Työympäristön arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työympäristön arviointi"

Transkriptio

1 Työympäristön 1 Työympäristön Työkirja arvioinnin tekemiseksi Yli-ins., DI Helsinki 2009

2 Työympäristön 2 1. Johdanto Työympäristön kehittäminen on keskeisintä työpaikkojen työturvallisuustyötä. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lain tavoitteena on ehkäistä tapaturmia, ammattitauteja sekä fyysisiä ja henkisiä työstä johtuvia terveyshaittoja. Työpaikkojen työturvallisuustyön tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa. Lainsäädäntö edellyttää, että työsuojelu otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, eritoten kehittämistoiminnassa ja kaikilla esimiestasoilla. Uusittu työturvallisuuslaki noudattelee standardissa OHSAS kuvattua turvallisuuden hallintaa jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaan. Työpaikan parantaminen on työnantajan velvoite. Työn vaarojen selvittely on konkretisoitunut vuodesta 1988, jolloin aikaisempaan työturvallisuuslakiin kirjattiin velvoite työympäristön tarkkailusta. Uusitussa työturvallisuuslaissa lisänä on vaarojen selvittely ja niiden. Työpaikan turvallisuustasoa on myös arvioitava vaarojen arvioinnin perusteella. Työturvallisuuden arvioimisessa on käytettävä asiantuntijoita ja ulkopuolisia, mikäli osaamista ei ole omalla työpaikalla. Myös työntekijät on koulutettava ja toimittava yhteistoiminnassa. Turvallinen ja terveellinen työympäristö on perusedellytys kehitettäessä yritystä. Tuloksellinen toiminta luo edellytyksiä henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä työkyvyn edistämiseen. Työympäristön kehittäminen on kaikkien tehtävä. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä henkilöstön kanssa ja on osa normaalia työsuojelutyötä. Työturvallisuuden menetelmät perustuvat monelta osin riskien hallinnan menetelmiin. Eri aloille on tehty tarkastuslistoja, joiden avulla vaaroja voidaan selvittää ja niiden tärkeyttä arvioida. Elisa Oyj käynnisti 1990-luvun alussa projektin työturvallisuuden kehittämiseen. Tuloksena syntyi työympäristöohjelma, jonka välineeksi kehitettiin työpaikan ohjelma. Menetelmää testattiin useissa koulutustilaisuuksissa. Vuosikymmenen puolivälissä menetelmää markkinoitiin muille työpaikoille Sähköalojen työalatoimikunnan kautta. Lähestymistapaa on käytetty eri kehittämisryhmissä kokonaisvaltaisemman työympäristön parantamiseen ja erilaisten solmukohtien avaamiseen. Tässä työkirjassa on selvitetty menetelmän perusteet, käyttö kehitysprojekteissa sekä itse arvioinnin toteuttaminen. Vaikka menetelmä on alun perin kehitetty sähköaloille, se soveltuu myös muillekin toimialoille kehiteltynä.

3 Työympäristön 3 2. Työympäristön 2.1. Arviointimenetelmä Työsuojelutoiminta yrityksissä on ollut pitkälti korjaavaa toimintaa. Epäkohtia on havainnoitu ja niiden korjaamista on esitetty linjaorganisaatiolle. Kuitenkin yrityksissä tehdään tänä päivänä paljon sellaista, joka palvelee työympäristön kehittämisen tavoitteita; ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Näitä toimintoja ja kehittämiskohteita ei vain ole osattu yhdistää kokonaistoiminnalliseksi työympäristön kehittämiseksi. Myös turvallisuuslainsäädäntöön on tullut velvoitteita työympäristön tarkkailusta ja riskien arvioimisesta. Professori Veikko Teikari on esitellyt 80-luvun lopulla mallin, jossa tuloksen tekeminen ja hyvinvointi riippuvat neljästä osatekijästä; työolosuhteista, työtaidoista, työn sisällöstä ja johtamisesta. Näitä kaikkia osatekijöitä on kehitettävä tasapuolisesti. Tätä mallia voidaan pitää oivallisena lähestymistapana kehitettäessä yritysten työsuojelutoimintaa ja työympäristötoimintaa. Malli myös viestii siitä laajuudesta, miten laajana työsuojelutyö työpaikoilla tänä päivänä nähdään. Mallista on kehitetty työympäristön menetelmä, jossa kutakin työympäristön kehittämiseen liittyvää osa-aluetta arvioidaan kysymyksillä ja arviolla (1---4). Kohtien keskiarvosta saadaan osa-alueindeksit ja näiden keskiarvosta työympäristöindeksi. Arvioinnin tulee olla säännöllistä. Kun halutaan selvittää työympäristön kehityssuunta, tulee mittaukset tehdä vähintään kolme kertaa samoilla mittareilla. Tärkeintä on etsiä parannustoimenpiteitä osa-alueiden kohtiin. Subjektiivinen luku auttaa arvioitaessa työpaikkaa seuraavilla kerroilla ja vertailtaessa samantapaisia työpaikkoja keskenään. Menetelmä on käyttökelpoinen työpaikkojen eri kehitysprosesseissa. Työympäristön menetelmän lomakkeet ovat liitteenä. Työyhteisön arvioinnista ja sen syistä tulee tiedottaa johdon lisäksi myös koko henkilöstölle, ettei mittausta koeta turhaksi, mikä vaikuttaisi tulosten luotettavuutta heikentävästi. Mittausten tuloksista pitää myös tiedottaa kaikille, ja muistaa epäkohtien kertomisen ohella korostaa positiivisia asioita. Työyhteisöä koskeva mittaus herättää henkilöstössä odotuksia sen suhteen, että havaittavat epäkohdat parannetaan. Johdon tuleekin ennen mittauksia selvittää itselleen, ollaanko yrityksessä todella valmiita puuttumaan havaittuihin epäkohtiin.

4 Työympäristön 4 3. Arvioinnin toteuttaminen 3.1 Arviointiryhmän valinta ja koulutus Ainakin osalla arvioista tulisi olla koulutusta ja kokemusta työsuojelusta. Vähintään työsuojelun peruskurssin käynyt työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö yhdessä työpaikan esimiehen ja työntekijöiden kanssa muodostavat hyvän ryhmän. Työpaikan edustajien tietämys työpaikan olosuhteista muodostaa rungon arvioinnille. Yksittäiset, subjektiiviset näkemykset eri kohdista pyritään selkeyttämään keskustelulla. Teollisuudessa käytössä oleva työsuojelupari muodostaa hyvän ryhmän. Menetelmän avulla voidaan arvioida työympäristön tilaa säännöllisesti ja seurata kehittymistä. Vuosittainen velvoite voidaan liittää myös tulospalkkiojärjestelmiin. 3.2 Arvioinnin suorittaminen 3.3 Profiilit ja indeksit Arvioinnissa käydään läpi työympäristöön vaikuttavat osatekijät kohta kohdalta ja kirjataan arvio sen hetkisestä tilasta. Arvo 1 osoittaa, että kohtaan sisältyy paljon puutteita ja parantamista. Arvo 2 merkitään silloin, kun kohta on tyydyttävässä kunnossa. Arvo 3 on neutraali arvosana eli asiat ovat kunnossa, mutta vielä ehkä olisi parannettavaa. Arvo 4 kertoo tilanteen, jolloin kohde on hyvässä kunnossa ja sitä voi käyttää esimerkkinä muille osastoille tai vastaaville. Mikäli joku kohdista ei koske arvioitavaa työpaikkaa, se jätetään täyttämättä. Jokaisen arvioitavan kohdan jälkeen, jos arvosana on 1 3, tulisi välittömästi pohtia korjaamis- ja parantamistoimenpiteitä ja kirjata ne lomakkeelle tai erillisille liitteille. Arvo 1 kohdalla tulee harkita erillisen riskin a, mikäli ko. kohdassa esiintyy tapaturman tai terveysvaara. Riskin on kuvattu kohdassa 6. Työympäristön neljän osatekijän kohdalla arvot muodostavat riskiprofiilin, kun kohtien arvot esitetään janana. Mitä enemmän oikealla jana on, sitä parempi tilanne on osatekijän kohdalla. Peräkkäisten en esittäminen rinnakkain kuvaa kehitystä eri kohtien osalta. Aritmeettinen keskiarvo arvioitavien kohtien arvosta muodostaa luvun, jota kutsutaan työympäristön kehittämisen osatekijöiden indekseiksi: työolosuhdeindeksi työtaitoindeksi työn sisältöindeksi johtamisindeksi. Näiden indeksien aritmeettista keskiarvoa kutustaan työympäristöindeksiksi.

5 Työympäristön 5 Indeksien arvot vaihtelevat arvojen 1 ja 4 välillä. Kehitysohjelmissa voidaan myös kirjata tavoitteita eri kohtien, osatekijöiden taikka työympäristöindekseille, jota tavoitellaan. Indeksillä on merkitystä vertailtaessa työympäristön tilaa eri työpaikkojen kesken. Erityisesti se palvelee silloin, kun saman paikan kehitystä tietyn ajanjakson, esim. vuoden jälkeen, halutaan vertailla. PSYYKKINEN TYÖYMPÄRISTÖ Millainen on vuorovaikutus esimiesten kanssa? 2 Millainen on vuorovaikutus työtovereiden kanssa? 3 Millainen on vuorovaikutus yhteistyökumppaneihin? 2 Sujuuko yhteistyö esimiehen kanssa hyvin? 2 Sujuuko yhteistyö työtovereiden kanssa hyvin? 3 Sujuuko yhteistyö urakoitsijoiden kanssa hyvin? 2 Millainen on työvireys? 3 Millainen on yrityskuva ulospäin? 3 Kuva. Profiili (työolosuhteet/psyykkinen työympäristö) 4. Arviointiohjelman käyttö kehitysprojekteissa Työelämän muutokset ovat tänä päivänä jatkuvia. Toimintatavat, työpaikkojen fyysinen ympäristö ja organisaatiot muuttuvat nopeassakin aikataulussa. Ihmiset vaihtavat organisaatioita. Yrityskauppojen yhteydessä suuriakin henkilöstömääriä siirtyy yrityksestä toiseen. Organisaatioilla ja niiden osilla on erilaisia toimintatapoja. Vaikka ne eivät paljoakaan poikkeaisi toisistaan, yhteensovittamisen epäonnistuminen voi synnyttää ongelmatilanteita. Näiden ratkomiseksi ja toiminnan tehostamiseksi apuna voidaan käyttää tätä ohjelmaa. Arviointimallia käytettäessä kehitysprojekteihin ryhmän vetäjät tulee perehdyttää mallin käyttöön. Sopiva ryhmä on 4 +/- 2 henkilöä. Ryhmien määrien mukaan käsitellään työympäristön osatekijöitä. Jos käytettävissä on vain 3 ryhmää, työtaidot- ja työnsisältö-osatekijät voidaan yhdistää. Yli viiden ryhmän tehtäväksi voidaan antaa samat osatekijät useammalle ryhmälle. Ryhmätöiden purku on keskeisintä tässä kehitysprojektissa. Tärkeää on myös seurata sovittujen toimenpiteiden toteutumista sekä työympäristö- tai osatekijäindeksin kehittymistä.

6 Työympäristön 6 5. Arviointimenetelmän käyttö vaarojen arvioinnissa Arviointimenetelmää voidaan käyttää työpaikkojen vaarojen arvioinnissa. Pääasiassa fyysiset vaarat liittyvät työolosuhteisiin eli arvioinnin ensimmäiseen osioon. Arvosanan 1 tai 2 saavien kohteiden osalta arvioidaan riskit erikseen, esiintymistodennäköisyys ja vaaran suuruus. 6. Työympäristön osa-alueet 6.1 Työolosuhteet 6.2 Työtaidot 6.3 Työn sisältö 6.4 Johtaminen Perinteinen työsuojelu liittyy työolosuhteiden arvioimiseen ja kehittämiseen. Tällöin kehitetään työtiloja, työvälineitä, ergonomiaa ja muuta työturvallisuutta. Psyykkinen työympäristö sisältää vuorovaikutuksen, yhteistyön ja vireyden työpaikalla. Sosiaalinen työympäristö vaikuttaa sitoutumiseen, kuten esimerkiksi yhteisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Työtaidot liittyvät koulutukseen, siihen mitä osaa työtä aloittaessaan ja mitä oppii työpaikalla. Muut kehitysmuodot, kuten projektityöt, opetus- ja asiantuntijatehtävät rikastuttavat työtä. Työn sisältö määrittelee työmäärän, työn laadun, työajat ja tehtävien selkeyden. Työn tulisi olla kehittävää, kehittyvää, palautetta antavaa ja liityttävä muuhun kokonaisuuteen. Omaan työhön tulisi voida vaikuttaa, työtä pitäisi voida monipuolistuttaa, laajentaa ja rikastuttaa. Esim. työkiertoa tulisi käyttää enemmän hyödyksi. Johtaminen liittyy työn organisointiin, tehtävämäärittelyihin, esimiesalaistoimintaan, tavoitteiden asettamiseen, seurantaan, kannustamiseen ja palkitsemiseen. Tiedonvälitystä voidaan pitää myös yhtenä johtamisen välineenä. 7. Riskikartoitukset ja vaara-analyysit EU:n direktiivien mukaan riskien on kaiken työsuojelu- ja työterveystoiminnan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta työpaikalla. Suomen lainsäädännössä riskien tunnistamista ja a edellytetään mm. työturvallisuuslaissa, valtioneuvoston päätöksissä työntekijöiden suojelemiseksi melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta (1404/93), kemiallisille tekijöille altistumiseen liittyviltä vaaroilta (920/92) sekä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta (1314/94). Myös työterveyshuollon työpaikkaselvitys on eräänlainen riskikartoitus. Riskikartoituksien tarkoituksena on tunnistaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät sekä niiden merkittävyyden perusteella arvioida turvallisuustoimenpiteiden tarve. Riskien on ennakoivaa ja

7 Työympäristön 7 järjestelmällistä turvallisuuden hallintaa. Riskikartoituksen tuloksia kannattaa hyödyntää yrityksen päätöksenteossa. Riskikartoituksen ja toimenpiteiden jälkeen seurataan turvallisuustason muutoksia. Riskikartoitusta tai vaara-analyysiä suunniteltaessa valitaan työryhmä ja menetelmä, määritellään tavoitteet ja resurssit, sekä kohteen ollessa suuri jaetaan se pienempiin osiin. Lähtötiedot selvitetään eli otetaan selvää aiemmin tehdyistä turvallisuus- ja muista tarkasteluista, tutkitaan tapaturma- ja läheltä piti -tilannetilastot sekä vika- ja virheraportit. Myös kemikaalien raja-arvot ja käyttöturvallisuustiedotteet selvitellään. Tärkeää on, että arvioinnin tai analyysin tekijät tuntevat hyvin työprosessin sekä siinä käytettävät työkalut, materiaalit ja aineet. Vaaran ja riskin käsitteet määritellään seuraavasti: vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada ei-toivotun tapahtuman riski on ei-toivotun tapahtuman todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä. Riski kuvaa vaaran suuruutta. Varsinaisia vaaratekijöitä ovat erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät. Lisäksi on huomioitava tapaturman vaara, henkinen ja fyysinen ylitai alikuormitus sekä ergonomiset tekijät. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon koneen säännöllisen käytön lisäksi satunnaiset toimenpiteet kuten huolto ja korjaus. Tavoitteena on siis tunnistaa kaikki mahdolliset vaaratilanteet ja vaaralle altistuvat henkilöt. Arvioinnin kattavuuden parantamiseksi kannattaa käyttää apuna tarkistuslistoja, joissa eri vaaratekijät on lueteltu. Vaarojen tunnistamisen jälkeen arvioidaan riskin suuruus ja merkittävyys. Riskin suuruutta voidaan arvioida erilaisilla luokittelumalleilla. Yleisesti käytössä on alla olevassa taulukossa esitetty, standardin BS 8800 mukainen viisiportainen suuruusasteikko.

8 Työympäristön 8 Taulukko 1/C/4. BS 8800 mukainen riskin suuruuden asteikko. Esiintyminen Seuraukset 1 Lievästi haitallinen 2 Haitallinen 3 Erittäin haitallinen 1 Hyvin epätodennäköinen I Merkityksetön riski II Siedettävä riski III Kohtalainen riski 2 Epätodennäköinen II Siedettävä riski III Kohtalainen riski 3 Todennäköinen III Kohtalainen riski IV Merkittävä riski IV Merkittävä riski V Sietämätön riski Riskin merkittävyyteen vaikuttaa sen kohdistuminen: riski on merkittävämpi, jos se kohdistuu ihmiseen, kuin jos se kohdistuu omaisuuteen. Merkittävyyttä arvioitaessa selvitetään myös riskin pienentämisen mahdollisuus ja verrataan riskin aiheuttaneen toiminnon hyötyjä sen aiheuttamaan riskiin. Riskin merkittävyyttä ei voida määrittää täysin objektiivisesti; arvioijan näkökulma ja henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat myös tulokseen. Jos määritetty riski on toteutettuihin toimenpiteisiin nähden liian suuri, valitaan tarvittavat toimenpiteet riskin ennalta ehkäisemiseksi. Turvallisuustoimenpiteiden tärkeysjärjestykseen asettamisessa huomioidaan riskin suuruuden lisäksi taloudelliset ja tuotannolliset seikat. Toimenpiteitä tarvitaan standardin BS 8800 mukaan riskin suuruudesta riippuen seuraavasti: 1. Merkityksetön Ei tarvita toimenpiteitä, eikä kirjaamisasiakirjoja. II. Siedettävä III. Kohtalainen IV. Merkittävä Ei tarvita toimenpiteitä, eikä kirjaamisasiakirjoja. Riskien pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Työtä ei pidä aloittaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. V. Sietämätön Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty.

9 Työympäristön 9 Riskin poistotoimenpiteissä noudatetaan periaatetta, jonka mukaan riski pyritään ensisijaisesti poistamaan. Jos tämä ei ole mahdollista, turvaudutaan muihin toimenpiteisiin seuraavanlaisen hierarkian mukaan: 1. Riski poistetaan eli vaarallinen menetelmä korvataan jollakin muulla. 2. Riskiä pienennetään, jolloin vaaran lähde koteloidaan, eristetään tms. 3. Suojataan riskiltä, esim. henkilökohtaisten suojaimien käyttö. 4. Riskistä varoitetaan riittävällä tiedotuksella. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan riittävän kauan. Säännöllisin väliajoin ja varsinkin olosuhteiden muuttuessa riskit tulee arvioida uudelleen.

10 Työympäristön 10 TYÖYMPÄRISTÖN ARVIOINTIOHJELMA Liite TYÖOLOSUHTEET 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3= kunnossa, 4= hyvässä kunnossa FYYSINEN TYÖYMPÄRISTÖ Ovatko työtilat järjestyksessä ja siistit? Ovatko sosiaalitilat järjestyksessä ja siistit? Ovatko kokoontumistilat järjestyksessä ja siistit? Ovatko kulkukäytävät ja poistumistiet vailla ylimääräistä tavaraa? Ovatko työmaat järjestyksessä? Ovatko varastot järjestyksessä? Onko työskentelytilaa riittävästi? Ovatko työpaikan lämpötila ja ilmanliike sopivat? Onko työpaikka varustettu tarpeellisilla varoituskilvillä ja opasteilla? Ovatko käsityökalut helposti saatavilla? Huolletaanko käsityökalut säännönmukaisesti? Ovatko käsityökoneet helposti saatavilla? Huolletaanko käsityökoneet säännönmukaisesti? Millainen on muiden työkoneiden kunto? Tarkastetaanko turvavälineet säännönmukaisesti? Tarkastetaanko telineiden ja tikkaiden kunto määräaikoina? Ovatko autot järjestyksessä ja siistit? Ovatko piha-alueet järjestyksessä? Onko työpaikalla huomioitu melu, kemikaalit ym. työhygienia? Tapahtuuko työasujen jakelu ohjeistuksen mukaisesti? Onko työasujen huollosta huolehdittu? Ovatko suojaimet helposti ja nopeasti saatavilla? Huolletaanko suojaimet ohjeistuksen mukaisesti? Käytetäänkö suojaimia ja käytetäänkö ohjeiden mukaisesti? Millainen on työpaikan tapaturmatilanne? Huomioidaanko vaaratilanteet ja tehdäänkö niistä vaaratilanneilmoitukset? Onko työpaikan henkilökunta ensiapukoulutettu ja löytyykö työpaikalta ensiapuvälineet?

11 Työympäristön 11 FYYSINEN TYÖYMPÄRISTÖ Ovatko vesistötyöt turvallisesti järjestetty? Onko johtotyömailla huomioitu liikennejärjestelyt ohjeistuksen mukaisesti? Onko mastotöiden turvallisuudesta huolehdittu? Onko vieraissa työkohteissa huomioitu tapaturmavaarat? PSYYKKINEN TYÖYMPÄRISTÖ Millainen on vuorovaikutus esimiesten kanssa? Millainen on vuorovaikutus työtovereiden kanssa? Millainen on vuorovaikutus yhteistyökumppaneihin? Sujuuko yhteistyö esimiehen kanssa hyvin? Sujuuko yhteistyö työtovereiden kanssa hyvin? Sujuuko yhteistyö urakoitsijoiden kanssa hyvin? Millainen on työvireys? Millainen on yrityskuva ulospäin? SOSIAALINEN TYÖYMPÄRISTÖ Vallitseeko työpaikalla yhteenkuuluvaisuuden tunne "Me henki" Onko työpaikan henkilökunnalla yhteisiä harrastuksia? Koetaanko työpaikka turvalliseksi? Työolosuhdeindeksi (kohtien keskiarvo) Huomautuksia

12 Työympäristön 12 TYÖTAIDOT 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3= kunnossa, 4= hyvässä kunnossa PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖNOPASTUS Onko työhön ja työohjeisiin perehdytetty ja opastettu? Onko työvälineisiin perehdytetty ja opastettu? Onko työkoneisiin perehdytetty ja opastettu? Onko työmenetelmiin perehdytetty ja opastettu? Onko työympäristöön perehdytetty ja opastettu? Onko työyhteisöön tutustuttu? Onko poikkeuksellisiin olosuhteisiin varauduttu? KOULUTUS Onko työtaitoja varten saatu koulutusta? Onko työpaikalla mahdollisuus itsensä kehittämiseen? Onko työsuojelusta ja työturvallisuudesta annettu koulutusta? Onko sähköturvallisuudesta annettu koulutusta? MUUT KEHITYSMUODOT Onko mahdollisuuksia osallistua projektityöskentelyyn? Onko mahdollisuuksia ottaa vastaan työnopastustehtäviä? Onko mahdollisuuksia ryhtyä opetus- ja asiantuntijatehtäviin? Onko mahdollisuuksia ammattitutkintojen suorittamiseen? Onko valmiutta vaativampiin tehtäviin? Työtaidot-indeksi (kohtien keskiarvo) Huomautuksia

13 Työympäristön 13 TYÖN SISÄLTÖ 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3= kunnossa, 4= hyvässä kunnossa TYÖTEHTÄVÄ Onko työmäärä sopiva? Onko työ laadukasta? Riittääkö työaika? Onko työ selkeää? Onko työn fyysinen kuormittavuus sopiva? Onko työn psyykkinen kuormittavuus sopiva? TYÖN KEHITYS Onko työ kehittävää? Onko työ palkitsevaa? Kehittyykö työ? Liittyykö työ kokonaisuuteen Saako työstä palautetta? Onko työssä vuorovaikutteita? OMAAN TYÖHÖN VAIKUTTAMINEN Voiko työhön vaikuttaa itse? Voiko työrytmiin vaikuttaa itse? Riittävätkö voimavarat työhön? Voiko työvälineitä valita itse? Onko työssä tulevaisuutta? Voiko työn sisältöön itse vaikuttaa? TYÖN MUUTETTAVUUS Voiko työtä monipuolistaa? Voiko työtä laajentaa? Voiko työtä rikastuttaa? Voiko työtä kierrättää? Voiko työtä jaksottaa?

14 Työympäristön 14 TYÖN MUUTETTAVUUS Voiko tehtäviä vaihdella? Onko työ mielekästä? Työtehtäväindeksi (kohtien keskiarvo) Huomautuksia

15 Työympäristön 15 JOHTAMINEN 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3 =kunnossa, 4= hyvässä kunnossa TYÖN ORGANISOINTI Onko tehtävät selvästi määritelty? Onko töiden delegointi onnistunut? Onko valmistauduttu muutoksiin? Onko tulostoimenkuvat tehty? Toimiiko yhteistoiminta sidosryhmiin? Toimiiko yhteistoiminta toisiin urakoitsijoihin? Hallitaanko poikkeukselliset tilanteet? TÖIDEN SUUNNITTELU Onko ajankäyttö huomioitu töiden suunnittelussa? Onko aloituskatselmukset tehty? Onko ajankohdat määritelty (työn aloitt.) Onko aikataulut määritelty? Onko tarvikehankinnat tehty? Esimies-alais-toiminta Onko työn tavoitteellisuus määritelty? Onko työtehtävien seurantamenetelmät selvitetty? Onko työnopastus tehty? Onko työnkiertomahdollisuudet tutkittu? Onko käyty kahdenkeskisiä keskusteluja? Ovatko henkilösuhteet hyvät? VUOROVAIKUTUS Sujuuko tiedonkulku? Onko viranomaisyhteydet kunnossa? Pidetäänkö palavereja? Onko yhteistä vapaa-ajan toimintaa? Tehdäänkö työpaikkavierailuja?

16 Työympäristön 16 KANNUSTUS Vallitseeko työpaikalla "Me henki" Onko työpaikalla mahdollisuus korkean ammattitaidon kehittämiseen? Vallitseeko työpaikalla positiivinen asenne/palaute? Ovatko työvälineet/työolosuhteet hyvät? Palkitaanko työstä? YHTEISTOIMINTA Toimitaanko yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa? Noudatetaanko työsuojelun toimintaohjelmaa? Tunnistetaanko työpaikalla työsuojelun tavoitteellisuus? Onko työterveyshuolto järjestetty riittävällä tasolla? Tehdäänkö työpaikalla työpaikkaselvityksiä? Selvitetäänkö työpaikkatapaturmat? Johtamisindeksi (kohtien keskiarvo) Työympäristöindeksi (osatekijöiden keskiarvo)

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma. Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy

Työsuojelun toimintaohjelma. Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy Työsuojelun toimintaohjelma Jukka Tamminen Yli-ins., DI toimitusjohtaja TSP-Safetymedia Oy 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Työsuojelutoiminnan johtoajatuksena ovat seuraavat periaatteet: * Ennakoivan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi Rakennusalan työsuojelun peruskurssi 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso 23. 24.10.2012 Siikaranta-opisto opitaan yhdessä Rakennusalan työsuojelun peruskurssi, Siikaranta-opisto 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso

Lisätiedot

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluhallinto ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Työn vaarojen arviointi ja terveydellisten olojen tarkastus koulussa ja oppilaitoksessa. Timo Välimäki

Työn vaarojen arviointi ja terveydellisten olojen tarkastus koulussa ja oppilaitoksessa. Timo Välimäki Työn vaarojen arviointi ja terveydellisten olojen tarkastus koulussa ja oppilaitoksessa 1 VnaA 338 / 2011 12 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELU 3 2.1 Lähtötiedot 3 2.2 Sitoutuminen 3 2.3. Arvioinnin kohteet 3 2.4 Arviointiryhmä 4 2.5 Koulutus 4 2.6 Tiedottaminen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot