SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Noora Sievänen Pro gradu -tutkielma Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Lokakuu 2010

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yrittäjyyden pääaine, Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma SIEVÄNEN, ELISA NOORA: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli hoivayrittäjän näkökulmasta Pro gradu -tutkielma, 95 sivua, 2 liitettä (7 sivua) Tutkielman ohjaajat: KTT Hannu Littunen ja YTT, TtL Sari Rissanen Lokakuu 2010 Avainsanat: yrittäjyys, yksityiset sosiaalipalvelut, palveluseteli, yrityksen toimintaympäristö, tapaustutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hoivayrittäjät kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin vaikuttavan hoivayritysten toimintaedellytyksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten palveluseteli vaikuttaa yritystoimintaan ja ilmenee yritysten toimintaympäristössä, millaisena toimintamallina hoivayrittäjät pitävät palveluseteliä sekä palvelusetelijärjestelmää, ja miten yrittäjät palveluntuottajina kehittäisivät nykyistä toimintamallia. Tutkimuksen kohteeksi valitut hoivayritykset tuottivat ilmoituksenvaraisia kotipalveluksi ja kotisairaanhoidoksi luokiteltavia sosiaalipalveluja ja siivouspalvelua. Yritykset toimivat palvelusetelijärjestelmässä Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 25 yrittäjää, joista kahdeksaa haastateltiin ja joista 23 osallistui palveluseteliä koskevaan postikyselyyn. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyaineisto täydentää haastatteluaineistoa. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin yrittäjyyttä toimintaympäristössään tarkastelemalla toimintaympäristön ulottuvuuksia, toimintaympäristöä yritysten liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä sekä hoivayritysten toimintaympäristöä Suomessa. Tutkimustulosten vertailun pohjaksi esitettiin katsaus palveluseteliä koskevasta kirjallisuudesta sekä pohdittiin palveluseteliä yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta. Tutkimustuloksissa korostui palveluseteli keinona saada lisää asiakkaita yrityksen piiriin. Tutkimukseen osallistuneilla yrityksillä oli keskimäärin alle yhdeksän asiakasta. Palveluseteli edisti kuntien sosiaali- ja terveystoimen, seudullisen kehittämisorganisaation ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä ja vahvisti hoivayritysten roolia kuntien apuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli näyttäisi olevan keino, jonka avulla pienet yritykset voivat osallistua kunnalliseen palvelutuotantoon. Toisaalta palvelusetelistä aiheutuu yritykselle lisäkustannuksia ja se lisää yritystoiminnan riippuvuutta kunnan tekemistä päätöksistä. Yrittäjät suhtautuivat palveluseteliin tuotantotapana myönteisesti. Täysin ongelmaton toimintamalli ei kuitenkaan ole. Tarvitaan tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä yrittäjyystutkimuksen kentässä, jotta voitaisiin selvittää, onko palvelusetelillä vaikutusta hoivayritysten kasvuun.

3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies, Department of Health and Social Management, Master's Programme in Local Economic Development SIEVÄNEN, ELISA NOORA: The Service Voucher from the Private Care provider s Perspective Master's thesis, 95 pages, 2 appendices (7 pages) Advisors: Ph. D. Econ. Hannu Littunen and Ph. D. Soc.Sc., Lic.Sc Sari Rissanen October 2010 Keywords: entrepreneurship, private social services, service voucher, environmental context, case study The purpose of the study was to discuss care providers experiences of the voucher used in social services and how it affects the business done by care enterprises. The research questions were: how the service voucher affects business performance and how it appears in the environmental context of entrepreneurship, what kind of a mechanism care entrepreneurs consider the voucher and the voucher system and how entrepreneurs as care providers would develop the current system. The care enterprises that were chosen for the study produced social and cleaning services that are classified as home services and home health care and that are subject to a notification obligation. The enterprises were involved in the voucher system in the regions of Jyväskylä and Mikkeli. 25 entrepreneurs participated in the study, eight of them were interviewed and 23 took part in a mailed enquiry related to the service voucher. Both quantitative and qualitative research methods were used. The enquiry data complements the interview data. The theoretical section of the study discussed entrepreneurship in its environmental context by describing the dimensions of the business environment, this environment as a source of opportunities and the business environment of the care enterprises in Finland. To compare the study results, a literary survey of earlier voucher studies was presented and the voucher was discussed from the point of view of entrepreneurship research. According to the findings, the service voucher system is an important mechanism for getting more customers for enterprises. The care providers in the study had on average fewer than nine customers. The service voucher system improved the co-operation between the private care providers, the regional development organisation and the municipal social and health care and strengthened the role of the care providers in the municipal service production. It seems that the service voucher is a way to involve small firms in the municipal service production. On the other hand, the service voucher causes additional costs to the firm and makes it depend more on the municipal decision-making. As a way of production, the entrepreneurs have a positive attitude to the service voucher. Still, there exist some problems in the functioning of the service voucher system. The service voucher must be studied further in the field of entrepreneurship research to gain information on its possible effects on the growth of care enterprises.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rajaus YRITTÄJYYS TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄÄN Toimintaympäristön ulottuvuudet Toimintaympäristö liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä Hoivayrittäjyyden toimintaympäristö Suomessa HOIVAYRITTÄJYYS JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI Palveluseteli sosiaalisena innovaationa Palvelusetelit Suomessa ja kansainvälisesti Palveluseteli yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta AINEISTON HANKINTA JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Tapaustutkimus Aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelut ja postikysely Aineiston analysointi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELI HOIVAYRITTÄJIEN KOKEMANA Case: Seudullinen palveluseteli Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla Hoivayritysten taustatiedot Kyselyn tulokset Haastattelujen tulokset Palvelusetelin vaikutus yritystoimintaan Palveluseteli yritysten toimintaympäristössä Palveluseteli ja seudullinen palvelusetelimalli tapana tuottaa palvelua JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Palveluseteli parantaa hoivayritysten toimintaedellytyksiä Seudullinen palvelusetelijärjestelmä malliksi muille Kehittämisen suuntaviivat Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimuskysymykset... 83

5 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Saate ja kyselylomake Liite 2: Yhteenveto teemahaastattelujen tuloksista KUVIOT KUVIO 1. Yrittäjyysprosessin malli (mukaillen Bygrave 1997) KUVIO 2. Yrittäjyysprosessin malli (Shane 2003) KUVIO 3. Palvelusetelin vaikutus yrityksen toimintaan KUVIO 4. Palvelusetelin vaikutus toimintaympäristössä KUVIO 5. Palveluseteli ja verkostoituminen KUVIO 6. Kokemukset palvelusetelistä ja seudullisesta palvelusetelijärjestelmästä KUVIO 7. Palveluseteliin liittyvät ongelmat TAULUKOT TAULUKKO 1. Sosiaalisten innovaatioiden muodot Schumpeterilainen näkökulma (Saari 2008) TAULUKKO 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vanhuspalveluissa TAULUKKO 3. Palvelusetelin tilausvolyymit seuduittain TAULUKKO 4. Palveluseteleitä tilittäneet palveluntuottajat vuosina 2008, 2009 ja TAULUKKO 5. Palvelujen tuottaminen palvelusetelillä (kysely) TAULUKKO 6. Palvelujen tuottaminen palvelusetelillä (haastattelut)... 63

6 7 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin oletetaan edistävän hoivayrittäjyyttä (Rissanen & Sinkkonen 2004, 123). Näin todetaan myös hallituksen esityksessä palvelusetelilaiksi (HE 20/2009). Vuonna 2009 voimaan tulleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilain (569/2009, 1 ) tarkoituksena on asiakkaan valinnan mahdollisuuksien lisäämisen, palveluiden saatavuuden parantamisen ja palvelurakenteen monipuolistamisen lisäksi edistää kuntien, sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Valtioneuvosto on linjannut edistävänsä palvelusetelien käyttöä hallituskaudellaan uuden lainsäädännön pohjalta (Valtioneuvosto 2009). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönotto kunnissa merkitsee, että julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoprosessiin osallistuu yksityinen palveluntuottaja. Palveluseteli on eräs hyvinvointipalveluiden järjestämisen keino (delivery mechanism), jossa yksityinen palveluntuottaja tuottaa julkisen sektorin rahoittaman palvelun siten, että palveluiden järjestäminen ja vastuu säilyvät julkisella taholla (Hipp & Warner 2008). Tämän nähdään avaavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia hoivayrittäjyydelle uusien markkinoiden muodossa. Palvelusetelin nähdään tukevan yrittäjyyttä sosiaali- ja terveysalalla, mutta aihetta on kuitenkin tutkittu tästä näkökulmasta hyvin vähän. Palvelusetelijärjestelmiä koskevassa kirjallisuudessa käsitellään palveluseteliä yleensä julkisen sektorin ja asiakkaan näkökulmista. Harvoin tutkimuksissa huomioidaan, että palvelusetelijärjestelmässä on kolme itsenäistä toimijaa: julkinen sektori, asiakas ja yksityinen palveluntuottaja (Hipp & Warner 2008). Tämä tutkimus pyrkii paikkaamaan havaittavissa olevaa vajetta palveluseteliä koskevassa tutkimuksessa tarkastelemalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä hoivayritysten näkökulmasta. Palveluseteli liittyy vahvasti keskusteluun, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä kasvavan palvelutarpeen ja käytössä olevien niukkojen resurssien olosuhteissa. Länsimaissa on jo pitkään etsitty keino-

7 8 ja, joilla hyvinvointipalvelut voitaisiin tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla: tehokkaasti, mutta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan nähdään markkinamekanismien hyödyntäminen julkisen sektorin palvelutuotannossa. Palvelusetelijärjestelmät ovat yksi tällainen palvelutuotannon muoto, sillä ne nojautuvat toiminta-ajatukseen kilpailullisista näennäismarkkinoista (quasi-markets) ja asiakkaan valinnan vapaudesta (freedom of choice) (mm. Valkama & Bailey 2001). Ensimmäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelisovelluksia ja erilaisia vakuutusmalleja on kokeiltu ja käytetty sosiaali- ja terveyspalveluissa EU-maissa 1980-luvulta lähtien (Timonen ym. 2006). Suomessa yksityisten palveluntuottajien rooli julkisessa palveluntuotannossa on kaksinkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, mutta julkinen sektori tuottaa edelleen suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan itse. Vuonna 2007 yritykset tuottivat 12 prosenttia ja järjestöt 17 prosenttia kaikista sosiaalipalveluista. Yksityisiä sosiaalipalveluja tuotti yhteensä yritystä ja yritystoimipaikkaa. Yritykset työllistivät työntekijää ja yritysten tuotos liikevaihdoltaan oli kokonaisuudessaan 800 miljoonaa euroa. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuotos (yritykset ja järjestöt) oli kaiken kaikkiaan noin 9,1 miljardia euroa ja työllisyys henkeä. (Lith 2009, ) Tapaustutkimukseni tutkimuskohteena ovat Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla toimivat hoivayritykset, jotka toimivat palveluntuottajina seudullisessa palvelusetelijärjestelmässä. Tutkimuksessa mukana olevissa kunnissa on otettu käyttöön seudullinen palveluseteli, joka on valtakunnallisesti ainutlaatuinen malli tuottaa kunnallisia hoivapalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelillä. Tutkimustyö on osa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n vuonna 2009 toteuttamaa seudullista palvelusetelikokeiluhanketta. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Miset Oy:n ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa, jotka molemmat ovat olleet mukana rakentamassa ja kehittämässä seudullista palvelusetelijärjestelmää seuduillaan.

8 9 1.1 Tutkimuksen tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on tapa tuottaa julkisia palveluja. Palvelusetelijärjestelmä on toimintamalli, jossa julkinen taho ostaa palveluja tietylle asiakasryhmälle. Asiakkaat käyttävät seteleitä maksuvälineenä ostaakseen palvelun valitsemaltaan palveluntuottajalta. Palvelun toteutumisen jälkeen julkinen taho hyvittää palveluntuottajalle palvelusetelin tavallisena tulona. (Perri 2003.) Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliin oikeutetut asiakkaat valitsevat joko julkisen sektorin tuottaman tai yksityisen palveluntuottajan tarjoaman palvelun omien preferenssiensä mukaan niiden raamien rajoissa, jotka on esitetty kunnan asiakkaalle myönnetyssä palvelupäätöksessä (STM 2007, 78). Samalla asiakkaat velvoitetaan maksamaan osa palvelun kokonaishinnasta, jolloin puhutaan niin sanotusta täydentävästä palvelusetelistä (opt-out voucher) palveluseteleiden kentässä (Valkama & Bailey 2001). Timosen ym. (2006) mukaan palvelusetelijärjestelmien käyttöönoton taustalla Suomessa on ollut ennen kaikkea pyrkimys lisätä vanhuksille suunnattujen hoivapalveluiden tarjontaa, mutta myös edistää työllisyyttä yksityisellä sektorilla ja tehostaa julkista palvelutuotantoa. Palveluseteli sosiaalipalveluissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Suomessa 1990-luvun lopulla. Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt vähitellen luvun alkupuolella, etenkin vuoden 2004 jälkeen, jolloin palveluseteli sisällytettiin lainsäädäntöön (STM 2008, 20; Räty 2004). Vuonna 2009 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009 myöh. palvelusetelilaki), joka laajensi entisestään mahdollisuuksia hyödyntää palveluseteleitä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä kunta voi nykyisin hyödyntää palveluseteliä missä tahansa sosiaali- ja terveyspalveluissa tietyin reunaehdoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on määritelty nykyisessä lainsäädännössä (Palvelusetelilaki 3 momentti 1) seuraavasti: Palveluseteli on järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämä sitoumus korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.

9 10 Palvelusetelijärjestelmien toiminta-ajatuksena on, että palvelusetelin avulla julkisen sektorin palvelutuotannossa vaikuttaa kilpailullisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkän oman (julkisen sektorin) palvelutuotannon sijaan luodaan markkinat, joilla yksityiset palveluntuottajat tuottavat palveluita ja julkisen sektorin asiakkaat ostavat niitä saamillaan palveluseteleillä (mm. Le Grand 1991). Markkinamekanismien hyödyntäminen julkisessa palvelutuotannossa perustuu ajatukseen, että palveluntuottajat saadakseen asiakkaita ja voittaakseen kilpailijansa innovoivat ja yhdistelevät resurssejaan ja näin tyydyttävät asiakkaiden tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla (Chou ym. 2005). Samalla palveluntuottajien on pyrittävä parantamaan kustannustehokkuuttaan saavuttaakseen kilpailukykyä pärjätäkseen kilpailussa. Kun yksityinen sektori tuottaa palvelut tehokkaasti, oletetaan tämän samalla tehostavan julkisen sektorin toimintaa. Tällaista järjestelyä julkisen sektorin palvelutuotannossa kutsutaan näennäis-, kvasi- tai osittaismarkkinoiksi (quasi-markets). Olennaista on kilpailun syntyminen markkinoilla, joita ennen ei ollut, sekä ajatus resurssien tehokkaasta käytöstä. Järjestelmän oleellinen elementti on asiakkaalle myönnettävä palveluseteli. Se on asiakkaalle palveluiden hankkimista varten luovutettua ostovoimaa (purchasing power), joka käytännössä ilmenee valinnan vapautena (Le Grand 1991). Palvelusetelin avulla asiakkaan rooli perinteiseen julkiseen palveluasiakkuuteen verrattuna muuttuu. Asiakkaalla on nyt mahdollisuus valita palveluntuottaja markkinoilla toimivien myyjien joukosta sen sijaan, että kunta tuottaisi hänelle palvelun automaattisesti itse. Näennäismarkkinoiden uskotaan lisäävän tehokkuutta ja palvelujen käyttäjän valintamahdollisuuksia, jotka mahdollistuvat kilpailun kautta. (Le Grand 1991; Tortosa & Granell 2002.) Palveluseteli voidaan määritellä myös yhteistyöksi julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkisen ja yksityisen sektorin rajan ylittävästä yhteistyöstä käytetään kirjallisuudessa usein termiä kumppanuus (public-private partnership, PPP) (mm. Savas 2000). Kumppanuuden määritelmiä on monia, mutta monesti kumppanuudella ymmärretään yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi rakennettua muodollista yhteistyötä liikeelämän, julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan kesken (Palola ym. 2010, 57). Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan osaltaan hoivayrittäjyyttä, vaikka palveluseteliä koskevassa kirjallisuudessa puhutaankin yrittäjyyden sijaan yksityisestä sektorista ja yksityisistä

10 11 palveluntuottajista (esim. private sector, private provider, for-profit organization). Kirjallisuudessa yksityisellä sektorilla tarkoitetaan monesti sekä yrityksiä että voittoa tavoittelemattomia yhdistyspohjaisia organisaatioita. Tässä tutkimuksessa palveluntuottajalla tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavaa yritystä. Rissasen & Sinkkosen (2004, 123) mukaan palveluseteli on hoivayrittäjien julkiselta sektorilta saama taloudellisen tuen muoto, koska yritykset pääsevät tuottamaan asiakkaille palveluja, joista kunta maksaa suurimman osan. Palveluseteli lisää yksityisten palveluntuottajien kysyntää, kun kunnallisten palveluiden piiriin kuuluva henkilö voi hankkia halutessaan palveluita yksityisen sektorin tuottamana palvelusetelillä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että palveluntuottaja on kunnan hyväksymä toimija, jolloin yritys toimii palveluntuottajana julkisen sektorin valvomana. Ennemmin kuin taloudellisen tuen muotona, mielestäni palveluseteli voidaan nähdä hoivayritysten tulonlähteenä ja kuntien kanssa tehtävän yhteistyön muotona. Palvelusetelin oletetaan lisäävän liiketoimintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla uusien markkinoiden muodossa. Yritystoiminnan näkökulmasta palvelusetelin oleellisimmat vaikutukset näyttäisivät liittyvän yrityksen kysynnän kasvuun, työllistämiseen ja kunnan kanssa tehtävän yhteistyön lisääntymiseen (Anttolainen ym. 2007; STM 2007; STM 2004). Palveluseteli ei kuitenkaan ole kovin suuressa roolissa yritystoiminnassa. Palveluseteliasiakkaat kattavat monesti vain pienen osan hoivayrityksen asiakaskunnasta ja liikevaihdosta (STM 2007, 72). Tästä huolimatta yrittäjät kokevat palvelusetelin kannatettavana tapana tuottaa palvelua ja moni haluaisi palvelusetelien käytön kunnissa olevan laajempaa (Anttolainen ym. 2007; STM 2007; STM 2004). Vuonna 2007 toteutetun valtakunnallisen palvelusetelikyselyn mukaan palveluntuottajat (yhteensä 103 vastaajaa) olivat usein pieniä yrittäjävetoisia yrityksiä, joiden liikevaihto oli alle euroa. Palveluntuottajista 60 prosenttia oli yhtiömuodoltaan toiminimiä tai kommandiittiyhtiöitä, 23 prosenttia osakeyhtiöitä ja loput kolmannen sektorin edustajia (säätiöt, osuuskunnat, yhdistyksen alainen osakeyhtiö). Enemmistö palveluntuottajista toimi vain yhdessä kunnassa. Useimmilla palveluntuottajilla oli 1-6 palvelusetelillä maksavaa asiakasta ja kahdella yli 15 asiakasta kuukaudessa. Vain yksittäiset palveluntuottajat ilmoittivat palvelusetelillä olevan merkittävä vaikutus yrityksen liikevaihtoon.

11 12 Palveluseteli oli kuitenkin lisännyt jonkin verran yritysten asiakasmääriä ja osa asiakkaista oli ostanut palveluita palvelusetelien myötä omalla rahalla. (STM 2007, 53, 72.) Palveluseteli ei ole yritysten näkökulmasta ongelmaton tapa tuottaa palveluita. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin palveluseteleitä koskeva puutteellinen ohjeistus ja tiedotus sekä lisääntyvä hallinnollinen työ (Anttolainen ym. 2007; STM 2007; STM 2003; Hiironen 2007, 105). Palvelusetelijärjestelmän tulisikin olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta se houkuttelisi riittävästi hoivayrityksiä palveluntuottajiksi. Palveluntuottajien vähäinen määrä ja epätäydellinen informaatio osittaismarkkinoilla ovat olennaisia palvelusetelijärjestelmien toimivuutta estäviä tekijöitä (mm. Lowery 1998). Lähes kaikki palveluseteliä koskeva tutkimus on sosiaalitieteiden saralla toteutettua. Yksi merkittävimmistä palvelusetelijärjestelmiin liittyvistä teoreetikoista on näennäismarkkinoiden hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa paljon tutkinut Julian Le Grand (ks. Saari 2005; Greener & Powell 2009). Sosiaali- ja terveysalan yrityksiin keskittyvä tutkimus yrittäjyystutkimuksen kentässä on hyvin vähäistä ja alan yrittäjyydestä on vähän kansainvälistä tutkimusta. Tutkimusta on kuitenkin kasvavassa määrin tehty yleensä naisyrittäjyyteen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattitaustan omaaviin yrittäjiin liittyen (Rissanen ym. 2010). Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiakaan ei sinänsä ole tutkittu yrittäjyystutkimuksen kentässä, vaan yhteistyön muodot yritystoiminnassa kietoutuvat tiukasti verkostotutkimukseen, jolla sen sijaan on ollut vahva rooli tieteenalalla 1980-luvulta lähtien (ks. Hoang & Antoncic 2003). Tämän tiedon valossa on ymmärrettävää, ettei palvelusetelistä ole juurikaan tutkimusta yrittäjyyden näkökulmasta. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen rajaus Pro gradu -tutkielmani on tapaustutkimus käytössä olevasta seudullisesta palvelusetelimallista Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä palveluntuottajina toimivien hoivayrittäjien näkökulmasta.

12 13 Palveluseteliä tarkastellaan yrittäjien kokemusten ja näkemysten kautta. Tutkimuksen tavoite ja sitä tukevat tutkimuskysymykset voidaan määritellä seuraavasti: Miten hoivayrittäjät kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin vaikuttavan hoivayritysten toimintaedellytyksiin? - Miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vaikuttaa yritystoimintaan ja ilmenee yritysten toimintaympäristössä? - Millaisena hoivayrittäjät kokevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin ja seudullisen palvelusetelijärjestelmän? - Miten hoivayrittäjät kehittäisivät nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä ja seudullista palvelusetelijärjestelmää? Tutkimuskohteinani ovat seudullisessa palvelusetelijärjestelmässä palveluntuottajina toimivat hoivayritykset Mikkelin ja Jyväskylän seuduilla. Yritykset tuottavat ilmoituksenvaraisia kotipalveluksi ja kotisairaanhoidoksi luokiteltavia sosiaalipalveluja ja siivouspalvelua. Tutkimukseen osallistuneet palveluntuottajat ovat liiketoimintaa harjoittavia yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai henkilö- tai osakeyhtiön yrittäjäomistajia. Tutkimuksen ulkopuolelle on jätetty seuduilla palveluntuottajina toimivat säätiöt, osuuskunnat ja yhdistysten alaiset osakeyhtiöt, sillä heidän ei samalla tavalla koeta harjoittavan voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa eivätkä ne ole yrittäjävetoisia. Tutkimukseen osallistuneiden hoivayrittäjien hoivan kohteena ovat pääosin vanhukset ja lapsiperheet, jotka tarvitsevat apua arjessa selviämiseen ja, joille kunta on velvollinen tarjoamaan palveluja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan palveluntuottajina toimivien hoivayrittäjien kokemuksia palvelusetelillä tuotettavista palveluista, jolloin yrityksen asiakkaille tuottaman hoivapalvelun maksaa suurelta osin kunta. Tutkimuksessä käytetään tutkimuskohteena olevista yrityksistä termiä hoivayritys. Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan yrityspohjaista toimintaa sosiaalialalla sisältäen pääasiallisesti eri asiakasryhmien avo- ja laitospalvelut, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä lasten päivähoidon (Rissanen & Sinkkonen 2004, 15). Tutkielmani kiinnittyy yrittäjyystutkimuksen kenttään tarkastelemalla palveluseteliä yritysten toimintaympäristössä vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksen lähtöoletuksena on,

13 14 että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on poliittinen ja lainsäädännöllinen muutos, joka vaikuttaa hoivapalveluita tuottavien yritysten toimintaedellytyksiin luomalla liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjille uusien markkinoiden muodossa. Uusilla markkinoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa aiemmin hyvinkin suljettuina pidettyjä sosiaalija terveydenhuollon markkinoita. Tutkimusongelmaani liittyvä teoreettinen viitekehys nojautuu vahvasti schumpeterilaiseen näkemykseen siitä, mitä innovaatiot ovat ja miten ne syntyvät sekä mikä yrittäjien rooli yhteiskunnallisten muutosten toimeenpanijoina on (Schumpeter 1934; ks. Shane 2003). Samalla tämä tarkoittaa sitä, että yritykset syntyvät ja kehittyvät vastaamalla ympäristössä vaikuttaviin muutoksiin. Yrittäjä on yksilö, joka etsii aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pyrkii luomaan niiden avulla jotain uutta (Drucker 2007, 25). Näin ollen palkkatyöhön verrattava yritystoiminta ei perinteisesti ole yrittäjyystutkimuksen mielenkiinnon kohde. Yrittäjyystutkimuksessa puhutaan pk-yritystoiminnasta, joka ei ole yrittäjämäistä (small business) ja yrittäjyydestä (entrepreneurship). Yrittäjyys on yrittäjämäisten yksilöiden harjoittamaa liiketoimintaa, johon liittyy vahvasti kasvu- ja muutoshakuisuus. Ovatko tutkimuksen kohteena olevat hoivayrittäjät yrittäjiä sen tieteellisessä merkityksessä? Tutkimusten mukaan yksityiset sosiaalipalvelut on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa ja toimialalla on kasvuyrityksiä enemmän kuin toimialoilla keskimäärin (TEM 2009, 138, ; Toimialaraportti 2009). Yleisen määritelmän mukaan yrittäjää ajaa eteenpäin vallan ja vapauden tavoittelu, halu menestyä ja luomisen halu (Schumpeter 1934, 93-94). Hoivayrittäjyys kytkeytyy näihin ajatuksiin siitä näkökulmasta, että yrittäjäksi ryhtymisen taustalla on usein hoivayrittäjän halu tuottaa asiakkaille omannäköistä hoivaa, mahdollisuus työskennellä itsenäisesti, vapaus ja uusien haasteiden etsiminen (Kovalainen & Österberg 2006, 43). Näin ollen on perusteltua esittää, että tutkimuksen kohteena olevat hoivayrittäjät ovat yrittäjiä myös tieteellisessä merkityksessä. Pro gradu -tutkielmani rakentuu siten, että aluksi avaan tutkimuksen teoriaosassa yritysten toimintaympäristön eri ulottuvuuksia ja merkitystä yrittäjyydelle nojautuen vahvasti Shanen (2003) luokitteluun yritysten toimintaympäristön tasoista sekä toimintaympäristön roolista liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä. Tämän jälkeen käsittelen hoivayritysten toimintaympäristöä Suomessa kuvatakseni palveluseteliä ja muita hoivayrittäjyy-

14 15 teen vaikuttavia toimintaympäristötekijöitä, minkä jälkeen teoriaosuudessa tarkastelen palveluseteliä sosiaalisena innovaationa ja eräänä tapana tuottaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta. Luvussa neljä käyn läpi, kuinka empiirinen tutkimus toteutettiin. Esitän tutkimuksen loppuosassa, luvussa viisi tutkimuksen tulokset ja luvussa kuusi johtopäätökset sekä arvioin tutkimusprosessini onnistumista ja esittelen tutkimusprosessin aikana heränneet jatkotutkimuskysymykset.

15 16 2 YRITTÄJYYS TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄÄN Yrityksen toimintaan vaikuttaa merkittävästi sitä ympäröivä toimintaympäristö, sillä kaikki taloudellinen toiminta on osa yhteiskunnallista kontekstia (Johannisson 2004, 227). Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jolle on tunnusomaista laajat sosiaalietuudet ja vahva julkisen sektorin palvelutuotanto (Esping-Andersen 1990). Tällä on näkyvä vaikutus hoivayrittäjyyteen Suomessa. Käsittelen toimintaympäristön roolia yrittäjyyden ilmenemiselle, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on yksi julkisen sektorin ohjauksen muoto, joka vaikuttaa yritysten toimintaympäristössä. 2.1 Toimintaympäristön ulottuvuudet Anderssonin & Kainlaurin (2001) tutkimuksessa tarkastellaan hoivayritysten toimintaympäristöä. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan kyseisessä tutkimuksessa hoivapalveluiden kysyntää ja asiakkuuksia, hoivayrityksen suhdetta kuntatoimijoihin, muita yhteistyötahoja sekä hoivayritysten kilpailutilannetta markkinoilla. Tarkastelen yritysten toimintaympäristöä seuraavaksi vielä tarkemmin toimialakohtaisesti ja makrotason näkökulmasta sekä toimintaympäristöä tiettynä maantieteellisesti rajattuna alueena. Mikrotason toimintaympäristö Yritysten toimialakohtaista eli mikrotason toimintaympäristöä voidaan tarkastella muun muassa toimialan tiedon hyödyntämiseen liittyvien olosuhteiden, kysyntäolosuhteiden, toimialan elinkaaren ja toimialarakenteen näkökulmasta (Shane 2003, 120). Tiedon hyödyntämisellä tarkoitetaan, miten paljon ja helposti uutta tietoa on yritysten saatavilla. Tähän liittyy muun muassa se, kuinka paljon toimialalla tehdään tutkimus- ja kehitystyötä ja se, kuka tietoa tuottaa (Shane 2003, 120). Esimerkiksi Pohjoismaissa valtion tutkimuslaitoksilla on ollut vahva rooli yrittäjyystutkimuksen tuottamisessa ja

16 luvulla ja tämän voidaan olettaa tuoneen tiettyjä ominaispiirteitä yrittäjyyden ilmenemisen muotoihin kyseisissä maissa (Hjort 2008). Kuluttajien kysyntä tietyille tuotteille ja palveluille on yritysten elinehto. Toimialan kysyntäolosuhteilla tarkoitetaan markkinoiden kokoa, kysyntää markkinoilla ja markkinoiden segmentoitumisen astetta. Mitä suuremmat ja segmentoituneemmat markkinat ovat, sitä enemmän mahdollisuuksia sen uskotaan antavan yrittäjyydelle. Markkinoiden segmentoitumisella tarkoitetaan markkinoiden jakautumista pienempiin erikoismarkkinoihin (niche). (Shane 2003, ) Yksi lähestymistapa tarkastella toimialaa yrittäjyyden ilmenemiseen vaikuttavana tekijänä on tarkastella toimialan elinkaaren vaihetta. Yleisesti oletetaan, että mitä nuorempi toimiala on, sitä suurempia mahdollisuuksia se luo yrittäjyydelle. Sen jälkeen, kun toimiala saa tietynlaisen hallitsevan muodon, uusien yritysten tulo toimialalle vähenee. (Shane 2003, 130.) Tällä hetkellä pääsääntöisesti kaikissa teollistuneissa markkinatalouksissa ollaan tilanteessa, jossa perinteinen tuotantoteollisuus on vähentynyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ja palvelualat ovat kasvaneet (Acs ym. 2008). Toimialan rakenteella tarkoitetaan muun muassa sitä, millainen toimialan yrityskanta on ja kuinka keskittyneet markkinat ovat. Toimialan rakennetta kuvaa myös se, kuinka kannattavana toimiala nähdään, kuinka alhaiset tai korkeat yritystoiminnan perustamiseen liittyvät kustannukset toimialalla ovat sekä kuinka pääomaintensiivinen toimiala on. (Shane 2003, ) Lisäksi yritysten mahdollisuudet suojata liiketoimintaansa esimerkiksi patentoinnin keinoin voidaan nähdä vaikuttavan yrittäjyyden ilmenemiseen toimialalla (Shane 2003,137). Makrotason toimintaympäristö Makrotason toimintaympäristöllä tarkoitetaan niin sanottua institutionaalista ympäristöä, joka luo yhteiskunnalliset puitteet yritystoiminnalle ja yrittäjyyden ilmenemiselle. Instituutiot luovat suoria ja epäsuoria keinoja vaikuttaa sekä yrittäjyyden tarjontaan että kysyntään kansantaloudessa. (Acs ym ) Institutionaalinen toimintaympäristö voi-

17 18 daan jakaa kansantaloudelliseen, poliittiseen ja sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen (Shane 2003, 146). Yrittäjyyden ilmenemiseen vaikuttavia kansantaloudellisia tekijöitä ovat muun muassa yhteiskunnan vaurauden taso, kansantalouden vakaus, pääomien saatavuus ja verotuskysymykset. Poliittisella toimintaympäristöllä on merkittävä vaikutus, sillä poliittinen ympäristö määrittelee pitkälti, millaisia riskejä ja mahdollisuuksia yrittäjyyteen liittyy. (Shane 2003, 160.) Yrittäjän kansantaloudellinen merkitys on lisääntynyt, minkä vuoksi poliittinen mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana (Acs ym. 2008). Thurikin & Wennekersin (2004) mukaan yrittäjyyttä edistävät poliittiset toimenpiteet Euroopassa ovat muuttuneet merkittävästi 1990-luvun alusta lähtien. Euroopan maat ryhtyivät rakentamaan itsestään yrittäjävetoisempia kansantalouksia edistämällä yksityistämistä ja markkinoiden vapauttamista sekä kannustamalla yrittäjyyteen (Acs ym. 2008; Thurik & Wennekers 2004). Yrittäjyyttä edistävän politiikan tavoitteena on ollut mahdollistaa ja helpottaa yritysten toimintaa. Keskeistä on ollut koulutus, inhimillisen pääoman lisääminen, työntekijöiden liikkuvuuden ja yrityksen perustamisen helpottaminen, pienyrittäjyyteen liittyvän sääntelyn vähentäminen ja sen mahdollistaminen, että yrityksillä on riittävästi saatavilla tietoa innovaatioiden synnyttämiseksi. Yrittäjyyden kasvaneen kansantaloudellisen merkityksen taustalla on huoli työttömyyden lisääntymisestä, uusien työpaikkojen syntymisestä, talouskasvun hiipumisesta ja kansainvälisen kilpailun kovenemisesta. (Thurik & Wennekers 2004.) Monissa maissa yrittäjyyspolitiikan painoala on siirtynyt uusien yritysten perustamisesta yrittäjyyden laadulliseen parantamiseen, mitä kuvastaa se, että kasvuyritykset ovat yrittäjyyspolitiikan keskiössä (Hessels ym. 2008). Iso-Britanniaan sijoittuva Andrewsin & Kendallin (2000) tutkimus antaa hyvän esimerkin poliittisten toimenpiteiden vaikutuksesta vahvasti valtion ohjaamalla sosiaali- ja terveysalalla. Hoivakotiyrittäjille 1980-luvulla suotuisana näyttäytynyt toimintaympäristö muuttui 1990-luvun taantuman ja sitä seuranneiden valtionhallinnon ajamien sosiaalipoliittisten reformeiden myötä erittäin haastavaksi. Hoivakotiyrittäjien valtion tukien lopettaminen, uudet poliittiset linjaukset vanhusten hoitoon liittyen vaikuttivat nega-

18 19 tiivisesti jo olemassa olleiden hoivakotiyritysten toimintaan ja pienyrittäjien työssä jaksamiseen. Uusien poliittisten linjanvetojen jälkeen talousvaikeuksissa olevien hoivakotiyrittäjien määrä lisääntyi merkittävästi ja lopettaneiden hoivayritysten määrä kasvoi. Sosiokulttuurisella ympäristöllä tarkoitetaan yhteiskunnassa ilmeneviä normeja ja asenteita, jotka vaikuttavat yksilöiden näkemyksiin yrittäjyyden houkuttelevuudesta. Yrittäjyyteen ja voiton tavoitteluun kannustava ilmapiiri vaikuttaa yrittäjyysaktiivisuuteen ja toisekseen sosiaaliset normit vaikuttavat yrittäjämäisten roolimallien havainnoimiseen ja olemassaoloon. Sosiokulttuurisen ympäristön merkitystä kuvastaa myös se, että yrittäjyyteen opitaan pääsääntöisesti erilaisten sosiaalisten verkostojen, havainnoinnin ja tekemisen kautta (Shane 2003, 157.) Yrittäjyyden toimintaympäristö Pohjoismaissa Johannisson (2004) on tutkinut yrittäjyyttä Pohjoismaissa. Hänen mukaansa Pohjoismaat jakavat yhteisen spatiaalisen ja institutionaalisen tilan, jonka myötä maiden yrittäjyyspolitiikka, tai sen olemattomuus, ovat olleet hyvin yhteneväisiä jo vuosikymmenien ajan. Tämän vuoksi yrittäjyydellä on tiettyjä erityispiirteitä Pohjoismaissa. (Johannisson 2004, 233.) Tyypillistä on, että laaja julkinen sektori ei ole antanut hirveästi tilaa yrittäjyydelle, eikä painetta yksilölliselle aloitteellisuudelle ole ollut siinä määrin, kuin monissa muissa maissa (Johannisson 2004). Vuonna 2000 Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi kuuluivat maihin, joilla oli OECD-maista alhaisin yrittäjyysaste (Thurik & Wennekers 2004). Yksi syy alhaiseen yrittäjyysaktiivisuuteen Pohjoismaissa on nähty olevan palkansaajakulttuuri ja korporatiivinen järjestelmä, jonka sopimusosapuolina ovat valtio, suuret yritykset ja ammattiliitot (Johannisson, 2004, 225). Yleisesti ottaen maissa, joissa sosiaaliturvan taso on korkea, kuten Suomessa, yrittäjyyden motiivina on monesti yksilön vapauteen ja itsenäisyyteen liittyvät tarpeet (Hessels ym. 2008). Pohjoismaille on tyypillistä yritysten toimiminen yhteistyössä. Yritykset pienessä kansantaloudessa ovat tottuneet verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä sekä toistensa että muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjyyspolitiikka on ollut vahvasti paikallisesti ja alueel-

19 20 lisesti johdettua ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen on valjastettu alueen eri toimijat. (Johannisson 2004, ) Koulutuspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan nähdä tulevaisuuden aloina kaikissa Pohjoismaissa julkisen sektorin uudelleen organisoitumisen myötä (Johannisson 2004, ). Tämä johtuu siitä, että Pohjoismaissa, kuten myös muissa länsimaissa, julkisten palvelujen suunnittelua ja toteutusta ovat ohjanneet yhä kasvavassa määrin uuden julkisjohtamisen periaatteet (New Public Management). Tämän ideologian mukainen palvelutuotanto noudattaa yksityisen sektorin logiikkaa. (mm. Anttonen ym. 2009, 249.) Perinteisesti Pohjoismaiden on nähty edustavan hyvinvointivaltion mallia, jolle on ominaista sosiaalisten oikeuksien universaalisuus sekä suhteellisen hyvät ja kattavat etuudet, joiden ansiosta yksilö ei ole ainoastaan riippuvainen asemastaan markkinoilla. Ominaista on, että valtiolla on keskeinen rooli hyvinvoinnin takaajana ja palveluntuottajana. (Esping-Andersen 1990, 27;. Laitinen-Kuikka 2005, 310.) 2.2 Toimintaympäristö liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä Ymmärtääksemme toimintaympäristön merkityksen yrittäjyyden ilmenemiselle on syytä tarkastella lyhyesti keskeisimpiä yrittäjyysprosessia kuvaavia malleja. Mallien avulla voidaan hahmottaa yrittäjyyden monimuotoisuutta ja toimintaympäristön merkitystä liiketoiminnan harjoittamisen kannalta. Yrittäjyysprosessimallit kuvaavat yrittäjyyden syntyvaihetta, mutta mielestäni ne kuvastavat hyvin yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä myös yrityksen perustamisen jälkeen. Tarkoituksenani on kuvata prosessikuvausten kautta sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli voidaan ymmärtää yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta yritysten toimintaympäristössä vaikuttavana toimenpiteenä. Bygraven (1997) esittämässä mallissa (Kuvio 1) yrittäjyysprosessi alkaa innovaatiosta, jota seuraa yrityksen käynnistämisvaihe, toteutus ja viimeisenä kasvuvaihe. Yrittäjyysprosessissa korostuu yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutussuhde, joka prosessin

20 21 edetessä täsmentyy ja muuttaa muotoaan. Tärkeää on huomioida, että yrittäjyysprosessi nähdään hyvin monitahoisena. Prosessiin vaikuttavat yksilö-, ympäristö-, sosiologiset sekä organisatoriset tekijät. KUVIO 1. Yrittäjyysprosessin malli (mukaillen Bygrave 1997) Shanen (2003) malli poikkeaa Bygraven mallista siinä mielessä, että se painottuu vieläkin vahvemmin yrittäjyyden syntyprosessin kuvaamiseen (Kuvio 2). Avaintekijänä liiketoiminnan syntymisessä on mallin mukaisesti liiketoimintamahdollisuuksien olemassaolo ja yksilön kyky huomata ja halu hyödyntää niitä. Mallia voitaisiinkin kutsua liiketoiminnan syntyprosessiksi. Shanen (2003) malli kuvastaa kuitenkin osuvasti sitä, miten sekä yrittäjään liittyvillä yksilötekijöillä että toimintaympäristöllä on vaikutusta yrittäjyyden syntyyn ja ilmenemiseen. Toimintaympäristö käsittää toimialakohtaisen ympäristön sekä kansantaloudelliseen, poliittiseen ja sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen jakautuvan toimintaympäristön, joita käsiteltiin edellisessä kappaleessa 2.1.

21 22 KUVIO 2. Yrittäjyysprosessin malli (Shane 2003) Toimintaympäristössä avautuvilla yrityksen liiketoimintamahdollisuuksilla (entrepreneurial opportunity) tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilö voi luoda jotakin uutta yhdistelemällä uudelleen resursseja (Shane 2003, 18). Tämän avulla yksilö uskoo saavuttavansa voittoa. Liiketoimintamahdollisuuden käsite voidaan rinnastaa innovaatioihin, sillä niiden on ajateltu ilmenevän Schumpeterin (1934) innovaation muotoina eli uusina tuotteina, palveluina, tuotantomuotoina ja tuotantotapoina, uusien raaka-aineiden hyödyntämisenä ja uusien markkinoiden syntymisenä (Shane 2003, ref. Schumpeter 1934). Liiketoimintamahdollisuuksien lähteenä pidetään perinteisesti yhteiskunnassa ilmeneviä teknologisia muutoksia, poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä sosiaalisia ja väestörakenteellisia muutoksia (Shane 2003, ref. Schumpeter 1934), mutta myös muunlaisia jaotteluja innovaatioiden lähteeksi on (ks. esim. Drucker 2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönotto ilmenee hoivayritysten toimintaympäristössä poliittisina ja lainsäädännöllisinä muutoksina, koska sen käyttö pohjautuu lainsäädäntöön ja se on hoivapoliittinen linjaus, jonka myötä julkista palveluntuotantoa voidaan ulkoistaa yksityiselle sektorille. Palvelusetelijärjestelmien käyttöönottoon Euroopassa on vaikuttanut muun muassa demografinen muutos, joka on asettanut muutospaineita hyvinvointipalveluiden järjestämiselle (Timonen ym. 2006). Palvelusetelin nähdään luovan liiketoimintamahdollisuuksia uusien markkinoiden muodossa, sillä se on yksi kunnan tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita kuntalaisilleen kunnan oman tuotannon ja palvelujen tuotannon yksityistämisen lisäksi (mm. Saari 2005, ).

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006 HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot