RVL. Opiskelua työn ohessa sivu 10 RAUTATIEVIRKAMIES. Luottamusmiehet opintiellä sivu 6 Rautatiealan koulutus sivu 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Opiskelua työn ohessa sivu 10 RAUTATIEVIRKAMIES. Luottamusmiehet opintiellä sivu 6 Rautatiealan koulutus sivu 16"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI Opiskelua työn ohessa sivu 10 Luottamusmiehet opintiellä sivu 6 Rautatiealan koulutus sivu 16

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 1800 kpl Yhteistoimintaa heikompiin hetkiin Kymmenen vuotta sitten kirjoitin kesäkuun lehtemme pääkirjoituksessa muun muassa seuraavaa: Yhteisvastuu on sitä, että tieto kulkee joka suuntaan ja sitä, että jokainen osallistuu omalla panoksellaan yhteisten asioiden hoitoon ja sitä, että jokainen haluaa vilpittömästi saada parhaan mahdollisen tuloksen ja sitä, että heikommalla hetkellä tuemme toisiamme Tuolloin eivät nykyisenkaltaiset yhteistoimintaneuvottelut (yt-) olleet VR:llä vielä alkaneet. Nyt yt-neuvotteluiden aiheuttamat heikommat hetket ovat jatkuneet jo useita vuosia ja jäsenistöstämme muun muassa VR:n matkustajaliikenne on ollut työnantajan mopin alla. Tämän lehden ilmestyessä VR-Yhtymässä neuvotellaan muun muassa noin 130 henkilötyövuoden vähentämisestä matkustajaliikenteessä. Aiheesta lisää s. 4. Juuri tuli tieto yt-neuvottelujen alkamisesta VR:n Talous ja Rahoitus -yksikössä taas. VR laittaa yritystä kilpailukuntoon tehostamalla ja ulkoistamalla toimintoja. Aiheellinen kysymys on, meneekö lapsia pesuveden mukana eli menestymiselle olennaisia töitä ja niiden tekijöitä. RVL:n edustajat käyttävät yt-neuvotteluissa joka tapauksessa kaikki lain sallimat mahdollisuudet, mutta yritys päättää omasta liiketoiminnastaan. Näinä aikoina tarvitaan erityisesti myönteistä yhteistoimintaa työpaikoilla, siis myös sitä tuen antamista heikommalla hetkellä. Joskus siihen riittää työkaverin käyttäytymisen ymmärtäminen ja hänen kuuntelemisensa. Joskus työyhteisössä tarvitaan konkreettisia tekoja yhteishengen ja positiivisen mielialan säilyttämiseksi. Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi Antti Rinteen jälkeen valittu Jorma Malinen vaatii suomalaista ammattiyhdistysliikettä uudistumaan. Hän kehottaa ay-väkeä pohtimaan, millaisella edunvalvontatyöllä ja rakenteilla vastataan paremmin jäsenten tarpeisiin. Tämä asia on varmasti (toivottavasti) esillä kaikissa ammattiliitoissa. RVL:n hallitus ja pääluottamusmiehet kokoontuvat kesäkuun puolen välin jälkeen pohtimaan liiton toiminnan kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Pohdintahan ei yksin riitä, tarvitaan tekoja. Mutta ensin ne on perustellusti suunniteltava. Kansa on jälleen numeronsa vaaleissa merkannut ja valinnut Suomen 13 europarlamentaarikkoa. Heidän joukossaan on entinen liikenneministerimme Merja Kyllönen. Toivottavasti hän pystyy käyttämään parlamentissa omaa (rautatie)liikenneosaamistaan Suomen hyväksi. Kirjoitan tätä pääkirjoitusta hiukan sumussa ; olen menossa silmäleikkaukseen. Kaihi on valloittamassa toista silmää. Olen siis pidempään pois työympyröistä ja palaan sorvin ääreen heinäkuun lopulla. Lukemista ja katsomista parantavia uudistuksia on alkukesästä tulossa myös nettisivuillemme (www.rvlry.fi) sekä ulkoasuun että mobiililuettavuuteen. Voimia kaikille heikompiin hetkiin ja hyvää kesää! Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 2 / 2014 Mallun ay-aika VR:n leivissä Uteliaisuus ja intohimo saada enemmän tietoa ja selvyyttä asioihin saivat Marja Ahokkaan jatkamaan RVL:n ja osaston tehtävissä vuodesta toiseen viimeksi yli viisi vuotta Etelä-Suomen aluepääluottamusmiehenä Seinäjoen osastolla tarkka puheenjohtaja Pekka Salmenkangas haluaa olla mukana päättämässä palkansaajien tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Myös työssäjaksamisen edistäminen ja mukavat hetket yhteisissä tapahtumissa ovat tärkeitä. Porin Yyteri kutsuu kesäpäiville Vielä ehdit ilmoittautua liiton kesäpäiville18.6. mennessä. Kesäpäiviä vietetään Porin Yyterissä Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta ja tämän lehden takakannesta. Muut jutut 05 Liittovaltuustosatoa Jäsenmaksut ennallaan, keskustelua VR:n ja R-kioskin lipunmyyntisopimuksesta. 13 Faktoja Raulista RVL:n ammatillinen yhdistys on yhdysside liikenteenohjaukseen liittyvissä tehtävissä toimivien kesken. 21 Hellitä helteellä Kuumassa työskentely edellyttää riittävästi taukoja, nestettä ja ihon suojausta. 22 Yhdenvertaisuusvaltuutetulle laaja toimivalta Tasa-arvolaki täsmentyy. 25 Hyvä työ aivoille Mikäs se nimi olikaan? Annoinko jo vaihtorahat? Oliko määräaika huomenna vai tänään? Onko tämä normaalia, kun näin pätkii? 26 Päivärahan sähköinen hakeminen nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. 27 Suojaosa kannustaa lyhyisiinkin sijaisuuksiin Työttömyysturvalaki uudistui ja soviteltuun päivärahaan suojaosa. Hyvä ajatus Annetaan tilaa uusille ajatuksille sekä ideoille ja toteutetaan niitä. Pekka Salmenkangas sivulla 15 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 12 Luottamuksella: Henry Kulin, VR-Yhtymä Oy 20 Jutunjuuri 30 3

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Jälleen yt-neuvottelut matkustajaliikenteessä VR aloitti jälleen yt-neuvottelut ( ) koskien koko matkustajaliikennettä, paitsi lähiliikennettä. Perusteluna yt-neuvottelujen aloittamiselle on valmistautuminen joukkoliikenteen avautuvaan kiristyvään kilpailuun. Tosiasia on, että VR:n asiakkaat ostavat lippunsa yhä useammin muualta kuin asemilta, lähinnä verkkokaupasta. Vähennystarve on tällä kertaa noin 130 henkilötyövuotta. Työntekijöitä tultaneen irtisanomaan läpi koko organisaation, mutta lukumääräisesti suurimmat irtisanomiset tapahtuvat todennäköisesti palveluneuvojien osalta. Joitain asemien lipunmyyntejä tullaan sulkemaan ja palveluaikoja todennäköisesti tarkastellaan uudestaan. Asemien lipunmyynti on vähentynyt tasaisesti ja on nyt noin 25 % koko myynnistä. Trendi on tulevaisuudessakin yhä laskeva. R- kioskin lipunmyynnin vaikutus ei siinä vielä näy. Irtisanottaville laajennettu muutosturva Työnantaja tulee tarjoamaan irtisanotuille laajennettua muutosturvaa, joka sisältää irtisanoutumispaketin korotetulla 3 kuukauden kompensaatiolla, jos henkilö itse irtisanoutuu, tai laajennetun työnhakuvalmennuksen ja työterveyshuollon laajennetut tukitoimet. Eniten olen huolissani palveluneuvojien työllistymisestä eri paikkakunnilla nykyisessä työllisyystilanteessa. Monet ovat tehneet pitkän uran VR:llä ja näin työnantaja siitä palkitsee. Jotkut ovat esittäneet kysymyksen, mitä liitto aikoo tehdä asialle. Liitto panostaa yt-neuvotteluihin kaikella sillä ammattitaidolla, jota on kertynyt viime vuosien jatkuvissa yt-neuvotteluissa. Vaikutamme asioihin parhaamme mukaan. Neuvottelijoina ovat pääasiassa liiton pääluottamusmies Henry Kulin, sekä Kari Vähäuski, matkustajaliikenteen luottamusmiehiä ja liiton puheenjohtaja. Yt-neuvottelut ovat tätä kirjoittaessani kesken, joten lopputulosta ei voi vielä arvioida. Tiedottaminen on sovittu hoidettavaksi työnantajan toimesta, mutta pyrimme myös pitämään nettisivumme ajan tasalla. VR:ltä osinkoa valtiolle VR:n suuret kalustoinvestoinnit edellyttävät hyvää tulosta tulevina vuosina. VR:n päättynyt tilikausi oli hyvä. Omistaja (valtio) on aikaisemmin todennut, että se ei vaadi osingon jakoa juuri suurista investoinneista johtuen. Nyt kuitenkin omistaja haluaa osinkoa huonon taloudellisen tilanteen takia, joten VR maksaa omistajalle 30 M. Toivottavasti tätä summaa ei tulla repimään takaisin työntekijöiden selkänahasta. Finrailin toiminta on alkanut selkiytyä. Varsinainen irtautuminen VR-Yhtymästä on varmistumassa vuoden 2015 alkuun. RVL:n ja Finrailin vuoropuhelu on ollut hyvää ja rakentavaa Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa, kun päästään keskustelemaan siitä vaikeimmasta asiasta, eli vapaalippuasiasta. Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille! Nähdään kesäpäivillä Yyterissä. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013

5 Liittovaltuustosatoa Teksti ja kuvat Soile Olmari Rautatievirkamiesliiton valtuusto kokoontui huhtikuun lopulla Helsingissä. Tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 vahvistettiin. Jäsenmaksua peritään edelleen 1,40 % jäsenen veronalaisesta ja eläkeläisjäsenmaksuksi 2014 vahvistettiin 12 euroa. Hallituksen jäseneksi nimitettiin Seinäjoen osaston uusi puheenjohtaja Pekka Salmenkangas ja Oulun osaston puheenjohtajan Mervi Ylitalon varajäseneksi Juha Kuukkanen. Kokouksessa kuultiin puheenjohtaja Seppo Juseliuksen esittämänä RVL:n hallituksen selonteko VR:n ja R-kioskin välisen lipunmyyntisopimukseen liittyen. Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että VR:n palveluneuvojien työn määrä on lisääntynyt. Asemilla esimerkiksi lunastetaan netistä ostettuja lippuja takaisin ja tehdään muita venkslauksia. Kokouksen alussa muistettiin aluepääluottamusmiehinä huhtikuun loppuun asti toimineita Marja Ahokasta, Erkki Hokkasta ja Kari Vähäuskia (ei kuvassa) sekä eläkkeelle siirtyvää RVL:n hallituksen ja Seinäjoen osaston pitkäaikaista puheenjohtajaa Marjatta Hakalaa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

6 Luottamusmiehet opintiellä Teksti ja kuvat Soile Olmari RVL:n luottamusmiehet kokoontuivat keväällä Kiljavan opistolle Nurmijärvelle työstämään taustamateriaalia tulevien luottamusmiesten koulutustarpeisiin. Nykyinen luottamusmieskausi päättyy ensi keväänä ja uusi kolmevuotinen kausi alkaa Kaiken työelämän muutosmyllerrysten keskellä on syytäkin miettiä tulevia koulutustarpeita. RVL:n luottamusmiesorganisaatio muuttui pääluottamusmiesten osalta jo toukokuun alussa, kun neljän alueellisen pääluottamusmiehen pestit päättyivät. Ensi vuoden maaliskuun loppuun VR-Yhtymässä toimii yksi valtakunnallinen pääluottamusmies ja 15 toimialakohtaista luottamusmiestä. Kauden vaihtuessa valitaan edelleen yksi valtakunnallinen pääluottamusmies ja hänelle vara sekä toimialakohtaisia luottamusmiehiä 13 ja heille varat. Finrailissa jatkuu nykyinen organisaatio eli yksi valtakunnallinen pääluottamusmies ja vara sekä viisi luottamusmiestä ja heidän varansa. Paula Sairo ja Minna Raimoaho miettivät yhtä peruskysymystä: Mikä ay-liikkeen tarkoitus on/on ollut/tulee olemaan? 6

7 Koulutus toteutettiin järjestöopettaja Inari Juntumaan johdolla yksilöhaastatteluina ja ns. Open space -menetelmänä. Menetelmä mahdollisti osallistujien keskittymisen 16 työpisteessä kutakin eniten kiinnostaviin teemoihin. Kuvassa Rami Inkeri ja Janne Halme miettivät vastauksia yhdessä samalla kun Hannu Alaluusua on Juntumaan haastattelussa. Tehtäväpisteet oli sijoiteltu eri puolille Kiljavan päärakennusta. Minna Raimoaho, Kia Viskari ja Paula Sairo sekä Kari Karlstedt pohtivat tehtäviä portaikossa. Ismo Reunamo ja Ari Jokela Toisena koulutuspäivänä keskityttiin omiin ajankohtaisiin sekä työehtosopimusasioihin. Varsinkin luottamusmiesorganisaation muuttuminen toukokuun alussa aiheutti kiivasta keskustelua. Vasemmalla Jorma Koiranen, Janne Halme, Jyrki Virtanen ja Erkki Hokkanen. Raija Peltonen, Marja Ahokas ja Paula Sairo 7

8 Mallun ay-aika VR:n leivissä Helsingin liparista se alkoi ja aluepääluottamusmiehen pestiin päättyi Uteliaisuus ja intohimo saada enemmän tietoa ja selvyyttä asioihin saivat Marja (Mallu) Ahokkaan jatkamaan RVL:n ja osaston tehtävissä vuodesta toiseen viimeksi yli viisi vuotta Etelä- Suomen aluepääluottamusmiehenä. Teksti ja kuvat Soile Olmari Kun pääluottamusmiehen ovi sulkeutui, puhaltavat Mallulle uudet tuulet: Syksymmällä on varmaankin muutto pohjoiseen päin. Kuka tietää, mitä sitten tapahtuu. Elämä on sellaista. Mutta en minä aio kuvioista täysin hävitä uhallakaan. Lähes 40 vuoden työura VR:llä loppui toukokuun alussa, kun työnantaja halusi rukata Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesorganisaatiota ja neljän alueellisen pääluottamusmiehen pestit loppuivat. Silti Mallun mielestä ay-järjestöillä ja ylipäätään ay-liikkeellä on tänä päivänä edelleen erittäin iso rooli: Mihin sen merkitys katoaisi? Sitä hän kuitenkin ihmettelee, miten ay-liikkeen merkitys on saatu katoamaan työntekijöiden mielestä: Välissä tuntuu olevan kadotettu sukupolvi, joka uskoo kuin jumalan sanaan siihen työnantajien ja valtaa pitävien kuoroon, joka toistaa jatkuvasti ayliikkeen vievän Suomen tuhoon. Onneksi tämä uusin työikäluokka ei ilmeisesti enää niele ihan mitä vaan. Toivottavasti sieltä löytyy intoa vaikuttaa. Yhdessä teissä on edelleen voimaa Mallu on huolissaan RVL:n osastojen jäsenmäärien pienenemisestä: Valitettavasti työnantajan liikkeet siirtää suurin osa työtehtävis- tä toisten työehtosopimusten alle pienentää koko ajan jäsenkuntaa. Näin tapahtuu myös etenkin matkustajaliikenteen ja toimistoväen irtisanomisten kautta. Hänen oma osastonsa, Helsingin osasto, voi jäsenmäärältään toistaiseksi kohtuupaksusti : Entinen Pääkonttorin osasto ja Helsingin osasto löivät hynttyyt yhteen. Se oli ainoa järkevä ratkaisu kummallekin osastolle. Liitto voi hyvin niin kauan kuin sen osastoissa on jäseniä, vaikka pianhan jäljellä on pääasiassa Finrailissa työskentelevät. Toimistoväki, asiakaspalveluneuvojat ja palveluneuvojat tuntevat seisovansa jonkun suuren seinän edessä ilman apua. Toivottavasti siihen voitaisiin vaikuttaa! Tiedän, vaikeaa; työnantaja vaan nyt päättää tulkita asioita toisin, Mallu pohtii. Liitto on jäsentensä summa. Mallu kehottaa jäseniä osallistumaan: Siitä se lähtee! Älkää uskoko ihan kaikkea, mitä sanomalehdistä tai netistä luette tai viestimissä näette. Ottakaa selvää, olkaa uteliaita, julkituokaa ajatuksianne ja ideoitanne. Yhdessä teissä on edelleen voimaa, jos sitä haluatte. 8

9 Marja Ahokas työskenteli VR:llä lähes 40 vuotta koko ajan matkustajaliikenteen kirjoissa. toimi tästä ajasta RVL:n Etelä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä keväästä 2009 kevääseen aloitti Helsingin lipputoimistossa, työskenteli sen jälkeen muun muassa konduktöörien tilityspisteessä, puhelinneuvonnassa, hallineuvonnassa, asemapäällikön toimistossa asuntoasioiden selvittelyssä, Pasilan vanhalla asemalla (Rauhan asema), Hyvinkään lipputoimistossa sekä vuoden 2003 alusta Helsingin ja Pasilan lipputoimistoissa.a aloitti ay-aktiivina syksyllä 1990, kun hänet haalittiin silloisen Etelä-Hämeen alueen (EHÄ) varaluottamusmieheksi. ajautui seuraavaksi silloisen lähiliikennereitin lipputoimistojen varaluottamusmieheksi ja Helsinkiin palattuaan varsinaiseksi luottamusmieheksi Helsingin kaukoliikenteeseen. houkuteltiin 1990-luvun alkupuolella ensin EHÄ:n johtokuntaan, sitten Helsingin osaston johtokuntaan, osaston edustajaksi liittokokouksiin ja -valtuustoihin. Hän toimi myös kolme vuotta valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja useita vuosia EHÄ:n puheenjohtajana. luopui valtuustoedustuksestaan ja osaston johtokuntajäsenyydestä tultuaan valituksi Etelä-Suomen aluepääluottamusmieheksi. Mallu (alhaalla oikealla) mietteliäänä RVL:n liittovaltuuston kokouksessa huhtikuussa

10 Opiskelua palveluneuvojan työn ohessa Marika Saari ja Elisa Harvilahti aloittivat työt VR:llä helmikuussa viime vuonna ja työskenneltyään jonkin aikaa osa-aikaisina palveluneuvojina Helsingin aseman lipunmyynnissä liittyivät Rautatievirkamiesliiton Helsingin osastoon. Teksti ja kuvat Soile Olmari Seuraavana kesänä molemmat työskentelivät kokoaikaisina: Hain kesällä kokoaikaisen tehtävää ja sain pestin, Marika kertoo. Elisa työskentelee edelleen osa-aikaisena: - Viime syksynä tein lisäksi kaksi kuukautta osa-aikaisena markkinointitiimin projektitehtäviä. Kun Marika oli liittynyt ammattiliittoon, isä älähti, että vastako tässä vaiheessa. Elisankin perheessä arvostetaan ay-jäsenyyttä; hänen äitinsä toimii omalla työpaikallaan pääluottamusmiehenä. Aiempi järjestäytymättömyys selittyy molemmilla usean eri alan lyhytaikaisilla työsuhteilla: Olen työskennellyt kaupan kassana, pikaruokalassa, ikkunatehtaalla ja hotellissa, Marika kertoo. Elisa puolestaan työskenteli aiemmin muun muassa ravintola-alalla: Palveluneuvojan työ löytyi työvoimahallinnon nettisivujen kautta. Palveluneuvojan työssä tarvitaan sekä joustavuutta että yhteistoimintaa. Saman viestin Elisa ja Marika bongasivat Helsingin asemalla toukokuussa esillä olleesta julisteesta. 10

11 Turvallisuuden tunnetta ammattiliitosta Ammattiliittoon järjestäytyminen oli molemmille luontevaa: - Nuorena ei tiedä riittävästi työelämään ja työsuhteisiin liittyvistä asioista eikä ehkä osaa ottaa niistä itse selvääkään, Elisa toteaa. Joskus tulee myös sellainen tunne, että nuoret saavat osakseen välinpitämättömämpää kohtelua. Ammattiliittoon kuuluminen tuo turvallisuuden tunnetta. Marika täydentää, että hän itse on aika huono ajamaan omia oikeuksiaan: On hyvä, että voi kääntyä jonkun fiksumman puoleen. Molemmat naiset opiskelevat työn ohessa. Elisa työstää Helsingin yliopistossa alempaa korkeakoulututkintoa valtio-opissa. Hän tutkii opinnäytetyössään Italian eläkeuudistuksia. Sekä työn aihe että poikaystävä löytyivät opiskelijavaihdon aikana Ranskassa. Marikalla on matkailualan tutkinto Porvoon ammattikorkeakoulussa muutamaa tenttiä ja lopputyötä vailla: - Työn aihe on vielä hakusessa, mutta se voisi liittyä vaikkapa asiakasosaamiseen niin, että se hyödyttäisi myös VR:ää. Ammattiliittoon kuuluminen tuo turvallisuuden tunnetta. Hankalat tilanteet kasvattavat Vapaa-ajallaankin toisiaan tapaavat ystävykset ovat viihtyneet hyvin palveluneuvojan työssään: Meillä on hyvät työkaverit. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa ja turistien kanssa pääsee puhumaan eri kielillä. Helsingissä kaikki esimiehet ovat lähellä, joten suhde tuntuu välittömämmältä. Asioita on ollut helppo hoitaa, listaa Elisa työnsä hyviä puolia. Molemmat pitävät vaihtelevasta työstä ja siitä, että työssä on myös poikkeustilanteita: Silloin pysyy skarppina. Hankalammat tilanteet ovat tosi kasvattavia. Niissä oppii diplomaattisia taitoja. Pikku hiljaa on alkanut tuntua siltä, että asiakkaat olisivat muuttuneet mukavammiksi. Vaikka asia on varmaan niin, että itse osaa käsitellä asioita toisella tavalla eli on itse kasvanut, Marika täydentää. Nuoret naiset työskentelevät ajoittain myös lähialueen muilla asemilla, kuten Pasilassa, Tikkurilassa, Järvenpäässä tai Riihimäellä: - Välillä on vähän ikävää, jos joutuu lähtemään esimerkiksi klo 6.15 alkavaan työvuoroon muualle. Toisaalta välillä on mukavaa päästä töihin hiljaisemmalle asemalle, Marika toteaa. Hiljaisemmalla hän tarkoittaa lähinnä vastakohtaa Helsingin aseman hälinälle. Flexivuorot haasteen Jos Elisa ja Marika voisivat jotain työssään muuttaa, he rukkaisivat työvuoroja kaikilla vähän tasaisemmiksi. Niin sanotut flexivuorot ovat sellaisia, että vasta edellisenä päivänä saa tietää, missä seuraavana päivänä työskentelee ja kuinka monta tuntia. Marika Ja Elisa kaipaavat ammattiosaston ja liiton edustajien käyntejä työpaikalla: Meidän ikäisillä on aika vähän tietoa järjestäytymiseen liittyvistä asioista ja siitä mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Olemme puhuneet työpaikalla, että tietoa pitäisi saada lisää. Meillä ei ole vielä selkeää käsitystä käytännöstä, vaikka systeemiin onkin tullut muutos parempaan suuntaan. Nyt minulla ei ole ollut näitä vuoroja moneen viikkoon, mutta sitä ennen niitä oli kuuden viikon aikana useampia, Elisa kertoo. Toisaalta näiden vuorojen loogisuuden ymmärtää siinä mielessä, että aina joku voi esimerkiksi sairastua yllättäen. Omasta näkökulmasta on kuitenkin ikävää, kun ei tiedä, onko seuraavana päivänä aikainen aamuvuoro jossain kauempana, Marika pohtii. Olisi myös hyvä, että tällaisia vuoroja ei olisi heti vapaapäivien jälkeen; ne vaikeuttavat vapaapäivien vieton suunnittelua. Sekä Marika että Elisa asuvat tahoillaan yksin. Elisa harrastaa lukemista, kuntosalilla käyntiä ja lenkkeilyä. Marika puolestaan on innokas ruoanlaittaja. Molempien tulevaisuuden toiveena on opintojen valmistuminen. Elisa toivoo Pariisissa asuvan rahoitusalaa opiskelevan poikaystävänsä kanssa töitä samasta maasta, mikä se sitten onkaan. 11

12 Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy Tässä mennään liikenteenohjauksessa Kevät taittuu kesäksi, ja todennäköisesti viimeistä kertaa VR:n palveluksessa. Kaikki pakolliset irtautumiseen liittyvät asiat ovat edenneet suunnitellusti, eikä mitään estettä ole ilmaantunut. Tästäkin joku on innoissaan, joku taas harmissaan. Meillä työntekijöillähän ei ole ollut varsinainen kiire minnekään, muutos tuo hyvää ja huonoa, ja taitaapa olla jo selvää, mistä puhutaan. Otsikko koskee myös liikennesuunnittelua ja asemien matkustajainfoa. Siitähän seuraa että ilman meitä junat ei liikkuisi, ratatyöhön ei pääsisi ja lisäksi kukaan ei tietäisi siitä mitään. Kun kaikki on toiminut, niin aika vähälle huomiolle tämä joukko on jäänyt. Jotenkin tuntuu siltä, että enää ei jää. Työvuorosuunnitteluun tulee uusi järjestelmä, joka varmastikin sopii meille paremmin kuin nykyinen. Sen muokkaaminen on käynnissä niin, että palvelisi sekä suunnittelua että henkilöstöä hyvin ja selkeästi. Aina pääsee katsomaan omia vuorojaan ja muita tietoja. Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että niitä pitäisi jatkuvasti tarkistaa; säännöt eivät muutu mihinkään. Myös omien lisäpalkkioiden tarkastamisen ja mahdollisten virheiden oikaisun pitää olla helppoa. Meidän nykyinen jaksotyöjärjestelmä koetaan osittain kankeaksi ja joustamattomaksi, mutta johonkin se raja pitää vetää. Onhan olemassa järjestelmiä, joissa työt pitää tasata joka päivä. Meillä voidaan sopimalla tasoittaa jopa kuuden viikon jaksolle. Pitäisi riittää. Yhtenäiset käytännöt Yleisistä pelisäännöistä on käyty keskusteluja. Enimmäkseen säännöt kyllä löytyvät jo jostakin, mutta varsinkin uusi työnantaja haluaa yhtenäisemmät käytännöt joka paikkaan. Siitä voi olla samaa mieltä, että sääntöjen tulee olla selkeät ja kaikkien tiedossa. Esimerkkeinä voisi mainita vuorojen vaihdot, vapaiden toivominen ja antaminen, vuosilomat ja sairauslomat. Kuitenkin pitää olla mahdollisuutta sopia paikallisestikin jostakin, tarpeet eivät ole samat joka paikassa. Joustot ovat oleellinen asia työssä jaksamiselle. Hyvä esimiestyö on välttämätön ehto tällekin. Tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ei voi tinkiä. Niinpä Pasilan osalta käytiin yhteistoimintaneuvottelut uudesta organisaatiosta huhtikuun alussa. Muiden osalta neuvottelu on kesäkuun alussa. Koska seurauksena ei ole lomautuksia tai irtisanomisia, ei neuvotteluille ole määräaikaa. Tarkoitus on yhdistää nykyiset ryhmäesimiehen ja vuoroesimies/alueohjaajan työt uudeksi vuoroesimiehen tehtäväksi. Esimiesasemaa vahvistetaan ja koulutusta annetaan kaikille esimiestasoille. Mielestämme ei vuoroesimiehen tule kuitenkaan olla työnantajan edustaja, koska hän toimii osan ajasta muun muassa samoissa liikenneohjaajan töissä. Mutta kesäkuun neuvotteluissa sovitaan tarkemmin. Tähän prosessiin osallistuvat paikan päällä kaikki Finrailin luottamusmiehet. Joustot ovat oleellinen asia työssä jaksamiselle. Hyvä esimiestyö on välttämätön ehto tällekin. Tehokkuutta haetaan Jollakin tasolla kaikessa on kyse uudesta kulttuurista, tavasta hoitaa asioita. Totta kai uudessa yrityksessä tulee uusien ihmisten myötä muutoksia. Hyvä on muistaa myös se, että vielä on paljon, pitkään samassa erikoislaatuisessa työssään olleita ihmisiä omine tapoineen. Sekin on tosiasia. Tehokkuutta tullaan hakemaan ja tässä kehitystyössä tulevat silmät olemaan suurina molemmin puolin vielä useamman kerran puhumattakaan uusien ohjelmistojen ja toimintojen aiheuttamista hämmästyksen tunteista. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista no ehkä asetinlaite Myöskään työ ei vähene, kun sitä siirretään eri paikkaan. Nämä mielessä, Hyvää Kesää! 12

13 Faktoja Raulista Teksti Sauli Saunamäki Rauli on tarkoitettu yhdyssiteeksi liikenneohjaajien (tällä hetkellä lähinnä Finrail Oy:n palveluksessa olevien) ja muiden läheisesti liikenteenohjaukseen liittyvissä tehtävissä, esimerkiksi liikennesuunnittelijat, jt-miehet, toimivien kesken. Rauli on Rautatievirkamiesliiton ammatillinen yhdistys. Raulin tehtävänä on vaikuttaa liikenteenohjaushenkilöstöön liittyviin asioihin, palkkaukseen, henkilöstöetuihin (esimerkiksi vapaalippuoikeus), jt-toimikunnan toimintaan sekä arvioida eri viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tarvittaessa näitä myös pyritään muuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Junaliikenteenhoidon haasteellisuutta ei pidä koskaan vähätellä. Yleisessä keskustelussa konsernin sisällä monet asiat jäävät liian vähälle huomiolle liikenteenhoidon ammattilaisten kannalta. Raulin, entisen LHV:n, kymmeniä vuosia kestäneen toiminnan aikana liikenteenhoito on keskittynyt kauko-ohjauskeskuksiin, joissa muutos etenkin työvälineissä jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Tähänkin asiaan Rauli pyrkii vaikuttamaan jäsentensä asiantuntemuksella. Varsinainen tai kannattava jäsen Yhdistykseen voi kuulua RVL:n osaston jäsen joko varsinaisena tai kannattavana jäsenenä. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. RVL:n jäsenistä noin kolmasosa toimii liikenteenhoidon parissa. Rauli kantaa erityisesti huolta junaliikenteen ammattilaisten työoloista ja jaksamisesta jatkuvasti muuttuvassa sääntöviidakossa. Rauli valitsi vuosikokouksessaan seuraavat toimihenkilöt: pj Sauli Saunamäki, varapj Pertti Hyppänen. Johtokunta: Timo Alhainen, Raimo Jylhä-Ollila, Jorma Koiranen, Juhani Kortesmaa, Petri Salminen ja Marja Vihinen. Yleisvarajäsenet: Pekka Brunila, Kimmo Mark, Matti Nuolikoski, Esko Partanen ja Mikko Roitto. Sihteeri/taloudenhoitajana jatkaa Mari Helander. Kesätapahtuma Pieksämäellä Raulin kesätapahtuma klo 12 alkaen Kukkaroniemen leirikeskuksessa Pieksämäellä kauniin Pieksäjärven rannalla. Paikka on niin lähellä rautatieasemaa, että puolen päivän junilta järjestetään kuljetus Kukkaroniemelle. Ilmoittautuminen mennessä Mari Helanderille, Sauli Saunamäki Tervehdys kaikille! Olen Sauli Saunamäki, 57-vuotias kauko-ohjaaja Akaan Toijalasta. Työkokemusta VR:ltä on kertynyt jo 32 vuotta. Työni olen aloittanut Ilmalan varikolta ja sieltä siirtynyt liikenteenohjauksen puolelle Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Raulin puheenjohtajaksi ryhdyin mielenkiinnosta omaa alaani kohtaan. Haluan olla mukana vaikuttamassa liikenteenohjauksen toiminnan kehittämiseen. Koen myös tärkeäksi osa-alueeksi yhteisöllisyyden vahvistamisen alamme toimijoiden kesken. Toiminnallista kesää toivottaen, Raulin puheenjohtaja Sauli Saunamäki 13

14 Seinäjoen osasto sai tarkan puheenjohtajan Seinäjoen osaston uusi puheenjohtaja Pekka Salmenkangas haluaa vaikuttaa jäsenille tärkeisiin asioihin: Haluan olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat tulevaisuuteemme palkansaajina. Teksti Soile Olmari Kuvat Pekka Salmenkangas ja Soile Olmari Myös työssäjaksamisen edistäminen ja mukavat hetket yhteisissä tapahtumissa ovat tärkeitä. Hän haluaa innostaa ja aktivoida osaston jäseniä mukaan toimintaan: Sekä osaston että liiton tiedottamisessa jäsenille on parannettavaa. On tärkeää, että jäsen tietää, mitä liitossa tapahtuu ja mitä hyötyä siitä jäsenelle on. Pekka peri liiton hallituspaikan Seinäjoen edelliseltä puheenjohtajalta Marjatta Hakalalta. Toivottavasti tuon uusia näkökulmia ja saadaan kehitettyä hienoja asioita. Tämä kaikki on minulle hyvin uutta ja mielenkiintois- 14

15 Pekka Salmenkangas asuu Seinäjoella vaimonsa sekä 2,5- ja 5-vuotiaiden poikiensa kanssa. Perheeseen kuuluu myös Lempi-koira. Pekan terveiset jäsenille: Tehdään yhdessä työtä meille tärkeiden asioiden eteen; RVL on juuri sellainen liitto kuin sen jäsenet ovat. On tärkeää, että jäsen tietää, mitä liitossa tapahtuu ja mitä hyötyä siitä jäsenelle on. ta. Palkansaajien edunvalvonta nykymaailman yt-neuvotteluviidakossa on erittäin tärkeää ja meidän kaikkien etu. Tilaa uusille ajatuksille Pekka valmistui tietojenkäsittelyn tradenomiksi 2010 ja aloitti työt liikenneohjaajana Seinäjoella saman vuoden huhtikuussa: Aiemmin olen työskennellyt ravintola-alalla baarimestarina ja kokousisäntänä sekä Fonectalla yritysmyyjänä. Suurin asia Pekan aktiivisuuteen vaikuttaneena tekijänä Seinäjoen näkökulmasta oli liikenteenohjauskeskuksen keskittäminen Tampereelle ja Ouluun: Näihin päätöksiin olen etsinyt perusteluita ministeriöstä saakka. Seinäjoen osasto sai Pekasta tehokkaan, uudistavan ja tarkan puheenjohtajan: Osaston toiminnassa pyrin hyödyntämään johtokunnan jäsenten eri osaamisalueita, että voisimme toimia tehokkaasti jäsentemme eduksi. Annetaan tilaa uusille ajatuksille sekä ideoille ja toteutetaan niitä. Olen äärimmäisen tarkka toiminnasta ja asioista, joihin olen ryhtynyt. Pidän asioiden organisoinnista ja haluan olla aina tilanteen tasalla ja ylläpitää sovittuja asioita. 15

16 KSAO toteuttaa rautatiealan koulutusta Pasilassa vielä tämän vuoden: Tarjoamme ja kehitämme koulutuspalveluita asiakkaille heidän tarpeidensa pohjalta, Kari Sopanen mainitsee. Rautatiealan koulutus riippumattomassa koulutuslaitoksessa Teksti ja kuvat Soile Olmari VR Koulutuskeskuksen (VRKK) toiminta siirtyi tämän vuoden alussa osaksi Kouvolan seudun ammattiopistoa (KSAO). Siirrolla varauduttiin osaltaan rautatiealan kilpailun lisääntymiseen. Nyt sata vuotta toimineen VR Koulutuskeskuksen aiemmin tarjoamaa rautatiealan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta toteuttaa viranomaisten hyväksymä riippumaton ja tasapuolinen koulutuslaitos. Liikenneturvallisuustehtävissä vastuullinen viranomainen on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, joka valvoo liikenneturvallisuustehtävien koulutusta rautatie- ja kelpoisuuslaista lähtien. Radanpidon turvallisuus- ja työpätevyyskoulutusta säännellään Liikenneviraston kautta. Käytännössä lähes kaikki alan koulutus siirtyi KSAO:n vastuulle, joka on Kouvolan kaupungin ylläpitämä monialainen ammatillinen oppilaitos. Tämän vuoden ajan koulutus jatkuu Helsingissä, Pasilan entisen konepajan alueella: Kun päätös oli tehty, alkoivat konkreettiset käytännön toimenpiteet lähtien tietoverkoista ja tarvittavista välineistä. Muun maussa tietokoneet ja puhelimet vaihtuivat, kertoo koulutuspäällikkö Kari Sopanen KSAO:sta. Sopaselle rautatiemaailma on tuttua; hän työskenteli VR:llä eri tehtävissä pitkin rataverkkoa: Viimeisimpiä teh- täviäni oli rata-alueen päällikön tehtävät Pieksämäellä ja tuotantopäällikön tehtävät Itä-Suomen Ratakeskuksessa. Yhtiöittäminen edessä? Koulutuksen siirtyminen KSAO:n rautatiealan vastuulle on edennyt suuremmitta kommelluksitta, joskin haasteita on myös edessä, kun toimintaa pitäisi pystyä myös kehittämään: Suunnitelmissa on muun muassa liikenteenohjauskoulutuksessa käytettävien simulaattorien päivitys ja opetushenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, ammattiopiston rehtori Timo Olli kertoi Rata tapahtumassa tammikuussa. KSAO:ssa on jo aiemmin voinut opiskella radanrakentajaksi maarakentajan koulutusohjelmassa. Vuoden alusta KSAO rautatieala kouluttaa ainoana Suomessa myös liikenneohjaajia ja veturinkuljettajia valtion rataverkolle. Lisäksi se tarjoaa erilaisia radanpidon ja -rakentamisen pätevyyskoulutuksia. Liikenneturvallisuustehtävissä KSAO rautatieala toteuttaa koulutuksiin kuuluvan teoriaosuuden. Opiskeluihin sisältyvä työnopastus ja kalustokoulutus tapahtuvat edelleen toiminnanharjoittajalla, mutta niistä vastaa KSAO rautatieala. Opiskelijan osaaminen testataan varmistavassa näytössä, Sopanen mainitsee. Tarvitaan vielä paljon järjestelyjä ennen kuin rautatiealan koulutus voi siirtyä vuoden 2015 alussa Pasilasta Kouvolaan. 16

17 KSAO:n käytössä oleva simulaattori oli esillä Raide tapahtumassa. Kouvolan seudun ammattiopiston rehtori Timo Olli kertoi tammikuussa Rata tapahtumassa rautatiealan koulutuksen siirtämisestä KSAO:n vastuulle. Hän totesi, että koulutuksen siirto Kouvolaan valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Viime syyskuussa voimaan tulleen kuntalain muutoksen mukaan kunnan on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jota se harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Toisena vaihtoehtona toiminta on järjestettävä muutoin siten, ettei se vääristä kilpailua. Pasilan tiloissa opiskellaan muun muassa kauko-ohjausta näyttöjen avulla. Koulutusta tilaajan aloitteesta Tila- ym. vaadittaviin järjestelyihin on siis aikaa vajaa vuosi: Koska oppimisympäristö on rakennettu tänne Pasilaan, toteutetaan vaativammat koulutukset siirtymiseen asti täällä. Rajoitetun alueen koulutuksia pyritään toteuttamaan lähellä asiakasta, esimerkiksi yksityisraideasiakkaiden koulutus voidaan toteuttaa kyseisessä yrityksessä, Sopanen kertoo. KSAO rautatieala kouluttaa toiminnanharjoittajan aloitteesta: Periaate on se, että koulutettavien työnantaja tilaa koulutuksen. Joka koulutuksesta tehdään tilaajan kanssa sopimus. VR:n tilaamia koulutuksia on juuri päättynyt ja niitä on myös alkamassa: Liikenneohjaajien koulutus päättyi keväällä ja ratapihan henkilöstö oli työnopastuksessa. Kuljettajia ja aiemmin koulutettuja vaihtotyönjohtajia koulutetaan esimerkiksi myös kuljettajiksi radio-ohjauksella. >> Lähteet Kouvolan kaupungin, KSAO:n ja VR Groupin tiedote sekä 17

18 Sihteeri Eija Pohjola (vas.) kulkee Kouvolasta Pasilaan lähes päivittäin. Hän ja Leila Manninen kiittävät työyhteisön mukavaa ilmapiiriä. Myös VR:llä aikaisemmin työskennelleen sihteeri Sari Juurmaan (edessä) mielestä Pasilassa on hyvä porukka ja hän on oppinut tehtävissään paljon uutta. Ilmapiiri on säilynyt hyvänä työnantajamuutoksesta huolimatta Teksti ja kuvat Soile Olmari VR Koulutuskeskuksen henkilöstöstä siirtyi suurin osa ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen: VR:ltä siirtyi 13 henkilöä, joista 11 on kouluttajaa, kertoo opintovalmentaja Leila Manninen. Suuri osa siirtyneestä henkilöstöstä oli Rautatievirkamiesliiton jäseniä. Toukokuun alusta heidän työssään noudatetaan joko Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta tai Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta: Palkka ei laskenut ja joissakin tapauksissa se saattaa jopa nousta. Leilalla on takanaan pitkä ura VR:n palveluksessa ja hän on toiminut aktiivisesti RVL:ssä muun muassa Pääkonttorin osaston puheenjohtajana: Taidan olla viimeistä vuotta nyt töissä; eläkkeelle lähtö on lähellä. Siirtyminen VR:n organisaatiosta KSAO:n organisaatioon on sujunut hyvin, vaikka tulikin hiukan kiire. Ensin kirjoitettiin auki siirtymiseen liittyvänä selvitystyönä, miten VRKK:ssa koulutukset hoidettiin ja lopullisen siirtymispäätöksen jälkeen muutokseen oli käytännössä aikaa vain kaksi kuukautta. Esimerkiksi kaikki logot, asiapaperit, tietokoneet ja yhteystiedot menivät uusiksi, Leila kertoo. Opintovalmentaja auttaa ja tukee Leila tukee opintovalmentajana opiskelijoita heidän opinnoissaan. Aina pitkien ammattikoulutusten alkaessa käyn esittäytymässä ja kertomassa koulutuksen pelisäännöistä. Kerron myös, että puoleeni voi kääntyä, mikäli koulutuksen aikana tulee ongelmia. Asiakkaita ovat ammattiin opiskelevat aikuisopiskelijat, jotka on valittu koulutukseen työelämätarpeen perusteella. Tärkeää on valmistuminen aikataulun mukaisesti ja tavoitteena on, että kaikki valmistuvat. Tuemme opiskelijaa mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa ja räätälöimme hänelle tarvittaessa ongelmakohtaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Leila toimii myös yhtenä sihteereistä ja hoitaa muun muassa opintotukiasoita Kelan ja Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-) suuntiin: Opiskelu on palkatonta aikaa ja siksi opiskelijat, riippuen heidän taustastaan, voivat hakea koulutusajalle toimeentulotukea joko Kelan opintotukea, TE-toimiston työttömyystukea tai aikuiskoulutusrahaa. Leila toteaa, että työt ovat jatkuneet kuten ennenkin: - On hyvä juttu, että olemme edelleen se sama työyhteisö kuin VRKK:n aikana. Luonnollisesti Pasilassa työskentelevää, VR:ltä siirtynyttä henkilöstöä mietityttää työpaikan vaihtuminen Kouvolaan matkakustannusten ja matkan pituuden osalta. Heillä on käytössään VR:n 50 %:n alennuskortti kahdeksi vuodeksi. 18

19 perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot virikkeitä ja yhdessäoloa perheille Liikunnallinen perhejakso tarjoaa virikkeitä, yhdessäoloa sekä asiantuntijan vinkkejä terveellisistä elämäntavoista koko perheelle. Jaksoja lapsiystävällisissä kohteissa ympäri Suomen. Hauskat lajikokeilut Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen Vinkit perheiden hyvään oloon Uusia kokemuksia Onnistumisen iloa Hinnat aikuiset 125 /aikuinen/5 vrk Lapset 6-16-v: 75 /lapsi/5 vrk katso lisätietoja ja hae jaksolle osoitteessa alle 6-vuotiaat lapset vanhempien seurassa maksutta. Huom! Työtön/lomautettu aikuinen 62,50 / 5 vrk! (ilmoitathan hakemuksessa) Paketti sisältää ohjelman, perhemajoituksen sekä täysihoidon (aamiainen, lounas ja päivällinen). tärkeä tietää! Jaksot on tarkoitettu perheille, joilla on yksi tai useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi mukana. Mikäli perheeseen kuuluu 0 16-vuotiaiden lasten lisäksi vuotiaita lapsia, he ovat tervetulleita mukaan aikuisten hinnalla. valinta nopeasti Valinnat jaksoille tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut perustelut vaikuttavat keskeisesti valintoja tehtäessä. Valinnasta saat tiedon sähköpostiisi. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä 1.askel -hyvinvointijaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen. PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö ja Suomen sosiaali- ja terveys ry:n jäsenjärjestö. RAY rahoittaa PHT:n toimintaa.

20 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Kolme muutosta vuosilomalakiin Vuosilomalain muutokset tulivat voimaan Ne koskivat vuosilomapalkan laskentaa, kuukausi- ja viikkopalkan laskentaa ja vuosiloman siirtoa tai sen osan siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Muutokset viedään työehtosopimuksiin myöhemmin sovittavana ajankohtana. Kaikki rautatieläisjärjestöt ovat hyväksyneet sopimuksen ja työantaja tiedottaa asiasta yksityiskohtaisemmin. Pelkkä ilmoittaminen/lääkärintodistuksen toimittaminen työantajalle ei riitä, vaan loman siirtoa on pyydettävä erikseen. Vuosilomapalkan laskentaa koskeva muutos Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työtekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden ( ) aikana hänen siirtyessä kokoaikatyöstä osittaiselle sairaslomalle osa-aikaeläkkeelle osatyökyvyttömyyseläkkeelle osittaiselle hoitovapaalle sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. Työajan ja vastaavasti palkan muuttuessa kesken lomanmääräytymisvuoden ( ) lomapalkka lasketaan prosenttiperusteista laskentasääntöä käyttäen. 9 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Pidempään lomaan oikeutetuille prosentit ovat (lomapäivien lukumäärä 31 45). Esimerkiksi Matti jää osa-aikaeläkkeelle Hän on työskennellyt yrityksessä 15 vuotta. Matilla on kuukausipalkka. Matti pitää vuosilomansa heinäkuussa Matin lomapalkka on meidän työehtosopimuksen mukaan 16 % hänen lomanmääräytymisvuotensa ( ) palkasta. Jos Matti olisi jäänyt osa-aikaeläkkeelle vasta , hänen lomapalkkansa olisi määräytynyt ennen osa-aikaeläkkeelle jäämistä hänellä olleen palkan perusteella. Käytännössä toukokuun palkka. Kuukausi- ja viikkopalkan jakajat Vuosilomalakiin on lisätty kuukausi- ja viikkopalkkojen jakajat. Käytetään lomakorvausta laskettaessa työsuhteen päättyessä. Yhden lomapäivän palkka saadaan käyttämällä kuukausipalkkalaisilla jakajaa 25 ja viikkopalkkaisilla jakajaa 6. Sairastuminen loman aikana Voimassa olevaa vuosilomalakia sovelletaan lomapäivien osalta. Siirretään sairastumispäivästä lukien nimenomaisesta pyynnöstä. Talvilomanpidennyspäiviin ei olisi pääsääntöisesti siirto-oikeutta, vaan talvilomapidennyspäivät palaisivat sairastuttaessa ennen loman alkamista (sisältää mitä tahansa lomalajia) tai talvilomapidennyspäivien aikana. Talvilomapidennyspäivät siirtyisivät kuitenkin, jos työkyvyttömyys alkaisi vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista (sisältää mitä tahansa lomalajia), joka sisältää talvipidennyspäiviä ja työkyvyttömyys jatkuisi näille päiville. Talvilomapidennyspäivät siirtyisivät myös, jos ennalta tiedossa oleva työkyvyttömyys johtuu leikkauksesta tai muusta vastaavasta syystä ja siitä ilmoitetaan kirjallisesti selvityksellä vähintään 2 viikkoa ennen mitä tahansa lomajaksoa, joka sisältää talvilomapidennyspäiviä ja työkyvyttömyys jatkuisi näille päiville. Seitsemän päivän karenssi poistuu kokonaan. Työnantaja päättää, missä järjestyksessä eri lomalajeja annetaan. Lähtökohtaisesti noudatetaan nykyisenlaista käytäntöä, jossa ensin annetaan vuosilomalain mukaiset lomat, työehtosopimusperusteiset lomat (6) ja talvilomapidennyspäivät (enintään 9). 20

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Jytyn Itä-Suomen alueen Työhyvinvointipäivät

Jytyn Itä-Suomen alueen Työhyvinvointipäivät Jytyn Itä-Suomen alueen Työhyvinvointipäivät Aika ja paikka 6. - 7.5.2017 Scandic Kuopio Satamakatu 1, Kuopio Kohderyhmä Jytyn jäsenet Itä-Suomen alueelta OHJELMA Lauantai 6.5. 09.30-10.15 10.15-10.30

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa Kokemuksia ja käytännön ohjeita 2 SISÄLTÖ 1 KesäJeesi -toiminnan taustaa... 3 2 Toiminta KesäJeesi -pajoilla - mitä, miksi ja miten... 4 3 Uraohjaus osana

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYSLISTA 1/2016. Kokous: Tiistai klo Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6

HALLITUKSEN ESITYSLISTA 1/2016. Kokous: Tiistai klo Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLITUKSEN ESITYSLISTA 1/2016 Kokous: Tiistai 26.1.2016 klo 11.00 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 Läsnä: Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, puheenjohtaja Professori

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

HyväHot -työvälineen käyttöohje käsittelijälle

HyväHot -työvälineen käyttöohje käsittelijälle 1 (8) HyväHot -työvälineen käyttöohje käsittelijälle Huomio! Käsittely Käytä mielellään Firefox selainta, myös Google Chromea on testattu. Huolehdi jo tietoturvankin vuoksi, että selaimen päivitys on ajan

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot