PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE 1.1.2012 31.12.2013"

Transkriptio

1 PALVELUTUULI PALVELURAKENTEEN TURVAAMINEN MAASEUDULLA HANKE MAASEUDUN KEHITTÄMISHANKKEEN HANKESUUNNITELMA Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry/

2 Taustaa Suomen hallituksen hallitusohjelmassa sekä maaseutupoliittisessa selonteossa on linjattu, että hallitus edistää harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kehittämistä mm. parantaen maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia tukien ja kehittäen maaseudun palveluja, turvallisuutta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä, etätyön mahdollisuuksia sekä infrastruktuuria. Hallitusohjelman mukaisesti eri ministeriöissä kannetaan huolta maaseudun elinvoimaisuudesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Hyvinvointi ja palveluiden saatavuus ovat vetovoimaisen maaseudun perusedellytys. Maaseudun palvelujen tuottamiseen tarvitaan monialaisia palvelukeskuksia, joiden avulla turvataan lähipalvelut, tuetaan maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä, lisätään yhteistyötä ja edellytyksiä. Toiminta ei synny itsestään, ilman monialaista yhteistyöverkostoa kylä-, kunta-, maakunta- ja valtakuntatasolla. Syntynyt verkosto tukee ohjelmien ja strategioiden jalkauttamista ja toisaalta mahdollistaa kylätason tarpeiden esille tulon paremmin päätöksen tekoon. Haja-asutusalueiden palvelut ovat viime vuosina heikentyneet huomattavasti maassamme. Valtionhallinto on vähentänyt toimipisteitään ja palveluitaan, jonka vuoksi syntynyttä palvelutyhjiötä on tarvetta paikata. Tämän yleisesti esitetyn olettamuksen lisäksi lähtötilannetta Keski-Suomessa selvitettiin esiselvityshankkeella, kuulemalla kylien asukkaita palvelutarpeen tilanteesta. Keski-Suomessa on myös alkamassa 16 kunnan alueella valtion yhteispalvelupilotti-hanke, jossa maakuntaliitto on mukana. Tämä pilottikokeilu koskee vain valtion eri virastojen yhteispalvelua ja se vaatii nopeat Internet yhteydet mm. kuvansiirtoon ja sen palvelupisteet sijoittuvat kuntakeskuksiin. Näin ollen se ei juuri palvele varsinaista haja-asutusaluetta, johon nyt suunniteltu Palvelutuuli hanke keskittyy. Koska kuitenkin hankkeiden tavoitteet ovat pitkälle yhteneväiset, on järkevää tehdä yhteistyötä myös tämän tahon kanssa. Hanke on yhdenmukainen valtioneuvoston eduskunnalle tekemän maaseutupoliittisen selonteon kanssa. (vrt. Palveluiden saatavuuden turvaaminen maaseudulla. 2009) Hallitus mm. edellyttää keskeisten sosiaalija terveyspalveluiden, päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulujen alaluokkien opetuksen sekä kirjastopalvelujen tuottamista lähipalveluina Palvelutuuli -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa kolme. Ohjelman tavoitteina ovat maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen ja maaseudun palveluiden sekä kylien kehittäminen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tavoitteet ovat samansuuntaiset hankkeen kanssa. Kehitystavoite - Maaseudun palvelujen säilyminen ja kehittäminen Keski-Suomessa Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda Keski-Suomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle. Näin turvataan palvelut haja-asutusalueella sekä etsitään ja kokeillaan toimivia tapoja tuottaa lähipalveluita. Toimivan kylän ympärille muodostuu yhteisöllistä toimintaa, joka tukee hyvinvoinnin lisääntymistä. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen kylien toimintojen kehittymisen ja kehittämisen myötä. Oman kylän kehittämiseen tähtäävän tahtotilan synnyttäminen edellyttää asukkaiden sekä muiden toimijoiden välisiä kohtaamistilaisuuksia ja aikaa. Erilaiset lähipalvelut ja niiden ympärille kehittyvä vapaaehtoistyö lisäävät asukkaiden kohtaamisia ja yhdessä tekemistä. Palvelujen pysyvyys on mahdollista toimivassa kylässä, jossa asukkaiden tahtotilana on vastuunkanto itsestä ja tulevaisuudesta. Tarkoitus on tuoda lähipalvelutuotannon kokemukset näkyviksi.

3 Monissa kylissä on lakkautettu kyläkouluja, minkä myötä kylän asukkaille suunnatut yhteiset tilaisuudet ovat vähentyneet eivätkä asukkaat tapaa toisiaan. Tämä on vaikuttanut monessa paikassa yhteisöllisyyden katoamiseen. Tähän etsitään parannusta Palvelutuuli hankkeen avulla kylien asukkaiden oman toiminnan kautta. Hanke tavoittelee osallisuuden lisäämistä, tuomalla esiin tietoista ajatusmallia, että mikäli kylällä halutaan toimintaa, tulee jokaisen olla sen suhteen myös itse aktiivinen. Käytössä on usein tiloja, kouluja, seurantaloja, kylätaloja, joissa on mahdollista kokoontua, hoitaa tiedotusta sekä tuottaa palveluja. Toimivien lähipalvelujen lisäksi myös erilainen harrastustoiminta on yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Harrastustoiminta tuo laajan toimintakentän tukea hyvinvointia ja yhdessä tekemisen voimallista vaikutusta asukkaisiin. Keski-Suomi tähtää yhteistyöhön, yrittäjyyteen ja osaamiseen. Tavoitteenaan dynaamiseksi haluavalla maakunnalla on lisäksi puhdas ympäristö sekä turvallinen ja kehittyvä elinympäristö. Luovuus kukoistaa ja ihmisillä on mahdollisuuksia hyvinvointiin. Tavoitteena on että maaseudun vetovoima lisääntyy, palvelujen ja työpaikkojen määrä, sisältäen myös mm. kulttuuri- ja virkistyspalveluja, lisääntyy Keski-Suomessa. Hanke suorittaa kustannusvertailua palvelujen tuottamisen osalta ja tekee sosiaalista tilinpitoa varten tehtävät tavoitteiden ja mittareiden määrittelyt. Tarkoitus Palvelutuuli hankkeen tarkoitus on luoda yhteiskunnalle kustannustehokas palveluntuotanto malli tai malleja, jossa tehdään yhteistyötä valtion, kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hanke kokeilee palvelupiste toimintamalleja, selvittää ja tarkentaa palveluntuotannon taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöystävälisiä ym. edellytyksiä ja levittää saatua tietoa eteenpäin. Ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat projektin tarkoitukseen ja kehitystavoitteeseen Mahdollisuudet: Hanke tuottaa uusia koko maata hyödyttäviä toimintamalleja, monen eri sektorin yhteistyönä Hyvien käytänteiden leviäminen Kustannussäästöjen saavuttaminen palvelutuotannossa Selkeyttää eri toimintamallien kustannusvertailua Vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön haja-asutusalueen hyväksi Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen maaseudulla Kokonaan uusien palvelutuotteiden syntyminen Heikkoudet: Osittain toimimaton infrastruktuuri, tällä tarkoitetaan lähinnä huonoja Internet yhteyksiä Nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa verotustulkintoja ja rajoituksia. Esim. rajoitukset mm. polttoaineiden ja elintarvikkeiden myynnissä sekä EU-säädösten tulkinta Monipalvelupisteen palvelut oikein tuotettuina tuovat riittävän kassavirran palvelupisteen ylläpitämiseksi työntekijän avulla. Hankkeen aikana palvelupisteen ympärille voi myös perustaa paikallisten toimijoiden osuuskunnan, joka tuottaa monipalvelupisteen palveluita ja ylläpitää toimintaa hankkeen jälkeen. Esiselvityksen mukaan matkat kuntakeskuksiin ja palvelupisteisiin ovat usein pitkiä ja asiointi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, lähipalveluista oltaisiin valmiita myös maksamaan.

4 Palvelutuuli hanke rakentaa keskisuomalaisten kuntien/kylien/maaseudun asukkaiden hyvinvointia lisäämällä tiedonkulkua, kylätoimintaa, terveyspalveluja, elintarvikepalveluja, julkisia palveluita sekä muita palveluita. Esimerkkinä palveluista: Tiedotus ja kohtaamistilaisuudet Internetpiste, jossa toimivat yhteydet kyläläisten käytössä Opastusta netin käyttöön ja tietokoneella työskentelyyn, toiminta tarjoaa asukkaille uusia virikkeitä Kylän infopiste, yhteinen ilmoitustaulu Asiamiesposti Kylätoiminta, vapaaehtoistoimijoiden vertaistuki Kylätoiminnan keskus, jossa käytettävissä monipuolista kylätoimintamateriaalia Kylälehden toimitus Yhteistoimintaa kylämaiseman kohentamiseksi Järjestöjen tuotemyynti/välitys Kokoontumistilat yhdistystoimijoille ja muille ryhmille Taloushallinnon palvelut Kehittämisprojektit Kopio- ja faksipalvelut Harrastustoiminta sekä sosiaaliset kohtaamiset ja muut tilaisuudet Kylän virkistystoiminta ja kesäisin kesäasukkaiden kesken (rantakalaillat tms.) Kävely- ja pyöräilyretket Nuorten liikunta ja muiden harrastustoiminnan aktivoiminen Vanhemman väestön virkistystoiminta Liikunta ja kuntoilutoiminnan järjestäminen Musiikkiharrastus Lastenhoito ja nuorisotoiminta Lapsiparkki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Perhepäivähoitajien ryhmätapaamiset Nuorten yrittäjyystalo- mallin (Nuorten Keski-Suomi ry) sekä muiden mallien levittäminen Terveyspalveluja Neuvonta, verenpaineen mittaus Lääkekaappi Terveysillat, asiantuntijan vierailut Kiertävän sairaanhoitajan palvelut (esim. 1 krt viikko) Elintarvike myynti Kahvilapalvelut Lähituottajien tuotemyynti Ruokatilausten koordinointi Muut palvelut (koordinoidaan tarve ja järjestetään kysynnän mukaan) Kylällä olevien tilojen vuokraus (kokoustilat, juhlatilat, saunat, mökit) Astioiden yms. vuokraus

5 Paikallisten palvelujen välitys ja palvelutarpeiden kokoaminen (esim. polttopuut, lumityöt) Talonmiespalvelut ikääntyneille Siivouspalvelut Vaatehuolto, pesu- ja korjaus Ateriapalvelut Kesäkahvio Kiertävät hyvinvointipalvelut: hieroja, jalkahoitaja, parturi Kirpputori, kesäviikonloppu tori Julkiset palvelut - ohjausta sekä neuvontaa Kalastuslupien myynti Veikkauspiste Viranomaisten lomakkeet Osoitekartat Hyötyjätepiste Matkahuoltopalvelut Vesiosuuskunnan toimisto Yhteispalvelupisteen palvelut, ohjausta ja neuvontaa esim. lomakkeiden täyttämisessä Muita huomioita palvelujen tuottamiseen Maaseudun kannalta yhteispalvelupiste- tai -toimistoproblematiikka on mielenkiintoinen siksi, että on alueita, joissa julkishallinto ei tule tällaisia yhteispalvelupisteitä tai -toimistoja perustamaan / säilyttämään, ja järjestöjen kylissä ylläpitämät monipalvelupisteet, palvelutoimistot tai -keskukset voisivat hyvin ottaa hoitaakseen näitä julkisen vallan palvelutehtäviä. Tällaista neuvontatyötä tehdään monin paikoin tosin jo nyt, esimerkiksi Orivedellä Eräjärven kehittämisyhdistyksen toimistolla, jossa työntekijät neuvovat tarvittaessa asiakkaita esimerkiksi lomakkeiden etsimisessä ja täyttämisessä Kelan tai työvoimahallinnon sivuilta. Kansalaisjärjestöteemaryhmä - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkisten palvelujen järjestämiseen ja neuvontaan tarvitaan julkisia varoja. Hankkeen avulla käynnistetty monipalvelupiste toimii hankkeen jälkeen palkatun työntekijän avulla, yritystoiminnan kautta tai kyläläisten aktiivisuudesta riippuen vapaaehtoistoimintana. Yritystoiminnan kautta tuotetut palvelut (esim. parturi) jäävät toimimaan kylälle, jos kysyntää riittää, ja se on taloudellista. Hanketyöntekijöiden toimesta ei järjestetä palvelupisteissä tarjottavaa palvelua. Palvelutoimintaa kehitellään yhdessä ja valmennetaan kylän ihmisiä/toimijoita siihen. Hankkeen vetäjien ja kylien asukkaiden omalla aktiivisuudella, yhteistyöllä, kekseliäisyydellä ja verkottumisella on suuri merkitys sille, kuinka toiminta saadaan kannattavaksi ja kuinka laajalta alueelta toimijoita sekä vapaaehtoisia löytyy toteuttamaan kyläpalvelujen kehittämistä. Kylällä saattaa olla yrittäjiksi aikovia, joten yhteistyö toisten kanssa madaltaa kynnystä toteuttaa aikeitaan. Monet toiminnot ovat siirtyneet käyttämään sähköiset palvelujen kenttää. Jotta mahdollisimman moni kansalainen pysyisi mukana ajan kehityksessä, on tärkeää opastaa ja rohkaista kaikkia ihmisiä netin käyttöön ja tietokoneella työskentelyyn. Tämä voi tapahtuma myös kyläläisiä lähellä olevan mukavan toiminnan kautta. ATK taitojen kehittymistä voidaan edesauttaa Palvelutuuli-hankkeen avulla. Malli monipalvelupisteen toiminnasta eri sektoreiden välillä:

6 P a l v e l u t u u l i : M O N I P A L V E L U P I S T E I T Ä K E S K I - S U O M E N K Y L I L L E UUTTA YHTEISTYÖTÄ VALTION, KUNTIEN, YRITYSTEN JA 3. SEKTORIN VÄLILLE j u l k i n e n p a l v e l u t u o t a n t o y k s i t y i n e n p a l v e l u t u o t a n t o v a p a a e h t o i s t y ö Palvelutuuli-hanke kokeilee ja luo Keski- Suomen kyläkeskuksiin ja seurantaloille toimivia ja monipuolisia palvelumalleja. Näiden ympärille muodostuu hyvinvointia lisäävää yhteisöllistä toimintaa. Palvelut Harrastustoiminta Turvallisuus Yritystoiminnan kehittyminen Vapaaehtoistyön lisääntyminen Osallistuminen ja hyvinvointi lisääntyvät Palvelut, joissa kunta osarahoittajana Internet piste, yhteydet ja laitteet Palvelut, jotka tuotetaan asiakkaiden maksamana Hyvinvointi-illat Kahvila Palvelut, joiden turvaamiseksi tarvitaan uusia vapaaehtoistyön tekemisen tapoja Kylän info-piste Lupien myynti (kalastus yms.) Tuotemyynti Hieroja Parturi kampaaja Kylän Asiamiesposti Jäteneuvonta, kierrätyspiste Matkahuolto Osoitekartat Lomakkeet ATK koulutus, käytännön toimintaa sähköisten palvelujen käytön lisäämiseksi kyläläisten keskuudessa Kylätoiminnan keskus, materiaalia kylätoiminnan kehittämiseksi Yhteispalvelupisteen palveluja, ohjausta ja neuvontaa esim. lomakkeiden täyttämisessä Terveyspalvelut (kiertävä sairaanhoitaja) Liikuntamahdollisuudet: valaistut ladut ja lenkkipolut, puisto, liikuntakenttä, jää Taloushallintopalvelut Lapsiparkki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Tilavuokraus, juhlatila Kirpputori Ateriapalvelut Kehittämisprojektit, hankkeet Kylän turvallisuus, turvallisuussuunnitelma Kylämaiseman kunnostaminen Lääkekaappi Kotipalvelut Siivouspalvelut Virkistystoiminta Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Vaatehuolto, pesupalvelut Nuoriso aloitteet Nuorisotoiminta Astiavuokraus Työvälinevuokraus Nuorten yrittäjyystalotoiminta Perhepäivähoitajien kohtaamiset, lapsiperheiden palvelut Pienten työsuoritusten välitys (ruohonleikkuu, lumityöt, puutarhatyöt, lastenhoito, dogsitter yms.) Pitopalvelu, juhlien järjestäminen Kulttuurielämykset Kyläillat Kyläkännykkä, tietoa tarvitseville ja juttuseuraa yksinäisille

7 Resurssit Hankkeen hyödynsaajana ovat haja-asutusalueen asukkaat ja palveluntuottajat. Lähtökohtana on monipalvelupisteiden perustaminen kyläkeskuksiin Keski-Suomessa, eri toimintojen kokeilu ja kehittäminen. Toiminta sisältää kokemusten vaihtoa. Kokeilua on hyvä tehdä vähintään kahdessa eri paikassa, jotta hankkeen toteuttajat voivat verrata saamiaan tietoja ja tuloksia eri alueilta. Kylien omaleimaisuus vaikuttaa moneen asiaan, yhtä palvelupistemallia ei voi levittää suoraan toisaalle. Erilaisia malleja on jo kokeiltu eri puolella maata ja niistä saatuja kokemuksia kannattaa hyödyntää edelleen (esim. Hoivapooli hanke, Toimivälittäjäorganisaatio -hanke ja palvelusta elinvoimaa -hanke) Esimerkki Kainuusta: PALKE-hanke, Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke, tiivistelmä Palvelukeskusten suunnittelussa on huomioitava että toiminta muodostuu paikallisista tarpeista lähtien. Tällöin ei jokaisessa palvelukeskuksessa toteuteta samoja eikä välttämättä jokaisessa kaikkia tavoitteisiin määriteltyjä tavoitteista. Valtakunnallisten ja kansainvälisten kokemusten pohjalta on mahdollisuuksia rakentaa alueellisista ja paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista nousevia toimintamalleja, joissa julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmas sektori yhdessä eri paikallisten pelisääntöjen myötä rakentavat yhteisiä palvelu- ja toimintamalleja. Palvelujen tuottamisessa uusia mahdollisuuksia tuottavat mm. paikallistuntemus, lähilogistiikka, vapaaehtoisverkostojen kytkeminen palvelutuotantoketjuihin ja paikallinen palvelujen tuottaminen. Palke hanke kehittää matalan kynnyksen keskuksien toimintaa syrjäisillä alueilla, jolloin palvelujen tuottaminen tapahtuu kolmikannalla hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia. Maassamme on valtion yhteispalvelupilotti hankkeen lisäksi muitakin toimivia hankkeita, joilla on samansuuntaisia tavoitteita. Siksi on järkevää ja taloudellista tehdä yhteistyötä muiden kehittäjien kanssa kuten KAMPA hankkeen ja sen jatkohankkeen kanssa. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä esim. koulutusten järjestämisessä, markkinoinnissa ja opintomatkoissa. Hankehenkilöstö: Palvelutuuli hankkeelle palkataan projektipäällikkö ja valmentaja. Projektipäällikkö edustaa hanketta, johtaa hankkeen toimintaa ja taloutta hankesuunnitelman ja päätösten mukaisesti. - Avustaa hankkeen paikallisen neuvontapisteen organisoinnissa ja tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja hankekuntien kanssa - Selvittää palvelupisteessä mahdollisia palvelua (TE-toimiston palvelut, Kelan palvelut, kunnan palvelut, järjestöjen palvelut, muut palvelut, yhteistyöverkostot ja palvelun tukihenkilöt) - Pitää yhteyttä yhteistyötahoihin ja tukee palvelupisteiden toimintaa - Kehittää uusia toimintamuotoja ja tapoja - Tuotettujen palveluiden mitallistaminen sekä laskenta, palveluiden hinnan ja määrän vertailu - Vastata tiedotustoiminnasta, viestintästrategiasta sekä hankkeen lausunnoista ja kannanotoista - Hankkeen raportointi ja tilitysten teko Valmentaja tekee työtä paikallisten toimijoiden ja kuntien kanssa, auttaa palvelupisteiden organisoinnissa. Avustaa palvelupisteessä tarjottavaa palvelun järjestämisessä, koordinoinnissa ja organisoinnissa (TE-toimiston palvelut, Kelan palvelut, kunnan palvelut, järjestöjen palvelut, muut palvelut, yhteistyöverkostot ja palvelun tukihenkilöt) - Tukee kylien toimintaa, luo ohjaajien verkostoa ja vertaistoimintaa taustalla oleville yhdistyksille ja yksittäisille toimijoille - Selvittää paikallista palvelutarjontaa ja asumisviihtyvyyttä lisääviä toiminoja (perhekerho, perhepäivähoitajien tms. tapaamiset, vanhusten päiväkerho, tapahtumat ja projektit, nuorten toiminta)

8 - Palvelujen koordinointi kysynnän mukaan, motivoi ja hankkii lisää yrittäjiä - Tuotettujen palveluiden mitallistaminen sekä laskenta. Palveluiden hinnan ja määrän vertailu - Kehittämiskokoukset mm. palveluntuottajien kanssa - avustaa tiedottamisesta, kerää tietoja, seuraa tilastoja ja huolehtii hankkeen raportoinnista Olemassa oleva infrastruktuuri Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä 115 seurantaloa, joissa lähes kaikissa on mahdollisuus käyttöasteen nostamiseen. Nuorisoseurantaloja maakunnan seurantaloista on noin kolmannes. Työväentaloja on noin neljännes. Loput ovat maamiesseurantaloja ja muita kylätaloja. Suuressa osassa maakuntaa toimivat sekä puhelin- että Internet yhteydet, mikä on edellytyksenä monipalvelupistekokeiluille. Liite: Keski-Suomen seurantalot / nuorisoseurantalot (toimitettu aikaisemmin) Harvaan asutun maaseudun ihmisten arkea haittaavat usein heikot liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Eläminen vähäisten julkisten ja yksityisten palvelujen varassa vaatii yhteistoimintaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen työntekijöillä on käytössä tietokoneet Internet -yhteyksillä ja tulostimet. Toimenpiteet Esiselvityksen analysointi Hankkeen alkuvaiheessa, kun projektipäällikkö on rekrytoitu, tarkennetaan ja päivitetään vielä esiselvityskyselyn tuloksia asiasta innostuneiden kylien osalta. Alustava ja esiselvityksen jälkeen mahdollisena nähty suunnitelma palvelupisteen sijaintipaikoiksi on Pihtiputaan Muurasjärvi sekä Keuruun seutu. Palvelupisteiden perustaminen Keski-Suomeen vaiheittain paikkakuntien valinta olemassa olevien toimitilojen käyttäminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen Keski-Suomen kylissä kokeillaan 2-4 erilaista toimintamallia, joista otetaan oppia sovellettaessa asiaa koko maahan. Toimintamalleina voisi olla esim. työntekijävetoista, fyysinen ja virtuaalinen infopiste, mallia sekä yksi omaehtoinen malli Mukaan tulevat kylät valitaan hankkeen alussa. Perusteena on mm: Kylän asukkaiden tahtotila hankkeen suorittamiselle Yhteistyötahojen löytyminen Kunnan osallistuminen yhteistyö ja tuki Monipalvelupisteelle tarkoituksenmukaiset tilat Toiminnalle löytyy taustajärjestöjä (kyläyhdistys, nuorisoseura, 4H jne.) Näky toiminnan jatkuvuuden mahdollisuudesta väestöpohjan perusteella Osallistuminen ajankohtaisiin seminaareihin, tilaisuuksiin ja muu koulutus Hankehenkilöstö osallistuu muiden järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin mm. kylätoiminnan kehittäminen, palvelujen organisointi ja tukijärjestelmät, yhdistystoiminnan verotus, kylätoimijat työllistäjinä ja työnantajina, välityömarkkinoiden toiminta ja kehittäminen, järjestötoiminnan vakuutukset, sosiaalinen tilinpito menetelmät sekä hankkeen välityömarkkinoilla toimivan henkilöstön valmennuksellisten taitojen vahvistaminen ja Yhteispalvelupistemallin mukaiset julkiset palvelut, Kela, TE-toimisto jne. Hankevetäjät opastavat kohderyhmää tietämään mistä kulloinkin tarvittavaa tietoa löytyy Verkostoitumisen, kehittämisen sekä ajankohtaisten ja kehitystä eteenpäin vievien asioiden sisäistämisen vuoksi on tärkeä osallistua seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin melko laajasti.

9 Hanke ei ole rajoittunut tiettyyn osa-alueeseen, jonka vuoksi monipuolinen tiedonsaanti on hyvä lähtökohta. Valmentaja, tulevat monipalvelupisteiden toimijat ja kylistä löytyneet osaamisverkon tukihenkilöt sekä muut toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset perehdytetään tietämään mistä tietoa löytyy Perehdyttämisessä hyödynnetään sopimustahojen valmiita koulutusjärjestelmiä, esim. Nuorisoseurajärjestön kehittämiä koulutuksia sekä valtion virastojen omia yhteispalvelupistekoulutuksia vapaaehtoisesti mukana oleville markkinoidaan ja järjestetään koulutusta, jotka tähtäävät vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä ohjaajana/neuvojana toimimiseen. Opastetaan tämän koulutuksen rahoituksen hankkimisessa tämän hankkeen ulkopuolelta Hankkeessa luodaan osaamisverkkopalvelu, jossa hyödynnetään kaikkien osallistujien erikoisosaamista Internetin ja puhelimen avulla ja jota asukkaat voivat hyödyntää jokaisesta palvelupisteestä Koska hanke on kaksivuotinen, siinä voi aloittaa itseään kehittävän oppimisprosessin, jossa määräajoin, esimerkiksi hankkeen väliarviointien yhteydessä, kokoonnutaan analysoimaan vanhoja ja uusia toimintamalleja ja kehitetään niitä edelleen. Tämä edellyttää, että eri monipalvelupisteiden toimijat tutustuvat toistensa toimintaan ja vertailevat eri malleja. Hallinto ja yhteistyö Palvelutuuli hankkeella on yksinkertainen rakenne. Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry toimii vastuullisena hanketoimijana. Yhteistyössä on mukana Keski-Suomen kylät ry. Lisäksi hankkeeseen kutsutaan eri yrityksiä ja järjestöjä kunkin palvelukeskuksen tarpeiden mukaisesti Liite 2. Kuvaus hallinnoijasta Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton jo olemassa olevan yhteistyöverkon hyödyntämisellä saadaan myös tehoa ja kustannussäästöjä. Synergia etua on esim. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeesta. Kylätoiminta on luontainen osa Suomen Nuorisoseurojen Liiton toimintaa. Tästä on esimerkkinä ja nykyajan toimintamallina projektitoiminta, jota on ollut vuodesta 2003 lähtien. Nuorisoseurajärjestön kyliin liittyviä hankkeita on ollut mm. Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta -hanke ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseksi Kisällistä osaajaksi projekti, jossa tavoitteena oli aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen. Keski-Suomen Kylät Keski-Suomen Liitto (esiselvitys) Hankkeen seuranta Hankkeelle nimetään seurantaryhmä, joka seuraa kehitystavoitetta. Edustettuina ja jäseninä on: rahoittajataho, Keski-Suomen ELY keskus toteuttajataho (Suomen Nuorisoseurojen Liitto) kuntataho valtion virastot maakuntaliitto seurojen ja yhdistysten edustajat asiantuntijaedustajat Keski-Suomen Kylät ry:n edustaja

10 Seurantaryhmästä voidaan tarvittaessa erottaa pienempi asiantuntijaryhmä tukemaan hankkeen henkilöstöä erityisalalla. Hankkeen omien asiantuntijoiden sekä yhteistyötahojen kanssa muodostetaan tulevaisuusverstas - Palvelutuuli ajatuspaja, jossa ideoidaan tulevaisuutta. Hankkeen aikana tuotetaan rahoittajan vaatima raportointi (väli- ja loppuraportit). Hankkeen sisäisestä arvioinnista laaditaan raportit sidosryhmille. Puolivuosittain tehdään sisäinen arviointi, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Samalla tarkastellaan toteuttamisaikataulua ja arvioidaan muutosten tarvetta. Tulokset Hankkeen yleistavoitteena on turvata palvelut haja-asutusalueella sekä etsiä ja kokeilla toimivia palvelumalleja vähenevien palveluiden tilalle. Eri toimintojen kokeilu, toteutus ja arviointi tapahtuvat oppimisprosessina. Hankkeen tuloksen syntyy osaamisverkosto ja parempi vuorovaikutus maakuntakeskusten ja maaseutumaisten alueiden kanssa osaamisverkostoon ja parempaan vuorovaikutukseen maakuntakeskusten ja maaseutumaisten alueiden kanssa pääsemiseksi toteutetaan hanketta eri paikkakunnilla. Hankkeen henkilöstö tukee ja valmentaa paikallisia käynnistämään monipalvelupisteitä vaiheittain Keski-Suomen alueella. Palvelujen pysyvyys toimivassa kylässä, jossa asukkaiden tahtotilana on vastuunkanto itsestä ja tulevaisuudesta on myös tulostavoitteena Valmentaja tukee paikallisia toimijoita rakentamaan monipalvelupistettä sekä vahvistamaan näiden omaa osaamista, auttaa ja valmentaa paikallisia ihmisiä rakentamaan pysyviä ratkaisuja niin toiminnan sisältöjen kuin rahoitusratkaisujenkin osalta Vastuunkatoa tukevat myös nuorten tapahtumat ja projektit, joilla lisätään omaehtoisuutta, esim. liikuntatapahtuma, kulttuuritapahtuma sekä harrastustoiminta. Tavoitteena on tukea kyläläisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan itse heille mieluisia asioita. Innostus lisää nuorten osallisuutta yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa uuden toimintakulttuurin kehittymisen. Vapaaehtoisten mukaan saaminen on hankkeen tulosten kannalta olennaista ja on suuri osa valmentajan työtä Onnistuessaan hanke kehittää eri tahojen (esim. yhdistysten ja kuntien) välistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa ja luo pysyviä toimintamalleja. Tavoitteena on sitouttaa eri toimijat, yritykset, yksityiset sekä kunnat/valtio maksamaan oma osuutensa, että toiminta säilyy jatkossakin. Hanke mallintaa ja avustaa sopimusten teossa sekä kustannusten jakamisessa. Hankkeen aikana kehitettyjen monipalvelupisteen palveluja ei ole tarkoitus tuottaa ilmaiseksi ja myös esiselvityksessä kävi ilmi että palveluista oltaisiin valmiita maksamaan. Matkat nykyisiin lähimpiin palvelupisteisiin ovat usein kohtuuttoman pitkiä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Asiaa on tutkittu mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toimesta. (vrt. Ritva Pihlaja: Kolmas sektori maaseutukunnissa, 2010) Laadulliset ja hyvinvointia lisäävät tulokset: hiilijalanjäljet pienenevät kun palveluita tuotetaan lähipalveluina Kylien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttäminen ja välillisesti uusien työpaikkojen synnyttäminen Vajaakäytöllä olevien kylä- ja seurantalojen käytön lisääminen, käyttöasteen mittareiden ja näkyvyyden tuottaminen Varsinkin ikääntyvän väestön oppi käyttämään valtion, kuntien ja yritysten sähköisiä palveluja Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja alueen vetovoiman lisääminen Eri palveluntuottajien yhteistoimintamallit Yhteistyön lisääminen valtion, kuntien, yritysten ja 3-sektorin palveluntuottajien välillä

11 Nuorten osallisuuden lisääminen kylien päätöksenteossa Viestinnän kehittyminen Hyvinvoinnin mittareiden käyttö: kuten sosiaalisen kirjanpidon soveltaminen ja kehittäminen käytännön läheiseksi (esim. sosiaalisen tilinpidon käytön selkeyttäminen) Keinot ja taidot arvioida omaa toimintaa, vahvuuksia ja osaamista sekä oppia elinikäisesti kasvaa Väestön oppiminen käyttämään sähköisiä palveluita Määrälliset tulokset: Kustannusvertailun teko eri vaihtoehtojen välillä palvelujen tuottamisessa Sosiaalisen kirjanpidon huomioiminen palvelujen tuottamisessa ja kylien asukkaiden hyvinvoinnissa Kylä- ja seurantalojen käyttöasteen lisääntyminen Uusien palvelujen tuottaminen ja vanhojen säilyttäminen, sekä jopa kokonaan uusien tapojen löytäminen palvelutarpeiden tyydyttämiseen Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien syntyminen Tulosten arviointi ja kehittäminen Palveluiden tuottamisesta koituneita kustannuksia vertaillaan palvelumääriin ja olosuhteisiin Palvelujen koordinointi kuntien, valtion virastojen, yhdistysten ja muiden tahojen välillä, esimerkiksi: mobiilipalvelut, logistiikkapalvelut Palvelumallien vertailussa nykyisiin huomioidaan olosuhteiden ja energiankulutuksen vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan myös työllisyyteen ja verotuloihin. Hankkeessa kehitetään ja luodaan taloudellisia toimintamalleja hankkeen jälkeiseen aikaan. Arvioidaan siis myös toiminnan jatkuvuutta ja toiminnan edellytyksiä Työnjaon selventäminen 1., 2. ja 3. sektorin välillä. Palvelujen tuotannossa eri tahojen välillä on huomioitava mahdolliset kilpailutilanteet ja kilpailun vääristyminen. Kuntiin pyritään nimeämään vastuuhenkilöt, joiden kanssa hanke pitää yhteyttä. Tiedottaminen, näkyvyyden seuranta Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tiedotetaan hankkeesta ja sen toteutuksesta paikallisissa ja maakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeen aikana syntyneistä hyvistä käytänteistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti kylätoiminnan julkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Aikataulu Ennen varsinaisen hankkeen toteutusta on perustettu suunnitteluryhmä, joka mm. rekrytoi projektipäällikön ja tiedottaa alkavasta hankkeesta. Suunnitteluryhmää täydennetään tarvittaessa loppuvuodesta myös kylien, maakuntaliiton tai kunnan edustajilla. Maaliskuu 2011 toukokuu 2011 Palvelurakenteen turvaaminen maaseudulla hankkeen esiselvitys Rekrytoidaan projektipäällikkö ja valmentaja Tammikuu 2012 Tiedottaminen, esitteet ja tiedotusmateriaali Tammikuu-maaliskuu 2012 Perustetaan seurantaryhmä ja tarkennetaan hankesuunnitelma Hankeinfot ja kylien ja toimipisteiden valinta Kuntien hallitusten informointi, yhteyshenkilöiden etsiminen Yhteydenotot muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, joilla on samansuuntaisia tavoitteita (verkottuminen) Hankintojen kilpailuttaminen ja Leasing sopimusten teko Tilojen etsiminen, vuokrasopimukset, hankinnat

12 Helmikuu - toukokuu 2012 Aloitetaan eri palvelupistemallien suunnittelu ja tarkennetaan pilottikylien palvelutarpeet ja resurssit Verkostojen tapaamiset, vertaisryhmien tapaamiset Huhtikuu-toukokuu 2012 Tiedotustoiminnan / kampanjan suunnittelu Tiedottaminen monipalvelupisteiden aloittamisesta Elokuu Tuetaan paikallisia toimijoita pilotti monipalvelupiste/ - pisteiden perustamisessa Maaliskuu Syyskuu 2012 Kustannusvertailua ja sosiaalista tilinpitoa varten tehtävä tavoitteiden ja mittareiden ja mittausmenetelmien määrittely sekä sidosryhmien kartoittaminen Marraskuu 2012 Palautteen kerääminen yhteistyötahoilta kehittämistä varten Helmikuu - joulukuu 2013 Yhteistyömallien toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen (Painottuu hankkeen loppuvaiheeseen) Koko hankkeen ajan, erityisesti Marraskuu joulukuu 2013 Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen Joulukuu 2013 Raportointi ja loppuarviointi rahoittajalle Säännöllinen toiminta koko hankkeen ajan: - Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen - Tiedottaminen tiedotussuunnitelman mukaan - Henkilöstön, monipalvelupisteiden toimijoiden, yrittäjien ja vapaaehtoistyövoiman koulutus ja tapaamiset - Hankkeen sisäinen väliarviointi ja mahdolliset toimintamallien muutokset puolivuosittain Kuukausittain: Hankkeen työntekijöiden: projektipäällikön, valmentajan ja muiden toimijoiden säännölliset yhteiset kuukausitapaamiset, joiden yhteyteen pyritään järjestämään myös koulutus/perehdyttämistilaisuuksia kustannussyistä Henkilöstön ja mahdollisen vapaaehtoistyövoiman koulutus aikataulu muodostuu valtion virastojen ja muiden yhteistyökumppaneiden koulutusaikataulujen mukaan Seurantaryhmä kokoontuu n. kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran aivan hankkeen alussa Maksuvalmius Hankkeen aikainen välirahoitus hoidetaan Suomen Nuorisoseurojen Liiton kassasta. Maksuennakkoa haetaan myönteisen hankepäätöksen jälkeen Keski-Suomen Ely-keskuksen kanssa sovittavalla aikataululla. Yksityisen raha kerätään osallistumismaksuilla ja tarvittaessa liiton omakustannusosuudella.

13 Kustannusarvio (Hintoihin sisältyy arvonlisävero) Palvelurakenteen turvaaminen maaseudulla hanke aika - kk / kk Yhteensä YHT. Palkat sivukuluineen: Vetäjä Valmentaja Ostopalvelut: Konsultti, tutkimus ja selvitystyö (esim. sosiaalisen tilinpidon perustaminen) Matkakulut: Projektihenkilöstö Ohjausryhmä Materiaalit ja tarvikkeet: Leasingsopimuksilla Investoinnit tiedonkulkuun 2 kannett. tietokonetta kopiokonetta dataprojektoria Ostetaan 2 Matkapuhelinta tulostinta Yleiskustannukset: Toimitilojen vuokrat (1 toimipistettä / maakunnassa ja toimisto) Keskimäärin Monipalvelupisteiden perustamiskustannukset Puhelinkulut Käyttö- ja liittymismaksut mm. internet Tiedottaminen ja markkinointi Muut toimistokulut tulostus, kopiointi Luontoissuoritukset talkoot ym Taloushallinto Kirjanpito, palkanlaskenta 10 % kokonaiskustannusarviosta YHTEENSÄ

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Aikaisempia kokemuksia - Luistelukoulu - Maahanmuuttajat ottelutapahtumassa - Koulutusta seuratyöhön - Aikuisille suunnattu luistelukoulu Toiminnan

Lisätiedot

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot