Työympäristön arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työympäristön arviointi"

Transkriptio

1 Työympäristön 1 Työympäristön Työkirja arvioinnin tekemiseksi Yli-ins., DI Helsinki 2009

2 Työympäristön 2 1. Johdanto Työympäristön kehittäminen on keskeisintä työpaikkojen työturvallisuustyötä. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lain tavoitteena on ehkäistä tapaturmia, ammattitauteja sekä fyysisiä ja henkisiä työstä johtuvia terveyshaittoja. Työpaikkojen työturvallisuustyön tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa. Lainsäädäntö edellyttää, että työsuojelu otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, eritoten kehittämistoiminnassa ja kaikilla esimiestasoilla. Uusittu työturvallisuuslaki noudattelee standardissa OHSAS kuvattua turvallisuuden hallintaa jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaan. Työpaikan parantaminen on työnantajan velvoite. Työn vaarojen selvittely on konkretisoitunut vuodesta 1988, jolloin aikaisempaan työturvallisuuslakiin kirjattiin velvoite työympäristön tarkkailusta. Uusitussa työturvallisuuslaissa lisänä on vaarojen selvittely ja niiden. Työpaikan turvallisuustasoa on myös arvioitava vaarojen arvioinnin perusteella. Työturvallisuuden arvioimisessa on käytettävä asiantuntijoita ja ulkopuolisia, mikäli osaamista ei ole omalla työpaikalla. Myös työntekijät on koulutettava ja toimittava yhteistoiminnassa. Turvallinen ja terveellinen työympäristö on perusedellytys kehitettäessä yritystä. Tuloksellinen toiminta luo edellytyksiä henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä työkyvyn edistämiseen. Työympäristön kehittäminen on kaikkien tehtävä. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä henkilöstön kanssa ja on osa normaalia työsuojelutyötä. Työturvallisuuden menetelmät perustuvat monelta osin riskien hallinnan menetelmiin. Eri aloille on tehty tarkastuslistoja, joiden avulla vaaroja voidaan selvittää ja niiden tärkeyttä arvioida. Elisa Oyj käynnisti 1990-luvun alussa projektin työturvallisuuden kehittämiseen. Tuloksena syntyi työympäristöohjelma, jonka välineeksi kehitettiin työpaikan ohjelma. Menetelmää testattiin useissa koulutustilaisuuksissa. Vuosikymmenen puolivälissä menetelmää markkinoitiin muille työpaikoille Sähköalojen työalatoimikunnan kautta. Lähestymistapaa on käytetty eri kehittämisryhmissä kokonaisvaltaisemman työympäristön parantamiseen ja erilaisten solmukohtien avaamiseen. Tässä työkirjassa on selvitetty menetelmän perusteet, käyttö kehitysprojekteissa sekä itse arvioinnin toteuttaminen. Vaikka menetelmä on alun perin kehitetty sähköaloille, se soveltuu myös muillekin toimialoille kehiteltynä.

3 Työympäristön 3 2. Työympäristön 2.1. Arviointimenetelmä Työsuojelutoiminta yrityksissä on ollut pitkälti korjaavaa toimintaa. Epäkohtia on havainnoitu ja niiden korjaamista on esitetty linjaorganisaatiolle. Kuitenkin yrityksissä tehdään tänä päivänä paljon sellaista, joka palvelee työympäristön kehittämisen tavoitteita; ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Näitä toimintoja ja kehittämiskohteita ei vain ole osattu yhdistää kokonaistoiminnalliseksi työympäristön kehittämiseksi. Myös turvallisuuslainsäädäntöön on tullut velvoitteita työympäristön tarkkailusta ja riskien arvioimisesta. Professori Veikko Teikari on esitellyt 80-luvun lopulla mallin, jossa tuloksen tekeminen ja hyvinvointi riippuvat neljästä osatekijästä; työolosuhteista, työtaidoista, työn sisällöstä ja johtamisesta. Näitä kaikkia osatekijöitä on kehitettävä tasapuolisesti. Tätä mallia voidaan pitää oivallisena lähestymistapana kehitettäessä yritysten työsuojelutoimintaa ja työympäristötoimintaa. Malli myös viestii siitä laajuudesta, miten laajana työsuojelutyö työpaikoilla tänä päivänä nähdään. Mallista on kehitetty työympäristön menetelmä, jossa kutakin työympäristön kehittämiseen liittyvää osa-aluetta arvioidaan kysymyksillä ja arviolla (1---4). Kohtien keskiarvosta saadaan osa-alueindeksit ja näiden keskiarvosta työympäristöindeksi. Arvioinnin tulee olla säännöllistä. Kun halutaan selvittää työympäristön kehityssuunta, tulee mittaukset tehdä vähintään kolme kertaa samoilla mittareilla. Tärkeintä on etsiä parannustoimenpiteitä osa-alueiden kohtiin. Subjektiivinen luku auttaa arvioitaessa työpaikkaa seuraavilla kerroilla ja vertailtaessa samantapaisia työpaikkoja keskenään. Menetelmä on käyttökelpoinen työpaikkojen eri kehitysprosesseissa. Työympäristön menetelmän lomakkeet ovat liitteenä. Työyhteisön arvioinnista ja sen syistä tulee tiedottaa johdon lisäksi myös koko henkilöstölle, ettei mittausta koeta turhaksi, mikä vaikuttaisi tulosten luotettavuutta heikentävästi. Mittausten tuloksista pitää myös tiedottaa kaikille, ja muistaa epäkohtien kertomisen ohella korostaa positiivisia asioita. Työyhteisöä koskeva mittaus herättää henkilöstössä odotuksia sen suhteen, että havaittavat epäkohdat parannetaan. Johdon tuleekin ennen mittauksia selvittää itselleen, ollaanko yrityksessä todella valmiita puuttumaan havaittuihin epäkohtiin.

4 Työympäristön 4 3. Arvioinnin toteuttaminen 3.1 Arviointiryhmän valinta ja koulutus Ainakin osalla arvioista tulisi olla koulutusta ja kokemusta työsuojelusta. Vähintään työsuojelun peruskurssin käynyt työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö yhdessä työpaikan esimiehen ja työntekijöiden kanssa muodostavat hyvän ryhmän. Työpaikan edustajien tietämys työpaikan olosuhteista muodostaa rungon arvioinnille. Yksittäiset, subjektiiviset näkemykset eri kohdista pyritään selkeyttämään keskustelulla. Teollisuudessa käytössä oleva työsuojelupari muodostaa hyvän ryhmän. Menetelmän avulla voidaan arvioida työympäristön tilaa säännöllisesti ja seurata kehittymistä. Vuosittainen velvoite voidaan liittää myös tulospalkkiojärjestelmiin. 3.2 Arvioinnin suorittaminen 3.3 Profiilit ja indeksit Arvioinnissa käydään läpi työympäristöön vaikuttavat osatekijät kohta kohdalta ja kirjataan arvio sen hetkisestä tilasta. Arvo 1 osoittaa, että kohtaan sisältyy paljon puutteita ja parantamista. Arvo 2 merkitään silloin, kun kohta on tyydyttävässä kunnossa. Arvo 3 on neutraali arvosana eli asiat ovat kunnossa, mutta vielä ehkä olisi parannettavaa. Arvo 4 kertoo tilanteen, jolloin kohde on hyvässä kunnossa ja sitä voi käyttää esimerkkinä muille osastoille tai vastaaville. Mikäli joku kohdista ei koske arvioitavaa työpaikkaa, se jätetään täyttämättä. Jokaisen arvioitavan kohdan jälkeen, jos arvosana on 1 3, tulisi välittömästi pohtia korjaamis- ja parantamistoimenpiteitä ja kirjata ne lomakkeelle tai erillisille liitteille. Arvo 1 kohdalla tulee harkita erillisen riskin a, mikäli ko. kohdassa esiintyy tapaturman tai terveysvaara. Riskin on kuvattu kohdassa 6. Työympäristön neljän osatekijän kohdalla arvot muodostavat riskiprofiilin, kun kohtien arvot esitetään janana. Mitä enemmän oikealla jana on, sitä parempi tilanne on osatekijän kohdalla. Peräkkäisten en esittäminen rinnakkain kuvaa kehitystä eri kohtien osalta. Aritmeettinen keskiarvo arvioitavien kohtien arvosta muodostaa luvun, jota kutsutaan työympäristön kehittämisen osatekijöiden indekseiksi: työolosuhdeindeksi työtaitoindeksi työn sisältöindeksi johtamisindeksi. Näiden indeksien aritmeettista keskiarvoa kutustaan työympäristöindeksiksi.

