KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI MILLAINEN ON KÄÄNNÖSALAN TULEVAISUUS? MTV MEDIA MYI KÄÄNTÄJÄNSÄ PUHU PALKASTA! ASIANTUNTIJUUS EI VANHENE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI MILLAINEN ON KÄÄNNÖSALAN TULEVAISUUS? MTV MEDIA MYI KÄÄNTÄJÄNSÄ PUHU PALKASTA! ASIANTUNTIJUUS EI VANHENE"

Transkriptio

1 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI MILLAINEN ON KÄÄNNÖSALAN TULEVAISUUS? MTV MEDIA MYI KÄÄNTÄJÄNSÄ PUHU PALKASTA! ASIANTUNTIJUUS EI VANHENE

2 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, Helsinki Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin Sähköposti JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: Palvelunumero Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuo dessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulko mailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: Harri Ikonen, lakimies, Kunta, valtio ja yliopistosektorin virka ja työsuhdeneuvonta Tarja Kullanmäki, lakimies, kunta, valtio, yliopisto ja amk sektorin virka ja työsuhdeneuvonta Juho Heikki Leppänen, lakimies, yksityissektorin työsuhdeneuvonta Tuire Torvela, lakimies, yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe ja perintöoikeudellinen neuvonta Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta... 3 Kääntäjienpäivänä puhuttiin alan tulevaisuudesta... 4 Av kääntäjät ajettu ahtaalle... 7 Lyhyet... 8 Mikä maksaa? Freelancer hinnoittelun helvetissä Palkasta pitää puhua Asiantuntijalla ei ole Parasta ennen päivää Tulkki koulussa: Kieli solmuun Asioimistulkeille viimein tutkinto Kohtasimme jäsenen: haastattelussa Elina Valta Vilken färg som helst luvan KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Katri Blomster, Suvi Seikkula, Heidi Mittler, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 200 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa Aineistopäivä on Kannen kuva: ShutterstockNicolas Schevin. Kuvassa Jenni Jouppi ja Michelangelo Pistoletton installaatio "Le Labyrinthe" le Centquatre kulttuurikeskuksessa Pariisissa keväällä Teos on vuodelta

3 MAARIT LAITINEN Hitaasta hivutuksesta Monet kääntäjät on ajettu ahtaalle tässä maassa. Ammatinharjoittajat tappelevat senteistä toimeksiantajien kanssa, av kääntäjät eivät tunnu olevan kohtuullisten työn tekemisen ehtojen arvoisia. Työsuhteisista kieliasiantuntijoista osa on juuttunut palkkakuoppaan. Kadunmies ei tunnu ymmärtävän, että kielitaito ei ole sama kuin käännös tai tulkkaustaito. Kääntäjienpäivänä keskusteltiin mm. siitä, miten palkkioiden syöksykierre saataisiin katkeamaan. Kyse ei ole siitä, etteikö laadukasta käännöstä ja tulkkausta yrityksissä arvostettaisi ja haluttaisi niistä ei vain olla valmiita maksamaan niin kauan kuin palvelua saa halvalla. Kristiina Abdallahin sanoin: opportunistiset pikavoittoja hakevat käännösalan yritykset ajavat kestävälle perustalle rakennetut yritykset alalta. Alaa vaivaa moraalikato, joka ulottuu käännöksen käyttäjään asti. Entäpä, jos palvelua ei saa halvalla? Ei ole järkevää, että alan sisällä kilpaillaan hinnalla loputtomiin. Alan kestävää kehitystä ei ole sellainen, että kilpaillaan epäterveesti. En tiedä muuta alaa, jossa korkeasti koulutettujen palkkiot vuosi vuoden jälkeen pienenevät, maksuaikataulua venytetään kuukausiksi tai muut työn tekemisen ehdot heikkenevät. Miksi meidän pitää suostua siihen? Miksi KAJ ei sitten tee mitään, voisi kysyä. Kyllä KAJ tekee, kaikkensa. Kenttämme on kuitenkin niin pirstaloinen ja työnantajapuoli niin hajanainen ja järjestäytymätön, että sopimusten aikaan saaminen on hidasta ja vaikeaa. Osa neuvotteluyrityksistä on kaatunut vastapuolen haluttomuuteen sitoutua sopimuksiin. Siksi yritämme saada muutosta myös toista kautta: tiedottamalla, kehittämällä, kouluttamalla, lainsäädäntöön vaikuttamalla, avaamalla keskusteluja. Sinulle, hyvä jäsen, tarjoamme tietoa, koulutusta, neuvoja ja tukea työelämään ja paremman ansiotason hankintaan. Tässä lehdessä kehotetaan mm. puhumaan palkasta kollegoiden kanssa ja pohtimaan sitä, miten asiakkaalle voi paremmin perustella käännöksen hinnan. Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että me alan sisällä haluamme yhdessä muutosta. Meidän täytyy kukin tahoillamme hivuttaa itsellemme parempia ehtoja. Yksittäisistä ihmisistä muodostuu joukkovoima, ammattiyhdistyksen ydin. Vain joukkovoimalla, kaikki alan toimijat yhdessä, voidaan pysäyttää heikentymisen kierre. Muutos lähtee sinusta. Muutos lähtee minusta. Ei ole enää aikaa odottaa, että joku muu tekee jotain. Meillä on vahvuus: kielemme, jota ei puhuta muualla maailmassa. Palasin elokuun alussa takaisin KAJ:hin lähes kahden vuoden mittaisen perhevapaani jälkeen. Yritän nyt sovittaa yhteen työelämää, perhe elämää ja jotain etäisesti omaa aikaa muistuttavaa. Työnantaja joustaa, minä joustan, perhe joustaa ja silti tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Teoria työn ja perheen yhteensovittamisesta ei tunnu kohtaavaan todellisuutta. Silti minusta on mukavaa olla takaisin hienossa järjestössämme ja tehdä työtä alamme eteen. Toivottavasti tavataan KAJ:n ja Akavan Erityisalojen tilaisuuksissa! Kiitän lämpimästi sijaisiani Erika Bruunia ja Elena Gorschkow Salonrantaa upeasta työstä, jota he ovat KAJ:ssa tehneet. Hanna Gorschelnik 3

4 Teksti: Raila Hekkanen Kuvat: Maarit Laitinen Kääntäjienpäivän keskiössä käännösalan tulevaisuus Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietettiin tänä vuonna Helsingissä Käännösalan asiantuntijat KAJ:n, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) ja Suomen käännöstoimistojen liiton (SKTOL) yhteistyönä. Teemana oli käännösalan tulevaisuus ja kestävä kehitys. Aihe oli ikävän ajankohtainen, sillä uutinen MTV Median käännöspalvelujen myynnistä oli tullut edellisenä päivänä. MTV:n viittaus yhtiön ydinliiketoimintoihin herätti hämmennystä: eikö kääntäminen ole ulkomaisiin ohjelmiin keskittyvän kanavan ydinliiketoimintaa? Aihe nousi esille jo SKTL:n puheenjohtajan Kristiina Antinjuntin avauspuheenvuorossa, jonka jälkeen toimintarakenteiden murrosta ja tulevaisuutta lähestyttiin eri näkökulmista. Iltapäivän paneelikeskusteluun osallistui kääntäjiä, käännöspalveluiden tilaajia, käännöstoimiston edustaja ja kääntäjätaustainen juristi. Ensimmäisessä alustuksessa Kristiina Abdallah Vaasan yliopistosta kertoi käännösalan tuotantoverkostoista. Nykyaikaisiin tuotantoverkostoihin kuuluvat välikädet vaikeuttavat usein tiedonkulkua, polkevat hintoja ja johtavat kääntäjien uupumiseen. Abdallah korosti, että myös alihankkijakääntäjällä on oltava oikeus saada katetta työstään. SKTOL:n puheenjohtaja Erik Miller taas puolusti käännöspalvelujen ulkoistamista. Käännösalan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kääntäjät ja käännöstoimistot pystyvät kertomaan yhdessä asiakkaalle, miksi hyvästä käännöksestä kannattaa maksaa. Hyvä käännös on myös kustannustehokas. Tätä viestiä olisi Millerin mukaan välitettävä yhteistyössä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen tilanne ei kansainvälisesti katsottuna liene pahimmasta päästä. Asiakkaan näkökulmaa valotti ohjelmistokäännöksiä koordinoiva Tuomo Mäntylä ohjelmistoyritys Teklasta. Teklalla ei ole omia kääntäjiä, vaan palvelut tilataan ulkoistetusti samalta toimistolta. Mäntylän mukaan kaikkien kieliversioiden saaminen samasta paikasta on suuri etu, ja iso talo tuo toimitusvarmuutta. Käännöksen on oltava jo kerralla laadukas, sillä ohjelmistokäännösten päivittäminen on työlästä ja toimimaton käännös aiheuttaa nopeasti imagohaittaa. Jari Herrgård Synblestä kertoi konekäännöksistä ja käännösten joukkoistamisesta. Joukkoistamiseen osallistuu usein esimerkiksi palvelujen käyttäjiä, joita kääntäminen sitouttaa palveluun. Se on myös nopeaa: Facebookin palvelut käännettiin joukkoistamalla muutamassa päivässä. Konekäännökset ovat tulleet Suomen markkinoille hitaasti, nähtävästi kielen takia. Herrgård muistutti, että markkinat eivät aina halua maksaa ykköslaadusta; kakkoslaatuakin tarvitaan. Teija Potenze kuvasi lopuksi pienyrittäjän näkökulmaa. Pieni toimisto ei pysty osallistumaan suuriin kilpailutuksiin, ja kääntäjän on oltava todellinen moniosaaja IT tukea myöten. Joustaminen on tarpeen, mutta silläkin on oltava rajansa. PANEELISSA TILAAJIEN NÄKÖKULMA ESILLÄ Iltapäivän paneelikeskustelussa ääneen pääsivät käännöspalveluita tilaavat Päivi Ilves TeliaSoneralta ja Taru Virtanen valtioneuvoston kansliasta. Mukana olivat myös Semantix Finland käännös 4

5 Kristiina Antinjuntti Kristiina Abdallah Tuomo Mäntylä Jari Herrgård Erik Miller Juhani Lönnroth toimiston Tarja Salonen sekä Kristiina Antinjuntti ja kääntäjätaustainen juristi Ilkka Salama, jonka pro gradu freelancereiden oikeudellisesta asemasta on SKTL:n sivuilla (www.sktl.fi). Keskustelua johti Juhani Lönnroth, entinen Euroopan komission käännösosaston pääjohtaja. Paneelikeskustelussa korostui käännösten tilaajien ja toimistojen rooli. Paneeliin osallistuneet käännösten tilaajat toivoivat, ettei kääntäjän valinta riippuisi nykyisessä määrin hinnasta. Hyvästä laadusta voisi maksaa kunnolla, ja valtioneuvoston kieliasiantuntijat ovat tehneet tämän eteen runsaasti töitä. EU:n ja Hanselin kilpailutuksissa käännösten laatu painotetaan nytkin hintaa tärkeämmäksi suhteessa 60/40, mutta laadun määrittely on hankalaa. Tilaajan on vaikea arvioida laatua etukäteen, sillä koekäännökset tehdään tarkasti eikä kilpailutuksissa nimettyjä kääntäjiä välttämättä käytetä myöhemmin. Arviointijärjestelmät eivät välttämättä anna oikeaa kokonaiskuvaa. Kilpailutus suosii myös kokeneita kääntäjiä ja vaikeuttaa nuorien työnsaantia tai toisaalta uuden erikoisalan ottamista. Esimerkiksi Hansel edellyttää, että kääntäjä on kääntänyt edeltävinä vuosina julkishallinnolle, mikä käytännössä edellyttää työskentelyä edellisessä kilpailutuksessa valituille toimistoille. Helsingin kaupungin tilannetta seurannut kommentoija kuvasi käännösten hinnan pudonneen kilpailutusten kautta ensin alle puoleen suorille kääntäjille maksetusta, sitten tätäkin alemmas. Mihin kehitys oikein johtaa? Tuleeko kääntämisestä yhä enemmän läpikulkuammatti, kuten Ilkka Salaman kohdalla oli käynyt? Vai unohtuuko keskustelussa se, että asiakkaita ja käännöstarpeita on monenlaisia ja eri tilanteisiin sopivat eri ratkaisut? Salosen kokemusten mukaan suuri osa asiakkaista haluaa nähdä mahdollisimman vähän vaivaa 5

6 Panelistit vasemmalta: Kristiina Antinjuntti, Päivi Ilves, Tarja Salonen, Taru Virtanen, Ilkka Salama eikä halua kommentoida käännöstä tai verrata sitä alkutekstiin. Tilaamisen pitäisi olla mahdollisimman vaivatonta, ja käännöksen lisäksi halutaan oheispalveluja kuten editointia. Ilveksen ja Virtasen kokemukset palvelujen tilaajina olivat toisenlaiset: laatua seurataan hyvinkin tarkasti mm. imagohaitoilta välttymiseksi, ja oma käännösosasto on tärkeä resurssi. Käännöksen korjaaminen on erityisen kallista Lönnrothin mukaan hinta saattoi jopa nelinkertaistua. Kristiina Antinjuntti vuorostaan korosti, että nykytilannetta ei tarvitse niellä purematta. Omiin työehtoihin voi pyrkiä vaikuttamaan, mikä voi tosin johtaa töiden vähenemiseen. Kristiina Abdallah kertoi suosittelevansa opiskelijoille toista vaihtoehtoa: kääntäjäyrittäjyyden sijasta kannattaa pyrkiä kuukausipalkkaiseen työhön asiakasyrityksiin. Kääntämisen opettajien huoli opiskelijoiden pärjäämisestä työelämässä on ilmeinen. Panelistit olivat varsin yksimielisiä siitä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Mutta ehkä mukana olikin liikaa mallivanhempia ja liian vähän häirikkölasten vanhempia, kuin koulun vanhempainillassa? Toimistojen ja ulkoistamistapojen välillä on suuria eroja, ja toista ääripäätä ei koko keskustelu taida edes kiinnostaa. Esko Vertanen Päivä päättyi mukavan iltatilaisuuden merkeissä ravintola Sunnissa, jossa SKTL jakoi ensimmäisen Repla palkinnon kääntäjä Esko Vertaselle hänen pitkästä työstään ja tuestaan nuoremmille kollegoille. Kääntäjähuumoria tarjosi koomikko Aretta Vähälä. 6

7 MTV Media myi käännöstoimintansa Av kääntäjät pelkäävät palkkiotason romahdusta Teksti: Rosa Aaltonen kantautui syyskuun lopussa synkkiä uutisia, kun MTV Media ulkoisti alkaen koko Av käännösalalle käännöstoimintansa av käännöstoimiston Broadcast Text Internationalin uudelle tytäryhtiölle BTI Internationalille. Liiketoimintakaupasta tiedotettiin henkilökunnalle vain pari päivää ennen liikkeenluovutusta. Käännösosaston kahdeksan vakituista työntekijää ja toistasataa työsuhteista freelancerkääntäjää tyrmistyivät uutisesta, joka enteilee koko alan suistumista halpatyöksi. Yrityskaupassa BTI Internationalille siirtyivät ulkomaisen materiaalin käsittelyn tehtävät, joita ovat ohjelmien kääntäminen, ohjelmia mainostavien viikkotekstien laatiminen sekä mainoskatkojen paikoilleen asettaminen. MTV Median toimitusjohtaja Heikki Rotko perusteli yrityskauppaa sillä, että käännöstoiminta ei ole MTV Median ydinliiketoimintaa. MTV Median tavoite on säilyttää markkinajohtajan asema mainosrahoitteisessa televisioja radiotoiminnassa, maksu tv liiketoiminnassa ja verkkoliiketoiminnassa. MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivulan mukaan ulkoistamisessa ei ole kyse säästöistä. MTV3:n käännöstoimintaa hoitaa vastedes nopeasti toimintaansa laajentanut monikansallinen yritys, joka on kieltäytynyt av alan työehtosopimuksesta, pitää toisin kuin MTV Media freelancerkääntäjiä yrittäjinä ja Yhtyneet sopimuksen palkkatasoa utopistisena. BTI ei julkista tariffejaan, mutta alalla on laskettu, että palkkiot ovat parhaimmillaankin alle kolmasosan Yhtyneet sopimuksen palkoista. MTV Media lupaa taata käännösten laadun jatkossakin, mutta av kääntäjät uumoilevat, että kiristyvä työtahti ja aleneva palkkiotaso vaikuttavat tekstityksen laatuun. Aikaa huolelliselle työlle on vähemmän. BTI Internationalin toimitusjohtaja Paula Kaurismäki on kertonut, että voimassaolevia Yhtyneetsopimusta ja siihen liittyvää MTV:n kääntäjiä koskevaa erillissopimusta noudatetaan. Yhtyneet sopimuskausi kuitenkin loppuu 2013 joulukuussa ja erillissopimus jo ensi helmikuun lopussa. Erillissopimus, joka takaa 88 prosenttia MTV:n kanavien ohjelmakäännöksistä talon työsuhteisille freelancereille, on sopimuksissa tärkein, sillä ilman sitä Yhtyneet sopimus jää kuolleeksi kirjaimeksi. BTI Internationalin johto on kieltäytynyt paljastamasta yrityksen aikeita helmikuun jälkeen tai aloittamaan neuvotteluja sopimuksen uusimiseksi. Ulkomaisen materiaalin käsittely työllisti kaksi vakituista ja yli sata päätoimista freelancerkääntäjää, joiden yhteenlaskettu työkokemus on yli vuotta. Moni kääntäjistä oli MTV3:n leivissä kymmeniä vuosia, jopa kanavan perustamisesta asti. On röyhkeää olettaa, että taloa uskollisesti palvellut ammattikääntäjien joukko alistuisi niin kurjiin työehtoihin, ettei niistä kehdata edes kertoa. Yhtä röyhkeää on tarjota yleisölle ohjelmaa, jossa suomennos on välttämätön paha, orjapalkalla kiireessä kynäilty. TÄSTÄ ON KYSE MTV Media myi käännöstoimintansa alkaen BTI Internationalille. Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä. MTV3 on noudattanut Yhtyneet työsopimusta, joka määrittelee myös MTV3:n kääntäjien työn tekemisen ehdot ja palkkiotason. BTI International noudattaa sopimusta sen voimassaolon ajan vuoden 2013 loppuun. Kääntäjiä koskeva erillissopimus on katkolla helmikuussa Yhtyneet sopimus on tarjonnut av kääntäjille kohtuulliset työn tekemisen ehdot ja palkkiotason. BTI Internationalin emoyhtiö Broadcast Text International ei ole allekirjoittanut av käännösalalle vuonna 2010 solmittua työehtosopimusta. Av kääntäjät pelkäävät, ettei uusi omistaja uusi Yhtyneet sopimusta tai sitoudu av käännösalan omaan työehtosopimukseen vaan että työ tekemisen ehtoihin, mm. vaatimukseen käännösnopeudesta, ja palkkiotasoon tulee kohtuuttomia heikennyksiä. Kiire ja heikommat työolosuhteet voivat merkitä heikennyksiä tv tekstitysten laatuun. Televisio ohjelmien tekstitysten laadulla on merkitystä: yksi katsoja lukee ruututekstejä vuodessa kymmenien kirjojen verran. Laadukas tekstitys vaikuttaa lukutaitoon ja vieraiden kielten oppimiseen. 7

8 KAJ otti kantaa 28.9.: Kääntäjäliitot paheksuvat MTV Median kääntäjien ulkoistamista Käännösalan asiantuntijat KAJ, Suomen Journalistiliitto ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto paheksuvat MTV Median päätöstä myydä käännöstoimintansa Broad cast Text Internationalille. MTV Median toimitusjohtaja Heikki Rotko toteaa, etteivät käännökset kuulu MTV:n ydintoimintaan. Käännökset kuitenkin ovat olennainen osa ohjelmia, joiden esittäminen on kiistämättä televisiokanavan perustoimintaa, kääntäjät muistuttavat. Broadcast Text Internationalille siirtymisen myötä kääntäjät ovat huolissaan työehtojensa tulevaisuudesta. Yritys ei ole aikaisemmin ollut halukas noudattamaan alalle laadittua työehtosopimusta, ja se on tähän asti työllistänyt ainoastaan yrittäjiksi ryhtyneitä freelancer kääntäjiä. MTV:n kääntäjät pelkäävät palkkioidensa laskevan jopa kolmannekseen nykyisestä, sillä Broadcast Text on aiemmin ilmoittanut, että MTV Median palkkiotaso on sille utopistinen. MTV:n ulkoistamispäätös synkentää käännösalan tulevaisuutta, ja av kääntäminen on entistä pahemmassa vaarassa vajota läpikulku ja matalapalkka alaksi. JÄSENKOULUTUSTA MINUSTAKO ITSENÄINEN AMMATINHARJOITTAJA/YRITTÄJÄ? Koulutus on tarkoitettu kaikille oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille ja sitä harkitseville. OHJELMA: Yritystoiminnan aloittaminen: Yrityksen perustaminen, starttiraha ja muu rahoitus, arvon lisäverovelvollisuus, yrittäjien eläke YEL, yrittäjän sosiaali ja työttömyysturva Tuire Torvela, Akavan Erityisalat ry Kantapään vai korvien kautta? Kokemuksia käännösalan yrittäjyydestä ja yrittäjän tukipilareista Liisa Nemitz, Liinetz Oy Aika: tiistai klo Paikka: hotelli Scandic Tampere Station, Ratapihan katu 37, Tampere. Järjestäjä: Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuus alkaa klo salaattitarjoilulla ja varsinainen ohjelma alkaa klo Ilmoittautumiset sähköpostitse Tuire Torvela, mennessä. KOULUTUSTA KÄÄNNÖSMUISTEIHIN Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto järjestävät jäsenilleen käännösmuisti koulutusta. Wordfast Classic Jäsenhinta 160 euroa. Hinta sisältää yksipäiväisen koulutuksen, lounaan ja kahvin. Aika: klo :00 Paikka: Teatterikulma, Komedia sali, Meritullinkatu 33, sisäpihan maisemahissillä 2. kerrokseen, Helsinki Ryhmäkoko 10 henkeä. Ilmoittaudu koulutukseen mennessä osoitteessa Aika: klo :00 Paikka: Teatterikulma, Komedia sali, Meritullinkatu 33, sisäpihan maisemahissillä 2. kerrokseen, Helsinki Ryhmäkoko 10 henkeä. Ilmoittaudu koulutukseen mennessä osoitteessa 8

9 KAJ haalarimerkkikisa ratkesi! Sanna Paakkunainen piirsi voittoisan haalari merkin KAJ:lle. Ajatus kääntäjän greippiin lähti KAJ:n logon väreistä, kertoo Paakkunainen. Limenvihreän, turkoosin ja valkoisen yhdistelmä on mielestäni raikas ja hedelmäinen. Siitä mieleeni juolahti, että hedelmät sisältävät paljon vitamiineja, jotka auttavat jaksamisessa. Kääntäjät ja käännöstieteen opiskelijat tarvitsevat työssään paljon energiaa, ja hedelmät ovat mukava piristysruiske, sanoo Paakkunainen. Paakkunaisen mielestä greippi sopii haalarimerkkiin hyvin, koska KAJ voi tarjota tuleville kääntäjille jo opiskeluaikana sopivia eväitä: greippi on muistuttamassa siitä, että ammattijärjestö tukee opiskelijaa ammattiuran alussa. Voittoisan merkin suunnitellut Paakkunainen valmistui elokuussa Itä Suomen yliopistosta saksan kielestä ja kääntämisestä. Syksyn hän viettää Luxemburgissa käännösharjoittelussa. TJS Opintokeskus on julkaissut oppaan Osaaminen näkyväksi työtodistukseen. Inka Ukkolan toimittamassa oppaassa neuvotaan, miten työssä hankitun osaamisen voi kirjoittaa näkyväksi esimerkiksi työtodistuksessa, työhakemuksessa tai kehityskeskustelussa. Opas on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja TJS Opintokeskuksen toteuttamaa hanketta Unelmia uudesta työstä, jonka tarkoitus on parantaa pätkätyöläisten työehtoja ja oloja. Tilaa maksuton opas osoitteesta opintokeskus.fi/ aineistot Syksyn päiviä: Humanisti työmarkkinoilla! Opiskelija info Vaasassa yhteistyössä ainejärjestö Övertäjät ry:n kanssa After Work klo Vaasassa Pub O Malley s, Hovioikeudenpuistikko Helsingin kirjamessut KAJ mukana messuilla Akavan Erityisalojen kanssa osastolla 6d81, hallissa SDL Trados 2011 koulutus, Helsinki, lisätiedot SDL Trados 2011 koulutus, Helsinki, lisätiedot Esimies hyvinvoinnin johtajana, Turku, lisätiedot www. akavanerityisalat.fi >kalenteri Minustako itsenäinen ammatin harjoittaja/yrittäjä? Tampere, katso ilmoitus sivulta Wordfast Classic koulutus, Helsinki, lisätiedot KAJ:n syyskokous, Helsinki, lisä tiedot Tieto järjestykseen päässä! Tutkija Jussi Okkonen kertoo pään sisäisestä ergonomiasta KAJ:n syyskokouksessa, katso ilmoitus takasivulta Wordfast Classic koulutus, Helsinki, lisätiedot Technical Writing in English koulutus, Tampere, järjestää Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Termityö yrityksessä, Helsinki, järjestää Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Suomen kieli 2012, Helsinki Koulutus kielenhuollon uusista asioita ja verkostoi tumistapahtuma kielenhuoltajille ja kääntäjille, järjestää Kotimaisten kielten keskus, Verkkokirjoittajan ABC, Helsinki, järjestää Kotimaisten kielten keskus, 9

10 Teksti: Suvi Seikkula Sen luulisi olevan yksinkertaista: asiakas lähettää käännettävän materiaalin, kääntäjä kertoo mihin hintaan suostuu työn tekemään, tilaus vahvistetaan ja käännös toimitetaan. Ihanteellisessa tapauksessa työstä laskutetaan projektin päätyttyä siihen kuluneen ajan mukaisesti. Useimmiten käännettävän materiaalin vastaanottamisen ja työn aloittamisen välissä on kuitenkin monivaiheinen prosessi, jonka aikana määritetään työlle arvo ja päätetään, onko kaikki sen arvoista. Mikä MISTÄ ON PIENET JA ISOT KÄÄNNÖKSET TEHTY Viime vuoden ensimmäisessä Kajawassa pohdittiin kääntäjien palkkioita ja niiden kohtuullisuutta (Keskustelu kääntäjien palkkioista, Kajawa 1/2011). Ennen kohtuullisen palkkion määrittelyä on hyvä pohtia, mistä osatekijöistä tuo palkkio muodostuu ja millaiset seikat siihen vaikuttavat. Mistä kaikesta asiakas oikeastaan maksaa tilatessaan käännöksen? Jo pelkästään alalla käytettäviä veloitusperusteita on lukuisia. On sanahintaa, rivihintaa, sivuhintaa, liuskahintaa, puhumattakaan siitä, mikä näiden pituudeksi kulloinkin määritellään. Sitten on tuntiveloitusta, minimiveloitusta ja käännösmuistipainotettua veloitusta. Näiden päälle tulee vielä erilaisia lisiä: kiirelisä, viikonloppulisä, tekstin vaikeusasteesta lisä ja niin edelleen. Ja vaikka nämä kaikki olisivat selvillä, sekoittaa pakan usein vielä tarjoushinnan määrittely. Siihenkin vaikuttavat monet seikat, kuten kuinka tärkeä kyseinen työ tai asiakas juuri sillä hetkellä kääntäjälle on. Hintalista tietysti auttaa tekemään nopeita päätöksiä, mutta siitä ei pääse mihinkään, että on pystyttävä määrittelemään erilaiset hintaan vaikuttavat osatekijät. Kun se olisikin pelkkää matematiikkaa, helppohan sitä olisi luoda laskukaavoja ja antaa tietokoneen raksuttaa tulos. Hinnan määrittely lähtee siitä, mikä on työ ja kuinka työläs se on. Kokenut kääntäjä osaa tekstin nähdessään tehdä tarkkojakin arvioita kyvystään hallita sen sisältö ja saada aikaan laadukas käännös riittävän nopeasti. Mutta mitä oikeastaan kuuluu käännöstyöhön? Missä määrin esimerkiksi termityö on osa käännöstyötä ja milloin siitä tulisi maksaa ylimääräinen korvaus? Entä missä vaiheessa tiedostojen käsittely käy niin työlääksi, että siitä on aiheellista pyytää lisäkorvaus? Näitä on hyvä pohtia, muuten voi huomaamattaan tehdä runsaasti ylimääräistä työtä pelkkien käännösrivien hinnalla. HINTAVIIDAKOSSA KUHISEE Kun itselleen on tehnyt selväksi, mihin seikkoihin hinta perustuu, on asiakkaallekin helpompi perustella, miksi työ maksaa sen mitä maksaa. Asiakaskin voi olla aikamoisessa viidakossa kaikkien erilaisten hintojen kanssa ja se, mihin hinta lopulta tarkalleen ottaen perustuu, voi usein jäädä kovin hämäräksi. Jos asiakas saa useita samankaltaisia tarjouksia, on helppo valita se halvin. Jos taas käy selvästi ilmi, mitä kaikkea sillä kalliimmalla hinnalla saa, voi päätös olla harkitumpi. Joka tilanteen hintasapluunasta taitaa olla turha edes haaveilla, sillä kyseessä ei ole yksi tuote, käännös, vaikka joku voisikin niin ajatella. Käännös on tuotteena lopulta yhtä ambivalentti kuin ruoka. Kukaan ei odota, että kaikesta ruoasta maksetaan saman verran. Asiakkaat eivät kuitenkaan välttämättä näe hinnanmäärittelyprosessia ja siihen vaikuttavia osatekijöitä ja saattavat siksi odottaa yhtenäistä hinnastoa. Siksi voi hintojen parempi läpinäkyvyys auttaa vakuuttamaan asiakkaan. Monesti on kääntäjän tosin vaikea itselleenkin avata monimutkaista mekaniikka varsinkin kiiretilan 10

11 ring Käännöspalvelu X, kuinka voin auttaa? tässä Matti hei. Minulla olisi 20 sivun pdf, josta tarvittaisiin käännös, kuinkahan paljon se maksaisi? no tuota maksaa? teessa, ja niin perustuu hinta usein sillä hetkellä parhaaksi tai helpoimmaksi todettuun kaavaan. Erilaisten hintaan vaikuttavien kriteerien ja hintaperusteiden selkiyttäminen auttaa asiakasta tekemään nopeita päätöksiä. Jos esimerkiksi kiirelisää sovelletaan kovin vaihtelevasti, on asiakkaan vaikea hahmottaa, miten aikataulut vaikuttavat hintaan. Selkeiden määrittelyjen olemassaolo helpottaa myös käännöstoimiston projektipäällikön työtä. Jos esimerkiksi sanahintoja on kovin monta erilaista samallekin kieliparille, joutuu projektipäällikkö hankalaan tilanteeseen yrittäessään kiireessä selvittää eri alihankkijoiden kustannuksia. HINTANSA VÄÄRTI Millä asiakas sitten saadaan vakuuttuneeksi siitä, että työ on hintansa arvoinen? Koko prosessin helppous ja laadukas palvelu ovat asioita, joilla saattaisi saada koukkuun siinä missä erinomaisella ja asiantuntevalla käännöksellä. Kukapa ei haluaisi päästä helpommalla? Monet eivät ole valmiita maksamaan muusta kuin sanoista, jolloin hinnanmäärittely pelkistyy helposti siihen, mikä on pienin summa, jolla kääntäjä vielä jotenkin saa laskunsa maksettua. Mutta sitten on ne kaikki muut. Asiantuntijuuttaan ei kai voi koskaan mainostaa liikaa. Asiakkaalle on tärkeää, että käännöksessä on ymmärretty sisältö. Mitä paremmin kääntäjä tuntee tekstin erikoisalan, sitä tarkempi käännös ja sitä nopeampaa myös työ, oli erikoisala sitten ydinfysiikkaa tai organisaatioviestintää. Turha vaatimattomuus nurkkaan. Kääntäjien yleissivistys on usein ensiluokkaista ja erikoisalaviestinnän tuntemus syvää ja laajaa. Kuinka moni tulee riittävästi painottaneeksi näitä? Sanoja voi pyöritellä kuka vain, mutta laadukasta ei synny taskurahalla. Kääntäjän yksi haastavimmista tehtävistä voikin olla asiakkaan saaminen vakuuttuneeksi siitä, että sen halvemman käännöksen takana ei läheskään aina ole pienemmät katteet, vaan se mikä on pois hinnasta, on myös pois käännöksen laadusta. Laadusta ja laadun määrittelystä voisi keskustella loputtomasti ja on keskusteltukin, hyvä niin. Laatu ja sen määrittely on tärkeässä roolissa sellaisten palveluiden myymisessä, josta ei näe kuin urheiluautosta, mikä maksaa. Sillä näinhän se menee: tarjouskaupasta saa halvemmalla kuin erikoisliikkeestä, mutta kummasta saa laadukkaampaa? Monesti asiakkaille vain käännös on käännös. Kääntäjän tehtäväksi jää selventää, mitä kaikkea työhön sisältyy ja miksi tämä työ on hintansa väärti. 11

12 Teksti: Vanessa Sjögren Käännösmarkkinoilla hinnoittelu on yksi tärkeimmistä tekijöistä ja isoimmista päänsäryistä. Freelancerin ääni hinnoittelun helvetissä Kääntäminen on intohimoni, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Jokainen uusi toimeksianto on omalla tavallaan haastava, omalla tavallaan kiinnostava. Joskus juuri se homma, jota pelkäsi ennen aloittamista, sujuu kuin rasvattu, kun taas yksi sana siinä helpossa pikkunakissa, jossa ei pitänyt mennä kuin muutama hetki, johtaa tuntikausien miettimiseen, tutkimiseen ja vatvomiseen. Jos kääntäjän elämä olisi vain kääntämistä, olisi kaikki vallan mainiosti. Mutta kun. Varsinkin freelancerin työelämään kuuluu melkoisesti muutakin, ja hinnoittelu on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Ja isoimmista päänsäryistä. Aivan ensimmäiseksi pitää siis päättää, mikä on hyvä vähimmäishinta. Se hinta, jonka alle ei mennä muuten kuin erittäin hyvästä syystä ja sittenkin todella pitkin hampain. Se hinta, johon lisätään sopivasti päälle, jotta saadaan perushinta, jolla lähdetään liikkeelle. Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta sitten kun se on selvillä, niin hommahan on helppo, eikö? Ja kattia kanssa! Mihin vetää rajan erikoisalojen osaamisen suhteen? Milloin on sopivaa pyytää kiirelisää? Kuinka paljon käännöksen viilaamista ja tiedostojen käsittelyä ja kuvakäsittelyä hinta sisältää? Sopiiko pyytää korkeampaa hintaa, kun on kyse suorasta asiakkaasta, ja hyväksyä alempi hinta, kun asiakas on käännöstoimisto? Ja jos näin (kyllä!), mitkä hinnat sitten pätevät kenellekin? Sanahinta, tuntihinta, sivuhinta Kun sitten sekaan heitetään varsinaiset asiakkaat, menevät kuviot vielä enemmän sekaisin. Suorien asiakkaiden kanssa saa olla vääntämässä rautalankaa siitä, mikä on ja ei ole osa käännöspalvelua, mikä kaikki kuuluu kääntäjän osaamiseen ja sovittuun hintaan ja mistä pitäisi maksaa erikseen. Monesti kun he ovat aivan ulapalla haluamatta sitä edes itselleen myöntää. Isommat käännöstoimistot taas latelevat mielellään hinnat alihankkijalle eteen, ota tai jätä. Ja sittenkin tulee vääntämistä. Moneen kertaan olen saanut selittää ulkomaalaisille yhteistyökumppaneille, että yksi syy mukamas korkeaan dollarihintaan on se, että siitä katoaa kurssista riippuen jopa neljännes, kun rahat vaihdetaan euroiksi. Ja että juuri sillä hetkellä parempi kurssi ei sittenkään oikeuta asiakasta olettamaan, että alennan hintoja samantein ja jätän itseni kärvistelemään alehinnan kanssa, kun kurssit taas muuttuvat. Entä sitten käännösmuistit. Rakastan käännösmuistiohjelmia. Oikeasti. Jos itse saan valita, en edes yritä tehdä mitään toimeksiantoa ilman jotain muistia. Vaan se hinnoittelu. Alan käytäntö on antaa alennuksia muistin tarjoamasta tuesta. Siinä ei sinällään ole mitään vikaa. Kun vain alalla olisi vielä jokin käytäntö, jonka perusteella alennukset määriteltäisiin. Menee kiinnostavaksi laskea yksittäisen projektin tuottavuutta edes jälkikäteen, saati sitten tarjousvaiheessa, kun pitäisi tietää mikä on tämän puljun tapa laskea alennuksia. Joidenkin käännöstoimistojen laskentakaaviot eivät edes ole kääntäjälle läpinäkyviä, joten homma menee täydeksi arvailuksi. Yhteneväisiä ne eivät ole alalla lainkaan. Jokainen uusi toimeksianto on oma pieni pähkinänsä ratkaistavaksi. Ja vaikka siihenkin kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta oma rutiininsa, se ei tarkoita, että kyseessä olisi erityisen mieluisa puuha. Onneksi tämä kaikki johtaa sentään viimein yhteen mielipuuhistani itse kääntämisen jälkeen: laskuttamiseen! 12

13 Teksti: Birgitta Suorsa, UP uutispalvelu Kuva: Johanna Kannasmaa Palkasta pitää puhua Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti. Kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi, vinkkaavat tutkijat Elina Moisio (vas.) ja Anu Hakonen. 13

14 Joka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyiselle vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on epäselvää, miten heidän työsuorituksensa vaikuttaa palkkatasoon. Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreilta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä 31 erilaista palkkausjärjestelmää. Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio. Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen. OMA TOIMINTA VAIKUTTAA Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työpaikoilla palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien arviointiin ja henkilön suoriutumiseen. Aiemmin palkat olivat taulukkopalkkoja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkausjärjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihminen ei tiedä, mikä hänen palkkaansa vaikuttaa, Moisio toteaa. Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ihminen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palkkaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietäminen saattaa johtaa tyytymättömyyteen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen. ESIMIES ON AVAINASEMASSA Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtosopimukseen tai yrityskohtaiseen sopimukseen, tulisi työnantajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille. Isossa organisaatiossa esimies tulkitsee, mitä kriteerit tarkoittavat henkilön työtehtävässä, Moisio toteaa. Vaikka suomalaisten palkkatietämyksessä on rutkasti kehitettävää, suoritustietämys ja tulospalkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme neljästä uskoi tuntevansa tulospalkkiomittarit, ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut. Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tulospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla ja henkilöstö pääsee vaikuttamaan niiden perusteisiin. Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksellisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen. Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suoritukseen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unohtuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä. Tulospalkkion selkeä kytkös yrityksen strategiaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muistuttaa. Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen vie aikaa. Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tulospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristiriidassa. Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalkkiolla kannustetaan johonkin muuhun. KOKONAISPALKKAKIN ON AVATTAVISSA Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä. Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yritykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pitäisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kriteerejä ei tunneta, Moisio sanoo. On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoimesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla samanaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Tällöin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjärjestelmien muuttamiseen. Henkilöstön luottamus toiminnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeää. Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista. Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa. Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyttää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä. Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuunsa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavilla, kunhan näkee jonkin verran vaivaa. 14

15 Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näky viksi. Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkasta keskustelemiseen pitää luoda omia foorumeita. Lisätietoa: Palkkatietämys Suomessa tutkimushanke , Aalto yliopisto, Perus tieteiden korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden merkitykset reflektioteorian näkökulmasta. Aalto yliopisto. Helsinki ESIMERKKINÄ EKONOMIT: Palkkausjärjestelmistä kerrottava avoimesti Ekonomit eivät juuri puhu palkoista työpaikoillaan, tietää Suomen Ekonomiliiton SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko. Ensisijaisesti välitetään siitä, paljonko maksetaan. Palkan rakentuminen on sivuseikka. Provisiopalkkalaisilla asia on tietysti toisin. Savingon mielestä palkkausjärjestelmien avoimuudessa on paljon parannettavaa. Yrityksen kaikkien työntekijöiden tulisi tietää, miten palkat rakentuvat, miten palkkaan voi itse vaikuttaa ja millä perustein palkkoja korotetaan. Palkanosista, kuten ylitöiden ja matka ajan korvattavuudesta ei monesti ole sovittu, vaikka ylitöistä on selkeät kirjaukset työaikalaissa. Joissakin yrityksissä palkkausjärjestelmä on "vain yhden henkilön päässä". Osa palkkausjärjestelmistä on puolestaan ymmärrettäviä ja avoimia. Savinko huomauttaa, että sekään ei takaa, että järjestelmiä käytettäisiin suunnitellulla tavalla. On kaikkien kannalta turhauttavaa, että luodaan järjestelmiä, jotka jäävät pölyttymään ylälaatikkoon. Savinko kertoo, että peruspalkasta sovitaan yleensä yhdessä, mutta tulospalkkaus on tavallisesti työnantajan luoma järjestelmä. Oleellisinta on, että tulospalkka ei ole palkan isoin osa. Kokonaispalkalla olevien on pidettävä itse huoli palkkakehityksestä. Jollei esimies kerro kehittymistarpeita, niistä on Savingon mukaan kysyttävä. Palkkakeskustelu olisi käytävä joko kehitys tai palautekeskustelussa tai sitten erillisenä keskusteluna. Tavoitteiden tulee olla selvät molemmilla osapuolille. Lisäksi olisi sovittava, milloin palkasta neuvotellaan seuraavan kerran. TASA-ARVOSUUNNITELMASTA APUA Samanarvoisesta työstä ei vieläkään makseta naisille ja miehille samaa palkkaa. Nais ja miesekonomien välillä on 12,5 prosentin selittämätön palkkaero. Kaiken kaikkiaan yksityissektorilla työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä on naisten ja miesten välillä suurempi palkkaero kuin muilla henkilöstöryhmillä. Savinko sanoo, että huolella tehdystä tasa arvosuunnitelmasta voi olla hyötyä. Tasa arvosuunnitelman tulee sisältää tietoa työpaikan tilanteesta ja toimenpiteet, joilla epäkohtia pyritään korjaamaan. Suuri askel olisi jo se, että tasa arvosuunnitelmat ylipäätään tehtäisiin kaikilla työpaikoilla ja ilmenneisiin ongelmiin puututtaisiin, Savinko muistuttaa. 15

16 Teksti: Jaana Parkkola, Akava Asiantuntijuudella ei ole parasta ennen päivää Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä eri ikäisten osaamisen hyödyntämisessä, uskovat Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Euroopassa vietetään tänä vuonna aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. Suomessa teemavuoden painopisteeksi on valittu eri ikäisten asema työelämässä. Aina on oikea ikä on teemavuoden tunnuslause Suomessa. Suomella on teemavuoden suhteen paremmat lähtökohdat moniin muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi Puolassa ja Tsekeissä vanhusten asema yhteiskunnassa on huomattavasti heikompi kuin meillä, joten siellä on lähdettävä liikkeelle aivan perusasioista, kertoo teemavuoden sihteeri, erikoistutkija Marjo Wallin Työterveyslaitoksesta. Wallinin mukaan Suomi on edelläkävijä työhyvinvoinnin tutkimuksessa. Hän pitää työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä poikkeuksellisena kansainvälisessä mittakaavassa. Työkyky nähdään meillä yhteisenä etuna. Suomessa työhyvinvoinnin tutkimus on hyvällä tasolla ja sitä arvostetaan. Asioita voidaan täällä tutkia ja mikä tärkeintä tuloksista voidaan kertoa. Hyvä tutkimus antaa pohjan kehittämistyölle. HUOMIO IÄSTÄ YKSILÖÖN Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtajan Anneli Leppäsen mielestä eri ikäisten tarpeisiin on kiinnitettävä työelämässä huomiota. Samalla hän kuitenkin varoittaa liian kapea alaisesta näkökulmasta. Kärjistäen voisi kysyä, onko edes olemassa mitään ikäongelmaa? Eliniän pidentymisen myötä ihmisten työkyky paranee. Toki fyysisessä työssä ikä tuo aina omat rajoitteensa, mutta esimerkiksi Akavan jäsenistössä, asiantuntija ammateissa asiantuntijuus kasvaa iän myötä, Leppänen muistuttaa. Ikää ei Leppäsen mukaan pidä nähdä yleistävänä tekijänä. Leimojen lyömisen sijaan on mietittävä, mitä tarpeita työntekijällä on kussakin elämänvaiheessa. On täysin harhaluulo, että kaikkien iäkkäiden tarpeet olisivat samanlaisia. Pikemminkin päinvastoin. Vanhemmitenhan ominaisuutemme kiteytyvät: nuorena tyhmä, vanhana tyhmempi. Nuorena fiksu, vanhana vielä fiksumpi, Leppänen karrikoi. Leppänen kannustaa työpaikkoja hyödyntämään erilaisuutta nykyistä rohkeammin. Eri ikäisiä pitäisi laittaa työskentelemään ennakkoluulottomammin yhdessä erilaisissa tilanteissa. Eri ikäisten kanssa työskentely kehittää osaamista, ja yhteistyöllä voidaan saada aikaan innovaatioita, joita ei muuten syntyisi. IKÄJOHTAMINEN ON OSAAMISEN JOHTAMISTA Väestön ikääntyessä ihmisiä tarvitaan jatkamaan ja jaksamaan työelämässä yhä pidempään. Monet ikääntyvät joutuvat kuitenkin kohtaamaan kielteisiä asenteita. Ne ilmenevät muun muassa syrjintänä rekrytointitilanteissa sekä työpaikalla koulutuksen kieltämisenä ja eläkkeelle painostamisena. Niin sanottu hyvän ikäisten haarukka on työelämässä kaventunut. Tämä on erittäin huolestuttava piirre, Leppänen toteaa. 16

17 Työterveyslaitoksen Marjo Wallinin (vas.) ja Anneli Leppäsen mielestä eri ikäisten yhteistyöllä voidaan saada aikaan innovaatioita, joita ei muuten syntyisi. Nuorena liian kokematon, kolmekymppisenä arvaamattomassa lisääntymisiässä ja yli viisikymppisenä kehäraakki. Onko todellakin niin, että olemme haluttua työvoimaa vain vuotiaina? Ikää pitäisi pohtia osaamiskysymyksenä. Ikäjohtaminen on osa strategista johtamista: on mietittävä mitä ollaan tekemässä ja millaista osaamista tarvitaan. Iäkkäämmillä työntekijöillä on usein sellaista osaamista, jota nuoremmilla ei ole. Osaamisen kehittäminen läpi työuran eläkeiän kynnykselläkin on Leppäsen mielestä Suomen valttikortti tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämisestä puhutaan nyt kovasti. Muissa maissa tätä ei ole vielä niin hyvin ymmärretty. Asiasta kannattaisi ottaa meillä ripeästi koppi ja viedä eteenpäin. MARKKU OJALA HILJAINEN TIETO SIIRTYY PUHUMALLA Vaikka osaamisesta puhutaan paljon, osaamisen ja hiljaisen tiedon tunnistamisessa on Suomessa Leppäsen mukaan paljon kehitettävää. Työpaikoilla ei ymmärretä, mistä kaikesta työntekijän osaaminen muodostuu. Kehnoimmassa tapauksessa kokemuksen tuoma hiljainen tieto, tai pikemminkin sen katoaminen, huomataan vasta asiantuntijan jäätyä eläkkeelle. Wallin nostaa esiin Aalto yliopiston ELSAprojektin, jossa selvitettiin osaamisen tunnistamista ja siirtämistä eläköitymisten yhteydessä. Tiedon jakamisen kulttuuri sekä mahdollisuudet ja keinot jakaa tietoa eri ikäisten välillä vaikuttavat merkittävästi siihen, miten osaaminen siirtyy. Kahvipöytäkeskusteluilla on tässä tärkeä tehtävä, Wallin muistuttaa. Wallinin mielestä työntekijöiden eläköitymistä olisi käsiteltävä työpaikoilla osaamisen näkökulmasta. Tässä henkilöstöhallinnolla ja erityisesti esimiehillä on tärkeä asema. HR tasolla on mietittävä, miten osaamista iän myötä siirretään. Esimiesten huolehdittava, että ikään liittyvät menettelyt ovat läpinäkyviä. Eläköitymisaikeiden utelu koetaan herkästi painostuksena. Tällöin auttaa, jos kaikille on selvää, että asia käydään järjestelmällisesti läpi esimerkiksi kaikkien yli 55 vuotiaiden kanssa. OMAN OSAAMISEN OIVALTAMINEN TÄRKEÄÄ Wallin muistuttaa, että asenne on yksi ikääntyvien osaamisen kehittämisen esteistä. Monet kokevat epävarmuutta osaamisestaan, eivätkä välttämättä ymmärrä omaa hiljaisen tiedon määrää. Tällaisessa tilanteessa on lähdettävä liikkeelle oivalluttamisesta ja autettava työntekijää huomaamaan, kuinka paljon hän jo osaa ja mitkä ovat kehitettäviä asioita. Motivaatio löytyy helpommin, kun asioita tarkastellaan omien vahvuuksien kautta. Kokemukset osoittavat, että osallistavasta oivalluttamisesta on eniten hyötyä niille, jotka sitä myös eniten tarvitsevat. Näin pystytään ehkäisemään tilanteita, joissa iäkkäämmät työntekijät putoavat vauhdista, Leppänen lisää. 17

18 YHTEISTYÖLLE TILAUSTA Teemavuosi on edennyt jo yli puolen välin ja paljon on jo ehtinyt tapahtua. Tapahtumiin voi tu tustua teemavuoden sivustolla activeaging. Sivuille on kerätty myös puhujapankki, josta eri tilaisuuksien järjestäjät voivat etsiä sopivia esiintyjiä. Wallin toivoo, että vuoden aikana hyvin alkanut yhteistyö eri toimijoiden kesken jatkuu tulevaisuudessa. Muun muassa Jyväskylässä järjestetty Ilolla ei ole ikää tilaisuus, joka kokosi eri toimijoita yhteen, on tästä hyvä esimerkki. Suomesta ei puutu asiantuntemusta tai osaamista. Asioita vain tehdään turhan usein yksin. Yli 55 vuotiaat naiset kokevat eniten ikäsyrjintää Tutkija Niina Viitasalo Tampereen yliopistosta, miten ikäsyrjintä yleensä ilmenee? Ikäsyrjintä on epäoikeudenmukaista kohtelua iän vuoksi. Se voi ilmetä kykyjen aliarvioimisena, kehittymismahdollisuuksien rajoittamisena tai haluttomuutena nähdä iän yksilöllisyyttä. Ikäsyrjintä ilmenee työelämässä useimmiten siten, että työpaikan saaminen, koulutukseen pääseminen tai uralla eteneminen vaikeutuu. Lisäksi se voi näkyä ikääntymisen arvostuksen puutteena ja ikääntyviin työntekijöihin kohdistuvina irtisanomisina. Työpaikan muutostilanteet ovat tyypillisiä tilanteita ikäsyrjinnälle. Lisäksi tyytymättömyys työpaikan johtoa kohtaan lisää ikäsyrjinnän riskiä. Kuinka paljon ikäsyrjintää esiintyy? Keneen se kohdistuu? Suomalaiset työpaikat ovat keskimäärin melko ikäystävällisiä ja eri ikäisiä kohdellaan pääpiirteittäin tasa arvoisesti. Yli neljäsosa palkansaajista kuitenkin katsoo, että eri ikäisten kykyjä ei hyödynnetä työpaikalla tasapuolisesti. Noin joka kymmenes on havainnut tai kokenut ikäsyrjintää. Ikäsyrjintäkokemuksia on eniten yli 55 vuotiailla naisilla, joista 7,5 prosenttia on kokenut ikäsyrjintää. Syrjintää kokeneet työskentelevät todennäköisimmin ylempinä toimihenkilöinä ja valtiosektorilla. Lisäksi heidän työpaikallaan työskentelee tasaisesti molempia sukupuolia, mikä osoittaa, että naispalkansaajien kokemaan ikäsyrjintään saattaa liittyä jonkin verran sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Miten ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää voitaisiin ehkäistä? Ikääntyneiden tai ainakin työttömyyseläkeputkeen yltävien työntekijöiden irtisanominen on kulttuurinen tapa, jota ei aina edes mielletä syrjiväksi käytännöksi. Tästä ajattelutavasta on päästävä eroon. Työurien pidentäminen edellyttää työpaikoilta ikämyönteistä kulttuuria, jossa eri ikäisten tarpeet otetaan huomioon. Jokaisella on oltava mahdollisuus hyödyntää työssä omaa osaamistaan ikään katsomatta. Johtamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa riittävästi oman työnsä suunnitteluun. Tutkija Niina Viitasalo valmistelee väitöskirjaa ikääntymiseen liittyvästä ikäsyrjinnästä. Vastaukset on koottu Viitasalon haastattelusta ja hänen artikkelistaan Työelämän tutkimus lehdessä 3/

19 Teksti: Katri Blomster ässiänne, opettaja käskee ja huone täyttyy määrätietoisesta suhinasta. Liioitelkaa Shake shake shake. Vielä enemmän! hän kannustaa. Vaikka teistä tuntuu mielipuoliselta, se kyllä kuulostaa ihan englannilta. Shake sshhake sssshhhake. Upeaa, hän riemuitsee ja kirjoittaa sen jälkeen fläppitaululle Jack went to Radio Shack. Ja kaikki yhdessä, hän sanoo ja taas ässät suhahtelevat. ASIANTUNTIJAN OPISSA Kello lähestyy neljää, syysaurinko pilkahtelee ikkunassa ja istun kahdeksan muun tulkin kanssa Sanas Oy:n järjestämällä englannin ääntämisen kurssilla. Opettajamme on tohtori Geoff Lindsey: mies, joka on opettanut aksentteja näyttelijöille, avustanut Lontoon rikospoliisia murteiden tunnistamisessa ja puhunut kielistä BBC:n radio ohjelmassa itsensä Stephen Fryn haastattelemana. Ei siis ole epäilystäkään, ettemmekö työstäisi ässiämme alan huipun ohjauksessa. Minkä sanan kuulette tässä? Geoff Lindsey kysyy ja soittaa pätkän erään suomalaisen europarlamentaarikon englanninkielisestä haastattelusta. Sanooko hän white vaiko wide? Oikeaa vastausta on vaikea arvata, mutta seuraavasta, Karita Mattilan lausumasta kielinäytteestä saamme helposti selvää. Hän lausuu englantia upeasti, Geoff Lindsey huokaa, ennen kuin äänneharjoitukset jatkuvat. Kieli solmuun Geoff Lindsey kuuntelee korvat höröllä äänteitä ja puheen rytmiä. Ja niin pitäisi monen muunkin. ÄÄNTELE JA KUUNTELE Lindsey arvelee, että kaikki englannin opiskelijat inhoavat fonetiikkaa, ja kurssiaineistoon tutustuessa on helppo ymmärtää, miksi. Monisteissa vilisevät villinnäköiset foneettiset aakkoset ja termit kuten bilabiaali, aspiraatio ja takavokaali. Kurssipäivän päätteeksi kurkkua kuivaa ja leuka väpättää harjoitusten uuvuttamana. Kun Lindsey käskee vielä laittamaan kaksi sormea suuhun oikeaoppisen І äänteeen löytämiseksi, mieleen nousee väkisinkin epäilys. Kannattaako tähän oikeasti panostaa? Englannin opetuksessa keskitytään aivan liian vähän ääntämiseen, Lindsey muistuttaa. Ja jos tulkin englannissa on paljon muiden kielten vaikutteita, hän tulee helposti väärinymmärretyksi. Varoittavia esimerkkejä riittää sekä työtilanteista että vapaa ajalta. Lindsey kuvaa, miten hänen virolainen kollegansa osoitti hänen leivostaan kahvilassa ja sanoi It s Oonas. Siitä Lindsey päätteli, että Oonas on leivoksen vironkielinen nimi. Oikeasti hän sanoi It s on us, tosin ilman painotusta sanojen alussa. Tulkeille tyypillinen ongelma on intonaatio, tai pikemminkin sen puute. Tulkkausta on Lindseyn mukana hyvin stressaavaa kuunnella, jos tulkin puhe on tasaista papatusta eikä hän ilmaise äänenpainoillaan, milloin kokonaisuus loppuu ja toinen alkaa. Ääninäytteitä kuunnellen voi oppia paljon, hän neuvoo. Sitäkin tärkeämpää on harjoitella itse ja nauhoittaa omaa puhetta, vaikka se voi tuntua alkuun pelottavalta. Eikä koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Geoff Lindseyn nettisivut ja blogi äännenäytteineen: 19

20 Teksti: Katri Blomster Diakonia ammattikorkeakoulu DIAK aloitti puhuttujen kielten tulk kaus koulu tuksen syksyllä Kauan kaivatussa ohjelmassa kielten kirjo ulottuu kurdista kiinaan, eikä tunneilla ole koskaan hiljaista. Lujien luonteiden koulu Haasteita riittää, naurahtaa Nina Isolahti, Diakonia ammattikorkeakoulu DIAKin puhuttujen kielten tulkkauksen yliopettaja. Takana Isolahdella on ensimmäinen vuosi asiointitulkkien koulutusohjelmaa. Vuosi on historiallinen siinä mielessä, ettei Suomessa ole aiemmin tarjottu korkeakoulutusta puhuttujen kielten asioimistulkeille ei vaikka tarve on suuri ja laki edellyttää tulkkauspalveluja moneen lähtöön. Erityisen vaikeaa oli opettajien ja arvioijien löytäminen eri kielten tarpeisiin, Isolahti lisää. Häntä on helppo uskoa, sillä viime syksynä työkieliin kuuluivat suomen lisäksi arabia, kurdi, persia, somali ja vietnam, ja tästä vuodesta alkaen vielä turkki, thai ja mandariinikiina. Valikoimaa on tarkoitus laajentaa entisestään. Kielten määrän lisäksi haastavaa on, ettei korkeakoulutason tulkkikoulutusta ole Suomessa laajasti tarjolla. Oman mausteensa opetukseen tuovat myös erilaiset kulttuuritaustat. Eri maiden välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon on yleensäkin totuttu opiskelemaan, Isolahti huomioi. Mutta hauskaa on, että näillä tunneilla kommentit lentävät, eikä luokka ole koskaan hiljaa, kuten Suomessa yleensä. OPETUKSESTA ETIIKKAAN Syksyllä 2011 koulutukseen otettiin yhteensä 48 opiskelijaa, ja tänä vuonna aloittajia on 22. Isolahden mukaan vuosikurssien väliset erot yllättivät opettajatkin. Siinä missä viime vuoden opiskelijoista monet olivat toimineet asioimistulkkeina jo vuosikausia, tänä syksynä koulutukseen hakeutui huomattavasti enemmän nuoria osa jopa suoraan lukiosta. Mahtuu sekaan vielä yksi yliopiston jatko opiskelijakin. Opetus toteutetaan monimuotokoulutuksena, jossa lähijaksoja järjestetään kuukauden välein, ja niiden lomassa panostetaan etä ja ryhmätyöhön. Oppilaat paneutuvat tulkkaukseen terveys ja sosiaalialalla, opetuksessa, poliisi ja oikeusalalla sekä maahanmuuttotilanteissa. Lisäksi käännetään, opiskellaan äidinkieltä, mietitään omien asenteiden vaikutusta tulkin työhön sekä käsitellään ammattietiikkaa, suomalaista yhteiskuntaa ja identiteettiä. Aiheita riittää. Tärkeänä osana koulutusta nähdään myös tulkin psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen. Isolahden mukaan DIAKin viittomakielen lehtorit olivat tässä suureksi avuksi, sillä heiltä saatiin kallisarvoisia näkökulmia esimerkiksi tulkin ammatin stressaavuuteen. KUKA KOULUUN? Opetusohjelma on niin monipuolinen, että siitä luulisi löytyvän jotain kaikille kieli ihmisille. Minkälainen ihminen siis sopii asioimistulkiksi? Riittääkö hyvä kielikorva tai halu auttaa? Nina Isolahti nimeää kolme tärkeintä kriteeriä: Ensinnäkin tarvitaan sosiaalista luonnetta, sillä jos ei kestä olla ihmisten kanssa tekemisissä, ei kestä työtäkään. Toiseksi vaaditaan yleistä kielellistä lahjakkuutta. Ei riitä, että sattuu osaamaan kahta kieltä, sillä tulkkaustilanteet ovat erittäin haas tavia. Viimeiseksi Isolahti mainitsee mielen lujuuden. Työ on henkisesti raskasta ja välillä tulkki joutuu todistamaan arkojakin tilanteita. Koskaan ei voi ottaa kantaa, mutta välillä on vaikea olla ottamatta. Tulkkaustilanteet pyörivät väistämättä päässä vapaa ajallakin, ja purkamismahdollisuuksia on vähän. Pitää oppia pääsemään yli. 20

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Enemmän työhyvinvointia

Enemmän työhyvinvointia Enemmän työhyvinvointia Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen ENEMMÄN TYÖHYVINVOINTIA Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 Monimuotoisuus erilainen työntekijä uhka vai

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Kääntäjienpäivä 1.10.2010 Kirsi Kemppainen Translatum Oy Translatum yrityksenä Päätoimipaikka Tampereella, toimistot myös Helsingissä ja Tallinnassa Yksi

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0080/2008, Cédric Callens, Luxemburgin kansalainen, Euroopan komission palkkaamien sopimusperusteisten

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot