KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET. Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET. Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKI-SUOMI ICT MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE Hankkeen ohjaus KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli Henkilöstö ja osaaminen Infrastruktuuri Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne Keskeiset sovellukset Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta Kehityshankkeet Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä ICT:tä hyödyntävät yritykset Selvityksen lähtötilanne Haastattelujen tulokset ja päätelmät ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Prioriteetti 1 toimenpiteet Prioriteetti 2 toimenpiteet Prioriteetti 3 toimenpiteet REFERENSSIT JA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Keski-Suomi ICT - strategiset kymmenen tavoitetta ja vastaavat toimenpiteet Liite 2. Kunta ICT -haastattelulomake Liite 3. Keski-Suomen ICT-palveluratkaisut nykytilakartoitus -lomake Liite 4. Kysymykset toimialajohtajahaastatteluihin - ICT:tä hyödyntävät yritykset.. 33

3 3 1 JOHDANTO ICT-ala on voimakkaassa muutostilassa sekä yrityssektorilla mutta myös julkisessa taloudessa. Yritykset ja julkishallinto tarvitsevat menestyäkseen toimivia ICT-palveluja. ICT-ala on myös jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta myös kuntarakenteet muuttuvat yhdistymisten, liikelaitosten syntymisten ja myös valtakunnallisten hankkeiden vaikutusten kautta. Valtiovarainministeriön viime vuonna julkaiseman ICT-raportin mukaan julkishallinnon ICT-kulut olivat 1,8 % valtion budjetista (Valtiovarainministeriön JulkIT-foorumi , Yrjö Bensonin esitys). Kuntien tulojen kasvu ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin mitä menot ovat kasvaneet. Kuntien käyttökustannusten kasvu oli vuonna ,7 % ja vuonna 2009 kasvu hidastui ollen kuitenkin 3,8 % (Tilastokeskus, julkistus ). Kunnilla ja julkisella sektorilla on paineet saada kustannusten kasvu kuriin. Yksistään ICT-kustannukset vuodessa ovat julkishallinnon alueella 2,1 mrd. euroa (VM raportti, 2009). Kuitenkin on muistettava että ICT-ratkaisut ovat pitäneet tuottavuuskehitystä positiivisena 10 viime vuoden aikana ja mahdollistaneet talouden kasvun sekä kehittyneissä mutta myös kehittyvissä talouksissa. Keski-Suomen maakunta on pysynyt suhteellisen hyvin valtakunnallisessa ICTkehityksessä mukana. Esimerkiksi ICT-ala on liikevaihdolla mitattuna vuosina kasvanut Keski-Suomessa (70 %) selkeästi muuta maata (40 %) nopeammin (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset). Tosin maakunnan sisällä on eroja eri alueiden välillä. Jyväskylän seutu on muuttovoittoista, kun taas osassa pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kunnista vuosittainen väestönkehitys on ollut vuosittain laskeva. Maakunnan elinkeinoelämä keskittyy suurelta osin Jyväskylän seudulle mutta huomioitavaa on, että kunnissa on runsaasti pienimuotoista elinkeinotoimintaa harrastavia yrityksiä, mm. maatilat, jotka hyödyntävät nykyaikaisia ICT-ratkaisuja siinä missä kansainväliset yrityksetkin. Keski-Suomessa on otollinen tilanne alan koulutuksen suhteen, koska meillä on vahva yliopisto informaatioteknologian tiedekuntineen sekä ammattikorkeakoulu ja ammatilliset oppilaitokset, joissa koulutetaan tulevaisuuden osaajia ja tehdään alaan liittyvää tutkimusta ja projekteja. Tehdyn selvityksen mukaan (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset) jopa 85 % ICT-alalla työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista oli koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän Yliopistossa. Keski-Suomessa edellinen strategian laadintahanke on ollut vireillä vuosina , jolloin kartoitettiin laajemmin eri toimialueet. Keski-Suomen liitto käynnisti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa kesäkuussa 2010 Keski-Suomi ICT maakunnallinen ICTstrategia -hankkeen. Työn sisältö on keskittynyt kuntien tietotekniikan rakenteiden ja ratkaisujen kartoittamiseen maakunnassa sekä tärkeimpien kehityssuuntausten ja toimenpiteiden määrittämiseen.

4 4 2 KESKI-SUOMI ICT MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE Tässä raportissa panostamme ensisijaisesti kuntasektorin ongelmien kartoittamiseen ja ratkaisumallien esittämiseen. Osana työtä on kartoitettu myös ICT:tä hyödyntävien yritysten haasteet ja mahdollisuudet yrityskyselyllä (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset) sekä maakunnallisten klustereiden vetäjien kanssa käytyjen haastattelujen perusteella. Raportin laadinnan aikana jokaisen Keski-Suomen kunnan johdolle ja/tai ICT-vastaaville on tarjottu mahdollisuus käydä läpi nykytila sekä kartoittaa parhaat ratkaisumallit nykytilan haasteisiin. Olemme syksyn aikana myös olleet yhteydessä sekä Valtiovarainministeriön KuntaIT-organisaation sekä SITRA:n vetämän Kuntien Palvelukeskus ICT -hankkeen suuntaan. Raportissa ICT:tä hyödyntävät yritykset on kartoitettu toimialoittain ja kuntien haastatteluissa on myös laitettu erityinen huomio yritysten kuntien suuntaan esittämiin tarpeisiin. Keski-Suomen ICT-yritykset sekä turvaklusteri on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, koska samanaikaisesti tämän hankkeen kanssa oli menossa Jyväskylä Innovationin vetämänä Jyväskylän ICT-yritysten tulevaisuudennäkymät -hanke sekä Jyväskylän yliopiston vetämänä hanke Keski- Suomessa olevien turvaklusterin toimijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamiseksi. 2.1 Hankkeen ohjaus Hanke käynnistettiin maakuntaliiton toimeksi antamana ja jo alkuvaiheessa halusimme hankkeelle toimivan ohjausryhmän. Ohjausryhmässä oli seuraavat jäsenet: Sirniö Teppo, Petäjävesi (pj) Tuula Hakkarainen, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Arto Jalkanen, Jyväskylä Juha Järvi, Keulink Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Peräaho Pirjo, Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Kari Halttunen, Jyväskylä Innovation Jouko Nieminen, Jyväskylän yliopisto Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto Jukka Heikkilä, Jyväskylän yliopisto Harri Hyvönen, Jyväskylän yliopisto (esittelijä) Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa hanketta ja seurata, että hanke toteutuu suunnitelman mukaisesti, sekä tarvittaessa avustaa ja opastaa ongelmatilanteissa. Ohjausryhmässämme on ollut myös laajasti eri alojen asiantuntijuutta, joten hankkeen toteuttajat ovat saaneet arvokasta palautetta sisällöstä sekä strategisista ICT-linjauksista maakunnassa. Ohjausryhmälle kokoontui kolme kertaa hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen varsinaiset tekijät olivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Harri Hyvönen (hankevastaava), Jouko Nieminen sekä Henri Fagerlund.

5 5 Tämä raporttiversio on hyväksytty ohjausryhmässä Se on ollut kommentoitavana loppuvuoden 2010 aikana lähes 100 ICT-alan ammattilaisella ja päättäjällä, jotka ovat tuoneet oman lisänsä sisältöön. Tämän lisäksi hankkeen oleellinen sisältö, huomiot ja toimenpiteet on esitelty noin kymmenessä asiantuntijafoorumissa ennen raportin lopullista laatimista. 3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin tulevat vaiheet. Alustavien keskustelujen perusteella huomattiin, että selkeää yhteistä näkemystä siitä mikä kuntasektorin ICT-tila on, ei ollut kootusti selvillä. Suoritimme suhteellisen laajan kartoituksen siitä mikä tällä hetkellä on kuntien ICT-rakenne, henkilöstö ja organisoituminen, sovellusten tilanne, miten sovellukset palvelevat kuntien palveluprosesseja, infrastruktuurin tila, yhteistyö valtakunnallisten toimijoiden kanssa sekä myös miten yritysyhteistyö toimii ICT-alueella. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena, jossa kaikilta Keski-Suomen 23 kunnalta kysyttiin samat kysymykset. Kysymyksiä oli kaikkiaan 74 ja tämän lisäksi haastattelijat kirjasivat kommentit ylös. Kunnista osallistuivat ICT-asioista vastaava(t) henkilö(t), joissakin hallintopäällikkö, talousjohtaja sekä ilahduttavan monessa haastattelussa mukana oli myös kunnanjohtaja. Tulokset saatiin osaksi haastattelujen perusteella, jotka kestivät noin 2-3 tuntia sekä osa kunnista palautti kyselyn ilman haastattelutilaisuutta. Haastatteluissa tuli selkeästi esille Keski-Suomen kuntien erilaisuus. Jyväskylä on Keski-Suomen kuntakartalla suuruudessaan omaa luokkaansa. Toisaalta maakunnassa on myös hyvin pieniä kuntia. Täten haasteita, niiden ratkaisuja ja mahdollisuuksia panostaa kehittämiseen ei voi laittaa täysin samaan ratkaisumalliin. 3.1 Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli Hieman yllättävänä voidaan todeta, että kuntien ilmoittamat ICT-menot (työasemat, lisenssit, henkilökulut, tietoliikenne, puhelinkulut) olivat keskimäärin vain 0,92 % kunnan koko budjetista. Yleisesti yrityssektorilla panostus oli 4-5 % yrityksen liikevaihdosta ja valtion tietohallinnon menot 1,8 % kokonaisbudjetista vuonna Kuntien ICTkulujen suuruusluokka vaihteli runsaasta eurosta aina tasolle 10 milj. euroa (Jyväskylä). Jotta kunnan palveluprosessit toimisivat, ei erityisesti pienten kuntien panostusta ICT-toimintoihin juuri voida vähentää. Suurin osa kuntien ICT-kuluista, noin 70 %, menee hankintoihin. Osa kunnista on liittynyt KL-Kuntahankintoihin ja saanut siitä merkittävää hyötyä. Jyväskylän seudulla on toiminnassa Jyväskylän hankintarengas, joka tekee yhteishankintoja alueellisesti yli kuntarajojen ja siten parantaa hankintatoimen tehokkuutta myös ICT-hankinnoissa. Kuntien ICT-hankintojen kustannukset jakaantuvat keskimääräisesti kaikkien kuntien osalta kuvan 1 mukaisesti.

6 6 ICT osa alueiden kustannusosuudet EOS 3 % Konsultointi 5 % IT palvelut 30 % Tietoliikenne 19 % Laitteet 19 % Ohjelmistot 24 % Kuva 1. Keski-Suomen kuntien kustannusosuudet Hallintomalli nähtiin kuntien palautteen mukaisesti olevan kouluarvosanalla mitattuna (asteikko 4-10) suhteellisen hyvä (numero 8), joskin vaihtelua esiintyi. Pienemmissä kunnissa ICT-hallinto oli yleisesti joko kunnanjohtajan, talouspäällikön tai hallintojohtajan vastuulla. Pienemmissä kunnissa on yleensä palkattu joko kunnan oma henkilö yleisesti ATK- tai ICT-suunnittelijan vakanssille tai ICT-osaaminen ostetaan kokonaan ulkoa, lähinnä paikallisilta pieniltä toimijoilta. Kaikkiaan 35 %:ssa kunnista ICTpäällikkö oli nimetty, tosin osassa kuntia ICT-päällikön toimi oli yhdistetty esim. talouspäällikön tehtävään. ICT-päällikön vakansseja on lähes yksinomaan isoissa kunnissa. Mielenkiintoinen mitattava aihe oli kehityspanoksen ja palveluiden tuotannon välinen suhde kokonaiskustannuksista. Merkillepantavaa on, että kuntien kehityspanostus on noin 15 % kokonaiskustannuksista ja toisaalta palveluiden tuotantoon menee 85 %. Vertailun vuoksi Valtionhallinnossa kehityspanoksen suhde käyttöön, tukeen, ja ylläpitoon verrattaessa on arvioitu vuonna 2010 olleen 25/75 % (JulkIT-foorumi , Yrjö Bensonin esitys). Nykyisellä kehityspanostuksella monessa Keski-Suomen kunnassa pystyttiin tekemään välttämättömimpiä uudistuksia, joista ajankohtaisimpia oli mm SEPA/IBAN maksuliikennemuutos, joka nieli pienimpien kuntien vuoden kehityspanoksen lähes kokonaan. 3.2 Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstön ikäjakaumaa ei selvitetty kartoituksissa, mutta ICT-osaajapuolella tulee olemaan tarpeita uudelle osaamiselle sekä myös uusille ICT-ammattilaisille. Vaikkakaan Keski-Suomen kuntien ICT-henkilöstössä ei nähtävästi tapahdu merkittävää eläköitymistä, osa kunnista suunnittelee lisäävänsä ICT-henkilötyötä. Julkis- ja kuntahallinnon ICT-toimintojen osalle on tullut tai tulossa lähivuosina uusia haasteita, mm. yhteentoimivuuslaki (2011), tietoturva-asetus (2010 alkaen) sekä EU:n sähköisten palvelujen yhteentoimivuus-direktiivi (2012) sekä laajakaista-hanke ( ). Uusien kuntasektorin ICT-työtekijöiden arvioitu määrä tulevina vuosina on maksimissaan keskimäärin kymmenen henkilön tasoa, huomioiden myös henkilöstön vaihtuvuus, mikä vastaa noin 10 %:a koko kuntasektorin ICT-henkilöstöstä. Kun lasketaan mukaan sai-

7 7 raanhoitopiiri ja muut suoraan Keski-Suomea palvelevat julkishallinnon toimijat, niin arvioitu yhteenlaskettu tarve on yli kymmenen uutta ICT-työntekijää. Jos huomioidaan lisäksi maakunnassa toimivat valtakunnalliset julkishallinnon ICT-organisaatiot (mm. KELA, Puolustusvoimat), niin yhteenlaskettu uusien ICT-työntekijöiden tarve on jo yli viisikymmentä ammattilaista vuosittain. Kuntien osalta suuri riski on jakauma ICT-henkilöstö suhteessa kunnan työntekijämäärään 1/266 (n. 0,4 %). Panostus omaan henkilöstöön on suuremmissa verrokkiyrityksissä jopa noin kymmenkertainen ja oli valtiohallinnossakin 3,6 % vuonna Riski on erittäin suuri myös jatkuvuuden kannalta, koska varsinkin pienissä kunnissa ICTosaaminen oli hyvin keskittynyttä ja korvaajaa kunnan ICT-osaajalle ei ollut tunnistettavissa. Tämä koski varsinkin niitä kuntia, joissa suurin osa palveluissa tuotettiin itse ja ostettujen ICT-palveluiden osuus oli vähäinen. Tärkeä osa tiedon keruuta oli osaamistarpeen kartoitus. Osaamiskartoituksessa tarpeita kunnissa nousi esille seuraavasti: Paljon o Tiedon johtaminen o IT-hankintojen osaaminen o Asiantunteva käyttötuki Jonkin verran o Arkkitehtuuri o Projektien johtaminen o IT-tuotannon johtaminen Vähän o IT:n johtaminen o Järjestelmien kehitys o Järjestelmien käyttöönotto 3.3 Infrastruktuuri Kuntien välisiä infrastruktuuri-ratkaisuja oli tehty erityisesti pohjoisessa Keski- Suomessa, jossa kahdeksan kuntaa oli tehnyt yhteisiä ratkaisuja. Tällä alueella palvelimet on keskitetty sekä kuntien välinen verkko on yhteinen. Suurin osa kunnista kuitenkin ylläpitää ja hankkii perusinfrastruktuurinsa (palvelimet, verkot, työasemat) itse. Laajakaistastrategia on tehty maakunnassa jo vuonna 2004, mutta sen eteneminen on ollut hidasta. Kuntien tilanne ja suhtautuminen laajakaistastrategiaan vaihtelee laajasti, koska esim. Muurame ei näe juurikaan tarvetta panostaa laajakaistainvestointiin, mutta toisaalta on paljon kuntia, joissa kunnollista laajakaistayhteyttä ei saa kuin korkeintaan keskustaajamassa. Taulukossa 1 on esitetty kuntien halukkuus panostaa laajakaistaan. Huomattavaa on suurten kuntien haluttomuus verrattuna pienten kuntien halukkuuteen panostaa.

8 8 Kokoluokka Onko kuntasi halu panostaa rahallisesti laajakaistan investointiin asteikko (4 vähän - 10 erittäin paljon) Pieni kunta Iso kunta YHTEENSÄ Taulukko 1. Kunnan halu panostaa laajakaistainvestointiin. Valtakunnallinen vuoden 2015 loppuun jatkuva Laajakaista kaikille -hanke, jossa edellytetään 100 Mbit/s laajakaistaa 99 %:lle kuntalaisista, on suurissa haasteissa. Varsinkin suuret kunnat ja osa pienistä ei näe mahdollisena panostaa tarvittavaa rahamäärää verkon rakennuttamiseen, etenkin kun operaattorit ovat olleet haluttomia edes tarjoamaan ratkaisujaan kunnille. Langattoman tiedonsiirron ratkaisuja odotetaan (esim. 4Gverkot), mutta tässäkin tapauksessa kehityksen hitaus ja saatavuus maaseudulla ja syrjemmässä oleville talouksille tulee olemaan ongelma. Keuruu ja Multia ovat kokeilleet myös WiMAx-ratkaisuja, mutta niitä ollaan nyt purkamassa. Tarve laajakaista infrastruktuurin edistämiseen on kuitenkin ilmeinen, koska sitä kautta kuntalaisille taataan tasa-arvoiset sähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet, elinkeinon harjoittamismahdollisuudet harvaanasutuilla alueilla (mm. maatilat, bioenergia-alan yritykset) sekä loma-asutuksen tarpeet ja potentiaali. Tavoitteena oleva 100 Mbit:n nopeusluokkaan vuonna 2015 kykenevä valokuituverkko on katsottava osaksi kansallista perusinfrastruktuuria, jonka tulee olla kansallisessa hallinnassa (vrt. tiestö). Tällöin tarve valtion lisätuelle hankkeen toteutumisen kannalta on varsin ilmeinen ja Keski-Suomen tulee aktiivisesti ajaa muutosta valtion suuntaan. 3.4 Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne Kartoituksessa tutkittiin myös kuntien tyytyväisyyttä eri palveluprosessien toimivuuteen. Taulukossa 2 on huomioitava, että perus-ict-toimintoihin kuten infrastruktuuriin, tietoturvaan ja käyttötukeen ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä (arvosana >8, asteikko 4-10). Vastaavasti kuntalaisille suunnatut palvelut kuten palvelujen ohjaus ja palveluseteli, logistiikka ja hankintojen ohjaus sekä kunta-asiakkaiden sähköinen asiointi saivat huonoimmat arvosanat (<6, asteikko 4-10).

9 9 Infrastruktuuri 8,5 Tietoturva ja IT riskienhallinta (virustorjunta, toiminnan jatkuvuus, SPAM) 8,4 ICT hankinnat, toimittajan ja sopimuksenhallinta ja osto osaaminen (sis. ICT ulkoistus) 8,3 SIVISTYS/ Toinen aste 8,2 Käyttäjätukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. servicedesk) 8,1 Sovellusten ylläpito, kehitys ja käyttöönotto 8,1 Talous jahenkilöstöhallinnon järjestelmät 8,1 Projektinhallinta 8,0 SIVISTYS / Perusopetus 8,0 TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka 8,0 SOTE/Erikoissairaanhoito 7,9 SOTE/Perusterveydenhuolto 7,8 SOTE / Kotihoito 7,8 SOTE / Sosiaalityö 7,7 SOTE / Vanhustyö 7,7 SOTE / Päivähoito 7,7 Paikkatietopalvelut 7,6 Kuntasi halu panostaa rahallisesti laaja kaistan investointiin 7,6 Kokonaisarkkitehtuuri 7,4 Asiahallinto (ml. arkistointi) 7,0 Laajakaistan tilanne tällä hetkellä 7,0 Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut 6,8 Kunta asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu 6,0 Hankintatoimi jalogistiikka 6,0 Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät 5,3 Taulukko 2. Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne 3.5 Keskeiset sovellukset Osana strategiatyötä kartoitettiin kuntien käytössä olevat keskeiset IT-järjestelmät yhdentoista toimialan osalta. Kartoituksen huomioiden pohjalta tunnistettiin sekä vahvuuksia että mahdollisia kehittämiskohteita ja tavoitteita. Informaatio kerättiin pääasiassa kuntakohtaisella kyselylomakkeella, johon täytettiin keskeiset järjestelmätiedot toimialoittain. Myös tietoja järjestelmän mittasuhteista, elinkaaren vaiheesta sekä ylläpidosta kirjattiin ylös. Yleisenä oheistietona kerättiin tietoja kunnan ICT-kokonaisuuden mittasuhteista työasema- sekä palvelinmäärinä. Lisäksi pyydettiin perustiedot työn alla tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Tiedot pyydettiin kaikista Keski-Suomen 23 kunnasta mutta kattavat ja kunnan itsensä toimittamat tiedot saatiin 17 kunnasta. Viidestä kunnasta tiedot kerättiin ja tallennettiin yleisessä haastattelussa saatujen tietojen tai erillisen oheismateriaalin perusteella kirjoittajien toimesta. Yhdestä kunnasta tietoja ei ollut saatavilla. Selvityksessä keskityttiin seuraavien yhdentoista kunnallisen toimialan järjestelmiin: Kuntatoimisto Päivähoito Koulutoimi Tekninen toimi

10 10 Sosiaalitoimi Avoterveydenhuolto Vanhustenpalvelut Kirjasto Palkkahallinto Taloushallinto Julkaisujärjestelmä Toimialat valittiin ja nimettiin Kuntien Palvelukeskus ICT Oy:n aiemmin ja muualla tekemien selvitysten mukaan, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää tietoja laajaalaisemminkin kansallisella tasolla. Osa kuntien käyttämistä järjestelmistä on tiukasti toimialakohtaisia, jotkut taas soveltuvat tai sisältävät toimintoja usealle toimialalle. Taulukoissa 3 ja 4 on listattu järjestelmät yleisyyden ja kattavuuden mukaan järjestettynä. Taulukoissa 3 ja 4 Järjestelmä on järjestelmän tunnistettu ja joissain tapauksissa tulkittu yleisnimi, useimmiten yleisen tason kaupallinen nimi. Lkm kertoo järjestelmien lukumäärän toimialoittain maakunnassa. Jos sama järjestelmä on käytössä kunnassa useammalla toimialalla, niin järjestelmälle annettiin Lkm-piste kustakin toimialasta erikseen. Asukkaita kuvaa järjestelmän kattavuutta suhteutettuna kyseisen järjestelmän piirissä olevaan todelliseen (pyöristettyyn 2009) asukaslukuun. Niiden kuntien, joissa järjestelmä on käytössä, asukasmäärät laskettiin yhteen. Jos järjestelmä on käytössä kunnassa usealla toimialalla, niin summaan lisättiin kunnan asukasmäärä jokaisen toimialan osalta. Järjestelmien lukumäärät ja pisteytykset eivät ole täsmällisen oikein, mutta ne ovat suuntaa antavia. Kaikkia järjestelmiä ei tässä myöskään varmasti ole kohdeltu keskenään oikeudenmukaisesti. Joidenkin osalta pilkkominen toimialakohtaisesti olisi saattanut olla parempi (esim. Effica), joissain tuoteperheet yhden toimialan sisällä olisi saattanut olla parempi yhdistää (esim. Primus Wilma Kurre) ja joidenkin kohdalla on hankala tunnistaa onko kyseessä sama vai eri järjestelmät (esim. Pro Excellenta ja Pegasos taloushallinnossa). Tarpeen ja mahdollisen jatkotyön osalta järjestelmien tarkempi luokittelu on paikallaan.

11 11 Lkm Järjestelmä Lkm Järjestelmä 28 Effica 1 DL 28 ProConsona 1 Economa 25 Pegasos 1 Elisa HelpNET 22 KuntaNet 1 Exchange 19 Pro Economica 1 GIS 18 Aurora 1 Impressio 15 Primus 1 Intime plus 10 Basware 1 Jamix 10 Wilma 1 JD-Kustannuslaskenta 9 Dynasty 1 Kassapankki 7 Kurre 1 Koululiitu 6 Abilita Vesihuolto 1 Langaton Vaihde 6 MapInfo 1 LIS 5 Titania 1 Lotus Notes 5 Web-sivusto 1 Media Cabinet 4 - tuntematon - 1 Mediatri 4 CMS 1 Pala 4 KuntaToimisto 1 Palvelukassa 4 Peda.net 1 Persona Regime 4 ProCapita 1 Personec 3 imanager 1 PlaNet 3 Pro Excellenta 1 Prime 3 SAP 1 SecretNet 3 Xcity 1 Sharepoint 2 Facta 1 Sonet 2 Koki kiinteistöpito 1 SSL VPN 2 Vesikanta 1 Typo3 1 AGS 1 WinHIT 1 Apache, Joomla, MySql 1 Workflow 1 Comp Taulukko 3: Järjestelmien lukumäärät

12 12 Järjestelmä Asukkaita Lkm Järjestelmä Asukkaita Lkm Effica LIS Basware WinHIT SAP Facta Primus imanager Aurora AGS ProConsona Apache, Joomla, MySql Web-sivusto Economa Xcity Kassapankki Kurre Koululiitu KuntaToimisto Mediatri Pegasos Pala Comp SecretNet JD-Kustannuslaskenta Sonet Lotus Notes Titania Palvelukassa ProCapita Personec GIS PlaNet Typo Prime CMS Sharepoint Intime plus KuntaNet Persona Regime Pro Economica Workflow Wilma SSL VPN Dynasty Impressio tuntematon DL Pro Excellenta Exchange Koki kiinteistöpito Elisa HelpNET Abilita Vesihuolto Jamix Peda.net Langaton Vaihde Vesikanta Media Cabinet MapInfo Taulukko 4: Järjestelmät suhteutettuna alueelliseen asukasmäärään

13 Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta Kuntien eräänlainen yhteensopivuus järjestelmien osalta arvioitiin vertaamalla kunnan järjestelmäkokonaisuutta maakunnassa käytössä oleviin järjestelmiiin. Taulukossa 5 kunnat ovat yhteensopivuusjärjestyksessä. Tämä on suuntaa antavaa tietoa, sillä vertailu on tehty järjestelmänimitasolla ottamatta huomioon tarkempia järjestelmien yksityiskohtia tai ylläpitoon liittyviä ratkaisuja. Kunkin kunnan järjestelmät pisteytettiin ja yhteispisteet on summa kunnan arvioinnissa mukana olevien järjestelmien pisteistä. Yhden järjestelmän pisteet määräytyvät taulukon 3 Lkm-arvon mukaisesti. Näin laajalti käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai runsaasti pisteitä, mutta maakunnassa vähäisessä käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai vastaavasti vain vähän Lkm-pisteitä. Kunta Yhteispisteet IT-yhteenliittymä Uurainen 330 Ääneseutu Hankasalmi 319 Konnevesi 308 Ääneseutu Keuruu 246 Pihtipudas 238 Seutuverkko Viitasaari 234 Seutuverkko Jämsä 230 Äänekoski 228 Ääneseutu Toivakka 223 Saarijärvi 206 Seutuverkko Joutsa 200 Jyväskylä 198 Luhanka 186 Muurame 137 Kuhmoinen 128 Kyyjärvi 125 Seutuverkko Kinnula 118 Seutuverkko Kannonkoski 117 Seutuverkko Laukaa 109 Kivijärvi 106 Seutuverkko Petäjävesi 105 Karstula 104 Seutuverkko Multia 4 Taulukko 5: Kuntien yhteensopivuus järjestelmänäkökulmasta Kehityshankkeet Järjestelmätietojen keräämisen yhteydessä kunnilta pyydettiin tietoja käynnissä tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Nämä tiedot eivät ole kattavia eivätkä keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan ajankohtaisista kehitystarpeista.

14 14 Kunta Kehityshanke Alkaa Päättyy Äänekoski Sähköinen laskutus Äänekoski Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Siirtyminen taloushallinnon Pegasoksesta Hankasalmi Jyväskylän SAPin käyttäjäksi Siirtyminen henkilöstöhallinnon Pegasoksesta Jyväskylän SAPin käyttäjäksi Hankasalmi Jämsä Hammashoitolan ajanvaraus Jämsä Johdon yhteinen kalenteri 2011 Jämsä Laitteiston inventointi, kierrätysmahdollisuudet 2011 Jyväskylä SADe-ohjelman tuotokset (JUHTA) 2010 Jyväskylä Itsepalvelu ja sähköinen asiointi Jyväskylä Keskitetty asiakaspalvelukonsepti ASPA Jyväskylä Rakennusvalvonnan SÄKÄ (rakennusvalvonnan sähköinen käyttöarkisto) Kuhmoinen Ostolaskujen sähköinen kierto Luhanka Johdon tietojärjestelmä Luhanka Sähköinen asiointi Toivakka asianhallintajärjestelmän käyttöönotto Toivakka etoivakka 2009 Taulukko 6: Kehityshankkeita Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä Palveluprosesseja vastaavat IT-järjestelmät ovat kaikissa kunnissa olemassa, ne toimivat ja niille on tuki. Työtä riittää loputtomasti ja resurssit ovat rajalliset, mutta kaikki olennainen on kunnossa ja käytössä. Kuntien välisiä yhteenliittymiä on muodostunut jakamaan palveluiden tarjontaa ja tukea, Seutuverkko pohjoisessa Keski-Suomessa (8 kuntaa) ja Äänekoski Uurainen Konnevesi. Yhteenliittymät osin jakavat samoja järjestelmäinstallaatioita ja toteuttavat tukitoimintoja yhdessä. Kunnissa on myös runsaasti yksittäisiä paikallisia ratkaisuja, mikä osaltaan rajoittaa kehitysmahdollisuuksia sekä sitoo resursseja. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen. Palveluprosessit kunnissa ovat periaatteessa kaikissa aivan samat mutta synergiaetuja olisi vielä mahdollista hyödyntää enemmänkin, yhteisten ratkaisujen sekä ylläpidon osalta. Muutama IT-ratkaisu on (ylätasolla) laajalti sama ja käytössä monissa kunnissa moni kuitenkin hoitaa itse oman järjestelmänsä. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen sekä palveluiden edelleen kehittämiseen. Palveluiden ja IT-ratkaisujen kehittämistä tehdään rajallisesti, painopiste on ylläpidossa ja säädösten vaatimien ratkaisujen luomisessa. Tulevaisuudessa valtiolta on tulossa uusia vaatimuksia kuntatasolle liittyen ValtIT- ja KuntaIT-osa-alueisiin, vaatimuksia järjestelmien kuntienväliselle yhteensopivuudelle. Näihin varautuessa kannattaa harkita kehitysyhteistyötä muiden kuntien kanssa.

15 Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä Kuten aiemmin todettiin, kuntasektorilla on merkittävää tuottavuuden kehityspotentiaalia. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä. Valtakunnallisista kehityshankkeista merkittävimpiä on vuoden aikana ollut Kuntien Palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustaminen. KPK ICT Oy:n tavoitteena on luoda neuvotteluasema ja ostovoima, joka mahdollistaa tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen. Palvelukeskuksen tavoitteena on helpottaa mm. eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan kilpailukykyä sekä ohjata resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan. KPK ICT järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluja omistajilleen. Selvityksemme mukaan muutoshalukkuutta on kohtalaisesti, mutta suurin osa kunnista suhtautuu jokseenkin varautuneesti valtakunnallisiin yhteistyö- ja palvelukeskusratkaisuihin. Tietoa valtakunnallisista hankkeista saa, kun vaan jaksaa hakea, mutta tiedonjakotapaan ei oltu tyytyväisiä. Kuntien Palvelukeskus ICT Oy sai parhaan palautteen tiedon määrästä ja sen jakamisesta, mutta erityisesti Valtiovarainministeriön ValtIT sai murskaavan huonot arvostelut tiedonjaostaan. Muutoksen veturiksi nähtiin selkeästi maakuntaliitto, kun taas tarkasteluhetkellä valtakunnalliset hankkeet, esim. KPK ICT Oy tai vastaava, sai alhaisemman kannatuksen. Myös yliopistoa tai muuta puolueetonta tahoa kannatettiin mutta lähinnä siinä roolissa, että esim. yliopisto tai ammattikorkeakoulu voisi vetää kehityshankkeita, joiden sisältö ja eteneminen sovittaisiin kuntien kanssa ja samalla saataisiin oppilaitosten tutkimus, osaaminen ja resurssit oikealla tavalla hyödynnettyä. Kuva 2 Muutoshalukkuus

16 ICT:tä hyödyntävät yritykset Selvityksen lähtötilanne Toisena hankkeen tehtävänä oli laatia selvitys Keski-Suomen maakunnan yritysten ICT-tilanteesta. Selvityksessä tarkasteltiin myös yritysten tavoitteita ja halua kehittää tieto- ja viestintäjärjestelmiin liittyvää toimintaansa. Yrityssektorin ICT-tilannetta on kartoitettu eri näkökulmista ja tutkimuksilla ja tähän raporttiin saatiin taustatietoa lähinnä neljästä lähteestä: 1) Jyväskylän yliopisto toteutti syksyn 2010 aikana raportin Keski-Suomen yritysten näkökulmia ICT-tarpeista. Kyseinen raportti pohjautuu Jyväskylän yliopiston Agora Centerin keväällä 2009 toteuttamaan yrityskyselyyn (Keski-Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset). Tutkimuksessa kartoitettiin yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita sekä innovaatiotoimintaa. Siihen vastasi 828 yritystä. Keskeiset kyselyyn vastanneet toimialat olivat: rakentaminen, teollisuus, tukkuja vähittäiskauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, ICT, hallinto ja tukipalvelutoiminta, majoitus ja ravitsemustoiminta, kuljetus ja varastointi 2) Ammattikorkeakoulun ICT-tulosalueella tehtiin yhdelletoista tietoverkkoalan työnantajalle kysely, jolla selvitettiin kyseisen sektorin työantajien näkemyksiä ja toiveita ICT-alueen kehittämiseksi Jyväskylän seudulla. 3) Jyväskylä Innovation toteutti yhdessä Kauppakamarin kanssa yrityskyselyn, jossa kartoitettiin ICT-alan yritysten tulevaisuuden suuntaviivoista Jyväskylässä. Tähän kyselyyn saatiin vastaukset 53 yritykseltä. 4) Keski-Suomi ICT maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa lähestyttiin kolmea Keski-Suomessa toimivaa kehitysyhtiötä ja rajaamaan haastateltavat keskeisiin toimialoihin. Laajempi näkemys pyrittiin luomaan haastattelemalla henkilöitä, joilla on kattava näkemys eri toimialojen ICT:n tilanteesta Keski-Suomen alueella. Toimialat, jotka valittiin tähän selvitykseen, olivat kone- ja laiteteollisuus, puu- ja metsäteollisuus, nanoteollisuus, energianteollisuus ja matkailu- ja palveluala. Lisäksi haastateltiin yhtä henkilöä ICT-alalta. Loput kaksi haastattelua toteutettiin paikallisissa kehitysyhtiöissä, jotka palvelivat kaikkia lähialueensa yrityksiä toimialasta riippumatta. Haastateltavia henkilöitä oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Haastatteluissa käytettiin kysymysrunkoa, joka ohjasi haastatteluja. Sekä kuntien että yritysten kannalta kriittinen tekijä on työvoiman saatavuus. Koulutuksen ja opiskelijoiden kiinnostuksen kannalta tilanne on erinomainen. Kuten Keski- Suomen ICT-strategia Taustaselvitykset -raportin osasta I (ICT-alan koulutus) ilmenee, alan koulutus on monipuolista kaikilla eri koulutusasteilla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon. Taustaselvityksenä tehtiin myös Jyväskylän yliopiston IT-alan opiskelijoille kysely halukkuudesta jäädä töihin Keski-Suomeen. Vastaajista n 85% halusi jäädä maakuntaan töihin mikäli mahdollisuuksia siihen on (Keski-Suomen ICTstrategia Taustaselvitykset). Nykyään esim. vain n. 35% IT-alan maisteritutkinnon

17 17 suorittaneista jää töihin Keski-Suomeen. Tässä on iso potentiaali mutta myös haaste alan IT-yrityksille Haastattelujen tulokset ja päätelmät Kehitysyhtiöissä toimivia henkilöitä haastattelemalla luotiin näkemys Keski-Suomessa toimivien ICT:tä hyödyntävien yritysten ICT-tilanteesta. Kehitysyhtiöiden haastattelujen keskeisenä havaintona ja tämän raportin keskeisenä viestinä on, että Keski- Suomessa ei ole tahoa, joka tarjoaa yrityksien toimintaan kehitysapua keskitetysti kehittämällä nimenomaisesti yrityksien liiketoimintaa tukevan ICT:n hyötykäyttöä. Haastatteluissa nousi esille erityisesti pk-yritysten tarve saada nykyistä enemmän tukea liiketoimintaansa liittyvän ICT:n hyötykäytön kehittämiseen. Haastateltavat mainitsivat, että yritysten tulisi aikaisempaa enemmän investoida ICT:n käyttöön ja sen sulauttamiseen osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Osa pk-yrityksistä on vaarana jäädä suurten kansainvälisesti toimivien yritysten jalkoihin muun muassa siitä syystä, että ICT-investoinnit nähdään liian suurena kustannuksena. Pk-yrityksissä on hankalaa ymmärtää ICT-ratkaisujen tuottama lisäarvo, sillä joihinkin perinteisen teollisuuden yrityksistä ICT:n hyödyntäminen ei ole kuulunut liiketoimintastrategiaan. Eräs haastateltavista mainitsikin, että muun muassa näistä edellä mainituista syistä osassa haastateltavan alueen pk-yrityksistä otetaan käyttöön vain pakolliset tietojärjestelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöönotetut tietojärjestelmät jäävät mahdollisesti muuten yhtenäisestä liiketoiminnasta erillisiksi kokonaisuuksiksi ja ne koetaan lähinnä teknisinä välineinä, joita ei nähdä kilpailuetuna vaan välttämättömyytenä liiketoiminnan kannalta. Yritys-ICT on tänä päivänä yksi keskeisistä kilpailuvalteista, jonka avulla ei ainoastaan tehosteta yrityksen sisäisen informaation kulkua ja käsittelyä, vaan myös ulkopuolelle, asiakkaille suunnattua informaatiota. Lisäksi yritys-ict:tä hyödyntäen yritykset täyttävät siltä laissa vaadittuja velvollisuuksia (kirjanpitoa ym.). Haastatteluissa nostettiin esille myös 2009 alkanut maailmantalouden taantuma ja sen vaikutukset yritysten ICT-kehityshankkeisiin. Haastattelujen perusteella ICT-kehityshankkeita on jouduttu keskeyttämään väliaikaisesti tai lopettamaan ne kokonaan. Aika näyttää mihin suuntaan tilanne todellisuudessa kehittyy, mutta haastattelujen perusteella voidaan todeta, että yritykset ovat jälleen varovasti elvyttämässä hankkeitaan ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa Teollisuuteen liittyvissä haastatteluissa nousi esille Keski-Suomen pk-yritysten haasteeksi verkostojen välinen tiedonsiirto. Valtaosa haastatelluista teollisuuden toimialajohtajista mainitsi, että pk-yrityksien dokumentointia ja tiedonsiirtoa tulisi kehittää entistä enemmän, jotta yritykset pysyisivät myös tulevaisuudessa kilpailukykyisinä. Hiljattain julkaistussa Teknologiateollisuuden (2010) raportissa todettiin, että Suomessa erityisesti koneteollisuudessa toimitusketjuja viivästyttävät muun muassa sähköpostin käyttö tilaustietojen siirrossa. Ongelmana on, että tilaustiedot saattavat jäädä liian pitkään yksittäisten työntekijöiden sähköposteihin, joihin yrityksen muilla työntekijöillä ei ole pääsyä (Teknologia teollisuus, 2010). Ongelma ei sinänsä ole mahdoton ratkaista ja yrityksillä saattaakin olla oikeat ratkaisut jo käytössä, mutta toimintatavat syystä tai toisesta eivät välttämättä ole kaikille työntekijöille selvät. Myös tämän selvityksen haastatteluissa kävi ilmi, että Keski-Suomen teollisuudessa nähdään erityisesti toimitta-

18 18 jien ja asiakkaiden välinen tiedonsiirto ongelmalliseksi. Varsinkin pienemmillä toimittajilla ei ole tarjota asiakkaalle järjestelmiä, jotka tehostaisivat asiakaspalvelua ja toiminnan sujuvuutta. Tietojärjestelmät eivät tue toimitusketjua riittävästi yrityksen ulkopuolisessa verkostossa. Tuoreen IT-barometrin (Tietotekniikan Liitto TTL, 2010) mukaan tilanne on toivottavasti kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan, sillä kyseisen tutkimuksen mukaan useat yritykset Suomessa ovat nostaneet asiakkaan IT:n kehittämisen keskiöön. On kuitenkin huomioitava, että kyseiseen tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat olleet henkilömäärältään yli 500 työntekijän yrityksiä, joten pienet ja osa keskisuurista yrityksistä on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, miten asiakas nähdään Keski-Suomen pienempien ja haavoittuvampien yritysten mahdollisissa kehityshankkeissa. Haastatteluissa nousi esille myös muita erityisesti teollisuudessa esiintyviä haasteita. Yksi näistä on, se että osassa pk-yrityksiä ICT:n käyttö nähdään yhä erillisenä asiana itse tuotannosta. Yrityksillä kuitenkin on tietojärjestelmiä ja niitä käytetään, mutta niiden käyttöä ei ole saatu sulautettua osaksi liiketoimintaprosesseja siten, että käyttö olisi riittävän sulavaa ja nopeaa. Käytännössä tämä näkyy työssä erilaisina toimintatapoina, ja erillisinä tietojärjestelminä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa. Kaikki edellä mainittu lisää liiketoiminnan prosessien läpikäyntiaikaa ja kompleksisuutta, mikä heijastuu vääjäämättä myös tuotteiden laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Alan toimialajohtajien haastattelujen tiedon perusteella toimintaympäristöllä on suuri merkitys pk-yrityksien ICT:lle. Yrityksillä jotka toimivat itseään kehittyneemmässä ympäristössä, on paremmat mahdollisuudet myös kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää toimintaansa. Tällaisessa toimintaympäristössä yhteistyö on myös usein tiiviimpää ja jossain määrin avoimempaa. Yleisempi ratkaisu myös pienille yrityksille, joilla ei ole tukenaan suuria yrityksiä, olisi kehittää keskenään ICT-toimintaa yhdessä. Keski-Suomessa toimivien kehitysklustereiden rooli voisi olla jatkossa pk-yritysten tarpeiden kerääjänä ja oppilaitokset voisivat tukea muutoshankkeiden toteuttamisessa ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla Yksi haastateltavista toimialoista oli matkailu- ja palveluala. Järvi-Suomen alue on haastattelujen perusteella matkailun kannalta otollista markkina-aluetta kesällä, sillä Pohjois-Suomi ja Lappi hallitsevat talven matkailumarkkinoita. Keski-Suomessa on kuitenkin myös talvella merkittävää matkailutoimintaa, joka kohdistuu muun muassa alueella toimiviin laskettelu- ja hiihtokeskuksiin. Kesälläkään Keski-Suomi ei ole yhtä vetovoimainen kuin muut alueet Etelä-Suomessa (mm. saaristot ja suurimmat huvipuistokaupungit), mutta sillä on mahdollista kasvattaa mainettaan Järvi-Suomen luonnon ja siihen liittyvän matkailun kautta. Keski-Suomen matkailupalveluja tulisi tuoda näkyviin entistä enemmän myös ICTratkaisuja hyödyntämällä. Haastattelujen perusteella vain osa pk-yrityksistä on löytänyt ICT:stä merkittävää hyötyä oman liiketoimintansa kasvattamisessa. Vastaavasti Keski-Suomessa on myös merkittäviä ja kooltaan suurempia matkailualalla toimivia yrityksiä, joiden liiketoiminnassa ICT on jo nyt ratkaisevassa roolissa.

19 19 Sosiaalinen media on yksi haastatteluissa esille noussut merkittävä ICT-tekijä yritysten toiminnan markkinoimisessa ja tiedottamisessa. Sosiaalisen median (facebook, twitter, yms.) hyötykäyttö on lähes ilmaista ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa suuria määriä asiakkaita kerralla. Tuoreen IT-barometrin mukaan vaikka yrityksissä käytettäisiin sosiaalista mediaa, silti vain harvoissa yrityksissä sosiaalisen median hyötykäyttöön on laadittu selkeä strategia (Tietotekniikan Liitto, 2010). Internet on tärkeä mainosikkuna nykypäivän yrityksille ja kauppapaikka asiakkaille. Tästä syystä myös matkailu- ja palvelualalla olisi panostettava entistä enemmän internetin hyötykäyttöön erityisesti ulkomaille suunnattua mainontaa ja tarjontaa tulisi lisätä. Tällä hetkellä ulkomaalaisten on vaikea löytää omalla kielellään tietoa ja palveluita Suomen matkailu- ja palvelutarjonnasta. Suuremmat yritykset ovat tässä etulyöntiasemassa, sillä niillä monikieliseen ja kulttuuriseen palveluntarjontaan löytyy entuudestaan resursseja ja tahtoa Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö Haastateltavien mielestä yhteistyö yritysten ja kuntien välillä ei ollut näkyvää. Kuitenkin yksi haastateltava mainitsi, että varsinkaan valmistavan teollisuuden yritykset eivät tarvitse kuntaa, mutta kunta tarvitsee yrityksiä. Yritykset tuovat kunnille tuloja, mutta mitä kunnat voivat tarjota yrityksille? Kunta voi tarjota tiloja yrityksille, mutta tämä yksinään ei riitä. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatteluissa todettiin, että yritykset tarvitsevat myös muun muassa hyvät tietoliikenneyhteydet ja muun perusinfrastruktuurin. Huomioitavaa on, että erityisesti ITinfrastruktuurin osalta kunnissa oli suurimmat ongelmat (kuva 3). Kuva 3. Missä kunnat näkevät suurimmat ongelmat kunnan yritysten ICT-tuen tarpeessa?

20 20 Tämän raportin kirjoitushetkellä valtakuntatasolla käydään keskustelua uusien nopeampien tietoliikenneyhteyksien tarpeesta sekä niiden rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvistä haasteista. Kuntien kannalta on tärkeää miettiä, pystyvätkö ne tulevaisuudessa tarjoamaan yrityksille riittävän hyvät puitteet toimia kannattavasti paikkakunnalla ja miten paljon laajakaistahankkeeseen pystytään todellisuudessa myöntämään resursseja. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatteluissa mainittiin nopeiden laajakaistayhteyksien olevan pienen kunnan tiedon moottoritie, johon halutaan panostaa ja jonka myös uskotaan tuovan menestyviä yrityksiä paikkakunnalle. Koosta riippumatta vakavaraiset yritykset ovat erittäin merkittävä tulonlähde pienille kunnille. 4 STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET Maakunnallisesti on listattu vuosille strategiset tavoitteet (liite 1), joilla tavoitellaan ICT-yritysten, ICT:tä hyödyntävien yritysten ja/tai julkishallinnon ICTtoimintojen kehittymistä. Maakunnan strategisista ICT-tavoitteista on poimittu seuraavat kuntien ICT-toiminnoille oleellisimmat tavoitteet ja niihin prioriteettiluokittelulla (1=korkea prioriteetti, 2=keskitason prioriteetti, 3= matala prioriteetti) toimenpideehdotukset sisältäen karkeat työmääräarviot. 4.1 Prioriteetti 1 toimenpiteet Tavoite 5 (Huom. Tämä tavoite on kuvattu liitteessä 1 ja numero 5 kuvaa kyseisen tavoitteen numeroa listalla): Keski-Suomi on Suomen johtavia ICT-maakuntia ja ICTpalvelujen saatavuus on tasapuolista koko maakunnassa Toimenpide 1: Laajakaista kaikille Valtakunnallisesti on päätetty Laajakaista 2015 hankkeesta. Tavoitteisiin päästään lähinnä vain laajentamalla valokuituverkkoa. Eritoten pienemmillä kunnilla on tarve järjestää toimivat laajakaistayhteydet kuntalaisille ja soveltuvilta osin myös kunnassa sijaitsevien yritysten käyttöön. Ongelmana on tarjoajien vähyys sekä teknologian kehityssuunta. Maakunnallista Laajakaista kaikille -hanketta jatketaan ja Keski-Suomen Liiton ja alan oppilaitosten kanssa perustetaan työryhmä, joka suunnittelee yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa optimaalisen liiketoiminnallisen ja teknologisen ratkaisun kunnan laajakaistavaatimusten toteuttamiseen. Keski-Suomi ajaa aktiivisesti valtiovallan suunnasta tarvittavaa uutta tukimallia. Niille kunnille, jotka jo nyt tekevät päätöksen operaattorin tarjouksen perusteella, pyritään varmistamaan mahdollisimman nopeasti kaikki saatava taloudellinen tuki. Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto (Jyväskylän yliopisto, JAMK) Toteutus Työmääräarvio: riippuu kuntien määrästä, hankkeen johto 12 htkk/v

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Toivakka, liiketoiminta/palvelukuvaus

Toivakka, liiketoiminta/palvelukuvaus Ville Hasa, Mitro Kivinen, Tero Laitinen Toivakka, liiketoiminta/palvelukuvaus Tietojärjestelmätieteen Harjoitustyö 23.6.2011 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä, 2011 1 TOIVAKKA:

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013 Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Lahden seutu Tommi Oikarinen 29.10.2013 Muutosprosessi ja ICT-muutostuki Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori 1. KYS Erva tietohallintotoimikunnan tavoitteet johtoryhmän asettamien vaatimusten

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010

Lisätiedot

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi Hyvis nyt ja tulevaisuudessa Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto sirpa.sundgren@ksshp.fi Hyvis nyt: 1,2 milj. kansalaista Hyvis Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Tällä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä

Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä ICT-palveluyhtiö VSP Perustettu 1896, itsenäinen operaattori ISO 9001 -laatusertifioitu palveluntarjoaja 200 alan ammattilaista viidellä paikkakunnalla Liikevaihto

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä. Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy

Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä. Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy Agenda Arek yrityksenä Testauspalvelun uudelleen järjestelyt 2014 Vastuut ja käytännön työnjako

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot