Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3

Transkriptio

1 Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3 Maija Puupponen, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Kari Tokola, Jari Villberg, Tommi Vasankari ja Sami Kokko 1

2 Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3 Maija Puupponen Pauliina Husu Anne-Mari Jussila Kari Tokola Jari Villberg Tommi Vasankari Sami Kokko

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet Valtion liikuntaneuvosto / Statens idrottsråd PL / PB Valtioneuvosto / Statsrådet Ulkoasu: Graafinen suunnittelu Pirjo Uusitalo-Aura Taitto: Kubanne, Anni Lahti Kuvat: Jussi Eskola ISBN: (pdf) ISSN: (verkkojulkaisu) ISSN-L: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:3 Valtion liikuntaneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntalaissa määritelty asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on käsitellä liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. Liikuntaneuvosto seuraa liikunnan kehitystä, antaa lausuntoja liikuntamäärärahoista ja arvioi valtionhallinnon toimenpiteidenvaikutuksia liikunnan alueella.

4 Sisällys Johdanto Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen liikunnan edistämisaktiivisuus Lasten ja nuorten itsearvioitu ja mitattu viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen sekä itsearvioitu liikkumisen intensiteetti Viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen väestötasolla Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaiden viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Muutos viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutumisessa vuosien välillä Väestötaso Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaat Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaiden itsearvioitu liikkumisen intensiteetti koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Vähintään neljä tuntia viikossa liikkuvat Vähintään neljänä päivänä viikossa rasittavasti liikkuvat Vähintään neljä tuntia viikossa rasittavasti liikkuvat Vapaaehtoisiin liikuntakerhoihin osallistuminen ja urheiluseuraharrastaminen koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Koulun järjestämät liikuntakerhot Urheiluseuraharrastaminen Koulu-, välitunti- ja koulumatkaliikunta sekä koulun toimintakulttuurin ja ympäristöjen liikunnallistaminen koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Koululiikunta Mitattu liikkuminen ja paikallaanolo koulupäivän aikana Istumisjaksojen katkaiseminen oppitunneilla Välituntiliikunta Itsearvioitu välituntiliikunta-aktiivisuus Liikkumisvälitunti Välituntien viettäminen ulkona Välituntivälineiden saatavuus Oppilaiden keskinäinen välituntiliikuntaohjaaminen Koulumatkaliikunta Itsearvioitu koulumatkaliikunta Koulumatkojen kulkemiseen kävellen tai pyörällä kannustaminen Polkupyörien ja kypärien säilytysmahdollisuudet

5 4.4 Kouluympäristö Koulun liikuntasalin ja muiden sisätilojen käyttö välituntiliikkumisessa Koulun piha-alueen ja lähiympäristön hyödyntäminen muilla kuin liikuntatunneilla Koulun pelialue ja muut liikunnalliset toimintapaikat Koulun pihamaalaukset Koulun toimintojen suunnitteluun osallistuminen Oppituntitoiminta Välituntitoiminta Koulun tilat ja piha-alueet Koulun teemapäivät, juhlat, retket ja leiri Liikunnan harrastamisen esteet koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Korkeat kustannukset Ajan puute Kiinnostavan lajin ohjauksen puuttuminen kodin läheisyydestä Sosiaalinen hyvinvointi koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Yksinäisyys...38 Lähteet

6 Johdanto Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) on väestötason monitieteinen ja monimenetelmällinen trenditutkimus, jossa kerätään tietoa 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä. LIITU-tutkimus tuottaa kahden vuoden välein tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta sekä useista liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten nuorten liikunta-asenteista, -arvoista ja -motiiveista sekä koululiikuntakokemuksista, perheiden liikunta-asenteista ja sosioekonomisen aseman vaikutuksista. Monitorointitutkimuksena LIITU tuottaa trenditietoa siitä, minkälaisia muutoksia lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisessä ja siihen liittyvissä tekijöissä tapahtuu ajassa. Ensimmäinen LIITU-aineisto kerättiin kyselytutkimuksena keväällä 2014 ja sen täytti yhteensä , 13- ja 15-vuotiasta lasta ja nuorta. Toinen LIITU-aineisto kerättiin keväällä 2016, jolloin kyselytutkimuksen lisäksi liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin ensimmäistä kertaa kansallisesti kattavasti objektiivisesti liikemittareilla sekä kerättiin ruotsinkielinen kyselyaineisto. Samalla kohdejoukkoon otettiin mukaan 9-vuotiaat (3.-luokkalaiset) lapset. Keväällä 2018 kerättiin kolmas LIITU-aineisto, jolloin mukaan otettiin 7-vuotiaat (1.-luokkalaiset) lapset. Vuoden 2018 LIITU-kyselyyn osallistui yhteensä 7132 lasta ja nuorta ja objektiivisiin mittauksiin suostuneita oppilaita oli 3013, joista mittaria käytti 2782 lasta ja nuorta. Tässä raportissa tarkastellaan LIITU aineistojen tuloksia kyselyn ja objektiivisten mittausten perusteella. Kummankin aineiston perusteella ensin kuvataan lasten ja nuorten liikkumisen tilannetta viikoittaisen liikuntasuosituksen saavuttaneiden osalta väestötasolla ja sen jälkeen eriteltynä koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan. Lisäksi tarkastellaan joitain trendimuutoksia vuosien 2016 ja 2018 välillä. Lisäksi muita Liikkuva koulu -ohjelman seurantaindikaattoreita, muun muassa koulujen toimintakulttuurin ja ympäristöjen liikunnallistamisen, koulumatkaliikunnan edistämisen, liikkumisen tapojen ja liikunnan harrastamisen esteiden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin osalta, tarkastellaan koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan ala- ja yläkouluissa. Indikaattorista riippuen tarkastelun kohteena ovat alakouluissa 3.- ja 5.-luokkalaiset tai ainoastaan 5.-luokkalaiset sekä yläkouluissa 7.- ja 9.-luokkalaiset. Koulujen liikunnan edistämisaktiivisuutta kuvaavana muuttujana on käytetty summamuuttujaa, joka on muodostettu LIKESin Liikkuva koulu -ohjelmaan kehittämän koulujen nykytilan arvioinnin pohjalta (Kämppi ym. 2018). Summamuuttuja kuvaa koulujen itsearvioitua liikunnan edistämisaktiivisuutta ja edistämistoimien laaja-alaisuutta 1. Näitä analyyseja varten muuttuja luokiteltiin neljään luokkaan: 1) eli ne, jotka ovat rekisteröityneet Liikkuva koulu -ohjelmaan, mutta eivät ole tehneet nykytilan arviointia. Valtaosassa näistä kouluista ei ole raportoituja liikunnan edistämistoimia ja/tai toimet ovat yksittäisiä. 2) eli ne, jotka kuuluivat alimpaan kolmannekseen, kun kaikki Liikkuva koulu -nykytilan arvioinnin tehneet jaettiin kolmasosiin. Näillä kouluilla toteutui itsearvioinnin perusteella jonkin verran liikunnan edistämistä ja/tai joitain liikunnan edistämisen toimia. 3) Melko eli ne, jotka Liikkuva koulu -nykytilan arvioinnin perusteella kuuluivat keskimmäiseen kolmannekseen. 4) Aktiiviset eli ne, jotka Liikkuva koulu -nykytilan arvioinnin perusteella kuuluivat ylimpään kolmannekseen eli olivat liikunnan edistämisen suhteen aktiivisia ja/tai liikunnan edistämistoimet olivat laaja-alaisia. 1 Koulun nykytilan arviointi on koulun henkilökunnan tilannearvio kyseisen koulun arviointihetken liikunnan edistämisaktiivisuudesta ja edistämistoimien laaja-alaisuudesta. LIITU kyselyt ovat kyseisten koulujen oppilaiden itsearviointeja omasta liikuntakäyttäytymisestään ja objektiivinen liikkuminen ja paikallaan olo liikemittarilla mitattu tilanne. Sekä Nykytilan arviointi että LIITU tulokset ovat poikkileikkausaineistoja, eikä niillä voida tarkastella koulujen toimien vaikuttavuutta oppilaiden liikkumiseen tai liikuntakäyttäytymiseen. Sen sijaan tässä raportissa tarkastellaan parhaalla käytettävissä olevalla tiedoilla, onko koulujen itsearvioidulla liikunnan edistämisaktiivisuudella yhteyttä oppilaiden liikkumiseen ja liikuntakäyttäytymiseen. Vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvittaisiin koe-kontrolliasetelman tuottamaa tietoa, jota ei tässä kohtaa ole saatavilla. 6

7 1 Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen liikunnan edistämisaktiivisuus 7

8 1 koulujen Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden liikunnan edistämisaktiivisuus LIITU-tutkimuksen kyselyaineiston perusteella, lapsista ja nuorista viidennes oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisessa tai melko aktiivisessa koulussa ja hieman alle kolmannes jossain määrin aktiivisessa koulussa (kuvio 1). Kolmannes lapsista ja nuorista oli koulussa, jossa arviointi puuttui kokonaan. Liikemittaria pitäneistä lapsista ja nuorista reilu puolet oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisessa tai melko aktiivisessa koulussa ja vajaa viidesosa jossain määrin aktiivisessa koulussa. Lähes kolmannekselta kouluista arviointi puuttui kokonaan (kuvio 2). 29,4 27,2 20,5 22, ,2 25,8 27,1 Aktiiviset Aktiiviset Kuvio 1. Lasten ja nuorten (7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden) osuudet koulun liikunnan edistämis-aktiivisuuden mukaan vuonna 2018 (n=6977) (%). Kuvio 2. Lasten ja nuorten (7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaat) osuudet koulun liikunnan edistämis-aktiivisuuden mukaan vuonna 2018 (n=2169) (%). 8

9 2 liikkumisen Lasten ja nuorten itsearvioitu ja mitattu viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen sekä itsearvioitu intensiteetti 9

10 2 sekä Lasten ja nuorten itsearvioitu ja mitattu viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen itsearvioitu liikkumisen intensiteetti 2.1 Viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen väestötasolla LIITU raportin kyselytietojen mukaan reilu kolmannes (38 %) kaikista peruskouluikäisistä (7 15-vuotiaista) lapsista ja nuorista liikkui liikuntasuosituksen mukaan tunnin päivässä (kuvio 3). Alakouluikäisistä (7-, 9- ja 11-vuotiaista) hieman alle puolet ja yläkouluikäisistä, 13-vuotiaista kolmannes ja 15-vuotiaista viidennes, liikkui suosituksen mukaan. Pojat (42 %) liikkuivat liikuntasuosituksen mukaan tyttöjä (34 %) useammin. (Kokko & Martin 2019.) päivänä 5 6 päivänä 3 4 päivänä 0 2 päivänä 7-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. kaikki Kuvio 3. Viikoittaisen liikuntasuosituksen (väh. 60 minuuttia päivässä) saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet iän mukaan vuonna 2018 (n=7047) (%) (Kokko & Martin 2019). 10

11 Vuoden 2018 LIITU-tutkimuksessa 2555 lasta ja nuorta käytti liikemittaria valveilla ollessaan vähintään neljänä päivänä viikon aikana, ainakin 10 tuntia päivässä. Seitsemänvuotiaita osallistujia oli 509, 9-vuotiaita 825, 11-vuotiaita 608, 13-vuotiaita 329 ja 15-vuotiaita 284. (Husu ym ) LIITU raportin liikemittaritulosten mukaan 71 prosenttia 7-vuotiaista lapsista saavutti liikuntasuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia jokaisena mittauspäivänä (kuvio 4). Vastaava osuus 9-vuotialla oli 54 prosenttia, 11-vuotiailla 41 prosenttia, 13-vuotiailla 19 prosenttia ja 15-vuotiailla 10 prosenttia. Mittaria neljänä päivänä käyttäneiden lasten ja nuorten (n=21) piti liikkua reippaasti tai rasittavasti vähintään tunti jokaisena neljänä päivänä. Vastaavasti mittaria viitenä (n=86), kuutena (n=293) ja seitsemänä (n=2155) päivänä käyttäneiden piti liikkua reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia jokaisena mittauspäivänä. Alakoululaisista liikuntasuosituksen saavutti 54 prosenttia ja yläkoululaisista 14 prosenttia. Pojat saavuttivat suosituksen tyttöjä useammin: kaikissa ikäryhmissä suosituksen saavuttaneita poikia oli enemmän kuin tyttöjä. (Husu ym ) v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Kuvio 4. Liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia reipasta/rasittavaa liikkumista jokaisena mittauspäivänä) saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet (n=2555) (%) (Husu ym. 2019). 11

12 2.2 Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaiden viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutuminen koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan LIITU tutkimuksen kyselyaineiston perusteella, eniten viikoittaisen liikuntasuosituksen saavuttaneita lapsia ja nuoria oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa kouluissa (kuvio 5). Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaista lähes puolet ja melko aktiivisten sekä jossain määrin aktiivisten koulujen oppilaista yli kolmannes saavutti viikoittaisen liikuntasuosituksen. Alakouluissa viikoittaisen liikuntasuosituksen saavuttaneiden osuuksissa oli jonkin verran eroa liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, välillä. Aktiivisten alakoulujen oppilaista lähes puolet saavutti viikoittaisen liikuntasuosituksen. Yläkouluissa suosituksen saavuttaneiden osuuksissa oli maltillisia eroja koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan. Keskimäärin suurin osuus suosituksen saavuttaneita oppilaita oli jossain määrin aktiivisissa kouluissa. Hieman harvemmin suosituksen saavuttivat aktiivisten ja melko aktiivisten koulujen oppilaat. Niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, oppilaista lähes neljäsosa saavutti liikuntasuosituksen. 42,2 42,9 43,7 47,2 23,9 26,7 22,6 25,1 35, ,6 44,1 Ala Ylä Kaikki Melko Aktiiviset Kuvio 5. Viikoittaisen liikuntasuosituksen (väh. 60 minuuttia päivässä) saavuttaneiden lasten ja nuorten (itsearvioitu) osuudet koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (7-, 9- ja 11-vuotiaat) (n=3475) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2196) ja yhteensä (n=5671) vuonna 2018 (%). 12

13 Yhtenevästi LIITU tutkimuksen kyselyaineiston kanssa, myös tutkimuksen liikemittariaineistosta arvioitiin koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden yhteyttä liikuntasuosituksen saavuttamiseen. LIITU tutkimuksen liikemittariaineiston perusteella, liikunnan edistämistoimiltaan melko aktiivisissa ja aktiivisissa kouluissa oli suurempi osuus liikuntasuosituksen saavuttaneita oppilaita kuin jossain määrin aktiivisissa kouluissa tai kouluissa, joilta arviointi puuttui (kuvio 6). Eniten liikuntasuosituksen saavuttaneita oppilaita oli liikunnan edistämistoimiltaan melko aktiivisissa kouluissa. Alakouluissa liikuntasuosituksen saavuttaneita oppilaita oli keskimäärin eniten liikunnan edistämistoimiltaan melko aktiivisissa alakouluissa (kuvio 7). Aktiivisissa kouluissa ja jossain määrin aktiivisissa alakouluissa suosituksen saavuttaneiden oppilaiden osuudet olivat hieman pienempiä. Kaikkein vähiten suosituksen saavuttaneita alakoululaisia oli kouluissa, joista arviointi puuttui. Yläkouluja tarkasteltaessa suosituksen saavuttaneita oppilaita oli keskimäärin eniten jossain määrin aktiivisissa kouluissa. 50,4 55,1 58,1 54,3 52,2 49,1 38,1 38,5 10,6 14,2 11,4 7,6 Aktiiviset Kuvio 6. Viikoittaisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia reipasta/rasittavaa liikkumista jokaisena mittauspäivänä) saavuttaneiden lasten ja nuorten (7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaat) osuudet (mitattu) koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan vuonna 2018 (n=2169) (%). Aktiiviset Kuvio 7. Viikoittaisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia reipasta/rasittavaa liikkumista jokaisena mittauspäivänä) saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet (mitattu) koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (7-, 9 ja 11-vuotiaat) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) vuonna 2018 (n=2169) (%). 13

14 Kuvioissa 6 ja 7 liikuntasuosituksen saavuttamista tarkasteltiin koko viikon ajalta, joten mukana olivat myös viikonlopun päivät. Tällöin viikonloppuisin paljon liikkuvat lapset ja nuoret saattoivat nostaa suosituksen saavuttaneiden osuuksia koulujen liikunnan edistämistoimista riippumatta. Kuviossa 8 on kuvattu liikuntasuositusten saavuttamista vain koulupäivien osalta. Alakouluissa suurin osa lapsista saavutti suosituksen koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta. Eniten suosituksen saavuttaneita lapsia oli jossain määrin aktiivisissa kouluissa. Myöskään yläkoululaisissa ei ollut suurta eroa suosituksen saavuttaneiden oppilaiden osuuksissa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Ala Ylä Melko Aktiiviset Yhteensä Kuvio 8. Liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia reipasta/rasittavaa liikkumista jokaisena arkipäivänä) koulupäivinä saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (7-, 9- ja 11-vuotiaat) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) vuonna 2018 (n=2560) (%). 14

15 2.3 Muutos viikoittaisen liikuntasuosituksen toteutumisessa vuosien välillä Väestötaso LIITU-tutkimuksen kyselytietojen perusteella viikoittainen liikuntasuositus täyttyi kaikissa ikäryhmissä yleisemmin vuonna 2018 vuoteen 2016 verrattuna (kuvio 9), joskin vain 3.- ja 7. -luokkalaisilla muutokset olivat merkitseviä. (Kokko & Martin 2019.) Vuoden 2016 LIITU-tutkimuksen liikemittaritulosten mukaan kolmasosa (32 %) 9 15-vuotiaista lapsista ja nuorista saavutti liikuntasuosituksen. Kun vuoden 2018 tulokset rajattiin vastaavaan ikäryhmään ja tarkastelu tehtiin ikä- ja sukupuolivakioidusti, suosituksen saavuttaneiden lasten ja nuorten osuus oli sama 32 prosenttia (kuvio 10). (Husu ym ) Tytöillä suosituksen saavuttaneiden osuus oli hieman kasvanut kahden vuoden aikana ja pojilla vastaavasti pienentynyt. Molempina tutkimusvuosina nuoremmat lapset ja nuoret saavuttivat suosituksen paremmin kuin vanhemmat. Keskimäärin suurempi osa pojista saavutti suosituksen kuin tytöistä. 41,4 45,4 39,1 42,7 25,9 31,9 31,2 36,8 16, Kuvio 9. Viikoittaisen liikuntasuosituksen (väh. 60 minuuttia päivässä) saavuttaneiden lasten ja nuorten (itsearvioitu) osuudet luokka-asteen mukaan vuosina 2016 (n=7311) ja 2018 (n=5787) (%) (Kokko & Martin 2019) v. 9-v. 13-v. 15-v v. 9-v. 13-v. 15-v. 26 Tytöt* Pojat* Kaikki** Pojat Tytöt Kaikki Kuvio 10. Liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia reipasta/rasittavaa liikkumista jokaisena mittauspäivänä) saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet (%) ikä- ja sukupuoliryhmissä LIITU 2016 (n=2931) - ja LIITU 2018 (n=2046) -tutkimuksissa. (Husu ym ) *ikävakioitu **ikä- ja sukupuolivakioitu 15

16 2.3.2 Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaat Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaiden fyysisessä aktiivisuudessa on tapahtunut positiivinen muutos (kuvio 11). Viikoittaisen liikuntasuosituksen saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet kasvoivat jokaisella luokka-asteella vuosien 2016 ja 2018 välillä, erot olivat merkitseviä 3.-, 5.- ja 7.-luokkalaisilla. 43, ,9 42,7 32,4 32,5 36, ,6 18,9 3 lk. 5 lk. 7 lk. 9 lk. Kaikki Kuvio 11. Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olevien koulujen oppilaiden (itsearvioitu) viikoittaisen liikuntasuosituksen (väh. 60 minuuttia päivässä) saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet luokka-asteen mukaan vuosina 2016 (n= 4958) ja 2018 (n=5023) (%). 16

17 2.4 Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olleiden koulujen oppilaiden itsearvioitu liikkumisen intensiteetti koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan Vähintään neljä tuntia viikossa liikkuvat Suurin osa ala- ja yläkoululaisista liikkui viikossa neljä tuntia tai enemmän koulujen liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta (kuvio 12). Viikossa neljä tuntia tai enemmän liikkuvien osuudet vaihtelivat koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan, mutta yhteys ei ollut selkeä. Sekä ala- että yläkouluissa viikossa neljä tuntia tai enemmän liikkuvien oppilaiden osuudet olivat suurimmat koulun liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa kouluissa. 80, ,4 86,6 74,1 74,4 70,7 76, Vähintään neljänä päivänä viikossa rasittavasti liikkuvat Noin puolet alakoululaisista liikkui vähintään neljänä päivänä viikossa rasittavasti koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta (kuvio 13). Osuus oli samaa luokkaa niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui; Hieman alle puolet liikkui neljänä päivänä rasittavasti. Myös yläkoululaisilla erot rasittavasti vähintään neljänä päivänä viikossa liikkuvien osuuksissa olivat maltilliset. Yläkoululaisista useampi kuin joka kolmas liikkui vähintään neljänä päivänä viikossa rasittavasti koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta. Yleisintä se oli aktiivisten ja jossain määrin aktiivisten koulujen oppilailla, joista lähes kaksi neljästä liikkui vähintään neljänä päivänä viikossa rasittavasti. Keskimäärin hieman pienempi osuus vähintään neljänä päivänä viikossa rasittavasti liikkuvia oppilaita oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 12. Niiden oppilaiden osuudet, jotka liikkuivat yhteensä neljä tuntia tai enemmän viikossa (itsearvioitu) koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1502) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2196) (%). 47,8 50,3 49,2 Ala 50, ,1 36,5 Ylä 38,4 Aktiiviset Kuvio 13. Niiden oppilaiden osuudet, jotka liikkuivat rasittavasti vähintään neljänä päivänä viikossa (itsearvioitu) koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3448) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2192) (%). 17

18 2.4.3 Vähintään neljä tuntia viikossa rasittavasti liikkuvat Alle puolet alakoululaisista liikkui vähintään neljä tuntia rasittavasti viikossa koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta (kuvio 14). Vähintään neljä tuntia viikossa rasittavasti liikkuvien osuudet olivat samaa luokkaa aktiivisissa ja jossain määrin aktiivisissa sekä niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Keskimäärin pienin osuus niitä oppilaita, jotka liikkuivat vähintään neljä tuntia viikossa rasittavasti, oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan melko aktiivisissa kouluissa. Yläkouluissa vastaavat osuudet olivat samaa luokkaa niissä kouluissa, joissa arviointi oli tehty. Näiden koulujen oppilaista noin kaksi viidestä liikkui vähintään neljä tuntia viikossa rasittavasti. Keskimäärin pienin osuus vähintään neljä tuntia viikossa rasittavasti liikkuvia oppilaita oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 40,2 41,1 29,9 41,7 33,9 39,7 37,2 40,6 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 14. Niiden oppilaiden osuudet, jotka liikkuivat rasittavasti yhteensä vähintään neljä tuntia viikossa (itsearvioitu) koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1481) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2190) (%). 18

19 3 edistämisaktiivisuuden Vapaaehtoisiin liikuntakerhoihin osallistuminen ja urheiluseuraharrastaminen koulujen liikunnan mukaan 19

20 3 edistämisaktiivisuuden Vapaaehtoisiin liikuntakerhoihin osallistuminen ja urheiluseuraharrastaminen koulujen liikunnan mukaan 3.1 Koulun järjestämät liikuntakerhot Koulun järjestämiin liikuntakerhoihin osallistui harvempi kuin joka kymmenes alakoululaisista koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta (kuvio 15). Alakouluissa liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilailla osallistuminen oli keskimäärin hieman yleisempää muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvien koulujen oppilaisiin verrattuna. Yläkouluissa koulun järjestämiin liikuntakerhoihin osallistuminen oli vähäistä koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta. Keskimäärin yleisintä oppilaiden liikuntakerhoihin osallistuminen oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 3.2 Urheiluseuraharrastaminen Alakoululaisista suurin osa harrasti liikuntaa urheiluseurassa koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta (kuvio 16). Keskimäärin yleisintä oppilaiden urheiluseuraharrastaminen oli koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan jossain määrin aktiivisissa alakouluissa ja vähäisintä melko aktiivisissa alakouluissa. Aktiivisissa kouluissa ja niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, urheiluseuraharrastajien osuudet olivat samaa luokkaa. Liikuntaa urheiluseurassa harrastavien yläkoululaisten osuudet olivat samaa luokkaa koulujen liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta. Osuudet vaihtelivat hieman alle puolesta hieman yli puoleen koulujen oppilaista. Keskimäärin yleisintä urheiluseuraharrastaminen oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan jossain määrin aktiivisissa yläkouluissa. 69,2 72,5 65,6 67,9 5,7 5,6 5,7 8,1 3,4 1,6 1,7 2,3 50,4 51,9 46,8 48,6 Ala Ylä Aktiiviset Ala Ylä Kuvio 15. Niiden oppilaiden osuudet, jotka osallistuivat vähintään kerran viikossa koulun järjestämiin liikuntakerhoihin alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3386) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2166) (%). Aktiiviset Kuvio 16. Niiden oppilaiden osuudet, jotka harrastivat liikuntaa aktiivisesti tai silloin tällöin liikunta- ja urheiluseurassa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3400) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2150) (%). 20

21 4 liikunnan Koulu-, välitunti- ja koulumatkaliikunta sekä koulun toimintakulttuurin ja ympäristöjen liikunnallistaminen koulujen edistämisaktiivisuuden mukaan 21

22 4 koulujen Koulu-, välitunti- ja koulumatkaliikunta sekä koulun toimintakulttuurin ja ympäristöjen liikunnallistaminen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan 4.1 Koululiikunta Askeleet Ala Mitattu liikkuminen ja paikallaanolo koulupäivän aikana Koulupäivän aikana alakoululaiset ottivat eniten askelia puolen päivän aikaan (kuvio 17). Alakouluissa oppilaiden tuntia kohti ottamien askelten määrässä ei ollut suurta eroa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan. Aktiivisten koulujen oppilaat ylittivät muiden koulujen oppilaiden tuntikohtaiset askelmäärät ainoastaan klo Aamupäivän tunteina jossain määrin aktiivisten koulujen oppilaat näyttäisivät ottaneen keskimäärin enemmän askeleita kuin aktiivisempien koulujen oppilaat Yläkoululaisilla askeleita kertyi tasaisemmin päivän aikana, mutta tasoero alakoululaisiin oli selkeä. Aktiivisten yläkoulujen oppilaat ottivat aamupäivän tunteina, erityisesti klo 9 10, keskimäärin enemmän askeleita kuin muiden koulujen oppilaat. Iltapäivällä koulujen erot askelmäärissä tasoittuivat. 8 9 Askeleet Ylä Klo Kun tarkasteltiin reippaan ja rasittavan liikkumisen tuntikohtaista kertymistä koulupäivän aikana, havaittiin liikkumisen noudattelevan edellä kuvattua askelten kertymistä (kuvio 18). Eniten reippaan ja rasittavan liikkumisen minuutteja kertyi alakouluissa klo aktiivisten koulujen oppilailla koulupäivän aktiivisin tunti sijoittui hieman aikaisemmaksi n. klo Yläkouluissa reipas ja rasittava liikkuminen jakautui koulupäivän aikana tasaisemmin kuin alakouluissa ja tasoero alakouluihin oli selkeä. Aktiivisten koulujen oppilaat olivat aamupäivän tunteina ja puolen päivän aikaan liikkeessä enemmän kuin muiden koulujen oppilaat, mutta iltapäivällä erot tasoittuivat. Alakoulujen oppilaat istuivat tai olivat makuulla koulupäivän aikana suurin piirtein yhtä paljon koulujen liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta (kuvio 19). Aamulla (klo 9 10) ja hieman ennen puoltapäivää jossain määrin aktiivisten alakoulujen oppilaat istuivat hieman vähemmän tuntia kohden kuin muiden koulujen oppilaat. Puolen päivän aikaan (klo 12 13) vastaavasti aktiivisten alakoulujen oppilaat istuivat hieman vähemmän kuin muiden koulujen oppilaat Aktiiviset Kuvio 17. Koulupäivän aikana otettujen askelten määrä tunnissa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (7-, 9- ja 11-vuotiaat) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) vuonna 2018 (n=2597). Klo 22

23 Niiden yläkoulujen oppilaat, joista arviointi puuttui sekä jossain määrin aktiivisten koulujen oppilaat istuivat aamupäivän aikana enemmän kuin aktiivisempien koulujen oppilaat. Puolen päivän aikaan vähiten istuivat aktiivisten yläkoulujen oppilaat. Iltapäivän aikana oppilaiden tuntikohtaiset istumismäärät eivät eronneet koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden suhteen. min/tunti Ala min/tunti Ala Klo Klo min/tunti 20 Ylä min/tunti 40 Ylä Klo Klo Aktiiviset Aktiiviset Kuvio 18. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä tunnissa (min/tunti) koulupäivän aikana koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (7-, 9- ja 11-vuotiaat) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) vuonna 2018 (n=2597). Kuvio 19. Istuen tai makuulla vietetty aika tunnissa (min/tunti) koulupäivän aikana koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (7-, 9- ja 11-vuotiaat) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) vuonna 2018 (n=2597). t 23

24 4.1.2 Istumisjaksojen katkaiseminen oppitunneilla Alakouluissa niiden oppilaiden osuudet, joiden mukaan oppitunneilla katkaistiin pitkiä istumisjaksoja, kasvoivat hieman sen mukaan, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan (kuvio 20). Yleisintä se oli aktiivisissa alakouluissa, joiden oppilaista hieman alle kolmannes raportoi, että oppitunneilla katkaistiin pitkiä istumisjaksoja. Yläkouluissa pitkiä istumisjaksoja katkaistiin keskimäärin useammin jossain määrin aktiivisissa ja aktiivisissa yläkouluissa. Näiden koulujen oppilaista noin kymmenes raportoi, että oppitunneilla katkaistiin pitkiä istumisjaksoja. Keskimäärin vähiten istumisjaksoja katkaistiin niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 4.2 Välituntiliikunta Itsearvioitu välituntiliikunta-aktiivisuus Välituntiliikunta-aktiivisuutta kuvataan välituntiliikuntaindeksillä (Rajala ym. 2014), joka sisältää kyselyn vaihtoehtojen mukaisesti kävelyn, liikuntapelit ja -leikit, pallopelit, osallistumisen ohjattuun välitunti liikuntaan sekä toimimisen välituntiliikunnan ohjaajana. Mitä suurempi välituntiliikuntaindeksi on, sitä enemmän ja reippaammin koululaiset liikkuivat välituntien aikana (vaihteluväli 0 63). Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten ja melko aktiivisten alakoulujen oppilaat olivat keskiarvollisesti tarkasteltuna hieman aktiivisempia välitunneilla verrattuna jossain määrin aktiivisten ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaisiin (kuvio 21). Yläkouluissa liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaat olivat keskimäärin muita aktiivisempia välitunneilla. Välitunti-liikuntaindeksi (vaihteluväli 0-63) 63 23,4 22,6 26,1 28, Ala 4,1 10,7 6,7 Ylä 9,7 Aktiiviset Kuvio 20. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että oppitunneilla katkaistaan pitkiä istumisjaksoja koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1438) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2165) (%) ,29 21,93 23,15 Ala 23,2 9,94 9,32 8,17 Ylä 11,54 Aktiiviset Kuvio 21. Välituntiliikunta-aktiivisuus (itsearvioitu) alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1344) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2016). 24

25 4.2.2 Liikkumisvälitunti Niiden alakoululaisten, jotka raportoivat koulupäivään sisältyvän vähintään yhden 30 minuutin liikkumisvälitunnin, osuudet vaihtelivat koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan (kuvio 22). Alakouluissa suurin osa liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaista raportoi koulupäivään sisältyvän vähintään yhden 30 minuutin yhtenäisen liikkumisvälitunnin. Niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, puolet oppilaista raportoi liikkumisvälitunnin sisältyvän koulupäivään. Keskimäärin pienin vastaava osuus oli melko aktiivisissa kouluissa. Yläkouluissa raportoitiin olevan alakouluja vähemmän liikkumisvälitunteja ja erot koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan olivat tasaisemmat. Viidennes aktiivisten koulujen oppilaista raportoi jokaiseen koulupäivään sisältyvän vähintään yhden 30 minuutin yhtenäisen liikkumisvälitunnin. Melko ja jossain määrin aktiivisissa kouluissa vastaavat osuudet olivat keskimäärin pienimmät ja keskenään samaa luokkaa. 49,3 57,5 40,4 70, Välituntien viettäminen ulkona Lähes kaikki alakoululaiset viettivät välitunnit pääsääntöisesti ulkona koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta (kuvio 23). Keskimäärin suurin osuus välitunnit ulkona viettäviä oppilaita oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan aktiivisissa alakouluissa. Muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvissa kouluissa ja niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, vastaavat osuudet olivat samaa luokkaa keskenään. Yläkoululaisilla välituntien viettäminen ulkona vaihteli koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan. Keskimäärin eniten välitunnit ulkona viettäviä oppilaita oli melko aktiivisissa kouluissa, joissa yli puolet oppilaista vietti välitunnin pääsääntöisesti ulkona. Aktiivisten koulujen ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, vastaava osuudet olivat keskenään samaa luokkaa. Pienin osuus niitä oppilaita, jotka raportoivat, että välitunnit vietettiin ulkona, oli jossain määrin aktiivisissa yläkouluissa. 91,7 92,7 89,7 95, ,2 60,2 45,4 17,8 13,8 13,7 20,6 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 22. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että jokaiseen koulupäivään sisältyy vähintään yksi 30 minuutin yhtenäinen liikkumisvälitunti koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1472) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2172) (%). Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 23. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että välitunneilla mennään pääsääntöisesti ulos koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1484) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2182) (%). 25

26 4.2.4 Välituntivälineiden saatavuus Alakoululaisista suurin osa raportoi välituntivälineiden olevan kaikkien saatavilla koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta (kuvio 24). Parhaimmaksi välituntivälineiden saatavuuden kokivat liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan melko aktiivisten koulujen oppilaat, joista neljä viidestä raportoi niiden olevan kaikkien saatavilla. Keskimäärin pienin vastaava osuus oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Yläkoululaiset kokivat välituntivälineiden saatavuuden alakoululaisia heikommaksi. Yläkouluissa välituntivälineiden saatavuus koettiin parhaimmaksi melko aktiivisissa kouluissa, joissa yli puolet oppilaista raportoi välineiden olevan kaikkien saatavilla ,4 79,7 73, Oppilaiden keskinäinen välituntiliikuntaohjaaminen Alakouluissa oppilaiden keskinäinen välituntiliikuntaohjaaminen oli yleisintä melko aktiivisissa kouluissa, joissa neljäsosa oppilaista raportoi, että koulun oppilaat ohjaavat toisiaan välituntiliikunnassa (kuvio 25). aktiivisissa ja niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, vastaavat osuudet olivat hieman alhaisempia ja keskenään samaa luokkaa. Vähäisintä oppilaiden keskinäinen välituntiliikuntaohjaaminen oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan aktiivisissa alakouluissa, joissa alle viidennes oppilaista raportoi ohjaamista tapahtuvan. Yläkouluissa liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta alle kymmenes oppilaista raportoi, että koulussa oli oppilaiden keskinäistä välituntiliikuntaohjaamista. Keskimäärin harvinaisinta oppilaiden keskinäinen välituntiliikuntaohjaaminen oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 48,2 43, ,7 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 24. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että välituntivälineet ovat kaikkien saatavilla koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1457) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2133) (%). 23,1 23,5 25,5 Ala 17,2 3,6 5,3 8,3 Ylä 7,8 Aktiiviset Kuvio 25. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulun oppilaat ohjaavat muita oppilaita välituntiliikunnassa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1463) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2165) (%). 26

27 4.3 Koulumatkaliikunta Itsearvioitu koulumatkaliikunta Keväällä ja syksyllä Suurin osa alakoululaisista kulki keväällä ja syksyllä koulumatkansa kävellen tai pyörällä koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta (kuvio 26). Fyysisesti aktiivisesti kulkevien osuudet olivat keskimäärin suuremmat niissä kouluissa, joissa arviointi oli tehty. Vaikka talvella koulumatkansa kävellen tai pyörällä kulkevien alakoululaisten osuudet laskivat, kulki fyysisesti aktiivisesti koulumatkansa talvellakin yli puolet alakoululaisista koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta. Fyysisesti aktiivisesti kulkevien alakoululaisten osuudet olivat myös talvella keskimäärin suuremmat niissä kouluissa, joissa arviointi oli tehty. 82,3 90,8 92,3 92,8 Ala 74,6 75,9 68,7 64,2 Ylä Myös suurin osa yläkoululaisista kulki keväällä ja syksyllä koulumatkansa kävellen tai pyörällä. Talvella koulumatkansa fyysisesti aktiivisesti kulkevien yläkoululaisten osuudet laskivat hieman koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippuen. Ainoastaan melko aktiivisten yläkoulujen oppilaista yhtä suuri osuus kulki sekä keväällä ja syksyllä että talvella koulumatkansa kävellen tai pyörällä. 64,9 75, ,8 Talvella 62, ,6 55 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 26. Niiden oppilaiden osuudet, jotka kulkivat enintään 5 kilometrin koulumatkat keväällä/syksyllä ja talvella kävellen tai pyörällä alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=2839/2851) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=1410/1419) (%). 27

28 4.3.2 Koulumatkojen kulkemiseen kävellen tai pyörällä kannustaminen Niiden alakoululaisten, jotka kokivat, että koulussa kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä, osuudet kasvoivat lineaarisesti, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan (kuvio 27). Aktiivisten koulujen oppilaista yli puolet koki, että koulussa kannustetaan kulkemaan koulumatkat fyysisesti aktiivisesti. Yläkouluissa hieman alle viidennes oppilaista raportoi, että koulussa kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä, koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta. 37,1 43,9 47,7 Ala 54,4 19,1 18,8 18 Ylä 19,4 Aktiiviset Kuvio 27. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulussa kannustetaan oppilaita liikkumaan koulumatkat kävellen tai pyörällä koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1451) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2157) (%) Polkupyörien ja kypärien säilytysmahdollisuudet Niiden alakoululaisten, jotka kokivat, että koulussa on hyvät polkupyörien ja kypärien säilytysmahdollisuudet, osuudet kasvoivat lineaarisesti, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan (kuvio 28). Aktiivisten koulujen oppilaista yli puolet koki, että koulussa on hyvät säilytysmahdollisuudet polkupyörille ja kypärille. Yläkouluissa tyytyväisimpiä säilytysmahdollisuuksiin olivat melko aktiivisten koulujen oppilaat, joista lähes kaksi viidestä raportoi, että koululla on hyvät säilytysmahdollisuudet polkupyörille ja kypärille. Jossain määrin aktiivisten koulujen ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaiden vastaavat osuudet olivat keskenään samaa luokkaa. Keskimäärin tyytymättömimpiä säilytysmahdollisuuksiin olivat liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaat. 44,6 48,8 50,6 Ala 57,4 30,1 31,8 38,5 Ylä 25,7 Aktiiviset Kuvio 28. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koululla on toimivat polkupyörien ja kypärien säilytysratkaisut koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1447) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2161) (%). 28

29 4.4 Kouluympäristö Koulun liikuntasalin ja muiden sisätilojen käyttö välituntiliikkumisessa Koulun liikuntasalia käytettiin välituntiliikkumisessa oppilaiden mukaan melko vähän alakouluissa (kuvio 29). Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa alakouluissa koulun liikuntasali oli käytössä välituntiliikkumisessa yleisemmin kuin muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvissa kouluissa tai niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Hieman alle viidennes liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten alakoulujen ja kymmenes niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaista raportoi, että koulun liikuntasali oli käytössä välituntiliikkumisessa. 9, ,7 16,9 Ala 15,6 20,7 11,5 30,7 Ylä Yläkouluissa liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaista kolmannes raportoi koulun liikuntasalin olleen käytössä välituntiliikkumisessa. Osuus oli keskimäärin selkeästi suurempi verrattuna muihin aktiivisuusluokkiin kuuluviin tai niihin kouluihin, joissa arviointi puuttui. Koulun muita sisätiloja käytettiin oppilaiden mukaan melko vähän välituntiliikkumisessa sekä ala- että yläkouluissa (kuvio 30). Alakouluissa alle kymmenes oppilaista raportoi, että välituntiliikkumisessa käytettiin koulun muita sisätiloja koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta. Yläkouluissa aktiivisten koulujen oppilaista hieman yli kymmenes raportoi, että koulun muita sisätiloja käytettiin välituntiliikkumisessa. Vastaavasti muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvien ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaista alle kymmenes raportoi sisätilojen käyttöä välituntiliikkumisessa. Kuvio 29. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulun liikuntasali on käytössä välituntiliikkumisessa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1458) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2161) (%). Aktiiviset 7,8 8,2 4,2 8,2 8,7 9,8 5 11,2 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 30. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulun muita sisätiloja käytetään välituntiliikkumisessa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1450) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2149) (%). 29

30 4.4.2 Koulun piha-alueen ja lähiympäristön hyödyntäminen muilla kuin liikuntatunneilla Niiden alakoululaisten osuudet, jotka raportoivat, että koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnettiin muilla kuin liikuntatunneilla, osuudet kasvoivat, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan (kuvio 31). Aktiivisten alakoulujen oppilaista hieman harvempi kuin kaksi viidestä raportoi, että koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnettiin oppitunneilla. Vastaava osuus niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, oli hieman yli kolmannes. Koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnettiin yläkouluissa alakouluja vähemmän muilla kuin liikuntatunneilla. Hieman yli kymmenes yläkoululaisista raportoi, että piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnettiin oppitunneilla koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta. 33,6 26, , Koulun pelialue ja muut liikunnalliset toimintapaikat Alakouluissa suurin osa oppilaista arvioi koulupihan pelialueen ja muiden liikunnalliset toimintapaikkojen olevan riittäviä koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta tai arvioinnin puuttumisesta riippumatta (kuvio 32). Niissä kouluissa, joissa arviointi oli tehty, tyytyväisyys koulun pelialueeseen ja muihin liikunnallisiin toimintapaikkoihin kasvoi, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimissaan. Tyytyväisimpiä olivat liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaat, joista neljä viidestä oli sitä mieltä, että pelialue ja liikunnalliset toimintapaikat olivat riittäviä. aktiivisten alakoulujen oppilaissa oli keskimäärin pienin osuus niitä oppilaita, jotka olivat tyytyväisiä koulun pelialueeseen ja muihin liikunnallisiin toimintapaikkoihin. Yläkoululaiset olivat alakoululaisia tyytymättömämpiä koulupihojen pelialueiden ja muiden liikunnallisten toimintapaikkojen riittävyyteen ja osuuksissa oli vaihtelua koulujen liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan. Tyytyväisimpiä olivat melko aktiivisten koulujen oppilaat, joista lähes puolet raportoi koulun pelialueen ja muiden liikunnallisten toimintapaikkojen olevan riittäviä. Aktiivisten koulujen oppilaista hieman useampi kuin kaksi viidestä ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaista harvempi kuin kaksi viidestä, oli tyytväisiä koulun pelialueeseen ja muihin toimintapaikkoihin. Keskimäärin tyytymättömimpiä olivat jossain määrin aktiivisten koulujen oppilaat. 10,5 13,4 10,8 12,4 74, ,3 Ala Ylä Aktiiviset 64,9 38,6 35,9 47,6 42,6 Kuvio 31. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnetään oppitunneilla (muut kuin liikuntatunnit) koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1460) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2164) (%). Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 32. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulun pihalla on pelialue ja riittävästi muita liikunnallisia toimintapaikkoja koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1469) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2165) (%). 30

31 4.4.4 Koulun pihamaalaukset Alakouluissa koulun pihassa pihamaalauksia oli havainnut selkeästi suurempi osa oppilaita, kun koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivinen verrattuna muihin aktiivisuusluokkiin kuuluviin tai niihin kouluihin, joissa arviointi puuttui (kuvio 33). Aktiivisten alakoulujen oppilaista yli kolmannes oli havainnut pihamaalauksia koulun pihalla. Muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvien ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, pihamaalauksia havainneiden oppilaiden osuudet olivat samaa luokkaa keskenään. Yläkouluissa suurin osuus pihamaalauksia havainneita oppilaita oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan melko aktiivisissa yläkouluissa, joiden oppilaista hieman yli kymmenes oli havainnut niitä. Muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvissa ja niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui, pihamaalauksia oli havainnut alle kymmenes yläkoululaisista. 4.5 Koulun toimintojen suunnitteluun osallistuminen Oppituntitoiminta Alakouluissa oppituntitoiminnan suunnitteluun oli osallistunut hieman yli kolmannes aktiivisten koulujen oppilaista (kuvio 34). Vastaavat osuudet olivat samaa luokkaa melko aktiivisissa ja niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Liikunnan edistämistoimiltaan jossain määrin aktiivisissa alakouluissa oli keskimäärin suurin osuus oppituntitoiminnan suunnitteluun osallistuneita oppilaita. Yläkouluissa noin viidennes oppilaista oli osallistunut oppituntitoiminnan suunnitteluun koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta. Osuudet olivat samaa luokkaa myös niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 16,9 15,4 17 Ala 33,6 7,9 5,6 11,5 Ylä 6,5 Aktiiviset Kuvio 33. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että koulun pihalla on pihamaalauksia koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=1459) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2149) (%). 31,4 36,9 33 Ala 32,3 20, ,3 Ylä 21,2 Aktiiviset Kuvio 34. Oppituntitoiminnan suunnitteluun osallistuneiden oppilaiden osuudet koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3434) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2184) (%). 31

32 4.5.2 Välituntitoiminta Alakouluissa välituntitoiminnan suunnitteluun osallistuminen vaihteli hieman koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan (kuvio 35). Keskimäärin pienin osuus suunnitteluun osallistuneita oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa kouluissa, joissa osuus oli noin kolmannes oppilaista. Oppilaiden osallistuminen välituntitoiminnan suunnitteluun oli hieman yleisempää melko ja jossain määrin aktiivisissa sekä niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Yläkouluissa niiden oppilaiden osuudet, jotka olivat osallistuneet välituntitoiminnan suunnitteluun, kasvoivat sen mukaan, mitä aktiivisempi koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan. Aktiivisten koulujen oppilaista yli viidennes oli osallistunut välituntitoiminnan suunnitteluun. Keskimäärin pienin osuus suunnitteluun osallistuneita oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan jossain määrin aktiivisissa yläkouluissa Koulun tilat ja piha-alueet Alakouluissa koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun oli osallistunut suurempi osa oppilaita, kun koulu oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivinen verrattuna niiden koulujen oppilaisiin, joissa arviointi puuttui (kuvio 36). Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten koulujen oppilaista yli kolmannes oli osallistunut koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun. aktiivisten koulujen oppilaiden vastaava osuus oli samaa luokkaa. Hieman harvemmin suunnitteluun oli osallistunut melko aktiivisten alakoulujen oppilaat ja pienin osuus suunnitteluun osallistuneita oppilaita oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Yläkouluissa koulun liikunnan edistämisaktiivisuus näkyi osallistumisessa siten, että aktiivisten koulujen oppilaista hieman alle kolmannes oli osallistunut koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun. Osuus oli keskimäärin selkeästi suurempi kuin muihin aktiivisuusluokkiin kuuluvissa tai niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Keskimäärin pienin osuus koulujen tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun osallistuneita oppilaita oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 34,9 34,6 32, ,4 17,1 21,2 23,9 Ala Ylä Aktiiviset 24 33,9 26,9 34,7 12,9 17,6 14,8 28,6 Kuvio 35. Välituntitoiminnan suunnitteluun osallistuneiden oppilaiden osuudet koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan ala-kouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3436) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2187) (%). Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 36. Koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun osallistuneiden oppilaiden osuudet koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3444) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2187) (%). 32

33 4.5.4 Koulun teemapäivät, juhlat, retket ja leiri Koulun teemapäivien, juhlien, retkien ja leirikoulujen järjestämiseen oli osallistunut noin kaksi viidestä aktiivisten koulujen oppilaista (kuvio 37). Vastaavat osuudet olivat samaa luokkaa melko aktiivisissa ja niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Järjestämiseen osallistuneita oppilaita oli eniten liikunnan edistämistoimiltaan jossain määrin aktiivisissa alakouluissa, joiden oppilaista puolet oli osallistunut koulun teemapäivien, juhlien, retkien ja leirikoulujen järjestämiseen. Liikunnan edistämistoimiltaan melko aktiivisten yläkoulujen oppilaista kaksi viidestä oli osallistunut koulun teemapäivien, juhlien, retkien ja leirikoulujen järjestämiseen. Osuus oli hieman korkeampi kuin aktiivisten koulujen oppilaiden vastaava osuus ja selkeästi korkeampi kuin jossain määrin aktiivisten ja niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaiden vastaavat osuudet. 40,1 51,3 36,4 37,5 36, ,6 40,1 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 37. Koulun teemapäivien, juhlien, retkien tai leirikoulun järjestämiseen osallistuneiden oppilaiden osuudet koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3434) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2181) (%). 33

34 5 edistämisaktiivisuuden Liikunnan harrastamisen esteet koulujen liikunnan mukaan 34

35 5 liikunnan Liikunnan harrastamisen esteet koulujen edistämisaktiivisuuden mukaan 5.1 Korkeat kustannukset Melko aktiivisissa alakouluissa oli keskimäärin suurin osuus niitä oppilaita, jotka kokivat korkeat kustannukset liikunnan harrastamisen esteeksi (kuvio 38). Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten ja jossain määrin aktiivisten alakoulujen oppilaiden vastaavat osuudet olivat alle kymmenesosa ja keskenään samaa luokkaa. Keskimäärin pienin osuus niitä oppilaita, jotka kokivat korkeat kustannukset liikunnan harrastamisen esteeksi, oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Yläkoululaisista useampi kuin joka kymmenes raportoi korkeat kustannukset liikunnan harrastamisen esteeksi koulun liikunnan edistämisaktiivisuudesta riippumatta. Keskimäärin suurin osuus niitä oppilaita, jota kokivat korkeat kustannukset liikunnan harrastamisen esteeksi, oli liikunnan edistämisaktiivisuudeltaan jossain määrin aktiivisissa yläkouluissa. Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisten ja jossain määrin aktiivisten sekä niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, vastaavissa osuuksissa ei ollut suurta eroa. 5.2 Ajan puute Ajan puutteen liikunnan harrastamisen esteeksi koki harvempi kuin joka kymmenes aktiivisten alakoulujen oppilaista (kuvio 39). Melko aktiivisissa alakouluissa oli keskimäärin suurin osuus niitä oppilaita, jotka kokivat ajan puutteen liikunnan harrastamisen esteeksi. Yläkouluissa keskimäärin pienin osuus oppilaita, jotka kokivat ajan puutteen vaikuttavan liikunnan harrastamiseen, oli liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa kouluissa. Melko aktiivisten ja jossain määrin aktiivisten sekä niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaiden vastaavissa osuuksissa ei ollut suurta eroa. 4,6 8,9 11,9 7,4 11,3 12,7 13,6 6,5 Ala Ylä 4,1 6,7 10,5 6,8 11,5 16,2 12,5 13,4 Aktiiviset Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 39. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, etteivät harrasta liikuntaa tai urheilua ajan puutteen vuoksi koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=942) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=1054) (%). Kuvio 38. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, että etteivät liikuntaa tai urheilua, koska sen harrastaminen on kallista koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=959) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=1064) (%). 35

36 5.3 Kiinnostavan lajin ohjauksen puuttuminen kodin läheisyydestä Liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa alakouluissa oli keskimäärin pienin osuus niitä oppilaita, jotka kokivat liikunnan harrastamisen esteeksi kodin läheisyydestä puuttuvan kiinnostavan lajin ohjauksen (kuvio 40). Aktiivisten koulujen oppilaisiin verrattuna, lajin ohjauksen puuttuminen liikunnan esteenä koettiin hieman useammin melko aktiivisissa ja jossain määrin aktiivisissa kouluissa. Kodin läheisyydestä puuttuvan kiinnostavan lajin ohjauksen koki liikunnan esteeksi noin viidennes oppilaista niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Samansuuntaisesti kuin alakouluissa, liikunnan edistämistoimiltaan aktiivisissa yläkouluissa oli keskimäärin pienin osuus niitä oppilaita, jotka kokivat liikunnan harrastamisen esteeksi kodin läheisyydestä puuttuvan kiinnostavan lajin ohjauksen. Melko aktiivisten ja jossain määrin aktiivisten koulujen oppilaiden vastaavat osuudet olivat keskenään samaa luokkaa ja suuremmat aktiivisiin kouluihin verrattuna. Keskimäärin suurin osuus niitä oppilaita, jotka kokivat liikunnan harrastamisen esteeksi kodin läheisyydestä puuttuvan kiinnostavan lajin ohjauksen, oli niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. 18,6 15,1 15,8 11, ,1 26,4 16,5 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 40. Niiden oppilaiden osuudet, jotka raportoivat, etteivät harrasta liikuntaa tai urheilua, koska kodin läheisyydessä ei ole kiinnostavan lajin ohjausta koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (11-vuotiaat) (n=954) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=1066) (%). 36

37 6 edistämisaktiivisuuden Sosiaalinen hyvinvointi koulujen liikunnan mukaan 37

38 6 edistämisaktiivisuuden Sosiaalinen hyvinvointi koulujen liikunnan mukaan 6.1 Yksinäisyys Yksinäiseksi itsensä tunteneiden alakoululaisten osuudet vaihtelivat koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan (kuvio 41). Keskimäärin pienin osuus yksinäisyyttä tunteneita oli aktiivisissa kouluissa. Hieman yleisemmin yksinäisyyttä oli tuntenut melko ja jossain määrin aktiivisten sekä niiden koulujen, joissa arviointi puuttui, oppilaat. Yläkouluissa aktiivisten koulujen oppilaista yli kymmenes oli tuntenut itsensä yksinäiseksi ja osuus oli samaa luokkaa, kuin niissä kouluissa, joissa arviointi puuttui. Yksinäiseksi itsensä tunteiden yläkoululaisten osuuksissa ei ollut suurta eroa koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan. 9,9 8,2 10,6 6,7 13,4 14,8 14,7 15,6 Ala Ylä Aktiiviset Kuvio 41. Niiden oppilaiden osuudet, jotka tunsivat itsensä joskus yksinäiseksi koulun liikunnan edistämisaktiivisuuden mukaan alakouluissa (9- ja 11-vuotiaat) (n=3319) ja yläkouluissa (13- ja 15-vuotiaat) (n=2111) (%). 38

39 Lähteet Husu, P., Jussila, A-M., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Vasankari, T. (2019) Objektiivisesti mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä (s ). Teoksessa: Kokko & Martin (2019) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kokko, S. & Martin, L. (2019). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kämppi, K., Inkinen, V., Aira, A., Hakonen, H. & Laine, K Liikunnallisen toimintakulttuurin nykytila peruskouluissa koulujen itsearvioinnin näkökulmasta. Liikunta & Tiede 55(6), Rajala, K., Itkonen, H., Kankaanpää, A., Tammelin, T & Laine, K Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Liikunta & Tiede 51 (6),

40 40