Matkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY"

Transkriptio

1 Matkussaari Wind Farm Oy Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 52/2014

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Matkussaari Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Matkussaaren lisäalueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen mahdollisesti sovellettavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole vielä päätöstä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella ja 11 kilometriä Jurvan keskustan kaakkoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Pohjoiskylä ja Lounaispuolen Norrinkylä Teuvalla. Pieni osa tutkimusalueesta lounaislaidassa on Teuvan kunnan puolella (kuva 1). Vuoden 2014 lisätutkimusalue on pinta-alaltaan noin hehtaarin laajuinen kolmeosainen kokonaisuus, josta kaksi läntisintä aluetta levittäytyy vuonna 2013 inventoitujen Rasakankaan ja Matkussaaren tutkimusalueiden ympärille (Ahlman 2013a ja 2013b). Itäisin rajaus on muista alueista irrallaan oleva Karhunmaan osa-alue. Kolmeosaisella alueella on erittäin runsaasti ojitettuja rämeitä, vähäisesti luonnontilaisia soita, monen eri ikäluokan talousmetsiä, hakkuualoja, taimikoita ja maa-aineksenottoalueita sekä pienialaisesti myös viljelysaluetta. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Matkussaaren lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

4 Kuva 1. Matkussaaren lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Rasakankaan tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi pääosin kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4

5 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5

6 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella runsaslukuisimmaksi Matkussaaren alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. Isoviiksi- / viiksisiippa havaittiin vain yhdessä paikassa, mikä ei todennäköisesti kuvasta alueen kokonaistilannetta kunnolla. Lajiparin ääni voidaan havaita vain noin metrin etäisyydeltä, joten löytäminen on haastavaa (taulukko 3). Viiksisiipoista tiedetään Suomessa hyvin vähän, mutta saalistusalueinaan ne käyttävät yleensä suojaisempia metsämaita kuin pohjanlepakot. 6

7 Tulokset ja päätelmät Matkussaaren tutkimusalueelta löydettiin 14 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty, sillä suurin keskittymä oli Sotkalammin kolme yksilöä (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Lisäksi tutkimusalueella tehtiin havainto yhdestä isoviiksi-/viiksisiipasta. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Tutkimusalueen lisäksi pohjanlepakoita havaittiin yhteensä 12 yksilöä alueen ulkopuolella siirtymien aikana. Kuva 2. Matkussaaren tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Isoviiksi-/viiksisiippahavainto esitetään sinisellä pallolla. Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. 7

8 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2013a: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2013b: Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakkoja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):

9 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9

10 10

11 Lehtivuoret Wind Farm Oy Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 45/2014

12 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2

13 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Lehtivuoret Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia kyseisiin eliöryhmiin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Lehtivuorten alueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimapuiston alueelta tehtiin kattavat luontoselvitykset vuonna 2013 (Ahlman 2013), mutta varovaisuusperiaatteen mukaisesti tutkimusaluetta laajennettiin hieman. Lisäalueilta tehtiin täydentäviä tutkimuksia maastokaudella Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun lopun ja elokuun alkupuolen välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin viisi kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähimpiä taajamia ovat koillispuolen Kampinkylä, kaakkoispuolen Kuusistonloukko ja eteläpuolen Juonenkylä (kuva 1). Vuoden 2014 lisätutkimukset koskevat kahta erillistä lisäaluetta, jotka ovat kiinni vuoden 2013 hankealueessa. Kyseessä on näin ollen sama tuulivoimapuisto, jonka reunavyöhykkeiltä tutkittiin lisää mahdollisia luontoarvoja. Kaksi lisäaluetta muodostaa yhteensä 160 hehtaarin laajuisen kokonaisuuden, johon lukeutuu eniten ojitettuja rämeitä. Alueella on myös vähäisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä sekä pieni turvetuotantoalue ja luonnontilaisia soita. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

14 Kuva 1. Lehtivuorten lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Lehtivuorten tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , ja Alue kierrettiin läpi pääosin kävellen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalue saatiin kokonaisuudessaan tarkastettua varsin kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4

15 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5

16 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella ainoaksi Lehtivuorten alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6

17 Tulokset ja päätelmät Kurikan Lehtivuorten tutkimusalueelta löydettiin kesäkuussa kaksi pohjanlepakkoyksilöä ja elokuussa yksi yksilö (kuva 2). Heinäkuussa ei havaintoja tullut lainkaan. Lisäksi alueelta toiselle siirryttäessä läheisien tielinjojen varsilla havaittiin yhteensä kuusi eri yksilöä. Tutkimuksen aikana ei näin ollen löydetty selviä keskittymiä, merkittäviä ruokailupaikkoja tai lisääntymisyhdyskuntoa. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Kuva 2. Tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot (musta pallo) ja (punainen pallo). 7

18 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2013: Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):

19 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9

20 10

21 Kalistanneva Wind Farm Oy Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 60/2014

22 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2

23 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Kalistannevan Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan lisäalueiden soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen mahdollisesti sovellettavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole vielä päätöstä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun jälkipuolen ja elokuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan luoteispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Riitaluoma, itäpuolen Viitala ja koillispuolen Hiivaloukko (kuva 1). Tutkimusalue on pinta-alaltaan noin 532 hehtaarin laajuinen viisiosainen kokonaisuus, joka levittäytyy vuonna 2013 inventoitujen Kalistannevan ja Pahkavuoren tutkimusalueiden ympärille (Ahlman 2013a ja 2013b). Viisiosaisella alueella on tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia kasvatusmetsiä, hakkuualoja, taimikoita, ojitettuja rämeitä, vähäisesti turvetuotantoalueita sekä luonnontilaisia soita. Vesistöjä on hyvin niukasti, eikä viljelysalueita ole yhtä hyvin pientä rajausta lukuun ottamatta lainkaan. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kalistannevan lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

24 Kuva 1. Kalistannevan lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Kalistannevan tutkimusalueen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella kesä-, heinä- ja elokuussa. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4

25 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5

26 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella ainoaksi Kalistannevan alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6

27 Tulokset ja päätelmät Kalistannevan tutkimusalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä havaittiin 26 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia, sillä valtaosa yksilöistä keskittyi tielinjojen läheisyyteen, eikä metsäisillä osuuksilla tehty juuri lainkaan havaintoja. Kuva 2. Kalistannevan tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (sininen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoin. 7

28 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2013a: Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2013b: Kurikan Pahkavuoren tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):

29 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9

30 10

31 Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 67/2014

32 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2

33 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Joupinkangas Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa sijaitsevan Joupinkankaan alueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen vaadittavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole vielä päätöstä. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään kesäkuun ja elokuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 15 kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolinen Norinkylä Teuvan puolella, Jurva luoteispuolella ja Pohjoiskylä kaakkoispuolella. Tutkimusalue on noin 979 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös hyvin runsaasti ojitettuja rämeitä sekä luonnontilaisia soita. Yleisluonteeltaan alue on varsin karu, eikä reheviä ja ravinteikkaita elinympäristöjä ole mainittavasti. Alueella ei ole myöskään peltolohkoja. Ainoa vesistö koskee pohjoisosan Rauhalammia (kuva 1). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Joupinkankaan pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja-biologi Hanna Tuominen ja luontokartoittaja Keijo Seppälä. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

34 Kuva 1. Joupinkankaan tutkimusalue on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. TUTKIMUSMENETELMÄT Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Joupinkankaan selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi kävellen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4

35 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5

36 LEPAKOIDEN ELINTAVOISTA Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. LEPAKOT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella melko tavalliseksi alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6

37 TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Joupinkankaan tutkimusalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä löydettiin 13 pohjanlepakkoa, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei havaittu (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei löydetty. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on kuitenkin melko tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Kuva 2. Tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. 7

38 KIRJALLISUUS Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):

39 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9

40 10

41 Saunamaa Wind Farm Oy Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 46/2014

42 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2

43 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Saunamaa Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Saunamaan lisäalueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun puolivälin ja elokuun alkupuolen välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 14 kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella, 11 kilometriä Jurvan keskustan kaakkoispuolella ja 22 kilometriä Teuvan keskustan koillispuolella. Lähimpiä taajamia ovat koillispuolen Pohjoiskylä, itäpuolen Polvenkylä ja lounaispuolella sijaitseva Norinkylä. Tutkimusalue on kahden eri kunnan alueella; osa on Teuvan puolella ja osa Kurikassa (kuva 1). Tutkimusalue on noin 662 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös melko runsaasti ojitettuja rämeitä. Luonnontilaisia soita on niukasti, samoin viljelyalueita. Metsien ikärakenne on monin paikoin nuorta ja hakkuualoja sekä taimikoita on yleisesti alueella. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

44 Kuva 1. Saunamaan lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Saunamaan tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi pääosin kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalue saatiin kokonaisuudessaan tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4

45 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5

46 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella runsaslukuisimmaksi Saunamaan alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. Isoviiksi- / viiksisiippa havaittiin vain yhdessä paikassa, mikä ei todennäköisesti kuvasta alueen kokonaistilannetta kunnolla. Lajiparin ääni voidaan havaita vain noin metrin etäisyydeltä, joten löytäminen on haastavaa (taulukko 3). Viiksisiipoista tiedetään Suomessa hyvin vähän, mutta saalistusalueinaan ne käyttävät yleensä suojaisempia metsämaita kuin pohjanlepakot. 6

47 Tulokset ja päätelmät Teuvan ja Kurikan Saunamaan tutkimusalueelta löydettiin kymmenen pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Lisäksi vuoden 2013 tutkimusalueella tehtiin havainto yhdestä isoviiksi-/viiksisiipasta. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Kuva 2. Saunamaan tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Isoviiksi-/viiksisiippahavainto esitetään sinisellä pallolla. Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. 7

48 KIRJALLISUUS Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):

49 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9

50 10

51 Rasakangas Wind Farm Oy Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 54/2014

52 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2

53 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Rasakangas Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Rasakankaan lisäalueiden soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 15 kilometriä Kurikan keskustan länsiluoteispuolella ja kuusi kilometriä Jurvan kaakkoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat pohjoispuolen Tainuunmäki ja lounaispuolen Kentankylä (kuva 1). Tutkimusalue on pinta-alaltaan noin 774 hehtaarin laajuinen kolmeosainen kokonaisuus, joka levittäytyy vuonna 2013 inventoitujen Rasakankaan ja Kalistannevan tutkimusalueiden ympärille (Ahlman 2013a ja 2013b). Kolmeosaisella alueella on pääosin tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia kasvatusmetsiä, hakkuualoja, taimikoita, ojitettuja rämeitä ja luonnontilaisia soita. Alueen itäreunalla on mosaiikkimainen ja allikkoinen suokokonaisuus läheisen Takanevan turvetuotantokentän laidalla. Viljelysalueita ja kulttuuriympäristöjä ei ole käytännössä ollenkaan. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Rasakankaan lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

54 Kuva 1. Rasakankaan lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Rasakankaan tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella kesä-, heinä- ja elokuussa. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4

55 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5

56 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella ainoaksi Rasakankaan alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6

57 Tulokset ja päätelmät Rasakankaan tutkimusalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä havaittiin 23 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty, sillä suurin keskittymä oli Kittilänkankaan pohjoispuolen kolme yksilöä (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia, sillä valtaosa yksilöistä keskittyi tielinjojen läheisyyteen, eikä metsäisillä osuuksilla tehty juuri lainkaan havaintoja. Kuva 2. Rasakankaan tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoin. 7

Finventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Finventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Lehtivuoret Wind Farm Oy. Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Lehtivuoret Wind Farm Oy. Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Lehtivuoret Wind Farm Oy Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 69/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 65/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Matkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Matkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Matkussaari Wind Farm Oy Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 75/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Rasakangas Wind Farm Oy. Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Rasakangas Wind Farm Oy. Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Rasakangas Wind Farm Oy Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 81/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus LIITE 8. Pyhäjoen Karhunnevankankaan. lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus LIITE 8. Pyhäjoen Karhunnevankankaan. lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 96/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Kalistanneva Wind Farm Oy. Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Kalistanneva Wind Farm Oy. Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Kalistanneva Wind Farm Oy Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 82/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 69/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

Saunamaa Wind Farm Oy. Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saunamaa Wind Farm Oy. Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saunamaa Wind Farm Oy Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 74/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 94/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 80/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista... 5 Lepakot

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 22/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN

PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Suomen lepakot ja niiden ekologiaa... 4 Lepakoiden suojelu...

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Suomen lepakot ja niiden ekologiaa... 4 Lepakoiden suojelu...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 29/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 83/2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN SYYS- MUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN SYYS- MUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN SYYS- MUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Suomen lepakot ja niiden ekologiaa... 4 Lepakoiden suojelu... 4

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 16/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 113/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat henkilöt... 5

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 0 AHLMAN GROUP OY Raportteja 0/0 sisällysluettelo Johdanto... Raportista... Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 87/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 94/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 ALMAN GROUP OY Raportteja 53/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki

PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki LEPAKKOSELVITYS 30.9.2014 PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ

LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja

Lisätiedot

Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy. Perhon Alajoen tuulivoimapuiston kanalintuselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy. Perhon Alajoen tuulivoimapuiston kanalintuselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Perhon Alajoen tuulivoimapuiston kanalintuselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Sisaruspohja. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen &

Lisätiedot

SUOMEN HYÖTYTUULI OY LAUSUNTO LEPAKOISTA PORIN KIRRINSANNAN JA SACHTLEBENIN TUULIVOIMAPUISTOJEN ALUEILLA 2012 AHLMAN

SUOMEN HYÖTYTUULI OY LAUSUNTO LEPAKOISTA PORIN KIRRINSANNAN JA SACHTLEBENIN TUULIVOIMAPUISTOJEN ALUEILLA 2012 AHLMAN SUOMEN HYÖTYTUULI OY LAUSUNTO LEPAKOISTA PORIN KIRRINSANNAN JA SACHTLEBENIN TUULIVOIMAPUISTOJEN ALUEILLA 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus LIITE 16 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi Sikamäki N131 x 6 x HH144 ja Oinaskylä N131 x

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista...

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista... 4 Lepakot lainsäädännössä...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957

HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 KARTOITUSRAPORTTI 17.8.2007 Otsikko: Herrainsuon lepakkoselvitys 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto

Lisätiedot

Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010

Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Nina Hagner Wahlsten, BatHouse. 28.2.2010. 1 Johdanto 2 2 Lepakot ja tuulivoima 2 3 Lepakoiden suojelu 3 4 Lepakoiden ekologiaa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Honkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Honkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI onkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY Raportteja 9/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY RAPORTTEJA 7/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

Käpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys

Käpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Käpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys Raportti Donna ID: 2 060 610 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35417P001 Raportti 1 (11) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava-

Vähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava- PIRKKALAN KUNTA Vähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava- ja lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35644P002 Raportti Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään Alahonkajoen tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään Alahonkajoen tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään Alahonkajoen tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY RAPORTTEJA 6/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008

LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 1.9.2008 Otsikko: Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Kannen kuva: Isoviiksisiippa/Teemu

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 62/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Koverharin lepakkoselvitys

Koverharin lepakkoselvitys Koverharin lepakkoselvitys Hangon satama Heikki Holmén 13.9.2016 2 (8) 13.9.2016 Koverharin lepakkoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT SUOMESSA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 5

Lisätiedot

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Mattilanmäki. Kartoitusraportti 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY Raportteja 5/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Lepakot ja tuulivoima Tutkimuksen haasteet ja hyödyt

Lepakot ja tuulivoima Tutkimuksen haasteet ja hyödyt Tutkimuksen haasteet ja hyödyt Klicka här för att ändra format på underrubrik i bakgrunden Nina Hagner-Wahlsten, Year of the Bat - Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Suomen lepakkotieteellinen yhdistys

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

RAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008

RAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008 RAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 28.8.2008 Otsikko: Raholan kartanon alueen lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 15/2017 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä

Lisätiedot

Kauhavan kaupunki. Kauhavan Alahärmän osayleiskaava-alueen kanalintuselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY

Kauhavan kaupunki. Kauhavan Alahärmän osayleiskaava-alueen kanalintuselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Kauhavan kaupunki Kauhavan Alahärmän osayleiskaava-alueen kanalintuselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 8/2016 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015

Suomen Luontotieto Oy. Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015 Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015 Havaitut pohjanlepakot saalistivat Kemijokivarressa Suomen Luontotieto Oy 31/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO. Turun kehätien (E18) lepakkoselvitys. Raportti

LIIKENNEVIRASTO. Turun kehätien (E18) lepakkoselvitys. Raportti LIIKENNEVIRASTO Turun kehätien (E18) lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33411 Raportti 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246-004 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

PÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY PÖYRY FINLAND OY Huso Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaalueen metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 2/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

LIITE 15. Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Yhteenveto Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoista AHLMAN GROUP OY.

LIITE 15. Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Yhteenveto Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoista AHLMAN GROUP OY. Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy LIITE 15 L Yhteenveto Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoista 213 214 AHLMAN GROUP OY RapoRtteja 1/216 SiSällYSluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006

Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006 Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Harvialan kartanoalueen asemakaava-alueen. lepakkoselvitys 2014

Harvialan kartanoalueen asemakaava-alueen. lepakkoselvitys 2014 Tutkimusraportti 1.10.2014 Harvialan kartanoalueen asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2014 JANAKKALAN LUONTO JA YMPÄRISTÖ RY Ari Lehtinen Sisällys 1 Johdanto----------------------------------------------------------------------------3

Lisätiedot

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land

Lisätiedot

Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007

Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007 Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007 Kartoitusraportti Syyskuu 2007 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja niiden

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma

Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma 1 Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n kaavoitus- ja rakennussuunnitelma Lepakkoselvitys 2013 Pekka Rintamäki 2013 2 1. Johdanto Lepakot ovat pitkäikäisiä (jopa yli 30 vuotta) nisäkkäitä ja Suomessa

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys

Lisätiedot

ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS

ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 12 Vastaanottaja Ilmatar Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 11.9.2012 Viite 82142499-02 ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS ILMATAR

Lisätiedot

Lappeenranta-Nuijamaa vt 13 lepakkopotentiaalin arviointi 2014

Lappeenranta-Nuijamaa vt 13 lepakkopotentiaalin arviointi 2014 Lappeenranta-Nuijamaa vt 13 lepakkopotentiaalin arviointi 2014 Timo Metsänen 18.5.2014 www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...2 3 TIET JA LEPAKOT... 3 4 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...4

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

suunnittelualueen potentiaaliset lepakkolajit

suunnittelualueen potentiaaliset lepakkolajit Lepakko Lepakoiden, maailman ainoiden lentävien nisäkkäiden tyypilliset elinkierron piirteet, kuten hidas lisääntyminen, kotipaikkauskollisuus ja pitkäikäisyys, tekevät lepakoista hyvin herkkiä ympäristön

Lisätiedot

TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS

TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS Vastaanottaja TuuliWatti Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 22.12.2011 Viite 82129132-04 TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON LEPAKKOSELVITYS

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3

Lisätiedot

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot