HAKEMUS OSALLISTUMISHAKEMUS RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN PILOTTIHANKKEESEEN
|
|
- Timo Hukkanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAKEMUS OSALLISTUMISHAKEMUS RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN PILOTTIHANKKEESEEN Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa kautta vuodesta 2020 alkaen. Nykyiset ostoliikennesopimus ja päätös velvoiteliikenteestä ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottaen huomioon alueiden tarpeita. Hallitus on päättänyt, että rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutetun liikenteen on tarkoitus alkaa kesäkuussa Kilpailun avaaminen on läheisesti kytköksissä alueellisen liikenteen tulevaisuuteen, sillä se muuttaa osto- ja velvoiteliikenteen sopimuskokonaisuutta merkittävästi nykyisestä. Hallitus on myös esittänyt, että maakuntauudistuksen yhteydessä annettaisiin maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen, jolloin niiden on mahdollista järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää alueiden näkemyksiä junaliikenteen kehittämisestä. Lisäksi ministeriö pyytää viranomaistahoja ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Ministeriö toivoo laajasti tietoa ja näkemyksiä alueiden liikkumistarpeista sekä osto- ja velvoiteliikenteen mahdollisesta tulevasta tarjonnasta. Näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä toivotaan mennessä. 1. Etelä-Karjalassa on aloitettu maakunnallisen taajamajunaliikenteen selvitystyö Etelä-Karjalassa aloitettiin keväällä 2018 maakunnallisen taajamajunaselvityksen päivittäminen. Selvitystyössä ovat mukana Karjalan radan varrella olevat Etelä-Karjalan kunnat (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) sekä Etelä-Karjalan liitto, Liikennevirasto, VR, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kouvolan kaupunki. Selvityksen tarkastelualueena on rataosuus Kouvola Lappeenranta Imatra Parikkala. Taajamajunan mahdollisia asemia tarkastellaan maakuntakaavassa esitettyjen henkilöliikennepaikkojen pohjalta. Tarkastelussa huomioidaan sekä ratatekniset mahdollisuudet aseman toteuttamiselle että vaikutusalueen yhdyskuntarakenne ja sen synnyttämä junaliikenteen matkustuspotentiaali. Etelä-Karjalan liiton vuonna 2010 valmistuneessa maakuntakaavassa todetaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja liikkumistapoihin vaikuttaminen edellyttävät yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttämistä sekä taajama-alueiden eheyttämistä enemmän kevyt- ja joukkoliikennettä suosivaksi elinympäristöksi. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on maakuntakaavassa korostettu seudullisen raideliikenteen kehittämistä osoittamalla taajamajuna-asemia keskeiselle työssäkäyntialueelle Luumäki Lappeenranta Imatra -ratakäytävään. Etelä-Karjalan vuosien maakuntaohjelmassa on yhdeksi tavoitteeksi nostettu Luumäki Imatra - kaksoisraiteen rakentaminen ja rataosan välityskyvyn lisääminen sekä sen valmistuttua rataverkon kattavaan hyödyntämiseen varautuminen muun muassa henkilöliikenteessä. Tarkoitus on, että junaliikenne muodostaa yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa yhteen toimivan julkisen liikenteen kokonaisuuden, ja että junaliikenne palvelee aiempaa paremmin myös alueen sisäisessä liikenteessä.
2 2. Liikkumistarpeet ja palvelutaso Etelä-Karjalassa 2.1 Liikkumistarpeet Etelä-Karjalassa asui vuoden 2017 lopussa noin henkeä ja maakunnan työllisyysaste oli 63,1 %. Etelä-Karjalan asuntovaltainen taajamatoimintojen alue sekä pääosa työpaikkojen ja palvelujen alueista sijaitsevat Karjalan radan ja sen kanssa samassa linjassa kulkevan valtatien 6 varrella. Suurimmat keskittymät sijoittuvat Lappeenrannan Selkäharjun ja Imatran Vuoksenniskan väliselle alueelle. Kuva 1. Etelä-Karjalan maakuntakaavojen asuin- ja työpaikka-alueet Pendelöinti Työpaikkojen ja asumisen sijoittuminen pääväylien varteen näkyy myös maakunnan pendelöintitilastoissa. Pendelöinti on suurinta Lappeenrannan ja Imatran välillä, minkä lisäksi molempaan kaupunkiin suuntautuu huomattavasti pendelöintiä ympäröivistä kunnista. Karjalan radan varrella olevien kuntien välinen pendelöinti on vilkasta maakunnan sisällä. Lisäksi erityisesti Kymenlaakson suuntaan/suunnasta tapahtuu pendelöintiä melko runsaasti.
3 Kuva 2. Pendelöinti Etelä-Karjalassa Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut Etelä-Karjalan maakuntakeskuksessa Lappeenrannassa sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus. Yliopistossa on noin perustutkinto-opiskelijaa ja noin 550 opetus- ja tutkimushenkilöä. Kampukselta on matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen 8 kilometriä. Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia on Lappeenrannassa ja Imatralla toimiva yhteensä yli opiskelijan kansainvälinen korkeakoulu. Henkilöstön määrä on 300. Lappeenrannan Skinnarilan kampus sijaitsee samalla kampuksella Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampuksen kanssa ja matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen on 8 kilometriä. Imatran kampuksen toiminnot on hajautettu 3 pisteeseen, joiden etäisyys Imatran keskusliikenneasemalle on 1,5 km. Saimian Imatran kampuksen toiminnot siirtyvät syksyllä 2019 Lappeenrannan kampukselle, jolloin kaikki Saimian toiminnot ovat samalla kampuksella Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tämän seurauksena liikkumistarve Imatran ja Lappeenrannan välillä lisääntyy. Saimaan ammattiopisto Sampo on Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella toimiva yhteensä opiskelijan ammattioppilaitos. Henkilöstön määrä on 375. Lappeenrannan Armilankadun ja Pohjolankadun toimipisteistä on matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen 1,5 km. Imatran Koulukadun toimipisteestä on 1,5 km ja Piikadun toimipisteestä 2,5 km Imatran keskusliikenneasemalle. Ruokolahden toimipisteestä (Vennonmäentie) on 15,5 km Imatran keskusliikenneasemalle.
4 Lappeenrannassa, entisen Joutsenon kunnan alueella sijaitsee Joutsenon Opisto, jonka oppilasmäärä on talviaikaan noin 100 ja henkilöstön määrä noin 20. Opistossa on kursseja myös kesäaikaan ja kesäisin oppilasmäärä on noin 500 ja henkilöstön määrä 70. Opisto (Pöyhiänniementie 2) sijaitsee 2,5 kilometrin päässä Joutsenon rautatieasemalta. Lappeenrannassa yliopiston (Skinnarilan kampus) ja matkakeskuksen välillä kulkee kaksi paikallisliikenteen reittiä, joilla pääsee kulkemaan kyseisen välin ilman vaihtoja. Näiden lisäksi Skinnarilasta pääsee Lappeenrannan matkakeskukseen kutsutaksiyhteydellä klo 5.42 Helsinkiin lähtevään junaan. Imatralla kaikki paikallisliikenteen reitit kulkevat keskusliikenneaseman kautta. Kuva 3. Lappeenrannan paikallisliikenteen reittikartta. Kuva 4. Imatran paikallisliikenteen reittikartat.
5 2.1.3 Ylikunnalliset julkiset palvelut ja niiden sijainti Etelä-Karjalan keskussairaala sijaitsee Lappeenrannassa (Valto Käkelän katu 1) noin 3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Honkaharjun sairaala sijaitsee Imatralla (Honkaharju 4) noin 4 kilometrin päässä Imatran keskusliikenneasemasta. Kelalla on Etelä-Karjalassa 3 palvelupistettä. Lappeenrannan Toikankadun palvelupiste sijaitse 1,5 kilometrin päässä ja Hietakallionkadun palvelupiste 6,5 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Imatran palvelupiste sijaitsee samassa rakennuksessa Imatran keskusliikenneaseman kanssa. Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Etelä-Karjalassa Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatran toimipaikka (Tainionkoskentie 70) sijaitsee 500 metrin päässä Imatran keskusliikenneasemasta ja Lappeenrannan toimipaikka (Villimiehenkatu 2) sijaitsee 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen poliisiasemat sijaitsevat Etelä-Karjalassa Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatran poliisiasema (Tainionkoskentie 70) sijaitsee 500 metrin päässä Imatran keskusliikenneasemasta ja Lappeenrannan poliisiasema (Villimiehenkatu 2) sijaitsee 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Etelä-Karjalassa on yksi verotoimisto ja se sijaitsee Lappeenrannassa. Verotoimisto sijaitsee (Villimiehenkatu 2) 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Maanmittauslaitoksen ainoa palvelupiste Etelä-Karjalassa sijaitsee Lappeenrannassa (Pormestarinkatu 1) 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien rajalla, Saimaan rannalla, sijaitsevat Lappeenrannan Rauha ja Imatran Ukonniemi, jotka ovat nopeasti kehittyviä matkailualueita. Alueella sijaitsee kaksi kylpylä-hotellia sekä monipuoliset puitteet harrastus- ja ammattiurheilijoille. Alueella järjestetään vuosittain useita urheilutapahtumia ja kansanvälisiä kilpailuja. Etäisyys Ukonniemestä Imatran keskusliikenneasemalle on 4 kilometriä ja Rauhasta 7 kilometriä. Rauhassa sijaitsee vanha asema, joka ei ole ollut käytössä pitkään aikaan. 2.2 Palvelutaso Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tehty vuonna Määrittelyn lähtökohtana on liikkumistarpeita, joukkoliikenteen kysyntää ja rahoitusmahdollisuuksia vastaava palvelutaso. Määrittelyssä on huomioitu valtionhallinnon budjettipaineista johtuva ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrärahojen lasku tulevina vuosina ja sen vuoksi palvelutaso on määritelty Liikenneviraston ohjeen mukaisesti sen tasoiseksi, että toimivaltaisella viranomaisella on taloudelliset resurssit järjestää liikenne määritetyn palvelutason mukaisena silloin, kun liikenne järjestetään PSA-liikenteenä. ELY-keskusten joukkoliikenteen peruspalvelutasoluokkana on alin luokka, (luokka 7) joka turvaa vain kaikkein välttämättömimmät koulu-, työmatka- ja asiointiyhteydet. ELY-keskusten käytössä on kuitenkin kaikki ylemmätkin luokat, joita voidaan käyttää kysynnän ollessa suurempaa. Etelä-Karjalan maakunnan luokituksessa on sovellettu Liikenneviraston ohjeessa esitettyjä seuraavia vaihtoehtoja: Luokka IV: Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin. Luokka V: Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin Luokka VI: Koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä yleisimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet Luokka VII: Koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet
6 Kuva 5. Talvi- ja kesäarjen palvelutasomääritelmät.
7 Palvelutasomäärittelyn mukaan vuorotarjonnan kehittämisen osalta Etelä-Karjalassa vähennyspotentiaalia on todettu olevan Parikkalan ja Luumäen suunnilla, joissa juna- ja reittiliikenteen rooli on dominoiva. Näillä suunnilla palvelutason on siis katsottu toteutuvan linja-autojen reittiliikenteen ja junavuorojen avulla. Luumäen osalta on kuitenkin todettava, että junat eivät pysähdy Luumäellä, eikä linja-autojenkaan vuorotarjonta ole nykyisin enää sama kuin se oli palvelutasomäärittelyä laadittaessa. ELY-keskuksen laatima palvelutasomäärittely ja kartoilla esitetty vuorotarjonta perustuu vuoden 2016 tilanteeseen. Sen jälkeen on tapahtunut runsaasti muutoksia linja-autoyhteyksissä: esimerkiksi keväällä 2017 loppuivat Pohjolan Liikenteen kaikki Lappeenranta-Kouvola-Helsinki -vuorot ja Savonlinja lopetti osan Joensuu-Lappeenranta-Helsinki -vuoroista. Myös siirtymäajan sopimusliikenteitä on päättynyt: esimerkiksi elokuussa 2018 loppuivat siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajetut vuorot, jotka vaikuttavat talviyhteyksiin Luumäki-Kouvola -välillä. Tälle välille on tullut uusia markkinaehtoisia vuoroja, mutta ne liikennöivät Luumäen Rantsilanmäeltä Kouvolan Veturille eli eivät palvele keskusten välisiä matkoja. 2.3 Nykyisen junatarjonnan tärkeimmät vuorot ja merkittävimmät palvelutasopuutteet Tämän hetken junavuorotarjonta on Etelä-Karjalan ja Helsingin välillä seuraava: Helsinki-Lappeenranta välillä molempaan suuntaan 10 vuoroa Helsinki-Joutseno välillä molempaan suuntaan 7 vuoroa Helsinki-Imatra välillä molempaan suuntaan 8 vuoroa Helsinki-Simpele välillä molempaan suuntaan 5 vuoroa Helsinki-Parikkala välillä Helsingistä Parikkalaan 5 vuoroa ja Parikkalasta Helsinkiin 6 vuoroa Helsinki Lappeenranta Joutseno Imatra Simpele Parikkala 07:09 09:18 09:35 09:47 10:16 10:30 09:19 11:19 10:19 12:18 12:35 12:47 13:16 13:30 13:19 15:18 15:35 15:47 16:16 16:30 14:19 16:19 15:19 17:17 17:45 16:19 18:19 18:34 18:46 19:14 19:28 17:19 19:17 19:32 19:44 18:29 20:27 20:42 20:54 21:22 21:36 20:19 22:17 22:32 22:44 Parikkala Simpele Imatra Joutseno Lappeenranta Helsinki 05:09 05:21 05:38 07:39 06:11 06:23 06:40 08:39 06:28 07:06 07:31 09:30 07:30 07:43 08:11 08:23 08:40 10:39 10:30 10:43 11:11 11:23 11:40 13:39 12:35 14:39 13:30 13:43 14:11 14:23 14:40 16:39 16:30 18:29 16:30 16:43 17:11 17:23 17:40 19:39 19:33 19:46 20:15 20:27 20:49 22:49 Taulukko 1. Junavuorotarjonta välillä Helsinki-Parikkala-Helsinki.
8 Tärkeimmät vuorot ovat Helsingistä maakuntaan päin aamun ensimmäinen vuoro klo 7.09 Lappeenrantaan ja Imatralle sekä maakunnasta Helsinkiin päin iltapäivän klo Lappeenrannasta ja klo Imatralta lähtevät vuorot. Nämä vuorot palvelevat liikematkailua. Merkittävimmät palvelutasopuutteet, joista on tullut palautetta sekä työ-, opiskelu- että liikematkustajilta: Aamuvuoro, jolla Helsingin suunnasta pääsisi Lappeenrantaan klo 8 ja Imatralle klo Iltavuoro, jolla maakuntaan pääsisi Helsinkiin saapuvilta iltalennoilta. Iltapäivällä klo Lappeenrannasta Helsinkiin lähtevän vuoron tulisi lähteä Imatralta (lähtö klo 16.01). Tulevaisuudessa kysyntää lisääviä tekijöitä: Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimintojen siirtyminen syksyllä 2019 Imatralta Lappeenrantaan lisää joukkoliikenteen kysyntää Imatran ja Lappeenrannan välillä. 3. Lippu- ja maksujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalassa Nykyisin Etelä-Karjalan maakunnassa on käytössä useita eri lippu- ja maksujärjestelmiä. Lappeenrannassa on käytössä Waltti-kortti ja Imatralla oma kaupunkilippu. ELYn käyttöoikeussopimusten mukaisessa liikenteessä ei ole sidosta lippu- ja maksujärjestelmälle on määritelty vain vähittäisvaatimukset eli mitään sidosta tiettyyn lippu- ja maksujärjestelmään ei ole, vaan jokainen liikennöitsijä määritellä itse lipputuotteensa vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Imatran ja Lappeenrannan välisessä liikenteessä voi matkustaa sekä Waltti-kortilla että Matkahuollon seutulipulla. Lappeenrannan paikallisliikenteen Walttilippujärjestelmä hyväksyy myös Matkahuollon kortit, joten imatralaiset voivat matkustaa seutulipulla myös Lappeenrannan sisäisessä liikenteessä. Imatralaisten seutulipulla Lappeenrannassa tekemistä matkoista Imatran kaupunki maksaa Lappeenrannan kaupungille kulukorvausta. Waltti -lippu- ja maksujärjestelmä ei ole suoraan yhteensopiva yksinoikeussopimuksen määrityksiin. Etelä- Karjalassa on kuitenkin aloitettu Imatran kaupungin, Lappeenrannan kaupungin, Eksoten, Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteinen hanke, jossa selvitetään yhteiskäyttöisen lippualustan hankintaa. Tavoitteena on saada alueelle yhteinen lippualusta, joka toimii eri kulkumuotojen välillä. Tämän kehitystyön tavoitteena on saada myös VR:n liput toimimaan kyseisessä alustassa. Hankkeessa luodaan standardit avoimelle lippualustalle, johon on helppo yhdistää avoimen rajapinnan kautta eri palveluntarjoajien lipputuotteita. Alustan arkkitehtuurissa korostetaan ID-pohjaisuutta siten, että liikkumisen taustalla on ns. matkatili, jonka tarkoituksena on kerätä informaatiota käyttäjien liikkumisesta ja maksukäyttäytymisestä sekä mahdollisista subventioista. Matkustajan näkökulmasta avoimen lippualustan toteutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että matkustaja pystyy kulkemaan samalla lipputuotteella kaikissa maakunnan joukkoliikennevälineissä, myös junassa. 4. Rautateiden henkilöliikenteen edellyttämä infrastruktuuri sekä käytännön mahdollisuudet/valmiudet mahdollisesti tarvittavan uuden infrastruktuurin toteuttamiseen pilottijakson aikana 4.1 Ratainfrastruktuuri Liikennevirasto on käynnistänyt Luumäki-Imatra-ratahankkeen. Ratahanke sijoittuu Luumäen kunnan sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien alueelle. Rataosuus Luumäki-Imatra on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus ja liikenteen määrän sillä odotetaan kasvavan voimakkaasti. Tavaraliikenteen lisäksi yhteys on tärkeä osa henkilöliikenteen reittejä Helsinki Kouvola Imatra Joensuu ja Helsinki Vainikkala Pietari/Moskova.
9 Luumäki-Imatra-ratahankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Se tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten lisäksi myös henkilöliikenteen palvelutason parantamiseen. Välille Joutseno-Imatra rakennetaan uusi kaksoisraide nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle. Välillä Luumäki-Joutseno tehdään nykyisen raiteen perusparannusta. Osana hanketta kunnostetaan korjausvelkakohteet Saimaan kanavan ratasilta, Mansikkakosken ratasilta ja vanhan VT6:n alikulkusilta. Hankkeen ensimmäiset siltaurakat käynnistyivät kesällä 2018 ja rakennusurakat käynnistyvät keväällä Tavoiteaikataulun mukaisesti hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna Asemainfrastruktuuri Kuten hakemuksen alussa on todettu, Etelä-Karjalassa aloitettiin keväällä 2018 maakunnallisen taajamajunaselvityksen päivitystyö, jossa ovat mukana Etelä-Karjalan kunnista Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala. Taajamajunaselvitystä varten kunnilta on pyydetty lausunnot kuntien kannalta tärkeistä kehitettävistä asemista. Lausunnoissa kuntia on pyydetty ilmoittamaan ne asemat, joiden kehittämiseen myös kunnat ovat valmiita panostamaan. Kehitettävät asemat ovat kunnittain lounaasta koilliseen: Luumäki: Taavetin asema, mahdollisesti myös Luumäen asema Jurvalassa Lappeenranta: Lappeenrannan rautatieasema, Lauritsalan asema, Joutsenon asema ja Rauhan asema Imatra: Imatran rautatieasema ja Vuoksenniskan asema o Lisäksi Imatran kaupunki on lausunut seuraavaa: Imatran Ukonniemen matkailu-, urheilu- ja hyvinvointialueen kehittämisen kannalta Rauhan aseman liittäminen selvitykseen on tärkeä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeja yhdistävä tekijä. Lisäksi Imatra katsoo, että taajamajunaverkostoa tulee laajentaa myös Imatrankosken suuntaan siinä vaiheessa, kun ratahanke Imatra-Svetogorsk välille toteutuu. Rautjärvi: Simpeleen asema Parikkala: Parikkalan asema Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran, Simpeleen ja Parikkalan rautatieasemat ovat olemassa olevia asemia. Luumäki on ilmoittanut, että kunnalla on täydet valmiudet lähteä kuntakeskuksen Taavetin aseman infrastruktuurin toteuttamiseen Taavetin keskustassa heti, kun todetaan, että junat voivat pysähtyä jatkossa myös Luumäellä. Lauritsalan vanha henkilöliikenneasema sijaitsee 4 km Lappeenrannan keskustasta itään. Taajamajunaaseman sijoittaminen Lauritsalan ratapihalle vanhan aseman kohdalle on vaikeaa ja uudesta aseman paikasta on tehty selvitys vuonna 2010 valmistuneessa Etelä-Karjalan taajamajunaselvityksessä. Rauhan vanha asema sijaitsee noin 6 km Imatralta länteen. Luumäki-Imatra-ratahankkeen rakentamisen yhteydessä Rauhan aseman sivuraiteet on tarkoitus purkaa ja aseman ympäristö maisemoida. Uuden aseman paikka on selvitetty vuoden 2010 taajamajunaselvityksessä. Vuoksenniskalla sijaitsee vanha rautatieasema taajaman koillispuolella. Taajamajunaliikennettä ajatellen asema sijoittuu liian sivuun taajaman asutuksen painopisteestä. Sen vuoksi Vuoksenniskan kehittämisselvityksessä seisakkeen paikaksi on ehdotettu Pajurinteen kohtaa lähempänä taajaman keskustaa.
10 5. Maakunnan tulevaisuussuunnitelmat raideliikenteen suhteen Etelä-Karjalassa on vahva yhteinen tahto selvittää alueellisen liikenteen tulevaisuutta ja erityisesti junaliikenteen hyötyjä maakunnalle. Etelä-Karjalan liitto on aloittanut yhdessä Karjalan radan varrella olevien eteläkarjalaisten kuntien (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) sekä Liikenneviraston, VR:n, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin kanssa uuden Etelä- Karjalan taajamajunaselvityksen laatimisen. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan mm. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Ihmisten liikkumisen kannalta tämä tarkoittaa mm. yksityisautoilun vähentämistä tiivistämällä maakunnan yhdyskuntarakennetta ja kehittämällä julkista liikennettä. Paremmat liikenneyhteydet sujuvoittavat myös rajaliikennettä ja vaikuttavat päästöjen määrään alentavasti. Etelä-Karjalan tavoitteena on kehittää kestävää liikkumista sekä maakunnan sisällä että yli maakunta- ja valtakuntarajojen. Maakunnassa on visioitu taajamajunaa, joka liikennöisi Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin reitillä Imatra-Joutseno-Lappeenranta-Luumäki-Vainikkala-Viipuri-Kamennogorsk- Svetogorsk-Imatra. Tämän reitin kattavuusalueella asuu noin ihmistä ja lisäksi siitä on erinomainen yhteys Pietariin, jossa asuu 5 miljoonaa ihmistä. Tämän taajamajunan tavoitteena olisi Venäjältä Etelä- Karjalaan suuntautuvan ostosmatkailun siirtäminen osin raiteille. Vuonna 2017 Etelä-Karjalassa vieraili lähes 1,6 miljoonaa venäläistä matkailijaa, joista lähes 1,4 miljoonaa oli päiväkävijöitä. Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylitystilastojen mukaan Nuijamaan rajanylityspaikan matkustajamäärä vuonna 2017 oli 2,6 miljoonaa matkustajaa. Imatralla rajan ylitti 1,5 miljoonaa matkustajaa ja Vainikkalassa matkustajia oli Henkilöautoja rajan yli kulki Nuijamaalla lähes ja Imatralla Kuva 6. Matkustajamäärät Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vuosina
11 Kuva 7. Henkilöautojen rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vuosina Junaliikenteen kannalta on merkittävää huomata, että Vainikkalan rajanylitysten suhteellinen muutos on ollut vieläkin positiivisempaa kuin muiden rajanylityspaikkojen muutos. Vainikkalassa raja ylitetään ainoastaan junalla ja muilla rajanylityspaikoilla raja ylitetään kumipyörillä. Tämän vuoksi voidaan ajatella, että junalla rajan ylittäminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan kumipyöriin verrattuna. Kuva 8. Rajanylitysten suhteellinen muutos Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vuosina
12 Liikenneviraston tavoitteena on nykyisin kahdenvälisenä rajanylityspaikkana toimivan Imatra-Svetogorsk - raja-aseman avaaminen kansainväliselle liikenteelle, ja sekä tuonnin että viennin salliminen nykyisen rajoitetun tuonnin sijaan. Tämän lisäksi Etelä-Karjalan liitossa on meneillään hanke, jossa selvitetään yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa rajanylityspaikan raideliikenteen avaamista tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikenteelle. Imatran rajanylityspaikan avautuminen kansainväliselle liikenteelle myös henkilöliikenteen osalta avaa mahdollisuuden maakunnassa visioidulle rajan ylittävälle taajamajunaliikenteelle. Kyseinen liikenne on herättänyt mielenkiintoa myös Venäjän puolella ja siellä on useita operaattoreita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liikennöinnin aloittamiseksi heti, kun se on mahdollista. 6. Etelä-Karjalan valmiudet osallistua LVM:n pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa Etelä-Karjalan liitto on yhdessä Karjalan radan varrella sijaitsevien Etelä-Karjalan kuntien (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa halukas osallistumaan LVM:n pilottihankkeeseen. Maakunnan toimijoilla ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa mahdollisuutta sitoutua hankkeeseen muuten kuin henkilöresurssien kautta. Maakunta on kiinnostunut kehittämään alueellisen liikenteen suunnitteluprosessia ja pilotoimaan alueen tarpeista lähtevää aikataulusuunnittelua. Pitemmällä aikavälillä tämän myötä toivotaan löytyvän myös sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joilla voitaisiin kasvattaa junaliikenteen matkustajamääriä ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Pilotin kautta halutaan myös luoda näkymää ja kehittää toimintatapoja, joiden pohjalta mahdollista toimivallan siirtoa maakunnille lähdettäisiin toteuttamaan. Hakijan sähköinen yhteystieto on: etela-karjalan.liitto@ekarjala.fi
ETELÄ-KARJALAN LAUSUNTO LVM:LLE RAUTATEIDEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ
LAUSUNTO 23.10.2018 ETELÄ-KARJALAN LAUSUNTO LVM:LLE RAUTATEIDEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa
Lisätiedot1. Etelä-Karjalassa on aloitettu maakunnallisen taajamajunaliikenteen selvitystyö
LAUSUNTO 1 (9) Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä 2020-2022 Imatran kaupunki on valmistellut lausunnon Etelä-Karjalan liiton lausunnon pohjalta, täydentäen
LisätiedotAlueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen
1(5) PAO 11.9.2018 LVM/1620/08/2018 Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen 2020-2022 Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotLuumäki-Imatra ratahanke LuIma
Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotLiikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
LisätiedotRaideliikenteen kilpailun avaaminen kilpailulle. Joel Karjalainen Keski-Suomen liikennefoorumi
Raideliikenteen kilpailun avaaminen kilpailulle Joel Karjalainen Keski-Suomen liikennefoorumi 2018 5.11.2018 1 Henkilöjunaliikenne Suomessa Suomessa toimii tällä hetkellä yksi henkilöliikennepalveluja
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotLausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso Joukkoliikenteen
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotKASELY/418/ /
Kaakkois-Suomi KASELY/418/06.10.02/2012 11.10.2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMISTAPAPÄÄTÖSTÄ TÄYDENTÄVÄ HANKINTASUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päätöksessään 5.6.2012 (KASELY/418/06.10.02/2012)
LisätiedotArvoisa vastaanottaja
Lähettäjä: Joel.Karjalainen@lvm.fi Lähetetty: 11. syyskuuta 2018 16:40 Aihe: Ministeriö pyytää näkemyksiä alueellisen junaliikenteen kehittämisestä Liitteet: Lausunto- ja ilmoittautumispyyntö - junapilotti
LisätiedotLAPPEENRANNAN ALUEEN MAASEUTULIIKENTEEN WALTTI -KÄYTTÖÖNOTTO
LAPPEENRANNAN ALUEEN MAASEUTULIIKENTEEN WALTTI -KÄYTTÖÖNOTTO WALTIN KÄYNNISTYSAIKATAULU Lappeenrannan paikallisliikenne 4.1.2016 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka ELYn Imatra-Joutseno-Lappeenranta
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä
LisätiedotKoilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut
Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotLappeenrannan kaupunkiliikenne kehittyy kokeilujen kautta Paikallisliikennepäivät
Lappeenrannan kaupunkiliikenne kehittyy kokeilujen kautta Paikallisliikennepäivät 21.9.2017 Lappeenrannan joukkoliikenne Lappeenrannan kaupunki toimivaltainen viranomainen Kaakkois-Suomen ely-keskus Imatran
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotTyöraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011
1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotLausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä
Lausuntopyyntö 1(6) Palveluosasto LVM/2113/08/2017 10.11.2017 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä Asian tausta Hallitus päätti rautateiden henkilöliikenteen
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotInfotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus
Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne
LisätiedotEtelä-Karjalan taajamajunaselvitys
Etelä-Karjalan taajamajunaselvitys 2010 Tiivistelmä Luumäki Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on noussut esille mahdollisuus aloittaa taajamajunaliikenne rataosalla tulevaisuudessa.
LisätiedotKajaanin kaupunki Ote pöytäkirjasta 19/ ( 7) Kaupunginhallitus
Kajaanin kaupunki Ote pöytäkirjasta 19/2018 1 ( 7) 194 Lausunto rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä 2020-2022 KAJDno-2018-1113 Valmistelija / lisätiedot: Risto Hämäläinen Rautateiden osto- ja velvoiteliikenne
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
LisätiedotJyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2016
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2016 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä
LisätiedotJyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2017 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016
Raportti 1 (8) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016 Raportti 2 (8) Sisältö sivu Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
Lisätiedot10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.
;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotSELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ
SELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ 17.11.2017 1 Selvitystyön tavoitteet ja tehtäväksianto Selvittää eri osapuolten näkemykset rautatierajaliikenteen tilanteesta ja haasteista Pyrkiä esittämään ratkaisuvaihtoehdot
LisätiedotJyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2018
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN Jyväskylän toimivalta-alueen yhdistelmäraportti 2018 Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde Sähköposti & internet
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI. Kokouspäivämäärä. Sivu. Kaupunginhallitus Dnro HML/4496/ /2018
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 22.10.2018 1 Dnro HML/4496/08.00.00/2018 407 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle koskien alueellisen junaliikenteen järjestämisen
LisätiedotImatra Imatrankoski raja suunnittelu
Imatra Imatrankoski raja suunnittelu Vetävät Väylät Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäseminaari 13.9.2017 Muuttuva toimintaympäristö Rajaliikennesopimus FIN-RU 22.12.2016 Rautateiden tavaraliikenteessä
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne
Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotLiite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite
Liite 1. Palvelutasokartta Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite 2018-2020 V (vuoroväli arkisin 60-120min, iltavuoroja, lauantai- ja sunnuntaivuoroja tarpeen
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotJoukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme
Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Otteita LAL:n strategiatyöstä Linja-autoliitto ry on kaikkien Suomessa linja-autoliikennettä harjoittavien ja muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien henkilöliikenneyritysten
LisätiedotKEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2018 1(5)
PÖYTÄKIRJA 13/2018 1(5) Kaupunginhallitus 15.10.2018 AIKA 15.10.2018 klo 17:10-18:30 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 2 (Hallituksen huone) KÄSITELLYT ASIAT Otsikko 196 Järjestäytyminen 197 Lautakuntien
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotVaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen. Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) Cursor Oy
Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) - 13.7.2018 Cursor Oy Taustat ja lähtökohdat Vaalimaalle on kehittymässä monipuolinen työpaikkakeskittymä,
LisätiedotPerustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun
Muistio 1(8) PAO/PMA 23.1.2019 LVM/1620/08/2018 Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun Johdanto Pilottihankkeiden arviointiperusteet Alueellisen junaliikenteen
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotAlueellinen lippujärjestelmäyhteistyö käytännössä
Alueellinen lippujärjestelmäyhteistyö käytännössä Suomen Paikallisliikenneliiton iltapäiväseminaari 16.3.2017 Jyväskylän toimivaltainen viranomainen Kunnat: Jyväskylä, Laukaa ja Muurame Väestö: Jyväskylä
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueella
LUONNOS 8.12.2017 ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueella 2018-2020. PÄÄTÖS Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa toimivalta-alueellaan
LisätiedotLausuntopyyntö alueille_e-s taajamaliikenteen kilpailutus.pdf
Värjymaa Päivi Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Tekninen toimi VL: Korjattu lausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä Lausuntopyyntö alueille_e-s taajamaliikenteen kilpailutus.pdf
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2012 2011 liikenne kulj. kulj. 2013 Etelä-Karjala
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotMUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN
MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN 2017-2018 Viikonlopun yöliikenne, linja 12 Uusi viikonlopun yövuoro (pe-la ja la-su) olisi alla olevan kartan mukainen vihreän ja punaisen
LisätiedotWaltti ja yhteiskäyttöisyys Yhteentoimivuuden toteuttaminen käytännössä
Jari Paasikivi Managing Director TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy Waltti ja yhteiskäyttöisyys Yhteentoimivuuden toteuttaminen käytännössä 1.11.2018 Waltti lippu- ja maksujärjestelmän toiminta-alue 2 TVV
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2011 2010 liikenne kulj. kulj. 2012 Etelä-Karjala
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2017
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotLausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1698/00.04.00/2018 Esittelijä: puh.
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
LisätiedotVenäläiset kuluttajat Suomessa
Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus
LisätiedotUKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla
UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotKOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN OSTOSOPIMUS ALKAEN YLEISINFO KAUPUNGISTA JA LIIKENTEESTÄ
KOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN OSTOSOPIMUS 4.6.2018 ALKAEN YLEISINFO KAUPUNGISTA JA LIIKENTEESTÄ SISÄLTÖ 1. Kouvolan kaupunki 1 2. Kouvolan joukkoliikenne 1 2.1 Matkustajavirta 1 2.2 Reittikartat 1 2.3 Lipputuotteet
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Terv.huollon Yhteensä 2009 2008 liikenne kulj. kulj. kulj.
LisätiedotKaupunginhallitus
Kaupunginhallitus 326 08.10.2018 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä vuosina 2020-2022
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotLULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
LisätiedotOte: Maakuntahallitus Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen
Ote: 22.10.2018 130 Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen 2020-2022 Läsnäolijat... 1 130 Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke
Lisätiedot(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh
Tekninen lautakunta 85 28.06.2016 Tekninen lautakunta 113 20.09.2016 Lausunto Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasojen määrittämisestä 15/08.01/2016, 591/08/2015 Tekninen lautakunta
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/
Aika: 5.10.2018 klo 8.00-10.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Kokouksen jälkeen alkaa ns. pyöreän pöydän neuvottelu MAL4-sopimuksesta. Neuvottelun jälkeen on mahdollisuus
LisätiedotWaltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä
Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Paikallisliikennepäivät, Jyväskylä 17.9.2015 Ari Tuovinen Jyväskylän paikallisliikenne Waltin piirissä Paikallisliikenteen tunnusluvut
LisätiedotJoukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste
Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,
Lisätiedot