5 Työympäristön 5 Indeksien arvot vaihtelevat arvojen 1 ja 4 välillä. Kehitysohjelmissa voidaan myös kirjata tavoitteita eri kohtien, osatekijöiden taikka työympäristöindekseille, jota tavoitellaan. Indeksillä on merkitystä vertailtaessa työympäristön tilaa eri työpaikkojen kesken. Erityisesti se palvelee silloin, kun saman paikan kehitystä tietyn ajanjakson, esim. vuoden jälkeen, halutaan vertailla. PSYYKKINEN TYÖYMPÄRISTÖ Millainen on vuorovaikutus esimiesten kanssa? 2 Millainen on vuorovaikutus työtovereiden kanssa? 3 Millainen on vuorovaikutus yhteistyökumppaneihin? 2 Sujuuko yhteistyö esimiehen kanssa hyvin? 2 Sujuuko yhteistyö työtovereiden kanssa hyvin? 3 Sujuuko yhteistyö urakoitsijoiden kanssa hyvin? 2 Millainen on työvireys? 3 Millainen on yrityskuva ulospäin? 3 Kuva. Profiili (työolosuhteet/psyykkinen työympäristö) 4. Arviointiohjelman käyttö kehitysprojekteissa Työelämän muutokset ovat tänä päivänä jatkuvia. Toimintatavat, työpaikkojen fyysinen ympäristö ja organisaatiot muuttuvat nopeassakin aikataulussa. Ihmiset vaihtavat organisaatioita. Yrityskauppojen yhteydessä suuriakin henkilöstömääriä siirtyy yrityksestä toiseen. Organisaatioilla ja niiden osilla on erilaisia toimintatapoja. Vaikka ne eivät paljoakaan poikkeaisi toisistaan, yhteensovittamisen epäonnistuminen voi synnyttää ongelmatilanteita. Näiden ratkomiseksi ja toiminnan tehostamiseksi apuna voidaan käyttää tätä ohjelmaa. Arviointimallia käytettäessä kehitysprojekteihin ryhmän vetäjät tulee perehdyttää mallin käyttöön. Sopiva ryhmä on 4 +/- 2 henkilöä. Ryhmien määrien mukaan käsitellään työympäristön osatekijöitä. Jos käytettävissä on vain 3 ryhmää, työtaidot- ja työnsisältö-osatekijät voidaan yhdistää. Yli viiden ryhmän tehtäväksi voidaan antaa samat osatekijät useammalle ryhmälle. Ryhmätöiden purku on keskeisintä tässä kehitysprojektissa. Tärkeää on myös seurata sovittujen toimenpiteiden toteutumista sekä työympäristö- tai osatekijäindeksin kehittymistä.

6 Työympäristön 6 5. Arviointimenetelmän käyttö vaarojen arvioinnissa Arviointimenetelmää voidaan käyttää työpaikkojen vaarojen arvioinnissa. Pääasiassa fyysiset vaarat liittyvät työolosuhteisiin eli arvioinnin ensimmäiseen osioon. Arvosanan 1 tai 2 saavien kohteiden osalta arvioidaan riskit erikseen, esiintymistodennäköisyys ja vaaran suuruus. 6. Työympäristön osa-alueet 6.1 Työolosuhteet 6.2 Työtaidot 6.3 Työn sisältö 6.4 Johtaminen Perinteinen työsuojelu liittyy työolosuhteiden arvioimiseen ja kehittämiseen. Tällöin kehitetään työtiloja, työvälineitä, ergonomiaa ja muuta työturvallisuutta. Psyykkinen työympäristö sisältää vuorovaikutuksen, yhteistyön ja vireyden työpaikalla. Sosiaalinen työympäristö vaikuttaa sitoutumiseen, kuten esimerkiksi yhteisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Työtaidot liittyvät koulutukseen, siihen mitä osaa työtä aloittaessaan ja mitä oppii työpaikalla. Muut kehitysmuodot, kuten projektityöt, opetus- ja asiantuntijatehtävät rikastuttavat työtä. Työn sisältö määrittelee työmäärän, työn laadun, työajat ja tehtävien selkeyden. Työn tulisi olla kehittävää, kehittyvää, palautetta antavaa ja liityttävä muuhun kokonaisuuteen. Omaan työhön tulisi voida vaikuttaa, työtä pitäisi voida monipuolistuttaa, laajentaa ja rikastuttaa. Esim. työkiertoa tulisi käyttää enemmän hyödyksi. Johtaminen liittyy työn organisointiin, tehtävämäärittelyihin, esimiesalaistoimintaan, tavoitteiden asettamiseen, seurantaan, kannustamiseen ja palkitsemiseen. Tiedonvälitystä voidaan pitää myös yhtenä johtamisen välineenä. 7. Riskikartoitukset ja vaara-analyysit EU:n direktiivien mukaan riskien on kaiken työsuojelu- ja työterveystoiminnan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta työpaikalla. Suomen lainsäädännössä riskien tunnistamista ja a edellytetään mm. työturvallisuuslaissa, valtioneuvoston päätöksissä työntekijöiden suojelemiseksi melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta (1404/93), kemiallisille tekijöille altistumiseen liittyviltä vaaroilta (920/92) sekä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta (1314/94). Myös työterveyshuollon työpaikkaselvitys on eräänlainen riskikartoitus. Riskikartoituksien tarkoituksena on tunnistaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät sekä niiden merkittävyyden perusteella arvioida turvallisuustoimenpiteiden tarve. Riskien on ennakoivaa ja

7 Työympäristön 7 järjestelmällistä turvallisuuden hallintaa. Riskikartoituksen tuloksia kannattaa hyödyntää yrityksen päätöksenteossa. Riskikartoituksen ja toimenpiteiden jälkeen seurataan turvallisuustason muutoksia. Riskikartoitusta tai vaara-analyysiä suunniteltaessa valitaan työryhmä ja menetelmä, määritellään tavoitteet ja resurssit, sekä kohteen ollessa suuri jaetaan se pienempiin osiin. Lähtötiedot selvitetään eli otetaan selvää aiemmin tehdyistä turvallisuus- ja muista tarkasteluista, tutkitaan tapaturma- ja läheltä piti -tilannetilastot sekä vika- ja virheraportit. Myös kemikaalien raja-arvot ja käyttöturvallisuustiedotteet selvitellään. Tärkeää on, että arvioinnin tai analyysin tekijät tuntevat hyvin työprosessin sekä siinä käytettävät työkalut, materiaalit ja aineet. Vaaran ja riskin käsitteet määritellään seuraavasti: vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada ei-toivotun tapahtuman riski on ei-toivotun tapahtuman todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä. Riski kuvaa vaaran suuruutta. Varsinaisia vaaratekijöitä ovat erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät. Lisäksi on huomioitava tapaturman vaara, henkinen ja fyysinen ylitai alikuormitus sekä ergonomiset tekijät. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon koneen säännöllisen käytön lisäksi satunnaiset toimenpiteet kuten huolto ja korjaus. Tavoitteena on siis tunnistaa kaikki mahdolliset vaaratilanteet ja vaaralle altistuvat henkilöt. Arvioinnin kattavuuden parantamiseksi kannattaa käyttää apuna tarkistuslistoja, joissa eri vaaratekijät on lueteltu. Vaarojen tunnistamisen jälkeen arvioidaan riskin suuruus ja merkittävyys. Riskin suuruutta voidaan arvioida erilaisilla luokittelumalleilla. Yleisesti käytössä on alla olevassa taulukossa esitetty, standardin BS 8800 mukainen viisiportainen suuruusasteikko.

8 Työympäristön 8 Taulukko 1/C/4. BS 8800 mukainen riskin suuruuden asteikko. Esiintyminen Seuraukset 1 Lievästi haitallinen 2 Haitallinen 3 Erittäin haitallinen 1 Hyvin epätodennäköinen I Merkityksetön riski II Siedettävä riski III Kohtalainen riski 2 Epätodennäköinen II Siedettävä riski III Kohtalainen riski 3 Todennäköinen III Kohtalainen riski IV Merkittävä riski IV Merkittävä riski V Sietämätön riski Riskin merkittävyyteen vaikuttaa sen kohdistuminen: riski on merkittävämpi, jos se kohdistuu ihmiseen, kuin jos se kohdistuu omaisuuteen. Merkittävyyttä arvioitaessa selvitetään myös riskin pienentämisen mahdollisuus ja verrataan riskin aiheuttaneen toiminnon hyötyjä sen aiheuttamaan riskiin. Riskin merkittävyyttä ei voida määrittää täysin objektiivisesti; arvioijan näkökulma ja henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat myös tulokseen. Jos määritetty riski on toteutettuihin toimenpiteisiin nähden liian suuri, valitaan tarvittavat toimenpiteet riskin ennalta ehkäisemiseksi. Turvallisuustoimenpiteiden tärkeysjärjestykseen asettamisessa huomioidaan riskin suuruuden lisäksi taloudelliset ja tuotannolliset seikat. Toimenpiteitä tarvitaan standardin BS 8800 mukaan riskin suuruudesta riippuen seuraavasti: 1. Merkityksetön Ei tarvita toimenpiteitä, eikä kirjaamisasiakirjoja. II. Siedettävä III. Kohtalainen IV. Merkittävä Ei tarvita toimenpiteitä, eikä kirjaamisasiakirjoja. Riskien pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Työtä ei pidä aloittaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. V. Sietämätön Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty.

9 Työympäristön 9 Riskin poistotoimenpiteissä noudatetaan periaatetta, jonka mukaan riski pyritään ensisijaisesti poistamaan. Jos tämä ei ole mahdollista, turvaudutaan muihin toimenpiteisiin seuraavanlaisen hierarkian mukaan: 1. Riski poistetaan eli vaarallinen menetelmä korvataan jollakin muulla. 2. Riskiä pienennetään, jolloin vaaran lähde koteloidaan, eristetään tms. 3. Suojataan riskiltä, esim. henkilökohtaisten suojaimien käyttö. 4. Riskistä varoitetaan riittävällä tiedotuksella. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan riittävän kauan. Säännöllisin väliajoin ja varsinkin olosuhteiden muuttuessa riskit tulee arvioida uudelleen.

