SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Noora Sievänen Pro gradu -tutkielma Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Lokakuu 2010

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yrittäjyyden pääaine, Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma SIEVÄNEN, ELISA NOORA: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli hoivayrittäjän näkökulmasta Pro gradu -tutkielma, 95 sivua, 2 liitettä (7 sivua) Tutkielman ohjaajat: KTT Hannu Littunen ja YTT, TtL Sari Rissanen Lokakuu 2010 Avainsanat: yrittäjyys, yksityiset sosiaalipalvelut, palveluseteli, yrityksen toimintaympäristö, tapaustutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hoivayrittäjät kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin vaikuttavan hoivayritysten toimintaedellytyksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten palveluseteli vaikuttaa yritystoimintaan ja ilmenee yritysten toimintaympäristössä, millaisena toimintamallina hoivayrittäjät pitävät palveluseteliä sekä palvelusetelijärjestelmää, ja miten yrittäjät palveluntuottajina kehittäisivät nykyistä toimintamallia. Tutkimuksen kohteeksi valitut hoivayritykset tuottivat ilmoituksenvaraisia kotipalveluksi ja kotisairaanhoidoksi luokiteltavia sosiaalipalveluja ja siivouspalvelua. Yritykset toimivat palvelusetelijärjestelmässä Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 25 yrittäjää, joista kahdeksaa haastateltiin ja joista 23 osallistui palveluseteliä koskevaan postikyselyyn. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyaineisto täydentää haastatteluaineistoa. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin yrittäjyyttä toimintaympäristössään tarkastelemalla toimintaympäristön ulottuvuuksia, toimintaympäristöä yritysten liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä sekä hoivayritysten toimintaympäristöä Suomessa. Tutkimustulosten vertailun pohjaksi esitettiin katsaus palveluseteliä koskevasta kirjallisuudesta sekä pohdittiin palveluseteliä yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta. Tutkimustuloksissa korostui palveluseteli keinona saada lisää asiakkaita yrityksen piiriin. Tutkimukseen osallistuneilla yrityksillä oli keskimäärin alle yhdeksän asiakasta. Palveluseteli edisti kuntien sosiaali- ja terveystoimen, seudullisen kehittämisorganisaation ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä ja vahvisti hoivayritysten roolia kuntien apuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli näyttäisi olevan keino, jonka avulla pienet yritykset voivat osallistua kunnalliseen palvelutuotantoon. Toisaalta palvelusetelistä aiheutuu yritykselle lisäkustannuksia ja se lisää yritystoiminnan riippuvuutta kunnan tekemistä päätöksistä. Yrittäjät suhtautuivat palveluseteliin tuotantotapana myönteisesti. Täysin ongelmaton toimintamalli ei kuitenkaan ole. Tarvitaan tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä yrittäjyystutkimuksen kentässä, jotta voitaisiin selvittää, onko palvelusetelillä vaikutusta hoivayritysten kasvuun.

3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies, Department of Health and Social Management, Master's Programme in Local Economic Development SIEVÄNEN, ELISA NOORA: The Service Voucher from the Private Care provider s Perspective Master's thesis, 95 pages, 2 appendices (7 pages) Advisors: Ph. D. Econ. Hannu Littunen and Ph. D. Soc.Sc., Lic.Sc Sari Rissanen October 2010 Keywords: entrepreneurship, private social services, service voucher, environmental context, case study The purpose of the study was to discuss care providers experiences of the voucher used in social services and how it affects the business done by care enterprises. The research questions were: how the service voucher affects business performance and how it appears in the environmental context of entrepreneurship, what kind of a mechanism care entrepreneurs consider the voucher and the voucher system and how entrepreneurs as care providers would develop the current system. The care enterprises that were chosen for the study produced social and cleaning services that are classified as home services and home health care and that are subject to a notification obligation. The enterprises were involved in the voucher system in the regions of Jyväskylä and Mikkeli. 25 entrepreneurs participated in the study, eight of them were interviewed and 23 took part in a mailed enquiry related to the service voucher. Both quantitative and qualitative research methods were used. The enquiry data complements the interview data. The theoretical section of the study discussed entrepreneurship in its environmental context by describing the dimensions of the business environment, this environment as a source of opportunities and the business environment of the care enterprises in Finland. To compare the study results, a literary survey of earlier voucher studies was presented and the voucher was discussed from the point of view of entrepreneurship research. According to the findings, the service voucher system is an important mechanism for getting more customers for enterprises. The care providers in the study had on average fewer than nine customers. The service voucher system improved the co-operation between the private care providers, the regional development organisation and the municipal social and health care and strengthened the role of the care providers in the municipal service production. It seems that the service voucher is a way to involve small firms in the municipal service production. On the other hand, the service voucher causes additional costs to the firm and makes it depend more on the municipal decision-making. As a way of production, the entrepreneurs have a positive attitude to the service voucher. Still, there exist some problems in the functioning of the service voucher system. The service voucher must be studied further in the field of entrepreneurship research to gain information on its possible effects on the growth of care enterprises.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rajaus YRITTÄJYYS TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄÄN Toimintaympäristön ulottuvuudet Toimintaympäristö liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä Hoivayrittäjyyden toimintaympäristö Suomessa HOIVAYRITTÄJYYS JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI Palveluseteli sosiaalisena innovaationa Palvelusetelit Suomessa ja kansainvälisesti Palveluseteli yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta AINEISTON HANKINTA JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Tapaustutkimus Aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelut ja postikysely Aineiston analysointi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJIEN KOKEMANA Case: Seudullinen palveluseteli Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla Hoivayritysten taustatiedot Kyselyn tulokset Haastattelujen tulokset Palvelusetelin vaikutus yritystoimintaan Palveluseteli yritysten toimintaympäristössä Palveluseteli ja seudullinen palvelusetelimalli tapana tuottaa palvelua JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Palveluseteli parantaa hoivayritysten toimintaedellytyksiä Seudullinen palvelusetelijärjestelmä malliksi muille Kehittämisen suuntaviivat Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimuskysymykset... 83

5 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Saate ja kyselylomake Liite 2: Yhteenveto teemahaastattelujen tuloksista KUVIOT KUVIO 1. Yrittäjyysprosessin malli (mukaillen Bygrave 1997) KUVIO 2. Yrittäjyysprosessin malli (Shane 2003) KUVIO 3. Palvelusetelin vaikutus yrityksen toimintaan KUVIO 4. Palvelusetelin vaikutus toimintaympäristössä KUVIO 5. Palveluseteli ja verkostoituminen KUVIO 6. Kokemukset palvelusetelistä ja seudullisesta palvelusetelijärjestelmästä KUVIO 7. Palveluseteliin liittyvät ongelmat TAULUKOT TAULUKKO 1. Sosiaalisten innovaatioiden muodot Schumpeterilainen näkökulma (Saari 2008) TAULUKKO 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vanhuspalveluissa TAULUKKO 3. Palvelusetelin tilausvolyymit seuduittain TAULUKKO 4. Palveluseteleitä tilittäneet palveluntuottajat vuosina 2008, 2009 ja TAULUKKO 5. Palvelujen tuottaminen palvelusetelillä (kysely) TAULUKKO 6. Palvelujen tuottaminen palvelusetelillä (haastattelut)... 63

6 7 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin oletetaan edistävän hoivayrittäjyyttä (Rissanen & Sinkkonen 2004, 123). Näin todetaan myös hallituksen esityksessä palvelusetelilaiksi (HE 20/2009). Vuonna 2009 voimaan tulleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilain (569/2009, 1 ) tarkoituksena on asiakkaan valinnan mahdollisuuksien lisäämisen, palveluiden saatavuuden parantamisen ja palvelurakenteen monipuolistamisen lisäksi edistää kuntien, sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Valtioneuvosto on linjannut edistävänsä palvelusetelien käyttöä hallituskaudellaan uuden lainsäädännön pohjalta (Valtioneuvosto 2009). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönotto kunnissa merkitsee, että julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoprosessiin osallistuu yksityinen palveluntuottaja. Palveluseteli on eräs hyvinvointipalveluiden järjestämisen keino (delivery mechanism), jossa yksityinen palveluntuottaja tuottaa julkisen sektorin rahoittaman palvelun siten, että palveluiden järjestäminen ja vastuu säilyvät julkisella taholla (Hipp & Warner 2008). Tämän nähdään avaavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia hoivayrittäjyydelle uusien markkinoiden muodossa. Palvelusetelin nähdään tukevan yrittäjyyttä sosiaali- ja terveysalalla, mutta aihetta on kuitenkin tutkittu tästä näkökulmasta hyvin vähän. Palvelusetelijärjestelmiä koskevassa kirjallisuudessa käsitellään palveluseteliä yleensä julkisen sektorin ja asiakkaan näkökulmista. Harvoin tutkimuksissa huomioidaan, että palvelusetelijärjestelmässä on kolme itsenäistä toimijaa: julkinen sektori, asiakas ja yksityinen palveluntuottaja (Hipp & Warner 2008). Tämä tutkimus pyrkii paikkaamaan havaittavissa olevaa vajetta palveluseteliä koskevassa tutkimuksessa tarkastelemalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä hoivayritysten näkökulmasta. Palveluseteli liittyy vahvasti keskusteluun, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä kasvavan palvelutarpeen ja käytössä olevien niukkojen resurssien olosuhteissa. Länsimaissa on jo pitkään etsitty keino-

7 8 ja, joilla hyvinvointipalvelut voitaisiin tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla: tehokkaasti, mutta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan nähdään markkinamekanismien hyödyntäminen julkisen sektorin palvelutuotannossa. Palvelusetelijärjestelmät ovat yksi tällainen palvelutuotannon muoto, sillä ne nojautuvat toiminta-ajatukseen kilpailullisista näennäismarkkinoista (quasi-markets) ja asiakkaan valinnan vapaudesta (freedom of choice) (mm. Valkama & Bailey 2001). Ensimmäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelisovelluksia ja erilaisia vakuutusmalleja on kokeiltu ja käytetty sosiaali- ja terveyspalveluissa EU-maissa 1980-luvulta lähtien (Timonen ym. 2006). Suomessa yksityisten palveluntuottajien rooli julkisessa palveluntuotannossa on kaksinkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, mutta julkinen sektori tuottaa edelleen suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan itse. Vuonna 2007 yritykset tuottivat 12 prosenttia ja järjestöt 17 prosenttia kaikista sosiaalipalveluista. Yksityisiä sosiaalipalveluja tuotti yhteensä yritystä ja yritystoimipaikkaa. Yritykset työllistivät työntekijää ja yritysten tuotos liikevaihdoltaan oli kokonaisuudessaan 800 miljoonaa euroa. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuotos (yritykset ja järjestöt) oli kaiken kaikkiaan noin 9,1 miljardia euroa ja työllisyys henkeä. (Lith 2009, ) Tapaustutkimukseni tutkimuskohteena ovat Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla toimivat hoivayritykset, jotka toimivat palveluntuottajina seudullisessa palvelusetelijärjestelmässä. Tutkimuksessa mukana olevissa kunnissa on otettu käyttöön seudullinen palveluseteli, joka on valtakunnallisesti ainutlaatuinen malli tuottaa kunnallisia hoivapalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelillä. Tutkimustyö on osa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n vuonna 2009 toteuttamaa seudullista palvelusetelikokeiluhanketta. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Miset Oy:n ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa, jotka molemmat ovat olleet mukana rakentamassa ja kehittämässä seudullista palvelusetelijärjestelmää seuduillaan.

8 9 1.1 Tutkimuksen tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on tapa tuottaa julkisia palveluja. Palvelusetelijärjestelmä on toimintamalli, jossa julkinen taho ostaa palveluja tietylle asiakasryhmälle. Asiakkaat käyttävät seteleitä maksuvälineenä ostaakseen palvelun valitsemaltaan palveluntuottajalta. Palvelun toteutumisen jälkeen julkinen taho hyvittää palveluntuottajalle palvelusetelin tavallisena tulona. (Perri 2003.) Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliin oikeutetut asiakkaat valitsevat joko julkisen sektorin tuottaman tai yksityisen palveluntuottajan tarjoaman palvelun omien preferenssiensä mukaan niiden raamien rajoissa, jotka on esitetty kunnan asiakkaalle myönnetyssä palvelupäätöksessä (STM 2007, 78). Samalla asiakkaat velvoitetaan maksamaan osa palvelun kokonaishinnasta, jolloin puhutaan niin sanotusta täydentävästä palvelusetelistä (opt-out voucher) palveluseteleiden kentässä (Valkama & Bailey 2001). Timosen ym. (2006) mukaan palvelusetelijärjestelmien käyttöönoton taustalla Suomessa on ollut ennen kaikkea pyrkimys lisätä vanhuksille suunnattujen hoivapalveluiden tarjontaa, mutta myös edistää työllisyyttä yksityisellä sektorilla ja tehostaa julkista palvelutuotantoa. Palveluseteli sosiaalipalveluissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Suomessa 1990-luvun lopulla. Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt vähitellen luvun alkupuolella, etenkin vuoden 2004 jälkeen, jolloin palveluseteli sisällytettiin lainsäädäntöön (STM 2008, 20; Räty 2004). Vuonna 2009 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009 myöh. palvelusetelilaki), joka laajensi entisestään mahdollisuuksia hyödyntää palveluseteleitä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä kunta voi nykyisin hyödyntää palveluseteliä missä tahansa sosiaali- ja terveyspalveluissa tietyin reunaehdoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on määritelty nykyisessä lainsäädännössä (Palvelusetelilaki 3 momentti 1) seuraavasti: Palveluseteli on järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämä sitoumus korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.

9 10 Palvelusetelijärjestelmien toiminta-ajatuksena on, että palvelusetelin avulla julkisen sektorin palvelutuotannossa vaikuttaa kilpailullisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkän oman (julkisen sektorin) palvelutuotannon sijaan luodaan markkinat, joilla yksityiset palveluntuottajat tuottavat palveluita ja julkisen sektorin asiakkaat ostavat niitä saamillaan palveluseteleillä (mm. Le Grand 1991). Markkinamekanismien hyödyntäminen julkisessa palvelutuotannossa perustuu ajatukseen, että palveluntuottajat saadakseen asiakkaita ja voittaakseen kilpailijansa innovoivat ja yhdistelevät resurssejaan ja näin tyydyttävät asiakkaiden tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla (Chou ym. 2005). Samalla palveluntuottajien on pyrittävä parantamaan kustannustehokkuuttaan saavuttaakseen kilpailukykyä pärjätäkseen kilpailussa. Kun yksityinen sektori tuottaa palvelut tehokkaasti, oletetaan tämän samalla tehostavan julkisen sektorin toimintaa. Tällaista järjestelyä julkisen sektorin palvelutuotannossa kutsutaan näennäis-, kvasi- tai osittaismarkkinoiksi (quasi-markets). Olennaista on kilpailun syntyminen markkinoilla, joita ennen ei ollut, sekä ajatus resurssien tehokkaasta käytöstä. Järjestelmän oleellinen elementti on asiakkaalle myönnettävä palveluseteli. Se on asiakkaalle palveluiden hankkimista varten luovutettua ostovoimaa (purchasing power), joka käytännössä ilmenee valinnan vapautena (Le Grand 1991). Palvelusetelin avulla asiakkaan rooli perinteiseen julkiseen palveluasiakkuuteen verrattuna muuttuu. Asiakkaalla on nyt mahdollisuus valita palveluntuottaja markkinoilla toimivien myyjien joukosta sen sijaan, että kunta tuottaisi hänelle palvelun automaattisesti itse. Näennäismarkkinoiden uskotaan lisäävän tehokkuutta ja palvelujen käyttäjän valintamahdollisuuksia, jotka mahdollistuvat kilpailun kautta. (Le Grand 1991; Tortosa & Granell 2002.) Palveluseteli voidaan määritellä myös yhteistyöksi julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkisen ja yksityisen sektorin rajan ylittävästä yhteistyöstä käytetään kirjallisuudessa usein termiä kumppanuus (public-private partnership, PPP) (mm. Savas 2000). Kumppanuuden määritelmiä on monia, mutta monesti kumppanuudella ymmärretään yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi rakennettua muodollista yhteistyötä liikeelämän, julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan kesken (Palola ym. 2010, 57). Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan osaltaan hoivayrittäjyyttä, vaikka palveluseteliä koskevassa kirjallisuudessa puhutaankin yrittäjyyden sijaan yksityisestä sektorista ja yksityisistä

10 11 palveluntuottajista (esim. private sector, private provider, for-profit organization). Kirjallisuudessa yksityisellä sektorilla tarkoitetaan monesti sekä yrityksiä että voittoa tavoittelemattomia yhdistyspohjaisia organisaatioita. Tässä tutkimuksessa palveluntuottajalla tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavaa yritystä. Rissasen & Sinkkosen (2004, 123) mukaan palveluseteli on hoivayrittäjien julkiselta sektorilta saama taloudellisen tuen muoto, koska yritykset pääsevät tuottamaan asiakkaille palveluja, joista kunta maksaa suurimman osan. Palveluseteli lisää yksityisten palveluntuottajien kysyntää, kun kunnallisten palveluiden piiriin kuuluva henkilö voi hankkia halutessaan palveluita yksityisen sektorin tuottamana palvelusetelillä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että palveluntuottaja on kunnan hyväksymä toimija, jolloin yritys toimii palveluntuottajana julkisen sektorin valvomana. Ennemmin kuin taloudellisen tuen muotona, mielestäni palveluseteli voidaan nähdä hoivayritysten tulonlähteenä ja kuntien kanssa tehtävän yhteistyön muotona. Palvelusetelin oletetaan lisäävän liiketoimintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla uusien markkinoiden muodossa. Yritystoiminnan näkökulmasta palvelusetelin oleellisimmat vaikutukset näyttäisivät liittyvän yrityksen kysynnän kasvuun, työllistämiseen ja kunnan kanssa tehtävän yhteistyön lisääntymiseen (Anttolainen ym. 2007; STM 2007; STM 2004). Palveluseteli ei kuitenkaan ole kovin suuressa roolissa yritystoiminnassa. Palveluseteliasiakkaat kattavat monesti vain pienen osan hoivayrityksen asiakaskunnasta ja liikevaihdosta (STM 2007, 72). Tästä huolimatta yrittäjät kokevat palvelusetelin kannatettavana tapana tuottaa palvelua ja moni haluaisi palvelusetelien käytön kunnissa olevan laajempaa (Anttolainen ym. 2007; STM 2007; STM 2004). Vuonna 2007 toteutetun valtakunnallisen palvelusetelikyselyn mukaan palveluntuottajat (yhteensä 103 vastaajaa) olivat usein pieniä yrittäjävetoisia yrityksiä, joiden liikevaihto oli alle euroa. Palveluntuottajista 60 prosenttia oli yhtiömuodoltaan toiminimiä tai kommandiittiyhtiöitä, 23 prosenttia osakeyhtiöitä ja loput kolmannen sektorin edustajia (säätiöt, osuuskunnat, yhdistyksen alainen osakeyhtiö). Enemmistö palveluntuottajista toimi vain yhdessä kunnassa. Useimmilla palveluntuottajilla oli 1-6 palvelusetelillä maksavaa asiakasta ja kahdella yli 15 asiakasta kuukaudessa. Vain yksittäiset palveluntuottajat ilmoittivat palvelusetelillä olevan merkittävä vaikutus yrityksen liikevaihtoon.

11 12 Palveluseteli oli kuitenkin lisännyt jonkin verran yritysten asiakasmääriä ja osa asiakkaista oli ostanut palveluita palvelusetelien myötä omalla rahalla. (STM 2007, 53, 72.) Palveluseteli ei ole yritysten näkökulmasta ongelmaton tapa tuottaa palveluita. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin palveluseteleitä koskeva puutteellinen ohjeistus ja tiedotus sekä lisääntyvä hallinnollinen työ (Anttolainen ym. 2007; STM 2007; STM 2003; Hiironen 2007, 105). Palvelusetelijärjestelmän tulisikin olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta se houkuttelisi riittävästi hoivayrityksiä palveluntuottajiksi. Palveluntuottajien vähäinen määrä ja epätäydellinen informaatio osittaismarkkinoilla ovat olennaisia palvelusetelijärjestelmien toimivuutta estäviä tekijöitä (mm. Lowery 1998). Lähes kaikki palveluseteliä koskeva tutkimus on sosiaalitieteiden saralla toteutettua. Yksi merkittävimmistä palvelusetelijärjestelmiin liittyvistä teoreetikoista on näennäismarkkinoiden hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa paljon tutkinut Julian Le Grand (ks. Saari 2005; Greener & Powell 2009). Sosiaali- ja terveysalan yrityksiin keskittyvä tutkimus yrittäjyystutkimuksen kentässä on hyvin vähäistä ja alan yrittäjyydestä on vähän kansainvälistä tutkimusta. Tutkimusta on kuitenkin kasvavassa määrin tehty yleensä naisyrittäjyyteen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattitaustan omaaviin yrittäjiin liittyen (Rissanen ym. 2010). Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiakaan ei sinänsä ole tutkittu yrittäjyystutkimuksen kentässä, vaan yhteistyön muodot yritystoiminnassa kietoutuvat tiukasti verkostotutkimukseen, jolla sen sijaan on ollut vahva rooli tieteenalalla 1980-luvulta lähtien (ks. Hoang & Antoncic 2003). Tämän tiedon valossa on ymmärrettävää, ettei palvelusetelistä ole juurikaan tutkimusta yrittäjyyden näkökulmasta. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rajaus Pro gradu -tutkielmani on tapaustutkimus käytössä olevasta seudullisesta palvelusetelimallista Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä palveluntuottajina toimivien hoivayrittäjien näkökulmasta.

12 13 Palveluseteliä tarkastellaan yrittäjien kokemusten ja näkemysten kautta. Tutkimuksen tavoite ja sitä tukevat tutkimuskysymykset voidaan määritellä seuraavasti: Miten hoivayrittäjät kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin vaikuttavan hoivayritysten toimintaedellytyksiin? - Miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vaikuttaa yritystoimintaan ja ilmenee yritysten toimintaympäristössä? - Millaisena hoivayrittäjät kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin ja seudullisen palvelusetelijärjestelmän? - Miten hoivayrittäjät kehittäisivät nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä ja seudullista palvelusetelijärjestelmää? Tutkimuskohteinani ovat seudullisessa palvelusetelijärjestelmässä palveluntuottajina toimivat hoivayritykset Mikkelin ja Jyväskylän seuduilla. Yritykset tuottavat ilmoituksenvaraisia kotipalveluksi ja kotisairaanhoidoksi luokiteltavia sosiaalipalveluja ja siivouspalvelua. Tutkimukseen osallistuneet palveluntuottajat ovat liiketoimintaa harjoittavia yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai henkilö- tai osakeyhtiön yrittäjäomistajia. Tutkimuksen ulkopuolelle on jätetty seuduilla palveluntuottajina toimivat säätiöt, osuuskunnat ja yhdistysten alaiset osakeyhtiöt, sillä heidän ei samalla tavalla koeta harjoittavan voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa eivätkä ne ole yrittäjävetoisia. Tutkimukseen osallistuneiden hoivayrittäjien hoivan kohteena ovat pääosin vanhukset ja lapsiperheet, jotka tarvitsevat apua arjessa selviämiseen ja, joille kunta on velvollinen tarjoamaan palveluja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan palveluntuottajina toimivien hoivayrittäjien kokemuksia palvelusetelillä tuotettavista palveluista, jolloin yrityksen asiakkaille tuottaman hoivapalvelun maksaa suurelta osin kunta. Tutkimuksessä käytetään tutkimuskohteena olevista yrityksistä termiä hoivayritys. Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan yrityspohjaista toimintaa sosiaalialalla sisältäen pääasiallisesti eri asiakasryhmien avo- ja laitospalvelut, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä lasten päivähoidon (Rissanen & Sinkkonen 2004, 15). Tutkielmani kiinnittyy yrittäjyystutkimuksen kenttään tarkastelemalla palveluseteliä yritysten toimintaympäristössä vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksen lähtöoletuksena on,

13 14 että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on poliittinen ja lainsäädännöllinen muutos, joka vaikuttaa hoivapalveluita tuottavien yritysten toimintaedellytyksiin luomalla liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjille uusien markkinoiden muodossa. Uusilla markkinoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa aiemmin hyvinkin suljettuina pidettyjä sosiaalija terveydenhuollon markkinoita. Tutkimusongelmaani liittyvä teoreettinen viitekehys nojautuu vahvasti schumpeterilaiseen näkemykseen siitä, mitä innovaatiot ovat ja miten ne syntyvät sekä mikä yrittäjien rooli yhteiskunnallisten muutosten toimeenpanijoina on (Schumpeter 1934; ks. Shane 2003). Samalla tämä tarkoittaa sitä, että yritykset syntyvät ja kehittyvät vastaamalla ympäristössä vaikuttaviin muutoksiin. Yrittäjä on yksilö, joka etsii aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pyrkii luomaan niiden avulla jotain uutta (Drucker 2007, 25). Näin ollen palkkatyöhön verrattava yritystoiminta ei perinteisesti ole yrittäjyystutkimuksen mielenkiinnon kohde. Yrittäjyystutkimuksessa puhutaan pk-yritystoiminnasta, joka ei ole yrittäjämäistä (small business) ja yrittäjyydestä (entrepreneurship). Yrittäjyys on yrittäjämäisten yksilöiden harjoittamaa liiketoimintaa, johon liittyy vahvasti kasvu- ja muutoshakuisuus. Ovatko tutkimuksen kohteena olevat hoivayrittäjät yrittäjiä sen tieteellisessä merkityksessä? Tutkimusten mukaan yksityiset sosiaalipalvelut on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa ja toimialalla on kasvuyrityksiä enemmän kuin toimialoilla keskimäärin (TEM 2009, 138, ; Toimialaraportti 2009). Yleisen määritelmän mukaan yrittäjää ajaa eteenpäin vallan ja vapauden tavoittelu, halu menestyä ja luomisen halu (Schumpeter 1934, 93-94). Hoivayrittäjyys kytkeytyy näihin ajatuksiin siitä näkökulmasta, että yrittäjäksi ryhtymisen taustalla on usein hoivayrittäjän halu tuottaa asiakkaille omannäköistä hoivaa, mahdollisuus työskennellä itsenäisesti, vapaus ja uusien haasteiden etsiminen (Kovalainen & Österberg 2006, 43). Näin ollen on perusteltua esittää, että tutkimuksen kohteena olevat hoivayrittäjät ovat yrittäjiä myös tieteellisessä merkityksessä. Pro gradu -tutkielmani rakentuu siten, että aluksi avaan tutkimuksen teoriaosassa yritysten toimintaympäristön eri ulottuvuuksia ja merkitystä yrittäjyydelle nojautuen vahvasti Shanen (2003) luokitteluun yritysten toimintaympäristön tasoista sekä toimintaympäristön roolista liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä. Tämän jälkeen käsittelen hoivayritysten toimintaympäristöä Suomessa kuvatakseni palveluseteliä ja muita hoivayrittäjyy-

14 15 teen vaikuttavia toimintaympäristötekijöitä, minkä jälkeen teoriaosuudessa tarkastelen palveluseteliä sosiaalisena innovaationa ja eräänä tapana tuottaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta. Luvussa neljä käyn läpi, kuinka empiirinen tutkimus toteutettiin. Esitän tutkimuksen loppuosassa, luvussa viisi tutkimuksen tulokset ja luvussa kuusi johtopäätökset sekä arvioin tutkimusprosessini onnistumista ja esittelen tutkimusprosessin aikana heränneet jatkotutkimuskysymykset.

15 16 2 YRITTÄJYYS TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄÄN Yrityksen toimintaan vaikuttaa merkittävästi sitä ympäröivä toimintaympäristö, sillä kaikki taloudellinen toiminta on osa yhteiskunnallista kontekstia (Johannisson 2004, 227). Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jolle on tunnusomaista laajat sosiaalietuudet ja vahva julkisen sektorin palvelutuotanto (Esping-Andersen 1990). Tällä on näkyvä vaikutus hoivayrittäjyyteen Suomessa. Käsittelen toimintaympäristön roolia yrittäjyyden ilmenemiselle, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on yksi julkisen sektorin ohjauksen muoto, joka vaikuttaa yritysten toimintaympäristössä. 2.1 Toimintaympäristön ulottuvuudet Anderssonin & Kainlaurin (2001) tutkimuksessa tarkastellaan hoivayritysten toimintaympäristöä. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan kyseisessä tutkimuksessa hoivapalveluiden kysyntää ja asiakkuuksia, hoivayrityksen suhdetta kuntatoimijoihin, muita yhteistyötahoja sekä hoivayritysten kilpailutilannetta markkinoilla. Tarkastelen yritysten toimintaympäristöä seuraavaksi vielä tarkemmin toimialakohtaisesti ja makrotason näkökulmasta sekä toimintaympäristöä tiettynä maantieteellisesti rajattuna alueena. Mikrotason toimintaympäristö Yritysten toimialakohtaista eli mikrotason toimintaympäristöä voidaan tarkastella muun muassa toimialan tiedon hyödyntämiseen liittyvien olosuhteiden, kysyntäolosuhteiden, toimialan elinkaaren ja toimialarakenteen näkökulmasta (Shane 2003, 120). Tiedon hyödyntämisellä tarkoitetaan, miten paljon ja helposti uutta tietoa on yritysten saatavilla. Tähän liittyy muun muassa se, kuinka paljon toimialalla tehdään tutkimus- ja kehitystyötä ja se, kuka tietoa tuottaa (Shane 2003, 120). Esimerkiksi Pohjoismaissa valtion tutkimuslaitoksilla on ollut vahva rooli yrittäjyystutkimuksen tuottamisessa ja

16 luvulla ja tämän voidaan olettaa tuoneen tiettyjä ominaispiirteitä yrittäjyyden ilmenemisen muotoihin kyseisissä maissa (Hjort 2008). Kuluttajien kysyntä tietyille tuotteille ja palveluille on yritysten elinehto. Toimialan kysyntäolosuhteilla tarkoitetaan markkinoiden kokoa, kysyntää markkinoilla ja markkinoiden segmentoitumisen astetta. Mitä suuremmat ja segmentoituneemmat markkinat ovat, sitä enemmän mahdollisuuksia sen uskotaan antavan yrittäjyydelle. Markkinoiden segmentoitumisella tarkoitetaan markkinoiden jakautumista pienempiin erikoismarkkinoihin (niche). (Shane 2003, ) Yksi lähestymistapa tarkastella toimialaa yrittäjyyden ilmenemiseen vaikuttavana tekijänä on tarkastella toimialan elinkaaren vaihetta. Yleisesti oletetaan, että mitä nuorempi toimiala on, sitä suurempia mahdollisuuksia se luo yrittäjyydelle. Sen jälkeen, kun toimiala saa tietynlaisen hallitsevan muodon, uusien yritysten tulo toimialalle vähenee. (Shane 2003, 130.) Tällä hetkellä pääsääntöisesti kaikissa teollistuneissa markkinatalouksissa ollaan tilanteessa, jossa perinteinen tuotantoteollisuus on vähentynyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ja palvelualat ovat kasvaneet (Acs ym. 2008). Toimialan rakenteella tarkoitetaan muun muassa sitä, millainen toimialan yrityskanta on ja kuinka keskittyneet markkinat ovat. Toimialan rakennetta kuvaa myös se, kuinka kannattavana toimiala nähdään, kuinka alhaiset tai korkeat yritystoiminnan perustamiseen liittyvät kustannukset toimialalla ovat sekä kuinka pääomaintensiivinen toimiala on. (Shane 2003, ) Lisäksi yritysten mahdollisuudet suojata liiketoimintaansa esimerkiksi patentoinnin keinoin voidaan nähdä vaikuttavan yrittäjyyden ilmenemiseen toimialalla (Shane 2003,137). Makrotason toimintaympäristö Makrotason toimintaympäristöllä tarkoitetaan niin sanottua institutionaalista ympäristöä, joka luo yhteiskunnalliset puitteet yritystoiminnalle ja yrittäjyyden ilmenemiselle. Instituutiot luovat suoria ja epäsuoria keinoja vaikuttaa sekä yrittäjyyden tarjontaan että kysyntään kansantaloudessa. (Acs ym ) Institutionaalinen toimintaympäristö voi-

17 18 daan jakaa kansantaloudelliseen, poliittiseen ja sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen (Shane 2003, 146). Yrittäjyyden ilmenemiseen vaikuttavia kansantaloudellisia tekijöitä ovat muun muassa yhteiskunnan vaurauden taso, kansantalouden vakaus, pääomien saatavuus ja verotuskysymykset. Poliittisella toimintaympäristöllä on merkittävä vaikutus, sillä poliittinen ympäristö määrittelee pitkälti, millaisia riskejä ja mahdollisuuksia yrittäjyyteen liittyy. (Shane 2003, 160.) Yrittäjän kansantaloudellinen merkitys on lisääntynyt, minkä vuoksi poliittinen mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana (Acs ym. 2008). Thurikin & Wennekersin (2004) mukaan yrittäjyyttä edistävät poliittiset toimenpiteet Euroopassa ovat muuttuneet merkittävästi 1990-luvun alusta lähtien. Euroopan maat ryhtyivät rakentamaan itsestään yrittäjävetoisempia kansantalouksia edistämällä yksityistämistä ja markkinoiden vapauttamista sekä kannustamalla yrittäjyyteen (Acs ym. 2008; Thurik & Wennekers 2004). Yrittäjyyttä edistävän politiikan tavoitteena on ollut mahdollistaa ja helpottaa yritysten toimintaa. Keskeistä on ollut koulutus, inhimillisen pääoman lisääminen, työntekijöiden liikkuvuuden ja yrityksen perustamisen helpottaminen, pienyrittäjyyteen liittyvän sääntelyn vähentäminen ja sen mahdollistaminen, että yrityksillä on riittävästi saatavilla tietoa innovaatioiden synnyttämiseksi. Yrittäjyyden kasvaneen kansantaloudellisen merkityksen taustalla on huoli työttömyyden lisääntymisestä, uusien työpaikkojen syntymisestä, talouskasvun hiipumisesta ja kansainvälisen kilpailun kovenemisesta. (Thurik & Wennekers 2004.) Monissa maissa yrittäjyyspolitiikan painoala on siirtynyt uusien yritysten perustamisesta yrittäjyyden laadulliseen parantamiseen, mitä kuvastaa se, että kasvuyritykset ovat yrittäjyyspolitiikan keskiössä (Hessels ym. 2008). Iso-Britanniaan sijoittuva Andrewsin & Kendallin (2000) tutkimus antaa hyvän esimerkin poliittisten toimenpiteiden vaikutuksesta vahvasti valtion ohjaamalla sosiaali- ja terveysalalla. Hoivakotiyrittäjille 1980-luvulla suotuisana näyttäytynyt toimintaympäristö muuttui 1990-luvun taantuman ja sitä seuranneiden valtionhallinnon ajamien sosiaalipoliittisten reformeiden myötä erittäin haastavaksi. Hoivakotiyrittäjien valtion tukien lopettaminen, uudet poliittiset linjaukset vanhusten hoitoon liittyen vaikuttivat nega-

18 19 tiivisesti jo olemassa olleiden hoivakotiyritysten toimintaan ja pienyrittäjien työssä jaksamiseen. Uusien poliittisten linjanvetojen jälkeen talousvaikeuksissa olevien hoivakotiyrittäjien määrä lisääntyi merkittävästi ja lopettaneiden hoivayritysten määrä kasvoi. Sosiokulttuurisella ympäristöllä tarkoitetaan yhteiskunnassa ilmeneviä normeja ja asenteita, jotka vaikuttavat yksilöiden näkemyksiin yrittäjyyden houkuttelevuudesta. Yrittäjyyteen ja voiton tavoitteluun kannustava ilmapiiri vaikuttaa yrittäjyysaktiivisuuteen ja toisekseen sosiaaliset normit vaikuttavat yrittäjämäisten roolimallien havainnoimiseen ja olemassaoloon. Sosiokulttuurisen ympäristön merkitystä kuvastaa myös se, että yrittäjyyteen opitaan pääsääntöisesti erilaisten sosiaalisten verkostojen, havainnoinnin ja tekemisen kautta (Shane 2003, 157.) Yrittäjyyden toimintaympäristö Pohjoismaissa Johannisson (2004) on tutkinut yrittäjyyttä Pohjoismaissa. Hänen mukaansa Pohjoismaat jakavat yhteisen spatiaalisen ja institutionaalisen tilan, jonka myötä maiden yrittäjyyspolitiikka, tai sen olemattomuus, ovat olleet hyvin yhteneväisiä jo vuosikymmenien ajan. Tämän vuoksi yrittäjyydellä on tiettyjä erityispiirteitä Pohjoismaissa. (Johannisson 2004, 233.) Tyypillistä on, että laaja julkinen sektori ei ole antanut hirveästi tilaa yrittäjyydelle, eikä painetta yksilölliselle aloitteellisuudelle ole ollut siinä määrin, kuin monissa muissa maissa (Johannisson 2004). Vuonna 2000 Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi kuuluivat maihin, joilla oli OECD-maista alhaisin yrittäjyysaste (Thurik & Wennekers 2004). Yksi syy alhaiseen yrittäjyysaktiivisuuteen Pohjoismaissa on nähty olevan palkansaajakulttuuri ja korporatiivinen järjestelmä, jonka sopimusosapuolina ovat valtio, suuret yritykset ja ammattiliitot (Johannisson, 2004, 225). Yleisesti ottaen maissa, joissa sosiaaliturvan taso on korkea, kuten Suomessa, yrittäjyyden motiivina on monesti yksilön vapauteen ja itsenäisyyteen liittyvät tarpeet (Hessels ym. 2008). Pohjoismaille on tyypillistä yritysten toimiminen yhteistyössä. Yritykset pienessä kansantaloudessa ovat tottuneet verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä sekä toistensa että muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjyyspolitiikka on ollut vahvasti paikallisesti ja alueel-

19 20 lisesti johdettua ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen on valjastettu alueen eri toimijat. (Johannisson 2004, ) Koulutuspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan nähdä tulevaisuuden aloina kaikissa Pohjoismaissa julkisen sektorin uudelleen organisoitumisen myötä (Johannisson 2004, ). Tämä johtuu siitä, että Pohjoismaissa, kuten myös muissa länsimaissa, julkisten palvelujen suunnittelua ja toteutusta ovat ohjanneet yhä kasvavassa määrin uuden julkisjohtamisen periaatteet (New Public Management). Tämän ideologian mukainen palvelutuotanto noudattaa yksityisen sektorin logiikkaa. (mm. Anttonen ym. 2009, 249.) Perinteisesti Pohjoismaiden on nähty edustavan hyvinvointivaltion mallia, jolle on ominaista sosiaalisten oikeuksien universaalisuus sekä suhteellisen hyvät ja kattavat etuudet, joiden ansiosta yksilö ei ole ainoastaan riippuvainen asemastaan markkinoilla. Ominaista on, että valtiolla on keskeinen rooli hyvinvoinnin takaajana ja palveluntuottajana. (Esping-Andersen 1990, 27;. Laitinen-Kuikka 2005, 310.) 2.2 Toimintaympäristö liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä Ymmärtääksemme toimintaympäristön merkityksen yrittäjyyden ilmenemiselle on syytä tarkastella lyhyesti keskeisimpiä yrittäjyysprosessia kuvaavia malleja. Mallien avulla voidaan hahmottaa yrittäjyyden monimuotoisuutta ja toimintaympäristön merkitystä liiketoiminnan harjoittamisen kannalta. Yrittäjyysprosessimallit kuvaavat yrittäjyyden syntyvaihetta, mutta mielestäni ne kuvastavat hyvin yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä myös yrityksen perustamisen jälkeen. Tarkoituksenani on kuvata prosessikuvausten kautta sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli voidaan ymmärtää yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta yritysten toimintaympäristössä vaikuttavana toimenpiteenä. Bygraven (1997) esittämässä mallissa (Kuvio 1) yrittäjyysprosessi alkaa innovaatiosta, jota seuraa yrityksen käynnistämisvaihe, toteutus ja viimeisenä kasvuvaihe. Yrittäjyysprosessissa korostuu yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutussuhde, joka prosessin

20 21 edetessä täsmentyy ja muuttaa muotoaan. Tärkeää on huomioida, että yrittäjyysprosessi nähdään hyvin monitahoisena. Prosessiin vaikuttavat yksilö-, ympäristö-, sosiologiset sekä organisatoriset tekijät. KUVIO 1. Yrittäjyysprosessin malli (mukaillen Bygrave 1997) Shanen (2003) malli poikkeaa Bygraven mallista siinä mielessä, että se painottuu vieläkin vahvemmin yrittäjyyden syntyprosessin kuvaamiseen (Kuvio 2). Avaintekijänä liiketoiminnan syntymisessä on mallin mukaisesti liiketoimintamahdollisuuksien olemassaolo ja yksilön kyky huomata ja halu hyödyntää niitä. Mallia voitaisiinkin kutsua liiketoiminnan syntyprosessiksi. Shanen (2003) malli kuvastaa kuitenkin osuvasti sitä, miten sekä yrittäjään liittyvillä yksilötekijöillä että toimintaympäristöllä on vaikutusta yrittäjyyden syntyyn ja ilmenemiseen. Toimintaympäristö käsittää toimialakohtaisen ympäristön sekä kansantaloudelliseen, poliittiseen ja sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen jakautuvan toimintaympäristön, joita käsiteltiin edellisessä kappaleessa 2.1.

21 22 KUVIO 2. Yrittäjyysprosessin malli (Shane 2003) Toimintaympäristössä avautuvilla yrityksen liiketoimintamahdollisuuksilla (entrepreneurial opportunity) tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilö voi luoda jotakin uutta yhdistelemällä uudelleen resursseja (Shane 2003, 18). Tämän avulla yksilö uskoo saavuttavansa voittoa. Liiketoimintamahdollisuuden käsite voidaan rinnastaa innovaatioihin, sillä niiden on ajateltu ilmenevän Schumpeterin (1934) innovaation muotoina eli uusina tuotteina, palveluina, tuotantomuotoina ja tuotantotapoina, uusien raaka-aineiden hyödyntämisenä ja uusien markkinoiden syntymisenä (Shane 2003, ref. Schumpeter 1934). Liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä pidetään perinteisesti yhteiskunnassa ilmeneviä teknologisia muutoksia, poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä sosiaalisia ja väestörakenteellisia muutoksia (Shane 2003, ref. Schumpeter 1934), mutta myös muunlaisia jaotteluja innovaatioiden lähteeksi on (ks. esim. Drucker 2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönotto ilmenee hoivayritysten toimintaympäristössä poliittisina ja lainsäädännöllisinä muutoksina, koska sen käyttö pohjautuu lainsäädäntöön ja se on hoivapoliittinen linjaus, jonka myötä julkista palveluntuotantoa voidaan ulkoistaa yksityiselle sektorille. Palvelusetelijärjestelmien käyttöönottoon Euroopassa on vaikuttanut muun muassa demografinen muutos, joka on asettanut muutospaineita hyvinvointipalveluiden järjestämiselle (Timonen ym. 2006). Palvelusetelin nähdään luovan liiketoimintamahdollisuuksia uusien markkinoiden muodossa, sillä se on yksi kunnan tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita kuntalaisilleen kunnan oman tuotannon ja palvelujen tuotannon yksityistämisen lisäksi (mm. Saari 2005, ).

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 10.6.2010 Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0 Jari Pekuri Hämeenlinna 15.12.2015 Vaikuttavuusinvestointi (SIB) Poliittinen päätöksenteko Vaihe 1 Yhteistyö Tampere Hämeenlinna THL Sitra Potentiaalisten sijoittajien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot