KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET. Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET. Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKI-SUOMI ICT MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE Hankkeen ohjaus KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli Henkilöstö ja osaaminen Infrastruktuuri Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne Keskeiset sovellukset Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta Kehityshankkeet Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä ICT:tä hyödyntävät yritykset Selvityksen lähtötilanne Haastattelujen tulokset ja päätelmät ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Prioriteetti 1 toimenpiteet Prioriteetti 2 toimenpiteet Prioriteetti 3 toimenpiteet REFERENSSIT JA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Keski-Suomi ICT - strategiset kymmenen tavoitetta ja vastaavat toimenpiteet Liite 2. Kunta ICT -haastattelulomake Liite 3. Keski-Suomen ICT-palveluratkaisut nykytilakartoitus -lomake Liite 4. Kysymykset toimialajohtajahaastatteluihin - ICT:tä hyödyntävät yritykset.. 33

3 3 1 JOHDANTO ICT-ala on voimakkaassa muutostilassa sekä yrityssektorilla mutta myös julkisessa taloudessa. Yritykset ja julkishallinto tarvitsevat menestyäkseen toimivia ICT-palveluja. ICT-ala on myös jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta myös kuntarakenteet muuttuvat yhdistymisten, liikelaitosten syntymisten ja myös valtakunnallisten hankkeiden vaikutusten kautta. Valtiovarainministeriön viime vuonna julkaiseman ICT-raportin mukaan julkishallinnon ICT-kulut olivat 1,8 % valtion budjetista (Valtiovarainministeriön JulkIT-foorumi , Yrjö Bensonin esitys). Kuntien tulojen kasvu ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin mitä menot ovat kasvaneet. Kuntien käyttökustannusten kasvu oli vuonna ,7 % ja vuonna 2009 kasvu hidastui ollen kuitenkin 3,8 % (Tilastokeskus, julkistus ). Kunnilla ja julkisella sektorilla on paineet saada kustannusten kasvu kuriin. Yksistään ICT-kustannukset vuodessa ovat julkishallinnon alueella 2,1 mrd. euroa (VM raportti, 2009). Kuitenkin on muistettava että ICT-ratkaisut ovat pitäneet tuottavuuskehitystä positiivisena 10 viime vuoden aikana ja mahdollistaneet talouden kasvun sekä kehittyneissä mutta myös kehittyvissä talouksissa. Keski-Suomen maakunta on pysynyt suhteellisen hyvin valtakunnallisessa ICTkehityksessä mukana. Esimerkiksi ICT-ala on liikevaihdolla mitattuna vuosina kasvanut Keski-Suomessa (70 %) selkeästi muuta maata (40 %) nopeammin (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset). Tosin maakunnan sisällä on eroja eri alueiden välillä. Jyväskylän seutu on muuttovoittoista, kun taas osassa pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kunnista vuosittainen väestönkehitys on ollut vuosittain laskeva. Maakunnan elinkeinoelämä keskittyy suurelta osin Jyväskylän seudulle mutta huomioitavaa on, että kunnissa on runsaasti pienimuotoista elinkeinotoimintaa harrastavia yrityksiä, mm. maatilat, jotka hyödyntävät nykyaikaisia ICT-ratkaisuja siinä missä kansainväliset yrityksetkin. Keski-Suomessa on otollinen tilanne alan koulutuksen suhteen, koska meillä on vahva yliopisto informaatioteknologian tiedekuntineen sekä ammattikorkeakoulu ja ammatilliset oppilaitokset, joissa koulutetaan tulevaisuuden osaajia ja tehdään alaan liittyvää tutkimusta ja projekteja. Tehdyn selvityksen mukaan (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset) jopa 85 % ICT-alalla työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista oli koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän Yliopistossa. Keski-Suomessa edellinen strategian laadintahanke on ollut vireillä vuosina , jolloin kartoitettiin laajemmin eri toimialueet. Keski-Suomen liitto käynnisti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa kesäkuussa 2010 Keski-Suomi ICT maakunnallinen ICTstrategia -hankkeen. Työn sisältö on keskittynyt kuntien tietotekniikan rakenteiden ja ratkaisujen kartoittamiseen maakunnassa sekä tärkeimpien kehityssuuntausten ja toimenpiteiden määrittämiseen.

4 4 2 KESKI-SUOMI ICT MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE Tässä raportissa panostamme ensisijaisesti kuntasektorin ongelmien kartoittamiseen ja ratkaisumallien esittämiseen. Osana työtä on kartoitettu myös ICT:tä hyödyntävien yritysten haasteet ja mahdollisuudet yrityskyselyllä (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset) sekä maakunnallisten klustereiden vetäjien kanssa käytyjen haastattelujen perusteella. Raportin laadinnan aikana jokaisen Keski-Suomen kunnan johdolle ja/tai ICT-vastaaville on tarjottu mahdollisuus käydä läpi nykytila sekä kartoittaa parhaat ratkaisumallit nykytilan haasteisiin. Olemme syksyn aikana myös olleet yhteydessä sekä Valtiovarainministeriön KuntaIT-organisaation sekä SITRA:n vetämän Kuntien Palvelukeskus ICT -hankkeen suuntaan. Raportissa ICT:tä hyödyntävät yritykset on kartoitettu toimialoittain ja kuntien haastatteluissa on myös laitettu erityinen huomio yritysten kuntien suuntaan esittämiin tarpeisiin. Keski-Suomen ICT-yritykset sekä turvaklusteri on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, koska samanaikaisesti tämän hankkeen kanssa oli menossa Jyväskylä Innovationin vetämänä Jyväskylän ICT-yritysten tulevaisuudennäkymät -hanke sekä Jyväskylän yliopiston vetämänä hanke Keski- Suomessa olevien turvaklusterin toimijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamiseksi. 2.1 Hankkeen ohjaus Hanke käynnistettiin maakuntaliiton toimeksi antamana ja jo alkuvaiheessa halusimme hankkeelle toimivan ohjausryhmän. Ohjausryhmässä oli seuraavat jäsenet: Sirniö Teppo, Petäjävesi (pj) Tuula Hakkarainen, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Arto Jalkanen, Jyväskylä Juha Järvi, Keulink Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Peräaho Pirjo, Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Kari Halttunen, Jyväskylä Innovation Jouko Nieminen, Jyväskylän yliopisto Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto Jukka Heikkilä, Jyväskylän yliopisto Harri Hyvönen, Jyväskylän yliopisto (esittelijä) Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa hanketta ja seurata, että hanke toteutuu suunnitelman mukaisesti, sekä tarvittaessa avustaa ja opastaa ongelmatilanteissa. Ohjausryhmässämme on ollut myös laajasti eri alojen asiantuntijuutta, joten hankkeen toteuttajat ovat saaneet arvokasta palautetta sisällöstä sekä strategisista ICT-linjauksista maakunnassa. Ohjausryhmälle kokoontui kolme kertaa hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen varsinaiset tekijät olivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Harri Hyvönen (hankevastaava), Jouko Nieminen sekä Henri Fagerlund.

5 5 Tämä raporttiversio on hyväksytty ohjausryhmässä Se on ollut kommentoitavana loppuvuoden 2010 aikana lähes 100 ICT-alan ammattilaisella ja päättäjällä, jotka ovat tuoneet oman lisänsä sisältöön. Tämän lisäksi hankkeen oleellinen sisältö, huomiot ja toimenpiteet on esitelty noin kymmenessä asiantuntijafoorumissa ennen raportin lopullista laatimista. 3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin tulevat vaiheet. Alustavien keskustelujen perusteella huomattiin, että selkeää yhteistä näkemystä siitä mikä kuntasektorin ICT-tila on, ei ollut kootusti selvillä. Suoritimme suhteellisen laajan kartoituksen siitä mikä tällä hetkellä on kuntien ICT-rakenne, henkilöstö ja organisoituminen, sovellusten tilanne, miten sovellukset palvelevat kuntien palveluprosesseja, infrastruktuurin tila, yhteistyö valtakunnallisten toimijoiden kanssa sekä myös miten yritysyhteistyö toimii ICT-alueella. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena, jossa kaikilta Keski-Suomen 23 kunnalta kysyttiin samat kysymykset. Kysymyksiä oli kaikkiaan 74 ja tämän lisäksi haastattelijat kirjasivat kommentit ylös. Kunnista osallistuivat ICT-asioista vastaava(t) henkilö(t), joissakin hallintopäällikkö, talousjohtaja sekä ilahduttavan monessa haastattelussa mukana oli myös kunnanjohtaja. Tulokset saatiin osaksi haastattelujen perusteella, jotka kestivät noin 2-3 tuntia sekä osa kunnista palautti kyselyn ilman haastattelutilaisuutta. Haastatteluissa tuli selkeästi esille Keski-Suomen kuntien erilaisuus. Jyväskylä on Keski-Suomen kuntakartalla suuruudessaan omaa luokkaansa. Toisaalta maakunnassa on myös hyvin pieniä kuntia. Täten haasteita, niiden ratkaisuja ja mahdollisuuksia panostaa kehittämiseen ei voi laittaa täysin samaan ratkaisumalliin. 3.1 Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli Hieman yllättävänä voidaan todeta, että kuntien ilmoittamat ICT-menot (työasemat, lisenssit, henkilökulut, tietoliikenne, puhelinkulut) olivat keskimäärin vain 0,92 % kunnan koko budjetista. Yleisesti yrityssektorilla panostus oli 4-5 % yrityksen liikevaihdosta ja valtion tietohallinnon menot 1,8 % kokonaisbudjetista vuonna Kuntien ICTkulujen suuruusluokka vaihteli runsaasta eurosta aina tasolle 10 milj. euroa (Jyväskylä). Jotta kunnan palveluprosessit toimisivat, ei erityisesti pienten kuntien panostusta ICT-toimintoihin juuri voida vähentää. Suurin osa kuntien ICT-kuluista, noin 70 %, menee hankintoihin. Osa kunnista on liittynyt KL-Kuntahankintoihin ja saanut siitä merkittävää hyötyä. Jyväskylän seudulla on toiminnassa Jyväskylän hankintarengas, joka tekee yhteishankintoja alueellisesti yli kuntarajojen ja siten parantaa hankintatoimen tehokkuutta myös ICT-hankinnoissa. Kuntien ICT-hankintojen kustannukset jakaantuvat keskimääräisesti kaikkien kuntien osalta kuvan 1 mukaisesti.

6 6 ICT osa alueiden kustannusosuudet EOS 3 % Konsultointi 5 % IT palvelut 30 % Tietoliikenne 19 % Laitteet 19 % Ohjelmistot 24 % Kuva 1. Keski-Suomen kuntien kustannusosuudet Hallintomalli nähtiin kuntien palautteen mukaisesti olevan kouluarvosanalla mitattuna (asteikko 4-10) suhteellisen hyvä (numero 8), joskin vaihtelua esiintyi. Pienemmissä kunnissa ICT-hallinto oli yleisesti joko kunnanjohtajan, talouspäällikön tai hallintojohtajan vastuulla. Pienemmissä kunnissa on yleensä palkattu joko kunnan oma henkilö yleisesti ATK- tai ICT-suunnittelijan vakanssille tai ICT-osaaminen ostetaan kokonaan ulkoa, lähinnä paikallisilta pieniltä toimijoilta. Kaikkiaan 35 %:ssa kunnista ICTpäällikkö oli nimetty, tosin osassa kuntia ICT-päällikön toimi oli yhdistetty esim. talouspäällikön tehtävään. ICT-päällikön vakansseja on lähes yksinomaan isoissa kunnissa. Mielenkiintoinen mitattava aihe oli kehityspanoksen ja palveluiden tuotannon välinen suhde kokonaiskustannuksista. Merkillepantavaa on, että kuntien kehityspanostus on noin 15 % kokonaiskustannuksista ja toisaalta palveluiden tuotantoon menee 85 %. Vertailun vuoksi Valtionhallinnossa kehityspanoksen suhde käyttöön, tukeen, ja ylläpitoon verrattaessa on arvioitu vuonna 2010 olleen 25/75 % (JulkIT-foorumi , Yrjö Bensonin esitys). Nykyisellä kehityspanostuksella monessa Keski-Suomen kunnassa pystyttiin tekemään välttämättömimpiä uudistuksia, joista ajankohtaisimpia oli mm SEPA/IBAN maksuliikennemuutos, joka nieli pienimpien kuntien vuoden kehityspanoksen lähes kokonaan. 3.2 Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstön ikäjakaumaa ei selvitetty kartoituksissa, mutta ICT-osaajapuolella tulee olemaan tarpeita uudelle osaamiselle sekä myös uusille ICT-ammattilaisille. Vaikkakaan Keski-Suomen kuntien ICT-henkilöstössä ei nähtävästi tapahdu merkittävää eläköitymistä, osa kunnista suunnittelee lisäävänsä ICT-henkilötyötä. Julkis- ja kuntahallinnon ICT-toimintojen osalle on tullut tai tulossa lähivuosina uusia haasteita, mm. yhteentoimivuuslaki (2011), tietoturva-asetus (2010 alkaen) sekä EU:n sähköisten palvelujen yhteentoimivuus-direktiivi (2012) sekä laajakaista-hanke ( ). Uusien kuntasektorin ICT-työtekijöiden arvioitu määrä tulevina vuosina on maksimissaan keskimäärin kymmenen henkilön tasoa, huomioiden myös henkilöstön vaihtuvuus, mikä vastaa noin 10 %:a koko kuntasektorin ICT-henkilöstöstä. Kun lasketaan mukaan sai-

7 7 raanhoitopiiri ja muut suoraan Keski-Suomea palvelevat julkishallinnon toimijat, niin arvioitu yhteenlaskettu tarve on yli kymmenen uutta ICT-työntekijää. Jos huomioidaan lisäksi maakunnassa toimivat valtakunnalliset julkishallinnon ICT-organisaatiot (mm. KELA, Puolustusvoimat), niin yhteenlaskettu uusien ICT-työntekijöiden tarve on jo yli viisikymmentä ammattilaista vuosittain. Kuntien osalta suuri riski on jakauma ICT-henkilöstö suhteessa kunnan työntekijämäärään 1/266 (n. 0,4 %). Panostus omaan henkilöstöön on suuremmissa verrokkiyrityksissä jopa noin kymmenkertainen ja oli valtiohallinnossakin 3,6 % vuonna Riski on erittäin suuri myös jatkuvuuden kannalta, koska varsinkin pienissä kunnissa ICTosaaminen oli hyvin keskittynyttä ja korvaajaa kunnan ICT-osaajalle ei ollut tunnistettavissa. Tämä koski varsinkin niitä kuntia, joissa suurin osa palveluissa tuotettiin itse ja ostettujen ICT-palveluiden osuus oli vähäinen. Tärkeä osa tiedon keruuta oli osaamistarpeen kartoitus. Osaamiskartoituksessa tarpeita kunnissa nousi esille seuraavasti: Paljon o Tiedon johtaminen o IT-hankintojen osaaminen o Asiantunteva käyttötuki Jonkin verran o Arkkitehtuuri o Projektien johtaminen o IT-tuotannon johtaminen Vähän o IT:n johtaminen o Järjestelmien kehitys o Järjestelmien käyttöönotto 3.3 Infrastruktuuri Kuntien välisiä infrastruktuuri-ratkaisuja oli tehty erityisesti pohjoisessa Keski- Suomessa, jossa kahdeksan kuntaa oli tehnyt yhteisiä ratkaisuja. Tällä alueella palvelimet on keskitetty sekä kuntien välinen verkko on yhteinen. Suurin osa kunnista kuitenkin ylläpitää ja hankkii perusinfrastruktuurinsa (palvelimet, verkot, työasemat) itse. Laajakaistastrategia on tehty maakunnassa jo vuonna 2004, mutta sen eteneminen on ollut hidasta. Kuntien tilanne ja suhtautuminen laajakaistastrategiaan vaihtelee laajasti, koska esim. Muurame ei näe juurikaan tarvetta panostaa laajakaistainvestointiin, mutta toisaalta on paljon kuntia, joissa kunnollista laajakaistayhteyttä ei saa kuin korkeintaan keskustaajamassa. Taulukossa 1 on esitetty kuntien halukkuus panostaa laajakaistaan. Huomattavaa on suurten kuntien haluttomuus verrattuna pienten kuntien halukkuuteen panostaa.

8 8 Kokoluokka Onko kuntasi halu panostaa rahallisesti laajakaistan investointiin asteikko (4 vähän - 10 erittäin paljon) Pieni kunta Iso kunta YHTEENSÄ Taulukko 1. Kunnan halu panostaa laajakaistainvestointiin. Valtakunnallinen vuoden 2015 loppuun jatkuva Laajakaista kaikille -hanke, jossa edellytetään 100 Mbit/s laajakaistaa 99 %:lle kuntalaisista, on suurissa haasteissa. Varsinkin suuret kunnat ja osa pienistä ei näe mahdollisena panostaa tarvittavaa rahamäärää verkon rakennuttamiseen, etenkin kun operaattorit ovat olleet haluttomia edes tarjoamaan ratkaisujaan kunnille. Langattoman tiedonsiirron ratkaisuja odotetaan (esim. 4Gverkot), mutta tässäkin tapauksessa kehityksen hitaus ja saatavuus maaseudulla ja syrjemmässä oleville talouksille tulee olemaan ongelma. Keuruu ja Multia ovat kokeilleet myös WiMAx-ratkaisuja, mutta niitä ollaan nyt purkamassa. Tarve laajakaista infrastruktuurin edistämiseen on kuitenkin ilmeinen, koska sitä kautta kuntalaisille taataan tasa-arvoiset sähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet, elinkeinon harjoittamismahdollisuudet harvaanasutuilla alueilla (mm. maatilat, bioenergia-alan yritykset) sekä loma-asutuksen tarpeet ja potentiaali. Tavoitteena oleva 100 Mbit:n nopeusluokkaan vuonna 2015 kykenevä valokuituverkko on katsottava osaksi kansallista perusinfrastruktuuria, jonka tulee olla kansallisessa hallinnassa (vrt. tiestö). Tällöin tarve valtion lisätuelle hankkeen toteutumisen kannalta on varsin ilmeinen ja Keski-Suomen tulee aktiivisesti ajaa muutosta valtion suuntaan. 3.4 Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne Kartoituksessa tutkittiin myös kuntien tyytyväisyyttä eri palveluprosessien toimivuuteen. Taulukossa 2 on huomioitava, että perus-ict-toimintoihin kuten infrastruktuuriin, tietoturvaan ja käyttötukeen ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä (arvosana >8, asteikko 4-10). Vastaavasti kuntalaisille suunnatut palvelut kuten palvelujen ohjaus ja palveluseteli, logistiikka ja hankintojen ohjaus sekä kunta-asiakkaiden sähköinen asiointi saivat huonoimmat arvosanat (<6, asteikko 4-10).

9 9 Infrastruktuuri 8,5 Tietoturva ja IT riskienhallinta (virustorjunta, toiminnan jatkuvuus, SPAM) 8,4 ICT hankinnat, toimittajan ja sopimuksenhallinta ja osto osaaminen (sis. ICT ulkoistus) 8,3 SIVISTYS/ Toinen aste 8,2 Käyttäjätukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. servicedesk) 8,1 Sovellusten ylläpito, kehitys ja käyttöönotto 8,1 Talous jahenkilöstöhallinnon järjestelmät 8,1 Projektinhallinta 8,0 SIVISTYS / Perusopetus 8,0 TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka 8,0 SOTE/Erikoissairaanhoito 7,9 SOTE/Perusterveydenhuolto 7,8 SOTE / Kotihoito 7,8 SOTE / Sosiaalityö 7,7 SOTE / Vanhustyö 7,7 SOTE / Päivähoito 7,7 Paikkatietopalvelut 7,6 Kuntasi halu panostaa rahallisesti laaja kaistan investointiin 7,6 Kokonaisarkkitehtuuri 7,4 Asiahallinto (ml. arkistointi) 7,0 Laajakaistan tilanne tällä hetkellä 7,0 Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut 6,8 Kunta asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu 6,0 Hankintatoimi jalogistiikka 6,0 Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät 5,3 Taulukko 2. Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne 3.5 Keskeiset sovellukset Osana strategiatyötä kartoitettiin kuntien käytössä olevat keskeiset IT-järjestelmät yhdentoista toimialan osalta. Kartoituksen huomioiden pohjalta tunnistettiin sekä vahvuuksia että mahdollisia kehittämiskohteita ja tavoitteita. Informaatio kerättiin pääasiassa kuntakohtaisella kyselylomakkeella, johon täytettiin keskeiset järjestelmätiedot toimialoittain. Myös tietoja järjestelmän mittasuhteista, elinkaaren vaiheesta sekä ylläpidosta kirjattiin ylös. Yleisenä oheistietona kerättiin tietoja kunnan ICT-kokonaisuuden mittasuhteista työasema- sekä palvelinmäärinä. Lisäksi pyydettiin perustiedot työn alla tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Tiedot pyydettiin kaikista Keski-Suomen 23 kunnasta mutta kattavat ja kunnan itsensä toimittamat tiedot saatiin 17 kunnasta. Viidestä kunnasta tiedot kerättiin ja tallennettiin yleisessä haastattelussa saatujen tietojen tai erillisen oheismateriaalin perusteella kirjoittajien toimesta. Yhdestä kunnasta tietoja ei ollut saatavilla. Selvityksessä keskityttiin seuraavien yhdentoista kunnallisen toimialan järjestelmiin: Kuntatoimisto Päivähoito Koulutoimi Tekninen toimi

10 10 Sosiaalitoimi Avoterveydenhuolto Vanhustenpalvelut Kirjasto Palkkahallinto Taloushallinto Julkaisujärjestelmä Toimialat valittiin ja nimettiin Kuntien Palvelukeskus ICT Oy:n aiemmin ja muualla tekemien selvitysten mukaan, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää tietoja laajaalaisemminkin kansallisella tasolla. Osa kuntien käyttämistä järjestelmistä on tiukasti toimialakohtaisia, jotkut taas soveltuvat tai sisältävät toimintoja usealle toimialalle. Taulukoissa 3 ja 4 on listattu järjestelmät yleisyyden ja kattavuuden mukaan järjestettynä. Taulukoissa 3 ja 4 Järjestelmä on järjestelmän tunnistettu ja joissain tapauksissa tulkittu yleisnimi, useimmiten yleisen tason kaupallinen nimi. Lkm kertoo järjestelmien lukumäärän toimialoittain maakunnassa. Jos sama järjestelmä on käytössä kunnassa useammalla toimialalla, niin järjestelmälle annettiin Lkm-piste kustakin toimialasta erikseen. Asukkaita kuvaa järjestelmän kattavuutta suhteutettuna kyseisen järjestelmän piirissä olevaan todelliseen (pyöristettyyn 2009) asukaslukuun. Niiden kuntien, joissa järjestelmä on käytössä, asukasmäärät laskettiin yhteen. Jos järjestelmä on käytössä kunnassa usealla toimialalla, niin summaan lisättiin kunnan asukasmäärä jokaisen toimialan osalta. Järjestelmien lukumäärät ja pisteytykset eivät ole täsmällisen oikein, mutta ne ovat suuntaa antavia. Kaikkia järjestelmiä ei tässä myöskään varmasti ole kohdeltu keskenään oikeudenmukaisesti. Joidenkin osalta pilkkominen toimialakohtaisesti olisi saattanut olla parempi (esim. Effica), joissain tuoteperheet yhden toimialan sisällä olisi saattanut olla parempi yhdistää (esim. Primus Wilma Kurre) ja joidenkin kohdalla on hankala tunnistaa onko kyseessä sama vai eri järjestelmät (esim. Pro Excellenta ja Pegasos taloushallinnossa). Tarpeen ja mahdollisen jatkotyön osalta järjestelmien tarkempi luokittelu on paikallaan.

11 11 Lkm Järjestelmä Lkm Järjestelmä 28 Effica 1 DL 28 ProConsona 1 Economa 25 Pegasos 1 Elisa HelpNET 22 KuntaNet 1 Exchange 19 Pro Economica 1 GIS 18 Aurora 1 Impressio 15 Primus 1 Intime plus 10 Basware 1 Jamix 10 Wilma 1 JD-Kustannuslaskenta 9 Dynasty 1 Kassapankki 7 Kurre 1 Koululiitu 6 Abilita Vesihuolto 1 Langaton Vaihde 6 MapInfo 1 LIS 5 Titania 1 Lotus Notes 5 Web-sivusto 1 Media Cabinet 4 - tuntematon - 1 Mediatri 4 CMS 1 Pala 4 KuntaToimisto 1 Palvelukassa 4 Peda.net 1 Persona Regime 4 ProCapita 1 Personec 3 imanager 1 PlaNet 3 Pro Excellenta 1 Prime 3 SAP 1 SecretNet 3 Xcity 1 Sharepoint 2 Facta 1 Sonet 2 Koki kiinteistöpito 1 SSL VPN 2 Vesikanta 1 Typo3 1 AGS 1 WinHIT 1 Apache, Joomla, MySql 1 Workflow 1 Comp Taulukko 3: Järjestelmien lukumäärät

12 12 Järjestelmä Asukkaita Lkm Järjestelmä Asukkaita Lkm Effica LIS Basware WinHIT SAP Facta Primus imanager Aurora AGS ProConsona Apache, Joomla, MySql Web-sivusto Economa Xcity Kassapankki Kurre Koululiitu KuntaToimisto Mediatri Pegasos Pala Comp SecretNet JD-Kustannuslaskenta Sonet Lotus Notes Titania Palvelukassa ProCapita Personec GIS PlaNet Typo Prime CMS Sharepoint Intime plus KuntaNet Persona Regime Pro Economica Workflow Wilma SSL VPN Dynasty Impressio tuntematon DL Pro Excellenta Exchange Koki kiinteistöpito Elisa HelpNET Abilita Vesihuolto Jamix Peda.net Langaton Vaihde Vesikanta Media Cabinet MapInfo Taulukko 4: Järjestelmät suhteutettuna alueelliseen asukasmäärään

13 Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta Kuntien eräänlainen yhteensopivuus järjestelmien osalta arvioitiin vertaamalla kunnan järjestelmäkokonaisuutta maakunnassa käytössä oleviin järjestelmiiin. Taulukossa 5 kunnat ovat yhteensopivuusjärjestyksessä. Tämä on suuntaa antavaa tietoa, sillä vertailu on tehty järjestelmänimitasolla ottamatta huomioon tarkempia järjestelmien yksityiskohtia tai ylläpitoon liittyviä ratkaisuja. Kunkin kunnan järjestelmät pisteytettiin ja yhteispisteet on summa kunnan arvioinnissa mukana olevien järjestelmien pisteistä. Yhden järjestelmän pisteet määräytyvät taulukon 3 Lkm-arvon mukaisesti. Näin laajalti käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai runsaasti pisteitä, mutta maakunnassa vähäisessä käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai vastaavasti vain vähän Lkm-pisteitä. Kunta Yhteispisteet IT-yhteenliittymä Uurainen 330 Ääneseutu Hankasalmi 319 Konnevesi 308 Ääneseutu Keuruu 246 Pihtipudas 238 Seutuverkko Viitasaari 234 Seutuverkko Jämsä 230 Äänekoski 228 Ääneseutu Toivakka 223 Saarijärvi 206 Seutuverkko Joutsa 200 Jyväskylä 198 Luhanka 186 Muurame 137 Kuhmoinen 128 Kyyjärvi 125 Seutuverkko Kinnula 118 Seutuverkko Kannonkoski 117 Seutuverkko Laukaa 109 Kivijärvi 106 Seutuverkko Petäjävesi 105 Karstula 104 Seutuverkko Multia 4 Taulukko 5: Kuntien yhteensopivuus järjestelmänäkökulmasta Kehityshankkeet Järjestelmätietojen keräämisen yhteydessä kunnilta pyydettiin tietoja käynnissä tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Nämä tiedot eivät ole kattavia eivätkä keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan ajankohtaisista kehitystarpeista.

14 14 Kunta Kehityshanke Alkaa Päättyy Äänekoski Sähköinen laskutus Äänekoski Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Siirtyminen taloushallinnon Pegasoksesta Hankasalmi Jyväskylän SAPin käyttäjäksi Siirtyminen henkilöstöhallinnon Pegasoksesta Jyväskylän SAPin käyttäjäksi Hankasalmi Jämsä Hammashoitolan ajanvaraus Jämsä Johdon yhteinen kalenteri 2011 Jämsä Laitteiston inventointi, kierrätysmahdollisuudet 2011 Jyväskylä SADe-ohjelman tuotokset (JUHTA) 2010 Jyväskylä Itsepalvelu ja sähköinen asiointi Jyväskylä Keskitetty asiakaspalvelukonsepti ASPA Jyväskylä Rakennusvalvonnan SÄKÄ (rakennusvalvonnan sähköinen käyttöarkisto) Kuhmoinen Ostolaskujen sähköinen kierto Luhanka Johdon tietojärjestelmä Luhanka Sähköinen asiointi Toivakka asianhallintajärjestelmän käyttöönotto Toivakka etoivakka 2009 Taulukko 6: Kehityshankkeita Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä Palveluprosesseja vastaavat IT-järjestelmät ovat kaikissa kunnissa olemassa, ne toimivat ja niille on tuki. Työtä riittää loputtomasti ja resurssit ovat rajalliset, mutta kaikki olennainen on kunnossa ja käytössä. Kuntien välisiä yhteenliittymiä on muodostunut jakamaan palveluiden tarjontaa ja tukea, Seutuverkko pohjoisessa Keski-Suomessa (8 kuntaa) ja Äänekoski Uurainen Konnevesi. Yhteenliittymät osin jakavat samoja järjestelmäinstallaatioita ja toteuttavat tukitoimintoja yhdessä. Kunnissa on myös runsaasti yksittäisiä paikallisia ratkaisuja, mikä osaltaan rajoittaa kehitysmahdollisuuksia sekä sitoo resursseja. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen. Palveluprosessit kunnissa ovat periaatteessa kaikissa aivan samat mutta synergiaetuja olisi vielä mahdollista hyödyntää enemmänkin, yhteisten ratkaisujen sekä ylläpidon osalta. Muutama IT-ratkaisu on (ylätasolla) laajalti sama ja käytössä monissa kunnissa moni kuitenkin hoitaa itse oman järjestelmänsä. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen sekä palveluiden edelleen kehittämiseen. Palveluiden ja IT-ratkaisujen kehittämistä tehdään rajallisesti, painopiste on ylläpidossa ja säädösten vaatimien ratkaisujen luomisessa. Tulevaisuudessa valtiolta on tulossa uusia vaatimuksia kuntatasolle liittyen ValtIT- ja KuntaIT-osa-alueisiin, vaatimuksia järjestelmien kuntienväliselle yhteensopivuudelle. Näihin varautuessa kannattaa harkita kehitysyhteistyötä muiden kuntien kanssa.

15 Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä Kuten aiemmin todettiin, kuntasektorilla on merkittävää tuottavuuden kehityspotentiaalia. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä. Valtakunnallisista kehityshankkeista merkittävimpiä on vuoden aikana ollut Kuntien Palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustaminen. KPK ICT Oy:n tavoitteena on luoda neuvotteluasema ja ostovoima, joka mahdollistaa tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen. Palvelukeskuksen tavoitteena on helpottaa mm. eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan kilpailukykyä sekä ohjata resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan. KPK ICT järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluja omistajilleen. Selvityksemme mukaan muutoshalukkuutta on kohtalaisesti, mutta suurin osa kunnista suhtautuu jokseenkin varautuneesti valtakunnallisiin yhteistyö- ja palvelukeskusratkaisuihin. Tietoa valtakunnallisista hankkeista saa, kun vaan jaksaa hakea, mutta tiedonjakotapaan ei oltu tyytyväisiä. Kuntien Palvelukeskus ICT Oy sai parhaan palautteen tiedon määrästä ja sen jakamisesta, mutta erityisesti Valtiovarainministeriön ValtIT sai murskaavan huonot arvostelut tiedonjaostaan. Muutoksen veturiksi nähtiin selkeästi maakuntaliitto, kun taas tarkasteluhetkellä valtakunnalliset hankkeet, esim. KPK ICT Oy tai vastaava, sai alhaisemman kannatuksen. Myös yliopistoa tai muuta puolueetonta tahoa kannatettiin mutta lähinnä siinä roolissa, että esim. yliopisto tai ammattikorkeakoulu voisi vetää kehityshankkeita, joiden sisältö ja eteneminen sovittaisiin kuntien kanssa ja samalla saataisiin oppilaitosten tutkimus, osaaminen ja resurssit oikealla tavalla hyödynnettyä. Kuva 2 Muutoshalukkuus

16 ICT:tä hyödyntävät yritykset Selvityksen lähtötilanne Toisena hankkeen tehtävänä oli laatia selvitys Keski-Suomen maakunnan yritysten ICT-tilanteesta. Selvityksessä tarkasteltiin myös yritysten tavoitteita ja halua kehittää tieto- ja viestintäjärjestelmiin liittyvää toimintaansa. Yrityssektorin ICT-tilannetta on kartoitettu eri näkökulmista ja tutkimuksilla ja tähän raporttiin saatiin taustatietoa lähinnä neljästä lähteestä: 1) Jyväskylän yliopisto toteutti syksyn 2010 aikana raportin Keski-Suomen yritysten näkökulmia ICT-tarpeista. Kyseinen raportti pohjautuu Jyväskylän yliopiston Agora Centerin keväällä 2009 toteuttamaan yrityskyselyyn (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset). Tutkimuksessa kartoitettiin yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita sekä innovaatiotoimintaa. Siihen vastasi 828 yritystä. Keskeiset kyselyyn vastanneet toimialat olivat: rakentaminen, teollisuus, tukkuja vähittäiskauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, ICT, hallinto ja tukipalvelutoiminta, majoitus ja ravitsemustoiminta, kuljetus ja varastointi 2) Ammattikorkeakoulun ICT-tulosalueella tehtiin yhdelletoista tietoverkkoalan työnantajalle kysely, jolla selvitettiin kyseisen sektorin työantajien näkemyksiä ja toiveita ICT-alueen kehittämiseksi Jyväskylän seudulla. 3) Jyväskylä Innovation toteutti yhdessä Kauppakamarin kanssa yrityskyselyn, jossa kartoitettiin ICT-alan yritysten tulevaisuuden suuntaviivoista Jyväskylässä. Tähän kyselyyn saatiin vastaukset 53 yritykseltä. 4) Keski-Suomi ICT maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa lähestyttiin kolmea Keski-Suomessa toimivaa kehitysyhtiötä ja rajaamaan haastateltavat keskeisiin toimialoihin. Laajempi näkemys pyrittiin luomaan haastattelemalla henkilöitä, joilla on kattava näkemys eri toimialojen ICT:n tilanteesta Keski-Suomen alueella. Toimialat, jotka valittiin tähän selvitykseen, olivat kone- ja laiteteollisuus, puu- ja metsäteollisuus, nanoteollisuus, energianteollisuus ja matkailu- ja palveluala. Lisäksi haastateltiin yhtä henkilöä ICT-alalta. Loput kaksi haastattelua toteutettiin paikallisissa kehitysyhtiöissä, jotka palvelivat kaikkia lähialueensa yrityksiä toimialasta riippumatta. Haastateltavia henkilöitä oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Haastatteluissa käytettiin kysymysrunkoa, joka ohjasi haastatteluja. Sekä kuntien että yritysten kannalta kriittinen tekijä on työvoiman saatavuus. Koulutuksen ja opiskelijoiden kiinnostuksen kannalta tilanne on erinomainen. Kuten Keski- Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset -raportin osasta I (ICT-alan koulutus) ilmenee, alan koulutus on monipuolista kaikilla eri koulutusasteilla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon. Taustaselvityksenä tehtiin myös Jyväskylän yliopiston IT-alan opiskelijoille kysely halukkuudesta jäädä töihin Keski-Suomeen. Vastaajista n 85% halusi jäädä maakuntaan töihin mikäli mahdollisuuksia siihen on (Keski-Suomen ICTstrategia Taustaselvitykset). Nykyään esim. vain n. 35% IT-alan maisteritutkinnon

17 17 suorittaneista jää töihin Keski-Suomeen. Tässä on iso potentiaali mutta myös haaste alan IT-yrityksille Haastattelujen tulokset ja päätelmät Kehitysyhtiöissä toimivia henkilöitä haastattelemalla luotiin näkemys Keski-Suomessa toimivien ICT:tä hyödyntävien yritysten ICT-tilanteesta. Kehitysyhtiöiden haastattelujen keskeisenä havaintona ja tämän raportin keskeisenä viestinä on, että Keski- Suomessa ei ole tahoa, joka tarjoaa yrityksien toimintaan kehitysapua keskitetysti kehittämällä nimenomaisesti yrityksien liiketoimintaa tukevan ICT:n hyötykäyttöä. Haastatteluissa nousi esille erityisesti pk-yritysten tarve saada nykyistä enemmän tukea liiketoimintaansa liittyvän ICT:n hyötykäytön kehittämiseen. Haastateltavat mainitsivat, että yritysten tulisi aikaisempaa enemmän investoida ICT:n käyttöön ja sen sulauttamiseen osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Osa pk-yrityksistä on vaarana jäädä suurten kansainvälisesti toimivien yritysten jalkoihin muun muassa siitä syystä, että ICT-investoinnit nähdään liian suurena kustannuksena. Pk-yrityksissä on hankalaa ymmärtää ICT-ratkaisujen tuottama lisäarvo, sillä joihinkin perinteisen teollisuuden yrityksistä ICT:n hyödyntäminen ei ole kuulunut liiketoimintastrategiaan. Eräs haastateltavista mainitsikin, että muun muassa näistä edellä mainituista syistä osassa haastateltavan alueen pk-yrityksistä otetaan käyttöön vain pakolliset tietojärjestelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöönotetut tietojärjestelmät jäävät mahdollisesti muuten yhtenäisestä liiketoiminnasta erillisiksi kokonaisuuksiksi ja ne koetaan lähinnä teknisinä välineinä, joita ei nähdä kilpailuetuna vaan välttämättömyytenä liiketoiminnan kannalta. Yritys-ICT on tänä päivänä yksi keskeisistä kilpailuvalteista, jonka avulla ei ainoastaan tehosteta yrityksen sisäisen informaation kulkua ja käsittelyä, vaan myös ulkopuolelle, asiakkaille suunnattua informaatiota. Lisäksi yritys-ict:tä hyödyntäen yritykset täyttävät siltä laissa vaadittuja velvollisuuksia (kirjanpitoa ym.). Haastatteluissa nostettiin esille myös 2009 alkanut maailmantalouden taantuma ja sen vaikutukset yritysten ICT-kehityshankkeisiin. Haastattelujen perusteella ICT-kehityshankkeita on jouduttu keskeyttämään väliaikaisesti tai lopettamaan ne kokonaan. Aika näyttää mihin suuntaan tilanne todellisuudessa kehittyy, mutta haastattelujen perusteella voidaan todeta, että yritykset ovat jälleen varovasti elvyttämässä hankkeitaan ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa Teollisuuteen liittyvissä haastatteluissa nousi esille Keski-Suomen pk-yritysten haasteeksi verkostojen välinen tiedonsiirto. Valtaosa haastatelluista teollisuuden toimialajohtajista mainitsi, että pk-yrityksien dokumentointia ja tiedonsiirtoa tulisi kehittää entistä enemmän, jotta yritykset pysyisivät myös tulevaisuudessa kilpailukykyisinä. Hiljattain julkaistussa Teknologiateollisuuden (2010) raportissa todettiin, että Suomessa erityisesti koneteollisuudessa toimitusketjuja viivästyttävät muun muassa sähköpostin käyttö tilaustietojen siirrossa. Ongelmana on, että tilaustiedot saattavat jäädä liian pitkään yksittäisten työntekijöiden sähköposteihin, joihin yrityksen muilla työntekijöillä ei ole pääsyä (Teknologia teollisuus, 2010). Ongelma ei sinänsä ole mahdoton ratkaista ja yrityksillä saattaakin olla oikeat ratkaisut jo käytössä, mutta toimintatavat syystä tai toisesta eivät välttämättä ole kaikille työntekijöille selvät. Myös tämän selvityksen haastatteluissa kävi ilmi, että Keski-Suomen teollisuudessa nähdään erityisesti toimitta-

18 18 jien ja asiakkaiden välinen tiedonsiirto ongelmalliseksi. Varsinkin pienemmillä toimittajilla ei ole tarjota asiakkaalle järjestelmiä, jotka tehostaisivat asiakaspalvelua ja toiminnan sujuvuutta. Tietojärjestelmät eivät tue toimitusketjua riittävästi yrityksen ulkopuolisessa verkostossa. Tuoreen IT-barometrin (Tietotekniikan Liitto TTL, 2010) mukaan tilanne on toivottavasti kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan, sillä kyseisen tutkimuksen mukaan useat yritykset Suomessa ovat nostaneet asiakkaan IT:n kehittämisen keskiöön. On kuitenkin huomioitava, että kyseiseen tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat olleet henkilömäärältään yli 500 työntekijän yrityksiä, joten pienet ja osa keskisuurista yrityksistä on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, miten asiakas nähdään Keski-Suomen pienempien ja haavoittuvampien yritysten mahdollisissa kehityshankkeissa. Haastatteluissa nousi esille myös muita erityisesti teollisuudessa esiintyviä haasteita. Yksi näistä on, se että osassa pk-yrityksiä ICT:n käyttö nähdään yhä erillisenä asiana itse tuotannosta. Yrityksillä kuitenkin on tietojärjestelmiä ja niitä käytetään, mutta niiden käyttöä ei ole saatu sulautettua osaksi liiketoimintaprosesseja siten, että käyttö olisi riittävän sulavaa ja nopeaa. Käytännössä tämä näkyy työssä erilaisina toimintatapoina, ja erillisinä tietojärjestelminä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa. Kaikki edellä mainittu lisää liiketoiminnan prosessien läpikäyntiaikaa ja kompleksisuutta, mikä heijastuu vääjäämättä myös tuotteiden laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Alan toimialajohtajien haastattelujen tiedon perusteella toimintaympäristöllä on suuri merkitys pk-yrityksien ICT:lle. Yrityksillä jotka toimivat itseään kehittyneemmässä ympäristössä, on paremmat mahdollisuudet myös kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää toimintaansa. Tällaisessa toimintaympäristössä yhteistyö on myös usein tiiviimpää ja jossain määrin avoimempaa. Yleisempi ratkaisu myös pienille yrityksille, joilla ei ole tukenaan suuria yrityksiä, olisi kehittää keskenään ICT-toimintaa yhdessä. Keski-Suomessa toimivien kehitysklustereiden rooli voisi olla jatkossa pk-yritysten tarpeiden kerääjänä ja oppilaitokset voisivat tukea muutoshankkeiden toteuttamisessa ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla Yksi haastateltavista toimialoista oli matkailu- ja palveluala. Järvi-Suomen alue on haastattelujen perusteella matkailun kannalta otollista markkina-aluetta kesällä, sillä Pohjois-Suomi ja Lappi hallitsevat talven matkailumarkkinoita. Keski-Suomessa on kuitenkin myös talvella merkittävää matkailutoimintaa, joka kohdistuu muun muassa alueella toimiviin laskettelu- ja hiihtokeskuksiin. Kesälläkään Keski-Suomi ei ole yhtä vetovoimainen kuin muut alueet Etelä-Suomessa (mm. saaristot ja suurimmat huvipuistokaupungit), mutta sillä on mahdollista kasvattaa mainettaan Järvi-Suomen luonnon ja siihen liittyvän matkailun kautta. Keski-Suomen matkailupalveluja tulisi tuoda näkyviin entistä enemmän myös ICTratkaisuja hyödyntämällä. Haastattelujen perusteella vain osa pk-yrityksistä on löytänyt ICT:stä merkittävää hyötyä oman liiketoimintansa kasvattamisessa. Vastaavasti Keski-Suomessa on myös merkittäviä ja kooltaan suurempia matkailualalla toimivia yrityksiä, joiden liiketoiminnassa ICT on jo nyt ratkaisevassa roolissa.

19 19 Sosiaalinen media on yksi haastatteluissa esille noussut merkittävä ICT-tekijä yritysten toiminnan markkinoimisessa ja tiedottamisessa. Sosiaalisen median (facebook, twitter, yms.) hyötykäyttö on lähes ilmaista ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa suuria määriä asiakkaita kerralla. Tuoreen IT-barometrin mukaan vaikka yrityksissä käytettäisiin sosiaalista mediaa, silti vain harvoissa yrityksissä sosiaalisen median hyötykäyttöön on laadittu selkeä strategia (Tietotekniikan Liitto, 2010). Internet on tärkeä mainosikkuna nykypäivän yrityksille ja kauppapaikka asiakkaille. Tästä syystä myös matkailu- ja palvelualalla olisi panostettava entistä enemmän internetin hyötykäyttöön erityisesti ulkomaille suunnattua mainontaa ja tarjontaa tulisi lisätä. Tällä hetkellä ulkomaalaisten on vaikea löytää omalla kielellään tietoa ja palveluita Suomen matkailu- ja palvelutarjonnasta. Suuremmat yritykset ovat tässä etulyöntiasemassa, sillä niillä monikieliseen ja kulttuuriseen palveluntarjontaan löytyy entuudestaan resursseja ja tahtoa Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö Haastateltavien mielestä yhteistyö yritysten ja kuntien välillä ei ollut näkyvää. Kuitenkin yksi haastateltava mainitsi, että varsinkaan valmistavan teollisuuden yritykset eivät tarvitse kuntaa, mutta kunta tarvitsee yrityksiä. Yritykset tuovat kunnille tuloja, mutta mitä kunnat voivat tarjota yrityksille? Kunta voi tarjota tiloja yrityksille, mutta tämä yksinään ei riitä. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatteluissa todettiin, että yritykset tarvitsevat myös muun muassa hyvät tietoliikenneyhteydet ja muun perusinfrastruktuurin. Huomioitavaa on, että erityisesti ITinfrastruktuurin osalta kunnissa oli suurimmat ongelmat (kuva 3). Kuva 3. Missä kunnat näkevät suurimmat ongelmat kunnan yritysten ICT-tuen tarpeessa?

20 20 Tämän raportin kirjoitushetkellä valtakuntatasolla käydään keskustelua uusien nopeampien tietoliikenneyhteyksien tarpeesta sekä niiden rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvistä haasteista. Kuntien kannalta on tärkeää miettiä, pystyvätkö ne tulevaisuudessa tarjoamaan yrityksille riittävän hyvät puitteet toimia kannattavasti paikkakunnalla ja miten paljon laajakaistahankkeeseen pystytään todellisuudessa myöntämään resursseja. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatteluissa mainittiin nopeiden laajakaistayhteyksien olevan pienen kunnan tiedon moottoritie, johon halutaan panostaa ja jonka myös uskotaan tuovan menestyviä yrityksiä paikkakunnalle. Koosta riippumatta vakavaraiset yritykset ovat erittäin merkittävä tulonlähde pienille kunnille. 4 STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Maakunnallisesti on listattu vuosille strategiset tavoitteet (liite 1), joilla tavoitellaan ICT-yritysten, ICT:tä hyödyntävien yritysten ja/tai julkishallinnon ICTtoimintojen kehittymistä. Maakunnan strategisista ICT-tavoitteista on poimittu seuraavat kuntien ICT-toiminnoille oleellisimmat tavoitteet ja niihin prioriteettiluokittelulla (1=korkea prioriteetti, 2=keskitason prioriteetti, 3= matala prioriteetti) toimenpideehdotukset sisältäen karkeat työmääräarviot. 4.1 Prioriteetti 1 toimenpiteet Tavoite 5 (Huom. Tämä tavoite on kuvattu liitteessä 1 ja numero 5 kuvaa kyseisen tavoitteen numeroa listalla): Keski-Suomi on Suomen johtavia ICT-maakuntia ja ICTpalvelujen saatavuus on tasapuolista koko maakunnassa Toimenpide 1: Laajakaista kaikille Valtakunnallisesti on päätetty Laajakaista 2015 hankkeesta. Tavoitteisiin päästään lähinnä vain laajentamalla valokuituverkkoa. Eritoten pienemmillä kunnilla on tarve järjestää toimivat laajakaistayhteydet kuntalaisille ja soveltuvilta osin myös kunnassa sijaitsevien yritysten käyttöön. Ongelmana on tarjoajien vähyys sekä teknologian kehityssuunta. Maakunnallista Laajakaista kaikille -hanketta jatketaan ja Keski-Suomen Liiton ja alan oppilaitosten kanssa perustetaan työryhmä, joka suunnittelee yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa optimaalisen liiketoiminnallisen ja teknologisen ratkaisun kunnan laajakaistavaatimusten toteuttamiseen. Keski-Suomi ajaa aktiivisesti valtiovallan suunnasta tarvittavaa uutta tukimallia. Niille kunnille, jotka jo nyt tekevät päätöksen operaattorin tarjouksen perusteella, pyritään varmistamaan mahdollisimman nopeasti kaikki saatava taloudellinen tuki. Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto (Jyväskylän yliopisto, JAMK) Toteutus Työmääräarvio: riippuu kuntien määrästä, hankkeen johto 12 htkk/v

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tiera lyhyesti Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka järjestää palveluita omistajilleen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori 1. KYS Erva tietohallintotoimikunnan tavoitteet johtoryhmän asettamien vaatimusten

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kokemuksia alueellisesta rekisterinpidosta

Kokemuksia alueellisesta rekisterinpidosta Kokemuksia alueellisesta rekisterinpidosta 29.5.2013 Jarmo J Koski Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) Terveydenhuoltolaki 9 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen.

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen. Digipolku @ Pöllöparlamentti Saarijärvi 20170112 Jukka Valkonen www.jyu.fi/digipolku Digitalisaatio kuuluu kaikille vaikuttaa jo nyt jokaiseen voi olla yritykselle kasvupolku 2 Maaseudun yritystoiminnan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Toimielimen jäsenet Kämäräinen Matti puheenjohtaja. Meriläinen Jaana. Muukkonen Birgitta. Mannelin Maarita

Toimielimen jäsenet Kämäräinen Matti puheenjohtaja. Meriläinen Jaana. Muukkonen Birgitta. Mannelin Maarita Esityslista 4/2016 1 Kokouskutsu Aika 17.03.2016 kello 09:30 Yhtymähallituksen info klo 8.00-8.45 Ryhmäkokoontumiset klo 8.45-9.30 Paikka talo 7/7. krs kokoushuone, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu (kokous

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot