Helmikuu - joulukuu 2013 Yhteistyömallien toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen (Painottuu hankkeen loppuvaiheeseen) Koko hankkeen ajan, erityisesti Marraskuu joulukuu 2013 Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen Joulukuu 2013 Raportointi ja loppuarviointi rahoittajalle Säännöllinen toiminta koko hankkeen ajan: - Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen - Tiedottaminen tiedotussuunnitelman mukaan - Henkilöstön, monipalvelupisteiden toimijoiden, yrittäjien ja vapaaehtoistyövoiman koulutus ja tapaamiset - Hankkeen sisäinen väliarviointi ja mahdolliset toimintamallien muutokset puolivuosittain Kuukausittain: Hankkeen työntekijöiden: projektipäällikön, valmentajan ja muiden toimijoiden säännölliset yhteiset kuukausitapaamiset, joiden yhteyteen pyritään järjestämään myös koulutus/perehdyttämistilaisuuksia kustannussyistä Henkilöstön ja mahdollisen vapaaehtoistyövoiman koulutus aikataulu muodostuu valtion virastojen ja muiden yhteistyökumppaneiden koulutusaikataulujen mukaan Seurantaryhmä kokoontuu n. kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran aivan hankkeen alussa Maksuvalmius Hankkeen aikainen välirahoitus hoidetaan Suomen Nuorisoseurojen Liiton kassasta. Maksuennakkoa haetaan myönteisen hankepäätöksen jälkeen Keski-Suomen Ely-keskuksen kanssa sovittavalla aikataululla. Yksityisen raha kerätään osallistumismaksuilla ja tarvittaessa liiton omakustannusosuudella.

13 Kustannusarvio (Hintoihin sisältyy arvonlisävero) Palvelurakenteen turvaaminen maaseudulla hanke aika - kk / kk Yhteensä YHT. Palkat sivukuluineen: Vetäjä Valmentaja Ostopalvelut: Konsultti, tutkimus ja selvitystyö (esim. sosiaalisen tilinpidon perustaminen) Matkakulut: Projektihenkilöstö Ohjausryhmä Materiaalit ja tarvikkeet: Leasingsopimuksilla Investoinnit tiedonkulkuun 2 kannett. tietokonetta kopiokonetta dataprojektoria Ostetaan 2 Matkapuhelinta tulostinta Yleiskustannukset: Toimitilojen vuokrat (1 toimipistettä / maakunnassa ja toimisto) Keskimäärin Monipalvelupisteiden perustamiskustannukset Puhelinkulut Käyttö- ja liittymismaksut mm. internet Tiedottaminen ja markkinointi Muut toimistokulut tulostus, kopiointi Luontoissuoritukset talkoot ym Taloushallinto Kirjanpito, palkanlaskenta 10 % kokonaiskustannusarviosta YHTEENSÄ