CP-LEHTI. Hyvää syksyn jatkoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CP-LEHTI. Hyvää syksyn jatkoa"

Transkriptio

1 6/2010 5/2010 CP-LEHTI Hyvää syksyn jatkoa

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:6 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Liikuntasuunnittelija Sari Turunen p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Sari Toppila, Isokatu 47, Oulu p Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Matleena Laurila, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , (vastaava ohjaaja), (talo) Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi LIKES-Tutkimuskeskus Viitaniementie 15, Jyväskylä, puh , CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 44. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Minna Teiska, Sini Pälikkö Kansi Minna Teiska Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssa Print 2010 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2010 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen TIEDE JA TUTKIMUS Itsetuntemus ammatinvalinnan lähtökohtana Aino Ahonen VERKSAMHET FÖR VUXNA Lillajul för vuxna MATKAILU AVARTAA Matkalla Pietarissa Sari Holappa Synttärimatkalla Alanyaan Marjukka Leppänen Vierivät kivet eivät sammaloidu Olli Salpakoski Gotlannin ympäripyöräily 2008 Pasi Suominen LIIKUNTA SoveLi kouluttaa 2010 TIEDE JA TUTKIMUS Epilepsia ei välttämättä vaikuta ajokortin saamiseen Riku-Ville Laurila KANNANOTTO Invalidiliitto ry Suomen CP-liitto ry LUKIJOILTA Kuntoutus asiakkaan näkökulmasta Raija Hauhia Henkilökohtaisen avun keskus Apuri Raija Hauhia AJASSA NMI 20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta CP-vammaiset jäävät helposti ilman sopivaa koulutusta ja kuntoutusta YHDISTYSTOIMINTA Alueellinen kehittämispäivä Kuopiossa Merja Partanen MMC HC Kaipaatko vertaistukea? Petra Peltonen Rockin megayhtye kuului Helsingin Laajasaloon asti Riku-Ville Laurila NUORISOTOIMINTA Nuorisotoimikuntaan haetaan uusia nuoria Sari Turunen KOLUMNI Mene metsään Sini Pälikkö TIEDE JA TUTKIMUS CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -päätösseminaari Tiina Airaksinen TIETOTEKNIIKKA DATERO Tietotekniikkaa kuntoutukseen ja opetukseen Marja-Sisko Paloneva KOLUMNI Vaikuttamisen aika Tomi Hotanen LIIKUNTA Peli-ilta Jyväskulässä Oikeus olla nuori -seminaari

3 CP-LEHTI 2010:6 PÄÄKIRJOITUS 3 VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUASUMINEN Suomen CP-liitto ry on valtakunnallisena keskusjärjestönä toiminut kohta 50 vuotta lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisten ja heidän läheistensä yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi yhteiskunnassamme. Tätä tarkoitustaan liitto on historiansa saatossa toteuttanut eri tavoin ja erilaisin painotuksin. Perinteisen järjestötyön ohella CP-liitto on kehittänyt ja ylläpitänyt palveluja, jotka ovat malleja asiakkaan edun huomioivasta tavasta palvelun järjestämisessä. Tästä ehkäpä tärkeimpänä esimerkkinä vaikeavammaisten palveluasuminen. Suomen CP-liiton ylläpitämä Halisten palveluasuminen Turussa juhlii tänä vuonna 20-vuotistaivaltaan. Minulla oli ilo olla mukana syyskuun lopulla juhlistamassa Halisten asukkaiden ja talon työntekijöiden kanssa tuota pitkää yhteistä taivalta. Musiikki soi, tarjoilua oli ja vieraita kävi. Tunnelma oli lämmin ja kaikesta näkee, että talossa on mukava henki. Kiitos että sain olla vieraananne. CP-liitolla on tiettyjä perusperiaatteita vaikeavammaisten palveluasumisen järjestämisessä. Oleellisin asia on se, että vammainen henkilö itse määrittelee milloin, missä asioissa ja miten häntä avustetaan. Avustaminen tapahtuu aina asukkaan oman aloitteen ja tahdon pohjalta. Avustaminen ei voi rajoittua vain kodin seinien sisäpuolelle, vaan sitä tulee olla tarjolla myös kodin ulkopuolelle. Jokaisen tulee voida muodostaa itselleen sellainen elämäntapa kuin itse haluaa ja jokaisella tulee olla mahdollisuus yksityiselämään ja kotirauhaan. Avustajan työtä tekevä henkilöstö tulee perehdyttää mahdollisiin asukkaiden vaihtoehtoisiin kommunikaatiotapoihin. Asukkaan ymmärretyksi tuleminen voidaan varmistaa esimerkiksi tulkkauksella tai puhetta tukevilla kommunikaatiomenetelmillä. Näiden em. periaatteiden tarkoituksena on mahdollistaa palveluasumisessa elävän henkilön itsenäinen elämä ja täysivaltaisuus, mahdollisuus omannäköiseen elämään. Itsenäinen elämä on vammaisuudesta huolimatta aina yksilöllinen prosessi, joka muotoutuu ja elää kokemuksen lisääntyessä ja psyykkisen kasvun kautta. Vammainen henkilö suoriutuu erilaisista asioista itsenäisesti palvelujen ja tuen avulla silloin, kun hänen tahtonsa ja näkemyksensä ohjaavat toimintaa. Kunnat ja kaupungit ovat lisääntyvässä määrin alkaneet kilpailuttamaan myös vaikeavammaisten palveluasumista. Kyseessä on vielä uusi ilmiö vaikeavammaisten palveluasumisen suhteen, mutta jo nyt toteutuneissa kilpailutuksissa on ilmennyt hyvin huolestuttavia piirteitä. Vaikeavammaisten palveluasumisen järjestäjiksi on tulossa toimijoita, jotka tarjoavat palvelua hinnalla, jolla ei yksinkertaisesti voida pidemmän päälle mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämän edellyttämää avustajaresurssia. Nyt palvelun ostajan, eli kuntien ja kaupunkien, tulisi kilpailutuksissaan antaa todellista painoarvoa hinnan lisäksi myös laatuun ja vaikeavammaisten henkilöiden tarpeisiin. Yksitoista sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista järjestöä, näistä yhtenä Suomen CP-liitto ry, perusti viime kesäkuussa Reilu Palvelu yhdistyksen. Yhdistys edistää ja kehittää vastuullisen palvelutoiminnan edellytyksiä ja toimintakulttuuria sekä vaikuttaa palvelujen laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on rakentaa Reilun palvelun tuotemerkki sertifikaatiksi palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Reilun palvelunmerkin haltijat erottuvat kilpailutuksessa laadukkaiden palveluiden tarjoajina ja vastuullisina sekä pitkäjänteisinä toimijoina.

4 4 TIEDE JA TUTKIMUS CP-LEHTI 2010:6 Aino Ahonen kuntoutuspsykologi ja projektityöntekijä Invalidiliitto ry CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti Invalidiliiton Kuopion kuntoutus- ja työklinikka Itsetuntemus ammatinvalinnan lähtökohtana Tässä kirjoituksessa käsittelen ammatillista suunnittelua ja ammatinvalintaa itsetuntemuksen näkökulmasta. Kirjoituksen pohjana ovat Invalidiliitto ry:n CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projektin aikana saadut kokemukset ja muodostuneet käsitykset. Vuosina projektin Peruskoulusta jatkokoulutukseen -osahankkeessa toteutettiin ja kehitettiin CP-vammaisten nuorten ja aikuisten ammatillisen suunnittelun yksilöllistä tukemista. Projektin aikana kertyi paljon tietoa CPvammaisten nuorten ja aikuisten ammatillisen suunnittelun onnistumisista ja toisaalta pulmakohdista. Tässä kirjoituksessa pohdin itsetuntemuksen merkitystä erityisesti CP-vammaisten nuorten ja aikuisten ammatillisessa suunnittelussa.on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei CP-vammaisten nuorten ja aikuisten ammatillinen suunnittelu juurikaan eroa ns.vammattomien ihmisten ammatillisesta suunnittelusta. Usein CP-vammaisten henkilöiden kohdalla fyysisen vammaisuuden aiheuttamat rajoitteet on vain huomioitava tarkemmin ja joskus vammaisuus on saattanut vaikuttaa yksilön käsitykseen itsestään tai omista kyvyistään. Näiden mahdollisten ammatillista suunnittelua ohjaavien tai siihen vaikuttavien seikkojen ja ajatusten läpikäyminen on olennaisessa osassa CP-vammaisen yksilön ammatillisen suunnittelun prosessissa. Siksi itsetuntemuksen kysymykset nousevat yhtenä isona ja tärkeänä seikkana esille. Mitä on itsetuntemus? Itsetuntemuksessa on kyse siitä, kuinka hyvin tunnemme itsemme. Itsetuntemukseen liittyy myös käsite minäkuva, joka tarkoittaa ihmisellä olevaa käsitystä siitä millainen minä olen sekä käsitystä siitä, miten ihminen ajattelee toisten ihmisten ajattelevan itsestään. Minäkuvaan sisältyy kaikki ihmisen omaan itseen, kykyihin ja ihmissuhteisiin liittyvät ajatukset, tunteet, elämykset, havainnot, tiedot, taidot, uskomukset, mielikuvat, kuvitelmat, toiveet ja teot. Itsetuntemus ja minäkuva eivät ole mitään pysyviä asioita vaan ne kehittyvät ja muuttuvat koko elämän ajan ihmisen saadessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa palautetta omasta toiminnastaan ja persoonastaan. Saatu palaute vaikuttaa voimakkaasti ihmisen käsitykseen siitä, millainen hän itse on, mitä hän osaa ja mitä ei. Ihminen myös vertaa itseään toisiin ihmisiin. Muilta ihmisiltä saatua palautetta ei kannata pelätä tai pyrkiä sitä välttämään, sillä vain palautteen avulla voi kehittää omaa itsetuntemustaan! Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta. Itsekunnioitus liittyy siis läheisesti itsetuntoon. Itsetunto ei liity välttämättä juurikaan siihen, kuinka menestyksekäs ihminen tosiasiassa on, vaan kysymys on oman itsensä hyväksymisestä ja omiin mahdollisuuksiin uskomisesta. Terveen ja vahvan itsetunnon rakentamiseksi täytyy tuntea itsensä ja erityisesti vahvat ominaisuutensa. Itsetunto pohjautuukin hyvin vahvasti edellä mainittuihin itsetuntemukseen ja minäkuvaan. Terve ja vahva itsetunto ei tarkoita sitä, ettei ihmisellä ole heikkouksia tai satu pettymyksiä. Terve itsetunto on sitä, että kokee olevansa riittävän hyvä, havaituista heikkouksista huolimat-

5 CP-LEHTI 2010:6 TIEDE JA TUTKIMUS 5 ta, ja arvostaa itseään ja elämäänsä sekä toisia ihmisiä. Itsetuntoon liittyy oman elämänsä näkeminen ainutkertaisena ja kyky tehdä ratkaisuja itsenäisesti ja riippumattomasti muiden mielipiteistä huolimatta. Terve ja vahva itsetunto ei myöskään ole pelkkää sosiaalista rohkeutta, itsekkyyttä, itsevarmaa esiintymistä, ulkoista menestymistä tai itsensä näkemistä ainoastaan hyvänä. Joskus itsensä erinomaisuuden korostaminen ja omien heikkouksien kieltäminen voi jopa olla merkki siitä, ettei ihminen ole vielä tutustunut itseensä kunnolla ja viestii heikosta itsetunnosta. Ammatillinen suunnittelu on tutustumismatka omaan itseen Pohja ammatinvalintaan ja erityisesti nuoren uskoon omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan opiskella ja toteuttaa ammatillisia haaveita luodaan jo lapsuudessa. Niin vammattoman kuin vammaisenkin lapsen ja nuoren on tärkeää saada unelmoida ja suunnitella tulevaisuuttaan aluksi haaveiden tasolla ja muuntaa myöhemmin näitä haaveita sitten ehkä todellisiksi. CP-vammainen lapsi saa usein fyysisen vammansa takia paljon huomiota, tukea ja hoitoa. Näin ollen monet muut osa-alueet ja CP-vammaisen nuoren vahvuudet saattavat jäädä perheessä vähemmälle huomiolle rajoitusten ehkä korostuessa. Kuitenkin CP-vammaisen lapsen olisi erittäin tärkeää saada tunne siitä, että hänen kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa kouluttautua ja hankkia ammatti uskotaan ja näistä valinnoista ollaan kiinnostuneita. Niinpä CP-vammainen nuori tarvitsee jo lapsuudessa, vammattoman nuoren tavoin, ja ehkä jopa enemmän, vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kiinnostusta sekä heidän näkökulmiensa ja mielipiteiden peilausta omiin ajatuksiin siitä, mikä minusta tulee isona? Jo lapsena ja varhaisnuoruudessa käydyissä keskusteluissa niin kotona kuin koulussa, tulisi CP-vammaisen lapsen tai nuoren kanssa käydä yhdessä läpi niin vahvoja ominaisuuksia, kehitettäviä ominaisuuksia kuin mahdollisia enemmän tai vähemmän pysyviä toimintakyvyn rajoitteita. Näin muiden ihmisten kiinnostuksen ja palautteen sekä yhteisen pohdinnan avulla CP-vammaisen lapsen ja nuoren itsetuntemus kehittyy mahdollisimman realistiseen suuntaan, mikä on tulevaisuuden ammatillisen suunnittelun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Itsetunnoltaan vahva ihminen tietää osaavansa ja pystyvänsä, mutta kestää myös pettymyksiä ja osaa myöntää, ettei kykene kaikkeen! Kun lasta rakastetaan, hänestä huolehditaan ja hänet hyväksytään jo aivan pienestä pitäen, itsetunto kehittyy ja antaa suuntaa tulevalle - nuoruudelle ja aikuisuudelle. Vuoden 2009 aikana Peruskoulusta jatkokoulutukseen osahankkeessa tehtiin kysely CPvammaisten nuorten ammatillisiin suunnitelmiin osallistuville ammattilaisille. Vastaajina oli ammatillisia erityisopettajia, kuntoutusohjaajia, kuntoutuspsykologeja, erityisluokanopettajia, ohjaavia opettajia sekä muita ohjaajia ja lehtoreita. Vastaajat olivat kokeneet työssään CP-vammaisten nuorten ammatillisen ohjauksen parissa haastavana erityisesti joidenkin nuorten epärealistiset käsitykset itsestä työn tekijänä, nuoren alisuoriutumisen opinnoissa tai liiallisen yrittämisen ja liian korkeisiin tavoitteisiin pyrkimisen sekä vaikeudet CPvamman aiheuttamien rajoitteiden hyväksymisessä. Näiden vastausten perusteella saa tukea sille ajatukselle, että itsetuntemuksen kehittämiseen tulisi ammatillisen suunnittelun ohjauksessa kiinnittää paljon ja pitkäaikaista huomiota. Itsetuntemuksen kehittäminen ei tapahdu hetkessä vaan kyseessä on elinikäinen prosessi. Kyselyyn vastaajat korostivat CP-vammaisten nuorten ammatillisen ohjauksen keskeisimpänä tavoitteena erityisesti nuorten itsetunnon vahvistamista. Itsetunto on yksilön yksi persoonallisuuden ominaisuus. Oman persoonallisuuden miettiminen ja omien ominaisuuksien tunnistamisen opettelu on tärkeää mietittäessä omaa ammatillista polkua ja suuntaa. Jokaisella ihmisellä on oma sisäinen käsitys itsestään, se mitä hiljaa mielessämme itsestämme ajattelemme ja miten hyviä omasta mielestämme olemme. Toinen puoli itsetuntoa on se, mitä ihminen haluaa kertoa itsestään muille ja jakaa muiden kanssa. Se näkyy käytöksessä ja siinä millaisen kuvan haluamme itsestämme antaa. Aivan kuten itsetuntemus, myös ihmi-

6 6 TIEDE JA TUTKIMUS CP-LEHTI 2010:6 sen persoona kehittyy läpi elämän. Siihen vaikuttavat elämämme alkupuolella erityisesti biologiset tekijät. Näin ollen voi ajatella, että syntymästään saakka fyysisesti vammaisille ihmisillä on valmiiksi hieman erilaiset lähtökohdat persoonallisuuden kehitykselle kuin vammattomilla. Jo hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien persoonaan alkavat kuitenkin vaikuttaa myös ulkoiset tekijät ja ympäristö kuten se millaisesta kodista henkilö on, sisarusten määrä, vanhempien ja läheisten ihmisten persoonallisuudet sekä kodin ja ympäristön fyysinen olemus ja asenteellinen ilmapiiri. Myös ihmisen elämässään kokemat tunnekokemukset muokkaavat persoonallisuutta. Ilot, stressi, menetykset ja menestykset muovaavat voimakkaasti kaikkia persoonallisuuden osa-alueita. Nämä asiat huomioon ottaen voidaankin ajatella, että on erittäin monen seikan monimutkainen lopputulos millaiseksi omaksi yksilölliseksi persoonallisuudeksi kehitymme.cp-vamma on vain yksi ominaisuus ihmisen yksilöllisessä kokonaisuudessa. On positiivisesti haastava ja mielenkiintoinen prosessi saada tutustua omaan persoonallisuuteensa ja kehittää sitä koko elämämme ajan! Persoonallisuuden piirteet eivät suoraan määrää sitä, mitkä ammatit jollekin henkilölle sopivat ja mitkä eivät. Jotkin persoonallisuuden piirteet ovat pysyviä, mutta jotkut tulevat esille vain tietyissä tilanteissa. Jokaisella ihmisellä on sekä huonoja että hyviä puolia. Jokaisella on oikeus pitää itseään hyvänä ja oppia tuntemaan omat vahvuutensa ja vahvistaa niitä. Kuitenkin on myös yhtä tärkeää oppia hyväksymään omat heikkoutensa ja elämään niiden kanssa eikä pitää itseään vain hyvänä ja virheettömänä. Heikkouksiaankin voi kehittää parempaan suuntaan. Ihmiset eroavat toisistaan siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän minäkuvansa on. Realistinen ja mahdollisimman vääristymätön kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tunnuskuvia.koulutusalaa tai työpaikkaa mietittäessä omien vahvojen puolien tunteminen ja totuudenmukainen käsitys itsestä on erittäin tärkeä asia. Jos tuntee itsensä, on helpompi etsiä myös sellainen ammatti tai koulutusala, joka sopii hyvin juuri omille luonteenpiirteille, kyvyille sekä kiinnostuksille. Valinnat on hyvä pyrkiä tekemään niin, että vahvat puolet tulevat käyttöön ja kehittyvät edelleen niiden myötä! Joskus, erityisesti vaikeavammaisten nuorten kohdalla, realistisena vaihtoehtona peruskoulun jälkeen ei voidakaan pitää sijoittumista jatkokoulutukseen. Tällöin vammainen nuori tarvitsee sekä tukea että rohkaisua muiden vaihtoehtojen kartoittamiseen ja miettimiseen. Vaikka ammatillinen tai muu jatkokoulutus onkin nykypäivänä ensiarvoisen tärkeää työelämään sijoittumisen kannalta, ei se kuitenkaan ole välttämätön yleisen hyvän elämänlaadun ja elämästä nauttimisen kannalta. Myös muut peruskoulun jälkeiselle ajalle sijoittuvat vaihtoehdot, kuten tuettu työtoiminta, vapaaehtoistyö tai tutkintoon johtamattomat opiskeluvaihtoehdot, voivat tuoda nuorelle elämänlaatua sekä onnistumisen ja elämässä eteenpäin menemisen elämyksiä. Itsetunto ei saisi olla sidoksissa siihen, onko ihminen työssäkäyvä, opiskelija, työtön, eläkeläinen tai jossain muussa elämäntilanteessa. On tärkeää muistaa, että jokainen ihminen on arvokas ja jokaisen ihmisen elämä on merkityksellinen statuksista, saavutuksista ym. riippumatta! Tärkeää on oppia hyväksymään itsensä omana itsenään pyrkiä kohti hyvää itsetuntemusta! Invalidiliiton CP-vammaisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektissa on lisätty tietoisuutta CP-vammaisuudesta aikuisuudessa ja tuotettu erilaisia materiaaleja helpottamaan ammatilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumista. Projektissa valmistettu materiaali on saatavissa lokakuusta 2010 alkaen -sivustolta. Lisätietoja CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projektista: Tiina Airaksinen projektipäällikkö Invalidiliitto ry,

7 CP-LEHTI 2010:6 VERKSAMHET FÖR VUXNA 7 Rekreationseftermiddag och lillajul för vuxna Lördagen den kl Plats: Hotell Vallonia Garden, Korsholm Dagen börjas med kaffe. Samtidigt bekantar vi oss med varandra. Hur får man kraft och humor för vardag och fest berättar Anette Hast från Vasa. Gemensam lillajulsmiddag äter vi kl Kvällen fortsätter med gemensam samvaro. Ingen deltagaravgift, men resor och middag betalar var och en själv. Middag från buffet 15 euro. Ta gärna egen assistent med. På plats finns det möjligen två allmänna assistenter. Anmälningarna senast den till distriktssekreterare Aira Eklöf, tel. (02) eller ; e.post aira.eklof(at)cp-liitto.fi Dagen arrangeras av Finlands CP-förbunds vuxenverksamhet. På plats planerare för vuxenverksamhet Ismo Kylmänen. Varmt välkomna! Virkistäytymisiltapäivä ja pikkujoulu aikuisille Lauantaina klo Paikka: Hotelli Vallonia Garden, Mustasaari Päivä aloitetaan kahvilla. Samalla tutstumme toisiimme. Miten saamme voimaa ja huumoria arkeen ja juhlaan kertoo Anette Hast Vaasasta. Klo syömme yhteisen pikkujoulupäivällisen. Ilta jatkuu yhdessäolon merkeissä. Ei osallistumismaksua. matkat ja päivällisen maksaa jokainen itse. Päivällinen noutopöydästä 15 euroa. Ota miellään mukaan oma avustajasi. Paikalla on mahdollisesti kaksi yleisavustajaa. Ilmoittautumiset viimeistään mennessä aluesihteeri Aira Eklöfille, puh. (02) tai sähköposti aira.eklof(at)cp-liitto.fi. Päivän järjestää Suomen CP-liiton aikuistoiminta. Paikalla on aikuistoiminnan suunnittelija Ismo Kylmänen. Lämpimästi tervetuloa!

8 8 MATKAILU CP-LEHTI 2010:6 siinä alkoi uskoa, että olemme ihan oikeasti Venäjällä. Pietarin esikaupungissa oli samoja piirteitä kuin Tallinnassa jossain Mustamäen torin kulmilla. Ei vielä mitään glamouria ja historian havinaa. Vähitellen kaupungin keskustaa lähestyessämme, vau! Siinä se on Nevajoki ja yksi niistä 8 sillasta, jonka yli ajoimme. Sillatkin olivat jo hyvin koristeellisia ja muistomerkit sillan molemmin puolin upeita kokonaisuuksia. Samalla Olavi kertoi jo, että tuolla vastapäätä on se kuuluisa Talvipalatsi, Eremitaasi, johon huomenna menemme. Väriltään palatsi oli minun mielestäni mintun vihreä ja sen massiivisuutta ei kaukaa katsottuna oikein ymmärtänyt. Ehdin vain ihailla ja ihmetellä korjattujen palatsien loistetta ja toisaalta vastakohtana suorastaan ankeita ja huonokuntoisia vanhoja harmaita betonitaloja, jotka eivät mitenkään sopineet toistensa rinnalle. Ääni päässäni sanoi Tuo pois, tuokin tuosta pois. Jonotusta Eremitaasin turvatarkastukseen Matkalla Pietarissa Suomen CP-liiton aikuistoiminnan järjästämä matka kohti Pietaria käynnistyi Tampereelta, josta osa lähtijöistä tuli kyytiin. Matkan varrelta tuli väkeä lisää Lahdesta ja loput Lappeenrannasta. Minä lensin jo torstaina Helsinkiin ja perjantaiaamuna menimme junalla Lahteen yhdessä Tuula Koivulan kanssa. Lappeenrannasta bussimme sitten jatkoi matkaa kohti Nuijamaan raja-asemaa, jossa passimme tarkastettiin. Siitä ajelimme kohti Venäjän raja-asemaa ja sama kaava toistui sielläkin. Puhelimet piippailivat kuorossa, kun tuli viestit puheluiden ja tekstiviestien hinnoista Venäjän puolella. Olimme Venäjällä noin klo ja Pietariin saavuimme klo paikkeilla. Rajalta lähtiessämme kohti Pietaria tien varrella näkyi omatoimisia myyjiä: kuka myi saunavastoja, kuka sitten omatekoista hilloa. Kun ensimmäisiä asuinrakennuksia tuli vastaan, Pietari, jota myös Pohjolan Venetsiaksi kutsutaan, oli ehdottomasti vierailun arvoinen kaupunki. Se on todella viehättävä kanaaleineen, joissa voi kulkea veneillä. Viikonloppuvierailu näin historialliseen ja näyttävään kaupunkiin oli tietysti ajallisesti aivan liian lyhyt. Pietarissa menoa ja vilskettä riittää, kolme kertaa Helsingin suuruinen kaupunki, väkeä lähes 5 miljoonaa. Majoituimme melko uuteen Ibis-hotelliin Ligovsky prospektilla. Olin tehnyt vähän kotiläksyjä tutustumalla Pietariin etukäteen ja myös katsonut kartalta hotellin sijaintia. Ehdin jo kartan perusteella ajatella: Jes, hotellilta näyttäisi olevan sopiva matka Nevsky prospektille (Nevan valtakatu) ja kaupoille. Niinpä niin, totuus on ihan toinen. Kartalta sitten laskiessani uudelleen (jos ne mitat pitivät paikkansa) kaupoille oli matkaa noin 3,5 km. Ehkä todellisuudessa enemmänkin. Joten ei kukaan meistä lähtenyt perjantaina kaupoille, mitä nyt siihen 200 metrin päähän lähikauppaan. Sekin kävelymatka tuntui erilaiselta ja ihmeelliseltä, kun kaikki oli uutta ja vierasta. Hotellissa söimme lounaan tai päivällisen, kun ruoka tarjottiin klo Suomen aikaan. Ei kyllä päässyt sen aterian jälkeen nälkä yllättämään: ensin alkusalaatti, sitten keitto, pääruoka ja jälkiruokana valtava pala makeaa hyvää kakkua, jonka kanssa sai ottaa vielä kahvin. Ibis-hotellissa on inva-huoneita peräti 8, ja en ainakaan kuul-

9 CP-LEHTI 2010:6 MATKAILU 9 lut kenenkään inva-huoneessa majoittuneen valittavan, ettei mikään toimi. Hotelli on pari vuotta vanha ja sopii oikein hyvin liikuntaesteisille. Lauantai, suuri päivä; Eremitaasiin tutustuminen. Eremitaasiin voi huoletta mennä manuaalipyörätuolilla, kunhan menee sisään Palatsi puolelta. Sisäänkäynnin yhteydessä on invahissi. Nevajoen puoleiseen pääsisäänkäyntiin johtavat portaat. Eremitaasissa on toimivat invavessat ja kahvioon katutasossa pääsee hyvin. Kerroksesta toiseen pääsee tilavalla hissillä. Maailman suurimpaan taide- ja kulttuurihistorialliseen museoon lähdimme aamupalan jälkeen. Matkalla Eremitaasiin Nevsky prospektilla ohitimme mm. Kazanin katedraalin, sen tavaratalon (Gostinyi Dvor), jonka piti olla heti kulman takana ja tietysti niitä palatseja, joita kaupunki on täynnä. Mukaan tuli meille oppaaksi Galina, jolta sitten saimme kuulla tulevien 3-4 tunnin ajan täyttä historiaa, nimiä, numeroita ja taiteen eri suuntauksia menneiltä vuosisadoilta. Huoneita Eremitaasissa (vanha ja uusi puoli, Talvipalatsi) on kaikkiaan Nämä huoneet (salit) ovat kolmessa eri kerroksessa. Huoneiden koko vaihteli, mutta suuret huoneet, salit olivatkin sitten markettien parkkipaikan kokoisia. Ensin sitä tietysti tietämättömänä turistina kuvitteli, että äkkiähän tämän talon katsahtaa. Jälleen kerran saattoi todeta olevansa väärässä. Pyhän Yrjön sali. Oppaamme ehdotti, että otamme kohteeksi toisen kerroksen, jossa on muutaman mainitakseni, jossa on mm. venäläistä kulttuuria, eurooppalaista keskiajan taidetta, ranskalaista taidetta ja muita eri Euroopan maiden taiteilijoiden luomuksia. Sisäänkäynnit näihin huoneisiin olivat jo omanlaisensa taideteos, upeita maalauksia, kultaa ja loistoa, eri tyylilajit edustettuina. Näiden sisäänkäyntien pituudet jo pelkästään olivat 100 metriä. Yhteen saliin olisi voinut laittaa vaikka kaksi lentopallo-kenttää vierekkäin. Korkeuskin olisi ollut riittävä, noin 30 metriä. Suurimmat taulut pelkästään olivat leveydeltään 3-6 metriä ja korkeudeltaan 3-4 metriä. Taulujen kullankeltaiset kehykset olivat noin 30 cm leveitä. Puhumattakaan valtavista kattokruunuista, joita matkan varrella katsoimme huuli pyöreänä! Joo, pakko tunnustaa, ei ole kotona tuollaisia. Lauantaipäivä kun oli, palatsissa oli meidän lisäksemme kymmenittäin turistiryhmiä muualta Euroopasta ja kauempaakin sekä itse venäläisiä. Saimme kokea jopa ahtauttakin ihmisten vaihtaessa salista toiseen. Jossain vaiheessa matkalla menneisyyteen ja historiaan alkoi jo matka painaa. Opas kysyi kyllä kierroksen aikana, joko riittää, vieläkö jaksatte vähän aikaa. Hän kehotti aina istumaan alas, kun se oli mahdollista. Minä ja Olavi pidimme toisiamme pystyssä, käsikynkkää kulkiessamme. Kierroksen loputtua kävimme kahvitauolla palatsin kahvilassa ensimmäisessä kerroksessa, saimme vihdoinkin istua kunnolla alas. Tuntui kuin olisi tehnyt jonkinmoisen urheilusuorituksen, välillä oli todella kuumaakin. Eremitaasin kokoa kuvaa hyvin seuraava toteamus: Katsoaksesi kaikkia näyttelyesineitä yhden minuutin, sinun täytyisi kävellä 22 kilometriä ja viettää aikaa Eremitaasissa 14 vuotta 8 tuntia päivässä ja 5 päivää viikossa. Eremitaasissa on yli 3 miljoonaa taideteosta ja esinettä. Yritin laskea kakkoskerroksen huoneiden lukumäärän. Koosta riippumatta sekosin luvuissa jo 80 jälkeen, joten aloitin alussa ja laskin huoneita ole-

10 10 MATKAILU CP-LEHTI 2010:6 van yli 100 pohjapiirroksen perusteella, jonka sain Eremitaasin info-pisteestä. Eremitaasin edessä oleva palatsin aukio oli sekin todella suuri. Olipa hyvä, ettei sitä hellettä enää ollut. Minä ainakin olin aika puhki, kun pääsimme bussiin ja Ulla, meidän tosi kiva kuskimme, lähti ajamaan Pietarin kaupunkikierrosta. Galina kertoi aina kirkon tai palatsin tai puiston kohdalle sattuessa, mikä tämän paikan historia on. Iisakin kirkko on (taas kerran pakko sanoa) aivan hurjan suuri.bussista katsoessamme näimme ihmisiä kiipeämässä ylös kultaiseen kupoliin, jonka ympäri saattoi kävellä. He näyttivät alhaalta katsottuna muurahaisilta. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että lauantai on hääpäivä Venäjällä. Hääpareja oli joka kirkon kulmalla, puistoissa kuvattavina. Näimme heitä varmasti lähes kymmenen tai enemmänkin. Eremitaasin ja kaupunkikierroksen jälkeen minulla ainakin oli alaselkä kipeänä kävelemisestä ja seisomisesta. Oli pakko päästä suihkuun ja hetkeksi oikaista sängylle. Taukoa oli tunnin verran, kun Olavi lähti tulkikseni siihen lähikauppaan ja sen lähikaupan vieressä oli paikallinen Alkokin,vaaleanpunaista shampanjaa piti löytää yhdelle meistä. Erilaiset alkoholijuomat ovat oikeasti halpoja Venäjällä, en ihmettele, että tämä alkoholi, mikä meille turisteille on halpaa, aiheuttaa myös ongelmia monelle tässä maassa. Hotellin ravintolasta ostetulla olutlasilla sai jo pullollisen viiniä kaupasta ostettuna. Sotasankareiden huoneen seinillä oli sotapäälliköiden kuvia Sunnuntai, paluupäivä Suomeen. Runsaan ja monipuolisen aamupalan jälkeen haimme passit vastaanotosta, nousimme bussiin ja matka kohti seuraavaa kohdetta alkoi. Vielä ehti ihailla, toivottavasti ei viimeistä kertaa, historiallista ja kaunista Pietaria ja Nevsky Prospektin kohteita, joihin emme tällä kertaa ehtineet käymään. Pietarin laitamalla on valtava ostoskeskus, jossa vielä kävimme. Ikean lisäksi samassa tilassa on supermarket, pieniä myymälöitä, oikeita muotiliikkeitä vieri vieressä käytävien varrella, pikaruokapaikkoja, kahviloita. Kanakebab-annos kaikkine lisukkeineen maksoi vain 69 ruplaa, noin 1,75 euroa. Tässäkin ostoskeskuksessa on myös helppo liikkua pyörätuolilla, tilaa on liikkua ja invavessatkin löytyy. Suuri tämäkin paikka on, melkein kolme kertaa Espoon Sello. Moni ihmettelikin, miksi venäläiset tulevat Suomeen ostoksille? 2-3 tunnin ihmettelyn jälkeen suuntasimme kohti Suomen rajaa ja tulliselvityksiä. Minä olin illalla klo kotona eli kaverini luona. YLE Teemalla pyörii ohjelma Venäjän halki 30 päivässä, jossa Venäjällä tähdeksi noussut näyttelijä Ville Haapasalo tutustuttaa meidät suomalaiset venäläiseen kulttuuriin ja tapoihin. Tässä ohjelmassa Ville tokaisee: Venäjällähän mikään ei toimi, mutta asiat aina järjestyy. Meidän kohdallamme uskallan kyllä todeta, että kaikki toimi ja asiat olivat hienosti järjestetty. Kiitos Olaville, Marinalle, Ullalle, CP-liiton aikuistoiminnalle ja kaikille mukana olleille ikimuistoisesta matkasta. Teksti:Sari Holappa Kuvat:Olavi Härkönen

11 CP-LEHTI 2010:6 Synttärimatkalla Alanyaan MATKAILU 11 Lähdin pakoon syntymäpäivääni, jottei minun tarvitsisi järjestää mitään juhlia kotona. Minua odottikin vielä suuremmat juhlat Alanyassa. Se oli minulle ikimuistettava matka. Lähtöaamuna olin ihan unessa, kun Riitta tuli minua herättämään. Päätin illalla, että olisin hereillä, kun hän tulee, mutta aamulla tulikin kiire. Ei auttanut muu kuin laittaa töpinäksi. Menimme äkkiä junalle ja siitä se matka alkoi. VR on kyllä hyvin ajatellut vammaisia, kun junissa on vammaisten paikkoja ja yksi avustaja pääsee ilmaiseksi. Niinpä matka jatkui kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Lentoasemalla tuli jo matkakuume, kun ajattelin mikä meitä on odottamassa illalla. Meillä oli mukana yökeitotkin, vaikka saimme lentokoneessakin ruokaa. Perillä Alanyan lentoasemalla meitä tuli hakemaan hotellille invataksi, jossa oli oudot kiinnikkeet. Taksi vei meidät hienoon hotelliin. Ja niin olimme Turkissa, jossa kävimme monessa paikassa. Mahduimme jopa tavarataksiin pyörätuolin kanssa. Alanyassa minua odotti oikein ihana yllätys, kun luulin päässeeni synttäreistä noin vain. Heikin baarin viisi poikaa järjestivät minulle yllätykseksi kakun ja lahjan. Minusta tuli monelle mami. Riitan ei tarvinnut syöttää minua, kun pojat syöttivät. Sitä matkaa en unohda! Suosittelen Turkkia toisillekin vammaisille. Siellä on hyvin avuliaita ihmisiä sekä vuokra-asuntoja, joissa liikuntarajoitteiset on otettu huomioon. Marjukka Leppänen

12 12 MATKAILU CP-LEHTI 2010:6 Gotlannissa 2008 Vierivät kivet eivät sammaloidu Sain idean lähteä pyöräilemään kotikulmia, Tampereen Ikuria, kauemmaksi. Olen aina kaivannut haasteita elämääni. Pyöräillessä on vapaus kulkea omia teitä. Olin pyöräillyt jo kouluaikana kolmipyöräisellä invalidipyörällä. Se on ollut hyväksi lihaksille kroppani spastisuuden hoidossa. Samaan aikaan, kun idea Gotlannin saarelle matkaamisesta syntyi, minulla oli tähtäimessä TW Bents Arrow pyörän hankinta. Pyörä on nojapyörä, jonka tekniikka mahdollistaa sen ajamisen puolittain makaavassa asennossa. Vaikka jalkojeni spastisuus ei aina hymyilytä, niin synnynnäisestä CP-vammastani huolimatta olen ollut koko tämän 35-vuoden elämäni ajan ahkera liikkuja. Ennen ala-asteelle menoa pystyin ainoastaan konttaamaan ja seisomaan sauvojen varassa. Kaksoissisareni Outin perässä konttasin pitkin Tampereen Multisillan asuinalueen kallioita. TAYKS:n lastenkirugi Somppi sai leikkauksilla jalkojeni jänteitä siinä määrin venytettyä, että pystyn kävelemään ilman apuvälineitä, vaikka kovaa fysioterapiaa ja äitini Leena sitkeyttä se on vaatinut. Kerrostaloalueen samanikäiset kaverit eivät syrjineet minua. Salibandyä kävin pelaamassa lähes vaahtosammuttimen kokoisesta, minut määrättiin aina maalivahdiksi. Kiipeilyharrastus vei minut parikymppisenä Mont Blancin Ranskan puoleisille jyrkänteille ja muutama vuosi sitten kävin melomassa Norjassa Lofooteilla. Nämä retket ovat onnistuakseen tarvinneet rahaa, hyviä kavereita ja sponsoreita. Pyörän hankinta kyllä hirvitti, se on noin kaksituhatta euroa. Matkustaminenkaan ei ole ilmaista, vaikka pyörällä polkeminen ei kuluta kuin omia polvia ja pyörän osia. Nojapyörä TW-Bents Arrow maksaa varusteista riippuen kaksituhatta euroa. Matkaa varten ostin siihen peräkärryn 40 kg:n painoisia retkivälineitä varten. Siinä voi nelijalkainen ystäväni Siiri Siperian Husky kulkea kanssani pitkiä kotimaan matkoja. Pyörän painopiste on alhaalla, joten kaatumisen vaara on vähäinen. Määränpäänä Gotlannin kaunis saari Vanha opiskelukaverini Pasi Suominen Suomen Nuorisoopiston kulttuuri ja nuorisotyön linjalta lupasi lähteä kaveriksi kaksipyöräisellään, jos Gotlannin saari kiinnostaa minua. Matka sinne tarjosi meille hyvän kahden viikon retki- ja ympäristö-oppitunnit. Olin tosin ennen Norjan retkeäni haaveillut melontaretkestä Ahvenanmaalle ja sieltä Tukholman saaristoon, mutta pitkät melontamatkat eivät tee jalkalihaksilleni hyvää, se on pakko todeta. Me huristelimme Pasin kanssa autolla Turkuun 23. kesäkuuta 2008 ja sieltä Viking Linen iltalautalla Tukholmaan. Terminaalista suunnistimme itärannan pyöräteitä kohti Nyneshamnin satamaa ja sieltä laivalla Visbyyn ruusujen kaupunkiin. Tukholma ja sieltä lähtevä itärannikon kevyen liikenteen reitistö on todella hieno ja turvallinen. Ihmeeksemme kaupungissa oli keskellä autokaistoja merkitty pyöräilijöille turvakaista. Autot huristivat molemmin puolin, eikä kukaan soitellut meille äänitorvea. Laivalla Visbyhyn siirtyminen ei tuottanut Nyneshamnin satamasta vaikeuksia. Kaupungissa meistä kahdesta Suomi-pojasta kiinnostui siellä vuosikymmeniä asunut rouva. Hän antoi meille hyviä neuvoja, miten vältymme hankaluuksilta, jos erehdymme yöpymään esimerkiksi lammastarhassa. Saarella on tiukemmat joka miehen oikeudet kuin meillä koti Suomessa. Kerran saimmekin kiukkuisen lähtökäskyn, kun erehdyimme liian lähelle maatilan maita. Kartat eivät pitäneet paikkaansa saarta kiertäessämme, mutta saimme toki ystävällisiä neuvoja telttailualueista ja vedenottopaikoista. Juomavettä emme uskaltaneet ottaa kuin kaivoista. Autoilijoille on nostettava lippistä, he väistivät meitä pyöräilijöitä paikallisilla hiekkateillä. Yövyimme teltassa, vaikka välillä tulikin vettä taivaan täydeltä. Vain Visbyssä meillä oli mahdollisuus majoittua nuorisohotelliin. Huone oli asiallinen, kaksi sänkyä, keittolevy ja suihku.

13 CP-LEHTI 2010:6 MATKAILU Olli Salpakosken albumi 13 Olli Salpakoski ja hyvä retkipyörä Gotlannin saarella. Pyörän ajoasento ei rasita jalkoja. Varojen hankinta Pienillä tuloillani ei tehdä suuria hankkeita. Minulla on ollut onni matkassani ja olen saanut taustarahoittajia, joitten tuella olen pystynyt peittämään osan matkakustannuksistani. On vain uskallettava ottaa yhteyttä yrityksiin ja lähdettävä ajatuksesta, että taustavaikuttajat ovat yhteistyökumppaneita. Omilla nettisivuillani olen kertonut harrastuksistani : Ota yhteyttä, voita vammasi, Vanha yhteistyökumppani on ollut Tamperelainen lehti joka on tehnyt minusta ja CP- vammaisuuden voittamisesta juttuja monien vuosien ajan. Myös Yleisradio ja TV 2 ovat haastateellet minua retkistäni. Samoin olen saanut tukea Pirkanmaan Yrittäjiltä, Retki Oy:ltä sekä Ensimetri uusyrityskeskus ovat minua auttaneet. Näille yrityksille on kiitoksen sana paikallaan. Oma perheeni, äitini ja sisareni, ovat minua välillä varoitelleet suuruuden hulluilta tuntuvista suunnitelmistani, mutta luottamus on aina säilynyt. Nyt harrastan kädenvääntöä. Osallistuin Oulunsalossa Kädenväännön SM:n kisoihin hyvällä sijoituksella ja olen lähdössä kesäkuussa Venäjälle lajin EM-kisoihin. Vaikka vammani ei ole ilo, ei sitä kannata sohvalle suremaan jäädä. Ammatti pitää hankkia Koulunkäynti ja ammatin hankkiminen on ollut tärkeä osa elämääni. Peruskoulun kävin Tampereella erityiskoulussa, samoin Pirkanmaan ammattikoulun metallityön linja oli mukautettua opiskelua. Ammattikoulusta päästyäni olin metallialan töissä joitakin jaksoja. Kun hartioitten seutu ja käsien hienomotoriikka kärsivät myös spastisuudesta, niin minun oli pakko hakeutua uuteen koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Pääsin Suomen Nuoriso-opiston kulttuuri- ja nuorisotyölinjalle Mikkeliin. Kansaneläkelaitos vastasi kustannuksista. Tosin jouduin vakuuttamaan virastolle, että uusi koulutus oli tarpeen, sillä hitsaajaksi tai koneistustöihin en toisinaan horjuvan tasapainoni takia uskaltautunut. Rasitus olisi ollut fysiikalleni liian kova. Järvenpään Invalidiliiton autoasentaja tai vastaavalle linjalle yritin päästä, mutta sinne minua huolittu. Opintoihin kuuluvan nuorisotyön ohjausjaksot avasivat minulle mahdollisuuden valmistumisen jälkeen pääsyn Juvalle perustettuun yksityiseen Hiekkaniemen Nuorisokeskus Oy:n ohjaajaksi. Juvalta palasin muutaman vuoden työrupeaman jälkeen kotikaupunkiini Tampereelle. Juvan kunta myönsi minulle siellä asumiseni aikana kuntoutukseen ja muun vammaislainsäädännön puitteissa tarvitsemani tuet. Tampereella on ollut tiukempaa, mutta olen tullut hyvin toimeen viranomaisten kanssa. Täällä sain sijaisuuden naapurikunnassa Lempäälässä nuorisokodissa. Tällä hetkellä olen todennut lääkärini kanssa, että fysiikalleni olisi sopivinta osa-aikainen työ. Olen päässyt osa-aikaeläkkeelle ja tarkoituksenani on opiskella vapaa-aikana nuorten päihdetyön ohjaajaksi. Huhtikuussa olin nuorisokahvilassa työkokeilussa. Yhteistyö Pirkanmaan CP yhdistyksen kanssa on toiminut kaikki menneet vuoden. Pääsiäisenä olin mukana ohjaajana ja vertaistukena talvileirillä. Olli Salpakoski Tampere

14 14 MATKAILU CP-LEHTI 2010:6 Gotlannin ympäripyöräily 2008 Kaikki valmistelut seikkailuamme varten oli tehty ja vihdoin matka kohti Gotlantia voi alkaa. Maanantai Pakkasimme Tampereella pyörät ja varusteet auton kyytiin. Ensin ajoimme auton Turkuun ja siellä ystävämme vei meidät satamaan. Laitoimme varusteet pyörien päälle ja lähdimme jonottamaan laivaan pääsyä. Vuoromme tul- 1 lessa ajoimme pyörät autokannen perälle, purimme varusteet, sidoimme pyörät hyvin kiinni ja lähdimme varustelaukkujen kanssa kohti kansipaikkoja. Viking Linen käytävillä harhailtuamme löysimme hyvän paikan 1 rappusten vierestä. Siinä pääsimme syömään lounasta ja pakkailemaan tavaroita paremmin pyörälaukkuihin. Iltaa kohden laivalla riitti äänekkäitä kulkijoita, joten yöunet lattialla jäivät kovin heikoiksi. Tiistai Aamulla laivan tullessa satamaan poistuimme laivasta ja lähdimme pyöräilemään kohti Tukholman keskustaa. Melko nopeasti löysimme merkatun pyöräilyreitin, jota etsimmekin, Nynäsledenin. Sitä oli tarkoitus seurata Nynäshamniin asti. Sieltä laivamme lähtisi kohti Gotlannin saarta. Laitakaupungin katuja ajellessa takapihoilla näkyi ihmisten lisäksi yksi kauriskin ruokapuuhissa. Tukholman katujen jäädessä taakse tie jatkoi kiemurtelua. Olli sai jossain vaiheessa pyöränsä nurin, painavan taakan avustamana. Vähiin jääneet yöunet rupesivat jo verottamaan, joten päätimme ottaa päiväunet tien penkassa. Sen jälkeen matka jatkui. Reitti oli mäkinen ja osoittautui yllättävän rankaksi. Tien laidasta bongasimme riimukiven, johon oli piirretty käärme. Mistä lienee siihen ilmestynyt. Iltasella saavuttuamme Nynäshamniin kävimme paikallisella grillillä ja lähdimme etsimään leiripaikkaa. Rantatietä ajellessamme lähettyviltä löytyi miellyttävä mäntykangas, johon laitoimme teltan pystyyn. Keskiviikko Aamulla huomasimme osuneemme aivan kiipeilykallion viereen, josta oli heti käytävä reittejä katselemassa. Aamutoimien jälkeen hyppäsimme pyörien päälle ja suuntasimme kohti satamaa. Lauttaan pääsy sujui vaivatta ja näin matkamme toinen meriosuus oli edessämme. Autokannella tapasimme muitakin suomalaisia pyöräilijöitä ja yksi heistä tunnisti meidät Tamperelaisen lehtijutusta. Mukava sattuma. Lautta oli kaikin puolin oikein miellyttävä ja matka sujui nopeasti. Vihdoin Gotlannissa. Pääkaupunki Visby oli seuraava ihmetyksen kohteemme. Ensimmäisenä menimme infoon etsimään lisää tietoa mielenkiintoisista kohteista. Pyöräilimme merenrantaa pitkin tavoitteena mökkimajoitusta tarjoava paikka. Kaikki mökit olivat kuitenkin täynnä, joten jatkoimme hetken matkaa ja teimme ensimmäisen leirin varoitteluista huolimatta kaupungin läheisyyteen rannalle. Iltasella ihailimme vaikuttavaa pilvimuodostelmaa ja mitä kummallisimpia fossiileita, joita löytyi rantakivien seasta. Torstai Aamulla heräsimme siivouspartion puheensorinaan, joten kasasimme varusteet hieman pienempään kasaan. Yrittivät vähän kysellä meidän yöpymisestämme rannalla, mutta minkäs teet, kielimuuri pääsi yllättämään ja poistuimme paikalta vähin äänin. Edellispäivänä olimme varanneet mökin seuraavalta leirintäalueelta, mutta varausjärjestelmä ei oikein toiminut, joten jäimme taas ilman mökkiä. Toki näimme alueen hienon hiekkarannan ja komean kallioseinämän. Pyöräilimme takaisin Visbyn keskustan alueelle ja lähdimme kyselemään huoneistomajoitusta. Loppujen lopuksi sellainen järjestyi nuorisoasuntolasta. Majoitus oli juuri sopiva meille, siinä oli yksi iso huone, suihku ja wc. Huolsimme varusteet ja lähdimme tutustumaan Visbyn vanhaan kaupunkiin. Unescon perintökohde pienine kujineen oli mukavan näköistä katseltavaa. Katujen pubeissa riitti ihmisiä katsomassa jalkapallomatsia. Myöhemmin iltasella kylän suurin menomestakaan ei jäänyt epäselväksi. Sinne pystyi suunnistamaan pelkän äänen perusteella. Perjantai Seuraavan päivän päätavoite oli Lummerlundan luolastoalue. Perillä menimme pitämään lounastaukoa vähän sivummalle. Kesken ruokailun meidät yllätti sadekuuro, mutta onneksi läheinen katos pelasti taukomme. Kiertelimme alueella ihmetellen hienoa

15 CP-LEHTI 2010:6 MATKAILU 15 Olli Salpakosken albumi Olli Salpakoski ja Pasi Suomalainen Gotlannin saaren päätepysäkillä. avoluolaa ja kaunista rantamaisemaa. Jotkut luolaseikkailijat lähtivät juuri luolaston uumeniin lukitun rautaportin taakse. Minä tilasin itselleni seuraavaksi päiväksi ohjatun kolmen tunnin luolaseikkailun. Tarpeeksi nähtyämme lähdimme laittamaan leiriä pystyyn läheisen levähdyspaikan metsikköön. Lauantai Aamulla kävin luolaseikkailussa, jossa tapasin suomalaisia kielikurssilaisia. He lähtivät myös kurahousuissa luolaston uumeniin. Etenimme lamppujen valossa pikkuveneellä, kävellen, kiiveten, uiden ja ryömien. Luolassa näimme hienoja hiekkadyynejä, lammikoita ja kivimuodostelmia. Kokeilimme myös, millaista olisi kulkea, jos emme näkisi mitään. Luolaseikkailu oli mielenkiintoinen ja avartava kokemus, jollaisia täytyisi päästä kokemaan lisää. Sen jälkeen matkamme jatkui kohti pohjoista. Kartta ja tiemerkinnät eivät oikein kohdanneet, joten kävimme kääntymässä lehmien ihmeteltävänä yhden maalaistalon pihatiellä. Päivän aika- na pääsimme tutustumaan ensimmäiseen gotlantilaiseen kivikirkkoon, joita matkan aikana saimme hämmästellä aivan riittämiin. Reitillemme osui myös pätkä hiekkatietä ja mahdoton lauma pikku kaniineja. Pikku kylän juhannussalon ohitettuamme tie vei meidät mäen päälle, mistä avautui upea merinäköala. Matkan jatkuessa rantatörmän päällä saimme yllättäen suumme ja silmämme täyteen pieniä lentäviä ötököitä, joita bongasimme ympäriltämme uskomattomia parvia. Olivat tulleet porukalla viettämään iltaa lennellen puiden ja jyrkänteiden yllä. Lopulta matkan teko rupesi riittämään ja laitoimme leirin mukavalle rantapenkereelle, pikku kaniinien seuraksi. Sunnuntai Aamulla laitoimme leirin kasaan, tavarat pyörien päälle ja menoksi. Vedentankkauspaikkaa etsiessämme löysimme onnekkaasti tien vierestä pumppukaivon. Siitä saimme saaren parhaat vedet. Täytimme vesipullot ja matka jatkui. Reitillemme osui taas yksi kirkko, johon tutustuimme paremmin. Poikkesimme myös katsomaan sinistä laguunia, joka oli houkutellut muitakin uimareita pienten sammakonpoikasten lisäksi. Vesi oli aika vilpoista, joten vain jalat kävivät tunnustelemassa vettä. Punajalkaviklo saatteli meidät laguunilta matkaan. Aikamme pyöräiltyämme silmiin pisti tien laidassa älyttömän kokoinen harsopallo, joka osoittautui pikku hämähäkkien kodiksi. Pari kuvaa ja kohti Fårön saarta. Ennen kuin hyppäsimme lossiin, kävimme täydentämässä ruokavarastojamme paikallisesta kyläkaupasta. Lossissa tapasimme kaksi suomalaista automatkailijaa, jotka olivat kiertelemässä Gotlantia. Fårön saarella kävimme ensimmäiseksi katsomassa muinaisia asumuksia ja vanhaa kolerahautaa. Lounastaukoa menimme pitämään kirkon vieressä olevalle nurmikolle. Päivän aikana piipahdimme vielä isolla hiekkarannalla ja illan pimetessä naamioimme telttamme matalan katajikon keskelle. Maanantai Heräsimme kauniiseen auringonpaisteeseen, mutta eipä kauaa mennyt, kun olimme jo pitämässä rankkasadetta tilavassa inva-

16 16 MATKAILU CP-LEHTI 2010:6 wc:ssä. Sateen hellitettyä hämmästelimme raukkeja, upean korkeita kalkkikivimuodostelmia. Söimme lounaan ja kiristelimme hiukan kolmipyörää eilisen katajikko-kivikkoajelun jäljiltä. Matkalla näimme vielä joitain raukkeja ja yhden vanhan kalastajakylän. Sitten palasimme lossilla takaisin mantereen puolelle. Yöksi teimme leirin tien varren metsikköön, jonka puustossa oli hauskan näköisiä köynnöskasveja. Tiistai Aamu meni taas rutiinilla. Aikamme ajeltuamme poikkesimme leirintäalueelle juomaan kahvia ja tekemään loppumatkan suunnitelmaa. Sää oli upea ja ihmisiä oli hiekkarannalla paljon nauttimassa päivästä. Meilläkään ei ollut kiire, mutta niin vaan tie kutsui ja jatkoimme matkaa. Päivällä kuvasimme pensaassa kiemurtelevaa käärmettä ja ihastelimme maisemia. Illalla piipahdimme katsomassa satamakuppilan tunnelmaa, mutta emme malttaneet jäädä, vaan lähdimme etsimään leiripaikkaa. Leiripaikka löytyikin suuren puun katveesta mukavan rauhaisalta rannalta. Emme jaksaneet edes telttaa laittaa, vaan heti unta kuuppaan ja aamulla uudet kujeet. Keskiviikko Seuraavana päivänä kuvasimme matkalla perhosia, joita lenteli ympäriinsä. Kasvejakin mainostettiin jossain taulussa löytyvän ojanpenkoilta yli 500 erilaista. Ajellessamme Suomen lippu liehui pitkin Gotlannin teitä. Välillä pihoista kuului Hyvä Suomi ja sekös aina vaan piristi meidän mieltä. Aurinko ehti jo laskea, kun sattumoisin osuimme yhdelle leirintäalueelle. Henkilökunta oli jo lähdössä kotiin ja mekin päätimme jäädä alueelle yöksi. Torstai Onneksi huomasimme illalla mainita kiinnostuksestamme aamukahvia kohtaan, sillä aamulla kun menimme maksamaan telttapaikasta, meille oli järjestetty erikseen aamukahvitarjoilu pihapöytään. Leirintäalueen palvelut jäivät taakse. Ensimmäiseksi pysähdyimme tauolle hienon riimukiven viereen. Siitä reittimme eteni pitkin peltosarakkeiden reunoja. Pyöräilimme välillä itään, sitten länteen. Matkalla tapasimme mukavan suomalaisen pariskunnan, jotka olivat kuvaamassa orvokkeja. Heillä oli oma asunto saarella ja heiltä saimme kysyttyä monta matkan varrella mieleen tullutta kysymystä. Lopulta saavuimme upealle hiekkaiselle rantatielle, mistä pääsimme näkemään Stora ja Lilla Karlson saaret. Saariin pääsee tutustumaan laivakyydillä mutta meiltä ne jäivät tällä kertaa näkemättä. Tien varrella näimme vielä vanhan kalastajakylän ja joitain bunkkereita. Samaan aikaan kanssamme saarta kiersi myös sirkus, joka ohitti meidät illansuussa suurena karavaanina. Hienon auringonlaskun jälkeen kurvasimme tienlevikkeen pöytäryhmälle ja nukuimme aamuun asti mukavilla puupenkeillä. Perjantai Päivän valjetessa edessä oli viimeinen päivämatka takaisin Visbyyn. Saimme vielä ihmetellä sotilasaluetta panssarivaunuineen ja heittää muutaman nähtävyysvinkin suomalaisille automatkailijoille, jotka olivat tulleet piipahtamaan saarella. Seuraavaksi lähdimme näköalapaikkaa kohti, joka osoittautui suosituksi paikaksi. Hieno se olikin - jyrkänteeltä näkyivät meri, kalliot, Visby ja vanhan näköinen merirosvolaiva, joka oli parkissa kaupungin edustalla. Emme uskoneet sen hyökkäävän kaupunkiin, joten katselimme kivimuodostelmia ja söimme lounaan. Otimme vielä muutaman valokuvan ja lähdimme kaupunkia kohti. Ilta sattui olemaan perjantai, joten pääsimme vielä kokemaan viikonlopputunnelmaa ennen lähtöä. Yö meni rauhallisesti parkkipaikan viereisellä nurmikkoalueella. Lauantai Aamulla huomasimme jälleen saman merirosvolaivan, joka oli edellispäivänä odottanut pääsyä satamaan. Laiva oli nimeltään Götheborg ja se oli Baltic Sea Tour turneella, matkalla ympäri Itämerta. Mekin avustimme heidän seikkailuaan käymällä tutustumassa laivaan. Löytyihän sieltä tykistä lähtien varusteita sekä nainen, joka oli kiivennyt korkeuksiin tervaamaan köysiä. Sitten tulikin aika lähteä saarelta. Matka mantereen puolelle meni joutuisasti. Satamasta lähdimme polkemaan saman tien kohti Tukholmaa. Valitsimme tällä kertaa onnettomuuksistaan tunnetun Kuolemantien, suoraan Nynäshamnista Tukholmaan. Matka eteni nopeasti ja turvallisesti. Tukholman lähettyviltä löysimme miellyttävän näköisen uimarannan yöpaikaksi. Ympärillämme kuitenkin kort-

17 CP-LEHTI 2010:6 telibileet raikasivat uskomattoman kovalla. Jännitimme juhlaväen tulevan myös rannalle jossain vaiheessa yötä, ja niinhän siinä kävi. Olimme juuri nukahtaneet, minä nurmikolle ja Olli pyöränsä penkkiin, kun he tulivat yöuinnille. Onneksi olimme sivummalla ja oli sen verran hämärää, että naamioiduimme tarpeeksi. Joten saimme olla rauhassa. Juhlakansan lähdettyä saimme nukuttua hetken, vaikka aamu oli jo valjennut. Sunnuntai Loppumatka Tukholman keskustaan sujui vaivatta, osittain vanhaa tuttua reittiä. Laivan lähtöä odotellessa kiertelimme vielä keskustan vanhoja kortteleita. Laivalla majoituimme tällä kertaa hytissä ja näin matkamme oli loppusuoralla kohti kotoista Tamperetta. Pasi Suominen Malike/Henna Ikävalko SOVELI Uusia liikuntaryhmiä, työpaikkoja, koulutusta, yhteistyötä Virtaa verkostoihin liikunnasta (Virveli) -hanke ( ) osoitti yhteistyön voiman paikallisessa soveltavan ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä. MALIKE vuokraa myös polkupyöriä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n koordinoima Virveli-hanke toteutettiin viidellä pilottipaikkakunnalla: Halikossa, Huittisissa, Turussa, Ulvilassa ja Raumalla. Tärkeimpänä tavoitteena oli vahvistaa liikunnan toimijoiden yhteistyötä ja saada paikallisyhdistykset mukaan liikunnan palveluketjuun. Kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ja kunnat tiivistivätkin onnistuneesti yhteistyötään ja paikallisyhdistysten liikuntatoiminta vahvistui. Yhteistyö onnistui etenkin isommilla paikkakunnilla, joissa on enemmän yhdistyksiä. Hankkeen tuloksista kerrotaan tarkemmin tuoreessa Virveli-hankkeen loppuraportissa: Virveli - Virtaa verkostoihin liikunnasta. SoveLin kehittämis- ja koulutushankkeen tuloksia. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LI- KES Heidi Hölsömäki (toim.), Anne Taulu (toim.), Raija Luona-Helminen, Riitta Samstén. 28 sivua.

18 18 TIEDE JA TUTKIMUS CP-LEHTI 2010:6 Epilepsia ei välttämättä vaikuta ajokortin saamiseen Neurologi Mikael Ojala luennoi aiheesta vaikuttaako epilepsia aina epilepsiaa sairastavan henkilön ajokykyyn. Luento pidettiin Helsingissä Aihe oli ajankohtainen, sillä heti seuraavana päivänä, ,tuli voimaan EU-direktiivi ajoterveydestä. Direktiivi antaa mahdollisuuden tulkintaan ja on hankala soveltaa Suomen lakeihin. Ohjeet epilepsiaa sairastavan ajokyvystä antaa Sosiaali- ja terveysministeriö, mutta käytännön ratkaisut tekee työterveyslaitoksen ajoraati. -Pulmia on tulossa siitä miten direktiivejä tulkitaan, totesi Mikael Ojala. Ajokorttiryhmät on jaettu kahteen luokkaan. Ensimmäisessä ryhmässä on normaalit alle 3.5 t. painavat henkilöautot. Tässä ryhmässä ajokortin saanti tai ajokortin uusiminen epilepsia kohtauksen jälkeen on helpompaa kuin ryhmässä kaksi, johon luokitellaan yli 3.5 t. painavat ajoneuvot, matkailuautot ja ammattiliikenne. Vanhan lain ajokorttiryhmän yksi mukaan henkilön piti olla yksi vuosi lääkkeetön ja epilepsiasta kohtausvapaa, jotta sai ajokortin takaisin. Uutta lakia tulkitaan samoin. Vanhan lain ryhmässä kaksi ajokielto oli elinikäinen. Nykyään ajokortin voi saada, jos on 10 vuotta kohtaukseton ja ei käytä epilepsialääkkeitä. Epilepsia on kuitenkin hankala diagnosoida ja yksittäiskouristus ei ole epilepsiaa. Alkoholin käyttökin voi laukaista epileptisen kohtauksen tai vaikka sydänoireet. 10 % väestöstä on jonkin asteisia kouristuksia jossain elämänsä vaiheessa. Vanhan ajokorttilain mukaan elämän ensimmäisestä kouristuksesta tuli 3 kuukauden ajokielto. Uudessa laissa ajokieltoa tulee 6kk, mutta se katsotaan tapauskohtaisesti. Epilepsialääkkeiden aloittamisen jälkeen ajokyky voi olla heikentynyt, koska siinä ilmenee väsymystä. Lääkekuurin pitkittyessä elimistö tottuu lääkkeeseen, silloin lääkkeellä ei ole vaikutusta ajokykyyn. -Käytössä on 10 erilaista lääkettä. Oikea lääkitys on tärkeää. Aina löytyy sopiva lääke, sanoo Mikael Ojala. Tähän asti ei ole ollut väliä onko kohtaukset saatu unessa vai valveilla. Ajokielto tuli aina. Nykyään voidaan myöntää ajolupa, jos kohtaukset eivät vaikuta toimintakykyyn. Tässä täytyy kuitenkin olla tarkkana, koska potilas voi väittää, että kohtaukset eivät vaikuta toimintakykyyn. Täytyy erottaa mikä on itsestä johtuva taipumus tai mikä on sairauden tuottama haitta. Esimerkiksi, jos saa alkoholista epileptisiä kohtauksia, silloin ei voida antaa ajolupaa, koska ei voida luottaa, että henkilö ei käytä alkoholia. Epilepsia ei sinänsä estä henkilöä saamasta ajolupaa. Toinen asia on aivoruhje, jolloin ihmisellä on älyllisiä heikkouksia. Näin ollen ajokorttia ei voida myöntää. Lähtökohtana on aina liikenneturvallisuus. Riku-Ville Laurila Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja

19 CP-LEHTI 2010:6 19 Invalidiliitto ry Suomen CP-liitto ry KANNANOTTO CP-vammaisilla nuorilla ja aikuisilla tulee olla oikeus asiantuntevaan ja moniammatilliseen kuntoutussuunnitteluun ja - ohjaukseen, sekä lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä tulee olla yhtäläinen oikeus mm. koulutukseen, terveyspalveluihin ja kuntoutukseen. Näillä voidaan varmistaa vammaisten ihmisten mahdollisuus itsenäiseen elämään ja henkiseen kehitykseen. CP-vammaa on pidetty elinikäisenä, ei-etenevänä oireyhtymänä. Vaikka motorisen vamman aiheuttanut aivovaurio itsessään ei ole etenevä tai paraneva, ilmaantuu henkilöille, joilla on CP, usein erilaisia sekundaarisia liitännäishäiriöitä. Ikääntymisen myötä toiminta- ja liikkumiskyvyssä tapahtuvat fyysiset muutokset heijastuvat psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja heikentävät yksilön kykyä selviytyä päivittäisestä elämästä, opiskella, tehdä työtä, harrastaa ja osallistua. Tämä tekee ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseen haasteelliseksi ja edellyttää vankkaa moniammatillista asiantuntemusta. Sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmat olisi suositeltavaa laatia rinnakkain, riittävän varhaisessa vaiheessa ja toimintakykymuutosten mahdollisuus huomioon ottaen. CP-vammaisten nuorten täytettyä 16 vuotta kuntoutusvastuu siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskukset ovat saaneet viime vuosina paljon lisää tehtäviä hoidettavakseen, jolloin haasteena on, löytyykö sieltä riittävästi CP-vammaisten nuorten ja aikuisten kuntoutussuunnitteluun vaadittavaa aikaa, pysyvää henkilökuntaa sekä moniammatillista asiantuntemusta. Yhtenä huolen aiheena on myös, kuinka hyvin CP-vammaisen henkilön ammatillisen kuntoutuksen tarpeet otetaan huomioon kuntoutussuunnittelussa. Usein painopiste on lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. CP-vammaisten aikuisten laaja-alaiseen toimintakykyyn liittyvä asiantuntijuuden taso ja moniammatillisten työryhmien saatavuus perusterveydenhuollon yksiköissä vaikuttavat oleellisesti laadittavien kuntoutussuunnitelmien laatuun. Eri yksiköiden väliset erot voivat olla huomattavia, mikä asettaa eri puolella Suomea asuvat CP-vammaiset aikuiset eriarvoiseen asemaan. Suunnittelu tulee keskittää alueellisesti sinne, missä on riittävää asiantuntemusta. Lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tavoitteiden asettelun ja kuntoutussuunnitelmien tulee perustua yksilölliseen, asiantuntevaan ja laaja-alaisen toimintakyvyn arviointiin, moniammatillisiin tutkimuksiin ja kuntoutujan omiin näkemyksiin. Yksilöllisen toimintakyvyn ja tarpeiden arvioinnin lisäksi CP-vammaiset nuoret ja aikuiset tarvitsevat yksilöllistä ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ohjausta ryhmämuotoisen ohjauksen rinnalla. Vertaistuki ja ohjatut ryhmätoiminnat ovat tärkeitä ohjauksen menetelmiä, mutta pelkkä ryhmämuotoinen ohjaus ei ole riittävää. Yksilöllinen ammatillinen ohjaus on aloitettava riittävän aikaisin, jo ennen 16 ikävuotta. Kuntoutuksen alan ammattilaisten keskinäinen yhteistyö ja järjestöjen kuntoutukseen liittyvä asiantuntemus ovat tärkeitä CP-vammaisten aikuisten kuntoutuskumppanuuden ja osallisuuden ohella. Tavoitteena on myös, että kuntoutuksen sisällöt monipuolistuvat tulevaisuudessa. Esimerkiksi. toimintaterapiaa pitäisi käyttää myös aikuisilla, koska heidän toimintakykynsä muuttuu iän myötä. Kuntoutus tulee viedä arkeen ja ottaa vammaisen ihmisen oma näkemys ja kokemus systemaattisesti huomioon kuntoutussuunnittelussa, tarpeiden arvioinnissa ja kuntoutuksen toteutuksessa.

20 20 CP-LEHTI 2010:6 Invalidiliitto ry:n ja Suomen CP-liitto ry:n vaatimukset: * CP-vammaisten aikuisten kuntoutussuunnittelu asiantunteviin käsiin. Kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutussuunnittelun tulee olla moniammatillista ja vammaisen ihmisen subjektiiviset kokemukset systemaattisesti huomioivaa. Suunnittelu tulee keskittää alueellisesti sinne, missä on riittävää asiantuntemusta; tämänhetkisessä järjestelmässä keskussairaaloiden kuntoutuspoliklinikoille. * Kuntoutusohjausta kaikille. Kuntoutusohjauksen palveluja tarvitaan myös aikuisuudessa, erityisesti, koska CP-vamman oirekuva usein muuttuu ikääntymisen myötä ja vaikuttaa laajaalaisesti yksilön toimintakykyyn.. * Ikääntymisen muutokset säännölliseen seurantaan. CP-vammaisten ihmisten valtaväestöä varhaisempi toimintakyvyn rajoitusten lisääntyminen on huomioitava viimeistään 35-vuoden iästä alkaen. Tarvitaan säännöllinen kolmen vuoden välein tehtävä moniammatillinen toimintakyvyn arvio ikääntymisen aiheuttamista muutoksista ja vaikutuksista yksilön työ- ja toimintakykyyn ja kuntoutustarpeeseen. * Ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu on tehtävä samanaikaisesti. Suunnitelmien tekeminen rinnakkain tukee toisiansa ja usein samaa tietoa tarvitaan molempiin suunnitelmiin. Tämä on erityisen tärkeää elämän siirtymävaiheessa nuorena sekä huomioiden myös keski-iässä ikääntymisen muutokset. * Nuorisoklinikat sairaanhoitopiireihin. Keskussairaaloiden ns. nuorisoklinikoiden tulee ottaa neurologisten vammaisryhmien vuotiaiden nuorten kuntoutusvastuu. Nuorisoklinikan tehtävänä on valmentaa ja saattaa nuoria vammaisia aikuisuuteen ja aikuisten palvelujärjestelmään. * Yksilöllistä ohjausta ammatinvalintaan. Erityisesti vaikeavammaisten ihmisten kohdalla tarvitaan yksilöllistä toimintakyvyn arviointia ja ohjausta. CP-vammaiset nuoret ja aikuiset tarvitsevat usein pitkäkestoista ammatillista valmennusta ja ohjausta. * Ammatillista kuntoutusta jo 15-vuotiaille. Kelan rahoittaman ammatillisen kuntoutuksen ikäraja on laskettava 15-vuoteen, erityisesti vaikeavammaisten nuorten osalta. Tällöin nuoren ammatillinen suunnittelu, ammatillinen kuntoutus sekä pitkäkestoinen ja kokonaisvaltainen nuoren elämänhallinnan tukeminen voidaan toteuttaa yhdessä ammatillisen tai valmentavan koulutuksen kanssa. Helsingissä, Invalidiliitto ry Suomen CP-liitto ry Pekka Tuominen Antero Jurvanen liittohallituksen puheenjohtaja hallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Lindberg toimitusjohtaja Tomi Kaasinen toiminnanjohtaja

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Kevät 2011, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense. Reetta-Mari Tammela RAT8SN2B

Kevät 2011, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense. Reetta-Mari Tammela RAT8SN2B Kevät 2011, Etelä-Tanskan yliopisto, Odense Reetta-Mari Tammela RAT8SN2B Valmistelut ja hakeminen Haku Etelä-Tanskan yksikköön tehtiin kokonaisuudessaan yliopistosivuilta löytyvällä lomakkeella kv-toimiston

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 tourwiseireland 1 Hotelli Dublinissa: Academy Hotel * * * Academy hotelli on mukava kolmen tähden hotelli aivan Dublinin keskustassa O Connell Street

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot