Kriisiryhmän koollekutsuja: Koulupsykologi Pirkko Kärkkäinen työ koti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriisiryhmän koollekutsuja: Koulupsykologi Pirkko Kärkkäinen työ 260 1906 e-mail: pirkko.karkkainen@norssi.jyu.fi koti 616 328"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN KRIISIRYHMÄ Kriisiryhmän koollekutsuja: Puh. Koulupsykologi Pirkko Kärkkäinen työ koti Terveydenhoitaja Hannele Saarela työ e-mai: koti Lukion rehtori Heikki Parkatti työ koti Rehtori, perusopetus 7.-9.lk Helena Muilu työ koti Rehtori, perusopetus 1.-6.lk Sari Nissinen työ koti Lehtori Eero Hiltunen työ koti Lehtori Eeva Luukkonen työ koti Lehtori Paula Ojala työ koti Lehtori Rauno Pietiläinen työ koti Lehtori Marjatta Rosti työ koti

2 KOULUN HENKINEN KRIISIVALMIUS Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi oppilaan tai koulun henkilökunnan jäsenen kuolema, vakava sairastuminen, itsemurha tai sen yritys, vakava onnettomuus, väkivalta tai vakava fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisit muuttavat tuttua, turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisisuunnitelman avulla osataan vakavan kriisin sattuessa - tunnistaa kriisitilanne - ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin - kohdata oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan reaktiot Tavoitteena on - estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset - säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky - tukea lasten ja aikuisten toipumista - vahvistaa kouluyhteisön kykyä selviytyä vaikeista tilanteista Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään - mitä pitää tehdä - kuka tekee mitäkin - mistä saa lisäapua KRIISIN TUNNISTAMINEN Kriiseistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aiemmat kokemuksensa ja opitut toimintatavat eivät riitä sen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallintaan. Kehityskriisit (esim. murrosikä) ovat luonnolliseen kehitykseen ja kypsymiseen liittyviä siirtymävaiheita. Suurin osa ihmisistä selviytyy näistä vaiheista omin avuin. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Tilanne, johon ihminen ei voi toiminnallaan vaikuttaa, aiheuttaa epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Varsinaisen traumaattisen tapahtuman lisäksi se vaikuttaa siis haavoittavasti ihmisen psyykeen. Traumatisoivia tapahtumia voivat olla yksittäisten tilanteiden lisäksi myös pitkän ajan kuluessa koetut vaurioittavat kokemukset, kuten perheväkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit ja silminnäkijät.

3 Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita. Yksittäisten vaiheiden kestossa ja järjestyksessä voi olla vaihtelua riippuen mm. itse tapahtuman luonteesta, sen merkityksestä kriisissä olevalle ja saatavasta sosiaalisesta tuesta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin! 1. Shokkivaihe Ei voi olla totta! Vaihe kestää hetkestä muutamaan vuorokauteen, ja sen tarkoitus on suojata tuskallisessa tilanteessa. Tällöin ihmisen on vaikea käsittää tapahtunutta ja hän voi reagoida tavallisuudesta tai poikkeavalla tilanteeseen sopimattomalla tavalla (tyyni rauha, sekavuus, epätodellinen olo, lamaantuminen, raivo, tms.). Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia eikä myöskään annettuja ohjeita. Välitön tuki: * rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri, levollinen läsnäolo * myötäeläminen ja huolenpito, eläytyvä kuunteleminen (pyri olemaan puhumatta omista vastaavista kokemuksistasi tässä vaiheessa) * tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen 2. Reaktiovaihe Mitä tapahtui? Vaihe voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen. Ihminen alkaa pikkuhiljaa ymmärtää tapahtunutta. Hän tarvitsee useimmiten aktiivista apua, vaikka ei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Saatu tuki auttaa tapahtumien jäsentämisessä ja itsessä tapahtuvien reaktioiden ymmärtämisessä. Vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot, erilaiset ruumiilliset oireet, ruokahaluttomuus ja univaikeudet. 3. Käsittelyvaihe Miten tästä selviää? Tapahtumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä aletaan käydä läpi. Suru alkaa saada tilaa, psyykkiset ja fyysiset oireet alkavat väistyä. Vaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Kriisireaktio voi myös lukkiutua ja muuttua posttraumaattiseksi stressihäiriöksi (kts. seuraava kappale), jolloin ammattiauttajan tuki on tarpeen. 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe Elämä voittaa. Kriisistä on päästy yli; ihminen kykenee käsittelemään tapahtunutta ilman, että se rajoittaa elämää. Haava arpeutuu. Oma itseluottamus, usko elämään ja toisiin alkaa palautua. Parhaassa tapauksessa ihminen voi olla vahvempi ja valmistautuneempi kokemaan toiste vastoinkäymisiä. Kriisi lisää tarvetta läheisyyteen ja yhdessä asioiden jakamiseen. Myös lapsille on annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa kriisitapahtumista ja niistä aiheutuvista tavallisista reaktioista. Lapsen persoonallisuus, ikä ja kehitystaso, aikaisemmat kokemukset, muiden mahdollisten riskitekijöiden samanaikaisuus, saatavilla oleva tuki jne. vaikuttavat siihen, miten hän tapahtumiin reagoi. Aikuisen on hyvä ottaa huomioon lapsen tarve käydä tapahtunutta läpi. Siinä on kuitenkin edettävä lapsen ehdoilla. Puhumisen sijaan lapsen voi olla helpompi aluksi työstää kokemuksiaan toimimalla, leikkimällä, piirtämällä tai vaikkapa kirjoittamalla. Aikuinen voi kertoa omia ajatuksiaan tapahtuneesta tunteita peittelemättä, silti turvallisena, empaattisena aikuisena pysyen. On myös hyvä muistaa, että lapsen surutyön jänneväli on usein pidempi ja vaihtelevampi kuin aikuisella. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin työskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuottaviin rutiineihin.

4 Posttraumaattinen stressireaktio (PTSD) Traumaattisten tapahtumien jälkiseurauksena kehittyvä PTSD:n oireet ovat normaaleja tapahtuman jälkeisinä viikkoina. Häiriö on kyseessä vasta, kun stressireaktiot ovat jatkuneet yli kuukauden. Diagnostiset kriteerit (tautiluokitukset ICD-10, Stakes 1995) ovat seuraavat: A. Ihminen on kokenut epätavallisen, huomattavaa kärsimystä tuottavan tapahtuman. Tällaisia ovat esimerkiksi - vakava uhka henkeä tai fyysistä koskemattomuutta kohtaan - lapsiin, puolisoon, vanhempiin tai muihin sukulaisiin, ystäviin kohdistunut uhka - onnettomuuden tai väkivallanteon seurauksen vakava loukkaantuminen - kuolleen henkilön näkeminen B. Ihminen kokee trauman uudelleen vähintään yhdellä seuraavista tavoista - mieleen tunkeutuvat muistot (kuvat, ajatukset, havainnot, pienten lasten kohdalla toistavat leikit) - toistuvat tapahtumaan liittyvät painajaiset - tapahtuman kokonaisvaltainen uudelleenkokeminen (mm. aistiharhat) - voimakas levottomuus tapahtumaa symboloivien tai sitä muistuttavien asioiden kanssa C. Ihmisen tunneherkkyyden turtuminen, mistä osoituksena vähintään kolme seuraavista: - tapahtumaan liittyvien ajatusten tai tuntemusten välttäminen - traumasta muistuttavien toimintojen tai tilanteiden välttäminen - kyvyttömyys palauttaa mieleen traumaan liittyviä tärkeitä tekijöitä - merkittävästi vähentynyt kiinnostus tärkeitä toimintoja kohtaan (pienillä lapsilla esim. jo opitun kehitysvaiheeseen liittyvän taidon menettäminen) - tunneilmaisun rajoittuneisuus - tunne kaventuneista tai puutteellisista tulevaisuuden mahdollisuuksista D. Ihmisellä on itsepintaisia vireystilan oireita (eivät olleet todettavissa ennen traumaa), joista osoituksena vähintään kaksi seuraavista: - univaikeudet (nukahtamis- ja heräämisongelmat) - ärtyisyys ja vihanpuuskat - keskittymisvaikeudet - liiallinen varuillaanolo - liiallinen pelokkuus - herkistyneet ruumiilliset reaktiot traumaattista tapahtumaa muistuttavissa tilanteissa E. Kriteerien B, C ja D oireet ovat esiintyneet vähintään kuukauden ajan.

5 TOIMINTAMALLIT KRIISITILANTEISSA 1. Vakava onnettomuus koulussa Anna ensiapua ja tiedota! Kyseisen koulun rehtorille tiedotetaan ensimmäiseksi seuraavista asioista: - mitä on tapahtunut - ketä tapaus koskee - miten on jo toimittu Koulun rehtori tai kriisiryhmän johtaja - kutsuu koolle kriisiryhmän - informoi harkintansa mukaan oppilaita tapahtuneesta (tuki tälle kriisiryhmältä) - ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin (kuolemantapauksessa onnettomuudesta ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi) - informoi koulun henkilökuntaa - vastaa tiedottamisesta koulun ulkopuolelle Kriisiryhmä - ottaa tarvittaessa yhteyttä kaupungin kriisiryhmään ja muihin asiantuntijatahoihin - sopii jatkotoimenpiteistä - päättää tavan, miten asia kerrotaan koulun muille oppilaille ja suunnittelee, miten voidaan estää turhien huhujen leviäminen - pohtii, mikä on luokanopettajan/lo:n/ro:n osuus tiedottamisessa, koska hän on ensisijainen luokan kanssa toimija tilanteessa 2. Vakava onnettomuus muualla kuin koulussa - rehtorille tieto, mitä todella on tapahtunut - asiallinen informaatio henkilökunnalle ja oppilaille - asian käsittely luokassa (luokanopettaja/lo/ro) 3. Oppilaan kuolema (sairaus/onnettomuus) - ilmoitus rehtorille; tarkistettava tiedon oikeellisuus - rehtori tai kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja kysyy omaisten mielipiteen tapahtuneen kertomistavasta koululla - rehtori tiedottaa henkilökunnalle - rehtori tiedottaa koko koululle - muistohetki ja suruliputus - mikäli tapahtuu loma-aikana, on syytä pitää muistotilaisuus jälkeenpäin - luokanopettaja/lo/ro käsittelee asiaa luokassa: tiedottaminen, valokuva, kynttilä pulpetti säilytetään luokassa puhuminen, piirtäminen, laulaminen, leikkiminen surumusiikkia - yhteys kotiin, luokanopettaja/lo/ro ja luokkakaveri käyvät kotona suruvalittelukäynnillä - sovitaan perheen kanssa hautajaisiin osallistumisesta - oppilailla ja opettajilla mahdollisuus keskustella kriisiryhmän jäsenten kanssa, jotka järjestävät tarvittaessa myös ulkopuolista apua

6 4. Työtoverin kuolema - ilmoitus rehtorille - rehtori ottaa yhteyttä omaisiin ja tiedottaa asiasta henkilökunnalle ja koko koululle omaisten mielipiteitä kunnioittaen - muistohetki ja suruliputus - oppilaiden kanssa asian käsittely eri tavoin - läheisin työtoveri käy kuolleen kotona - omaisten kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta - oppilailla ja henkilökunnalla mahdollisuus keskustella kriisiryhmän jäsenten kanssa, jotka järjestävät tarvittaessa myös ulkopuolista apua 5. Oppilaan/työtoverin itsemurha Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä ja käynnistää ahdistavia tunteita sekä aikuisissa että lapsissa. Välittömien toimenpiteiden suhteen edetään edellä (kohta 3) kuvatusti. Omaisia tuetaan ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada puhua tapahtuneesta koululla: Itsemurhan käsittely on tarpeen, jottei tapahtuneesta tule mallia muille oppilaille ja jotta vältytään vääristyneiltä huhuilta. Päätavoitteena on tukea lapsia ja aikuisia selviytymään vaikeasta tilanteesta. Työtoverin itsemurhassa on neuvoteltava omaisten kanssa siitä, kuinka laajasti he haluavat asiaa käsiteltävän koulussa. Kriisiryhmä järjestää tarvittavan tuen henkilöstölle/oppilaille. Kriisiryhmä - pohtii yhdessä opettajan kanssa, miten jälkipuinti hoidetaan kriisiä koskettaneessa luokassa - tukee opettajia siinä, miten tapahtuneesta itsemurhasta keskustellaan muilla luokilla - valmistelee, miten asia käsitellään henkilökunnan keskuudessa - valmistelee, miten asia kerrotaan koulun muiden oppilaiden vanhemmille - antaa tukea esim. niille oppilaille ja opettajille, jotka ovat olleet lähimmin tekemisissä kuolleen oppilaan kanssa. - järjestää tarvittavan asiantuntijatuen koulun ulkopuolelta (esim. kaupungin kriisiryhmä) - huolehtii tilanteen seurannasta aktiivisesti 3-4 viikon ajan; asia ja sen herättämät tuntemukset saattavat tulla esille viiveellä Muistaminen luokassa: - luokanopettajat/lo/ro keskustelevat koulun kaikissa luokissa - kerrotaan asiallisesti tapahtuneesta - keskustellaan mahdollisesti itsemurhaan johtaneista syistä ja ennakoivista merkeistä - painotetaan selviytymiskeinoja keskustelemalla muista vaihtoehdoista ja annetaan tietoa, miten ja mistä oppilas saa lisäapua vaikeuksiinsa. 6. Oppilaan/työtoverin itsemurhan yritys ja itsemurhauhkaukset - perheen mielipide on ratkaiseva, miten se haluaa asiaa koulussa käsiteltävän - asiallisuus tiedottamisessa - syyllisyydentunteet ovat erityisen voimakkaita, joten oppilaiden ja henkilökunnan tunteita ja selviytymiskeinoja on käsiteltävä - jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä myös luokassa - kriisiryhmä voi tukea oppilasta/työtoveria ja hänen perhettään sekä ohjata heidät tarvittaessa eteenpäin saamaan lisätukea - jos tietoon tulee oppilaan/työtoverin itsemurhauhkailu, on se aina otettava vakavasti. On tärkeää, että häntä ei jätetä yksin. Hänen kanssaan puhutaan avoimesti (ei tuomitsevaa tai vähättelevää asennetta) siitä, millaiset ongelmat itsemurha-ajatuksiin ovat johtaneet ja millä tavoin hän on aikonut toteuttaa itsemurhan. Tavoitteena on voittaa aikaa, pohtia yhdessä ongelmien ratkaisua ja vaihtoehtoja sekä saada tarvittaessa lisätukea hänen auttamisekseen

7 7. Oppilaan lähiomaisen kuolema - yhteys oppilaan kotiin, surunvalittelukäynti (luokanopettaja/lo/ro+luokkatoveri) - luokanopettaja/lo/ro sopii perheen ja oppilaan itsensä kanssa, miten tapahtuneesta kerrotaan luokan oppilaille ja lasta opettaville opettajille - rehtori ja kriisiryhmän jäsenet antavat tiedon tapahtuneesta opettajille - luokanopettaja/lo/ro käsittelee asiaa luokassa eri tavoin - opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin - oppilaille tiedoksi, että asiasta voi aina halutessaan puhua opettajalle tai muulle aikuiselle - jos oppilas jää pois koulusta eikä kotoa ole otettu yhteyttä kouluun, ottaa luokanopettaja/lo/ro yhteyden kotiin ja ilmaisee normaaliin tapaan huolestumisensa oppilaan poissaolosta - oppilaan hyvinvoinnin seuraaminen ja tarvittaessa yhteys kriisiryhmään 8. Oppilaan/työtoverin vakava sairaus - sovitaan oppilaan ja huoltajan / sairastuneen työtoverin kanssa, mitä muille oppilaille/työtovereille kerrotaan; sairaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle - rohkaistaan koulu-/työtovereita pitämään yhteyttä sairaaseen - sairaudesta ei vaieta, vaan siitä pyritään keskustelemaan luontevasti 9. Perheväkivaltatilanteet Lapsi kertoo kotonaan tapahtuvasta perheväkivallasta Henkilökunta - kuuntelee lasta ja rohkaisee häntä tapahtumista kertomiseen ja toimii turvallisena aikuisena - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselta rohkea teko; aikuisten on nyt mahdollista auttaa lasta ja hänen perhettään - ohjaa lapsen tai tulee hänen kanssaan koulupsykologin ja/tai terveydenhoitajan vastaanotolle - tulee lapsen kanssa terveydenhoitajan luokse välittömästi, jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä - hyödyntää oppilashuoltoryhmää tausta- ja työnohjauksellisena tukena HUOM! Älä lupaa lapselle olla kertomatta kenellekään asetat itsesi tilanteeseen, jossa joudut pettämään lapsen luottamuksen. Koulupsykologi/terveydenhoitaja - sopii työnjaosta lasta ohjanneen kanssa ja hoitaa jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin (mm. lastensuojeluilmoituksen tekeminen, kts. kappale 13). - toimii purkuväylänä ja tukena lapselle hänen kokemustensa jäsentäjänä

8 Lapsen vanhempi kertoo perheessään tapahtuvasta väkivallasta Henkilökunta - kuuntelee vanhempaa ja rohkaisee häntä tapahtumista kertomiseen - antaa vanhemmalle tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan suoraan esille - ohjaa vanhemman joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulupsykologille vanhemman toiveen mukaan - kertoo vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen tässä tilanteessa on tärkeää - ottaa perheväkivallan puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet koulupsykologille tai terveydenhoitajalle Tieto perheväkivallasta/sen epäilystä tulee ilmi muuta kautta kuin lapsen tai vanhemman kertomana Henkilökunta - pyrkii selvittämään turvallisessa tilanteessa, mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita (koulu, koti, kaverit) - voi ilmaista huolensa lapsen muuttuneesta käyttäytymisestä (jos näin on havainnut) ja jatkaa kyselemistä siltä pohjalta - ottaa jossain vaiheessa perheväkivallan esille esim. seuraavanlaisesti: Kaikissa perheissä riidellään joskus, millaisia riitoja teillä on? - pyytää apua tilanteen selvittämiseksi koulupsykologilta ja/tai oppilashuoltoryhmältä Huom! Perheväkivalta ei ole yksityisasia. Se edellyttää aikuiselta rohkeutta puuttua asiaan. Sinun ei tarvitse osata hoitaa lasta; tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista häntä puhumaan väkivallasta sekä ohjata hänet lisäavun piiriin. On tärkeää pitää mielessä myös perheväkivallan monikasvoisuus lapsen näkökulmasta; se voi pitää sisällään fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, hoidon ja avun laiminlyöntiä sekä väkivallan sivusta seuraamista. 10. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsi kertoo asiasta itse Lapset eivät kerro oma-aloitteisesti hyväksikäytöstä kovin helposti. Tavallisempaa on, ettei lapsi halua tai uskalla kertoa siitä senkään jälkeen, kun asia on tullut ilmi muuta tietä. Toisaalta lapsi saattaa kertoa vihjeitä tapahtuneesta, mutta aikuiset eivät ehkä osaa niitä kuulla. Kun lapsi puhuu asiasta, hän ei useinkaan kerro heti kaikkea tai saattaa viitata johonkin hirveään salaisuuteen. Henkilökunta - lapsen auttamisen ja tapauksen selvittelyn kannalta on olennaista, että se, jolle hän uskoutuu, pysyy rauhallisena ja suhtautuu asiallisesti lapsen kertomaan - lasta ei ole syytä ahdistella kysymyksillä eikä pakottaa tunnustuksiin, koska tällöin hän helposti lukkiutuu. On tärkeää kirjoittaa sanatarkasti muistiin, mitä lapsi on kertonut ja mitä häneltä on kysytty - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselta rohkea ja tärkeä teko; aikuisten on nyt mahdollista auttaa lasta ja hänen perhettään - ottaa yhteyttä koulupsykologiin/terveydenhoitajaan. Asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus

9 HUOM! Älä lupaa lapselle olla kertomatta kenellekään asetat itsesi tilanteeseen, jossa joudut pettämään lapsen luottamuksen. Koulupsykologi/terveydenhoitaja - konsultoi asiassa perheneuvolaa ja sosiaalityöntekijää. Jatkot tältä pohjalta. Lapsen käytös ja oireet viestittävä ongelmista Hyväksikäytetyllä lapsella saattaa olla erilaisia fyysisiä merkkejä, psykosomaattista oireilua ja/tai käytösoireita. Tällaisia ovat esim. lapsen masentuneisuus ja sulkeutuneisuus, seksuaalisesti latautunut käyttäytyminen, syömis- ja nukkumisvaikeudet, levottomuus, karkailu tai esim. mustelmat, joiden syistä hän itse ja/tai vanhemmat antavat epämääräisiä tai vältteleviä selityksiä. On kuitenkin muistettava, että lasten oireilu voi olla merkki muustakin kuin hyväksikäytöstä. - omia havaintoja ja epäilyjä on syytä testata; lapsen tarkempi havainnointi (1-2 viikkoa), jotta huomaisi myönteisestä kehityksestä viestittäviä/huolestuttavia asioita. Keskustellaan lapsen kanssa hänen arjestaan (mieliala, ystävyyssuhteet, kotitilanne yms.). - keskustellaan asiasta työtovereiden kanssa ja kootaan yhteen kaikkien havainnot. Tältä pohjalta arvioidaan, onko aihetta jatkotoimenpiteisiin. - jos lapsen oireiden johdosta perustellusti epäillään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, tehdään asiasta lastensuojeluilmoitus ja konsultoidaan sosiaalityöntekijöitä/perheneuvolaa jatkotoimenpiteistä 11. Kouluväkivalta Uhkaava väkivaltatilanne koulussa Opettaja/henkilökunta - pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta - tiedottaa tapahtuneesta välittömästi kyseisen koulun rehtoria Koulun rehtori - kutsuu tarvittaessa koolle kriisiryhmän - ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukanaolijoiden vanhempiin - tiedottaa tapahtumasta henkilökunnalle - tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä - tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteen mukaan oppilaiden välityksellä tai suoraan - tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille, esim. lehdistölle Kriisiryhmä - kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman - ottaa tarvittaessa yhteyttä asiantuntijoihin, esim. Mobileen Luokanopettaja/lo/ro - tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittely luokassa tapahtumaa seuranneina päivinä kriisiryhmän toimintaohjeiden pohjalta Huom! Tapahtuneesta tehdään kirjallinen selonteko kaikkia osapuolia kuullen. Asianosaiset analysoivat tilanteen jälkeenpäin yhdessä kriisiryhmän tuella

10 Koulukiusaaminen Kaikki lapset tekevät joskus vääriä tekoja. Kiusaamistilanteisiin ja mihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi, ja tilannetta selvittämässä on yleensä kaksi aikuista. Kiusaamisesta tiedotetaan aina molempien osapuolten koteihin ja tilannetta seurataan. Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten vanhemmat. Tarvittaessa kiusaamisasia otetaan koulun oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Lapsia ohjataan selvittämään tilanteet ja ottamaan vastuun teostaan Vastuun portaat toimintamallin avulla (kts. lisää Vastuun portaat pähkinänkuoressa: MOTTO: Ongelman ratkaisemisesta tulevan kunnian pitää olla suurempi kuin ongelmasta koituva häpeä! 1. Myöntäminen - aikuinen huolehtii asian käsittelytilanteen rauhallisesta ja luottamuksellisesta ilmapiiristä - autetaan rauhallisesti lasta kertomaan, mistä tilanne alkoi, ketkä olivat paikalla, mitä sitten tapahtui jne. - jos mukana on useita lapsia, kuullaan kaikkien versio tapahtumista vuorollaan aikuisen toimiessa puheenjohtajana - jos väärinteon myöntäminen on lapselle hankalaa, kysytään häneltä myöntämisen hyödyistä (hyvä omatunto, asiat selviävät, välit paranevat yms.) ja aikuinen kertoo oman mielipiteensä näistä - jos aikuinen aistii, että myöntämistä estää pelko tai häpeä, autetaan lasta kertomaan, mitä hän ajattelee teon myöntämisestä seuraavan. Oikaistaan väärät käsitykset. Huom! Omien esimerkkien, tarinoiden ja rakentavan huumorin käytöstä voi olla hyötyä! 2. Ymmärtäminen - lasta autetaan ymmärtämään, mitä haittaa väärästä teosta oli teon kohteelle, hänelle itselleen, vanhemmille, opettajille jne. Ymmärryksen myötä mahdollistuu käyttäytymisen muutos ja vastaavien hankaluuksien ehkäisy, se on vastuunoton edellytys. Edelliseen ja tähän vaiheeseen on tärkeää käyttää riittävästi aikaa 3. Anteeksipyyntö - lasta autetaan miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö sekä missä, milloin ja miten se tulisi esittää. Kättely, silmiin katsominen, halaaminen, anteeksipyyntökortti tai kirje tehostavat tilanteen merkitystä ja ehkäisevät vääryyden uusiutumista - tässä yhteydessä jutellaan myös siitä, miten osapuolet voivat kohdata toisensa arjen tilanteissa ja mitä kertoa luokkatovereille ja vanhemmille selvittelystä 4. Hyvittäminen - molempia osapuolia autetaan sopimaan siitä, miten väärä teko hyvitetään. Hyvän sovituksen ominaisuuksia; hyödyttää kärsimään joutunutta, on sopivassa suhteessa teon vakavuuteen (aikuinen arvioi!), ei ole kostava tai nöyryyttävä, on yhdessä mietitty, ehkä arvostavan humoristinenkin. Tärkeää on kärsimään joutuneen tyytyväisyys ja kärsimyksen aiheuttaneen vaivannäkö. - jos sopivaa hyvitystä ei heti löydy, osapuolet voidaan laittaa miettimään asiaa esim. yön yli - sekä materiaaliset että henkiset loukkaukset tulee hyvittää - myös aikuiseen kohdistunut väärä tekö tulee hyvittää

11 5. Lupaaminen - lasta ohjataan lupaamaan, että ei tee virhettä toista kertaa. Ei ylimitoitettuja olen aina kiltti ja reipas lupauksia, vaan tähän tilanteeseen liittyvä selvästi sanottu aikomus toimia toisin. - lasta autetaan pohtimaan, miten hän käytännössä aikoo vastaavassa tilanteessa jatkossa toimia. Hänen kanssaan voidaan jutella myös siitä, kuka voi auttaa ja millä tavalla, jotta lupauksessa pysytään - lapsen kanssa tehdään sopimus siitä, mitä seuraa, jos hän rikkoo lupauksensa. - lupaus voi olla kirjallinen, suullinen, julkinen, yksityinen, videoitu jne. - tilannetta seurataan 6. Vastuuntunto - varmistetaan, että sovitut hyvitykset ja lupaukset on pidetty - hyvin etenemisestä annetaan kannustavaa palautetta (esim. lupauksensa pitänyt nimetään rohkeaksi, sanojensa mittaiseksi, luotettavaksi, häntä kehutaan luokassa tms.) - lasta tuetaan opettamaan toisille, mitä hän on tilanteesta oppinut tai käytetään häntä asiantuntijana vastaavissa pulmatilanteissa Takapakkien kestäminen: - lapset kokeilevat, onko aikuinen tosissaan ja välittääkö hän. Muista sitkeys! - usein edistyminen on vaihtelevaa ja takapakit osa normaalia elämää. Jos kuitenkin esim. kaksi viikkoa meni hyvin, tarkastele lapsen kanssa, miten hän sinä aikana onnistui toimimaan - jos tilanne ei selviä, pyydä apua kollegoilta, oppilashuoltoryhmältä. Myös lapsen kaverit voivat joskus olla voimavarana selvittelyssä, samoin vanhemmat tai joku muu lapselle tärkeä henkilö. Vastuun portaiden avulla autetaan teon tekijää palauttamaan hyvä omantunto, katkaisemaan pahateon kierre ja oppimaan elämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Väärästä teosta kärsinyt saa hyvityksen kokemalleen vääryydelle; hän voi antaa anteeksi ja näkee, että tilanne hoidettiin loppuun saakka. Toimintamalli vahvistaa myönteistä tapaa toimia luokassa ja toveripiirissä ja auttaa kotia ja koulua luomaan yhteisiä pelisääntöjä. 12. Päihdetapaukset Oppilasta koskeva päihde-epäily - jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Soita esim. rehtorille, opolle, erityisopettajalle, terveydenhoitajalle tai psykologille - toisen aikuisen tultua oppilas viedään opon/terveydenhoitajan huoneeseen, kansliaan tms. Asiasta keskustellaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu yms.) - verikokeisiin yms. ei voida pakottaa, vaan niihin tarvitaan oma tai huoltajan suostumus. - vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Valvonta jatkuu vanhempien tuloon asti. Vanhemmat vastaavat jatkosta; muutoin otetaan yhteyttä lapsen asuinalueen koulukuraattoriin. - jos yläluokkien oppilas tavataan päihtyneenä alaluokkien koulun puolella, pidätellään häntä siellä ja otetaan yhteyttä sekä oppilaan omaan kouluun että kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet. - jos oppilas on väkivaltainen tai muutoin ei hallittavissa, voidaan kutsua poliisi - alle 18-vuotiaasta tehdään aina lastensuojeluilmoitus (kts. kohta 13), josta kopio toimitetaan kyseisen koulun rehtorin arkistoitavaksi - kts. Jyväskylän koulujen menettelytavat ja toimenpiteet huume-epäilyssä (liite 1)

12 Oppilas kertoo toisen oppilaan päihteidenkäytöstä - kertojan nimettömyys taataan, mikäli hän sitä pyytää - pyydetään epäiltyä oppilasta keskustelemaan kahden oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa - jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, edetään liitteessä 1 sovittujen toimenpiteiden mukaisesti Huoltaja kertoo oppilaan päihteiden käytöstä Jos huoltajat epäilevät oppilaan käyttävän päihteitä ja ottavat yhteyttä kouluun, - huoltajaa pyydetään varaamaan aika oppilaalle terveydenhoitajan tai koululääkärin vastaanotolle, ja mikäli katsotaan aiheelliseksi, ohjataan huumetesteihin - huoltajan kanssa yhdessä sovitaan tuen ja mahdollisen hoidon tarve tapauskohtaisesti Päihtynyt huoltaja koulussa - jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä kouluun, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Huoltajaa pyydetään palaamaan asiaan hänen ollessaan selvä. - tarvittaessa voidaan soittaa poliisit paikalle - lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Ennen kuin lapsi lasketaan kotiin, varmistetaan että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen kotona vastaanottamassa - otetaan yhteyttä rehtoriin välittömästi - keskustellaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä rehtorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan kanssa Henkilökunnan päihteiden käyttö Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulee olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on tukea väärinkäyttäjän hoitoon hakeutumista ja tervehtymistä. Työelämässä päihteiden nauttiminen on väärinkäyttöä, kun työntekijä jää sen vuoksi toistuvasti tulematta töihin tai poistuu kesken työajan, tulee työhön päihtyneenä tai käyttää päihteitä työpaikalla. Havaitusta päihdeongelmasta voi jokainen työyhteisön jäsen tehdä luottamuksellisen ilmoituksen esimiehelle tai päihdeyhdyshenkilölle. Esimies keskustelee asiasta asianomaisen kanssa; keskustelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kaikissa vaiheissa huomioidaan luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus. 13. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Jokaisella viranomaisella on lastensuojelulain (638/1983) 40 pykälän mukaan ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeesta olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle (=käytännössä sosiaalityöntekijälle). Myös muu kuin edellä mainittu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen Säännöksestä ilmenee, ettei ko.viranomaisilla ole asiassa harkintavaltaa vaan ilmoitusvelvollisuus menee salassapitovelvollisuuden ohi. Ilmeinen lastensuojelun tarve asettaa lastensuojelutoimiin ryhtymiselle hyvin matalan kynnyksen. Ilmoittajalta ei edellytetä lopullista ja pitävää arviota lastensuojelun tarpeesta. Lastensuojeluviranomaisen tehtävä on ilmoituksen saatuaan varmistaa tosiasioiden olemassaolo sekä harkita tuen tarve ja muodot. Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisena sitä varten tehdyn lomakkeen avulla (kts. liite 2). Ilmoituksen tekemisessä voi konsultoida koulupsykologia tai terveydenhoitajaa.

13 Kiireellisissä tapauksissa apua voi kysyä myös Mobilesta. JYVÄSKYLÄN KOULUJEN MENETTELYTAVAT JA TOIMENPITEET HUUME-EPÄILYISSÄ Liite 1 Jokaisen koulun työyhteisön jokaisen jäsenen velvollisuus on puuttua tilanteeseen huume-epäilyissä. (Mikäli oppilas epäilee jonkun käyttävän huumeita, niin tällöin oppilaan tulee ottaa yhteys koulun rehtoriin tai terveydenhoitajaan.) EPÄILY Asia on otettava puheeksi heti. Henkilö, joka epäilee, keskustelee oppilaan kanssa asiallisesti, rauhallisesti ja lyhyesti huumeiden käytön epäilystä. Jos epäily katsotaan aiheelliseksi, kehotetaan oppilasta kertomaan siitä kotona. Samoin koulusta otetaan yhteyttä kotiin (oppilashuoltoryhmä).* Jos oppilas on tokkurassa tai huonossa kunnossa otetaan yhteys kotiin ja oppilas toimitetaan terveyskeskukseen (epäilijä huolehtii).* Asia käsitellään Oppilashuoltoryhmässä EPÄILYN SELVITTÄMINEN Epäilijä ohjaa oppilaan terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin tai koulun muun (nimetyn) vastuuhenkilön vastaanotolle. NÄYTTEENOTTO KOULULLA Terveydenhoitaja ottaa virtsanäytteen mahdollisimman nopeasti huoltajan (mielellään kirjallisella) luvalla*. Terveydenhoitaja ottaa joka tapauksessa yhteyden sekä kuraattoriin (lastensuojelulaki) että kotiin* (myös silloin, jos huoltajat kieltävät näytteenoton tai oppilas kieltäytyy näytteenotosta tai näytteenotto ei onnistu). Tieto tuloksista tiedotetaan kuraattorille, terveydenhoitajalle, sekä rehtorille opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. NÄYTTEENOTTO TERVEYSASEMALLA Oman alueen lääkäriin otetaan yhteys. Vanhemmat käyvät oppilaan kanssa laboratoriossa mieluiten samana päivänä*. Oppilas antaa virtsanäytteen huoltajan valvonnassa. Tieto tuloksista tiedotetaan kuraattorille, terveydenhoitajalle ja rehtorille. YHTEISNEUVOTTELU Terveydenhoitaja, kuraattori tai koulun vastuuhenkilö kutsuu koolle asianosaiset viikon aikana. Sovitaan seurantakokouspäivästä ja vastuuhenkilöstä. HUOM! *:llä merkityt kohdat koskevat vain alle 18-vuotiaita

14 Jyväskylän normaalikoulu Perusopetuksen vuosiluokat 1-9 ja lukio PL Jyväskylän yliopisto LASTENSUOJELUILMOITUS Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain 8 luku 40 mukaan: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Lastensuojelulaki koskee alle 18-vuotiaita Ilmoitusvelvollisuus koskee lapsia tai nuoria, joiden käyttäytymisessä tai kotioloissa on pitkäaikaisesti tai poikkeuksellisen vahvasti jotain huolestuttavaa. Tällaisia esimerkkejä ovat: - fyysinen tai henkinen laiminlyönti - hoitamattomuus hygieniassa/vaatehuollossa/ruokailussa - epäily pahoinpitelystä - paljon yksinoloa kotona - esiintyminen alkoholin, huumeiden tai muiden päihdyttävien aineiden alaisena - näpistelyt/varkaudet tai jatkuva suurien rahasummien käyttäminen Lapsen nimi Henkilötunnus Osoite/Asuinkunta Lapsen huoltaja Lastensuojeluilmoituksen syy Koulun toimenpiteet Onko asiasta ilmoitettu lapsen vanhemmille/huoltajalle? Lapsen käyttämät tiedossa olevat päihdyttävät aineet Ilmoituksen tekijä Ilmoitus lähetetään lapsen kotipaikan mukaan kuntien sosiaalitoimistoihin: Jyväskylä Jyväskylän Mlk Nuorten palvelukeskus Jyväskylän maalaiskunta p Sosiaalilautakunta Puistokatu 35, Jyväskylä p Perheeseen tullaan ilmoituksen johdosta AINA ottamaan yhteyttä sosiaaliviranomaisen toimesta.

15 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hälytysnumero palokunta, pelastuspalvelu, sairaankuljetus Poliisi ******************************** Henkirikosten uhrien läheiset, lisätietoja Itsemurhan tehneiden läheiset, lisätietoja Päivystävä puhelin ma 18-20, to Jyvässeudun nuoret lesket Jyväskylän kaupunkiseurakunta Palveleva puhelin, päivystys Päivystävä pappi Päivystävä sairaalapastori Keski-Suomen syöpäyhdistys, Väinönkatu 6 Koulukuraattorit: Kilpisen alue; Laura Vainio-Pernu Viitaniemen alue: Eeva Hintikka (Kortepohja) Johanna Roivanen (Puistokoulun lähialue, Viitaniemi) Päivi Metsäpelto (Lohikoski) Keskustan alue; Johanna Roivanen Kuokkalan alue (Jokivarsi, Pohjanlampi, Tikka); Tuija Mäkinen Huhtasuon alue (Huhtasuo, Pupuhuhta, Halssila); Kati Rikkonen Mobile-tukiasema Hannikaisenkatu 10 - yhteys henkisen ensiavun ryhmään - kriisipalvelua ympäri vuorokauden MLL:n Keski-Suomen piiri, Lasten ja nuorten puhelin, maksuton Nuorisopsykiatrian kriisityöryhmä Kriisihoitoa alle 18-v. Keskussairaala, rakennus 5 Nuorten huume- ja päihdetyön tiimi, Puistokatu 2 C. Päivystys ma 16-18, to 10-12

16 Nuorten palvelukeskus, Puistokatu 2 C - tukiasunnot, tukihenkilöt, sovittelu, oikeusedustus, Synkkis Nuoriskodit nuorille ja heidän vanhemmilleen Hovila, Korkeakoskentie Lotila, Lotilanmutka yksi kriisipaikka akuuteissa tilanteissa Myllyjärvi, Hinkalo Perheasiain neuvottelukeskus Keskustelutukea parisuhteen riitoihin, perheongelmiin, nuorten vaikeuksiin ja elämän kriisitilanteisiin Vapaudenkatu 20 A, ajanvaraus ma - pe 9-15 Perheneuvola, Väinönkatu 6. Päivystys ma 16-18, ti 10-12, to 12-14, pe Psykiatrian kriisivastaanotto (yli 18-v.) Keskussairaalantie 20 Sururyhmät, Yhteyshenkilö Kaija Luoma, soittoaika ma ke 9-11 Turvakoti lapsille ja lapsiperheille Mattilan perhetukikoti/turvakoti Mattilankatu 11 - ympärivuorokautinen tuki, sisään kirjoittautuminen edellyttää sosiaalitoimen maksusitoumuksen

17

KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA. Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012)

KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA. Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012) KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012) KOULUN HENKINEN KRIISIVALMIUS Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA

KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 2017 KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 9.5.2017 1 Sisällys Tärkeitä puhelinnumeroita:... 2 Mikä on kriisi... 2 Kriisityön tavoitteet... 2 Tiedottaminen kriisitilanteissa... 2 Kriisitilanteen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU PÄIHTEET MIRON (14V) ON EPÄILTY OLLEEN PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA. MIRO ON USEIN POISSAOLEVA JA HAISKAHTAA KANNABIKSELTA MITÄ TEET? ENTÄ JOS OLET KUULLUT EPÄILYISTÄ VAIN MUIDEN

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Kivistön koulun hyvä fiilis

Kivistön koulun hyvä fiilis Kivistön koulun hyvä fiilis Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Yhdessä yhteistyöllä-toimintamalli Välittävä toimintakulttuuri - hyvinvoiva kasvuyhteisö Suunnitelma

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli

Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli 2018 Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli 2018-2019 YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTIRYHMÄ TUPAKKATUOTTEET 1. Oppilas käyttää tupakkatuotteita koulun alueella Tupakkatuotteiden käyttö ja hallussapito ovat

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Liite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius

Liite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Liite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Rauman Lyseon lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ankkuri-työ koulun arjessa

Ankkuri-työ koulun arjessa Ankkuri-työ koulun arjessa Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden torjunta AVI, Rovaniemi 7.9.2017 Susanne Nyman, Syväkankaan koulu Kiusaamisen vastainen työ koko henkilökunnan vastuulla

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Koulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu

Koulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu Koulu haastavuuden kesyttäjänä 29.4.2010 Marja-Liisa Autio Auroran koulu 1 Haastavuus ja hyvän yhteistyön ennakointi Oma ammatillisuus ja aikuisuus / haastavuus Oman asenteen tunnistaminen Työhön sitoutuminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI

MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI 2 MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin 1. Miten toimia? 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 4 1.2. Hätäensiapuohjeet

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LasSe LASTEN PAHOINPITELY- JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTTÖEPÄILYN TOIMINTAOHJEET. Pohjanmaan

LasSe LASTEN PAHOINPITELY- JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTTÖEPÄILYN TOIMINTAOHJEET. Pohjanmaan Pohjanmaan toimintaohjeet perustuvat PsT Julia Korkmanin koulutukseen ja niitä työstivät LasSe -hankkeessa keväällä 2015: Vanhempi rikoskonstaapeli Virve Haikonen, Pohjanmaan poliisilaitos Psykologi Susanna

Lisätiedot