LANNEVEDEN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKAS- VATUKSEN VÄISTÖTILAT TARVE- JA HANKESELVITYS

Transkriptio

1 versio MJ, PL ja VR Sivistysltk liite 3 LANNEVEDEN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKAS- VATUKSEN VÄISTÖTILAT TARVE- JA HANKESELVITYS Työryhmä: Peter Leppänen Maija Jääskeläinen Sisko-Annikki Komu-Moisio Vesa Ronkainen Pasi Nikara koulun johtaja varhaiskasvatusjohtaja päivähoidon aluejohtaja tekninen johtaja kunnossapitomestari SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TEKNINEN- JA SIVISTYSTOIMI

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NYKYTILANNE Varhaiskasvatus Perusopetus TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT Yhteiseen käyttöön tulevat tilat Perusopetuksen tilat Varhaiskasvatuksen tilat Olemassa olevat tilat Lanneveden kylällä Tilaelementtirakennuksen perustamis- ja vuokrakustannukset HANKKEEN HYÖDYT Pedagogiset tarpeet Yhteiset toiminnalliset tarpeet Taloudelliset kustannukset TIIVISTELMÄ... 9 Liitteet - varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen selvitys Sampola -kiinteistön käytöstä 10 - leikkipihan rakentaminen, kustannusarvio 11 - perustamiskustannukset, kustannusarvio 11 - esimerkki pohjakuva 12 1

3 1. JOHDANTO Lanneveden kylä sijaitsee 16 km päässä Saarijärven keskustasta. Sieltä on hyvät tieyhteydet Saarijärven keskustaan, Uuraisille, Äänekoskelle ja Jyväskylän suuntaan. Lanneveden koulun oppilaaksiottoalueella asui ( ) 734 asukasta; tällä hetkellä alueen lapsista on alakouluikäisiä 71 ja alle kouluikäisiä noin 50. Lasten määrä pysyy tulevina vuosina lähes samana. 2. NYKYTILANNE 2.1. Varhaiskasvatus Saarijärven kaupunki järjestää varhaiskasvatuspalveluita eli päivähoitoa päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoitokodeissa ja perhepäivähoidossa. Lannevedellä toimii tällä hetkellä ryhmäperhepäiväkoti, jossa on 12 paikkaa, yksi perhepäivähoitaja omassa kodissaan sekä koulun tiloissa kokopäiväryhmä. Ryhmäperhepäiväkoti Tenavala toimii rivitalossa Mäntymäentiellä ja siellä työskentelee kolme ryhmäperhepäivähoitajaa. Ryhmäperhepäiväkodin toiminta-aika on välillä. Kokopäiväryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja 2 lähihoitajaa, ryhmän toiminta-aika koulupäivinä on klo välillä. Koulun ja ryhmäperhepäiväkodin välinen etäisyys on 2 km. Näiden välillä ei ole kevyen liikenteenväylää, joten yhteinen työskentely on käytännössä mahdotonta Perusopetus Lanneveden koulu toimii vuonna 1899 rakennetussa koulurakennuksessa. Oppilaita koulussa on keväällä oppilasta. Lisäksi koulun alkuperäisestä tontista lohkaistulla vuokratontilla sijaitsee kaksi vanhustentukisäätiön hallinnoimaa rivitaloa. Inspecta Oy:n tekemän kuntotutkimuksen perustella nykyisille tiloille tarvitaan väistötilat mahdollisimman pian. Henkilökunnalla ja osalla oppilaista on sisäilmasta johtuvaa oireilua. 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT Koulujen kuntotutkimusten perusteella sivistyslautakunta teki päätöksen väistötilojen hankinnasta Lanneveden koulun yhteyteen huomioiden koulun ja varhaiskasvatuksen tarpeet. Väistötilojen tarve on vähintään syksystä eli vähintään viisi vuotta. Koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys työ on aloitettu ja se valmistuu kesällä 2015 Lanneveden oppilaaksiottoalueen varhaiskasvatus- ja kouluikäisten lasten lukumäärä näyttää ennusteiden mukaan pysyvän vakaana. Tarve kunnan tarjoamille varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluille säilyy näin ollen vakaana. 2

4 Lanneveden oppilaaksiottoalueella on alle kouluikäisiä lapsia seuraavasti: syntymävuosi lapsia yhteensä 48 ja alakouluikäisiä (1 6 luokka) Lukuvuosi oppilaat Alakoulussa olevien ja sitä nuorempien lasten lukumäärä tulee seuraavan kuuden vuoden aikana pysymään n lapsessa tämänhetkisen ennusteen mukaan. Tämän arvion pohjalta voisi olettaa, että tulevaisuudessa (vuosi 2016 ja siitä eteenpäin) alakouluikäisten lasten määrä ei tule Lannevedellä ainakaan merkittävästi laskemaan. Jos tulevat ja käynnissä olevat hankkeet (vesihuoltohanke ja laajakaistahanke) toteutuvat, on hyvinkin mahdollista, että asukkaiden ja myös lasten määrä Lannevedellä nousee tulevaisuudessa Yhteiseen käyttöön tulevat tilat Selvityksessä on lähdetty siitä, että nykyistä koulurakennusta ei voida käyttää koulutilana, koska rakennuksessa koetaan voimakkaita sisäilmaoireita. Lähinnä kysymykseen voisi tulla valmistuskeittiön käyttö ja joidenkin luokkatilojen muuttaminen liikuntatilaksi. Ihmisten ja tavaroiden ja einesten mukana voi epäpuhtauksia kulkeutua tilojen välillä, joten kulkemista koulun ja väliaikaistilojen välillä tulee välttää. Koulun ja päivähoidon toimiminen samassa kiinteistössä/pihapiirissä mahdollistaa myös isompien tilojen hyödyllisen yhteiskäytön. Päivittäisessä käytössä on ruokala ja koulun keittiö. Samoin yhteiskäytössä ovat liikuntasali/juhlasali, käsityötilat, varastotilaa, henkilökunnan sosiaali-, työskentely- ja taukotila sekä piha-alue ja urheilukenttä. Tiloja voisi mahdollisesti hyödyntää myös erilaisessa kerhotoiminnassa, vanhusten päiväkeskus- ja ruokailutoiminnassa sekä iltakäytössä (liikuntatila, kansalaisopisto, muu harrastustoiminta, erilaiset tapahtumat). 3

5 Yhteiskäytössä olevat tilat; 1. Henkilökunnan sosiaalitilat (wc, suihku, pukukaappi); naisia 12 henkilöä, miehiä 3 henkilöä 2. Työskentely- ja taukotila 3. Kanslia/koulunjohtajan työhuone 4. Työ- ja taukotila 15 hengelle 5. Varastotilat n. 20 m2 6. Erityisopetus/pienryhmätila, maks. 6-7 henkilöä 7. Keittiö/ruokala - valmistuskeittiö, ateriamäärä 115 lounasta/päivä - ruokala ei tarvetta (syödään kotiluokissa ja ryhmätiloissa, huom. ruoan kuljetusyhteys keittiöltä) 8. Yhteisen liikuntasali - otetaan mukaan tilaohjelmaan, maks. henkilömäärä 25 - nykyisessä koulussa ei ole sisäliikuntapaikkaa - opetussuunnitelman mukaisesti liikuntatunnit Lanneveden koululla yht. 6-9 h/vko ja varhaiskasvatuksessa n.10 h/vko - kansalaisopiston/seurakunta päivä- ja iltakäyttö mahdollisia käyttäjiä (ei ratkaiseva merkitys) - ei hyödynnettävissä ruokailutilana 9. Teknisen työluokan tila, oppilasmäärä maks. 15 oppilasta 3.2. Perusopetuksen tilat 1. Neljä kotiluokkaa, oppilasmäärä maks. 25 / luokkaa - toive, 2 luokkaa yhdistettävissä siirtoseinällä yhdeksi isoksi tilaksi 2. Pieni varastotila 10 m2 3. Tarvittavat eteis- ja naulakkotilat ja wc-tilat - toive, että jokaisella opetustilalla oma sisääntulo ja eteistila, wc-tilat voi olla yhteiset 3.3. Varhaiskasvatuksen tilat Varhaiskasvatuksen omiksi tiloiksi tarvitaan yhden kotiryhmän tilat, joissa voi toimia joustavasti esiopetus sekä kokopäivähoito 1 6 -vuotiaille, yhteensä noin lapselle. Tilojen suunnittelussa on hyödynnetty Helsingin kaupungin laatimaa tilaohjetta, jonka mukaan päiväkodista on löydyttävä noin 9 m² lasta kohden. Pienpäiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa tilaa tulisi olla 7 11 m² lasta kohden. Tilatarve: 1. Kuraeteinen, henkilömäärä (maks. 28 paikka) 2. Aula/eteinen 3. Wc-pesuhuone (myös pyllyn pesu); mitoitus 1 wc-istuin / 10 hlö 4. Lepohuone, henkilömäärä Ryhmähuone, henkilömäärä Pieni varasto 5 m2 7. Pieni ryhmätila, henkilömäärä 12 henkilöä 4

6 3.4. Olemassa olevat tilat Lanneveden kylällä Lanneveden kylällä ei ole käyttökelpoisia ja riittävän isoja tiloja, johon perusopetus ja varhaiskasvatus voisivat sijoittua. Kylällä on Sampola -kiinteistö, jonka käytettävyydestä liikuntatilana on varhaiskasvatus ja perusopetus antanut liitteen 1 mukaisen lausunnon. Työryhmä toteaa, että lausunnon perusteella Sampola ei sovellu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen liikuntatilana käyttöön Tilaelementtirakennuksen perustamis- ja vuokrakustannukset Tilaelementtirakennuksen paikka olisi nykyisen piharakennuksen paikalla oheisen kuvan mukaisesti, jolloin nykyinen pelikenttä jäisi käyttöön. Tekninen toimi on tehnyt markkinatiedustelua siirrettävien tilaelementtikoulujen vuokraus- ja hankintamahdollisuudesta. Markkinatiedustelu tehtiin kahdelta vuokrattavia siirtokelpoisia rakennuksia toimittavalta taholta sekä yhdeltä leasingrahoituksella toimivalta taholta. Tilaelementtikoulu -toimituksissa on aina jakelukeittiö, jossa voidaan valmistaa päivähoidon aamiainen ja iltapäiväpala. Lounas kuljetettaisiin Saarijärven keskustasta Keskuskoulun keittiöstä. Tilaelementtikoulu -toimituksissa ei ole erillistä liikuntasalia, vaan liikuntatilaksi voidaan järjestää isompi luokka tai yhdistämällä kaksi luokkatilaa isommaksi tilaksi. Vuokraus- ja leasingtoiminnan vertailu Yleisesti todettuna leasing on käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta. Leasingrahoittaja ostaa vuokrakohteen asiakkaan valitsemalta toimittajalta ja vuokraa kohteen asiakkaalle. Kohde saadaan käyttöön hankintahetkellä edullisemmin kuin ostamalla ja 5

7 hankittava kohde ei siirry käyttäjän omaisuudeksi. Koska kysymyksessä on rahoitus, jossa rahoitettava kohde toimii vakuutena, huolto on yleensä sisällytetty leasingin kuukausihintaan. Leasing-sopimuksen umpeuduttua kohteella on ennalta sovittu jäännösarvo, josta vastaa sopimustyypeistä riippuen vuokralainen, myyjä tai kolmas osapuoli. Haittapuolena on, että sopimusta ei voi katkaista ilman lisäkorvausta kesken sopimuskauden. Teknisen toimen tekemässä markkinatiedustelussa eräs toimittaja eli talotehdas on valmis myymään siirtokelpoisen rakennuksen suoraan kaupungille hintatasoon /kerros-m2. Toinen vaihtoehto on leasing-rahoituksella vuokrata rahoitusyhtiöltä kohde viideksi vuodeksi hintaan /kk/kerros-m2, jolloin jäännösarvo viiden vuoden päästä on 50% rakennuksen arvosta eli /kerros-m2. Sopimuksen mukaan kohteen ensisijainen ostaja on kaupunki, ja kauppahintana on em. jäännösarvo. Vaihtoehtoina on tehdä uusi leasing-sopimus jäännösarvosta tai luopua rakennuksesta, jolloin rakennuksen myyjä eli talotehdas ostaa rakennuksen takaisin ja vie rakennuksen pois ilman muita kustannuksia kunnalle. Yleisestä leasingtavasta poiketen rakennuksen ylläpito- ja kunnossapitovastuu, mm. sisäilmariskit siirtyvät kaupungille välittömästi, kun kohde on toimitettu kaupungille. Jos rakennuksessa on rakennusvirheitä, on myyjän vastuu vain rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukainen eli 24 kk. Toinen riski on myyjän antama takaisinostolupaus vuokrakauden jälkeen. Jos vuokrakauden aikana myyjä on mennyt konkurssiin tai maksukyvyttömäksi, eikä pysty ostamaan takaisin rakennusta, jää rakennuksen ostovelvollisuus kaupungille. Kaupunki voi omalla kustannuksellaan siirtää rakennuksen tai osan siitä toisaalle kaupungin sisällä tai vaikka myydä rakennus toiselle kunnalle. Siirtokustannuksista vastaa kaupunki. Markkinatiedustelussa kaksi toimittajaa tuo siirtokelpoisen rakennuksen kaupungin ilmoittamaan kohteeseen ja vuokraa rakennuksen viideksi vuodeksi hintaan /kk/kerros-m2 (mukaan on laskettu asennus- ja purku- ja poiskuljetuskustannukset). Jos viiden vuoden jälkeen jatketaan vuokrasopimusta on jatkovuokra noin /kk/ker-m2. Vuokrauksessa ylläpito- ja kunnossapitovastuu on vuokralaisella, mutta omistajan vastuu mm. rakenteellisista virheistä ja vioista on vuokranantajalla. Rakennus tai osa siitä voidaan siirtää toisaalle kaupungin sisällä. Siirtokustannuksista vastaa kaupunki. Kustannusvertailua Esimerkkikohteena on liitteenä olevan kuvan mukainen kerrosalaltaan 811,5 m2:n siirtokelpoinen koulurakennus, jossa on huomioitu Lanneveden koulu / päiväkotirakennuksen tarpeet. Vertailu on karkealla tasolla. Siinä ei ole mm. huomioitu leasingja ostovaihtoehdossa pääomarahoituksen korko- ja poistomenoja. 6

8 Kustannusvertailua Kerrosala 811 m2 vaihtoehto hankintamuto vuokraus leasing osto ostohinta /m vuokrakustannus /m2/kk* vuokramenot vuodessa vuokramenot 5 vuodessa jäännösarvo 50 % kaikki kustannukset omistusmuoto ei oma oma oma Huom! ei pääoman korkokuluja * sisältää asennus- ja purku- ja poisvienti vuokra-ajan jälkeen Tilaajalle jää seuraavat perustamiskustannukset - maanrakennustyöt sisältäen piharakennuksen purkamisen, maanrakennustöiden konetyön, soratäytön, perustuksen, liittäminen vesi- ja jätevesiverkostoon, arvio (erillinen liite) - sähköliittymän suurentaminen ja asentaminen 3 x 160A, arvio varhaiskasvatuksen leikkipihan ja rakennuksen sisäänkäyntialueen rakentaminen, arvio (erillinen liite) 4. HANKKEEN HYÖDYT Toimintaa ei ole mahdollista jatkaa nykyisissä tiloissa, vaan Lannevedelle tarvitaan terveet ja turvalliset tilat koulun ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin Pedagogiset tarpeet Hankkeen myötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisääntyvä, kiinteä yhteistoiminta tuottaisi sekä lapsille kasvatuksellista jatkuvuutta ja turvallisuutta, että henkilökunnalle pedagogisen näkemyksen laajentumista. Kiinteä yhteistoiminta ja yhteinen piha-alue ja yhteiset leikit toimisivat myös pedagogisesti yhteishengen kasvattajina ja eri-ikäisten lasten yhteistoiminnallisuuden kehittäjänä. Toimivat tilat ja tekniikka tukisivat myös nykyaikaisten pedagogisien menetelmien ja työtapojen käyttämistä opetuksessa ja uusien opetussuunnitelmien mukaista toimintaa. 7

9 4.2. Yhteiset toiminnalliset tarpeet Hankkeen myötä saataisiin yhteiseen käyttöön toimivat tilat. Ainoa puute on erillisen liikuntasalin puuttuminen. Sen hankintaa tai rakentamista tulee arvioida myöhemmin. Väistötiloihin sijoittuisi myös yhteiset henkilökunnan työskentely-, sosiaali- ja taukotilat. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteiset väline- ja varastotilat toteutuisivat hankkeen myötä ja voitaisiin hyödyntää myös välineiden yhteishankintaa/käyttöä. Yhteinen keittiö toisi myös mukanaan lisää yhteistoiminnallisuutta ja mahdollisesti säästöä henkilöstö- ja raaka-aine kuluissa Taloudelliset kustannukset Toiminnalliset säästöt Hankkeen myötä taloudellisia säästöjä saadaan yhteistoiminnallisuudesta, yhteisistä hankinnoista ja yhteisten ravitsemispalveluiden hyödyntämisestä. Varhaiskasvatuspalvelujen (kokopäiväryhmä ja ryhmäperhepäivähoito) yhdistäminen päiväkotitoiminnaksi yksiin tiloihin tuo kustannussäästöjä henkilöstökuluissa noin kahden henkilötyövuoden verran, noin /vuosi Ravitsemispalvelun kustannusvertailu, valmistuskeittiö vai jakelukeittiö Lanneveden nykyisellä koululla toimii valmistuskeittiö, jossa valmistetaan ruoka koulun oppilaille ja päiväkotiryhmässä oleville lapsille. Lounasaterioiden määrä on maks. 115 ateriaa. Tilaelementtikoulujen keittiöt ovat aina lämmitys/jakelukeittiöitä, jolloin ruoan valmistus tapahtuisi Saarijärven keskustassa Keskuskoulun keittiössä ja lounas kuljetetaan Lannevedelle. Tilaelementtikoulun keittiössä voidaan tehdä aamiainen ja iltapäiväeväät. Koulukeskuksessa valmistuskustannukset ovat tehokkaammat, jolloin kuljetuskustannukset huomioiden ateriapalvelujen kokonaiskustannuksissa ei synny merkittäviä eroja nykyiseen järjestelmään. Keittiön käyttömahdollisuus ruoan valmistukseen tarkentuu tilojen vuokrauksen yhteydessä Toimitilojen ylläpitokustannukset Tenavalan ryhmäperhepäiväkodin tilat ovat kaupungin omistaman asuinhuoneiston As Oy Männikkösato asunto 3 (61,5 m 2, vuokra 560,74 /kk) ja asunto 4 (45 m 2, vuokra 410,25 /kk). Sijoittumisessa yhteiseen tilaelementtikouluun varhaiskasvatus säästää vuokrakustannuksissa vuodessa. Asuinhuoneistot voidaan myydä tai vuokrata ulkopuoliseen asuinkäyttöön. Nykyisen koulurakennuksen lämmitys (10600 )-, sähkö (2800 ) - ja vesi (820 ) - kustannukset, yht vastaavat arviolta tilaelementtikoulun vastaavia kustannuksia. 8

10 Rakennuksen ja pihamaan perustamiskustannukset ovat n ja vuosittaiset vuokrakustannukset ovat n vuodessa Irtaimiston hankinta Nykyisestä sisäilmaongelmaisesta koulurakennuksesta voidaan perusteellisen siivouksen jälkeen ottaa käyttöön ainoastaan ns. kovamateriaalia sisältävät kalusteet. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat arvioineet, että tarvittavan irtaimiston ja opetusmateriaalin kustannukset ovat n , mikäli nykyisiä kalusteita ei voida puhdistaa. Jos jotakin kalusteita voidaan puhdistaa, niin irtaimisto- ja materiaalikustannukset ovat noin Puhdistuskustannukset ovat arviolta n TIIVISTELMÄ Lanneveden kylälle tarvitaan perusopetuksen korvaavat väistötilat syyslukukaudesta Väistötilojen tarve- ja hankeselvityksessä on sivistyslautakunnan toimeksiannosta selvitetty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisiä tiloja. Kustannukset: - tilaelementtirakennuksen ja pihamaan perustamiskustannukset ovat n (kertakustannus) - tilaelementtirakennuksen vuokrakustannukset ovat n vuodessa (osalla toimittajista laskutetaan erikseen asennus- ja poisvienti ja osalla se sisältyy 5 vuoden aikana maksettuun vuokraan) - kiinteistöjen ylläpitokustannukset säilyvät nykyisellään - ravitsemispalvelun-, siivouksen- ja kiinteistöhoidon kustannukset säilyvät nykyisellään - irtaimiston hankinta- ja siivouskustannukset ovat n (kertakustannus) - toiminnallinen säästö on varhaiskasvatuksen osalta n /vuodessa - säästö ryhmäperhehoidon vuokrakustannuksissa Kaikki em. huomioiden vaikutus kaupungin käyttötalouteen on :n menojen lisäys vuodessa. Väistötilojen perustamiseen tarvittava lisätalousmääräraha vuodelle 2015 on toimittajasta riippuen Mikäli kaupunginvaltuusto myöntää kokouksessa määrärahan ja hankintakilpailutetaan touko-kesäkuun aikana, on tilaelementtirakennuksen toimitus aikaisintaan loka-marraskuussa Maansiirtotyöt voidaan tehdä koulun kesäloman aikana ja asennus loka-marraskuussa. 9

11 Lanneveden koulun ja varhaiskasvatuksen kannanotto Sampolan mahdollisesta käytöstä liikuntatilana Lanneveden koulun ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien mukainen sisäliikunnan toteuttaminen on ollut yli kaksi vuotta vajavaista, koska koulun liikuntatila on ollut kotiluokkakäytössä tilan puutteen vuoksi. Sampolan käyttöön liikuntatilana liittyviä huomioita. - kulku Sampolaan tapahtuu vilkkaasti liikennöityä maantietä pitkin, kevyenliikenteen väylää koululta Sampolaan ei ole. Erityisesti talviaikaan tie on kapea ja usein liukas. Kulkeminen Sampolaan on varsinkin pienten lasten osalta erittäin vaarallista - merkittävä osa liikuntatunnista menee siirtymiseen koululta Sampolaan - Sampolassa ei ole eri sukupuolta oleville oppilasryhmille suihkutiloja. Liikunnan opetus tapahtuu sekaryhmissä - Sampolan puulattia on siinä kunnossa, että se vaatii sisäpelikenkien käyttö, mikä ei esimerkiksi voimistelun opetuksessa ole hyvä asia - Sampolan sisäilman laatu ei välttämättä ole nykyistä koulurakennusta parempi - Sampolaa ei ole varsinaiseksi liikuntatilaksi varusteltu ja tiettyjä liikuntamuotoja (esim. koripallo) siellä ei voida ainakaan nykyisellään harjoittaa - Sampolan käytöstä jouduttaisiin maksamaan vuokraa (toki pienempää kuin omasta liikuntatilasta) Koska Sampolan käyttöön liikuntatilana liittyy useita epäkäytännöllisiä ja vaarallisia piirteitä, pidämme koulun ja varhaiskasvatuksen liikunnanopetuksen toteuttamisen kannalta oman liikuntasalin saamista väistötiloihin erittäin tärkeänä Peter Leppänen, Lanneveden koulun johtaja Maija Jääskeläinen, varhaiskasvatusjohtaja 10

12 Lanneveden koulu/päiväkotihanke päivitetty Kustannusarvio PÄIVÄKODIN PIHA-ALUE n.30 x 30 m ja RAKENNUKSEN SISÄÄNKÄYNNIT määrä a'hinta kustannus * piha-aita 90 m * portit 1 kpl * piha-alueen kivituhka 0-8 mm 20 m * parkkialueen murske 0-16 mm 40 m * sisäänkäyntien edustan betonilaatoitus 400*400 *30 40 m2 60 sis. 50 mm finfoamin * sisäänkäyntiin luiska 1:12,5 18 m2 150 kestopuusta * leikkivälineet 0 > keinu kolmepaikkainen M 1 kpl 1300 ilman asennusta > keinu kaksipaikkainen 1 kpl 820 ilman asennusta 820 > liukumäki 1 kpl 3800 ilman asennusta > hiekkalaatikko 1 kpl 400 ilman asennusta 400 > leikkimökki-leikkivälinevarasto n. 15 m2 1 kpl harkkoperustukselle > jousikirafi 1 kpl > leikkivälineiden asennus 5 kpl 500 pohja betonointineen >> turvahiekka leikkivälineiden alle 70 m >>> konetyöt pihatöissä 24 h * Nurmikko leikkialueelle 430 m2 5 vahvuus 150 mm PIHA-ALUEEN MUUTOSTYÖT Lanneveden koulu, kustannusarvio väistötilakoulun perustaminen 32,00 65,00 62,00 58,00 määrä yks RAM h RAM kkht h kkht KA h ka KUP h kup mat. 'a mat. muut 'a muut YHTEENSÄ Purkutyö vanha piharakennus 120 m Purkujäte betoni,puu,metalli,seka 13 krm Pohjan kaivuu n. 1 m 1200 m3rtr So-putket 110mm 180 m , Salaojasora n. 200 mm 230 m3rtr FinnFoam 50 mm 820 m , , Kantava sepeli 11-25mm 330 m3rtr , Kivituhka 0-8 mm 80 ton Ränniputket 110mm 110 m , Kaivot So+ränni 12 kpl Kaivot viemäri 3 kpl Viemäri 160mm 50 m Vesijohto Kv m Sähköt/puhelin liittymät 2 kpl h 176 h 40 h 40 h tpv 22 tpv 5 tpv 5 tpv yleiskulut 12 % ####### #### 2320 riski 0 % 0 kate 0 % 0 YHTEENSÄ alv 0% Betoni palkit 280 * m 85,00 e/m yhteensä

13 ESIMERKKI SIIRTOKELPOISESTA KOULU / PÄIVÄKODISTA LANNEVE- DELLE, Kerrosala 811,5 m2 ja huoneistoala 746 m2. 12