Oikeusministeriö Dnro 26/2009 PL VALTIONEUVOSTO (48) Lausuntopyyntönne OM 15/021/2006, OM044:00/2006, 27.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeusministeriö Dnro 26/2009 PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 25.9.2009 1 (48) Lausuntopyyntönne OM 15/021/2006, OM044:00/2006, 27.5."

Transkriptio

1 Oikeusministeriö Dnro 26/2009 PL VALTIONEUVOSTO (48) Lausuntopyyntönne OM 15/021/2006, OM044:00/2006, ESITUTKINTA-, PAKKOKEINO- JA POLIISILAKIEN KOKONAISUUDISTUS Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto kunnioittavasti esittää seuraavan. Vireillä oleva kokonaisuudistus on tärkeä ja eduskunnan moneen kertaan toteamalla tavalla välttämätön. On valitettavaa, ettei toimikunta ehtinyt käsitellä kaikkia tärkeitä asiaan liittyviä kysymyksiä. Huolestuttavin puute on asianosaisjulkisuutta koskevat uudet säännökset. Tämän lausunnon lopussa on kootusti Suomen Asianajajaliiton näkemyksiä siitä millaisia asianosaisjulkisuutta koskevia säännöksiä hallituksen esitykseen tulisi sisällyttää. Yleisiä huomioita Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan asettamispäätöksen mukaan uudistuksen yleiseksi tavoitteeksi on asetettu lukuisten osittaisuudistusten vuoksi vaikeaselkoiseksi muodostuneen lainsäädäntökokonaisuuden selkeyttäminen sekä toimivaltuuksien uudistaminen siten, että toisaalta rikostorjunnan tehokkuusvaatimukset ja toisaalta perusja ihmisoikeudet otetaan tasapuolisesti huomioon. Asetetut tavoitteet ovat olleet hyvin kunnianhimoiset, mutta myös erittäin tervetulleet huomioon ottaen esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien huomattavat uudistustarpeet ja niiden merkitys oikeusturvan takaajana viranomaisten kohdistaessa esitutkinta ja pakkokeinoja kansalaiseen. Toimikunnan mietinnön valmistuttua Suomen Asianajajaliitto toteaa ensinnäkin, että ehdotetut uudistukset ovat suurelta osin onnistuneita ja ne selkeyttävät nykyistä lainsäädäntöä sekä teknisesti että sisällöllisesti. Samalla on kuitenkin todettava, että kaikilta osiltaan asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu ja lakien jatkovalmistelu edellyttää useiden kohtien perusteellista uudelleenarvioimista ja myös periaatteellista keskustelua siitä, mihin suuntaan lainsäädäntöämme ollaan kehittämässä. Suomen Asianajajaliiton edustajina toimikunnassa olleiden asianajaja Tuija Turpeisen ja Markku Fredmanin eriävässä mielipiteessä on hyvin ansiokkaasti tuotu esille keskeisimmät jatkovalmistelua edellyttävät kysymykset. Suomen Asianajajaliitto viittaa

2 2 kaikilta osiltaan eriävässä mielipiteessä lausuttuun ja kannattaa siinä esille nostettuja muutos- ja uudistusehdotuksia valmisteltaviin lakeihin. Sen lisäksi, että uudistusehdotusten kohteena olevat lait edellyttävät edellä todetuin tavoin jatkovalmistelua, on toimikunnan mietintö nostanut esille myös muun lainsäädännön uudistamistarpeen. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että kiireellisin uudistustarve on oikeudenkäymiskaaren 17 luvulla. Kuten asianajaja Turpeisen ja Fredmanin eriävästä mielipiteestäkin ilmenee, on Suomen Asianajajaliitto tehnyt toukokuussa 2008 aloitteen OK 17 luvun uudistamiseksi kokonaisuudessaan. Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla on aloitteen johdosta valmistunut päivätty arviomuistio OK 17 luvun säännösten uudistamisesta. Muistiossa katsotaan, ettei ole varmaa vastaavatko säännökset kaikilta osin perus- ja ihmisoikeuksien vaatimuksia. Nyt käsillä oleva lainsäädäntöuudistus osoittaa, että OK 17 luvun uudistamistarve on ilmeinen ja mainittu luku on auttamattomasti lainsäädännöllisesti vanhentunut. Räikeimmin lainsäädännön vanhentuminen ilmenee läheisten oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksen selvittämiseen ja eräissä ammatissa toimivien henkilöiden todistamista koskevista kielloista. Nykyinen oikeudenkäymiskaaren 17 luku ei tunne avoliittoa, rekisteröityä parisuhdetta tai ylipäätänsä nykyaikaisia uusperheitä (vrt. OK 17:20) eikä toisaalta terveydenhuollon ammattilaisista psykologia, terapeuttia tai sairaanhoitajaa (vrt. OK 17:23. 1 momentti 3. kohta). Kuitenkin juuri tässä henkilöpiirissä tulee erittäin usein esiin tilanteita, joissa henkilöiden tosiasiallinen läheisyys on este todistamiselle tai henkilön asema on ammattinsa puolesta sellainen, että hän on saanut siinä hyvinkin luottamuksellista tietoa asiakkaansa olosuhteista ja asioista, joista hänen tulee kieltäytyä todistamasta. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että oikeudenkäynnissä todistamista koskeva lainsäädäntö tulee saattaa pikimmin vastaamaan modernin yhteiskunnan arvoja ja tarpeita. Esitutkintalaki 1 luku Yleiset säännökset 2 Esitutkinnassa selvitettävät asiat Ehdotetun pykälän mukaan esitutkinnassa selvitetään 1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syytteestä päättämistä ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat; 2) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi; 3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 :n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja 4) suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä. Suomen Asianajajaliitto kannattaa toimikunnan lisäysehdotuksia. Esitutkinnan tehokkaan toimittamisen vaatimus puoltaa lisäystä asian laadun edellyttämällä tavalla. Koska esitutkinnassa on pyrittävä selvittämään sekä epäiltyä vastaan

3 3 että hänen puolestaan puhuvat seikat ja toisaalta esitutkinta on asianomistajan kannalta oikeussuojakeino, on tutkintaan suunnattava riittävästi voimavaroja. Ehdotettuun pykälään mukaan lisätään sana epäilty sanan rikos eteen. Esitutkinnan luonteen johdosta epäillyn rikoksen korostaminen puoltaa lisäystä. Lisäys..ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat parantaa asianosaisen aseman asianmukaista valvomista ja asianosaisen avustamista oikeudenkäynnissä, koska jo esitutkintamateriaalista ilmenisi sekä rangaistukseen että muihin seuraamuksiin liittyvät seikat, jotka nykykäytännössä ilmenevät usein vasta suullisessa pääkäsittelyssä. Erityisen tärkeänä koemme sen, että nyt ehdotuksen mukaan tunnustetaan se tosiasia, että esitutkinta suoritetaan myös jutun asianosaisten (eikä ainoastaan syyttäjän ja tuomioistuimen) intressissä. Tämä käy hyvin ilmi siitä, että 2 :n 2 momentissa todetaan, että esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti. 2 luku Esitutkintaan osalliset 2 Tutkinnanjohtaja Ehdotetun 2 1 momentin mukaan esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii pakkokeinolain 2 luvun 9 :ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Virallinen syyttäjä toimisi tutkinnanjohtajana kuitenkin vain 4 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Asian laatuun liittyvästä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä saisi tutkinnanjohtajana olla poliisin toimittamassa esitutkinnassa rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli ja muun viranomaisen toimittamassa esitutkinnassa virkamies, jonka oikeudesta toimia tutkinnanjohtajana laissa säädetään erikseen. Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on vuonna 2003 jättämässään mietinnössä esittänyt syyttäjien ja poliisin yhteistyön kehittämisestä mm. seuraavaa: Rikosoikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen yhteydessä 1990-luvulla oli esillä ajatus esitutkinnan johtamisen siirtämisestä poliisilta syyttäjille (Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen. Työryhmän mietintö OLJ 1993:1). Hallitus ei kuitenkaan tällaista esittänyt vaan esitutkinnan johtaminen säilytettiin poliisilla. Näin siitä huolimatta, että esitutkinnassa valmistellaan rikosoikeudenkäyntiä, jossa valtion puhevaltaa käyttää syyttäjä. Nykyistä rikosprosessia ja sen pääkäsittelyn turvaamista edesauttaisi, jos syyttäjät saisivat hoitaakseen osan nykyisistä tutkinnanjohtajien tehtävistä. Syyttäjät voisivat esimerkiksi päättää laajoissa ja vaikeissa jutuissa tutkinnan lopettamisesta, tutkinnan laajuudesta, vangitsemisvaatimuksista ja muiden tuomioistuinten myötävaikutusta edellyttävien pakkokeinojen hakemisesta. Myös uusien ns. epäkonventionaalisten tutkintakeinojen (esimerkiksi valeostot ja peitetoiminta) käytössä syyttäjän tulisi olla selkeässä vastuuasemassa. Komitean kannanotto Komitea katsoo, että syyttäjien ja poliisin yhteistyötä on tehostettava. Nykyisen rikosprosessin ja sen pääkäsittelyn kannalta olisi myönteistä, jos syyttäjät saisivat hoitaakseen osan nykyisistä tutkinnanjohtajien tehtävistä. Syyttäjät voisivat esimerkiksi laajoissa ja vaikeissa jutuissa päättää tutkinnan lopettamisesta, tutkinnan laajuudesta, vangitsemisvaatimuksista ja muiden pakkokeinojen hake-

4 4 misesta ja ajamisesta tuomioistuimessa. Myös loppulausuntomenettelyä rikosasioissa tulisi kehittää palvelemaan nykyistä paremmin pääkäsittelyä. Suomen Asianajajaliitto haluaa vielä erikseen nostaa esille Turpeisen ja Fredmanin eriävässä mielipiteessä esille nostetun kysymyksen syyttäjän asemasta tutkinnanjohtajana. Kuten eriävästä mielipiteestä ilmenee, toimikunnan kuulemista asiantuntijoista kaksi (Frände ja Niemi) ovat todenneet, että yksi syy Suomessa ongelmaksi tulleisiin liian pitkiin rikosoikeudenkäynteihin voi olla se, ettei syyttäjä johda esitutkintaa. Käytännön asianajajatyössä tämä asiantuntijoiden huomio on ollut mahdollista useaan otteeseen todeta paikkaansa pitäväksi. Suomessa oikeudenkäyntien huomattavimpana oikeusturvaongelmana on ollut jo pitkään liian pitkäksi venyneet oikeudenkäynnit, joista Suomi on saanut useita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavia ratkaisuja. Mikäli rikosoikeudenkäyntien kestoa on mahdollista lyhentää siirtymällä syyttäjävetoiseen tutkinnanjohtajuuteen, kannattaa Suomen Asianajajaliitto tämän uudistusehdotuksen nostamista esille mietinnön lausuntokierroksella ja sitä seuraavassa jatkovalmistelussa. Samalla Suomen Asianajajaliitto pitää perusteltuna käydä keskustelua ylipäätänsä syyttäjälaitoksen resurssien riittävyydestä. Mikäli rikosprosessi tulee kehittymään siihen maailmanlaajuisesti noudatettuun menettelyyn, jossa syyttäjät ovat rikosasian tutkinnanjohtajia tai syyttäjille ylipäätänsä annetaan yhä enemmän tutkinnanjohtajan tehtäviä, edellyttää tämä muuttuva tilanne syyttäjälaitoksen resurssien lisäämistä siten, että muuttuvasta tilanteesta on mahdollisuus selvitä. Tämä resurssien lisäys parantaa rikosasian asianosaisen oikeusturvaa niin nopeutuneen rikosprosessin kuin laadukkaamman syyttäjätoiminnankin johdosta. 5 Esitutkinnan asianosaiset Suomen Asianajajaliitto kannattaa esitutkinnan asianosaisten määrittämistä esitutkintalaissa. Kuten toimikunnan ehdotuksesta ilmenee, laki perustaa lukuisia oikeuksia ja velvollisuuksia asianosaisille. Osin asianosaisen oikeudet ja velvollisuudet on määritetty toimikunnan ehdotuksessa vajavaisesti esimerkiksi rikoksesta epäillyn ja asianomistajan oikeus saada käyttöönsä esitutkintapöytäkirja, rikoksesta epäillyn ja asianomistajan oikeus saada tietoonsa ja käyttöönsä esitutkinnassa kertynyt siinä oikeudenkäynnissä relevantti tieto ja aineisto, jota esitutkinnassa valmistellaan. Näitä seikkoja käsitellään kunkin säännösehdotuksen kohdalla erikseen. 4 luku Esitutkintaperiaatteet ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden oikeudet Toimikunnan mietinnön yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut rikostorjunnan tehokkuusvaatimuksen ja perus- ja ihmisoikeuksien tasapuolinen huomioon ottaminen. Rikoksesta epäillyn kannalta huomattavimmat uudistukset sisältyvät esitutkintalain 4 lukuun, jossa on säädetty esitutkintaperiaatteista ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden oikeuksista. Suomen Asianajajaliitto pitää kannatettavana esitutkintaan osallistuvien henkilöiden oikeuksien tarkkaa kirjaamista lainsäädäntöön. Ehdotetussa esitutkintalain 4 luvussa on myönteisellä tavalla nostettu esille rikoksesta epäillyn oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa (esitutkintalain 4 luku 10 ). Vastaavasti esitutkintalain 7 luvun 10 :ssä on säädetty, että rikoksesta epäillylle on ennen kuulustelua muun ohella ilmoitettava oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnasta ja

5 5 1 Tasapuolisuusperiaate siitä, milloin hänelle voidaan määrätä puolustaja. Ehdotetut uudistukset parantavat epäillyn oikeusturvaa nykyiseen tilanteeseen nähden, mutta ne eivät ole vieläkään sellaisia, että ne tosiasiassa kaikissa tapauksissa varmistaisivat rikoksesta epäillylle oikeuden saada tieto riittävän ajoissa. Ehdotuksessa poliisin tekemälle kirjalliselle ilmoitukselle mahdollisuudesta käyttää avustajaa on asetettu kolme eri ajankohtaa eli se on tehtävä kiinniottamisen, pidättämisen tai vangitsemisen yhteydessä. Lainkohdan sanamuodon perusteella poliisi voi itse valita jonkin edellä mainituista kolmesta ajankohdasta, jolloin ilmoitus on tehtävä. Mikäli poliisi ilmoittaa avustajan käyttämisen mahdollisuudesta vasta vangitsemisen yhteydessä, tarkoittaa se sitä, että rikoksesta epäilty on ollut säännönmukaisesti vapautensa menettäneenä jo useita vuorokausia ennen kuin hänelle tämä ilmoitus tehdään. Epäillyn oikeusturvan ja lakiuudistuksen tavoitteiden kannalta kuvattu tilanne on kestämätön. Ehdotetun pykälän mukaan esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet. Pykälä vastaa voimassa olevan esitutkintalain 7 :n 1 momenttia. Mietinnössä todetaan se tosiasia, että joskus vain rikoksesta epäillyllä on tiedossaan seikka tai todiste, joka voi tukea hänen syyttömyyttään. Toisaalta säännöksen alkuperäisissä perusteluissa todetaan (HE 14/1985 vp), että kysymyksessä on periaate, joka liittyy pyrkimykseen aineellisen totuuden selvittämiseen tutkittavassa asiassa. Suomen Asianajajaliitto nostaa esille kysymyksen siitä, että millä edellytyksillä henkilö voidaan asettaa esitutkinnassa rikoksesta epäillyksi. Tätä ei ole ehdotuksessa käsitelty. 3 Oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksen selvittämiseen Ehdotetun pykälän mukaan rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään. Suomen Asianajajaliitto kannattaa toimikunnan esittämää periaatteen sisällyttämistä esitutkintalakiin. Pykälässä tuodaan esille ns. itsekriminointikielto, joka on kansainvälisesti tunnustettu periaate. Periaate ilmenee kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklasta ja sen katsotaan kuuluvan myös EIS:n edellyttämään oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Periaatteen sisältönä on se, että rikoksesta epäillyn ei tarvitse esitutkinnassa lausua mitään ja että hänellä ei ole totuudessa pysymisvelvollisuutta. Suomen Asianajajaliitto haluaa tuoda esille ongelman niissä tilanteissa, joissa henkilö haluaa käyttää oikeuttaan olla vastaamatta kysymyksiin tai muutoin myötävaikuttamaan asian tutkintaan. Epäilty joutuu kuitenkin säännönmukaisesti istumaan kuulusteluissa useina päivinä ja vastaamaan yhä uudelleen ja uudelleen samoihin kysymyksiin. Tämä voidaan nähdä myös painostuksena luopua vaitiolo-oikeudestaan.

6 6 Suomen Asianajajaliitto esittää, että lakiin otettaisiin säännös siitä, ettei esitutkinnassa saa painostaa epäiltyä luopumaan laillisista oikeuksistaan, kuten oikeudesta olla myötävaikuttamatta itseään kohdistuvan rikosepäilyn selvittämiseen. Ehdotamme uutta 4 luvun 15 :ää seuraavasti: 10 Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa 15 Painostuskielto Esitutkintaviranomainen ei saa painostaa asianosaista luopumaan hänelle lain mukaan kuuluvista oikeuksista. Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädetään, että asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Tätä on syytä korostaa, koska omien ja Eurooppalaisen kidutuksen vastaisen komitean CPT:n havaintojen mukaan oikeuden toteutumisessa on ollut puutteita. Suomen Asianajajaliitto ehdottaa, että lain jatkovalmistelussa esitutkintalain 4 luvun 10 :ää muutetaan siten, että rikoksesta epäillylle on ilmoitettava oikeudesta avustajaan välittömästi jo kiinniottamisen ja pidättämisen jälkeen, jolloin rikoksesta epäillyn oikeus käyttää avustajaa toteutuu lain tarkoittamilla tavoin silloin kuin hän sitä haluaa. Ehdotamme, että säännös korjataan kuulumaan seuraavasti Asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Asianosaiselle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta, jollei asia ole suppeassa esitutkinnassa käsiteltävä. Rikoksesta epäillylle oikeudesta on kirjallisesti ilmoitettava viipymättä vapaudenmenetyksen [poist.] tapahduttua. Edelleen Suomen Asianajajaliitto katsoo, että samalla esitutkintalakiin tulee lisätä säännökset siitä, miten 4 luvun 10 :n mukaisesta oikeudesta ilmoittaminen tulee dokumentoida esitutkintapöytäkirjaan. Suomen Asianajajaliitto esittää, että esitutkintapöytäkirjaan tehdään erillinen kirjaus edellä mainitun oikeuden ilmoittamisesta epäillylle kelloajan tarkkuudella. Vain tällä tavoin on mahdollista luotettavasti jälkikäteen kontrolloida se, milloin oikeudesta käyttää avustajaa on informoitu. Edelleen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että, epäillyn tiedossa olevalle avustajalle ilmoitetaan asiakkaan kiinniottamisesta ja pidättämisestä. Tämä osaltaan turvaa esitutkintalain 4 luvun 10 :ssä säädetyn oikeuden toteutumisen. Luontevasti tämä epäillyn oikeusturvaa vahventava lisäys on säädettävissä esitutkintalain 4 luvun 11 :ään, jossa on jo nyt säädetty epäillyn yhteydenpidosta avustajaansa. Myös tästä avustajalle tehtävästä ilmoituksesta tulee tehdä kirjaus esitutkintapöytäkirjaan, kuten edellä on todettu epäillylle tehtävän ilmoituksen osalta. 11 Epäillyn yhteydenpito avustajaan Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan rikoksesta epäiltynä kiinniotetulla, pidätetyllä tai vangitulla on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse

7 7 siten kuin tutkintavankeuslaissa (768/2005) ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa (841/2006) tarkemmin säädetään. Pykälän 1 momentti lähtee rikoksesta epäillyn näkökulmasta, samoin kuin voimassa oleva lakikin. Voimassa olevan lain mukaan rikoksesta epäillyllä, joka on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu, on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse siten kuin tutkintavankeuslaissa (768/2005) ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa (841/2006) tarkemmin säädetään. ROL 2 luku 7 :n mukaan puolustajan ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan tulee niin pian kuin mahdollista neuvotella päämiehensä kanssa ja ryhtyä valmistelemaan hänen avustamistaan sekä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joita tämän oikeuksien valvominen vaatii. Suomen Asianajajaliitto ei pidä kannatettavana, että esitutkintalaissa todetaan ainoastaan rikoksesta epäillyllä olevan oikeus pitää yhteyttä avustajaansa. Epäillyn ja vapautensa menettäneen avustajan työn asianmukainen hoitaminen edellyttää mahdollisuutta yhteydenpitoon myös avustajan aloitteesta hänen katsoessaan sen tarpeelliseksi. Tuomioistuimen määräämä puolustaja tai oikeudenkäyntiavustaja ei voi hoitaa hänelle laissa säädettyjä tehtäviä, mikäli häneltä päämiehen ymmärtämättömyyden johdosta evätään yhteydenpito. Suomen Asianajajaliitto esittää, että pykälä muutetaan kuulumaan seuraavasti: Rikoksesta epäillyllä kiinniotetulla, pidätetyllä tai vangitulla ja hänen avustajallaan tai puolustajallaan on oikeus pitää yhteyttä toisiinsa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse siten kuin tutkintavankeuslaissa (768/2005) ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa (841/2006) tarkemmin säädetään. Esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että epäillyn ja hänen avustajansa yhteydenpidon luottamuksellisuus turvataan. Koska mietinnössä on ehdotuksia myös tutkintavankeuslain muuttamiseksi, esitämme, että avustajan oikeus pitää yhteyttä päämieheensä kirjataan myös tässä yhteydessä tutkintavankeuslakiin ja lakiin poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta. 12 Kieli Toimikunta ei ole ottanut huomioon Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehtyä sopimusta Pohjoismaisten kansalaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään muussa pohjoismaassa (SK: 11/1987). Sopimus koskee muun muassa tuomioistuimia ja poliisiviranomaisia. Sopimus on tullut Suomessa voimaan asetuksella (SK: 40/1987). Suomi on sopimuksen 2 artiklassa sitoutunut vaikuttamaan siihen, että sopimusvaltion kansalainen tarvittaessa voi käyttää omaa kieltään asioidessaan sopimusvaltion viranomaisissa. Sopimusvaltion kansalaisen pitäisi saada tarvittava tulkitsemis- ja kääntämisapu, mikäli mahdollista. Toimikunta ei esitä mitään säännöksiä asiakirjojen kääntämisestä. Pohjoismaista kielisopimusta lienee kuitenkin tulkittava niin, että esimerkiksi Islannin kansalaisella on oikeus omakieliseen tulkkiin ja tarvittaessa myös kääntämisapuun. Jatkovalmistelussa tulisi miettiä em. sopimuksen vaatimuksia.

8 8 14 Asianosaisjulkisuus esitutkinnassa Suomen Asianajajaliitto tähdentää, että asianosaisjulkisuus esitutkinnassa on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytys. Esitutkinnassa valmistellaan asia siten, että sen perusteella asianmukainen syyteharkinta ja mahdollinen rikosoikeudenkäynti on mahdollista toteuttaa. Rikosoikeudenkäynnissä ratkaistaan rikoksesta epäillyn syyllisyys syytteen mukaiseen tekoon. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei ole mahdollinen, ellei rikoksesta epäillyn oikeutta saada tietoonsa ja käyttöönsä kaikki puolustukselleen relevantti aineisto ole varmistettu lainsäädännöllä ja käytännössä myös toteutettu. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla edellyttää oikeudenkäyntimenettelyn olevan kontradiktorista myös menettelykysymyksissä ja osapuolia kohdeltavan tasaarvoisesti. Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisen on tuotava rikoksesta epäillylle ja syytetylle tietoon kaikki relevantti näyttö, myös hänelle myönteinen. Suomen Asianajajaliitto viittaa tältä osin myös asianajaja Markku Fredmanin ja Tuija Turpeisen eriävässä mielipiteessä asiasta lausuttuun. Toimikunnan ehdotus asianosaisjulkisuutta koskevaksi yleissäännökseksi ei vastaa täsmällisesti sitä, mitä toimikunta katsoo siltä osin haluttavan säätää, ks. yksityiskohtaiset perustelut s.324. Toimikunnan ehdotuksen lähtökohtana on perusteluista ymmärrettynä se, että asianosaisella on lähtökohtaisesti oikeus saada tieto esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista. Suomen Asianajajaliitto kannattaa tätä pääperiaatetta ja ehdottaa, että tätä oikeutta vahvennetaan siten, että se muodostaisi ensimmäisen momentin säännöksessä. Tämän pääperiaatteen jälkeisissä momenteissa säädettäisiin pääperiaatetta koskevista poikkeuksista. Toimikunnan ehdottama poikkeus tähän pääsääntöön koskee sitä, että tiedonsaanti haittaisi rikoksen selvittämistä. Tältä osin perusteluissa toimikunta nimenomaisesti lausuu, että rajoitus ulottuu käytännössä aikaan ennen esitutkinnan lopettamista eli käytännössä haitta rikoksen selvittämiselle rajoittuu esitutkinnan toimittamisaikaan. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että tämän rajoituksen tulisi nimenomaisesti ilmetä säännöksen sanamuodosta. Tiedonsaannin estäminen sillä perusteella, että se haittaa rikoksen selvittämistä, ei kuitenkaan saa vaikeuttaa puolustuksen järjestämistä pakkokeinoasiaa käsiteltäessä, mitä koskeva määräys tulisi myös ilmetä laista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisissa ratkaisuissaan todennut, että myös vangitsemisasian käsittelyssä on puolustukselle taattava pääsy todisteisiin, joilla on merkitys vangitsemisen edellytyksiä riitautettaessa, kuten asianajaja Fredmanin ja Turpeisen eriävässä mielipiteessä (s.6) on todettu. Lisäksi asianosaisella tulee olla oikeus muutoksenhakuun, jos hänen tiedonsaantipyyntöönsä ei ole suostuttu. Valitus tulisi käsitellä kiireellisenä, jotta muutoksenhaku ei pitkitä tarpeettomasti esitutkintaa tai rikosoikeudenkäyntiä. Suomen Asianajajaliitto ehdottaa esitutkintalain 4 luvun 14 kuuluvaksi seuraavasti: Asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista. Esitutkintaviranomainen voi rajoittaa asianosaisen tiedonsaantioikeutta esitutkinnan aikana, jos siitä on haittaa rikoksen selvittämiselle. Sen lisäksi mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään asianosaisen oikeudesta asiakirjoihin, esitutkinnan asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista se-

9 9 kä siinä kertyneistä asiakirjoista niin pian kun siitä ei ole haittaa rikoksen selvittämiselle. Muista kuin salaisista pakkokeinoista päätettäessä on pakkokeinon kohteelle annettava tiedoksi seikat, jotka ovat tarpeen puolustuksen järjestämiseksi pakkokeinoasiassa. Asianosaisella, jonka tiedonsaantipyyntöön ei ole suostuttu, on oikeus hakea muutosta tämän pykälän perusteella tehtyyn päätökseen, Viranomaisen päätöksestä, valituksesta ja sen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa päätöksestä ja muutoksenhausta säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Suomen Asianajajaliiton ehdotus vastaa sitä, mitä asianajaja Markku Fredmanin ja Tuija Turpeisen eriävässä mielipiteessä on yksityiskohtaisesti esitetty ja ehdotettu kuitenkin siten muutettuna, että asianosaisen tiedonsaantioikeuden tärkeys on nostettu omaksi momentikseen sen tärkeyden vuoksi. Tämän lausunnon lopussa on erillinen jakso, jossa käsitellään kootusti asianosaisjulkisuuteen liittyviä kysymyksiä, myös siltä osin kun toimikunta ei ole niitä ehtinyt käsitellä. 5 luku Esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän esitutkintayhteistyö 2 Syyttäjän toimivaltuudet esitutkinnassa Kuten tässä lausunnossa ETL 2 luvun 2 :n alla lausutusta on todettavissa, kannattaa Suomen Asianajajaliitto enemmän syyttäjävetoiseen tutkinnanjohtajuuteen siirtymistä. Siihen nähden, että ehdotettu esitutkintalain uudistaminen lähtee yhä siitä, että tutkinnanjohtajana toimii pakkokeinolain 2 luvun 9 :ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies, tulee syyttäjän toimivaltuuksia esitutkinnassa lisäämällä kuitenkin laajentaa syyttäjän mahdollisuutta vaikuttaa esitutkinnan kulkuun. Suomen Asianajajaliitto esittää, että lain jatkovalmistelussa otetaan huomioon tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean vuonna 2003 jätetyssä mietinnössä esitetty kannanotto syyttäjien ja poliisin yhteistyön kehittämisestä. Komitean kannanotto Komitea katsoo, että syyttäjien ja poliisin yhteistyötä on tehostettava. Nykyisen rikosprosessin ja sen pääkäsittelyn kannalta olisi myönteistä, jos syyttäjät saisivat hoitaakseen osan nykyisistä tutkinnanjohtajien tehtävistä. Syyttäjät voisivat esimerkiksi laajoissa ja vaikeissa jutuissa päättää tutkinnan lopettamisesta, tutkinnan laajuudesta, vangitsemisvaatimuksista ja muiden pakkokeinojen hakemisesta ja ajamisesta tuomioistuimessa. Myös loppulausuntomenettelyä rikosasioissa tulisi kehittää palvelemaan nykyistä paremmin pääkäsittelyä. (Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen. Työryhmän mietintö OLJ 1993:1)

10 10 6 luku Läsnäolo esitutkinnassa 5 Läsnäolon kesto 7 luku Kuulustelut Suomen Asianajajaliitto pitää erittäin tärkeänä, että rikosasian asianosaisen läsnäolon kestosta säädetään yksityiskohtaisen tarkasti. Lain jatkovalmistelussa tulee vielä kiinnittää huomiota siihen, mihin kelloaikaan läsnäoloon voidaan velvoittaa. Kohtuullisena ei ainakaan voida pitää sitä, että muu kuin rikoksesta epäilty olisi velvollinen olemaan läsnä esitutkinnassa klo välisenä aikana tai että alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta epäilty joutuisi olemaan läsnä esitutkinnassa muuten kuin erityisen poikkeuksellisista syistä klo jälkeen. 1 Kuulusteltavan läsnäolo Ehdotetun 1 :n 3 momentissa on säädetty, että asianosaiselta ja todistajalta on otettava vastaan heidän tarjoamansa kuulustelukertomusta täydentävät kirjalliset selvitykset. Suomen Asianajajaliitto esittää tähän momenttiin seuraavaa lisäystä. Mikäli tarjottua lisäystä ei liitetä esitutkintapöytäkirjaan, siitä tehdään joka tapauksessa merkintä esitutkintapöytäkirjan merkintälehdelle. Lisäys on tarpeellinen, jotta kaikki tutkittavaan asiaan osalliset saavat tiedon tarjotun aineiston olemassaolosta ja voivat tarvittaessa pyytää sitä halutessaan käyttöönsä. 2 Asianomistajan kuulustelemisrajoitukset Suomen Asianajajaliitto kannattaa esitystä asianomistajan kuulemisen rajoituksista lain 7 luvun 2 :ssä. Näin voidaan säästää asianomistajien vaivaa ja poliisin resursseja asioissa, joissa asianomistajien lukumäärä on suuri. 8 Todistajan ilmaisuvelvollisuus ja kieltäytyminen todistamasta Tämän lausunnon aluksi on esitetty Suomen Asianajajaliiton näkemys, jonka mukaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun säännökset ovat vanhentuneet. Kuten lausunnon aluksi on todettu, emme katso mahdolliseksi säätää enää uutta lainsäädäntöä, jossa viitataan täysin vanhentuneisiin oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Lähdesuoja Julkisuudessa on herättänyt huomiota toimikunnan esitys toimittajan lähdesuojan murtamiseksi. Lähdesuoja on keskeinen osa sananvapauden toteutumisessa. Toimikunta esittää hyvin kevyin perustein lähdesuojan murtamismahdollisuuden aikaistamista jo esitutkintavaiheeseen. Mitään kansainvälistä vertailua lähdesuojasta toimikunta ei ole suorittanut. Toimikunnan olisi kannattanut tutustua esimerkiksi Ruotsin lainsäädäntöön, jossa toimittajan lähdesuoja on vahvempi kuin Suomessa.

11 11 Ruotsissa käsityksemme mukaan lähdesuoja voidaan murtaa jo esitutkintavaiheessa, mutta vain siten, että toimittaja voidaan tuomioistuimen päätöksellä velvoittaa kertomaan siitä, onko tietynlaisesta vakavasta rikoksesta todennäköisin syin epäilty nimetty henkilö ollut toimittajan lähteenä. Murtaminen ei voi olla siis keino löytää juttuun epäilty henkilö. Jos toimittaja sitten siihen velvoitettuna ilmoittaa, ettei jutussa epäiltynä oleva henkilö ole hänen lähteensä, hänen ei tarvitse kertoa kuka todellinen lähde on. 1 Suomessa lähdesuojaa on kehitetty 1960-luvulta asti, kunnes säädettiin laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, jonka 4 luvun 16 takaa yksiselitteisesti ohjelmatoiminnanharjoittajalle oikeuden lähdesuojaan. Tähän asti tuo suoja on ollut murrettavissa oikeudenkäynnissä, joka siis tarkoittaa, että syyttäjän tulee löytää syytteen tueksi todennäköiset syyt jostain muualta kuin vaatimalla toimittajaa kertomaan lähteensä. Toimikunnan ehdotus tarkoittaa, että syyte voitaisiin jatkossa nostaa niillä todennäköisillä syillä, jotka saadaan pakottamalla toimittaja kertomaan lähteensä jo ennen syytteen nostamista. Suomen Asianajajaliitto ei kannata esitystä lähdesuojan murtamiseksi esitutkinnassa. Mikäli ehdotus hyväksyttäisiin, on todennäköistä, että tuomioistuimet tulisivat hyväksymään yleisesti poliisin asiaa koskevat hakemukset. On jo nykyisellään erittäin harvinaista, että tuomioistuin hylkää poliisin pakkokeinohakemuksen ja käräjäoikeuksia on arvosteltu siitä, etteivät ne vaadi riittävää selvitystä pakkokeinon käytön perusteista (ks. esim. KKO 2009:54). Toimikunta toteaa, että on valtion velvollisuus turvata se, että salassapitorikosten tutkinta on tehokasta. Esityksen taustalla on ilmeisesti tohtori Alpo Rusin rikostutkinnan, sinällään erittäin valitettava tietovuoto. Lakia ei kuitenkaan pitäisi muuttaa yhden yksittäistapauksen perusteella. Mikäli esitys johtaisi lain muutokseen, on syytä kiinnittää huomiota toimittajan oikeusturvaan. Esitetyn lain 7 luvun 9 :ssä ei ole mitään mainintaa toimittajan valitusoikeudesta. Onko siis niin, että toimittajan lähdesuoja voitaisiin murtaa jo käräjäoikeudessa ilman valitusoikeutta? Säädösesitys vaikuttaa olevan ristiriidassa perustuslain 21 :ssä turvatun valitusoikeuden kanssa. Toimikunnan asianajajajäsenet Tuija Turpeinen ja Markku Fredman ovat eriävän mielipiteensä s. 17 kiinnittäneet huomiota siihen, ettei esitutkintalaissa säädetä mitään muutoksenhausta. Suomen Asianajajaliitto tukee Tuija Turpeisen ja Markku Fredmanin ehdotusta siitä, että esitutkintalakiin tulee säätää oma pykälänsä muutoksenhausta ja sen rajoituksista. Lähdesuojan murtamisen osalta muutoksenhausta olisi säädettävä siten, että toimittaja voitaisiin velvoittaa kertomaan lähteensä vasta kun lähdesuojan murtamista koskeva päätös saa lainvoiman. 10 Ennen kuulustelua tehtävät ilmoitukset Pidämme erittäin tervetulleena tarkempaa sääntelyä siitä miten rikoksesta epäillylle on ilmaistava se teko, josta häntä epäillään. Nykykäytäntö kaipaa muutosta. Jäljempänä on esitetty Asianajajaliiton näkemys esitutkintapöytäkirjan toimittamisesta asianosaisille. Siellä esitetyillä perusteilla esitämme, että kuulustelun yhteydessä tehtäviin ilmoituksiin tehdään seuraava lisäys 4 momentiksi: 1 Tryckfrihetsförordning 3 kap. 3 2 mom 4-kohta.

12 12 10 Ennen kuulustelua tehtävät ilmoitukset _ Asianosaiselle on lisäksi ilmoitettava, että hänellä on oikeus saada ilmaiseksi jäljennös esitutkintapöytäkirjasta sen valmistuttua ja annettava ohjeet jäljennöksen saamiseksi. 8 luku Ryhmätunnistus Suomen Asianajajaliitto on pettynyt toimikunnan esitykseen ryhmätunnistuksesta. Sitä ei edelleenkään esitetä pakolliseksi minkään rikostutkinnan yhteydessä. Ryhmätunnistus on tullut Suomessa mahdolliseksi jo vuonna 2003, mutta Suomen Asianajajaliiton tiedossa ei ole, että sitä olisi jossakin käytetty. Suomen Asianajajaliitto yhtyy edellä mainittuun Tuija Turpeisen ja Markku Fredmanin eriävään mielipiteeseen, jossa ryhmätunnistusta esitetään pakolliseksi aina, jos tutkittavana olevasta rikoksesta voidaan tuomita enemmän kuin neljä vuotta vankeutta. Suomen Asianajajaliitto korostaa, että mahdollisimman luotettava tunnistus on kaikkien rikosprosessin asianosaisten etu. Ottaen huomioon ryhmätunnistuksen vaatimat käytännön järjestelyt ja poliisin resurssit, sen käyttö on perusteltua vain vakavien rikosten tutkinnassa. 9 luku Esitutkinta-aineisto 1 Esitutkintatoimenpiteistä laadittava pöytäkirja Ehdotetun 1 :n 1 momentin mukaan esitutkintatoimenpiteistä olisi laadittava pöytäkirja tai tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan, jollei laissa erikseen säädetä. Jää epäselväksi ja säätelyä vaille, mikä tai mitkä muut asiakirjat kuin esitutkintapöytäkirja voivat olla sellaisia, joihin esitutkintatoimenpiteistä voitaisiin tehdä merkintä. Tämä ei ole hyvä tilanne. Siksi tulisi momentista poistaa mahdollisuus merkinnän tekemiseen muihin asiakirjoihin. Jäljelle jäävä mahdollisuus merkinnän tekemisestä muuhun asiakirjaan kuin esitutkintapöytäkirjaan supistuisi vain tilanteisiin, joissa laki sen erikseen sallisi. Lisäksi on syytä huomioida, että toimikunnan ehdottama 1 momentti on jossakin määrin ristiriidassa ehdotetun 6 :n kanssa, jossa siinäkin säädetään esitutkintatoimenpiteiden kirjaamisesta esitutkintapöytäkirjaan. Jotta kirjaamisen tekemisen tarpeellisuus tai laajuus ei olisi eri lainkohdissa eri kriteerien säätelemä, tulisi uuteen 1 :ään tehdä 6 :ään kohdistuva viittaus, jolloin kirjaamisen tarpeellisuus määrittyisi vain viimeksi mainitun normin mukaan. Suomen Asianajajaliitto esittääkin esitutkintalain 9 luvun 1 :n 1 momenttia muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: Esitutkintatoimenpiteistä on 6 :n mukaisessa laajuudessa laadittava pöytäkirja tai niistä on tehtävä merkintä esitutkintapöytäkirjaan, jollei laissa erikseen muuta säädetä. 2 Kuulustelupöytäkirjan tarkastaminen ja korjaaminen Suomen Asianajajaliitto huomauttaa, että ETL 9 luvussa ja erityisesti sen 2 :ssä ei ole erikseen otettu kantaa kuulustelun aikana kuulusteluun tehtyihin merkintöihin, jotka koskevat kuulustelutilanteessa tapahtuneita seikkoja, kuten taukoja, avustajan paikalle saapumista tai vaikkapa kuulustelun allekirjoittamisesta kieltäytymistä. Kuulusteltavan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että kuulustellulla on oikeus saada kuulustelupöytäkirjaan merkintä myös hänen kannaltaan merkityksellisistä kuulustelu-

13 13 tilanteen yksityiskohdista. Tällaisia kuulusteltavan kannalta merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi häneen kuulustelijan kohdistama asiaton kielenkäyttö, kykenemättömyys keskittyä kuulusteluun omasta perheestään kokemansa huolen takia tai muu vastaava asia. Rikosasioita hoitavien asianajajien (kuten myös syyttäjien ja käräjätuomareiden) tiedossa on, että kuulustelupöytäkirjaan tehdyillä merkinnöillä on erittäin suuri merkitys rikosasian pääkäsittelyssä arvioitaessa erityisesti epäillyn antaman kertomuksen luotettavuutta. Tällöin myös kuulusteluolosuhteita koskevat merkinnät ovat erittäin merkityksellisiä arvioitaessa kuulusteluolosuhteita ja annetun kertomuksen merkitystä. 3 Kuulustelutilaisuuden tallentaminen ääni- ja kuvatallenteeseen Toimikunnan ehdotuksen mukaan kuulustelun tallentaminen ääni- ja kuvatallenteeseen tulisi tehdä eräissä tapauksissa poliisin velvollisuudeksi sellaisissa tilanteissa, joissa tallentamiseen ei voimassaolevan lainsäädännön mukaan ole velvollisuutta. Tallentamisvelvollisuuden laajentaminen säästää poliisin resursseja tallentamisen vähentäessä tarvetta kuulustelutodistajan käyttöön. Lisäksi tallentamisen laajempi käyttöönottaminen edistää asiaosaisten oikeusturvaa ja vähentää kuulustelutilaisuuden kulkuun ja kirjausten sisältöön kohdistuvia väitteitä. Suomen Asianajajaliitto kannattaa toimikunnan ehdotusta uudeksi 3 :ksi. Myös kuulustelijan oikeusturvan kannalta on parempi jos kuulustelutilanne on tallennettu. Aiheettomat väärinkäytösväitteet varmastikin vähenisivät. 5 Ääni- ja kuvatallenteen tarkastaminen 6 Esitutkintapöytäkirja Ehdotetun :n toisen lauseen mukaan kuulustelukertomuksen tarkistaminen tapahtuu kuulusteltavan valinnan mukaan tallenteen kuuntelemisella ja katselemisella tai 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla kuulustelupöytäkirjan tarkistamisella. Viitatussa 2 :n 1 momentissa säädetään siitä, miten kuulustelupöytäkirjalle tallennettu kuulustelukertomus tarkastetaan. Ehdotetussa esitutkintalaissa ei ole säännöstä siitä, että ääni- ja kuvatallenteelle tallennettu kuulustelukertomus tulisi viran puolesta tai jonkun asianosaisen vaatimuksesta saattaa kirjalliseen muotoon. Ehdotetun 5 :n toinen lause siis antaisi kuulusteltavalle mahdollisuuden tarkastaa kuulustelukertomuksen sisältö sellaisesta asiakirjasta, jota lain mukaan ei tule laadittavaksi. Lauseella ei ole muuta itsenäistä sisältöä saman :n 1. lauseen jo antamaan sisältöön kuin kuulusteltavalle annettu valintaoikeus. Siksi lause tulisi poistaa kokonaan, ja Suomen Asianajajaliitto esittääkin esitutkintalain 9 luvun 5 :ää kuulumaan seuraavasti: Jos kuulustelutilaisuus tallennetaan 3 tai 4 :ssä tarkoitetulla tavalla, kuulusteltavalle on kuulustelun päätyttyä varattava tilaisuus kuunnella ja katsella äänitys ja tehdä kertomukseensa tarpeelliset korjaukset ja lisäykset. Toimikunta ei ehdota muutosta nykyisen lain sisältämään säännökseen, jonka mukaan rikoksesta epäillylle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 :n nojalla määrätylle puolustajalle ja asianomistajalle mainitun luvun 1 a :n nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle on lähetettävä jäljennös esitutkintapöytäkirjasta.

14 14 Suomen Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että myös muilla avustajilla kuin määrätyllä puolustajalla ja määrätyllä oikeudenkäyntiavustajalla on tarve saada päämiehensä puolesta esitutkintapöytäkirja. Oikeuskäytännössä on esiintynyt sinänsä harvalukuisia, mutta oikeusturvan kannalta merkittäviä ongelmia esitutkintapöytäkirjan saamisessa, jotka ovat liittyneet esitutkintapöytäkirjan sisältämän aineiston julkisuuteen eli siihen, mitä aineistoa kenellekin asianosaiselle toimitetaan käyttöön. Ottaen huomioon esitutkintapöytäkirjan keskeisen merkityksen rikosoikeudenkäynnissä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksen, jonka mukaan sama aineisto on oltava tiedossa ja käytössä kullakin osapuolella samalla tavalla, olisi selkeintä, että esitutkintapöytäkirjan toimittamisvelvollisuus tai saamisoikeus kirjataan lakiin. Julkisuusongelma ja väärinkäyttöepäilykset kyetään riittävästi poistamaan siten, että salassapidettävä ja mahdollinen käyttörajoituksen alainen aineisto merkitään jo esitutkinnassa niitä osoittavin tekstein. Koska käytännössä rikoksesta epäillyn tai asianomistajan muu kuin määrätty avustaja, ei välttämättä ole esitutkintaviranomaisen tiedossa, tulisi jäljennös esitutkintapöytäkirjasta siihen otettuine liitteineen lähettää tai toimittaa pyynnöstä rikoksesta epäillyn ja asianomistajan avustajalle. Suomen Asianajajaliitto ehdottaa esitutkintalain 9 luvun 6 :n 4 momenttia kuuluvaksi seuraavasti: Rikoksesta epäillylle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 :n nojalla määrätylle puolustajalle ja asianomistajalle mainitun luvun 1 a :n nojalla määrätylle oikeudenkäyntiavustajalle on lähetettävä jäljennös esitutkintapöytäkirjasta. Rikoksesta epäillyn ja asianomistajan muulle avustajalle on pyynnöstä lähetettävä jäljennös esitutkintapöytäkirjasta. Ehdotetun lain jatkovalmistelussa on Suomen Asianajajaliiton mukaan otettava myös harkintaan se vaihtoehto, että esitutkintapöytäkirjan kopion saava henkilöpiiri laajennetaan kaikkiin asianosaisiin, jotka esitutkintapöytäkirjan haluavat. Käytännössä tämä asia on selvitettävissä kysymällä asiaa kuulustelun yhteydessä ja tekemällä siitä merkintä kuulustelupöytäkirjaan tai ilmoittamalla asianosaiselle kuulustelun yhteydessä oikeudesta saada ilmainen esitutkintapöytäkirja ja annettava ohjeet sen tilaamisesta. Edelleen Suomen Asianajajaliitto ehdottaa, että esitutkintalain 9 luvun 6 :ään lisätään uusi 4 momentti, jolloin edellä muutettavaksi ehdotettu 4 momentti muuttuu 5 momentiksi. Suomen Asianajajaliitto ehdottaa, että uusi 4 momentti kuuluisi seuraavasti: 7 Esitutkinta-asiakirjojen julkisuus Esitutkinnassa käytetyistä pakkokeinoista on tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Asianosaiselle on pyynnöstä toimitettava jäljennökset esitutkinnassa käytettyjen pakkokeinojen käyttöä koskevista päätöksistä, ellei niitä ole liitetty esitutkintapöytäkirjaan. Tämän lausunnon lopussa on erillinen jakso asianosaisjulkisuudesta esitutkinnassa. Pyydämme perehtymään tuohon esitykseen, joka koskee useita eri mietinnön kohdissa esitettyjä ehdotuksia ja lisäksi niitä seikkoja, joita toimikunta ei näytä ehtineen käsitellä. Esitutkinta-aineiston julkisuus liittyy edellä käsiteltyyn asianosaisjulkisuuteen esitutkinnassa ja esitutkintapöytäkirjan jäljennöksen saamiseen esitutkintaviranomaiselta.

15 15 Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeinen edellytys on, että sama aineisto on toisaalta rikoksesta epäillyllä ja syytetyllä sekä toisaalta hänen vastapuolillaan eli syyttäjällä ja asianomistajalla. Toimikunta ehdottaa ensimmäisessä momentissa esitutkinta-aineiston julkisuuden säädeltäväksi viittauksella viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Säännös on kattava suhteessa ns. yleisöjulkisuuteen, mutta vajavainen suhteessa asianosaisjulkisuuteen ja esitutkintapöytäkirjan saamiseen asianosaisen käyttöön. Edellä jo näissä kohdin mainituilla perusteilla Suomen Asianajajaliitto ehdottaa esitutkintalain 9 luvun 7 :n 1 momentin kohdalle täsmennystä seuraavasti: Esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Rikoksesta epäillyllä ja asianomistajalla on kuitenkin aina oikeus saada jäljennös esitutkintapöytäkirjasta. Asianosaisjulkisuudesta on voimassa mitä tämän lain 4 luvun 14 :ssä on säädetty. Toimikunnan perusteluissa (s.356) on selvitetty, että laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 :n 2 momentti sisältää keskeisimmän rajoitusperusteen esitutkintaaineiston julkisuudelle ja säännös koskee tiedonsaantioikeutta ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle. Suomen Asianajajaliiton edellä mainitun ehdotuksen perusteella tämä rajoitusperuste ei olisi relevantti, koska haitta asian selvittämisestä on poistunut esitutkinnan edettyä esitutkintapöytäkirjan laatimiseen asti ja asia on myös otettu huomioon edellä ehdotetussa 4 luvun 14 :ssä asianosaisjulkisuutta koskevassa Suomen Asianajajaliiton ehdotuksessa. Ehdotetun :n toisessa momentissa säädetään ääni- ja kuvatallenteen sisältämän tiedon luovuttamisesta. Ehdotuksen mukaan tieto tallenteesta annetaan luovuttamalla tallenne nähtäväksi esitutkintaviranomaisen luona, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa tiedon antamisen muulla tavoin voivan johtaa tallenteessa esiintyvän henkilön yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Luovuttamisen harkinta on esitetty passiivimuodossa, josta ei ilmene, kuka asiasta päättää. Luovuttamisen kriteeri taas on hyvin tulkinnanvarainen, ja sellaisenaan asettaa tallenteella esiintyvän henkilön oikeussuojan epävarman ja vaikeasti ennustettavan tulkinnan varaan. Ääni- ja kuvatallenteen antaminen asianosaispiirin ulkopuolelle ja siis yleisesti saataville esitutkintamateriaalin tultua julkiseksi voi loukata tallenteessa kuullun henkilön yksityisyyden suojaa monin tavoin, jotka ovat luovuttamisharkintaa tehtäessä vaikeasti arvioitavissa. Tallenteessa kuullun henkilön oikeussuojakeinoista tallenteen sisältämän tiedon luovuttamisessa ei ole säädetty lainkaan, mikä tarkoittaisi asian jäämistä yksin sen viranomaisen vapaaseen harkintaan, joka asiasta kulloinkin joutuisi päättämään. Nämä epäkohdat huomioiden olisi selkeämpää ja asianosaisten yhtenäisen kohtelun kannalta oikeudenmukaisempaa, että tallenteiden sisältämää tietoa ei luovutettaisi muille kuin asianosaisille muutoin kuin lainkohdassa tarkoitetulla rajoitetulla tavalla. Asianosaisten oikeutta saada tallenteesta sen sijaan ei tulisi rajoittaa. Jo equality of arms -periaate edellyttää, että puolustuksella on oltava samat mahdollisuudet kuin syyttäjällä. Jos siis syyttäjä saa jotain aineistoa omassa virkahuoneessaan tutkittavaksi on myös puolustuksella oltava sama mahdollisuus. Erityisen ongelman muodostavat tilanteet, joissa rikoksesta epäilty on vangittuna. Jos osa esitutkintamateriaalista on vain poliisilaitoksella tutustuttavissa, on puolustuksen hyvin hankala toimia. Esimerkiksi puhelinkuuntelun osalta puolustaja ei pysty äänestä

16 16 tunnistamaan keskustelijoita. Hänen on pakko päästä yhdessä päämiehensä kanssa tekemään muistiinpanoja tallenteita kuunneltaessa. Tätä kysymystä käsitellään laajemmalta tämän lausunnon lopussa olevassa erillisessä jaksossa, joka koskee asianosaisjulkisuutta esitutkinnassa. Siellä on myös muutosehdotuksia säännösehdotuksiin. 10 luku Esitutkinnan päättäminen 1 Loppulausunto Suomen Asianajajaliitto on erittäin tyytyväinen, että lopultakin loppulausuntomenettely tulisi säännönmukaiseksi menettelytavaksi. Nykyisin sitä käytetään liian vähän. Ehdotetun lain jatkovalmistelua silmällä pitäen Suomen Asianajajaliitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin epäkohtiin. ETL 9:6 ja ETL 10:1 välinen ristiriita Toimikunnan ehdotuksen mukaan esitutkinnan päätyttyä on siitä kertyneestä aineistosta laadittava esitutkintapöytäkirja, ETL 9:6. Toimikunnan ehdotuksen mukaan ennen esitutkinnan päättämistä asianosaiselle on varattava tilaisuus antaa loppulausunto, ETL 10:1. Suomen Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että loppulausunto esitutkinnasta on harvoin käytännössä mahdollinen ennen esitutkintapöytäkirjan saamista tai ilman sitä. Nyt ehdotettujen säännösten mukaan loppulausunto pitäisi kuitenkin antaa ennen esitutkintapöytäkirjan laatimista. Nykyisin sinällään hyvin toimineessa käytännössä on menetelty siten, että esitutkintapöytäkirja on laadittu ennen loppulausuman pyytämistä, loppulausumapyyntö on toimitettu yhdessä esitutkintapöytäkirjan kanssa ja loppulausumista on laadittu lisätutkintapöytäkirja. Edelleen Suomen Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että loppulausunto esitutkinnassa annettaisiin ehdotuksessa esitetyn mukaisesti vain esitutkinta-aineiston riittävyydestä, näytön arvioinnista tai oikeuskysymyksistä. Suomen Asianajajaliitto pitää säännösehdotusta tältä osin käytännössä liian suppeana. Loppulausunto on asianosaisen, asianomistajan ja epäillyn, lausunto asiassa nimenomaisesti syyttäjälle syyteharkintaa varten. Asianomistajalla saattaa olla tarve lausua rikosepäilystä laajemmin kuin mitä sitä on esitutkinnassa käsitelty ja selvittää myös korvausvaatimuksiaan sekä niiden perusteita. Rikoksesta epäillyllä taas on tarve selvittää syyttäjälle, miten asiassa rikoksen ei voida katsoa täyttyneen syytekynnyksen ylittävällä tavalla. Toisinaan käytännössä esitutkinnan jälkeenkin asianosaisten näkemys siitä, mitä asiassa on ylipäätään tapahtunut, poikkeaa toisistaan. Esimerkiksi velallisen epärehellisyyttä koskevassa rikosepäilyssä saattaa olla riitaista varainsiirron peruste eli sen hyväksyttävyyden arviointi. Asianosaisilla saattaa myös esimerkiksi olla tarve selvittää tarkemmin osallisuuttaan tapahtumissa syyteharkintaa varten. Toimikunta on myös ehdottanut uutena muutoksena aiempaan sitä, että esitutkintapöytäkirjaan sisältyisi myös esitutkintaviranomaisen tekemät havainnot. Myös niistä, niiden oikeellisuudesta tai virheellisyydestä asianosaisilla saattaa olla tarve lausua kantansa syyttäjän tietoon syyteharkintaa varten.

17 17 Näin Suomen Asianajajaliitto ehdottaa, että esitutkintalain 10 luvun 1 :n ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan: 2 Esitutkinnan päättäminen Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus antaa esitutkintaviranomaiselle loppulausunto esitutkinta-aineiston riittävyydestä, näytön arvioinnista, oikeuskysymyksistä tai muusta asiassa olennaisena pitämistään seikoista, jollei lausunnon pyytäminen ole asian laatu ja laajuus, rikoksen vähäisyys tai muut vastaavat seikat huomioon ottaen syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn kannalta ilmeisen tarpeetonta. Ehdotetussa säännöksessä ei ole säädetty siitä kynnyksestä, jolla asia siirretään syyteharkintaan. Käytännössä on esiintynyt epätietoisuutta siitä, mikä on se kynnys, jota tutkinnanjohtajan tulee arvioida harkitessaan onko aiheellista keskeyttää tutkinta, lopettaa se omalla päätöksellä syyteharkintaan toimittamatta tai tavanomaiseen tapaan syyteharkintaa lähettämällä. Eli mitä tarkoittaa nyt ehdotettu säännös, että esitutkinnassa on selvinnyt ettei rikosta ole tehty tai ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä? Näkemyksemme mukaan kynnyksen tulisi olla alennettu todennäköisyys. Eli jos tutkinnanjohtajan mielestä on todennäköistä, että asia vaatii syyttäjän toimivaltuuksiin kuuluvia toimenpiteitä, on asia saatettava syyttäjän ratkaistavaksi. Mietinnön perusteluista ilmenevistä syistä katsomme, että syyttäjälle siirtämisen kynnyksestä tulisi säätää laissa. Pelkät perusteluissa esitetyt näkemykset eivät riitä. Kysymys konkretisoituu niissä tilanteissa, joissa rikos on sinänsä kiistaton (esim. ikkuna rikottu kivellä heittämällä) ja asianomistajan ilmoituksen perusteella on syytä epäillä tiettyä henkilöä (jonka kanssa asianomistaja riidellyt pari tuntia aiemmin), mutta asianomistajan käsityksen tueksi ei ole saatu mitään näyttöä. Eli tutkinnassa ollaan jääty syytä epäillä tasolle. Onko tällaiset asiat tarkoitus siirtää syyttäjän arvioitavaksi? 11 luku Erinäiset säännökset 1 Esitutkintapäätös Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädetään, että esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, lopettamisesta 3 luvun 9 :n 1 momentin tai 10 nojalla sekä päättämisestä saattamatta asiaa virallisen syyttäjän harkittavaksi olisi tehtävä kirjallinen päätös. Sama koskee muuta vastaavaa esitutkintapäätöstä, joka voi vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. Suomen Asianajajaliitto pitää uutta sääntelyä esitutkintapäätöksestä kannatettavana. Käytännön epäkohtien johdosta, kuten asianosaisen epätietoisuus, esitutkintapäätöksen antaminen on asianosaisen asema huomioiden tärkeää. Ottaen huomioon 2 momentissa säädetty päätöksen sisältö, antaa päätös tärkeää tietoa asianosaiselle tämän asemasta ja oikeuksista. Suomen Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esitutkintapäätöksen oikeellisuus tulee voida saattaa tarkasteltavaksi.

18 18 3 Avustajan kelpoisuus Ehdotetun pykälän 2 momentin eräs esteellisyysperuste on, että avustaja on ryhdyttyään avustajaksi kyseisessä asiassa menetellyt lain tai hyvän asianajotavan vastaisesti siten, että hänen jatkamisensa avustajana oletettavasti vaikeuttaa merkittävästi asian selvittämistä. 3 momentin mukaan avustajan kelpoisuuden ratkaisee tutkinnanjohtaja. Jos henkilöltä on evätty oikeus toimia avustajana esitutkinnassa, asianosaiselle on varattava tilaisuus hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä avustaja. Tutkintaa ei kuitenkaan tarvitse tämän vuoksi aiheettomasti viivyttää. Pykälän korkeaa soveltamiskynnystä ilmentää 2 momentin loppuosa, kuten mietinnössäkin todetaan. Tutkinnanjohtajat eivät kuitenkaan pääsääntöisesti omaa korkeampaa oikeustieteellistä koulutusta ja huomiota tulee kiinnittää siihen, onko tutkinnanjohtajalla valmius harkita se, onko avustaja tai esimerkiksi asianajaja menetellyt hyvän asianajotavan vastaisesti. 4 momentin mukaan sen vaatimuksesta, jota asia koskee, tuomioistuimen on päätettävä, onko tutkinnanjohtajan 2 momentin nojalla tekemää päätöstä noudatettava. Asian ratkaisee se tuomioistuin, jonka toimivaltaan pääasian tutkiminen kuuluu. Tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Vaatimuksen esittänyt saa kannella tuomioistuimen päätöksestä siten kuin pakkokeinolaissa vangitsemisen osalta säädetään. Suomen Asianajajaliitto suosittaa, että tuomioistuinkäsittelylle asetetaan määräaika. Mikäli käsittely tuomioistuimessa viivästyy, saattaa tilanne johtaa siihen, että epäilty ei tutkinnanjohtajan ehkä perusteettomankaan päätöksen johdosta saa käyttää 4 luvun 10 mukaisesti valitsemaansa avustajaa. 3 momentin mukaan esitutkinnan jatkamiseen päätöksen jälkeen riittää se, että asianosaiselle on annettu tilaisuus hankkia uusi kelpoisuusvaatimukset täyttävä avustaja. Koska momentissa säädetään edelleen, ettei tutkintaa tarvitse asian vuoksi aiheettomasti viivyttää, tulee perusteluissa ainakin tuoda esille se, että 4 momentin mukaisen tuomioistuinkäsittelyn päätöksen odottaminen ei (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta esimerkiksi vakavat ja kiireellistä tutkintaa edellyttävät rikokset) viivytä 3 momentin tarkoittamalla tavalla aiheettomasti tutkintaa. 7 Esitutkinnasta tiedottaminen Suomen Asianajajaliitto kannattaa esitutkinnasta tiedottamisesta säätämistä laissa. Pykälän sisältö korostaa tiedottamisen olevan poikkeuksellista. Tähän näkemykseen voimme yhtyä. Suomen Asianajajaliitto ehdottaa kuitenkin, että toimikunnan esittämään säännökseen merkitään näkyviin hienotunteisuusperiaate ja objektiivisuusperiaate niiden tärkeyden vuoksi. Rikosasian ollessa vireillä esitutkinnassa siihen liittyy useita salassapitoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä, mihin jo lähtökohtaisesti sopii erinomaisen huonosti esitutkintaviranomaisen julkisuuteen astuminen. Hienotunteisuusperiaatteen korostaminen liittyy keskeisesti asianomistajaan sekä myös asianomistajan ja rikoksesta epäillyn lähipiirin suojaamiseen kiusalliselta ja tarpeettomalta julkisuudelta.

19 19 Objektiivisuusperiaatteen korostaminen liittyy olennaisesti syyttömyysolettamaan. Rikosasian uutisoinnilla saattaa syntyä julkisuudessa vaikutelma, että rikoksesta epäilty on syyllistynyt epäiltyyn rikokseen, vaikka asian selvittäminen on vasta tutkintavaiheessa. Suomen Asianajajaliitto ehdottaa esitutkintalain 10 luvun 7 :n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraavaa: Tiedottamisessa on erityisesti otettava huomioon hienotunteisuus, tasapuolisuus ja syyttömyysolettama. Pakkokeinolaki Toimivaltuudet pakkokeinoista päätettäessä Toimikunta ei esitä muutosta käsitteeseen "pidättämiseen oikeuttava virkamies". Näin ollen pidättämispäätöksen voi tehdä kuka tahansa poliisipäällystöön (tai muun esitutkintaviranomaisen päällystöön) kuuluva henkilö tai virallinen syyttäjä. Suomen Asianajajaliitto yhtyy Tuija Turpaisen ja Markku Fredmanin eriävään mielipiteeseen, jossa esitetään pidättäminen ja monesta muustakin pakkokeinosta päättäminen vain tutkinnanjohtajalle ja jutun syyttäjälle kuuluvaksi pakkokeinovaltuudeksi. Tutkinnanjohtaja voisi toki delegoida esimerkiksi pakkokeinoistunnossa esiintymisen kollegalleen, mutta hän vastaisi hakemuksesta ja siinä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. 1 luku Yleiset säännökset Toimikunta ehdottaa, että pakkokeinolakiin otetaan soveltamisalasäännös (1 ), joka yleensä on vastaavissa laeissa. Lisäksi toimikunta esittää voimassa olevan lain 7 luvun 1 a :ssä olevan suhteellisuusperiaatteen, vähimmän haitan periaatteen ja hienotunteisuusperiaatteen kirjaamista lakiin. Suomen Asianajajaliitto kannattaa toimikunnan ehdotusta uudeksi pakkokeinolain 1 luvuksi. 2 luku Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen 5. Pidättäminen Suomen Asianajajaliitto yhtyy asianajaja Tuija Turpeisen ja asianajaja Markku Fredmanin eriävässä mielipiteessä esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan muun muassa pidättämisestä päättäminen tulisi säätää vain tutkinnanjohtajan ja jutun syyttäjälle kuuluvaksi pakkokeinovaltuudeksi. Pidättäminen lienee nykyisessä lainsäädännössä eniten ihmisen perusoikeuksiin puuttuva päätös, jonka edellytyksenä ei ole asianosaisen kuuleminen. Toimikunta ei esitä muutosta nykytilaan, jonka mukaan kiinniotettu voidaan pidättää ilman, että häntä on kuultu. Ehdotamme, että esitutkintaviranomaisen kiinniottamaa henkilöä tulee kuulla ennen kun tehdään päätös hänen pidättämisestään. Jos esimerkiksi kiinniotettu täysin myön-

20 20 tää sen, minkä takia hänet on otettu kiinni ja aiotaan pidättää, saattaa pidättämiseltä poistua kokonaan perusteet. Oikeus tulla kuulluksi on myös taattu jokaiselle kuuluvana perusoikeutena perustuslain 21 :ssä. Ehdotamme uutta momenttia 5 :n loppuun: 5 Pidättämisen edellytykset - - Ennen päätöstä kiinniotetun pidättämisestä on häntä kuultava ja mikäli pidätykseen päädytään, on pidätetyn ilmaisema käsitys kirjattava päätökseen, ellei hänen käsityksensä pidättämisen edellytyksistä ja tarpeellisuudesta ilmene ennen pidätystä laaditusta kuulustelupöytäkirjasta. 3 luku Tuomioistuinmenettely vangitsemisasioissa Suomen Asianajajaliitto kannattaa toimikunnan ehdotusta tuomioistuinmenettelystä vangitsemisasioissa. Myöskin ehdotusta, että tuomitun vangitsemisesta voi tehdä vaatimuksen asianomistaja on pidettävä kannatettavana. Kannatamme sitä (14 2 mom.), että lisäajan saaminen syytteen nostamiseen tulee hakea riittävän ajoissa ennen alkuperäisen määräajan päättymistä ja, että päätös mahdollisesta jatkoajasta on tehtävä alkuperäisen määräajan kuluessa. Ehdotamme, että lakiin (19 ) otettaisiin selkeä säännös siitä kenellä on oikeus hakea muutosta vangitsemiskanteluun saatuun hovioikeuden ratkaisuun. Nykyisin viranomaiset eivät voi hakea muutosta, jos kantelu johtaa vangitsemispäätöksen kumoamiseen. 4 luku Yhteydenpidon rajoittaminen 5 luku Matkustuskielto Lain jatkovalmistelussa tulee huomioida, että lähiomaisen käsite yksilöidään laissa vastaamaan modernin yhteiskunnan käsitettä siten, että lähiomaiseksi käsitetään avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso. Tällä hetkellä varsin usein vangitun todellista lähiomaista eli avopuolisoa ei hyväksytä tällaiseksi henkilöksi, mikä aiheuttaa vangitulle huomattavia vaikeuksia saada hoidetuksi siviiliasioitaan sellaisen henkilön kanssa, joka niihin tosiasiassa osaisi ja pysyisi vaikuttamaan. Suomen Asianajajaliitto pitää hyvänä pyrkimystä laajentaa matkustuskiellon käyttömahdollisuutta vaihtoehtona vangitsemiselle. 6 luku Vakuustakavarikko 1 Vakuustakavarikon edellytykset Pakkokeinolain 6 luvussa ehdotetaan säänneltäväksi rikosepäilyyn perustavasta vakuustakavarikosta. Suomen Asianajajaliitto kannattaa ehdotusta nykyisen lain mukaisen kahden rikosprosessuaalisen turvaamistoimen erottelusta luopumisesta.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus 2018 Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

HE 99/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi

HE 99/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

U 28/2010 vp. Oikeusministeri Tuija Brax

U 28/2010 vp. Oikeusministeri Tuija Brax U 28/2010 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (oikeus saada tietoa oikeuksistaan rikosoikeudellisissa menettelyissä) Perustuslain 96 :n

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa

Lisätiedot

U 32/2011 vp. oikeudesta avustajaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja pidätetyn oikeudesta yhteydenpitoon sekä ehdotuksesta laadittu muistio.

U 32/2011 vp. oikeudesta avustajaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja pidätetyn oikeudesta yhteydenpitoon sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (oikeus avustajaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja pidätetyn oikeus yhteydenpitoon) Perustuslain

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa

Lisätiedot

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 28.8.2003 2207/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 1 KANTELU

Lisätiedot

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistaminen

Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistaminen 1 (8) Markku Fredman asianajaja Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy Helsinki Asianajajapäivät 14.1.2011 Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistaminen 1. Taustaa Nykyiset esitutkinta- ja pakkokeinolait

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 26/1999 vp. Keskiviikko kello Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 26/1999 vp. Keskiviikko kello Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 26/1999 vp Keskiviikko 15.9.1999 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. Muutos valiokunnan kokoonpanossa Merkitään, että ed. Outi Ojala on pyytänyt vapautusta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

U 1/2014 vp. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

U 1/2014 vp. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson U 1/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (vapautensa menettäneiden oikeusapua koskeva direktiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista Turun hovioikeus Lausunto 30.08.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Hovioikeus pitää myönteisenä, että keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

U 88/2013 vp. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

U 88/2013 vp. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson U 88/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (epäiltyjen ja syytettyjen lasten prosessuaaliset oikeussuojatakeet) Perustuslain 96 :n 2

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.

Lisätiedot

Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista käsittelevä työryhmä. Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistaminen

Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista käsittelevä työryhmä. Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistaminen EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. maaliskuuta 1999 (17.03) 6488/99 LIMITE JUSTCIV 37 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Tanskan valtuuskunta Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu

Lisätiedot

Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa

Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.05.2014 Dnro OKV/10/50/2013 1/5 ASIA Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa ASIAN VIREILLETULO Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselle

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1 20.1.2016 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Laki. 1 luku. Julkisuusperiaate. Soveltamisala ja lain suhde muihin säännöksiin. 2 luku. Oikeudenkäyntiä koskevien tietojen julkisuus

Laki. 1 luku. Julkisuusperiaate. Soveltamisala ja lain suhde muihin säännöksiin. 2 luku. Oikeudenkäyntiä koskevien tietojen julkisuus 47 ehdotukset 1. oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Julkisuusperiaate Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 30 :n ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Lausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Lausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus 10 11.01.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitukseen koskien valtuuston päätöstä vuoden 2016 talousarvion hyväksymisestä Poikeluksen päiväkodin sulkemisen osalta / Koskela

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti:

Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti: EV 181/1996 vp- HE 140/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 140/1996 vp laiksi puutavaranmittauslain

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

syyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen YLEINEN OHJE VKS:2006:3 syyttäjille Dnro 37/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

Lisätiedot

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp

EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on

Lisätiedot

Turku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö

Turku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Turku 12.10.2018 Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö TYKS:ssa vuodesta

Lisätiedot