10 Työympäristön 10 TYÖYMPÄRISTÖN ARVIOINTIOHJELMA Liite TYÖOLOSUHTEET 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3= kunnossa, 4= hyvässä kunnossa FYYSINEN TYÖYMPÄRISTÖ Ovatko työtilat järjestyksessä ja siistit? Ovatko sosiaalitilat järjestyksessä ja siistit? Ovatko kokoontumistilat järjestyksessä ja siistit? Ovatko kulkukäytävät ja poistumistiet vailla ylimääräistä tavaraa? Ovatko työmaat järjestyksessä? Ovatko varastot järjestyksessä? Onko työskentelytilaa riittävästi? Ovatko työpaikan lämpötila ja ilmanliike sopivat? Onko työpaikka varustettu tarpeellisilla varoituskilvillä ja opasteilla? Ovatko käsityökalut helposti saatavilla? Huolletaanko käsityökalut säännönmukaisesti? Ovatko käsityökoneet helposti saatavilla? Huolletaanko käsityökoneet säännönmukaisesti? Millainen on muiden työkoneiden kunto? Tarkastetaanko turvavälineet säännönmukaisesti? Tarkastetaanko telineiden ja tikkaiden kunto määräaikoina? Ovatko autot järjestyksessä ja siistit? Ovatko piha-alueet järjestyksessä? Onko työpaikalla huomioitu melu, kemikaalit ym. työhygienia? Tapahtuuko työasujen jakelu ohjeistuksen mukaisesti? Onko työasujen huollosta huolehdittu? Ovatko suojaimet helposti ja nopeasti saatavilla? Huolletaanko suojaimet ohjeistuksen mukaisesti? Käytetäänkö suojaimia ja käytetäänkö ohjeiden mukaisesti? Millainen on työpaikan tapaturmatilanne? Huomioidaanko vaaratilanteet ja tehdäänkö niistä vaaratilanneilmoitukset? Onko työpaikan henkilökunta ensiapukoulutettu ja löytyykö työpaikalta ensiapuvälineet?

11 Työympäristön 11 FYYSINEN TYÖYMPÄRISTÖ Ovatko vesistötyöt turvallisesti järjestetty? Onko johtotyömailla huomioitu liikennejärjestelyt ohjeistuksen mukaisesti? Onko mastotöiden turvallisuudesta huolehdittu? Onko vieraissa työkohteissa huomioitu tapaturmavaarat? PSYYKKINEN TYÖYMPÄRISTÖ Millainen on vuorovaikutus esimiesten kanssa? Millainen on vuorovaikutus työtovereiden kanssa? Millainen on vuorovaikutus yhteistyökumppaneihin? Sujuuko yhteistyö esimiehen kanssa hyvin? Sujuuko yhteistyö työtovereiden kanssa hyvin? Sujuuko yhteistyö urakoitsijoiden kanssa hyvin? Millainen on työvireys? Millainen on yrityskuva ulospäin? SOSIAALINEN TYÖYMPÄRISTÖ Vallitseeko työpaikalla yhteenkuuluvaisuuden tunne "Me henki" Onko työpaikan henkilökunnalla yhteisiä harrastuksia? Koetaanko työpaikka turvalliseksi? Työolosuhdeindeksi (kohtien keskiarvo) Huomautuksia

12 Työympäristön 12 TYÖTAIDOT 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3= kunnossa, 4= hyvässä kunnossa PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖNOPASTUS Onko työhön ja työohjeisiin perehdytetty ja opastettu? Onko työvälineisiin perehdytetty ja opastettu? Onko työkoneisiin perehdytetty ja opastettu? Onko työmenetelmiin perehdytetty ja opastettu? Onko työympäristöön perehdytetty ja opastettu? Onko työyhteisöön tutustuttu? Onko poikkeuksellisiin olosuhteisiin varauduttu? KOULUTUS Onko työtaitoja varten saatu koulutusta? Onko työpaikalla mahdollisuus itsensä kehittämiseen? Onko työsuojelusta ja työturvallisuudesta annettu koulutusta? Onko sähköturvallisuudesta annettu koulutusta? MUUT KEHITYSMUODOT Onko mahdollisuuksia osallistua projektityöskentelyyn? Onko mahdollisuuksia ottaa vastaan työnopastustehtäviä? Onko mahdollisuuksia ryhtyä opetus- ja asiantuntijatehtäviin? Onko mahdollisuuksia ammattitutkintojen suorittamiseen? Onko valmiutta vaativampiin tehtäviin? Työtaidot-indeksi (kohtien keskiarvo) Huomautuksia

13 Työympäristön 13 TYÖN SISÄLTÖ 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3= kunnossa, 4= hyvässä kunnossa TYÖTEHTÄVÄ Onko työmäärä sopiva? Onko työ laadukasta? Riittääkö työaika? Onko työ selkeää? Onko työn fyysinen kuormittavuus sopiva? Onko työn psyykkinen kuormittavuus sopiva? TYÖN KEHITYS Onko työ kehittävää? Onko työ palkitsevaa? Kehittyykö työ? Liittyykö työ kokonaisuuteen Saako työstä palautetta? Onko työssä vuorovaikutteita? OMAAN TYÖHÖN VAIKUTTAMINEN Voiko työhön vaikuttaa itse? Voiko työrytmiin vaikuttaa itse? Riittävätkö voimavarat työhön? Voiko työvälineitä valita itse? Onko työssä tulevaisuutta? Voiko työn sisältöön itse vaikuttaa? TYÖN MUUTETTAVUUS Voiko työtä monipuolistaa? Voiko työtä laajentaa? Voiko työtä rikastuttaa? Voiko työtä kierrättää? Voiko työtä jaksottaa?

14 Työympäristön 14 TYÖN MUUTETTAVUUS Voiko tehtäviä vaihdella? Onko työ mielekästä? Työtehtäväindeksi (kohtien keskiarvo) Huomautuksia

15 Työympäristön 15 JOHTAMINEN 1= paljon puutteita, 2= tyydyttävässä kunnossa, 3 =kunnossa, 4= hyvässä kunnossa TYÖN ORGANISOINTI Onko tehtävät selvästi määritelty? Onko töiden delegointi onnistunut? Onko valmistauduttu muutoksiin? Onko tulostoimenkuvat tehty? Toimiiko yhteistoiminta sidosryhmiin? Toimiiko yhteistoiminta toisiin urakoitsijoihin? Hallitaanko poikkeukselliset tilanteet? TÖIDEN SUUNNITTELU Onko ajankäyttö huomioitu töiden suunnittelussa? Onko aloituskatselmukset tehty? Onko ajankohdat määritelty (työn aloitt.) Onko aikataulut määritelty? Onko tarvikehankinnat tehty? Esimies-alais-toiminta Onko työn tavoitteellisuus määritelty? Onko työtehtävien seurantamenetelmät selvitetty? Onko työnopastus tehty? Onko työnkiertomahdollisuudet tutkittu? Onko käyty kahdenkeskisiä keskusteluja? Ovatko henkilösuhteet hyvät? VUOROVAIKUTUS Sujuuko tiedonkulku? Onko viranomaisyhteydet kunnossa? Pidetäänkö palavereja? Onko yhteistä vapaa-ajan toimintaa? Tehdäänkö työpaikkavierailuja?

16 Työympäristön 16 KANNUSTUS Vallitseeko työpaikalla "Me henki" Onko työpaikalla mahdollisuus korkean ammattitaidon kehittämiseen? Vallitseeko työpaikalla positiivinen asenne/palaute? Ovatko työvälineet/työolosuhteet hyvät? Palkitaanko työstä? YHTEISTOIMINTA Toimitaanko yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa? Noudatetaanko työsuojelun toimintaohjelmaa? Tunnistetaanko työpaikalla työsuojelun tavoitteellisuus? Onko työterveyshuolto järjestetty riittävällä tasolla? Tehdäänkö työpaikalla työpaikkaselvityksiä? Selvitetäänkö työpaikkatapaturmat? Johtamisindeksi (kohtien keskiarvo) Työympäristöindeksi (osatekijöiden keskiarvo)

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2001 4 ISBN 952-00-1001-7 ISSN 1456-257X ASIANTUNTIJA

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lukijalle 8

Sisällysluettelo. Lukijalle 8 Sisällysluettelo Lukijalle 8 1 ASUKASTUPATOIMINNAN ESITTELY YLEISESTI 9 1.1 Toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja arvot 9 1.2 Alueellinen yhteistyö ja yhteisötoiminta Oulussa 11 1.3 Tupaverkosto 13

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.2011 Ammatin perusteet- lähtökohta Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ammatillista

Lisätiedot

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa?

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? SÄHKÖTURVALLISUUDEN OMA-ARVIOINTI Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot