PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE 1.1.2012 31.12.2013"

Transkriptio

1 PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE MAASEUDUN KEHITTÄMISHANKKEEN HANKESUUNNITELMA Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry/

2 Taustaa Suomen hallituksen hallitusohjelmassa sekä maaseutupoliittisessa selonteossa on linjattu, että hallitus edistää harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kehittämistä mm. parantaen maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia tukien ja kehittäen maaseudun palveluja, turvallisuutta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä, etätyön mahdollisuuksia sekä infrastruktuuria. Hallitusohjelman mukaisesti eri ministeriöissä kannetaan huolta maaseudun elinvoimaisuudesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Hyvinvointi ja palveluiden saatavuus ovat vetovoimaisen maaseudun perusedellytys. Maaseudun palvelujen tuottamiseen tarvitaan monialaisia palvelukeskuksia, joiden avulla turvataan lähipalvelut, tuetaan maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä, lisätään yhteistyötä ja edellytyksiä. Toiminta ei synny itsestään, ilman monialaista yhteistyöverkostoa kylä-, kunta-, maakunta- ja valtakuntatasolla. Syntynyt verkosto tukee ohjelmien ja strategioiden jalkauttamista ja toisaalta mahdollistaa kylätason tarpeiden esille tulon paremmin päätöksen tekoon. Haja-asutusalueiden palvelut ovat viime vuosina heikentyneet huomattavasti maassamme. Valtionhallinto on vähentänyt toimipisteitään ja palveluitaan, jonka vuoksi syntynyttä palvelutyhjiötä on tarvetta paikata. Tämän yleisesti esitetyn olettamuksen lisäksi lähtötilannetta Keski-Suomessa selvitettiin esiselvityshankkeella, kuulemalla kylien asukkaita palvelutarpeen tilanteesta. Keski-Suomessa on myös alkamassa 16 kunnan alueella valtion yhteispalvelupilotti-hanke, jossa maakuntaliitto on mukana. Tämä pilottikokeilu koskee vain valtion eri virastojen yhteispalvelua ja se vaatii nopeat Internet yhteydet mm. kuvansiirtoon ja sen palvelupisteet sijoittuvat kuntakeskuksiin. Näin ollen se ei juuri palvele varsinaista haja-asutusaluetta, johon nyt suunniteltu Palvelutuuli hanke keskittyy. Koska kuitenkin hankkeiden tavoitteet ovat pitkälle yhteneväiset, on järkevää tehdä yhteistyötä myös tämän tahon kanssa. Hanke on yhdenmukainen valtioneuvoston eduskunnalle tekemän maaseutupoliittisen selonteon kanssa. (vrt. Palveluiden saatavuuden turvaaminen maaseudulla. 2009) Hallitus mm. edellyttää keskeisten sosiaalija terveyspalveluiden, päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulujen alaluokkien opetuksen sekä kirjastopalvelujen tuottamista lähipalveluina Palvelutuuli -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa kolme. Ohjelman tavoitteina ovat maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen ja maaseudun palveluiden sekä kylien kehittäminen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tavoitteet ovat samansuuntaiset hankkeen kanssa. Kehitystavoite - Maaseudun palvelujen säilyminen ja kehittäminen Keski-Suomessa Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda Keski-Suomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle. Näin turvataan palvelut haja-asutusalueella sekä etsitään ja kokeillaan toimivia tapoja tuottaa lähipalveluita. Toimivan kylän ympärille muodostuu yhteisöllistä toimintaa, joka tukee hyvinvoinnin lisääntymistä. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen kylien toimintojen kehittymisen ja kehittämisen myötä. Oman kylän kehittämiseen tähtäävän tahtotilan synnyttäminen edellyttää asukkaiden sekä muiden toimijoiden välisiä kohtaamistilaisuuksia ja aikaa. Erilaiset lähipalvelut ja niiden ympärille kehittyvä vapaaehtoistyö lisäävät asukkaiden kohtaamisia ja yhdessä tekemistä. Palvelujen pysyvyys on mahdollista toimivassa kylässä, jossa asukkaiden tahtotilana on vastuunkanto itsestä ja tulevaisuudesta. Tarkoitus on tuoda lähipalvelutuotannon kokemukset näkyviksi.

3 Monissa kylissä on lakkautettu kyläkouluja, minkä myötä kylän asukkaille suunnatut yhteiset tilaisuudet ovat vähentyneet eivätkä asukkaat tapaa toisiaan. Tämä on vaikuttanut monessa paikassa yhteisöllisyyden katoamiseen. Tähän etsitään parannusta Palvelutuuli hankkeen avulla kylien asukkaiden oman toiminnan kautta. Hanke tavoittelee osallisuuden lisäämistä, tuomalla esiin tietoista ajatusmallia, että mikäli kylällä halutaan toimintaa, tulee jokaisen olla sen suhteen myös itse aktiivinen. Käytössä on usein tiloja, kouluja, seurantaloja, kylätaloja, joissa on mahdollista kokoontua, hoitaa tiedotusta sekä tuottaa palveluja. Toimivien lähipalvelujen lisäksi myös erilainen harrastustoiminta on yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Harrastustoiminta tuo laajan toimintakentän tukea hyvinvointia ja yhdessä tekemisen voimallista vaikutusta asukkaisiin. Keski-Suomi tähtää yhteistyöhön, yrittäjyyteen ja osaamiseen. Tavoitteenaan dynaamiseksi haluavalla maakunnalla on lisäksi puhdas ympäristö sekä turvallinen ja kehittyvä elinympäristö. Luovuus kukoistaa ja ihmisillä on mahdollisuuksia hyvinvointiin. Tavoitteena on että maaseudun vetovoima lisääntyy, palvelujen ja työpaikkojen määrä, sisältäen myös mm. kulttuuri- ja virkistyspalveluja, lisääntyy Keski-Suomessa. Hanke suorittaa kustannusvertailua palvelujen tuottamisen osalta ja tekee sosiaalista tilinpitoa varten tehtävät tavoitteiden ja mittareiden määrittelyt. Tarkoitus Palvelutuuli hankkeen tarkoitus on luoda yhteiskunnalle kustannustehokas palveluntuotanto malli tai malleja, jossa tehdään yhteistyötä valtion, kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hanke kokeilee palvelupiste toimintamalleja, selvittää ja tarkentaa palveluntuotannon taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöystävälisiä ym. edellytyksiä ja levittää saatua tietoa eteenpäin. Ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat projektin tarkoitukseen ja kehitystavoitteeseen Mahdollisuudet: Hanke tuottaa uusia koko maata hyödyttäviä toimintamalleja, monen eri sektorin yhteistyönä Hyvien käytänteiden leviäminen Kustannussäästöjen saavuttaminen palvelutuotannossa Selkeyttää eri toimintamallien kustannusvertailua Vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön haja-asutusalueen hyväksi Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen maaseudulla Kokonaan uusien palvelutuotteiden syntyminen Heikkoudet: Osittain toimimaton infrastruktuuri, tällä tarkoitetaan lähinnä huonoja Internet yhteyksiä Nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa verotustulkintoja ja rajoituksia. Esim. rajoitukset mm. polttoaineiden ja elintarvikkeiden myynnissä sekä EU-säädösten tulkinta Monipalvelupisteen palvelut oikein tuotettuina tuovat riittävän kassavirran palvelupisteen ylläpitämiseksi työntekijän avulla. Hankkeen aikana palvelupisteen ympärille voi myös perustaa paikallisten toimijoiden osuuskunnan, joka tuottaa monipalvelupisteen palveluita ja ylläpitää toimintaa hankkeen jälkeen. Esiselvityksen mukaan matkat kuntakeskuksiin ja palvelupisteisiin ovat usein pitkiä ja asiointi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, lähipalveluista oltaisiin valmiita myös maksamaan.

4 Palvelutuuli hanke rakentaa keskisuomalaisten kuntien/kylien/maaseudun asukkaiden hyvinvointia lisäämällä tiedonkulkua, kylätoimintaa, terveyspalveluja, elintarvikepalveluja, julkisia palveluita sekä muita palveluita. Esimerkkinä palveluista: Tiedotus ja kohtaamistilaisuudet Internetpiste, jossa toimivat yhteydet kyläläisten käytössä Opastusta netin käyttöön ja tietokoneella työskentelyyn, toiminta tarjoaa asukkaille uusia virikkeitä Kylän infopiste, yhteinen ilmoitustaulu Asiamiesposti Kylätoiminta, vapaaehtoistoimijoiden vertaistuki Kylätoiminnan keskus, jossa käytettävissä monipuolista kylätoimintamateriaalia Kylälehden toimitus Yhteistoimintaa kylämaiseman kohentamiseksi Järjestöjen tuotemyynti/välitys Kokoontumistilat yhdistystoimijoille ja muille ryhmille Taloushallinnon palvelut Kehittämisprojektit Kopio- ja faksipalvelut Harrastustoiminta sekä sosiaaliset kohtaamiset ja muut tilaisuudet Kylän virkistystoiminta ja kesäisin kesäasukkaiden kesken (rantakalaillat tms.) Kävely- ja pyöräilyretket Nuorten liikunta ja muiden harrastustoiminnan aktivoiminen Vanhemman väestön virkistystoiminta Liikunta ja kuntoilutoiminnan järjestäminen Musiikkiharrastus Lastenhoito ja nuorisotoiminta Lapsiparkki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Perhepäivähoitajien ryhmätapaamiset Nuorten yrittäjyystalo- mallin (Nuorten Keski-Suomi ry) sekä muiden mallien levittäminen Terveyspalveluja Neuvonta, verenpaineen mittaus Lääkekaappi Terveysillat, asiantuntijan vierailut Kiertävän sairaanhoitajan palvelut (esim. 1 krt viikko) Elintarvike myynti Kahvilapalvelut Lähituottajien tuotemyynti Ruokatilausten koordinointi Muut palvelut (koordinoidaan tarve ja järjestetään kysynnän mukaan) Kylällä olevien tilojen vuokraus (kokoustilat, juhlatilat, saunat, mökit) Astioiden yms. vuokraus

5 Paikallisten palvelujen välitys ja palvelutarpeiden kokoaminen (esim. polttopuut, lumityöt) Talonmiespalvelut ikääntyneille Siivouspalvelut Vaatehuolto, pesu- ja korjaus Ateriapalvelut Kesäkahvio Kiertävät hyvinvointipalvelut: hieroja, jalkahoitaja, parturi Kirpputori, kesäviikonloppu tori Julkiset palvelut - ohjausta sekä neuvontaa Kalastuslupien myynti Veikkauspiste Viranomaisten lomakkeet Osoitekartat Hyötyjätepiste Matkahuoltopalvelut Vesiosuuskunnan toimisto Yhteispalvelupisteen palvelut, ohjausta ja neuvontaa esim. lomakkeiden täyttämisessä Muita huomioita palvelujen tuottamiseen Maaseudun kannalta yhteispalvelupiste- tai -toimistoproblematiikka on mielenkiintoinen siksi, että on alueita, joissa julkishallinto ei tule tällaisia yhteispalvelupisteitä tai -toimistoja perustamaan / säilyttämään, ja järjestöjen kylissä ylläpitämät monipalvelupisteet, palvelutoimistot tai -keskukset voisivat hyvin ottaa hoitaakseen näitä julkisen vallan palvelutehtäviä. Tällaista neuvontatyötä tehdään monin paikoin tosin jo nyt, esimerkiksi Orivedellä Eräjärven kehittämisyhdistyksen toimistolla, jossa työntekijät neuvovat tarvittaessa asiakkaita esimerkiksi lomakkeiden etsimisessä ja täyttämisessä Kelan tai työvoimahallinnon sivuilta. Kansalaisjärjestöteemaryhmä - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkisten palvelujen järjestämiseen ja neuvontaan tarvitaan julkisia varoja. Hankkeen avulla käynnistetty monipalvelupiste toimii hankkeen jälkeen palkatun työntekijän avulla, yritystoiminnan kautta tai kyläläisten aktiivisuudesta riippuen vapaaehtoistoimintana. Yritystoiminnan kautta tuotetut palvelut (esim. parturi) jäävät toimimaan kylälle, jos kysyntää riittää, ja se on taloudellista. Hanketyöntekijöiden toimesta ei järjestetä palvelupisteissä tarjottavaa palvelua. Palvelutoimintaa kehitellään yhdessä ja valmennetaan kylän ihmisiä/toimijoita siihen. Hankkeen vetäjien ja kylien asukkaiden omalla aktiivisuudella, yhteistyöllä, kekseliäisyydellä ja verkottumisella on suuri merkitys sille, kuinka toiminta saadaan kannattavaksi ja kuinka laajalta alueelta toimijoita sekä vapaaehtoisia löytyy toteuttamaan kyläpalvelujen kehittämistä. Kylällä saattaa olla yrittäjiksi aikovia, joten yhteistyö toisten kanssa madaltaa kynnystä toteuttaa aikeitaan. Monet toiminnot ovat siirtyneet käyttämään sähköiset palvelujen kenttää. Jotta mahdollisimman moni kansalainen pysyisi mukana ajan kehityksessä, on tärkeää opastaa ja rohkaista kaikkia ihmisiä netin käyttöön ja tietokoneella työskentelyyn. Tämä voi tapahtuma myös kyläläisiä lähellä olevan mukavan toiminnan kautta. ATK taitojen kehittymistä voidaan edesauttaa Palvelutuuli-hankkeen avulla. Malli monipalvelupisteen toiminnasta eri sektoreiden välillä:

6 P a l v e l u t u u l i : M O N I P A L V E L U P I S T E I T Ä K E S K I - S U O M E N K Y L I L L E UUTTA YHTEISTYÖTÄ VALTION, KUNTIEN, YRITYSTEN JA 3. SEKTORIN VÄLILLE j u l k i n e n p a l v e l u t u o t a n t o y k s i t y i n e n p a l v e l u t u o t a n t o v a p a a e h t o i s t y ö Palvelutuuli-hanke kokeilee ja luo Keski- Suomen kyläkeskuksiin ja seurantaloille toimivia ja monipuolisia palvelumalleja. Näiden ympärille muodostuu hyvinvointia lisäävää yhteisöllistä toimintaa. Palvelut Harrastustoiminta Turvallisuus Yritystoiminnan kehittyminen Vapaaehtoistyön lisääntyminen Osallistuminen ja hyvinvointi lisääntyvät Palvelut, joissa kunta osarahoittajana Internet piste, yhteydet ja laitteet Palvelut, jotka tuotetaan asiakkaiden maksamana Hyvinvointi-illat Kahvila Palvelut, joiden turvaamiseksi tarvitaan uusia vapaaehtoistyön tekemisen tapoja Kylän info-piste Lupien myynti (kalastus yms.) Tuotemyynti Hieroja Parturi kampaaja Kylän Asiamiesposti Jäteneuvonta, kierrätyspiste Matkahuolto Osoitekartat Lomakkeet ATK koulutus, käytännön toimintaa sähköisten palvelujen käytön lisäämiseksi kyläläisten keskuudessa Kylätoiminnan keskus, materiaalia kylätoiminnan kehittämiseksi Yhteispalvelupisteen palveluja, ohjausta ja neuvontaa esim. lomakkeiden täyttämisessä Terveyspalvelut (kiertävä sairaanhoitaja) Liikuntamahdollisuudet: valaistut ladut ja lenkkipolut, puisto, liikuntakenttä, jää Taloushallintopalvelut Lapsiparkki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Tilavuokraus, juhlatila Kirpputori Ateriapalvelut Kehittämisprojektit, hankkeet Kylän turvallisuus, turvallisuussuunnitelma Kylämaiseman kunnostaminen Lääkekaappi Kotipalvelut Siivouspalvelut Virkistystoiminta Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Vaatehuolto, pesupalvelut Nuoriso aloitteet Nuorisotoiminta Astiavuokraus Työvälinevuokraus Nuorten yrittäjyystalotoiminta Perhepäivähoitajien kohtaamiset, lapsiperheiden palvelut Pienten työsuoritusten välitys (ruohonleikkuu, lumityöt, puutarhatyöt, lastenhoito, dogsitter yms.) Pitopalvelu, juhlien järjestäminen Kulttuurielämykset Kyläillat Kyläkännykkä, tietoa tarvitseville ja juttuseuraa yksinäisille

7 Resurssit Hankkeen hyödynsaajana ovat haja-asutusalueen asukkaat ja palveluntuottajat. Lähtökohtana on monipalvelupisteiden perustaminen kyläkeskuksiin Keski-Suomessa, eri toimintojen kokeilu ja kehittäminen. Toiminta sisältää kokemusten vaihtoa. Kokeilua on hyvä tehdä vähintään kahdessa eri paikassa, jotta hankkeen toteuttajat voivat verrata saamiaan tietoja ja tuloksia eri alueilta. Kylien omaleimaisuus vaikuttaa moneen asiaan, yhtä palvelupistemallia ei voi levittää suoraan toisaalle. Erilaisia malleja on jo kokeiltu eri puolella maata ja niistä saatuja kokemuksia kannattaa hyödyntää edelleen (esim. Hoivapooli hanke, Toimivälittäjäorganisaatio -hanke ja palvelusta elinvoimaa -hanke) Esimerkki Kainuusta: PALKE-hanke, Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke, tiivistelmä Palvelukeskusten suunnittelussa on huomioitava että toiminta muodostuu paikallisista tarpeista lähtien. Tällöin ei jokaisessa palvelukeskuksessa toteuteta samoja eikä välttämättä jokaisessa kaikkia tavoitteisiin määriteltyjä tavoitteista. Valtakunnallisten ja kansainvälisten kokemusten pohjalta on mahdollisuuksia rakentaa alueellisista ja paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista nousevia toimintamalleja, joissa julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmas sektori yhdessä eri paikallisten pelisääntöjen myötä rakentavat yhteisiä palvelu- ja toimintamalleja. Palvelujen tuottamisessa uusia mahdollisuuksia tuottavat mm. paikallistuntemus, lähilogistiikka, vapaaehtoisverkostojen kytkeminen palvelutuotantoketjuihin ja paikallinen palvelujen tuottaminen. Palke hanke kehittää matalan kynnyksen keskuksien toimintaa syrjäisillä alueilla, jolloin palvelujen tuottaminen tapahtuu kolmikannalla hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Maassamme on valtion yhteispalvelupilotti hankkeen lisäksi muitakin toimivia hankkeita, joilla on samansuuntaisia tavoitteita. Siksi on järkevää ja taloudellista tehdä yhteistyötä muiden kehittäjien kanssa kuten KAMPA hankkeen ja sen jatkohankkeen kanssa. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä esim. koulutusten järjestämisessä, markkinoinnissa ja opintomatkoissa. Hankehenkilöstö: Palvelutuuli hankkeelle palkataan projektipäällikkö ja valmentaja. Projektipäällikkö edustaa hanketta, johtaa hankkeen toimintaa ja taloutta hankesuunnitelman ja päätösten mukaisesti. - Avustaa hankkeen paikallisen neuvontapisteen organisoinnissa ja tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja hankekuntien kanssa - Selvittää palvelupisteessä mahdollisia palvelua (TE-toimiston palvelut, Kelan palvelut, kunnan palvelut, järjestöjen palvelut, muut palvelut, yhteistyöverkostot ja palvelun tukihenkilöt) - Pitää yhteyttä yhteistyötahoihin ja tukee palvelupisteiden toimintaa - Kehittää uusia toimintamuotoja ja tapoja - Tuotettujen palveluiden mitallistaminen sekä laskenta, palveluiden hinnan ja määrän vertailu - Vastata tiedotustoiminnasta, viestintästrategiasta sekä hankkeen lausunnoista ja kannanotoista - Hankkeen raportointi ja tilitysten teko Valmentaja tekee työtä paikallisten toimijoiden ja kuntien kanssa, auttaa palvelupisteiden organisoinnissa. Avustaa palvelupisteessä tarjottavaa palvelun järjestämisessä, koordinoinnissa ja organisoinnissa (TE-toimiston palvelut, Kelan palvelut, kunnan palvelut, järjestöjen palvelut, muut palvelut, yhteistyöverkostot ja palvelun tukihenkilöt) - Tukee kylien toimintaa, luo ohjaajien verkostoa ja vertaistoimintaa taustalla oleville yhdistyksille ja yksittäisille toimijoille - Selvittää paikallista palvelutarjontaa ja asumisviihtyvyyttä lisääviä toiminoja (perhekerho, perhepäivähoitajien tms. tapaamiset, vanhusten päiväkerho, tapahtumat ja projektit, nuorten toiminta)

8 - Palvelujen koordinointi kysynnän mukaan, motivoi ja hankkii lisää yrittäjiä - Tuotettujen palveluiden mitallistaminen sekä laskenta. Palveluiden hinnan ja määrän vertailu - Kehittämiskokoukset mm. palveluntuottajien kanssa - avustaa tiedottamisesta, kerää tietoja, seuraa tilastoja ja huolehtii hankkeen raportoinnista Olemassa oleva infrastruktuuri Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä 115 seurantaloa, joissa lähes kaikissa on mahdollisuus käyttöasteen nostamiseen. Nuorisoseurantaloja maakunnan seurantaloista on noin kolmannes. Työväentaloja on noin neljännes. Loput ovat maamiesseurantaloja ja muita kylätaloja. Suuressa osassa maakuntaa toimivat sekä puhelin- että Internet yhteydet, mikä on edellytyksenä monipalvelupistekokeiluille. Liite: Keski-Suomen seurantalot / nuorisoseurantalot (toimitettu aikaisemmin) Harvaan asutun maaseudun ihmisten arkea haittaavat usein heikot liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Eläminen vähäisten julkisten ja yksityisten palvelujen varassa vaatii yhteistoimintaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen työntekijöillä on käytössä tietokoneet Internet -yhteyksillä ja tulostimet. Toimenpiteet Esiselvityksen analysointi Hankkeen alkuvaiheessa, kun projektipäällikkö on rekrytoitu, tarkennetaan ja päivitetään vielä esiselvityskyselyn tuloksia asiasta innostuneiden kylien osalta. Alustava ja esiselvityksen jälkeen mahdollisena nähty suunnitelma palvelupisteen sijaintipaikoiksi on Pihtiputaan Muurasjärvi sekä Keuruun seutu. Palvelupisteiden perustaminen Keski-Suomeen vaiheittain paikkakuntien valinta olemassa olevien toimitilojen käyttäminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen Keski-Suomen kylissä kokeillaan 2-4 erilaista toimintamallia, joista otetaan oppia sovellettaessa asiaa koko maahan. Toimintamalleina voisi olla esim. työntekijävetoista, fyysinen ja virtuaalinen infopiste, mallia sekä yksi omaehtoinen malli Mukaan tulevat kylät valitaan hankkeen alussa. Perusteena on mm: Kylän asukkaiden tahtotila hankkeen suorittamiselle Yhteistyötahojen löytyminen Kunnan osallistuminen yhteistyö ja tuki Monipalvelupisteelle tarkoituksenmukaiset tilat Toiminnalle löytyy taustajärjestöjä (kyläyhdistys, nuorisoseura, 4H jne.) Näky toiminnan jatkuvuuden mahdollisuudesta väestöpohjan perusteella Osallistuminen ajankohtaisiin seminaareihin, tilaisuuksiin ja muu koulutus Hankehenkilöstö osallistuu muiden järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin mm. kylätoiminnan kehittäminen, palvelujen organisointi ja tukijärjestelmät, yhdistystoiminnan verotus, kylätoimijat työllistäjinä ja työnantajina, välityömarkkinoiden toiminta ja kehittäminen, järjestötoiminnan vakuutukset, sosiaalinen tilinpito menetelmät sekä hankkeen välityömarkkinoilla toimivan henkilöstön valmennuksellisten taitojen vahvistaminen ja Yhteispalvelupistemallin mukaiset julkiset palvelut, Kela, TE-toimisto jne. Hankevetäjät opastavat kohderyhmää tietämään mistä kulloinkin tarvittavaa tietoa löytyy Verkostoitumisen, kehittämisen sekä ajankohtaisten ja kehitystä eteenpäin vievien asioiden sisäistämisen vuoksi on tärkeä osallistua seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin melko laajasti.

9 Hanke ei ole rajoittunut tiettyyn osa-alueeseen, jonka vuoksi monipuolinen tiedonsaanti on hyvä lähtökohta. Valmentaja, tulevat monipalvelupisteiden toimijat ja kylistä löytyneet osaamisverkon tukihenkilöt sekä muut toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset perehdytetään tietämään mistä tietoa löytyy Perehdyttämisessä hyödynnetään sopimustahojen valmiita koulutusjärjestelmiä, esim. Nuorisoseurajärjestön kehittämiä koulutuksia sekä valtion virastojen omia yhteispalvelupistekoulutuksia vapaaehtoisesti mukana oleville markkinoidaan ja järjestetään koulutusta, jotka tähtäävät vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä ohjaajana/neuvojana toimimiseen. Opastetaan tämän koulutuksen rahoituksen hankkimisessa tämän hankkeen ulkopuolelta Hankkeessa luodaan osaamisverkkopalvelu, jossa hyödynnetään kaikkien osallistujien erikoisosaamista Internetin ja puhelimen avulla ja jota asukkaat voivat hyödyntää jokaisesta palvelupisteestä Koska hanke on kaksivuotinen, siinä voi aloittaa itseään kehittävän oppimisprosessin, jossa määräajoin, esimerkiksi hankkeen väliarviointien yhteydessä, kokoonnutaan analysoimaan vanhoja ja uusia toimintamalleja ja kehitetään niitä edelleen. Tämä edellyttää, että eri monipalvelupisteiden toimijat tutustuvat toistensa toimintaan ja vertailevat eri malleja. Hallinto ja yhteistyö Palvelutuuli hankkeella on yksinkertainen rakenne. Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry toimii vastuullisena hanketoimijana. Yhteistyössä on mukana Keski-Suomen kylät ry. Lisäksi hankkeeseen kutsutaan eri yrityksiä ja järjestöjä kunkin palvelukeskuksen tarpeiden mukaisesti Liite 2. Kuvaus hallinnoijasta Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton jo olemassa olevan yhteistyöverkon hyödyntämisellä saadaan myös tehoa ja kustannussäästöjä. Synergia etua on esim. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeesta. Kylätoiminta on luontainen osa Suomen Nuorisoseurojen Liiton toimintaa. Tästä on esimerkkinä ja nykyajan toimintamallina projektitoiminta, jota on ollut vuodesta 2003 lähtien. Nuorisoseurajärjestön kyliin liittyviä hankkeita on ollut mm. Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta -hanke ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseksi Kisällistä osaajaksi projekti, jossa tavoitteena oli aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen. Keski-Suomen Kylät Keski-Suomen Liitto (esiselvitys) Hankkeen seuranta Hankkeelle nimetään seurantaryhmä, joka seuraa kehitystavoitetta. Edustettuina ja jäseninä on: rahoittajataho, Keski-Suomen ELY keskus toteuttajataho (Suomen Nuorisoseurojen Liitto) kuntataho valtion virastot maakuntaliitto seurojen ja yhdistysten edustajat asiantuntijaedustajat Keski-Suomen Kylät ry:n edustaja

10 Seurantaryhmästä voidaan tarvittaessa erottaa pienempi asiantuntijaryhmä tukemaan hankkeen henkilöstöä erityisalalla. Hankkeen omien asiantuntijoiden sekä yhteistyötahojen kanssa muodostetaan tulevaisuusverstas - Palvelutuuli ajatuspaja, jossa ideoidaan tulevaisuutta. Hankkeen aikana tuotetaan rahoittajan vaatima raportointi (väli- ja loppuraportit). Hankkeen sisäisestä arvioinnista laaditaan raportit sidosryhmille. Puolivuosittain tehdään sisäinen arviointi, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Samalla tarkastellaan toteuttamisaikataulua ja arvioidaan muutosten tarvetta. Tulokset Hankkeen yleistavoitteena on turvata palvelut haja-asutusalueella sekä etsiä ja kokeilla toimivia palvelumalleja vähenevien palveluiden tilalle. Eri toimintojen kokeilu, toteutus ja arviointi tapahtuvat oppimisprosessina. Hankkeen tuloksen syntyy osaamisverkosto ja parempi vuorovaikutus maakuntakeskusten ja maaseutumaisten alueiden kanssa osaamisverkostoon ja parempaan vuorovaikutukseen maakuntakeskusten ja maaseutumaisten alueiden kanssa pääsemiseksi toteutetaan hanketta eri paikkakunnilla. Hankkeen henkilöstö tukee ja valmentaa paikallisia käynnistämään monipalvelupisteitä vaiheittain Keski-Suomen alueella. Palvelujen pysyvyys toimivassa kylässä, jossa asukkaiden tahtotilana on vastuunkanto itsestä ja tulevaisuudesta on myös tulostavoitteena Valmentaja tukee paikallisia toimijoita rakentamaan monipalvelupistettä sekä vahvistamaan näiden omaa osaamista, auttaa ja valmentaa paikallisia ihmisiä rakentamaan pysyviä ratkaisuja niin toiminnan sisältöjen kuin rahoitusratkaisujenkin osalta Vastuunkatoa tukevat myös nuorten tapahtumat ja projektit, joilla lisätään omaehtoisuutta, esim. liikuntatapahtuma, kulttuuritapahtuma sekä harrastustoiminta. Tavoitteena on tukea kyläläisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan itse heille mieluisia asioita. Innostus lisää nuorten osallisuutta yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa uuden toimintakulttuurin kehittymisen. Vapaaehtoisten mukaan saaminen on hankkeen tulosten kannalta olennaista ja on suuri osa valmentajan työtä Onnistuessaan hanke kehittää eri tahojen (esim. yhdistysten ja kuntien) välistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa ja luo pysyviä toimintamalleja. Tavoitteena on sitouttaa eri toimijat, yritykset, yksityiset sekä kunnat/valtio maksamaan oma osuutensa, että toiminta säilyy jatkossakin. Hanke mallintaa ja avustaa sopimusten teossa sekä kustannusten jakamisessa. Hankkeen aikana kehitettyjen monipalvelupisteen palveluja ei ole tarkoitus tuottaa ilmaiseksi ja myös esiselvityksessä kävi ilmi että palveluista oltaisiin valmiita maksamaan. Matkat nykyisiin lähimpiin palvelupisteisiin ovat usein kohtuuttoman pitkiä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Asiaa on tutkittu mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toimesta. (vrt. Ritva Pihlaja: Kolmas sektori maaseutukunnissa, 2010) Laadulliset ja hyvinvointia lisäävät tulokset: hiilijalanjäljet pienenevät kun palveluita tuotetaan lähipalveluina Kylien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttäminen ja välillisesti uusien työpaikkojen synnyttäminen Vajaakäytöllä olevien kylä- ja seurantalojen käytön lisääminen, käyttöasteen mittareiden ja näkyvyyden tuottaminen Varsinkin ikääntyvän väestön oppi käyttämään valtion, kuntien ja yritysten sähköisiä palveluja Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja alueen vetovoiman lisääminen Eri palveluntuottajien yhteistoimintamallit Yhteistyön lisääminen valtion, kuntien, yritysten ja 3-sektorin palveluntuottajien välillä

11 Nuorten osallisuuden lisääminen kylien päätöksenteossa Viestinnän kehittyminen Hyvinvoinnin mittareiden käyttö: kuten sosiaalisen kirjanpidon soveltaminen ja kehittäminen käytännön läheiseksi (esim. sosiaalisen tilinpidon käytön selkeyttäminen) Keinot ja taidot arvioida omaa toimintaa, vahvuuksia ja osaamista sekä oppia elinikäisesti kasvaa Väestön oppiminen käyttämään sähköisiä palveluita Määrälliset tulokset: Kustannusvertailun teko eri vaihtoehtojen välillä palvelujen tuottamisessa Sosiaalisen kirjanpidon huomioiminen palvelujen tuottamisessa ja kylien asukkaiden hyvinvoinnissa Kylä- ja seurantalojen käyttöasteen lisääntyminen Uusien palvelujen tuottaminen ja vanhojen säilyttäminen, sekä jopa kokonaan uusien tapojen löytäminen palvelutarpeiden tyydyttämiseen Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien syntyminen Tulosten arviointi ja kehittäminen Palveluiden tuottamisesta koituneita kustannuksia vertaillaan palvelumääriin ja olosuhteisiin Palvelujen koordinointi kuntien, valtion virastojen, yhdistysten ja muiden tahojen välillä, esimerkiksi: mobiilipalvelut, logistiikkapalvelut Palvelumallien vertailussa nykyisiin huomioidaan olosuhteiden ja energiankulutuksen vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan myös työllisyyteen ja verotuloihin. Hankkeessa kehitetään ja luodaan taloudellisia toimintamalleja hankkeen jälkeiseen aikaan. Arvioidaan siis myös toiminnan jatkuvuutta ja toiminnan edellytyksiä Työnjaon selventäminen 1., 2. ja 3. sektorin välillä. Palvelujen tuotannossa eri tahojen välillä on huomioitava mahdolliset kilpailutilanteet ja kilpailun vääristyminen. Kuntiin pyritään nimeämään vastuuhenkilöt, joiden kanssa hanke pitää yhteyttä. Tiedottaminen, näkyvyyden seuranta Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tiedotetaan hankkeesta ja sen toteutuksesta paikallisissa ja maakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeen aikana syntyneistä hyvistä käytänteistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti kylätoiminnan julkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Aikataulu Ennen varsinaisen hankkeen toteutusta on perustettu suunnitteluryhmä, joka mm. rekrytoi projektipäällikön ja tiedottaa alkavasta hankkeesta. Suunnitteluryhmää täydennetään tarvittaessa loppuvuodesta myös kylien, maakuntaliiton tai kunnan edustajilla. Maaliskuu 2011 toukokuu 2011 Palvelurakenteen turvaaminen maaseudulla hankkeen esiselvitys Rekrytoidaan projektipäällikkö ja valmentaja Tammikuu 2012 Tiedottaminen, esitteet ja tiedotusmateriaali Tammikuu-maaliskuu 2012 Perustetaan seurantaryhmä ja tarkennetaan hankesuunnitelma Hankeinfot ja kylien ja toimipisteiden valinta Kuntien hallitusten informointi, yhteyshenkilöiden etsiminen Yhteydenotot muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, joilla on samansuuntaisia tavoitteita (verkottuminen) Hankintojen kilpailuttaminen ja Leasing sopimusten teko Tilojen etsiminen, vuokrasopimukset, hankinnat

12 Helmikuu - toukokuu 2012 Aloitetaan eri palvelupistemallien suunnittelu ja tarkennetaan pilottikylien palvelutarpeet ja resurssit Verkostojen tapaamiset, vertaisryhmien tapaamiset Huhtikuu-toukokuu 2012 Tiedotustoiminnan / kampanjan suunnittelu Tiedottaminen monipalvelupisteiden aloittamisesta Elokuu Tuetaan paikallisia toimijoita pilotti monipalvelupiste/ - pisteiden perustamisessa Maaliskuu Syyskuu 2012 Kustannusvertailua ja sosiaalista tilinpitoa varten tehtävä tavoitteiden ja mittareiden ja mittausmenetelmien määrittely sekä sidosryhmien kartoittaminen Marraskuu 2012 Palautteen kerääminen yhteistyötahoilta kehittämistä varten Helmikuu - joulukuu 2013 Yhteistyömallien toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen (Painottuu hankkeen loppuvaiheeseen) Koko hankkeen ajan, erityisesti Marraskuu joulukuu 2013 Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen Joulukuu 2013 Raportointi ja loppuarviointi rahoittajalle Säännöllinen toiminta koko hankkeen ajan: - Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen - Tiedottaminen tiedotussuunnitelman mukaan - Henkilöstön, monipalvelupisteiden toimijoiden, yrittäjien ja vapaaehtoistyövoiman koulutus ja tapaamiset - Hankkeen sisäinen väliarviointi ja mahdolliset toimintamallien muutokset puolivuosittain Kuukausittain: Hankkeen työntekijöiden: projektipäällikön, valmentajan ja muiden toimijoiden säännölliset yhteiset kuukausitapaamiset, joiden yhteyteen pyritään järjestämään myös koulutus/perehdyttämistilaisuuksia kustannussyistä Henkilöstön ja mahdollisen vapaaehtoistyövoiman koulutus aikataulu muodostuu valtion virastojen ja muiden yhteistyökumppaneiden koulutusaikataulujen mukaan Seurantaryhmä kokoontuu n. kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran aivan hankkeen alussa Maksuvalmius Hankkeen aikainen välirahoitus hoidetaan Suomen Nuorisoseurojen Liiton kassasta. Maksuennakkoa haetaan myönteisen hankepäätöksen jälkeen Keski-Suomen Ely-keskuksen kanssa sovittavalla aikataululla. Yksityisen raha kerätään osallistumismaksuilla ja tarvittaessa liiton omakustannusosuudella.

13 Kustannusarvio (Hintoihin sisältyy arvonlisävero) Palvelurakenteen turvaaminen maaseudulla hanke aika - kk / kk Yhteensä YHT. Palkat sivukuluineen: Vetäjä Valmentaja Ostopalvelut: Konsultti, tutkimus ja selvitystyö (esim. sosiaalisen tilinpidon perustaminen) Matkakulut: Projektihenkilöstö Ohjausryhmä Materiaalit ja tarvikkeet: Leasingsopimuksilla Investoinnit tiedonkulkuun 2 kannett. tietokonetta kopiokonetta dataprojektoria Ostetaan 2 Matkapuhelinta tulostinta Yleiskustannukset: Toimitilojen vuokrat (1 toimipistettä / maakunnassa ja toimisto) Keskimäärin Monipalvelupisteiden perustamiskustannukset Puhelinkulut Käyttö- ja liittymismaksut mm. internet Tiedottaminen ja markkinointi Muut toimistokulut tulostus, kopiointi Luontoissuoritukset talkoot ym Taloushallinto Kirjanpito, palkanlaskenta 10 % kokonaiskustannusarviosta YHTEENSÄ

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Anna-Leena Ranto Härkätien 4H:n hanketyöntekijä Ville Kyllönen Pöytyän kunta

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot