Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita"

Transkriptio

1 Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita Tämän pdf-tekstin tiedot on v 2010 koonnut työryhmä: Marja Mesimäki, Annikki Piilonen, Harri Nygrén ja Kari Sundvall. Tämä versio ei sisällä mitään kuvia Nettijulkaisu: Oulunkylä-Seura / HUOM! Web-sivua päivitetään jatkossa uudella tiedolla: kerro kotisivutyöryhmälle, jos sinulla on tietoa tai kuvia käyttöön! Projekti tehdään ilman palkkiota lukuun ottamatta museoiden ja järjestöjen historiallisia kuvia, joiden julkaisusta Oulunkylä-Seura on maksanut kyseisille tahoille. S I S Ä L T Ö Johdanto s 2 Johanna Charlotta Maexmontan - aikansa mahtinainen s 5 Kaupungin huvielämästä s18 Sigfrid Edvard Maexmontan s 20 Oulunkylän Seurahuone - Juhannusmäen helmi s 24 Maexmontanin pensionaatti ja vesiparantola 26 Pensionaatista Seurahuone s 31 Huvilayhdyskunnan ja taiteilijoiden kantapaikka s 34 Asuinkäytöstä sosiaaliviraston kumppanuustaloksi s 36 Maexmontanin puiston vaiheita s 41 Lähdeluettelo s 50

2 Johdannoksi: Maexmontaninpuisto - puistolle nimi Oulunkylän Seurahuoneen loistoajan emännän mukaan Oulunkylän Seurahuoneen edustan puisto on keskeinen näyttämö Oulunkylän ja erityisesti Veräjämäen historiassa. Puisto on sekä kukoistanut palmuistutuksineen että elänyt rappion päiviä kulottuneine nurmikenttineen, mutta alueelle ei ole toistaiseksi annettu virallista nimeä. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on hyväksynyt Oulunkylä-Seuran tekemän ehdotuksen puiston nimeämisestä ravintoloitsija Johanna Charlotta Maexmontanin mukaan. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan esittää asemakaavoituksen yhteydessä muodostuvan puiston nimeksi Maexmontaninpuisto, toisella kotimaisella Maexmontanparken. Puisto nimetään virallisesti ja sen rajat määritellään Raidejokeriin liittyvän asemakaavoituksen yhteydessä. Oulunkylä-Seura on ehdottanut, että Maexmontanin puisto rajataan Larin Kyöstin tien, Kirkkoherrantien, Oulunkylän

3 tien ja Maaherrantien väliselle alueelle. Puiston vierestä kulkeva Larin Kyöstin tie liittyy Veräjämäen 1900-luvun alkupuolen vilkkaaseen taiteilijayhteisöön ja Seurahuoneen silloiseen vakioasiakaskuntaan. Nykypäivän kasvavissa kaupungeissa puistot ovat tärkeitä henkireikiä, virkistyspaikkoja ja asukkaidensa yhteisiä olohuoneita. Oulunkylä-Seura haluaa nostaa esiin Oulunkylän vihreää idylliä, asukkaille tärkeää vehreää ympäristöä ja sen monipuolisia käyttömahdollisuuksia urbaanin hyvinvoinnin tuottajana. Puiston nimeäminen naispuolisen merkkihenkilön mukaan tuo myös mielenkiintoisen tuulahduksen menneiltä ajoilta ja herättää kiinnostusta koko alueen historiaa kohtaan. Maexmontanin puisto on oleellinen osa Oulunkylän Seurahuoneen miljöötä ja nykyisin myös monenlaisten tapahtumien värikäs areena. Lähiöiden ja esikaupunkien kehittämisessä korostetaan alueiden omaleimaisia imagon rakennusaineksia, jotka edistävät asukkaiden kuuluvuuden tunnetta ja ylpeyttä omasta asuinalueesta. Oulunkylän Seurahuone miljöineen tarjoaa oivallisen mahdollisuuden rakentaa alueen kulttuurihistoriaan kytkeytyvää paikallista imagoa. Alueen viheraluesuunnitelman kausi ( ) lähenee myös loppuaan, joten on aika kiin

4 nittää huomiota puiston tulevaisuuteen. Esittelemme puiston ja Seurahuoneen historiaa ja nykypäivää. Oman lukunsa saa itse rouva Maexmontan, jonka vaiherikas elämäntyö vaikuttaa Oulunkylässä vielä tänäkin päivänä.

5 Johanna Charlotta Maexmontan aikansa mahtinainen Johanna Charlotta Maexmontan (omaa sukua Andersson) syntyi Ruotsissa 4. helmikuuta Hän muutti Helsinkiin ilmeisesti jo varsin nuorena. Johanna Charlotta meni naimisiin Piikkiöstä kotoisin olleen apteekkari Sigfrid Edvard Maexmontanin kanssa. Häitä vietettiin Pariskunta oli naimisissa 17 vuotta, aina herra Maexmontanin kuolemaan saakka vuonna Sigfridin kuoleman jälkeen Johanna Charlotta hoiti perheyritystä, Maexmontanin väkiviinatehdasta, ja ryhtyi 1890-luvun alkupuolella myös ravintoloitsijaksi. Leskirouva Maexmontan avioitui uudelleen saksalaissukuisen kauppiaan Louis August Christian Kniefin kanssa tammikuussa Toinen avioliitto päättyi eroon, eikä kummastakaan liitosta syntynyt jälkeläisiä. Sekä herra Maexmontanin että Johannan kuolinilmoituksissa mainitaan kuitenkin suremaan jääneenä fosterson ja styfson eli heillä oli kasvattilapsi. Johanna Charlotta kuoli ja hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle ensimmäisen miehensä viereen Komea hautapaasi on edelleen olemas

6 sa. Se löytyy Hietaniemen hautausmaan vanhalta puolelta, korttelista 19, linja 9, hauta 74. Hufvudstadsbladetissa julkaistusta muistokirjoituksesta piirtyy kuva määrätietoisesta, voimakkaasta, harvinaisen toimeliaasta naisesta. Hän keräsi alkoholikaupankäynnin avulla huomattavan omaisuuden, jonka sijoittaminen helsinkiläisen ravintolatoiminnan kehittämiseen koitui kuitenkin kohtalokkaaksi: Dödsfall Natten mot gårdagen afled i Åggelby fru ]ohanna Charlotta Maexmontan-Knief, född Andersson, efter ett längre lidande vid 58 års ålder. Född i Sverige kom den hädangångna redan i unga år till Helsingfors, där hon ingick gifte med framlidne apotekaren Sigfrid Maexmontan. Efter dennes död för 16 år tillbaka dref hon vin- och spirituosahandel i stor omfattning och med sådan framgång, att hon ägde en icke obetydlig förmögenhet, då hon för ett årtionde sedan öfvertog societetshusets hotell och restaurant härstädes. Därjämte arrenderade hon Brunnshusets restaurant jämte därtill hörande paviljonger. Slutligen inrättade hon å det henne tillhöriga området i Åggelby ett pensionat och en vattenkuranstalt. Med ovanlig energi och administrations förmåga dref hon alla dessa

7 företag en tid bortåt; men ensam kvinna som hon var, blef denna nervslitande verksamhet slutligen hennes krafter öfvermäktig. Hon förlorade till sist på dessa företag då motigheter af hvarjehanda slag tillstötte ej blott sin förmögenhet, utan ock sin hälsa. Börande namnet Knief efter ett senare äktenskap, äfven det upplöst långt före hennes död, sörjes den aflidna närmast af en styfson och tvenne systrar. Hautausjärjestelyjä hoiti Johanna Charlotan sisar Mathilda Floberg, joka kutsui ystäviä ja tuttavia hautajaisiin ilmoituksella (Hufvudstadsbladet no 73A). Kuolleita Niille ystäville ja tuttaville, jotka haluavat saattaa edesmenneen sisareni rouva Johanna Charlotta Maexmontanin viimeiselle leposijalleen annetaan täten tiedoksi, että surujuna lähtee sunnuntaina 15. maaliskuuta klo 4¼ Rautatieasemalta vanhalle luterilaiselle hautausmaalle. Matilda Floberg

8 Ravintolaviihteen uranuurtaja Johanna Charlotta Maexmontania voidaan hyvällä syyllä pitää aikansa merkkihenkilönä, jonka persoona ja teot niveltyvät monella tavalla niin suomalaiseen talous- ja sosiaalihistoriaan kuin kulttuurihistoriaan. Hän työskenteli ilmeisen pitkäjänteisesti ja tarmokkaasti saadakseen Helsinkiin kansainvälisen tason ravintolaelämää wieniläisoperetteineen, varieteeviihteineen ja tarjoiluineen. Hän oli varmasti neuvokas liikenainen, joka joutui luovimaan miesten hallitsemassa maailmassa. Lähteet antavat ymmärtää, että rouva Maexmontan uupui vaikean asemansa haasteisiin ja joutui sen takia jopa ennenaikaiseen hautaan. Rouva Maexmontan hallitsi Helsingin Seurahuonetta ja Oulunkylän Pensionaattia (Åggelby Pensionat) 1800-luvulla ja vuosisadan vaihteessa, lähes kuolemaansa saakka. Lisäksi hän toimi Kaivohuoneen ravintoloitsijana. Näitä aikansa huvielämän keskuksia hän sisustutti ja rakennutti uudelleen viinatehtailun tuottamalla huomattavalla omaisuudella. Helsingin Seurahuoneen eli nykyisen Helsingin kaupungintalon hän otti haltuunsa vuoden 1892 keväällä. Seurahuone kalustettiin tämän jälkeen täysin uudestaan ja

9 avattiin juhannukseksi Sven Hirn kertoo Huvia ja herkkuja -teoksessaan, kuinka keittiöön kiinnitettiin ranskalaisia ja venäläisiä mestarikokkeja. Esikuvana pidettiin Pariisin teollisuusnäyttelyn yhteydessä ollutta ravintolaa, joka oli tunnettu hienoista mutta edullisista aterioista. Kireän kilpailun vuoksi ruokavieraita oli houkuteltava uusilla elämyksillä. Johanna Charlotta sisustutti kellariin vuonna 1896 uuden ravintolasali Orcuksen, jonka seinät koristettiin sammalilla, tippukivillä ja näkinkengillä. Luolamaista tunnelmaa täydensi värikäs valaistus. Keittiöönkin hankittiin oma erikoisuutensa, grilliuuni. On ilmeistä, että rouva Maexmontanin aikana näissä aikansa viihteen keskuspaikoissa tapahtui paljon. Johanna Charlotta kehitti erilaista viihteellistä ohjelmatarjontaa. Esimerkiksi Helsingin Seurahuone huolehti talvikaudella varieteehuveista ja täydensi siten ulkoilma- ja kesäravintoloiden tarjontaa. Kaivohuoneen edustalle hän rakennutti teatterilavan, joka purettiin vasta 1930-luvun alussa. Rouvan toiminnalle oli eduksi, että Ruotsissa oli vuonna 1896 kielletty alkoholitarjoilu varieteetiloissa. Käytännössä tämä merkitsi likipitäen huvittelumuodon kuoliniskua, kuten Sven Hirn kuvaa. Ruotsalaiset artistit joutuivat miltei tuuliajolle ja siirtyivät halukkaasti Suomeen, missä

10 vastaavaa kieltoa ei yleensä sovellettu. Aivan ongelmattomia varieteehuvit eivät Helsingin Seurahuoneellakaan olleet. Viihde ei (silloinkaan) ollut kaikkien mieleen. Hirnin mukaan populaarikonsertit joskus häiriintyivät varieteemusiikin torvisoitosta ja rumpujen päristyksestä, jolloin rouva Maexmontan puolustautui sanomalla, että kevyet ohjelmat olivat välttämättömiä koko laitoksen kannattavuudelle. Rouva myös muistutti, että Johansson (Anders Johan Johansson, Helsingin Seurahuoneen aiempi isäntä) oli luvannut pystyttää hänelle patsaan Kustaa Aadolfin torille Tukholmaan, sillä hotellin pitäminen oli naishenkilölle yleensä ylivoimaisen vaikeaa. Helsingin Seurahuoneella nautittiin kansainvälisestä tunnelmasta. Rouva Maexmontan vaikuttaa pyörittäneen melkoista ohjelmatoimistoa. Sven Hirn kertoo, kuinka hetkittäin Seurahuoneen artistit olivat aivan mainioita. Muiden muassa pieni mustien miesten ryhmä The Caminos pystyi soittamaan miltei millä tarvekalulla tahansa. Tunnettu luuttulaulaja Sven Scholander ( ) aloitti vuonna 1894 Helsingin Seurahuoneelta lukuisat vierailunsa Suomessa. Kättentaputuksista ei tahtonut tulla loppua. Myöhemmin saapui Anna Hoffman(-Uddgren ), joka lienee ollut Ruotsin tunnetuin nais

11 artisti ja lahjakkuus, jonka yleisösuosio oli hämmästyttävä. Ajan lehtitietojen mukaan rouva Maexmontan sai useita eri anniskelulupia ja alkoholin vähittäismyyntilupia eri osoitteisiin 1890-luvun alkupuolella. Toiminimenä oli J.C. Maexmontan. Huhtikuussa 1890 Hufvudstadbladet kertoo seuraavasti: Utminuteringen och utständningen af spritdrycker fru Johanna Charlotta Knief (firman J. C. Maexmontan) n:o 21 wid Unionsgatan eller annan lämplig lokal. Nya Pressen puolestaan 1893: Partihandel med bränvin. Guvernören i länet har tillåtit handlandshustrun Johanna Charlotta Knief, såsom innehafvare af handelsfirman J. C. Maexmontan i denna stad, att i Helsingfors idka partihandel med bränvin. Maexmontanin väkiviinatehdas ja alkoholin tuontiliike toimi ja kukoisti kaikesta päätellen 1890-luvulla, ja tuotteita varmasti käytettiin myös rouvan emännöimissä huvittelupaikoissa.

12 Kiista viihteellisten anniskelupaikkojen paheellisuudesta kärjistyi vuonna 1896, jolloin Helsingin kaupunginvaltuutettujen enemmistö halusi seurata ruotsalaista esimerkkiä ehdottoman alkoholikiellon suhteen varieteissa. Hirn kirjoittaa, että myös Seurahuoneen johtokunnan puheenjohtaja Uno Alfons Wasastjernan mielestä oli paikallaan, että kevytmieliset ohjelmat lopetettaisiin. Rouva Maexmontanin kanssa tehty sopimus sisälsi itse asiassa jo pykälän, joka periaatteessa kielsi varieteen järjestämisen. Maexmontan huomautti jälleen, että taloudelliset syyt pakottivat järjestämään kevyttä viihdettä, ja syksyn 1896 ohjelmistostakin oli artistisopimuksin jo huolehdittu. Johtokunta pysyi kannassaan, mikä sai Johanna Charlotan tolaltaan olihan hän uhrannut miltei koko omaisuutensa eli peräti markkaa Helsingin Seurahuoneen tilojen kunnostamiseen, muun muassa kelvottomassa kunnossa olleiden huoneiden uudistamiseen. Jo solmittujen artistisopimusten purkaminen aiheuttaisi vielä markan lisäkustannukset! Ahdinkoa todennäköisesti lisäsi se, että samoihin aikoihin rouva Maexmontan oli avaamassa Oulunkylään pensionaattia eli täysihoitolaa ja kylpylää.

13 Helsingin Seurahuoneella Suomen ensimmäiset elokuvat Varieteeohjelmat saivat jatkoaikaa joulukuuhun 1896 saakka. Tämä saattoi osaltaan johtaa elävien kuvien yllättävän varhaiseen tuloon Suomeen. Elokuvia saatiin nimittäin katsella rouva Maexmontanin emännöimän Helsingin Seurahuoneen Sofiasalissa kesä-heinäkuussa 1896, siis vain puoli vuotta ensimmäisen Pariisin näytännön jälkeen. Lumiéren veljekset järjestivät 28. joulukuuta 1895 Pariisin Boulevard des Capucines -kahvilassa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Elokuvainnostuksen taustalla oli pyrkimys markkinoida Lumiéren keksintö mahdollisimman tehokkaasti Venäjälle. Veljekset Arthur ja Ivar Grünwaldt toivat kuvat Helsinkiin Pietarin Aquarium-teatterista. Eläviä kuvia esiteltiin ensi kertaa lehdistölle, joka kertoi innostuneesti asiasta ja mm. Hufvustadsbladetissa ennakoitiin äänielokuvan tulemista lähivuosina. Yleisönäytöksissä oli numeroituja ja numeroimattomia paikkoja, kahden tai yhden markan hintaan.

14 Vastoinkäymiset vievät voiton 1890-luvun loppupuolella Johanna Charlotan aikaa vei Oulunkylän Pensionaatin ja kylpylän toiminnan pyörittäminen muiden liiketoimien ohella. Vielä keväällä 1899 hän vuokrasi Helsingin Kaivohuoneen ja kunnosti omalla kustannuksellaan näyttämötilan ikkunarakenteet ravintolarakennuksessa. Samalla hän kiinnitti tallinnalaisen Eduard Berentin seurueen kesäkautta 1902 varten ja aloitti toukokuussa ns. Oberbrettl-ohjelman. Kyseessä oli oikeastaan kuuluttajan ohjauksella toteutettu kabaree, ja Sven Hirn tulkitsee aloitteen rouva Maexmontanin yritykseksi kiertää varieteekieltopykälää. Johanna Charlotan aika Oulunkylän Pensionaatin emäntänä jäi valitettavan lyhyeksi. Hän avasi paikan kesäkaudeksi 1897, ja vaikeudet alkoivat jo vuosisadan alussa. Kesällä 1900 Hufvudstadsbladetissa julkaistiin useampia myynti-ilmoituksia Maexmontanskan omistuksista Oulunkylässä. Kokonaisuuteen kuului useita huvilarakennuksia, joissa oli yhteensä noin 45 tulisijaa talvikäyttöäkin varten. Lisäksi oli mm. leipomorakennus leivinuunilla ja vaunuvaja, joissa oli myös useita asuinhuoneita, hevostalli, sikala ja kanala, mankelitupa ja pesutupa ja tietysti kylpylä puutarhoineen, vesilähteineen ja peltomaineen

15 ja oma puhelinjohto! Kaikki olivat moitteettomassa kunnossa, ja myyntihinta markkaa. Keväällä 1901 rouva Maexmontan myi täysihoitolan huviloineen kondiittori K.J. Björkqvistille, joka pyöritti paikkaa jonkin aikaa. Hänelläkin oli ilmeisesti vaikeuksia ylläpitää toimintaa, sillä jo loppuvuodesta 1901 Oulunkylän Pensionaatti oli taas myynnissä, nyt yhteyshenkilönä asianajaja Aksel Ålander. Johanna Charlotta osti paikan kuitenkin takaisin pidetyssä huutokaupassa. Vain runsaan kuukauden päästä, Hbl:ssä julkaistiin Fru J.C. Maexmontan-Kniefin myynti-ilmoitus täysihoitolasta ja vaihtoehtoisesti tillojen ja palstojen vuokraamismahdollisuudesta: Ja taas muutamaa kuukautta myöhemmin, heinäkuussa 1902 Pensionaatti ja Vesiparantola olivat myynnissä, nyt huutokaupalla:

16 Päivälehti : Huviloita ja huvilapalstoja Oulunkylässä Julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka toimitetaan torstaina kuluvan heinäkuun 17 p:nä klo 1/2 2 päivällä myydään Oulunkylän Pensionaatille ja Vesiparantolalle kuuluva maa-alue siihen kuuluvine rakennuksineen, joko kokonaisuudessaan tai noin 1/2 hehtaarin palstoissa ynnä 3 makasiinitonttia. Alue on aivan Oulunkylän rautatieaseman vierellä, 15 minuutin matka Helsingistä. Tarkemmin ilmoittaa I. C. Maexmontan-Knief, Kaivohuone Pian tämän jälkeen lehdissä alkaa näkyä lisää konkurssiilmoituksia. Syyskuussa 1902 pidetyssä Rawintoloitsijan rwa J. Ch. Maexmontan-Kniefin velkojan kokouksessa päätettiin tarjota myytäväksi konkurssipesän omistama Oulunkylän pensionaatti. Päätettiin myös, että ellei hyväksyttäviä tarjouksia konkurssipesälle tehdä ennen maaliskuun alkua, myydään tila huutokaupalla. Syksyllä 1902 rouva Maexmontanin konkurssi mainittiin toistuvasti: velkoja arvioitiin olevan ja varoja

17 markkaa. Suomalainen Wirallinen lehti julisti ravintolanpitäjä Johanna Charlotta Maexmontanin tuomion Johanna Charlotta eli tämän jälkeen enää runsaan kuukauden. Johanna Charlotta Maexmontan hankki liiketoimillaan omaisuuden, mutta menetti sen vain yhden vuosikymmenen aikana ja samalla myös terveytensä. Voimme vain kuvitella, mitä lukuisten myynti- ja konkurssi-ilmoitusten taakse kätkeytyy Johanna Charlotan viimeisinä elinkuukausina! Hän joutui luopumaan vaivalla rakennuttamastaan, loisteliaaseen kuntoon perheyrityksen perinnöllä kohentamastaan Pensionaatista. Rouva Maexmontan vaikuttaa taistelleen paikan omistuksesta kynsin, hampain viimeiseen saakka, mutta lopulta oli luovutettava ja myönnyttävä konkurssiin. Sven Hirn näkee J.C. Maexmontanin uhraukset muistomerkin arvoisina. Nyt muistomerkki on olemassa ja jää aikakirjoihin Maexmontanin puistona.

18 Kaupungin huvielämästä Huveja on aina sekä kannatettu että vastustettu. Vielä 1800-luvun puolivälissä jako herrasväen ja rahvaan huvituksiin oli jyrkkä. Myös niukat ansiot ja pitkät työpäivät rajoittivat palkollisten ilonpitoa. Kapakkahuveja Helsingissä oli tarjolla runsaasti myös kaupungin työväestölle, jolle krouvit, majatalot ja salakapakat olivat harvoja viikonvaihteen virkistysmahdollisuuksia. Yhteiskunta suhtautui varauksellisesti taiteilijoihin, ja yleisöä pyrittiin suojelemaan erityisesti ulkolaisten temppujentekijöiden turmiolliselta vaikutukselta. Vähitellen huvittelunhalua alettiin ohjailla kansan valistamiseksi, säätyvastakohtien tasoittamiseksi ja kaupunkilaisten yhteishengen luomiseksi. Syntyi sivistäviä kansanhuveja, kansanjuhlia, joita ensin järjestettiin yksityisten voimin luvun lopulla sekä kotimaiset että ulkomaiset taiteilijat ottivat ohjelmiinsa suurelle yleisölle tarkoitettuja konsertteja luvun Helsingissä yhdistykset ja järjestöt ryhtyivät innolla huvien pitoon. Työpäivä alkoi lyhentyä ja ansiotaso nousta, mikä lisäsi yleisöä. Juhlaesitelmissä jaettiin hyödyllistäkin tietoa, ja musiikki sekä teatteri rikastuttivat rahvaankin elämää. Yhdistysten jäsenet, tavalliset kansa

19 laiset saivat esiintymisvarmuutta ja valmiutta erilaisiin tehtäviin, kun he järjestivät huvitilaisuuksia ja esiintyivät niissä itsekin. Erilaisia kaupungin huveja olivat esimerkiksi akrobaatit, teatterit, elokuvat, eläinnäyttelyt, tivoli ja varietee. Varietee tarkoittaa estraditaidetta näyttämöltä teatterisalille tai ravintolayleisölle. Varhaisin kiintopiste löytyy Kaivopuiston ulkoilmateatterista. Ohjelmisto oli usein vaatimattomien perheyritysten esittämää, mutta monipuolista. Kilpailu kiristyi 1870-luvulla, kun Hesperian ravintola valmistui. Vuosisadan lopussa varieteeta seurattiin ensisijaisesti Kaivohuoneella ja Helsingin Seurahuoneella eli nykyisellä kaupungintalolla.

20 Sigfrid Edvard Maexmontan S. E. Maexmontan oli kotoisin Turun läheltä Piikkiöstä. Hän valmistui farmaseutiksi vuonna 1853 ja tuli apteekkariksi Jyväskylään Helsingistä Maexmontan osti apteekin 1860 ja myi sen jälleen Hän toimi ilmeisesti Suomenlinnan apteekkarina vuodesta Jossain vaiheessa apteekin mainitaan menneen konkurssiin, minkä jälkeen Maexmontan perusti menestyvän viinatehtaan ja alkoholin tuontiliikkeen, joiden yhteydessä toimi myös pelikorttitehdas. Sigfrid Edvard kuoli Helsingissä pitkällisen sydäntaudin murtamana. Herra Maexmontan toimi vuosina ateljeekuvaajana ja jonkin aikaa ilmeisesti myös kiertävänä kuvaajana. Hän käytti Turussa toimineen norjalaissyntyisen valokuvaaja Ole Jonsen Aunen kulissia ja liikemerkkiä. Tämä viittaa siihen, että Sigfrid olisi oppinut valokuvaustaidon tämän ateljeessa. Harrastus jäi kuitenkin melko lyhytaikaiseksi sijoittuen siihen kauteen, jolloin hän ei hoitanut omaa apteekkia. Helsingissä Maexmontan vuokrasi Pohjoisen Esplanadin

21 kadun ja Kluuvikadun kulmasta ateljeehuoneiston, jota neidit Hilda ja Karin Magito olivat käyttäneet. Hänen käyntikorttikuvansa olivat yleensä kaavamaisen yksitoikkoisia ja käytetty rekvisiitta niukkaa. Käyntikorttikuvien kääntöpuolella oleva sinisellä painettu ornamentiikka on sama kuin Ole Jonsen Aunen käyttämä. Maexmontan vain vaihtoi oman nimensä ornamentin sisälle (S.E. Maexmontan). Maexmontan otti myös vaimostaan Johannasta visiittikorttikuvan, joka on tallessa Museoviraston kuva-arkistossa. Sven Hirn kertoo Kameran edestä ja takaa -teoksessaan, että 1800-luvun puolivälissä valokuvaus siirtyi apteekkarikauteen, koska valokuvien tekeminen edellytti melkoista kemikaliota, ja eri vaiheet erillisiä reseptejä. Liuoksia ei ollut aluksi valmiina, joten kuvaajan oli itse huolehdittava laboratoriopuuhasta. Näppäryyden ohella tarvittiin kärsivällisyyttä. Erilaisten tököttien käsittely oli lisäksi sekä siivotonta, hajuaistia koettelevaa että määrätyissä olosuhteissa myös paloturvallisuutta arveluttavasti vaarantavaa. Esimerkiksi paperivedoksia varten käytettiin munanvalkuaisella käsiteltyä albumiinipaperia, jota tosin ryhdyttiin valmistamaan teollisesti sangen pian. Joka tapauksessa tuon ajan valokuvaajilta vaadittiin taiteellisen silmän ja kohtalaisen kätevyyden ohella auttavaa ke

22 miallisten prosessien hallitsemista. Huomattavan moni varhaisimmista valokuvaajistamme olikin saanut proviisorin koulutuksen. Apteekkarin ammatti mahdollisti myös valokuvausta rahakkaamman uran, sillä viinatehtailukin vaati aikanaan kemistin taitoja luvun jälkipuoliskolla Suomessa ryhdyttiin voimakkaasti propagoimaan viinien valmistusta kotimaisista raaka-aineista. Tällaiset tehtaat eivät vaatineet suuria perustamispääomia eivätkä monimutkaisia koneita. Maukkaat ja terveellisinäkin mainostetut hedelmä- ja marjaviinit kasvattivat suosiotaan etenkin, kun niiden huokea hinta toi juomat vähemmän varakkaiden ulottuville. Ilmeisesti Maexmontan iski tähän saumaan jossain vaiheessa ennen kuolemaansa ja aloitti menestyvän alkoholikaupankäynnin ja viinatehtailun. Valtaosa tuon ajan viinatehtaista sijaitsi kaupungeissa, ja erityisesti Helsingissä alalla oli apteekkareita ja proviisoreita. Heidän taitonsa lääkkeiden valmistuksessa antoi hyvät edellytykset myös viinasekoitusten laatimiseen. Joidenkin lähteiden mukaan Maexmontanin viinatehdas olisi sijainnut Töölössä, mutta ainakin yksi Maexmontanin viinatehdas sijaitsi Siltavuorenrannalla tuolloin vielä puisen Pitkänsillan kupeessa. Tehdas paloi vuonna 1918 dramaattisten tapahtumien keskellä.

23 Pitkänsillan eteläpäässä valkoiset olivat käyttäneet veneitä suojavarusteina. Kts: helsinki2.html/ Sivustolla kerrotaan seuraavaa: Taistelujen tuhot ympäri Helsinkiä olivat Tampereen tuhoihin nähden verraten pieniä., mutta kaupunkilaisille järkyttäviä. Eniten kärsivät ne rakennukset, joihin punaiset linnoittautuivat. Suurimpia tuhot olivat perjantaina 'Turun kasarmilla', joka tuhoutui tulipalossa lähes täysin. Näyttävä tulipalo syttyi myös Pitkänsillan eteläreunassa, jossa sijainnut 'Maexmontan' väkiviinatehdas paloi suurella roihulla. Palokunta saapui taistelujen keskelle palopaikoille, muttei kyennyt sammuttamaan paloja. (Nyström Samu: Helsinki ja helsinkiläiset sodassa. Teoksessa Kolbe Laura & Nyström Samu, Helsinki Pääkaupunki ja sota. Minerva, Helsinki.) Sigfrid Edvardin lisäksi Maexmontanin suvussa on vaikuttanut muiden muassa kuuluisa kuvataiteilija Frans Maexmontan ( ), jonka isä oli apteekkari. Suvusta löytyy myös kauppaneuvos Jakob Maexmontan ( ), Suomen Kaartin viimeinen komentaja Nikolai Maexmontan ( ) ja yliopiston lähinnä viimeinen miekkailunopettaja Mauritz Maexmontan ( , ilmeisesti kuvataiteilija Frans Maexmontanin veli).

24 Oulunkylän Seurahuone - Juhannusmäen helmi Oulunkylän Seurahuoneella on monipolvinen historia, jonka juuret ulottuvat keskiajalle. Oulunkylän Seurahuoneen tontti on nimittäin alun perin ollut osa Kottbyn yksinäistilaa, joka on luultavasti keskiaikaista rälssiä oleva tila luvulla tilan omisti rälssimies Jöns Andersinpoika, mutta sitä viljeli lampuoti luvulla tilalla asui profossi Eskil Henrikinpoika luvulla omistajana toimi Helsingin koulun rehtori, maisteri Johan Gråå, ja tuolloinkin taloa viljeli hänen lampuotinsa. Luutnantti Henrik Ernst Blåfield osti tilan vuonna 1693, mutta joutui vuokraamaan sen neljä vuotta myöhemmin velkojalleen, raatimies Hans Toftille. Toft lähti Kottbystä vuonna 1702, koska joutui riitoihin Blåfieldin kanssa. Seuraava vuokraaja ja velkoja oli raatimies Hans Foss, Helsingin rikkain mies vuosisadan vaihteessa. Ernst Blåfieldin poika Benjamin Blåfield joutui myymään Kottbyn tullimies Peter Wetterille, isänsä suurimmalle velkojalle. Kottby enstaka hemman eli Käpylän yksinäistalo, jonka pinta-ala oli 175,10 hehtaaria, merkittiin maarekisteriin vuonna Kantatilasta erotettiin Johannisbergin palsta , samaan aikaan muiden lohkomisten kans

25 sa. Johannisbergistä erotettiin vuonna 1907 Emilielundin tila. Seurahuoneen nykyinen tontti muodostuu Emilielundin tilasta ja osasta Nybondsin tilaa, joka oli alkuaan kruunun lahjoitusmaa kaupungille luvulla Oulunkylään alkoi rakentua omaleimainen huvila-alue, jonne asettui asumaan varakkaita ja tunnettuja henkilöitä. Esimerkiksi vuonna 1884 Oulunkylässä vietti kesää kolmisenkymmentä perhettä, joiden puhekielenä oli ruotsi, saksa, venäjä tai ranska. Nämä virkamiesja upseeriperheet toivat paikkakunnalle kansainvälistä sävyä ja rohkaisivat yrittäjiä tarjoamaan uusia palveluja ja harrastusmahdollisuuksia, kuten täysihoitola- ja kylpyläpalveluja tarjonnut Oulunkylän Pensionaatti. Oulunkylän Seurahuoneen tarina sai alkunsa vuonna 1881, jolloin värjärimestari Berndt August Ölander osti tilanomistaja M.W. Nyströmin ja J.H. Eklundin antaman tienrakennuslupauksen jälkeen Magnus Leonard Lönngreniltä Kottbyn yksinäistaloon kuuluvan rakennuksen ja kolme tynnyrinalaa (noin 1,5 hehtaaria*) Veräjämäen hakamaan pohjoispäästä aivan tulevan rautatiepysäkin viereltä. Paikka oli luonnonkaunis, koivuja kasvava rinne. Olander perusti tontille vuonna 1882 kylpylaitoksen, jonka yhteydessä toimi pensionaatti eli täysihoitola.

26 Paikalla olleiden rakennusten historia on hieman sekava, mutta se tiedetään, että Olanderin kylpylaitoksen päärakennus tuhoutui tulipalossa ainakin osittain 1890-luvulla. Olander myi laitoksen todennäköisesti 1890-luvun aikana rouva Johanna Charlotta Maexmontanille, jonka aikana rakennettiin vanhojen piirustusten mukaan pääosin uusi talo palaneen tilalle. Uutta oli lisäsiipi ja torni, joka kohosi maamerkin tavoin maisemasta. Rakennus valmistui vuonna Maexmontanin pensionaatti ja vesiparantola Kuvernööri myönsi rouva Maexmontan-Kniefille vuonna 1897 luvan kesäkuukausina toimivan täysihoitolan ja sen yhteyteen rakennettavan laillistetun lääkärin johtaman parantolan perustamiseen. Pensionaatti sai luvan myös juovutus- ja mallasjuomien anniskeluun edellyttäen, että näitä tarjoiltiin ainoastaan parantolan potilaille ja täysihoitolan vieraille. Muille tarjoilu oli sallittu vain ruokailun yhteydessä.

27 Pensionaatti avattiin ensimmäisen kerran kesäkuussa Täysihoitolassa oli tuolloin useita kymmeniä mukavasti sisustettuja huoneita, niin suurempia huoneistoja kuin yksittäisiä huoneita. Huoneiden suuren määrä mahdollistivat täysihoitolaan kuuluvat useat huvilarakennukset, joita tontilla tuohon aikaan vielä oli. Huoneissa oli hienot englantilaiset rautasängyt ja muita mukavuuksia. Pian pensionaattiin saapui suuri joukko kesävieraita, joista valtaosa oli ulkolaisia, ja lisää vieraita virtasi päivittäin. Vieraat asuivat huviloissa ja kävivät kylpylaitoksessa hoidoissa. Vuosisadan vaihteessa pääkaupunkiseudun lehdistö kirjoitti Oulunkylän Pensionaatin viihtyisyydestä ja kauniista sijainnista havumetsän keskellä sekä ensiluokkaisesta ravintolasta. Täysihoitolan laadukkaita palveluja suositeltiin kesävieraille, kylpylävieraille ja matkustavaisille. Kylpylässä, tai pikemminkin parantolassa oli tarjolla hoitoja muiden muassa hermosairauksiin, vähäverisyyteen, yleiseen heikkoudentilaan ja reumasairauksiin. Vilpoisalla terassilla tarjoiltiin päivittäin aamiaisia, päivällisiä ja illallisia. Täysihoitola- ja kylpylävieraita viihdytettiin ruoka- ja juomatarjoilun ohella musiikilla ja maalaismaisemaan sopivalla viihteellä kuten kukkotappeluilla, joiden

28 maineikas sankari oli rautatiekirjuri Candelinin suuri ja kirjava Pettersson-niminen kukko. Oulunkylän Pensionaatin ohjelmatarjonta poikkesi rouva Maexmontanin samaan aikaan pyörittämän Helsingin Seurahuoneen varieteeviihdepainotteisesta ohjelmasta. Yhtenä syynä tähän saattaa olla, että päärakennuksesta puuttui kunnollinen juhlasali näyttämöineen, eikä ravintola aluksi ollut avoinna muille kuin ruokavieraille. Anniskeluoikeuksiin vaikuttaa liittyneen myös melkoinen lupabyrokratia. Esimerkiksi Päivälehden numerossa kerrotaan myönnetystä anniskeluoikeudesta: Rouva Maexmontanin kylpylässä annettiin mannermaisen Kneipp-metodin mukaisia vesihoitoja, joihin sisältyi kylmiä jalkakylpyjä, kylmiä vesivaleluja kääreineen ja avojaloin kävelyä. Metodi oli saksalaisen papin ja lääkärin Sebastian Kneippin kehittämä vesiparannusjärjestelmä, joka oli käytössä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Kneippin kuranssilaitokset (vattenkuranstalt) olivat maailmankuuluja. Vesi Oulunkylän kylpylän tarpeisiin saatiin lähistöllä sijainneista lähteistä. Kylpylässä oli myös sauna, joka paloi 1920-luvulla luvun alun lehtitietojen perusteella kylpylässä oli tarjolla myös luonnollista mineraalivettä ( brunnsdrickning med naturliga mineralvatten ) ja esimerkiksi männynneulaskylpyjä. Paran

29 tolassa piti vastaanottoa laillistettu lääkäri, tuolloin tohtori Harald Råbergh, joka oli käynyt tutkimassa vesiparannusta sen syntysijoilla Wiesbadenissa itsensä Kneippin vielä eläessä. Täysihoito maksoi 100 markkaa kuukaudessa, 5 mk päivältä ja 35 mk viikolta. Kylpymaksu viikolta oli 8,50 mk ja lämpimistä kylvyistä 12 mk. Maunu Harmo kirjoittaa Oulunkylän Vihreä idylli-historiateoksessa, että Johanna Charlotta Maexmontanin omistuksessa pensionaatista ja kylpylästä, vesikuranssilaitoksesta, tuli käsite. Maexmontanin Pensionaatissa oli kvaliteettia! Se oli suosittu vierailukohde niin helsinkiläisille kuin kauempaa tulleille, olihan Oulunkylään hyvät junayhteydet varsin varhain. Oulunkylässä oli nimittäin junaseisake jo vuodesta Rautatieviranomaiset olivat suostuneet myös eräiden lisäjunavuorojen pysähtymiseen Oulunkylässä Seurahuoneen loiston aikoina. Hyvää mainosta oli naispuolinen junansuorittaja eli stinssi, lippuineen. Pensionaatin sanottiin olevan myös pyöräilijöille hyvä kohde, jonne saattoi tulla joko Vanhankaupungin suunnalta kauniita teitä pitkin tai rautatien viertä Eläintarhalta päin.

Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita

Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita Tietopaketti Oulunkylän historiaa: Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita Tämän pdf-tekstin tiedot ja kuvat on v 2010 koonnut työryhmä: Marja Mesimäki

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Hintzellit Suomen lehdistöss sata vuotta sitten Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Häät, syntymäpäiväjuhlat, teemajuhlat, karonkat kerro

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 72 Herttoniemen Fastholmassa sijaitsevan pientalon tarjouskilpailun ratkaiseminen HEL 2015-000401 T 10 01 03 Päätös päätti hylätä Herttoniemen Fastholman pientalosta

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ . AJm Ä f Ä 4m. rnri ' ii HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ HYVINKÄÄNHIIHTOKESKUKSENKARTTA paperiliuskoilla. paperiliuskoilla. punaisilla merkitty latu km. 10 oleva

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/5 08.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/5 08.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) 245 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sanna Hellströmin valtuustoaloitteesta, joka koskee uusien ja laajojen koira-aitausten perustamista HEL 2012-002571

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (5) 112 Toimitilatontin vuokraaminen FSR Consulting Oy:lle ja Toiminimi Axel Straschonoylle perustettavan yhtiön lukuun (Pikku-Huopalahti, tontti 16707/7) Pöydälle

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN Osoite: Vohdensaarentie 90 Kiinteistötunnus: 895 472 5 6 895 472 5 9 895 472 5 162 (määräala) Tontin pinta-ala: yhteensä n. 1.2 ha Rakennukset:

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot