TOIMINTA-AJATUS ARVOT VISIO

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Vuosikertomus09_kansi.indd :38:40

2 TOIMINTA-AJATUS Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. ARVOT Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus, jatkuva toiminnan ja osaamisen parantaminen Tuloksellinen toiminta VISIO Tilastokeskus on alansa huippuyksikkö, joka on tunnustettu sekä kotimaassa että kansainvälisesti laadukkaasta tietotuotannostaan, osaamisestaan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Tilastokeskuksen tilastotiedoilla on monia käyttäjiä kuten esimerkiksi valtionhallinto, paikallishallinto, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yliopistot, yritykset sekä tiedotusvälineet. Tässä vuosikertomuksessa tiedonkäyttäjät kertovat mielipiteitään Tilastokeskuksen palveluista ja tuotteista. 2

3 Sisällysluettelo Pääjohtajan katsaus 4 Generaldirektörens översikt 6 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen Huomio prosessien kehittämiseen 8 Tuotteet ja palvelut Tietotarjontaa verkossa laajennettiin 14 Tilastotuotannon voimavarat Tilastokeskuksen taloustilanne kiristyi 18 Suunnitelmallista osaamisen kehittämistä 20 Kansainvälinen toiminta Tilastokeskuksella vahva rooli kansainvälisessä tilastoyhteistyössä 22 Tilastotoimi Tuottavuus tilastotoimen tavoitteena 24 Organisaatio 26 3

4 Pääjohtajan katsaus Tilastokeskuksen toiminta sujui pitkälti suunnitelmien mukaisesti vuonna Luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi hyvänä. Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko tukeutuivat edelleen merkittävältä osin kansallisiin tilastotietoihin. Myös kansainvälisissä vertailuissa Tilastokeskus menestyi edelleen varsin hyvin. Vuonna 2008 Tilastokeskuksen tilastojen ja tilastopalveluiden tuotanto lisääntyi hieman määrältään ja tuottavuus nousi edellisvuodesta. Myös maksullisen toiminnan tulot lisääntyivät heikentyneestä yleisestä markkinatilanteesta huolimatta. Kansainvälinen finanssikriisi ja talouden kehityksen nopea heikkeneminen leimasivat yleistä toimintaympäristöä. Kotimaassa etenkin julkisen hallinnon uudistaminen toi sopeutumistarpeita Tilastokeskuksen toimintaan. Valtiovarainministeriön käynnistämä tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamishanke edellytti huomattavaa panostusta myös Tilastokeskukselta. Kansainvälisessä toimintaympäristössä ajankohtaisia asioita olivat muun muassa päätöksentekorakenteiden kehittäminen Euroopan tilastojärjestelmässä sekä käytännesääntöjen toteuttaminen. Euroopan uusi tilastolaki eteni päätöksentekovaiheeseen. Uusia EU-tilastosäädöksiä valmistui toimintavuonna edelleen runsaasti. Tilastojen kansainvälinen kehittäminen jatkui ripeänä. Esimerkiksi kansantalouden tilinpidon ja toimialaluokituksen uudistushankkeet edellyttivät huomattavaa kehityspanostusta kansallisilta tilastovirastoilta. Euroopassa käynnistyi laaja yritysja ulkomaankauppatilastojen uudistaminen. Globaalistumisen tuomat tilastohaasteet olivat edelleen esillä, ja muun muassa siirtolaisuustilaston kehittämiseen panostettiin. Myös sosiaali- ja ympäristötilastoja kehitettiin. Teknologian ja välineiden kehittyminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tilastojen jakelun ja visualisoinnin kehittämiselle. Tiukka rahoitustilanne leimasi Tilastokeskuksen toimintaa vuonna Niukan budjettirahoituksen lisäksi muun muassa EU-rahoitusta oli käytettävissä edellisvuotista vähemmän. Toimintaa rahoitettiin myös tuottavuuden tuomalla liikkumavaralla ja edellisvuosien säästöillä. Menojen sopeuttaminen edellytti muun muassa kannattamattomien tuotteiden karsimista ja pidättyvää rekrytointipolitiikkaa. Henkilötyövuosien määrä kasvoi runsaan prosentin edellisvuodesta. 4

5 Tilastokeskus on siirtänyt kehitystyönsä painopistettä yksittäisistä hankkeista ja projekteista tuotantoprosessien kehittämiseen. Samalla panostusta johtamis- ja esimiestyön kehittämiseen, koulutukseen ja tietovarantojen uudistamiseen on lisätty. Myös ohjelmajohtamisen periaatteita on otettu käyttöön. Vuoden aikana panostettiin erityisesti suhdannetilastojen parantamiseen ja uuden toimialaluokituksen käyttöönottoon lukuisissa tilastoissa. Toimintavuonna rationalisoitiin tiedon hankintaa ja muun muassa hallinnon rekistereitä ja kyselyaineistoja hyödynnettiin entistä tehokkaammin. Tiedon jakelua standardoitiin ja palvelukokonaisuutta selkiytettiin muun muassa avaamalla uusi Suomen virallisen tilaston portaali. Meneillään oli myös joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehostamiseen liittyviä hankkeita. Eräiden hallinnon palveluiden siirtämistä palvelukeskuksiin valmisteltiin. Tulot maksullisesta toiminnasta lisääntyivät vuonna 2008, vaikka yhä suurempi osa tilastotiedoista jaettiin verkon kautta ilmaispalveluina. Tulot haastattelu- ja rekisteripalveluista sekä erityisselvityksistä lisääntyivät. Julkaisujen myyntitulot jatkoivat vähenemistään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus pysyi tavoitteiden mukaisena. Toimintavuonna jatkettiin aktiivista sidosryhmäyhteistyötä. Tilastojen laaja käyttö yhteiskunnassa, tilastokyselyihin vastaavien yritysten ja kansalaisten suuri määrä sekä riippuvuus muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tuottamista hallinnollisista aineistoista sitovat Tilastokeskuksen kiinteästi ympäröivään yhteiskuntaan. Tilastojen tuottaminen on korkean teknologian tuotantoa, jossa tutkimus- ja kehityspanostus on merkittävä ja myös IT-teknologiaan ja -osaamiseen liittyvät vaatimukset ovat huomattavia. Kertomusvuonna uudistettiin ICT-strategia ja osaamisstrategia. Henkilöstön työtyytyväisyys kääntyi laskuun vuonna 2008 vuosia jatkuneen paranemisen jälkeen. Etenkin tilastotoimen selvityshanke ja sen ympärillä käyty keskustelu vaikuttivat kielteisesti ilmapiiriin ja työtyytyväisyyteen. Heli Jeskanen-Sundström 5

6 Generaldirektörens översikt År 2008 följde Statistikcentralens verksamhet i hög grad planerna. Förtroendet för den nationella statistiken var fortsatt gott. Samhällsdebatten och beslutsfattandet i samhället stödde sig fortfarande till stor del på nationella statistikuppgifter. Också i internationell jämförelse gjorde Statistikcentralen väl ifrån sig. Statistikcentralens produktion av statistik och statistiktjänster ökade något i volym år 2008 och produktiviteten steg från året innan. Också intäkterna av den avgiftsbelagda verksamheten ökade trots försämringen av det allmänna marknadsläget. Den internationella finanskrisen och den snabba försvagningen av den ekonomiska utvecklingen präglade den allmänna verksamhetsmiljön. I synnerhet förnyandet av den offentliga förvaltningen i Finland ledde till anpassningsbehov i Statistikcentralens verksamhet. Ett projekt gällande effektivisering och utlokalisering av statistikverksamheten, som startades av finansministeriet, förutsatte betydande satsningar också från Statistikcentralens sida. Aktuella frågor i den internationella verksamhetsmiljön var bl.a. utvecklingen av strukturer för beslutsfattande inom det europeiska statistiksystemet samt genomförandet av uppförandekoderna. En ny europeisk statistiklag framskred till beslutsfattningsskedet. Ytterligare flera nya EU-rättsakter inom statistikområdet färdigställdes under verksamhetsåret. Den internationella utvecklingen av statistiken var fortsättningsvis snabb. T.ex. projekten med att revidera nationalräkenskaperna och näringsgrensindelningen förutsatte betydande utvecklingsinsatser från de nationella statistikbyråernas sida. I Europa startade en omfattande revidering av företags- och utrikeshandelsstatistik. De statistikutmaningar som globaliseringen medför var fortfarande aktuella och man satsade bl.a. på utveckling av migrationsstatistik. Också social- och miljöstatistiken utvecklades. Den teknologiska utvecklingen och moderna redskap har skapat nya möjligheter för distributionen av statistik och utvecklingen av visualiseringen av statistik. Den strama finansiella situationen präglade Statistikcentralens verksamhet år Förutom den snäva budgetfinansieringen var EU-finansieringen mindre än året innan. Verksamheten finansierades också med det rörelseutrymme som produktiviteten ger och med tidigare års inbesparingar. Anpassningen av utgifterna förutsatte bl.a. en gallring av olönsamma produkter och en återhållsam rekryteringspolitik. Antalet årsverken ökade med drygt en procent från året innan. 6

7 Statistikcentralen har flyttat tyngdpunkten i utvecklingsarbetet från enskilda projekt till utveckling av produktionsprocesser. Samtidigt har man ökat satsningarna på utveckling av lednings- och chefsarbetet, utbildningen samt på revideringen av datareserver. Också principer för programledning har införts. Under årets lopp gjordes satsningar särskilt på förbättring av konjunkturstatistiken och på införandet av den nya näringsgrensindelningen i flera statistikgrenar. Under verksamhetsåret rationaliserades anskaffningen av information och bl.a. administrativa register och enkätmaterial användes allt mer effektivt. Distributionen av information standardiserades och servicehelheten blev klarare bl.a. genom öppnandet av portalen för Finlands officiella statistik. Det pågick också en del projekt förknippade med utveckling och effektivisering av stöduppgifter. Man förberedde också flyttning av en del förvaltningstjänster till servicecentraler. Intäkterna av den avgiftsbelagda verksamheten ökade år 2008, även om en allt större del av de statistiska uppgifterna distribuerades via nätet som avgiftsfria tjänster. Intäkterna av intervju- och registertjänsterna samt specialutredningarna ökade. Försäljningsinkomsterna av publikationer fortsatte att minska. Den avgiftsbelagda verksamhetens kostnadsmotsvarighet följde målsättningarna. Under verksamhetsåret fortsatte det aktiva samarbetet med intressentgrupper. Den omfattande användningen av statistiken i samhället, det stora antalet företag och medborgare som svarar på enkäterna samt beroendet av det administrativa material som andra samhälleliga aktörer producerar knyter Statistikcentralen närmare samhället runt omkring. Produktionen av statistik sker på hög teknologisk nivå där forsknings- och utvecklingsinsatsen är betydande och där kraven på IT-teknologi och -kunnande är höga. Under året reviderades ICT-strategin och kompetensstrategin. Personalens arbetstillfredsställelse vände nedåt år 2008 efter flera år av positiv utveckling. I synnerhet det pågående utredningsprojektet och diskussionen kring det hade en negativ inverkan på arbetsklimatet och arbetstillfredsställelsen. Heli Jeskanen-Sundström 7

8 TILASTOT, TUTKIMUS JA TILASTOJEN KEHITTÄMINEN Huomio prosessien kehittämiseen Vuonna 2008 Tilastokeskus jatkoi tilastojen laadun ja prosessien kehittämistä. Kertomusvuonna valmisteltiin siirtymistä prosessimaisempaan toimintatapaan sekä toteutettiin EFQM-itsearviointi. Vuoden 2008 alussa Tilastokeskuksessa aloitti toimintansa laadun ja prosessien kehittämisen ohjausryhmä, joka koordinoi laatu- ja prosessityön hankkeita. Vuoden aikana muun muassa valmisteltiin prosessikarttaa ydinprosesseista ja tukitoiminnoista sekä perehdyttiin prosessijohtamiseen. Kertomusvuonna toteutettiin myös EFQM-laatupalkintomallin (European Foundation for Quality Management) mukainen itsearviointi, jossa keskityttiin prosesseihin ja tuloksiin. Tilastoprosessien sisäistä arviointia eli ns. läpivalaisua jatkettiin läpivalaisemalla 11 tilastoa. Tilastojen läpivalaisuun osallistui menetelmä-, tilasto- ja tietotekniikka-asiantuntijoita. Tilastokeskuksen ICT- eli tieto- ja viestintätekniikkastrategia vahvistettiin kaudeksi Strategiakauden tavoitteena on muun muassa parantaa ICT-palvelutuotannon hallittavuutta, hyödyntää aktiivisesti sidosryhmäyhteistyötä ja ostopalveluita, jatkaa tuotantomallityötä ja yhtenäistää tilastotuotantoprosessin keskivaihetta sekä käyttää yhtenäisiä menetelmiä, välineitä ja ohjelmistoja. Uusia tilastoja Heinäkuussa julkistettiin ensimmäisen kerran palveluiden alue- ja toimialatilasto, joka kuvaa palveluiden toimialojen rakenteita ja niiden muutoksia. Tilastosta saadaan tietoja toimipaikan henkilöstömääristä, palkoista, sosiaalivakuutusmaksuista sekä tuotannon brutto- ja jalostusarvosta. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Samoin heinäkuussa julkaistiin uusi yritystukitilasto. Tilasto sisältää tietoja myönnetyistä ja maksetuista yritystuista eri tukimuotojen mukaan. Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Teollisuuden energiankäyttö -tilasto julkaistiin ensimmäisen kerran marraskuun alussa. Vuosittain ilmestyvä tilasto kuvaa teollisuuden energiankäyttöä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Marraskuussa julkaistiin velkaantumistilasto, joka sisältää tietoja yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien veloista. Velkaantumista koskevat tiedot esitetään alueittain sekä sukupuolen, iän ja perhetyypin mukaan. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Välineitä hintavertailuun Tilastokeskus asetti alkuvuonna kuluttajahintaindeksin asiantuntijaryhmän, jossa on mukana useita sidosryhmiä. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää Tilastokeskuksen ja kuluttajahintaindeksin käyttäjien välistä yhteistyötä sekä huolehtia siitä, että käyttäjien asiantuntemusta voidaan hyödyntää indeksin kehittämisessä. Helmikuussa Tilastokeskus ryhtyi julkaisemaan kuukausittain Internetissä tietoja hyödykkeiden keskihinnoista. Hintatiedot on julkaistu aiemmin Hinnat ja palkat -julkaisussa, nyt tiedot ovat saatavissa maksutta StatFin-tietokannan Kulutushyödykkeiden keskihinnat -taulukosta. Taulukko sisältää noin 160 hyödykkeen koko maan keskihinnat tammikuusta 2002 alkaen. Keskihinnat kuvaavat kuluttajien todella maksamia hintoja, sillä niissä on huomioitu myös alennukset ja erikoistarjoukset. Maaliskuussa Tilastokeskus julkaisi Internetissä maksuttomana käsikirjan kuluttajahintaindeksistä. Käsikirja kertoo kuluttajahintaindeksin laadinnasta ja opastaa indeksin käytössä muun muassa laskuesimerkkien avulla. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistiin marraskuussa. 8

9 TULONJAKOTILASTO APUNA VEROLASKENNASSA "Valtiovarainministeriössä käytetään tietokoneavusteista simulointia silloin, kun halutaan laskea etukäteen esimerkiksi tuloverotukseen tai erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin tehtävien muutosten vaikutusta sekä eri väestöryhmien että koko valtion tuloihin ja menoihin. Laskelmien pohjana on Tilastokeskuksesta hankittu tulonjakotilaston aineisto, joka sisältää tietoja kotitalouksien ja niiden jäsenten tuloista. Aineistoa on tietenkin muokattu niin, etteivät yksittäisten henkilöiden tiedot ole tunnistettavissa. Valtiovarainministeriön vero-osastolla on jatkuvasti käynnissä lukuisia lainsäädäntömuutoksiin liittyviä selvityksiä, joihin käytämme tulonjakotilaston mikroaineistoja. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamista pohtivan SATA-komitean selvitykset. Lisäksi käynnissä on useita henkilöverotukseen liittyviä selvityksiä. Käytämme laskelmiin yhdessä VATT:n kanssa kehittämäämme TUJA-mikrosimulointimallia, jonka avulla tilastoaineistoja voidaan taulukoida uudelleen ja tehdä uudenlaisia luokituksia. TU- JA-mallia on käytetty säännönmukaisesti luvun lopulta alkaen. Kulloinkin selvitettävinä olevat ongelmat määrittelevät, millaisia yksityiskohtaisia tarpeita tilastoaineiston suhteen nousee esille. Kokoonnumme pari kertaa vuodessa Tilastokeskuksen asiantuntijoiden kanssa keskustelemaan tietotarpeista, ja monia uusia tietoja onkin saatu aineistoon. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei kaikkia tiedonkäyttäjien tarpeita voida toteuttaa, kerätäänhän aineisto kuitenkin ensisijaisesti tilastointia varten. Reino Niinivaara, fi nanssineuvos valtiovarainministeriön vero-osasto 9

10 TILASTOT, TUTKIMUS JA TILASTOJEN KEHITTÄMINEN Uutta tietoa asumisesta Maaliskuussa Tilastokeskus järjesti Asuminen ja tilastot -seminaarin, jossa esiteltiin uutta tilastotietoa suomalaisten asumisesta, asumistoiveista ja asuntojen hinnoista. Tilaisuudessa julkistettiin myös Hyvinvointi-lehden asumista käsittelevä teemanumero. Tilastotietojen mukaan työssäkäynti ja asuminen ovat eriytyneet toisistaan. Yli työllistä käy työssä asuinkuntansa ulkopuolella, ja joka toisessa Suomen kunnassa yli puolet veronalaisista työtuloista tulee muualla työssä käyviltä. Tilastoista ilmenee myös, että lapsiperheet asuvat edelleen Suomessa ahtaasti. Suomessa oli vuonna 2006 yli puoli miljoonaa asuntokuntaa, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia, ja niistä vajaa kolmannes asui ahtaasti. Asuntojen hinnat -tilaston yhteydessä ryhdyt- tiin toukokuusta lähtien julkaisemaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hintojen lisäksi myös tietoja uusien asuntojen hintakehityksestä. Uusien asuntojen hintatietoja on saatavissa vuodesta 2002 alkaen. Tilastoja ja karttoja kunnallisvaaleista Tilastokeskus julkaisi lokakuussa pidetyistä kunnallisvaaleista tilastoja Internetissä maksuttomassa vaalitietopalvelussaan. Vaali-iltana avattiin Kansalaisen vaalikarttapalvelu, jossa oli teemakarttoja muun muassa äänestysaktiivisuudesta, eniten ääniä saaneesta puolueesta ja puolueiden kannatuksesta eri aluetasoilla. Tiedotusvälineiden käyttöön tarjottiin jo vaaliyönä veloituksetta myös painokelpoisia karttoja. Verkkosivuilla julkaistiin myös analyysi puolueiden vaalimenestyksestä vaalipiireittäin sekä 10

11 KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TARVITAAN TILASTOTIETOJA Lohjan kaupungin maankäytön yksikössä laaditaan kaupungin yleis- ja asemakaavoja, joita varten tarvitaan myös tilastotietoja. Kaikkia kaavahankkeita varten tehdään perusselvitys, jossa kuvataan alueiden maankäyttöä ja ympäristöä. Kun kaavoitetaan uusia alueita, tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon alueella on asukkaita ja miten asukasmäärän on arvioitu kasvavan. Käytämme selvityksiin muun muassa Uutta toimialaluokitusta valmisteltiin Tilastokeskus otti käyttöön uuden TOL toimialaluokituksen vuoden 2009 alussa. Siirtymistä uuden toimialaluokituksen käyttöön valmisteltiin kertomusvuoden aikana. Toimialaluokitus on tilastotoimen luokitusstandardi, jonka avulla luokitellaan yrityksiä, organisaatioita ja yksittäisiä toimipaikkoja niissä harjoitetun toiminnan perusteella. Vuoden aikana päivitettiin uuden luokituksen mukaiset toimialakoodit muun muassa yritysrekisteriin. Koodit, luokkien nimet ja määritelmät julkaistiin myös verkkosivuilla. Vuoden lopulla Tilastokeskus julkaisi käsikirjan Toimialaluokitus 2008, joka sisältää uuden toimialaluokitukten laajempia alueita tarkasteluun. Tilastojen pohjalta alueita voidaan myös vertailla keskenään. Käytämme kaupunkisuunnittelukeskuksessa myös Tilastokeskuksen räätälöityjä palveluja. Olemme koonneet eri hallintokuntien toimintoja kattavaa Kaupunkikehitysraporttia, johon kaupunki on tilannut erikseen tietoja muun muassa väestösuunnitetta varten. Teija Liuska, projektisuunnittelija Lohjan kaupunki Tilastokeskuksen väestötilastopalvelua. Palvelusta voi itse poimia tarvittavat tilastotiedot esimerkiksi alueen rakennuksista, asukkaiden määrästä ja ikärakenteesta, palveluista ja työpaikoista. Tilastokeskuksen väestötilastopalvelu on helppokäyttöinen ja vastaa melko hyvin meidän tiedontarpeitamme. Palvelusta ei saa tietoja ihan kaikilla tarvitsemillamme aluerajauksilla, mutta yleensä eri pienalueiden tietoja on mahdollista yhdistellä ja saada sitietokantataulukoita. Veloituksettomien palveluiden lisäksi asiakkaille tuotettiin räätälöityjä karttoja ja selvityksiä tilauksesta. sen nimikkeistön ja määritelmät sekä kuvaa vanhan TOL luokituksen ja uuden TOL luokituksen välisiä eroja. Kulttuuritilipito pilottihanke Euroopassa Kesäkuussa julkistettiin kulttuuritilinpidon raportti, joka tuotettiin Tilastokeskuksen ja opetusministeriön yhteishankkeena. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda laskentakehikko, jonka avulla voidaan saada luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja kulttuurin kansantaloudellisista vaikutuksista. Julkaistu kulttuuritilinpito on ensimmäinen laatuaan OECD-maissa, ja sen laskentapohjaa ja menetelmiä täydennetään tulevina vuosina. Raportista käy ilmi, että kulttuuri on kansantaloudessa merkittävä kokonaisuus: sen osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin alkutuotannon toimialojen. Myös ulkomaankaupasta 11

12 TILASTOT, TUTKIMUS JA TILASTOJEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUSLABORATORIOSSA TEHDÄÄN TALOUSTIETEELLISIÄ TUTKIMUKSIA Tilastokeskuksen yritysaineistojen tutkimuslaboratorio tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tehdä taloustieteellisiä tutkimuksia. Jotta tietosuoja voidaan turvata, aineistoja käytetään tutkimuslaboratorion valvotussa ympäristössä. Oma tutkimukseni painottuu tuottavuuden kasvun mikrotason lähteisiin eli yritys-, toimipaikkaja henkilöstötasolle. Valmiista tilastoista ei näitä talouskasvun mekanismeja pysty jäljittämään, mutta tilastojen pohjalla olevia raaka-aineistoja yhdistelemällä voidaan tutkia yritysten ja työntekijöiden toimintaa ja sitä kautta selvittää kasvun lähteitä siellä, missä tuottavuuden kehittäminen tapahtuu ja työllistämispäätökset tehdään. Olen käyttänyt jo usean vuoden ajan tutkimuksissani lähes pelkästään Tilastokeskuksen mikroaineistoja. Usein meneillään on monia eri tutkimushankkeita yhtä aikaa. Viimeaikaiset tutkimukseni ovat koskenet esimerkiksi tuottavuuden aineettomia lähteitä, tieto- ja informaatioteknologian osuutta tuottavuuden kasvussa sekä kansainvälistymisen vaikutuksia yrityksiin. Vuosien varrella olen kirjoittanut säännöllisesti artikkeleita Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehteen. Koska käytän Tilastokeskuksen aineistoja, pidän velvollisuutenani kertoa myös lehden kautta, millaisia tuloksia olen niistä saanut. Samalla tietysti toivon, että artikkeleissa esittämäni asiat herättäisivät keskustelua saman aihepiirin tutkijoiden kesken. Mika Maliranta, tutkimuspäällikkö Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla 12

13 sekä kulutuksesta kulttuurin osuus on huomattava. Tiedonkeruita myös asiakkaille Vuonna 2008 Tilastokeskus toteutti 35 henkilöhaastatteluihin ja postikyselyihin pohjautuvaa tiedonkeruuhanketta. Tiedonkeruita oli suunnilleen yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina, mutta ne olivat selvästi keskimääräistä laajempia. Aineistoja koottiin muun muassa kuukausittain toteutettavaa työvoimatutkimusta, tulo- ja elinolotutkimusta, kuluttajabarometria ja matkailututkimusta varten. Tietoja kerättiin myös avointen työpaikkojen tutkimukseen, työolotutkimukseen, viestintävälineiden käyttötutkimukseen sekä rajahaastattelututkimukseen. Suurimpia asiakasrahoitteisia tiedonkeruita olivat STAKESille tehty juomatapatutkimus, Turun yliopistolle tuotettu eurooppalainen sosiaalitutkimus ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle toteutettu maatalouden sato- ja maatilatutkimus. Muita asiakkaille tehtyjä tiedonkeruita olivat esimerkiksi väestörekisterin luotettavuustutkimus Väestörekisterikeskukselle ja työkykybarometri Työterveyslaitokselle, tasaarvobarometri Tasa-arvoasiainneuvottelukunnalle sekä International Social Survey Program -tutkimus Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle. Aikuiskoulutukseen osallistuu joka toinen Tilastokeskus julkaisi kesäkuussa raportin Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Raportin tiedot perustuvat vuonna 2006 tehtyyn aikuiskoulutustutkimukseen, johon haastateltiin yli suomalaista. Raportin mukaan vuonna 2006 aikuiskoulutukseen osallistui joka toinen vuotias suomalainen. Naiset osallistuivat aktiivisemmin kuin miehet, ja korkea-asteen koulutuksen saaneet useammin kuin vähemmän koulutetut. Aikuiskoulutustutkimuksia on tehty noin viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen. Tänä aikana aikuiskoulutukseen osallistuminen on lisääntynyt: vuotiaiden osallistuminen on lähes kaksinkertaistunut. Sata vuotta kulutustutkimusta Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta kulutustutkimuksen tilastoinnin alkamisesta. Sen kunniaksi Tilastokeskus, Kuluttajatutkimuskeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus järjestivät huhtikuussa juhlaseminaarin. Seminaarissa julkistettiin useiden eri tahojen yhteistyönä toimittama ja Gaudeamuksen kustantama artikkelikokoelma Kulutuksen pitkä kaari. Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin. Kirjassa esitellään suomalaisen kulutusyhteiskunnan muotoutumista sadan vuoden aikana sekä ajankohtaista tutkimustietoa kulutuksesta. Artikkeleista käy ilmi, että suomalaisten kulutus on edelleen moniin muihin maihin verrattuna maltillista, vaikka kulutus onkin Suomessa kaksinkertaistunut sadassa vuodessa. Kulutuserot eri tulo- ja sosiaaliryhmiin kuuluvien välillä ovat kuitenkin kasvaneet 1990-luvun puolivälistä lähtien. Työolotutkimus kertoo kiireen lisääntyneen Tilastokeskus julkisti joulukuussa teoksen Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia Julkaisun aineistona olivat työolotutkimuksen laajat haastatteluaineistot, joista viimeisimmät kerättiin kertomusvuoden keväällä. Työolotutkimukset osoittavat, että 30 vuoden aikana suomalainen työelämä on muuttunut monessa suhteessa myönteisesti. Palkansaajien osaamistaso on noussut, ja myös mahdollisuudet kehittyä työssä ja saada työpaikkakoulutusta ovat parantuneet tuntuvasti. Työtehtävät ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi. Toisaalta tutkimusten mukaan 1980-luvulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet työelämässä. Työtekijöiden kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä ovat lisääntyneet etenkin julkisella sektorilla. 13

14 TUOTTEET JA PALVELUT Tietotarjontaa verkossa laajennettiin Vuonna 2008 Tilastokeskus lisäsi edelleen maksuttoman tilastotiedon tarjontaa verkossa. Uusina palveluina avattiin Suomen kaikki viralliset tilastot kattava portaali sekä yrityksille suunnattu tiedonkeruupalvelu. Tilastokeskus on usean vuoden ajan vähentänyt painojulkaisemista ja lisännyt sähköistä julkaisemista. Vuonna 2008 Tilastokeskus julkaisi yhteensä 101 julkaisunimikettä. Nimikkeiden määrä väheni edellisestä vuodesta. Julkaisujen kokonaislevikki oli Levikki oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden myydyin julkaisu oli taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä tarkasteleva Tieto&trenditlehti ja toiseksi myydyin Suomen tilastollinen vuosikirja. Muita suosittuja julkaisuja olivat yhteiskuntaa ja suomalaisten elinoloja käsittelevä Hyvinvointikatsaus-lehti, kunta- ja aluekehitystä analysoiva Kuntapuntari-lehti sekä keskeiset tilastotiedot kokoava Tilastokatsaus. Tilastokeskuksen palveluista parhaiten myivät yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä verkossa oleva asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilastokeskus.fi -palvelua uudistettiin Tilastokeskus.fi-palvelun uusi kotisivu julkistettiin huhtikuussa. Samalla avattiin uudistettu maksuton StatFin-tietokanta. Tietokannan käyttöliittymää uudistettiin, sisältöä laajennettiin huomattavasti ja samalla lisättiin myös ruotsin- ja englanninkielistä tarjontaa. StatFin-tietokanta liitettiin aiempaa tiiviimmin osaksi tilastojen kotisivuja tavoitteena saumaton ja joustava liikkuminen verkkosivuston ja tietokannan välillä. Verkkosivujen hakutoimintoja parannettiin ulottamalla ne kattamaan myös StatFin-tietokantapalvelut. Toukokuussa Tilastokeskus avasi yrityksille uuden maksuttoman palvelun, josta selviää, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on tai on ollut mukana. Palvelun avulla halutaan helpottaa yritysten valmistautumista ja vastaamista tiedonkeruisiin. Tilastokeskuksen Internet-sivujen käyttö pysyi lähes ennallaan. Marraskuussa tehdyn käyttömittauksen mukaan sivuilla oli kuukaudessa noin eri kävijää, mikä oli hivenen enemmän kuin edellisvuonna. Virallisen tilaston portaali avattiin Suomen kaikki viralliset tilastot kattava uusi portaali, avattiin Tilastokeskuksen verkkopalvelun yhteyteen marraskuussa. Portaalin kautta saa maksutta käyttöön tuoreimmat tiedot noin 300 luotettavasta julkishallinnon tilastosta. Taulukoita ja kuvioita palvelussa on tuhansia. Tuoreimpien tilastojen lisäksi portaali sisältää muun muassa tilastojen kuvaukset, laatuselosteet ja julkistamisaikataulut. Sivusto on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen. Suomen virallisia tilastoja tuottaa yhteensä 14 valtion viranomaista, jotka takaavat tilastojen jatkuvuuden ja ovat sitoutuneet yhteisiin laatukriteereihin. Koulutusta tilastojen käytöstä Tilastokeskus järjestää tilastoalan koulutusta sidosryhmilleen. Vuonna 2008 järjestettiin yhteensä 26 maksullista koulutustilaisuutta. Yksi koulutustilaisuuksista oli asiakkaan erityistarpeisiin räätälöity kurssi ja yksi yhteisseminaari Laatukeskuksen kanssa. Kaksi kursseista kuului osana European Statististical Training -ohjelmaan. Kursseilla käsiteltiin muun muassa tilastotie- 14

15 Julkaisunimikkeet Säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet kuukausijulkaisut neljännesvuosijulkaisut vuosijulkaisut Epäsäännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet Yhteensä Vuoden 2008 julkaisuja ja verkkopalveluja Osallistuminen aikuiskoulutukseen Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia Suomen virallisen tilaston portaali: Tiedonkeruupalvelu yrityksille: tiedonkeruupalvelu_yrityksille Uutisviestipalvelu: don lähteitä, tilastojen tulkintaa ja käyttöä, tilastografiikkaa, tilastomenetelmiä, uudistunutta toimialaluokitusta sekä ajankohtaisiin ilmiöihin liittyvää tilastotietoa. Kursseilta kerätään systemaattisesti palautetta. Vuonna 2008 yleisarvosana kaikista kursseista oli 4,19 (asteikko 1 5). Koulutettavapäiviä kertyi 676, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Osallistujia tilaisuuksissa oli 508, joista kolmannes oli valtion virastojen ja laitosten henkilökuntaa ja neljännes elinkeinoelämän edustajia. Tiedonkäyttäjät luottavat Tilastokeskukseen Kertomusvuoden lopulla Tilastokeskus toteutti kyselyn tiedonkäyttäjille. Kyselyn vastaajat antoivat Tilastokeskukselle yleisarvosanaksi 8,16. Yleisarvosana säilyi samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Tiedonkäyttäjistä 95 prosenttia pitää Tilastokeskuksen tuottamia tietoja riippumattomina ja puolueettomina, ja lähes yhtä moni pitää niitä luotettavina. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista piti Tilastokeskuksesta saatua palvelua osaavana ja ammattitaitoisena. Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat viivästyksiä ja aikataulumuutoksia koskevaan tiedonsaantiin. Kyselyssä oli nyt mukana ensimmäisen kerran myös muita kuin maksavia asiakkaita. Internetissä toimivaan asiakaspalautekanava Anoppiin tuli vuoden aikana runsaat 300 palautetta. Määrä oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina, mikä johtui pääosin siitä, että tietopalvelukysymykset ohjattiin palautekanavan sijasta Tilastokirjaston tietopalveluun. Kehittämisehdotuksia palautteista oli viidennes ja kriittisiä noin kolmannes. 20 vuotta aluepalvelua Oulussa Tilastokeskuksella on aluepalvelutoimistot Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa. Aluetoimistot hoitavat asiakas- ja sidosryhmäsuhteita 15

16 TUOTTEET JA PALVELUT toimialueillaan, hoitavat tietopalvelua, edistävät Tilastokeskuksen tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta sekä tuottavat erityisesti aluetietoa sisältäviä tuotteita kuten Aluekatsaus-julkaisuja sekä AlueOnline- ja SeutuNet-palveluja. Oulun toimiston 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Oulussa järjestettiin toukokuussa juhlaseminaari, jossa tarkasteltiin maakuntien selviytymiskeinoja toimintaympäristön muuttuessa. Uutisviestipalvelu käyttöön Uutta tilastotietoa sisältäviä ns. tilastojulkistuksia julkaistiin lähes 700 ja lehdistötiedotteita 32. Lisäksi tilastokeskus.fi-palvelun etusivulla julkaistiin säännöllisesti uutisia muista ajankohtaisista aiheista. Vuonna 2008 järjestettiin seitsemän tiedotustilaisuutta, joista osa yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Syyskuussa Tilastokeskus otti käyttöön uutisviestipalvelun, josta asiakas voi tilata maksutta sähköpostiviestin uusista tilastojulkistuksista ja tiedotteista haluamiltaan aihealueilta sekä tietoa Tilastokeskuksen tuotteista ja palveluista. Uusimmat tilastotiedot julkaistaan Internet-sivuilla klo 9, ja viesti uudesta tiedosta lähtee asiakkaalle sen jälkeen. Palvelun voi valita suomen, ruotsin- ja englanninkielisenä. Ruotsin- ja englanninkielisenä tarjonta on suppeampaa kuin suomenkielisenä. Tiedotusvälineet uutisoivat Tilastokeskuksen tietoja edelleen runsaasti. Julkisuutta saivat etenkin kuluttajabarometri, hintatilastot, väestötilastot sekä rakentamista ja työvoimatutkimusta käsittelevät tilastot. Valtaosa uutisoinnista oli myönteistä tai neutraalia, seurannassa mukana olevissa tiedotusvälineissä uutisista kriittisiä oli vain alle prosentti. Internet-palveluiden käyttö Eri kävijöitä / kk Vierailukertoja / kk Sivupyyntöjä / kk Tilastokirjaston käyttö Kävijöitä Lainoja Tietopalvelu toimeksiantoja Tilastokirjaston tietopalvelua kehitettiin Tilastokirjasto on kaikille avoin tilastoalan erikoiskirjasto. Tilastotietopalvelu on Tilastokirjaston tärkein palvelumuoto. Tilastoaineistot ovat yhä enenevästi saatavina veloituksettomasti verkkopalveluista, jolloin niiden lainauskysyntä on vähentynyt. Myös kävijäasiakkaiden määrä on pienentynyt usean vuoden ajan. Tietopalvelutoimeksiantojen määrä on sen sijaan pysynyt viime vuodet samalla tasolla, vuonna 2008 niitä oli noin Toimeksiantojen vaativuustaso on sen sijaan selvästi noussut. Tiedonkäyttäjät tarvitsevat myös tukea verkkopalveluiden käytössä ja tilastotiedon haussa silloin, kun haluttua tietoa ei helposti löydetä itse. Tilastokirjastossa toimii EU:n tilastoviraston Eurostatin maksuttoman tilastoneuvontapalvelun (ESDS) Suomen neuvontapiste. Vuonna 2008 kirjaston ESDS-palvelu hoiti 258 EU-tilastoihin kohdistuvaa tietopalvelutoimeksiantoa. Kertomusvuonna laadittiin suunnitelma Tilastokirjaston toimintojen kehittämiseksi. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat tilastotietopalvelun edelleenkehittäminen, tietolähteiden hallinta sekä tilastotietolähteisiin ja tiedonhakuun liittyvän asiakastuen ja -koulutuksen kehittäminen. 16

17 MEDIA VÄLITTÄÄ SUHDANNETIETOA STT välittää paljon kovia uutisia taloudesta ja yhteiskunnallisista asioista. Siksi faktojen kulutus on meillä suurta. Sähköinen tiedonvälitys ja verkkomaailma ovat luoneet jatkuvan uutisvirran, jossa pikauutisten tarve on kasvanut. Tällaisia kovia uutisia ovat esimerkiksi Tilastokeskuksen tuottamat suhdanneindikaattoritiedot, joita välitetään usein sähkeuutisina muulle medialle. Syventäviä uutisjuttuja taustoittamaan etsimme usein itse aktiivisesti tilastotietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Olemme myös paljon yhteydessä suoraan tilastoasiantuntijoihin. Median näkökulmasta tilastotietojen ajantasaisuus on välillä ongelma. Etenkin nykyisessä taloustilanteessa tilastoista tarvittaisiin nopeasti ennakkotietoja, vaikka ne tarkentuisivatkin myöhemmin. Moni toimittaja vierastaa tilastoja, voisi puhua jopa numerokauhusta. Tilastojulkistamisessa voisi kiinnittää huomiota siihen, että tilastoja ja niihin liittyviä käsitteitä selitetään riittävän havainnollisesti. Tilastokeskuksen Tieto&trenditlehden artikkelit ovat onnistuneet tässä hyvin: ne avautuvat sellaisillekin lukijoille, jotka eivät ole tottuneet käsittelemään tilastoja. Heikki Karkkolainen, toimittaja Suomen tietotoimisto 17

18 TILASTOTUOTANNON VOIMAVARAT Tilastokeskuksen taloustilanne kiristyi Tilastokeskuksen taloustilanne kiristyi vuonna Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta, käytettävissä oleva rahoitus lisääntyi selvästi vähemmän. Vuonna 2008 toiminnan kokonaiskustannukset olivat 58,6 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat 4,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kokonaiskustannuksista 74 prosenttia oli palkkakustannuksia. Palkkausmenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna lähes 9 prosenttia. Myös kulutusmenot kasvoivat hieman edellisvuodesta, kun taas investointimenot pienenivät. Rahoitus Tilastokeskuksella oli rahoitusta käytössään kaikkiaan 63,5 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Rahoituksesta 70 prosenttia tuli toimintamenomäärärahana valtion budjetista. Maksullisen toiminnan osuus oli 14 prosenttia ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 4 prosenttia. Loppuosa oli edellisvuosien siirtomäärärahaa. Valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana saatiin 44,3 miljoonaa euroa. Edellisvuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli 7,9 miljoonaa euroa. Maksullinen toiminta ja EU:lta saatu rahoitus nettobudjetoitiin toimintamenomäärärahoihin. Vuodelle 2009 siirtyi määrärahaa edelleen 5,7 miljoonaa euroa. Tärkeitä rahoituslähteitä olivat myös yhteis- Tilastokeskuksen budjettirahoitus ja -menot Menorakenne Miljoonaa euroa Palkkaus 43,0 Kulutusmenot 14,4 Investoinnit 0, Menot Talousarvio Menot Talousarvio Rahoituslähteet 2008 Miljoonaa euroa Toimintamenomäärärahat 44,3 Maksullisen toiminnan tuotot 9,0 Edellisvuosilta siirtyneet määrärahat 7,9 Ulkopuolinen rahoitus 2,2 18

19 työhankkeet ja Tilastokeskuksen talousarvion ulkopuolinen rahoitus, jota saatiin 2,2 miljoonaa euroa. Siitä EU-rahoitusta erilaisiin tilastojen kehittämishankkeisiin oli 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi käytettävissä oli 1,0 miljoonaa euroa muuta ulkopuolista rahoitusta, jota saatiin pääosin erilaisista yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat hieman edellisvuodesta. Maksullisesta toiminnasta kertyi tuottoja 9,0 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos oli euroa ylijäämäinen. Vuonna 2008 maksullisen toiminnan käyttöjäämän osuus tuotoista oli 16 prosenttia. Osuus oli hieman edellisvuotta pienempi. Käyttöjäämä saadaan vähentämällä maksullisen toiminnan tuotoista sen omat erilliskustannukset. Asiakasryhmistä valtio lisäsi ostojaan, mutta kuntasektorin ostot vähenivät edellisvuodesta. Yritysten osuus tuloista pysyi lähes samana kuin edellisvuonna. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna haastattelupalveluiden sekä erityisselvitysten tulot kasvoivat. Muiden tuoteryhmien myyntitulot puolestaan vähenivät. Tase Tilastokeskuksen taseen loppusumma oli 5,0 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo oli 2,0 miljoonaa euroa, josta suurimman osan muodostivat atk-koneet, -laitteet ja -ohjelmistot. Käyttöomaisuuden arvo väheni edellisvuodesta 0,6 miljoonaa euroa. Julkaisuvaraston arvo oli 0,5 miljoonaa euroa. Rahoitusomaisuuden suurin erä olivat 1,4 miljoonan euron myyntisaamiset. Maksullisen toiminnan tunnusluvut Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset euroa euroa Tuotot Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+) / alijäämä ( ) Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset

20 TILASTOTUOTANNON VOIMAVARAT Suunnitelmallista osaamisen kehittämistä Tilastokeskuksen uusi osaamisstrategia lähivuosiksi valmistui vuonna Samalla laadittiin osaamismalleja, joilla kuvataan erilaisissa tehtävissä tarvittavaa osaamista. Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksessa oli työntekijää, joista haastattelijoita oli 213. Henkilöstön määrä väheni edellisestä vuodesta. Henkilötyövuosia oli 926, näistä haastattelijoiden osuus oli 138. Naisia oli 60 prosenttia henkilöstöstä. 72 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut vähintään alemman korkea-asteen tutkinnon. Henkilötyövuosia oli 5 vähemmän (haastattelijat pois lukien) kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,4 prosenttia eli pienempi kuin edellisvuonna. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 18 vuotta. Henkilöstön keski-ikä (ilman haastattelijoita) oli kertomusvuoden lopussa 48 vuotta. Osaaminen Tilastokeskus käytti henkilöstön kouluttamiseen euroa eli 957 euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutusmenot vähenivät edellisvuodesta, mutta opiskeluun käytettiin hieman enemmän työaikaa. Vuoden aikana toteutettiin laajoja koulutusohjelmia kuten Tilasto-osaamisen koulutusohjelma sekä projektivalmennukseen ja esimiestyöhön liittyvää koulutusta. Vuonna 2008 valmistui Tilastokeskuksen uusi osaamisstrategia vuosille Siinä määritellään viraston ydinosaaminen, lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja uudistumisen ja osaamisen turvaamiseksi. Samalla laadittiin osaamismalleja, jotka kuvaavat erilaisissa tehtävissä kuten tilasto-, tietopalvelu-, tietotekniikka-, johtamis- ja hallintotehtävissä tarvittavaa osaamista. Asiantuntijauria koskeva Urapolkujen kehittäminen -projekti saatiin päätökseen. Projektin tuloksena käynnistettiin Vauhtia asiantuntijauralle -hanke yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi laadittiin osaamisen jakamisen toimintamalli Henkilöstö Henkilöstömäärä, kuukausipalkkaiset Naisten osuus, % Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 2,3 2,1 Koulutettavapäivät/ henkilötyövuosi 3,7 3,8 ja valmisteltiin sisäisiä työmarkkinoita ja henkilökiertoa koskevat ohjeet. Työhyvinvointi Henkilöstön terveydenhoitoon käytettiin kertomusvuonna euroa eli 675 euroa henkilötyövuotta kohti. Terveydenhoidon kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelma vuosille valmistui. Suunnitelman tavoitteet koskevat urakehitystä ja palkkausta, segregaatiota, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä työyhteisön toimivuutta. Kertomusvuonna valmisteltiin myös työhyvinvointimallia. Kertomusvuonna Tilastokeskus palkitsi vuoden 2007 sisäiseen laatupalkintokilpailuun osallistuneita hankkeita ja toimintatapoja. Laatupalkinnon saivat Herttua-tietovaraston toteutus, tuotteiden ja palveluiden tuotantoprosessin projektipäällik- 20

21 TILASTOKILPA TEKEE TILASTOJA TUTUIKSI KOULUISSA Kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) yhteydessä toimii tilastojen opetusta edistävä järjestö IASE (International Association of Statistical Education), joka järjestää vuosina kansainvälisen koululaisille suunnatun tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun. Kilpailun tavoitteena on parantaa koululaisten valmiuksia käyttää tilastoja erilaisissa arkielämän tilanteissa. Suomen alkukilpailua valmisteli vuonna 2008 komitea, jonka jäseninä oli MAOL ry:n puheenjohtaja, matemaattisten aineiden opettajia ja Tilastokeskuksen asiantuntijoita. Viime vuonna kouluissa järjestettiin alkukilpailut, joihin osallistui 13 suomalaista koulua ja yhteensä 165 koululaista. Kilpailussa on neljä sarjaa, kaksi peruskouluille ja kaksi lukioille. Suomen loppukilpailu järjestetään vuoden 2009 keväällä, ja parhaiten menestyneet oppilaat kustakin sarjasta pääsevät loppukilpailuun, joka pidetään elokuussa Durbanissa Etelä-Afrikassa Kansainvälisen tilastoinstituutin konferenssin yhteydessä. Suomalaisissa kouluissa käytetään jo nyt laajasti tilastotietoja opetuksessa. Myös meillä Martinlaakson lukiossa etenkin matematiikan opettajat käyttävät paljon Tilastokeskuksen verkkosivuja kursseillaan. Irma Iho, Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry:n puheenjohtaja, Martinlaakson lukion lehtori ja vararehtori. MAOL ry on Tilastokeskuksen ohella virallinen kilpailun järjestäjä Suomessa. kyys, Tilasto-osaamisen koulutusohjelman perusosa sekä henkilötilastot-yksikön laatutyöryhmä. Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain henkilöstökysely. Vuoden 2009 alussa tehdyn kyselyn mukaan työtyytyväisyys heikkeni edellisvuodesta. Eniten heikkeni tyytyväisyys työoloihin. Kaksi kolmesta vastaajista katsoi tilastotoimen selvityshankkeen ja siihen liittyneen keskustelun heikentäneen työilmapiiriä. Tilastokeskuksessa henkilöstö oli kuitenkin edelleen jonkin verran tyytyväisempää kuin samaa työtyytyväisyysbarometria käyttävissä muissa valtion organisaatioissa keskimäärin. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi oli 3,41, kun koko valtionhallinnossa indeksi oli 3,32. 21

22 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tilastokeskuksella vahva rooli kansainvälisessä tilastoyhteistyössä Tilastokeskus oli näkyvästi mukana Euroopan tilastojen kehittämistyössä. Virasto edusti useissa kansainvälisissä tilastoalan yhteistyöelimissä Suomen koko tilastotointa. Tilastokeskus osallistui EU:n tilastoviraston Eurostatin työryhmien ja komiteoiden työhön. Tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat muun muassa yhteisön tilastolaki, tulo- ja elinolotilastot, tietoyhteiskuntatilastot sekä ulko- ja sisäkauppaa koskevat tilastot. Tilastokeskuksen pääjohtajalla Heli Jeskanen-Sundströmillä oli merkittävä rooli Euroopan tilastojärjestelmän tulevaisuuden haasteita selvittäneessä ryhmässä. Uusia EU:n tilastosäädöksiä valmistui vuonna 2008 yhteensä 37, niistä 28 vaikuttaa Tilastokeskuksen toimintaan. EU:n tilastovirastojen päälliköistä koostuva tilasto-ohjelmakomitea (SPC) kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksien aiheita olivat muun muassa toimialaluokitus NACE Rev.2:n toimeenpano, yhtenäistetty kuluttajahintaindeksi, kansantalouden tilinpitojärjestelmien SNA 1993:n ja ESA 1995:n uudistaminen sekä Euroopan tilastojen käytännesäännöt. Tilastoalan yhteistyö tiivistä YK:n tilastokomission kokous pidettiin helmikuussa. Tilastokomissio on korkein kansainvälinen tilastoalan elin, ja Tilastokeskus edusti kokouksessa kaikkia Pohjoismaita. Kokouksessa hyväksyttiin kansantalouden tilinpitoa koskeva päivitetty SNA suositus sekä matkailutilastointia ja teollisuustilastoja koskevat suositukset. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin muun muassa työvoimatilastojen kehittämistä sekä taloustilastojen integrointia. YK:n Euroopan talouskomission alaisen Euroopan tilastokonferenssin (CES) vuosikokous järjestettiin kesäkuussa. Kokouksessa oli esillä useita tilastojen kehittämistä koskevia asioita kuten tilastolliset metatietojärjestelmät, kestävän kehityksen indikaattorit sekä kansainvälisen tilastotyön koordinointi talouskomission alueella. Kokouksen yhteydessä järjestettiin kaksi seminaaria. Niiden aiheina olivat väestömuutokset ja kansainvälisiä muuttoliikkeitä koskevat tilastot sekä kansainväliset rahoitustaloustoimien mittaamisen ongelmat. OECD:n tilastokomitea kokoontui samoin kesäkuussa. Kokouksen aiheita olivat OECD:n laajentuminen, kansantalouden tilinpidon uudistuksen koordinointi, tilastojen rooli OECD:n innovaatiostrategiassa sekä OECD:n tilastotietojen jakeluun liittyvät tulevaisuuden kysymykset. Pohjoismaiden tilastopäälliköt käsittelivät vuosittaisessa kokouksessaan syyskuussa ilmastoa ja ympäristötilastoja, taloustilastojen integrointia sekä laatujohtamisjärjestelmää. Tilastoalan kokouksia Suomessa Tilastokeskus isännöi toukokuussa yhdessä ympäristöministeriön kanssa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) asiantuntijakokousta, joka käsitteli kasvihuonekaasuinventaarioissa käytettyjä laskentamenetelmiä. Kokoukseen osallistui noin 100 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Syyskuussa Tilastokeskus järjesti Naantalissa tilastotiedon jakeluun ja markkinointiin liittyvän IMAODBC-konferenssin (International Marketing and Output Database Conference). Konferenssiin osallistui lähes 50 eri maiden asiantuntijaa. Konsultointi keskittyi EU:n naapureihin Tilastokeskus oli vuonna 2008 mukana 18 kansainvälisessä konsultointihankkeessa. Hankkeita oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäisiä konsultointitapahtumia oli ulkomailla 73 ja Suomessa

23 TILASTOT KERTOVAT AJANKOHTAISISTA ILMIÖISTÄ Finavia ostaa Tilastokeskukselta tilastopalveluja: esimerkiksi viime vuonna tilasimme laajan lentomatkustajia koskevan tutkimuksen. Käytän itse työssäni lähes päivittäin tilastotietoja, sillä tilastojen avulla voi tarkastella ajankohtaisten ilmiöiden kehitystä myös pitkällä aikavälillä. Esiinnyn myös työssäni paljon ja käytän esityksissäni usein tilastoja asioiden taustaksi. Tilastokeskuksen tilastoja pidetään luotettavina ja siksi mielelläni tuon esille sen, että tiedot ovat Tilastokeskuksen tilastoista. Tarvitsen tilastotietoja usein nopeasti ja silloin etsin niitä yleensä Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Sivut ovat kehittyneet paljon viime vuosina: ne ovat pääosin helppokäyttöisiä ja niiltä löytyy paitsi nopeasti silmäiltävää tietoa, myös syvemmälle pureutuvaa aineistoa. Erityisesti ilahduttaa se, että Tilastokeskus tarjoaa verkkosivuillaan niin paljon tietoa myös ilmaiseksi. Minulle oleellista tilastojen käytössä on silmäiltävyys esimerkiksi kuviosta näkee nopeasti olennaisen ilmiöstä. Toivoisin, että tilastoista olisi verkossa enemmänkin kuvioita ja taulukoita, joista voisi sitten tarvittaessa päästä tarkemman tason tietoon. Juha-Pekka Pystynen, lentoasemajohtaja Finavia Kroatiassa Tilastokeskus sai päätökseen kaksivuotisen julkisen sektorin rahoitustilastoja koskevan hankkeen. Tilastokeskus osallistui myös muiden maiden tilastovirastojen johtamiin hankkeisiin Kroatiassa, Bulgariassa ja Egyptissä. Turkissa jatkui EU:n ja Ukrainassa Maailmapankin johtama hanke. Venäjän kanssa allekirjoitettiin kaksivuotinen kahdenvälistä yhteistyötä koskeva sopimus, johon liittyen järjestettiin useita tapaamisia. Tilastokeskus valmisteli Latvian tilastoviraston tietosuojaasioita käsittelevän hankkeen, jonka toteutus alkoi vuoden 2009 alussa. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyörahoituksella valmisteltiin yhteistyöhankkeita Etiopiaan ja Kirgisiaan. 23

24 TILASTOTOIMI Tuottavuus tilastotoimen tavoitteena Valtiovarainministeriö käynnisti tilastotoimen selvityshankkeen, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta. Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta kokosi viralliset tilastot yhteiseen portaaliin. Valtion tilastotoimen kustannukset viranomaisittain e e Ilmailuhallinto Ilmatieteen laitos Kansanterveyslaitos 460 1) 460 1) Maanmittauslaitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Merenkulkulaitos Metsäntutkimuslaitos Ratahallintokeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos STAKES Suomen ympäristökeskus Tiehallinto Tilastokeskus Tullihallitus Työ- ja elinkeinoministeriö Vakuutusvalvontavirasto Yhteensä ) Tiedot edelliseltä vuodelta. 2) Kustannuslaskentamenetelmää on muutettu. 2) Marraskuussa avattiin Tilastokeskuksen verkkopalvelujen yhteyteen Suomen virallisen tilaston portaali, joka on saanut myönteistä palautetta käyttäjiltä. Portaalissa on kuvaukset ja yhteenvetotiedot kaikista virallisen tilaston tilastoista. Vuoden lopussa viralliseen tilastoon kuului 294 tilastoa. Virallisen tilaston tuottamiseen on sitoutunut kaikkiaan 14 virastoa ja laitosta. Portaalin myötä SVT:n julkaisemisen painopiste siirtyi entistä selvemmin painotuotesarjoista verkkoon. Portaalin yhteydessä avautui myös koko tilastotoimen käyttöön suunnattu ekstranetpalvelu, jota laajennetaan vuonna SVT-neuvottelukunnan työ painottui kertomusvuonna aiempaa enemmän laatukysymyksiin. Vuoden aikana valmisteltiin muun muassa Suomen virallisen tilaston tietosuojasuositusta. Tilastotoimen keskittämistä selvitettiin Valtiovarainministeriö asetti tilastotoimen selvityshankkeen, jossa kahden selvitysmiehen tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet tilastotoimen keskittämiseksi Tilastokeskukseen ja Tilastokeskuksen toimintojen alueellistamiseksi. Hanke edellytti huomattavaa työpanosta myös Tilastokeskukselta, joka toimitti aineistoa selvitystä varten. Selvitysmiesten luovuttaman raportin ehdotukset edellyttävät vielä jatkoselvityksiä. Suomen Pankki ja Tilastokeskus sopivat, että vastuu neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinnasta siirtyy Tilastokeskukselle viimeistään lokakuussa Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen yhdistymisen myötä jatkettiin vakuutusyhtiötilastointia koskevaa selvitystyötä. Merenkulkulaitoksen kanssa selkiinnytettiin virastojen välistä työnjakoa keskittämällä meriliikenneonnettomuuksien tilaston laatiminen Tilastokeskukseen. Tiivistä yhteistyötä tilastoinnin kehittämiseksi jatkettiin muun muassa ulkomaankauppatilastointia, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastoja sekä sosiaali- ja terveystilastoja koskevissa työryhmissä. Myös Tilastokeskuksen roolia vesihuollon tilastoinnissa selvitettiin, mutta muun muassa meneillään olevan tilastotoimen 24