Kirsti viihtyy orkesterimuusikkona. Elisa tuntee. Hiljaisen tiedon siirtoa parannettava s.6 Ilmoittaudu henkilöstöpäivään s.20

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Kirsti viihtyy orkesterimuusikkona aseptiikan Elisa tuntee lain Hiljaisen tiedon siirtoa parannettava s.6 Ilmoittaudu henkilöstöpäivään s.20

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2011 Haluatko vaikuttaa? ARI JÄRVELÄ Kaupungin työntekijänä sinulla on ensikäden osaamista ja näkemystä kaupungin palvelujen suunnittelusta ja järjestämisestä. Työpaikalla on omat tavat ja kanavat vaikuttamiseen, mutta myös kaupunkilaisen roolissa sinua ja muita tamperelaisia kuunnellaan. Voit reilusti kertoa tutuille, että kaupungissamme osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eivät ole koristeita vaan silkkaa faktaa ja Tampereen henkeä. Suoran osallistumisen kaupunkina meidät tunnetaan Suomessa ja Eurooppaa myöten. Vaikutuskanavissa on mistä valita. Sähköisellä Valma-foorumilla pyydetään kommentteja, ideoita taikka ehdotuksia valmisteltavista asioista. Hyvät kysymykset ovat yhtä tärkeitä kuin valmiit vastaukset. Nimimerkilläkin voi kirjoittaa. Valman valikosta voi merkata kiinnostavat aiheet ja kaupungin alueet; silloin niitä koskevista asioista saa ajoissa viestin. Kasvokkain voi vaikuttaa osallistumalla alueellisen työryhmän eli Alvarin työhön. Alvarin tapahtumiin voi pujahtaa vaikka ei olisi kaupunginhallituksen nimittämä vapaaehtoinen asukas tai järjestön tai yrityksen edustaja. Kaupunki kuuntelee Alvareita ja kaupungin asiantuntijat esittelevät työryhmille ajankohtaisia asioita. Yhtä yhteistä näkemystä ei tavoitella vaan kaikki kommentit menevät valmistelijoille ja päättäjille. Pormestarin ja valtuuston asukasiltoja järjestetään ympäri kaupunkia. Siellä kaupunkilaiset kysyvät sekä kommentoivat alueensa polttavia asioita. Vastauksiakin saa, jos päättäjillä on jo tietoa. Tilaajien, tuottajien ja kaupungin yhtiöiden osallistumisjärjestelyt ovat monimuotoisia. Asukasilloissa toimitaan välillä pienissä ryhmissä, välillä koko joukolla, että kaikki saavat asiansa esille. Tampereen Vesi järjesti kaupunkilaisille havainnollistavan retken Turun keskustan jätevesilaitokselle. Kaupunkisuunnittelijat osallistavat niin korttelikävelyillä kuin netissäkin. Sähkökartoille voi naputella täsmäviestejä. Facebook ja Twitter on valjastettu viestintä- ja osallistumiskanaviksi. Vanhusten, lasten tai vammaisten on vaikeampi saada tietoa ja äänensä kuuluviin, heitä varten on ja kehitetään omia osallistumistapoja. Osallistumista toteutukseenkin on mietitty olisitko sinä naapuriesi kanssa valmis pitämään huolta lähipuistosta tai patsaista; entä lähtisitkö meluseinätalkoisiin jos kaupunki tuo vanerit ja vermeet väylän varteen? Isot laivat kääntyvät hitaasti. Otsikkona ei ollutkaan Kaikki hyvin Tampereella. Opettelua kuntalaisten osallistamisessa riittää, mutta moniin kaupunkeihin verraten meillä suunta on selvä. Tästä avoimuus ja keskustelu kuntalaisten kanssa vielä vahvistuu, kun jokainen osaltamme siihen sitoudumme. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Facebook-Alvarissa kuullaan kuntalaista 3 Puheenvuorossa Satu Aalto: Tampereen kaupunki ja sosiaalinen media 5 Kaupungin budjetin prosessia uudistetaan 6 Sisäinen tarkastus teki kaupungin johdolle kyselyn 8 Koukkuniemi hanketta edistetään tutkimus- ja kehityshankkeena 8 Hoitoalalla ergonomia haasteellista 10 Mitä tehdään välinehuoltoyksikkössä? 11 Liikuntapalvelujen ammattilaisia 12 Huumori maustaa hoitotyötä 14 Tarmo Kaikkonen maalaa kynäruiskulla 16 Kuka on uusi tietohallintojohtaja? 17 Viime vuoden henkilöstötilinpäätös 17 Tampere mukana ympäristötalkoissa 18 Palkankorotuksista sovittiin 19 Kiitoksia, ilmoituksia 20 Kaikki mukaan henkilöstöpäivään! Antti Leskinen vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 47. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit p tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/ tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Välinehuoltaja Elisa Reponen liinoittaa koria sterilointia varten Hatanpään välinehuollossa. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi

3 Facebook-Alvari on keskikaupungin asukkaille tarkoitettu vuorovaikutuskanava, jota kokeillaan vuoden verran, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö. Keskikaupungin asukas voi vaikuttaa Tampereen asioihin Facebook-ryhmässä TEKSTI RAIJA LINDELL Tampereen keskikaupungin asukkaille on avattu uusi vuorovaikutuskanava Facebook- Alvari. Sen kautta alueen asukkaiden näkemykset kaupungin tarjoamista palveluista ja suunnitelmista kootaan valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Facebook-Alvari kiinnostaa tamperelaisia, sillä tammikuussa aloittaneessa ryhmässä on nyt 46 jäsentä ja ikähaitari vaihtelee nuorista aikuisista eläkeläisiin. Kaikki halukkaat pääsivät ryhmään mukaan, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö. Hän luotsaa Facebook-Alvarin toimintaa, jota kokeillaan tämän vuoden ajan. Ryhmä on luonteeltaan suljettu, eli jäsenet ovat ilmoittautuneet toimintaan mukaan ja jättäneet järjestäjälle omat henkilötietonsa. Facebook-Alvari -ryhmään ei voi mennä itsenäisesti, vaan ryhmän toiminta on kontrolloitua ja kaupungin järjestämää toimintaa. Toiminta halutaan pitää ohjattuna siksi, että saamme näin koottua keskusteluista muistioita, jotka huomioidaan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Jos ryhmään haluaa mukaan, on otettava yhteyttä Valanto-Pyhältöön. Ryhmässä toimitaan omalla nimellä eikä siellä olla Fb-kavereita, joten toisten jäsenien profiileja ei voi nähdä. Taipuuko hömppäkirja? Tämä on mielenkiintoinen avaus kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä, kun mietimme sähköisiä vaikutuskanavia, jotka olisivat jo tuttuja ja helppokäyttöisiä. Ryhmään osal- listuvatkin halusivat päästä kokeilemaan taipuuko hömppäkirja Facebook niin sanotusti hyötykäyttöön, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö. Toive oli saada mukaan Facebook-Alvari -ryhmään nuoria ja lapsiperheitä, joille perinteinen osallistuminen tapaamisiin ja vaikuttaminen eivät onnistu. Näyttäisi siltä, että olemme onnistuneet ja saaneet nuoria aikuisia liikkeelle, väkeä jolle Facebook on muutenkin tuttu. Valanto-Pyhältön mukaan Facebook-Alvarin porukka on aktiivista. Keskustelua käydään myös oma-aloitteisesti ajankohtaisista, kaupunkia koskevista asioista. Viime viikkoina ajatuksia on vaihdettu muiden muassa pikaratikan reiteistä ja leikkipuistoista. Myös sanomalehtien mielipidesivujen kaupungin palveluja koskevat kirjoitukset ovat käynnistäneet keskusteluja Facebook-Alvarissa. Tekemämme kyselyn perusteella ryhmään haluttiin tulla mukaan nimenomaan vaikuttamaan kotikaupungin asioihin: osallistumalla pysyy paremmin ja helposti ajan tasalla valmisteilla olevista muutoksista kaupunkikuvaan. Motiivina on erityisesti toive voida vaikuttaa konkreettisiin, pieniinkin asioihin, kuten esimerkiksi siihen, millaisia kukkalaatikoita keskustorille hankitaan, Valanto-Pyhältö kertoo. Hänen mukaansa moni haluaa vaikuttaa erityisesti omaan elinympäristöönsä ja sitä koskevaan päätöksentekoprosessiin. Ryhmään tuotavien käsiteltävien asioiden ei tarvitse välttämättä olla jättisuuria tunnelihankkeita. Facebook-Alvarissa keskustelu on pysynyt hyvin asiapitoisella linjalla, mutta keskustelu on kuitenkin rentoa ja siellä uskalletaan sanoa rohkeasti omia mielipiteitä, Valanto-Pyhältö iloitsee. Lisätietoja: PUHEENVUOROSSA Satu Aalto Verkkoviestintäsuunnittelija Tampereella varmat askelet sosiaalisessa mediassa Facebook, Twitter, YouTube siinä kolme kovinta sosiaalisen median kanavaa tällä hetkellä, ja niissä kaikissa Tampereen kaupunki näkyy. Muita sosiaalisen median palveluja eri yksiköillä on käytössään enemmän tai vähemmän, mutta kaupunkitasolla Tampere keskittyy suosituimpiin kanaviin. Olemme siellä missä muutkin. VILKKU 2 / 2011

4 Sosiaalisessa mediassa oleminen on yhdessäoloa. Kahvipöydän tai baarin sijasta juttelemme verkossa. Vaikka Tampere esiintyy sosiaalisen median palveluissa organisaationa, joka tiedottaa ja markkinoi tarjontaansa, pyrkii se olemaan ihmisläheinen ja kuunteleva. Ihmisethän Tampereen kaupunkia pyörittävät, ihmisten teoista rakentuu koko organisaatio. Ja ihmistä varten, kuntalaisia ja tulevia kuntalaisia varten, palveluja tarjotaan. Sosiaalisen median kautta kaupunki voi kohdata ihmiset totuttua epävirallisemmasta vinkkelistä ja tarjota paikan myös kuntalaisten keskinäiselle keskustelulle. Omien verkkosivujen keskustelupalstat kumisevat tyhjyyttään, mutta sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa, keskustelua syntyy luontevasti tilapäivitysten ympärille. Kynnys avata suunsa on matala, kun areena on rento ja kun kommenttinsa voi jättää palvelussa, jossa muutoinkin hengaa. Sama vertauskuvallisesti: miksi pystyttää oma koju laitakaupungille ja odottaa satunnaisia kulkijoita, kun kojun voi sijoittaa torin vilinään? Velmusti Facebookissa Tampereen kaupungin Facebook-sivusta tykkää yli 1700 fania. Kun sivulla ennen joulua julkaistiin kieli poskessa tarkoituksellisen tönkkö ja virkakielitautinen päivitys, taisi muutamakin fani hieraista silmiään ja luulla, että nyt on joku kaupungin työntekijä seonnut. Moni oli kuitenkin heti juonessa mukana. Keskustelua virisi ja tykkäyspeukkuja nousi. Omintakeinen, rento ja vähän itseironinen näkökulma on yksi Tampereen kaupungin Facebook-sivun tavaramerkeistä. Sivulla ei aina tiedoteta asioista suoraan, vaan niistä jutellaan hauskan tai vähintään mielenkiintoisen mutkan kautta. Viralliseen tiedottamiseen tämä tyyli ei istu, mutta Facebookissa kaupungin ei olekaan pakko olla virallinen. Kaupungin Facebook-sivulle nostetaan esiin pienimpiäkin asioita, niitä, joista ei välttämättä muutoin tiedoteta. Yksityiskohtia, tunnelmia, historiatietoa, tarinoita ja näkökulmia Tampereesta; sekä ajankohtaisia että ajattomia. Linkein, kuvin ja videoin. On kerrottu esimerkiksi hyvin harvinaisesta sienestä Iidesjärvellä, Tampereen Runebergja Juice-kytköksistä, näytetty joulupukin videotervehdys ja bongattu kammottavia kadunnimiä. Facebookissa kaupungin ei ole pakko olla virallinen. Sivulle nostetaan esiin pienimpiäkin asioita, kertoo verkkoviestintäsuunnittelija Satu Aalto. Tuoreimmat tiedotteet, ajankohtaiset vinkit ja avoimet työpaikat sen sijaan löytää kaupungin Twitter-sivulta. Eri kanavilla ei ole haluttu julkaista täysin samoja sisältöjä. Facebook-sivultakin tosin voi lukea tiedotteet ja työpaikat, jos menee RSS/ Blog-välilehdelle. Rahkeita vuorovaikutukseen Twitterissä viestinsä on pakko tiivistää 140 merkkiin. Lyhyt tweetti laitetaan liikenteeseen, ja Twitterin käyttäjät jakavat sitä toisilleen sen mukaisesti, kuinka paljon aihe kiinnostaa. Mahdollisuus tiedon leviämiseen on valtava. Twitter on nykyaikainen puskaradio ja erityisen hyödyllinen esimerkiksi kriisitilanteissa. Twitterissä voi myös keskustella ja kysyä asioista. YouTube on Tampereen kaupunkitason kanavana ottanut ensi askelensa hiljattain. Kulttuuripalveluilla kanava on ollut käytössä pitempään. YouTube on kiinnostava paitsi siksi, että sen kautta voi jakaa sisältöä suositussa videomuodossa, myös siksi, että se on Googlen jälkeen toiseksi käytetyin hakukoneena. Kaupungin kokemukset sosiaalisen median käytöstä ovat olleet hyviä. Häirintää tai sopimatonta materiaalia ei ole ilmaantunut. Työaikaakaan ei ole kulunut liikaa palvelujen seurantaan ja sisällönpäivitykseen. Tässä kuitenkin piilevät sosiaalisen median miinat. Mahdollisuuksia on niin paljon, että digitaalista jalanjälkeään voisi kasvattaa loputtomiin. Se ei kuitenkaan saa olla pääasia. Tärkeintä on, että ne palvelut, joissa ollaan mukana, hoidetaan kunnolla. Että rahkeet riittävät oikeaan läsnäoloon ja vuorovaikuttamiseen. Tampereen kaupunki sosiaalisessa mediassa Facebook-sivu: Twitter-sivu: YouTube-sivu: Koonti kaikista palveluista: sosiaalinenmedia.html Lue Loorasta sosiaalisen median blogia: 4 VILKKU 2 / 2011

5 Tampereen kaupunki uudisti budjettiprosessiaan. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa lautakuntien ja kaupunginvaltuuston roolia budjetin valmistelussa. Ensi vuoden talousarvion valmistelu on jo käynnissä ja uudistukset huomioidaan työssä heti. Alkuvuonna tilaajaryhmä arvioi palveluiden muutostarpeita edellisen vuoden toiminnan ja talouden toteutuman sekä tekemänsä palvelutarveselvityksen pohjalta. Samaan aikaan talous- ja strategiaryhmä ennakoi verotulojen ja valtionosuuksien kasvua ja niiden mahdollistamaa talouden liikkumavaraa. Myös tulevan vuoden investointitarpeita ryhdyttiin kartoittamaan. Kaupunginhallitus ja sen suunnittelujaosto käsittelevät kaupunkilaisten palvelutarpeita ja kaupungin talouden liikkumavaraa huhtikuussa. Tällöin arvioidaan kaupungin seuraavan vuoden tulojen muutos, määritellään menojen kasvuprosentti ja investointien taso. Kaupunginhallitus määrittelee palvelujen hinnoitteluperiaatteet ja Uusi budjettiprosessi vahvistaa luottamushenkilöiden asemaa TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ Uudistuksella lautakuntien painoarvoa budjetin valmistelussa halutaan lisätä, kertoo Jukka Männikkö talousja strategiaryhmästä. asettaa menojen kasvulle kaupunkitason kokonaisraamin. Lautakuntien talous- ja strategiaseminaareissa otetaan kantaa muun muassa seuraavan vuoden toiminnan painopisteisiin ja tavoitteisiin. Lautakuntien painoarvoa budjetin valmistelussa halutaan lisätä, taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö kertoo. Toukokuun alussa kaupungin tilaaja- sekä talous- ja strategiaryhmä sovittavat yhteen kaupunkilaisten palvelutarpeita ja resursseja eli käytettävissä olevaa rahaa palveluiden ostamiseksi. Tämän jälkeen tilaajat lähettävät tarvittavista palveluista tarjouspyynnöt. Tuottajat valmistelevat tarjouksensa kesäkuun alkuun mennessä. Tilaajan ja tuottajan väliset sopimusneuvottelut käydään apulaispormestarien johdolla. Kaupunginvaltuustolle esitellään budjetin laadinnan lähtökohtia ja lautakuntien painopistevalintoja toukokuussa. Keskikesän jälkeen Elokuussa esitykset talousarvion toiminnallisiksi tavoitteiksi ja talouden liikkumavaran tarkemmaksi kohdentamiseksi esitellään kaupungin johtoryhmälle. Se käsittelee myös hyvinvointipalveluiden, konsernipalveluiden ja liikelaitosten toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä koko kaupungin investointeja. Myös kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle esitellään elokuussa talousarvion laadinnan tilanne. Valtuusto puolestaan pohtii mainittuja asioita; kaupungin investointeja, toiminnallisia tavoitteita sekä niiden toteuttamiseksi esitettyjä resursseja omassa talous- ja strategiaseminaarissa syyskuun alussa. Valtuusto ottaa kantaa myös esitettyjen resurssien riittävyyteen ja talouden tasapainottamiseen. Kaupunginhallitus ei siis enää kesäkuussa määrittele perinteistä talousarviokehystä. Se hyväksyy kaupungin johtoryhmän valmistelun sekä suunnittelujaoston ja kaupunginvaltuuston syyskuun seminaarin linjausten perusteella esitalousarvion, Männikkö sanoo. Esitalousarvioon sisältyy kaupungin toiminnalliset tavoitteet, esitys tulovero- ja kiinteistöveroprosenteiksi, lautakuntien johtamien ydinprosessien tulot ja menot, tuottajien tulostavoitteet sekä investoinnit. Esitalousarvio on tarkoitus hyväksyä niin sitovana, että veroista ja muista tuloista voidaan päättää ennen talousarvion hyväksymistä, Männikkö listaa suurimpia muutoksia. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous on 21. marraskuuta. Kun veroprosenteista on päätetty talousarviota aiemmin, se antaa muun muassa pitävämmän otteen budjetin viimeistelyyn. Paluun aikaisempaan käytäntöön on arvioitu hyödyttävän budjetin tekoa muillakin tavoin. VILKKU 2 /

6 Johtajat toivoivat konserniohjaukseen terävämpää otetta Johtajat eri puolilta kaupunkiorganisaatiota toivovat selkeämpää konserniohjausta esimerkiksi henkilöstöasioissa. Myös kaupungin tuoreessa toimintamallissa riittää heidän mielestään vielä hiottavaa. Organisaatiorakenteen olisi palveltava paremmin yksiköiden toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Muun muassa näitä parannettavia asioita nousi esiin sisäisen tarkastuksen johtajille tekemästä kyselystä, vaikka moni asia oli mallillaankin. Kysely tehtiin tilivelvollisille johtajille ja heidän johtoryhmiensä jäsenille nyt neljättä kertaa. Päätöksentekoprosessi sekä juoksevien talous- ja hallintoasioiden hoito ovat kunnossa yksiköissä. Esimerkiksi 100 prosenttia johtajista ilmoitti tietävänsä, mistä asioista tehdään viranhaltijapäätös. Päätösvalmisteluyksikön sekä talous- ja strategiaryhmän koulutukset ovat tuottaneet hyvää tulosta, toteaa tarkastusjohtaja Keijo Lappalainen. Konserniohjauksen koettiin heikentyneen edellisestä vastauskerrasta. Esimerkiksi talousasioissa konserniohjausta ei pitänyt selkeänä yli 30 prosenttia vastanneista johtajista ja yli 40 prosenttia vastanneista päälliköistä. Keijo Lappalainen arvelee, että tulos johtuu osittain toimintamallin alkukankeudesta. Myös toiminnan ja talouden seurannassa ja raportoinnissa olisi terästäydyttävä. Esimiehen on tiedettävä, toimitaanko yksikössä strategiassa ja talousarviossa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Vähintään kerran vuodessa olisi yksiköissä pysähdyttävä arvioimaan toimintaa. Yksiköiden itsearviointia varten onkin tehty ohjeet ja työkalu valmiine kysymyksineen, Keijo Lappalainen vinkkaa. Hiljaisen tiedon siirtoa parannettava Henkilöstöasioissa johtajisto kaipasi konserniohjauksen tehostamista. Runsaalle puolelle vastaajille työnjako hallintopalvelukeskuksen Halon ja henkilöstöyksikön välillä oli vielä epäselvä. Johdon kokemus omasta päätösvallasta henkilöstöasioissa on kehittynyt positiiviseen suuntaan, vaikka viime aikojen talouden sopeuttamisohjelma henkilöstösäästöineen kavensi päätösvaltaa jonkin verran. Yli kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole riittävästi päätösvaltaa henkilöstöasioissa. Vuonna 2008 tätä mieltä oli yli puolet vastaajista. Suurin osa vastaajista on tyytyväinen tiedon kulkuun kaupunkiorganisaatiossa. Parannettavaa on kolmanneksen mielestä. Johtajisto arvioi itse tiedottavansa alaisilleen hyvin yksikön kannalta tärkeistä asioista. Hiljaisen tiedon siirrossa olisi yksiköissä ryhdistäydyttävä, sillä kokeneen henkilöstön tietotaidot ja verkostot olisi saatava nuorempien käyttöön. Eettiset periaatteet johtajien tiedossa Tietohallinto- ja tietoturva-asioissa vastaajat odottivat selkeämpää konserniohjausta. Se ei liene yllätys, sillä kaupungin tietohallinto on kokenut melkoisia muutoksia kuten tietotekniikkakeskuksen ulkoistamisen. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tietojärjestelmistä ei saada riittävästi oleellista tietoa toiminnan johtamiseen. Selvä tiedontarve on myös siitä, miten toimitaan tietojärjestelmien häiriötilanteissa. Uutena asiana kysyimme nyt, tuntevatko johtajat ja päälliköt kaupungin eettiset periaatteet. Ne tunnetaankin jo varsin hyvin. Eettiset periaatteet tulivat sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan ohjeeseen vuonna Periaatteina ovat muun muassa avoimuus, yhdenvertaisuus, luottamuksellisuus ja harmaan Sisäinen tarkastus on viime aikoina tarkastanut muun muassa palveluhankintojen kilpailuttamista, palkanmaksun oikeellisuutta, Timeconin käyttöä, Tampereen veden laskutusta, ylimmän johdon matkalaskuja, Nuorten olympiafestivaaleja ja Koukkuniemen vanhustyötä. Valtaosa tekemistämme tarkastuksista on luottamuksellista ja ei-julkista, kertoo tarkastusjohtaja Keijo Lappalainen. 6 VILKKU 2 / 2011

7 talouden torjunta sekä kaikesta lahjonnasta kieltäytyminen. Jos haluamme saada pysyvää asiantuntevaa työvoimaa kaupungille tulevaisuudessakin, on meidän myös pystyttävä käyttäytymään hyvin, Keijo Lappalainen painottaa. Kyselyn taustalla oleva ohje Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa päivitetään ja viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi tämän vuoden lokakuussa. Ohjeesta järjestetään johtajille ja esimiehille koulutusta. Konkari auttoi alkuun Hiljainen tieto perustuu pitkän uran tuomaan kokemukseen, ja sitä on vaikea opetella kirjoista ja kansista. Se on vaammattitaitoa, verkostoja, työtapoja ja erityistilanteiden hallintaa. Toimistovastaava Miia Nieminen on ollut töissä joukkoliikenneyksikössä reilut kaksi vuotta. Toimin muun muassa clearing-hoitajana, ja tähän tehtävään kuuluu joukkoliikenteen maksujärjestelmän taloudellista selvitystä, lipputulojen seurantaa, raportointia sekä tilastointia. Seuraan, paljonko lippuja on myyty, ja mitä lippuja on käytetty. Vastuullani on myös työsuhdematkalippusovellus sekä erilaisten käytössä olevien järjestelmien täsmäytys, Miia Nieminen kuvailee työtään. Clearing tarkoittaa lipputulojen rahanjakoa yhteistariffiliikenteessä mukana olevien liikennöitsijöiden kesken. Matkakorttia voi käyttää eri liikennöitsijöiden busseissa kaupunkialueella. Miian työ vaatii erityisosaamista, jota vain harvat kaupunkiorganisaatiossa hallitsevat. Hän aloittikin töiden opettelun tehtävän aiemman haltijan, Iiris Suomisen, opastuksella. Nyt jo eläkkeelle jäänyt Iiris oli Miian kanssa yhtä aika töissä nelisen kuukautta. Työn oppiminen ilman kokenutta konkaria olisi ollut käytännössä mahdotonta. Opettelu oli tiivistä. Istuin Iiriksen vieressä ja tein muistiinpanoja. Hän opetti, mihin asioihin tuli kiinnittää huomiota. Tein kysymyksiä ja saatoin kysyä samaa asiaa viisikin kertaa. Aloittaessani tiesin matkakorteista vain, että niitä on eri tyyppisiä. Koko niihin liittyvä taustaprosessi oli aivan uutta. Tehtäväni oli osata kysyä oikeita kysymyksiä. Ja sellaistakin sattui, että Iiris piirteli kuvia jonkin asian havainnollistamiseksi. Minulla vieläkin tallella tikkuukkopiirustuksia, Miia naurahtaa. Vieläkin on osa-alueita, joissa on opettelemista. Esimerkiksi seutulippukuvio on hankala. Onneksi työkavereilta ja yhteistyökumppaneilta voi kysellä. Sähköisessä maailmassa voi tulla eteen kaikenlaisia yllätyksiä. Miia onkin oppinut vuosien varrella arvostamaan sitä, että tietää ihmiset, joiden puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Lähimmät työkaverit löytyvät samasta huoneesta, joten hiljaista ja muutakin tietoa vaihdetaan tämän tästä sermien takaa. Työ joukkoliikenneyksikössä vaatii jatkuvaa opettelua, sillä uusia asioita tulee jatkuvasti alan kehittyessä. Esimerkiksi uusi clearing-järjestelmä otettiin käyttöön viime kesänä, ja parhaillaan kehitetään matkakorttien nettilatauspalvelua. Uusi seudullinen joukkoliikennelautakunta aloitti helmikuussa, ja kaupunkiratikkaakin suunnitellaan. Hienoa työssä on Miia Niemisen mielestä oivalluksien kokeminen. Tietotaito, myös hiljainen tieto, karttuu ja uusiutuu koko ajan työtä tehdessä. Joukkoliikenneyksikössä työskentelevä Miia Nieminen taitaa joukkoliikenteen maksujärjestelmän toiminnan. Miian aloittaessa työt pari vuotta sitten hänet opastettiin hyvin alkuun. VILKKU 2 /

8 Yhteiskunnallinen yritys käynnistynee kolmevuotisena hankkeena TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen Koukkuniemen Jukolaan ei ole toistaiseksi houkutellut suuria työntekijämassoja liikkeelle. Kiinnostus asiaa kohtaan lisääntynee, kun nyt on saatu mustaa valkoiselle siitä, mitä yrityksen perustaminen mukaan lähtevälle kaupungin henkilökunnalle käytännössä tarkoittaa. Koukkuniemi hankkeen ohjausryhmä on päättänyt toteuttaa yhteiskunnallisen yrityksen ensimmäisen sopimuskauden hankintalain mukaisena tutkimus- ja kehittämishankkeena (tk-hanke). Hankkeen aikana luodaan yhteiskunnalliselle yritykselle toimintamalli, kehitetään tuotettava palvelu sekä mahdollisesti testataan erilaisia vaihtoehtoja tukipalvelujen hankkimiseen. Tk-hanke merkitsee sitä, että yhteiskunnalliseen yritykseen lähtevälle kaupungin henkilökunnalle voidaan myöntää ensimmäiseksi sopimuskaudeksi työlomaa. Ensimmäinen sopimuskausi on suunniteltu kolmivuotiseksi ja sen päälle tulee yksi optiovuosi. Jukolaan on tulossa ei-ympärivuorokautista ryhmämuotoista palveluasumista sekä ympärivuorokautista ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Tilaaja tilaa yhteiskunnalliselta yritykseltä todennäköisesti vain hoivapalvelun. Tukipalvelujen kilpailuttamiseen etsitään hankkeessa eri vaihtoehtoja. Yhteiskunnalliseen yritykseen lähtevältä ei ainakaan alkuvaiheessa odoteta erityistä 8 VILKKU 2 / 2011 Projektipäällikkö Outi Teittinen esittelee, miltä perusparannettava Jukola ja siihen liitettävä Impivaara näyttävät arkkitehdin suunnitelmissa. Yhteiskunnallinen aloittanee toimintansa Jukolassa vuoden 2013 alussa. rahallista panostusta. Yritys saa aloittaa Jukolaan peruskorjattavissa ajanmukaisissa tiloissa, joissa on tarkoitus ottaa käyttöön myös uusinta hoito- ja hoivateknologiaa. Jukolan peruskorjaus valmistuu vuoden 2012 loppupuolella ja yhteiskunnallinen yritys aloittanee toimintansa seuraavan vuoden alussa. Miksi kaupungin henkilökunnan kannattaisi lähteä perustamaan yhteiskunnallista yritystä? Koukkuniemi hankkeen ohjausryhmä kirjaa pluspuolia näin: Hoiva- ja hoitopalveluita odottaa entistä suurempi työvoimapula. Yhteiskunnallisessa yrityksessä voidaan kehittää yhdessä uusia malleja, joilla parannetaan henkilökunnan viihtymistä työssään ja hakeutumista alalle. Henkilökunta kantaa vastuun yrityksestä, eikä ole sidoksissa esimerkiksi kaupungin palkkapolitiikkaan. Yhteiskunnallisen yrityksen työntekijät voivat tehdä yrityksestään sellaisen, jonka katsovat parhaiten palvelevan asiakkaitaan ja jonka työilmapiiri ja työolot ovat itselle mieluisat. Yhteiskunnallisesta yrityksestä saa lisätietoa Koukkuniemi hankkeen projektipäälliköltä Outi Teittiseltä, puh Hän on tavattavissa Varpulan ker hohuoneessa kello , Lehtelän ala-aulassa kello ja Urpulan kerhohuoneessa kello Outi Teittinen on mukana myös kaupungin henkilöstöpäivässä Hoiva- ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on tulossa seminaari, joka järjestetään Koukkuniemen Juhlatalossa kello Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin muun muassa Loorassa. Hoitoalan työntekijöiden tehtävistä aiheutuu runsaasti fyysistä kuormitusta. Arjen kiireessä käteviksi todetuista toistuvista työtavoista keho ei välttämättä heti huomaa rasitusta, vaivat kehittyvät vähitellen. Yksipuolinen kuormitus lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä tapaturmariskiä, siksi erilaisiin työasentoihin ja -tapoihin olisi hyvä kiinnittää huomiota ajoissa. Muun muassa hankalat työasennot, potilaiden nostot ja siirrot sekä runsas seisominen ja käveleminen rasittavat hoitajien kehoa. Kuormittuminen kohdistuu erityisesti selkään, niskaan ja hartioihin sekä jalkoihin. Kun kiireen varjolla on ottanut tavakseen kuormittavia työtapoja, niistä on vaikea noin vain päästä eroon, kertoo fysioterapeutti Pipsa Tuominen. Tuominen on ollut mukana Koukkuniemen ergonomiaprojektissa ja tehnyt pro gradu -tutkielman hoitotyön ergonomisista työtavoista. Tuominen tekee nyt potilaiden parissa töitä fysioterapeuttina Rauhaniemen kuntoutusosastolla 24.

9 Jotta työpäivien aikana syntyisi tasapuolisesti kuormitusta eri puolille kehoa olisi omia työasentoja muistettava vaihdella. Tämä neuvo pätee oikeastaan kaikkiin ammatteihin sillä vaihtelua tarvitaan jokapäiväisiin liikeratoihin istuu sitten tietokoneen ääressä tai hoitaa potilaita! Kun hoitaja kävelyttää potilasta tai vanhainkodin asukasta, hänen olisi hyvä muistaa käyttää vuorotellen sekä vasenta että oikeata puolta asukasta tukiessaan. Tai kun hoitaja syöttää potilasta, hänen tulisi olla riittävän lähellä ja lautasen tulisi olla pöydällä, asennon rento, hartiat alhaalla niin ettei selkä kierry. Nosturi avuksi Kuormittavia tilanteita on potilastyössä hyvin runsaasti, koska työhön kuuluu potilaan paikasta toiseen siirtymisten avustaminen. Varsinkin siirrot ovat kuormittavia, koska hoitajat työskentelevät tilanteissa yleensä yksin. Fysioterapeutti Pipsa Tuomisen mukaan Hoitotyön kuormittavat työasennot vaativat jatkuvaa huomioimista TEKSTI RAIJA LINDELL kuormittavuus vähenisi huomattavasti, jos nostoihin käytettäisiin konetta eikä ihmisiä. Nostamisen sijaan tulisi opetella siirtämisen tekniikoita ja käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivia apuvälineitä. Ei ole yksiselitteisiä ohjeita, milloin pitäisi ottaa potilaan siirtoon avuksi nosturi, mutta jos potilasta nostetaan toistuvasti ihmisvoimin olisi parempi käyttää nosturia, Tuominen sanoo. Potilaan siirtäminen ja avustaminen sängyssä, siirtäminen sängystä pyörätuoliin ja takaisin sekä potilaan avustaminen wc-tiloissa ja pukeutumisessa kuormittavat erityisesti silloin, kun avustamiseen sisältyy paljon kumartelua ja kyykistelyä. Tuomisen mukaan hoitajien potilassiirtokoulutuksessa ongelmana on usein se, että ohjattu ja harjoiteltu hyvä työskentelyasento ei siirrykään käytäntöön. Yleensä koulutuksissa harjoitellaan terveiden ja hyvin liikkuvien kurssikavereiden kanssa, eivätkä kaikki neuvot sitten toimi todellisissa Omaan työergonomiaan potilastyössä voi vaikuttaa SOVITA-ohjeella Suunnittele (mitä teet). Ota selvää (miten potilas siirtyy, kontakti potilaaseen). Valmistele (tilanne, apuväline, tarvittava tila). Ilmoita (mitä aiot tehdä, mitä odotat potilaalta). Toimi (ja anna potilaalle aikaa tehdä itse). Arvioi (kuinka siirtyminen sujui). Naima Järvinen pääsi fysioterapeutti Pipsa Tuomisen kanssa kävelylle. Kun hoitaja kävelyttää vanhainkodin asukkaita, hänen olisi hyvä muistaa käyttää vuorotellen sekä vasenta että oikeata puolta asukasta tukiessaan. Näin tukemisesta aiheutuva kuormitus kohdistuu tasapuolisemmin hoitajaan, kannustaa Tuominen. tilanteissa esimerkiksi dementoituneiden tai huonokuuloisten potilaiden kanssa, joilla kehon hallinta on heikkoa, Tuominen sanoo. Hänen mielestään hoitajan olisi tärkeää päästä harjoittelemaan ohjatusti omien potilaiden kanssa. Ulkopuolinen ei voi muuttaa työasentoa, mutta hän voi antaa ohjeita asennon korjaamiseen. Tietysti myös oma asenne työtapojen kehittämiseen vaikuttaa. Tuomisen haaveena on, että hoitotyöpaikoilla olisi työfysioterapeutteja, jotka voisivat keskittyä ohjaamaan hoitotyöntekijöiden työtapoja. Työkenttää riittäisi, sillä tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä ja kulloisenkin hoidettavan mukaan vaihtelevia. Nykyisessä työpaikassani mietimme yhdessä hoitajien kanssa miten uutta potilasta on esimerkiksi järkevää auttaa siirtymään ja kuinka potilaan kanssa olisi toimittava, että samalla kannustettaisiin omatoimisuuteen. Omatoimisuus kuntouttaa On ymmärrettävää, että hoitohenkilökunta tekee useissa tilanteissa kiireeseen vedoten asioita potilaan puolesta. Vanhainkotien asukkaiden ja potilaiden kunto saattaa vaihdella paljon päivän aikana ja se vaikuttaa hoito hen kilökunnan työskentelytapoihin. Pipsa Tuomisen mukaan aamulla jotkut vanhukset saattavat olla hyvinkin omatoimisia, mutta illalla voimat ovat hiipuneet ja he tarvit sevat paljon apua. Suuri osa potilaista ja vanhainkotien asukkaista kuitenkin toivoo, että pääsisi itse liikkumaan, ja he haluaisivat olla omatoi misia. Niinpä pienenkin omatoimisuuden säilyttäminen vaikuttaa potilaan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon, Tuominen muistuttaa. Potilaiden oma toimisuuden huomioiminen siirroissa vaatii hoitajalta aikaa ja kärsivällisyyt tä. Potilasta on ohjattava ja opastettava lyhyin pyynnöin: nouse istumaan, tartu kiinni, siirrä jalkaa. Siirtymisen ohjaamiseen tarvitaan riittävästi aikaa, siinä ei saisi olla kiire. Jos potilas saadaan tekemään mahdollisimman paljon itse, toimii se samalla hänelle itselleen kuntoutuksena ja vähentää hoitotyöstä aiheutuvaa fyysistä kuormitusta. VILKKU 2 /

10 MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Aseptiikan laki ohjaa välinehuoltajaa TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVAT SUSANNA LYLY Osastonhoitaja Reima Oinosen työhuoneen vitriinistä löytyy kiehtova palanen sairaalainstrumenttien ja välinehuollon historiaa. Taitoksia steriloitiin vielä muutama vuosikymmen sitten leikkaussalissa kuumalla höyryllä tupferikipoissa. Haavojen ompeluun käytettävät neulat ovat nykyään kertakäyttöi siä. Ennen niitä säilytettiin teräsrasioissa ja ste riloitiin käytettäviksi uudestaan. Hyllyyn on päätynyt myös nielutuubi, joka saa satunnaisen vieraan kiittämään instrumenttitekniikan kehitystä. Viimemainittu oli yksi syy välinehuoltajan ammatin syntymiseen. Nimi otettiin Suomessa käyttöön 1980-luvulla, jolloin alan koulutus alkoi. Työ oli toki alkanut jo aikaisemmin, mutta pitkään ja yleisesti sairaanhoitajat huolsivat instrumentit. Välineistöä alkoi kuitenkin olla niin paljon, ja se monipuolistui, että huoltamiseen tarvittiin omat ammattilaiset, Oinonen ja välinehuoltaja Soile Lähteenmäki kertovat. Silmäys heidän työpaikallaan Hatanpään sairaalan välinehuollossa kertoo samaa. Erilaisia instrumentteja ja laitteita on kunnioitettava määrä. Välinehuoltajan pitää tuntea jokainen ja tietenkin tietää, miten se huolletaan. Varsinkin tähystystekniikassa, jota Hatanpäällä tehdään paljon, on useita purettavia ja hankalammin puhdistettavia välineitä. Ne vaativat oman erityisosaamisensa. Kaiken tarkoituksena on infektioiden leviämisen estäminen. Potilaiden tutkimuksissa ja hoidossa käytetyt välineet käsitellään niin, ettei niistä aiheudu tartuntavaaraa. Desinfiointi ja sterilointi tapahtuvat erityislaitteilla, mutta välinehuoltaja valvoo niiden toimintaa. Testaamisen jälkeen instrumentit pussitetaan, pakataan ja steriloidaan. Henkilökunta kokoaa Hatanpäällä myös asiakkaiden toiveiden mukaisia sidesettejä. Välinehuoltajalla on aseptinen omatunto Työ alkaa asiakkaan sähköisestä huoltotilauksesta. Kun leikkaussalissa on saatu toimenpide päätökseen, hoitajat lähettävät käytetyt instrumentit kuljetuskärryllä hissillä välinehuoltoon. Vuorossaoleva välinehuoltaja lajit- telee, esikäsittelee ja laittaa instrumentit desinfioivaan pesukoneeseen. Huoltotilaus näkyy päätteellä tietojärjestelmä Geministä. Se ohjaa huoltoprosessia. Huoltoa ja laatua ohjaavat myös toiminnanohjauskäsikirjan tarkat työohjeet, ja välinehuoltotyötä säätelevät monet lait. Aseptiikan laki on tärkein. Siitä ei voi tinkiä tippaakaan, Oinonen korostaa. Välinehuoltajan aseptinen omatunto merkitsee esimerkiksi sitä, että vain yksi ihminen käsittelee välinettä desinfioinnin jälkeen, Lähteenmäki valottaa. 10 VILKKU 2 / 2011

11 Välinehuoltoprosessi = välineiden vastaanotto, lajittelu, esipuhdistus, desinfioiva pesu, kuivaus, tarkastus, pakkaaminen, sterilointi ja toimittaminen asiakkaalle. Aseptinen = pieneliöitä sisältämätön. Aseptiikka = ne menettelytavat, joiden avulla pyritään toimimaan mikrobittomasti, haavojen suojaaminen tartunnalta. Hatanpään välinehuollossa työskentelee osastonhoitajan alaisuudessa 17 välinehuoltajaa, heistä kuusi sivutoimipisteissä Hervannan, Linnainmaan ja Pyynikin terveysasemilla sekä Hatanpään erikoispoliklinikalla ja leikkausosastolla. Hatanpäällä huollettavista välineistä 80 prosenttia tulee omasta talosta. Logistiikka tuo loput muun muassa aluepelastuslaitokselta ja terveysasemilta. Viime vuonna yksikön huoltoprosessin läpi kulki yhteensä tuotetta. Omavalmisteita steriloitiin noin kappaletta. Suksihuoltoa vai rollaattorin korjausta? Hoitoketjun tuiki tärkeä, mutta useimmille näkymätön lenkki on aika monelle myös tuntematon. Välinehuoltajilta on kysytty laakereita pyörätuoliin ja rollaattorin korjausta. Joku saattaa ajatella, että olemme töissä Rukalla tai Levillä. Siellä on myös välinehuoltajia, välinehuoltaja Päivi Savela naurahtaa. Ammattiliitto JHL onkin suunnitellut ni men muuttamista siten, että se kuvaisi työtä paremmin. Tehtävät välinehuoltoyksikössä kiertävät. Kaikki pääsevät tekemään kaikkea. Täällä on todella kivaa olla töissä. Päivät ovat hyvin erilaisia, toiset kiireisiä, Savela luonnehtii. Kollega Marjo Perera vakuuttaa myös viihtyvänsä hyvin ja kiittelee hyvää työyhteisöä. Tämä ei ole kevyttä työtä, mutta työyhteisöllä on suuri merkitys, Soili Lähteenmäki tähdentää. Ilmapiiri on keskusteleva. Tulee mielipiteitä ja ehdotuksia, joiden kautta työ voi kehittyä, osastonhoitaja Reima Oinonen lisää. Yhteisiä tuokiota ja palavereja on usein. Seuraavan päivän työt ja henkilöstöasiat käydään läpi päivän peilissä. Sijainen Aino Hartikainen arvostaa sitä, että työtä saa tehdä rauhassa ulkopuolisilta häiritsijöiltä, jotka työllistävät henkilökuntaa ja vartijoita joissakin terveydenhuollon yksiköissä. Savela sanoo, että välinehuoltajan täytyy pitää näpräämisestä. Silloin saa työn ilon. Työ on todellakin tarkkaa ja vaatii huolellisuutta. Aseptinen ketju ei saa katketa missään vaiheessa. Kiire ei täällä koskaan näy lopputuloksessa. Välinehuoltajat työllistyvät hyvin Välinehuoltajakoulutusta järjestää Tampereella TAKK. Opiskelijat suorittavat työharjoittelun Hatanpään välinehuollossa, joka myös ottaa vastaan ammattitutkintonäyttöjä. Noin vuoden kestävä alan koulutus perehdyttää opiskelijat väline huollon prosessiin. Lisäksi opiskellaan muun muassa mikrobiologiaa, anatomiaa ja atk:ta. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon on Suomessa suorittanut kymmenisen henkilöä, joista Soile Lähteenmäki on yksi. Koulutus antaa syventävät tiedot infektioiden torjunnasta, työn johtamisesta ja taloudesta. Työllisyystilanne on hyvä. Kaikki eivät ehkä työllisty Tampereella sataprosenttisesti. Tästä etelämmäksi kaikki työllistyvät hyvin, ja pohjoisessa on huutava pula välinehuoltajista, Soile Lähteenmäki ja Reima Oinonen tietävät. Osastonhoitaja Reima Oinonen esittelee tupferipyttyä, jollaisessa ennen steriloitiiin taitoksia leikkaussalissa. Välinehuoltajat Marjo Perera ja Aino Hartikainen työssään Hatanpään välinehuollossa. Infektiovälineiden huoltamiseen tarvitaan erityisvarustus, johon kuuluu visiiri suojaamaan kasvoja roisketartunnoilta. Päivi Savela ottaa vastaan leikkaussalista tullutta lähetystä. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon on Suomessa suorittanut kymmenisen henkilöä, joista Soile Lähteenmäki on yksi. Koulutus antaa syventävät tiedot infektioiden torjunnasta, työn johtamisesta ja taloudesta. VILKKU 2 /

12 Aito vuorovaikutus tuo huumoria hoitotyön arkeen TEKSTI MINNA PAJUNEN Huumori on ikäihmisten hoitotyössä vähän käytetty voimavara. Huumori tuo arkeen iloa ja sen avulla kiperistäkin tilanteista voi selviytyä. Huumori on kuitenkin kaksiteräinen miekka, sillä se voi herkästi kääntyä pilkaksi, joka loukkaa kohdettaan. Hoitotieteen professori Arja Isola Oulun yliopistosta oli helmikuussa puhumassa laitoshoidon ja kotihoidon työntekijöille huumorin merkityksestä hoitotyön arjessa. Tilaisuuden järjesti Kulttuurikaari-hanke. Huumori on kulttuurisidonnaista ja siksi se vaatii hyvää kanssaihmisten tuntemista ja tilannetajua. Isola rohkaisi ikäihmisten kanssa työskenteleviä ottamaan koko persoonansa käyttöön. Tiukasti ammattiroolinsa taakse piiloutuvan hoitajan on vaikeaa olla luontevasti hauska. Ihmisarvon kunnioittamisen periaatteeseen kuuluu muun muassa totuuden, rehellisyyden ja aitouden kunnioittaminen sekä hoidettavan hyvinvoinnin edistäminen. Vanhoilla ihmisillä on hyvin laaja elämänkokemus ja he toivovat voivansa kohdata hoitajansa tasavertaisena ihmisenä. Sama pätee työkavereiden keskinäisessä huumorissa. Sekin perustuu toisen ammattilaisen kunnioittamiseen, Arja Isola painotti. Kateus kuihduttaa Hoitotieteen professori Arja Isolan mukaan usein erityisesti naisvaltaisissa työyhteisöissä keskinäinen kateus kuihduttaa huumorin. Kadehtimisen sijaan työntekijöiden tulisi ymmärtää, etteivät työkaverin taidot ole muilta pois, vaan ne ovat koko työyhteisön voimavara. Ikääntyneiden parissa työskentelevien tulisi kiinnittää huomiota myös omaan jaksamiseensa. Välillä on hyvä pysähtyä peilin eteen miettimään, millaisella mielialalla tekee työtä. Murheet ja väsymys vaikuttavat työskentelyyn, mutta jos hoitotyö nähdään vain suorituksina, niin itsetutkiskelu on paikallaan. Asenteen tarkistamisessa kannattaa lähteä omista vahvuuksista ja taidoista ja ajatella puutteita kehitettävinä asioina, joihin voi vaikuttaa. Taitava huumori voi parhaimmillaan tuoda ikäihmisen elämään toivoa ja elinvoimaa sekä edistää hänen terveyttään. Huumori voi ilmetä hoitolaitoksen arjessa monella tavalla. Ikäihminen saattaa kokea hyvin voimauttavana tilanteen, joka ulkopuolisen silmissä voi näyttää merkityksettömältä. Huumoria voi löytää ikääntyneiden tarinoista ja joskus kannattaa kuunnella rivien välitkin. Toivon, ettette työskentele vanhusten kanssa rutiininomaisesti, vaan muistatte aina, että te olette heidän elämänsä tärkeimmät ihmiset. Kun ikäihmisen elämän perusasiat ovat kunnossa ja olo turvallinen, myös huumorille on tilaa. Antakaa arvo itsellenne työstä, jota teette. Jos itse ei pysty arvostamaan työtään, niin ei sitä kukaan muukaan arvosta, Arja Isola muistutti. Huumorin kulmakivet Kanssaihmisten elämäntarinan ja luonteen tunteminen. Ammattirooleista irtautuminen ja aito vuorovaikutus. Oman asenteen ja kehitysmahdollisuuksien tutkiminen. Oman työn arvostaminen. Hoitotieteen professori Arja Isola muistutti, että huumori edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä. Huumorin avulla voidaan käsitellä kipeitäkin aiheita, mutta huumorin käyttö vaatii rohkeutta olla oma itsensä. 12 VILKKU 2 / 2011

13 LIIKUNTAPALVELUJEN AMMATTILAISET Kuntoliikunnan ammattilaiset Pia Kaario (vas.) ja Minna Niemelä ovat vetäneet erilaisia jumppia 60+ -ikäryhmille jo vuosien ajan. Kaikki liikunta on aina ehdottomasti kotiin päin. Tätä työtä tehdessä pysyy fyysisesti hyvässä kunnossa ja mieli on virkeä. Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat Pia Kaario ja Minna Niemelä ovat työskennelleet erityisryhmien parissa usean vuoden ajan. Kaario tuli taloon 1999 ja syksyllä alkaa kahdestoista vuosi samaisessa työssä. Niemelä aloitti työt uinninvalvojana vuonna 1990, ja siirtyi erityisliikunnan puolelle Pääasiallisesti naisten työ pitää sisällään senioriryhmien liikunnanohjausta, mutta myös muita erityisryhmiä. Emme ohjaa pelkästään ikäisiä, vaan myös neuro-, reuma- sekä sydänsairauksia sairastavia, Niemelä sanoo. Liikunnanohjaajia on erityisliikunnan puolella 10. Jokaisella ohjaajalla on erilainen viikkoohjelma. Erityisryhmienliikunnanohjaus sisältää erilaisia liikuntalajeja. On kunto- ja tuolivoimistelua, step-jumppia, venyttelyä, vesivoimistelua, kuntosaliohjausta, tanssia ja soutuspinningiä. Tarjonta on hyvin monipuolista ja joka ohjaajalla on toki omat painotuksensa, Niemelä toteaa. Ohjaajien viisipäiväiseen työviikkoon sisältyy yhteensä 20 ryhmää. Jaksaako kuntoilua harrastaa vielä omalla vapaa-ajallakin? Kyllä, peruskuntoa ylläpidetään säännöllisesti myös vapaa-ajalla. Olisi hienoa jos lihashuolto, kuten esimerkiksi hieronta kuuluisi luontaisetuna työnantajan puolesta, Kaario tuumii. Lihashuolto ja liikunta vapaa-ajalla kuuluvat tähän olennaisesti. Tässä työssä on pidettävä kropasta huolta, Niemelä painottaa. Ikääntyviä on kannustettava liikkumaan enemmän Vireyttä ja pitkää ikää senioriliikunnasta TEKSTI JUKKA KOIVULA Kaikki liikunta on kotiin päin! Kaario ja Niemelä kiittelevät yksissä tuumin työnsä itsenäisyyttä. Myös työn liikkuvuus ja ihmisten kanssa tekemisissä oleminen saavat kiitosta. Tässä työssä on hienoa se, että saa itse vaikuttaa oman viikko-ohjelmansa sisältöön ja näin työn mielekkyys säilyy, kertoo Niemelä. Uusia ideoita jumppiin haetaan koulutuksista, joita kaksikko kiittelee laadukkaiksi. Myös välineistöä saadaan täydennettyä tarpeen niin vaatiessa. Tällä hetkellä varastosta löytyy käsipainoja, kuminauhoja sekä keppejä ja palloja, joilla kaikilla saadaan vaihtelua tunneille. Kuntosalit ovat myös hyvin varusteltuja. Kaikki liikunta on aina ehdottomasti kotiin päin. Tätä työtä tehdessä pysyy fyysisesti hyvässä kunnossa ja mieli on virkeä, Kaario kiittelee. Ainoa yksittäinen miinus on lomajärjestelyt. Syyskaudella ei ole mahdollista saada vapaata ja keväällä lomaa on vain viikko. Muut lomapäivämme pidämme ohjaustaukojen aikana. Kokonaisuudessaan työ on kuitenkin ehdottoman plussamerkkistä. Työskentely on vapaata, itsenäistä ja motivoivaa. Kannustamme liikkumaan Ikäihmisten määrä kasvaa kaiken aikaa ja samalla myös liikunnanohjaajien määrä on nousussa. Kaario ja Niemelä toivovat, että myös liikuntapaikkoja lisättäisiin etenkin kaupungin itäpuolelle. Lisäksi ikäihmisten liikuntamahdollisuuksista tiedottamista tulisi parantaa. Tampereen kaupunki on ollut aina vireä liikunta-asioissa, ja toivottavasti näin on jatkossakin. Tiedotuksessa sen sijaan olisi kohentamisen varaa. Olisi hyvä kertoa vaikkapa eläkkeelle jääville kaupungin työntekijöille laadukkaista 60+ -liikuntaryhmistä, Kaario ehdottaa. Ikäihmisten olisi suositeltavaa liikkua vähintään kolme kertaa viikossa sykettä nostaen ja hengästyen, Niemelä vahvistaa. Jatkuva hintojen nousu kuitenkin saattaa pahimmillaan johtaa jopa siihen, että vähävaraisimmat ikäihmiset jättävät liikuntapalvelut väliin rahapulan vuoksi. Eläkkeet ovat pieniä, mutta se ei saa johtaa siihen, ettei olisi varaa liikkua. On koko kaupungin etu, jos ikäihmiset pitävät terveydestään huolta. Sen, mitä maksetaan liikuntapalveluista, säästetään moninkertaisesti sosiaali- ja terveysmenoista. Jos hinnat nousevat jatkuvasti, osallistujamäärät vähenevät, Niemelä arvioi. Hyvä idea olisi ottaa käyttöön paljousalennukset, jolloin ihmiset liikkuisivat useamman kerran viikossa, Kaario ideoi. VILKKU 2 /

14 Tarmo Kaikkosen harrastus on osin vaatesuunnittelua, kun hän tekee kynäruiskulla maalauksia ja logoja myös kankaille. Kynäruiskumaalauksessa luovuuden saa päästää valloilleen. Arkisetkin esineet muuntuvat Kaikkosen käsissä pieniksi taideteoksiksi. Värikästä taidetta kynäruiskulla TEKSTI MARI TIENSUU KUVAT SUSANNA LYLY Mikäli näet tamperelaisessa liikkeessä tai ravintolassa taidokkaasti maalatun ja yksityiskohdiltaan värikkään seinän, niin katselet luultavasti Tarmo Tare Kaikkosen teosta. Nuori taiteilija on nimittäin maalannut muiden muassa näyttävän Tampere-aiheisen seinän Nekalan Löytöliiterille. Pensselit ja paletit eivät kuitenkaan ole Kaikkosen tärkeimmät työvälineet, vaan hän on kynäruiskutaiteilija. Kynäruiskumaalaus ei ole Suomessa kovin tunnettu taiteenlaji. Siihen tarvitaan piippumainen ilmasivellin sekä pieni kompressori. Maalin määrää ohjataan ilmanpaineen avulla. Helppoa se ei ole, sillä peukalolla täytyy hallita ilmanpaineen säätöä. Samalla on pidettävä silmällä oikeaa etäisyyttä ja työhön jo kertynyttä väriä. Tukea kädelle ei saa mistään, joten kehonhallinnalle on myös tarvetta. Tekniikkaa hallitsematon saa hädin tuskin nimeään kirjoitettua ilmasiveltimellä, kuten toimittaja sai todeta. Ohjaustyötä nuorten projektissa Vuoden alusta kynäruiskumaalaus sai rinnalleen kiinnostavia haasteita, kun Tarmo Kaikkonen aloitti työt Tampereen kaupungilla. Sosionomiksi maalaustöiden ohella opiskellut mies pääsi vuoden mittaiseen pestiin ohjaajaksi Nuorten työpaja -projektiin. Pyrimme hankkimaan työharjoittelupaikkoja vuotiaille tamperelaisille. Mukana olevat nuoret ovat työttömiä työnhakijoita, ja isoin osa asiakkaistamme ohjautuu meille TEtoimistojen kautta. Lisäksi teemme yhteistyötä sosiaalitoimen, ammattiopistojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, Kaikkonen kertoo. Neljästä kuuteen kuukautta kestäviin harjoitteluihin hankkeen ohjaajat etsivät yrityksiä työnantajiksi. Myös kaupungin eri yksiköt ovat olleet merkittävästi mukana tarjoamassa harjoittelupaikkoja. Nuorten verkostotyöpaja -projekti toimii Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) alaisuudessa. Typasta palvelun tilaa osaamis- ja elinkeinolautakunta. Erityistä projektissamme on se, että harjoittelujen aikana nuorille järjestetään kahdeksan ohjauspäivää. Pajapäivässä pyrimme 14 VILKKU 2 / 2011

15 Kynäruiskumaalaus vaatii kärsivällisyyttä ja vakaata kättä. vahvistamaan nuorten työelämä- ja vuorovaikutustaitoja sekä itsetuntemusta. Työn haasteet liittyvät Kaikkosen mukaan ohjaustyöhön: nuorten kanssa ei ole aina aivan helpointa työskennellä. Suuri ongelma tämä ei kuitenkaan ole, sillä nuori mies tulee yleensä hyvin juttuun kaikkien kanssa. Nuorten erilaisuus on toisaalta myös voimavara. Heidän kanssaan näkee elämän eri puolia. Kaikkein paras tunne tulee siitä, kun oman panoksen tuloksena nuorelle tulee into työntekoon, ja löydetään yhdessä polku työelämään. Kaupungin hankkeesta menestykseen Tarmo Kaikkosen ura kynäruiskutaiteilijana lähti alkuun kaupungin hankkeesta. Vuonna 1999 oma ala ja elämän suunta olivat vielä hakusessa 15-vuotiaalla Kaikkosella. Hän päätyi mukaan Tampereen kaupungin kesätyöprojektiin. Pääsimme kaverini kanssa Tuusulaan ammattilaisen luo opiskelemaan kynäruiskumaalausta. Maalasimme kesän aikana polkupyöriä, joista kaksi saimme lahjoittaa presidenttiparille Kultarannassa. Joitain vuosia myöhemmin tapasin Tarja Halosen uudelleen, ja sain kuulla että pyörät ovat olleet käytössä Naantalissa. Kesätyöprojektin myötä taiteellinen Kaikkonen jäi koukkuun kynäruiskumaalaukseen. Muutaman vuoden ahkeralla opettelulla hän sai hankittua jo kiitettävät taidot. Pikku hiljaa tilauksia ja taskurahaa alkoi kertyä yhä enemmän. Viimeistään siinä vaiheessa, kun yritystilaukset lisääntyivät, alkoi ajatus omasta yrityksestä tulla ajankohtaiseksi. Pari vuotta sitten perustinkin TareBrushin. Tähän päivään mennessä Kaikkonen onkin tehnyt jo valtavan määrän erilaisia töitä. Tekniikka sopii kaikenlaisille materiaaleille, joten maalauksia hän on tehnyt muiden muassa kankaalle, seinille, iholle, kengille, kameroille ja koruille. Lisäksi Kaikkonen on päässyt myös puhujaksi nuorille suunnattuihin kampanjoihin, joissa hän omalla esimerkillään pystyy osoittamaan, että uskolla ja tahdolla voi päästä pitkälle. Tulevaisuudessa tarkoitus olisi tehdä yhteistyötä myös Kuusikon perhetukikeskuksen kanssa, joka kuuluu lastensuojelun avohuollollisiin tukitoimiin. Ajatuksena on järjestää luovan toiminnan ryhmä nuorille. Kynäruiskumaalaus on puhtaasti luova ja inspiraatiolähtöinen harrastus. Se vaatii hermoja, pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja vakaata kättä, Kaikkonen luettelee. Kaikkonen on iloinen työstään kaupungilla. Erilainen päivätyö ruokkii inspiraatioita. Toisaalta omasta yrityksestä ja sen tuomasta laajasta verkostosta on ollut hyötyä taas ohjaajan työssä. Harjoittelupaikkoja etsiessä on jo tiennyt yrityksiä, joihin voi soittaa. Taiteen tekemisessä on hienoa se, että pystyy toteuttamaan itseään. Se on myös terapeuttista, kun maalaamisen avulla saa purkaa tunteita ja viestiä ajatuksiaan. Onnistumiset ovat osoittaneet, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä. VILKKU 2 /

16 Tampereen kaupungin uusi tietohallintojohtaja, diplomiinsinööri Jarkko Oksala kertoo, että tietohallintoyksikön tahtotila tulee olemaan Parasta palvelua. Jarkko Oksala on uusi tietohallintojohtaja Tampereen kaupungin uusi tietohallintojohtaja diplomi-insinööri Jarkko Oksala, 41, aloitti maaliskuun alussa työnsä. Hän pitää uutta tehtäväänsä laaja-alaisena ja mielenkiintoisena mahdollisuutena. Koen että minulla on paljon annettavaa tässä asiassa. Vahvuuksiani ovat alan laajaalainen ja monipuolinen kokemus sekä halu ymmärtää kokonaisuuksia. Tietohallintojohtaja on esimies 30 työntekijän tietohallintoyksikössä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muiden muassa valmistella tietohallintoon liittyvät asiat päätöksentekoa varten sekä vastata päätösten käytännön toteutuksesta, tietohallinnon linjauksista, kuten asiakkuuksien määrittelystä ja tarjottavista tieto- ja viestintätekniikan palveluista. Kaupungin tietohallinnossa on viime vuoden aikana viety paljon muutoksia läpi. Ensimmäisiä tehtäviäni on kasata palapeli yhteen, hahmotettava nykytila ja kokonaisuus, luotava kontaktiverkosto ja tehtävä kokonaissuunnitelma. Työ tulee olemaan strategista johtamista sekä valintojen ja ratkaisujen tekemistä, Oksala arvioi. Tietohallintoyksikkö vastaa Tampereen kaupunkikonsernin yhteistyöstä, jonka avulla tieto ja viestintätekniikka (tvt) saadaan tukemaan palvelujen järjestämistä, tuottamista ja johtamista sekä näiden kehittämistä. Tietohallintoyksikkö on tässä organisaatiossa mahdollistaja, ei pelkkä tukitoiminto. Meidän on pystyttävä mahdollistamaan asioita entistä paremmin ja tuomaan kilpailuetua sekä tätä kautta lisäämään tuottavuutta, Oksala sanoo. Hänen mielestään on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisen kuvan tietohallinto antaa palveluistaan, henkilöstöstään ja laitteistaan. Tahtotilamme tulee olemaan Parasta palvelua. Jos meidät mielletään tämän mielikuvan alle, olemme onnistuneet. Henkilöstönsä johtajana Oksala haluaa olla helposti lähestyttävä. Johtamisessa hän sanoo olevansa tavoitteellinen: tekemiselle on asetet tava tavoitteet ja tekijöille selkeät roolit ja vastuut. Kannustan yritteliäisyyteen ja vapauteen omalla tontilla: annan tekemisen vastuuta asiantuntijoille ja he saavat itse löytää polut ja ratkaisut. Mottoni tekemiselle ja toiminnalle on jo vuosia ollut: Just do it! Jarkko Oksala on aikaisemmin työskennellyt vanhempana asiantuntijana tietohallintoalaan erikoistuneessa Sofigate Oy:ssä Tampereella ja eri ICT-johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä. Hän on syntyisin tamperelainen ja asuu perheineen Ylöjärvellä. Pidän huolen siitä, että ehdin tehdä muutakin kuin töitä. Balanssi työn, perheen sekä vapaa-ajan välillä on tärkeä. Vapaa-aika kuluu perheen ja urheilun parissa. Olen myös käsillä tekijä ja pidän rakentamisesta, jossa saa näkyvää aikaiseksi. Mielestäni vapaa-ajallakin on hyvä olla erilaisia projekteja, kertoo Oksala, joka on rakentanut muun muassa omakotitalon perheelleen. Toimi Jaatinen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantojohtajaksi Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta valitsi helmikuussa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantojohtajan virkaan museotoimenjohtaja Toimi Jaatisen. Hyvinvointipalvelujen johtosäännön mukaan hyvinvointipalvelujen tuotantoalueita johtavat johtokuntien alaisena toimivat tuotantojohtajat. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantojohtajan virkaan haki määräajassa 25 henkilöä, joista yksi oli ilmoittanut suostumuksensa. Näistä neljä henkilöä haastateltiin. Kelpoisuusvaatimuksena tuotantojohtajan virkaan oli ylempi korkeakoulututkinto sekä johtamiskokemus. Eduksi viranhaussa laskettiin toimialan monipuolinen tuntemus, näytöt tuloksellisesta kehittämisestä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä talousosaaminen. Yksi hakija ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia. 16 VILKKU 2 / 2011

17 Muutokset organisaatiossa vähensivät henkilöstön määrää TEKSTI PASI LAINE Vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen mukaan Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2010 viimeisenä päivänä työntekijää. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden henkilöstömäärä laski selvästi, 623 henkilöllä ( henkilöstömäärä oli henkilöä). Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelevän henkilöstön määrä oli vuoden 2010 lopussa Vakinaisen henkilöstön määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna 771 työntekijällä (2009: ). Laskun taustalla oli erityisesti Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhdistyminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa alkaen. Lisäksi tietotekniikkakeskuksen liikkeenluovutuksen myötä suurin osa tietotekniikkakeskuksen henkilöstöstä siirtyi kaupungin ulkopuolisten toimijoiden palvelukseen alkaen. Liki kolme neljäsosaa (73 prosenttia) henkilöstöstä työskenteli hyvinvointipalveluissa, 17 prosenttia liikelaitoksissa, 4 prosenttia aluepelastuslaitoksella, 4 prosenttia konsernihallinnossa sekä 2 prosenttia konsernipalveluissa. Kolme neljästä (74 prosenttia) kaupungin työntekijästä oli naisia. Henkilöstön keski-ikä pysyi edellisvuoden tasolla. Koko henkilöstön keski-ikä oli 2010 vuoden lopussa 44,9 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä sen sijaan nousi 46,8 vuoteen kun se vuotta aiemmin oli 46,6. Henkilöstön sairauspoissaolot laskivat lievästi edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstön sairauspoissaolopäivät kalenteripäivissä olivat 18,2 päivää henkilötyövuotta kohden kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 18,4 päivää per henkilötyövuosi. Vuoden aikana toteutettiin myös Kunta10-työhyvinvointitutkimus, nyt jo viidennen kerran. Vastaajia oli kaiken kaikkiaan ja vastausprosentiksi muodostui 71. Henkilöstökulut olivat vuonna ,2 miljoonaa euroa. Tästä palkkojen osuus oli 439,3, eläkekulujen 113,6 sekä muiden sivukulujen 25,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 talousarvioon tehdyt henkilöstösäästövelvoitteet saavutettiin koko kaupungin tasolla. Kun Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstökulut vähennetään vuoden 2009 tilinpäätöksestä, laskivat henkilöstökulut 1,3 miljoonaa euroa. MARIANNE RINTALA Valtakunnallinen Suomi Puhtaaksi -kampanja haastaa kaikki suomalaiset mukaan siivoustalkoisiin tänä keväänä. Kampanjan tavoitteena on siivota Suomi talkoilla toukokuun 6. päivänä. Mukaan yritetään houkutella yli suomalaista. Suomi puhtaaksi päivässä! -kampanja kokoaa kaikki kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt, viranomaiset, opiskelijat, koululaiset ja yksityiset kansalaiset toimimaan yhdessä puhtaamman Suomen puolesta. Tempaus on osa maailmanlaajuista liikettä Let s Do It!, jonka tavoitteena on siivota koko maailma. Kampanja on toteutettu onnistuneesti jo kuudessa Euroopan maassa: Virossa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Romaniassa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka haastaa suomalaiset osallistumaan kampanjatoimintaan ja siivoustalkoisiin. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen puolestaan haastaa kaikki Suomen kunnat yhteistyöhön kampanjaan. Haasteen vastaanottavat joukko tunnettuja suomalaisia viedäkseen sen kotiseudulleen; vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar, näyttelijä Jani Toivola, muusikko Yona, Turun Linnateatterin johtaja Mikko Kouki ja Munamies. Kampanjan suojelijana toimii Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Suomessa kampanjan järjestää tamperelainen voittoa tavoittelematon yhdistys Green Earth ry. Nasima Razmyar (vas.), Saara Saarteinen ja Timo P. Nieminen haastavat kaikki mukaan Suomi puhtaaksi päivässä -kampanjaan. Lähde mukaan Suomi Puhtaaksi -siivoustalkoisiin! Kampanjaa tukevat ympäristöministeriö ja sisäasiainministeriö. Kumppaneiksi toivotaan mediaa ja järjestöjä sekä tukijoiksi yritysmaailmaa. Mukana kampanjassa on Metsähallitus ja Tampereen Tosi siisti Tampere -hanke. Pormestari Timo P. Nieminen käynnisti Tampereen siisteyskampanjan vuonna Siitä lähtien Tampereella on järjestetty vuosittain Koko kaupungin siisteystalkoot. Tampereen kaupunki on omalla panok sellaan mukana tukemassa ja toteut ta massa Suomen historian suurinta ympäristön puhtauskampanjaa Suomi Puhtaaksi päivässä! Tämä tarkoittaa siisteyskampanjan liittämistä Suomi Puhtaaksi päivässä kampanjaan. Tästä syystä tänä keväänä Tampereella talkoillaan suuremmin kuin koskaan. Pormestari Nieminen haastaa mukaan kaikki kaupunkilaiset, yhdistykset, seurat, yritykset, oppilaitokset, päiväkodit ja koko kaupungin henkilöstön. Keskustan alueen siisteystalkoot järjestetään 2. toukokuuta ja Koko kaupungin siisteystalkoot 7. toukokuuta. Tampereella talkooilmoittautuminen alkaa viikolla 11. Lisätietoja: projektipäällikkö Saara Saarteinen, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi VILKKU 2 /

18 Kunta-alan vuoden 2011 palkankorotuksista sopimus Kunta-alan sopimukset vuoden 2011 palkankorotuksista allekirjoitettiin Helsingissä Ratkaisun myötä vuosien virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa edelleen kuluvan vuoden loppuun. Neuvottelutulos koskee vuoden 2011 palkankorotuksia. Palkkoja tarkistetaan kaikilla sopimusaloilla, myös Tehy ry:n jäsenillä alkaen seuraavasti: 1. yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,2 %:a ja 2. joko 0,8%:n, 1 %:n tai 2 %:n suuruisella paikallisella järjestelyerällä 3. sopimusalakohtaisella kertaerällä. Yleiskorotus Yleiskorotus koskee samansuuruisena koko henkilöstöä. Korotus nostaa vastaavasti myös sopimusten palkkahinnoittelujen alarajoja. Myös vähimmäispalkka nousee. Se on alkaen 1.467,40 euroa kuukaudessa. Yleiskorotukset hoidetaan keskitetysti. Paikallinen järjestelyerä Paikallinen järjestelyerä on vähintään 0,8 prosenttia. Se voi nousta joko 1 tai 2 prosenttiin riippuen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärän kehityksestä. Vuoden 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrää verrataan vuoden 2006 tasoon koko maassa. Jos henkilöstön kokonaismäärä on pysynyt ennallaan tai laskenut, järjestelyerän suuruus on 2 prosenttia, mikäli kokonaismäärä on kasvanut keskimäärin enintään 1300 per vuosi, järjestelyerän suuruus on 1 prosentti. Jos siis jompikumpi näistä toteutuu, se korvaa edellä mainitun 0,8 prosentin järjestelyerän. Erän toteutuminen vahvistetaan sopijaosapuolten toimesta Helsingissä, ja asia selviää vasta huhti-toukokuussa. Paikallisen järjestelyerän suuntaamisesta käydään kevään aikana neuvottelut työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä. Tämän jälkeen henkilöstöjaosto päättää erän suuntaamisesta. Varsinaiset henkilötason ratkaisut toteutetaan yksiköissä. Kertaerä Kertaerän suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), Teknisen sopimuksen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on 100 euroa. Opetushenkilöstön sopimukseen (OVTES) kuuluvilla 140 euroa ja lääkärisopimukseen kuuluvilla (LS) 250 euroa. Kertaerä maksetaan toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksetaan henkilölle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja se on jatkunut keskeytymättä saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Henkilölle, jolle ei makseta lainkaan palkkaa toukokuulta 2011, kertaerää ei makseta lainkaan. Lisätietoja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta: Yleiskirje 5/11 Tampereen kaupunki ehdolla Kestävän kehityksen kaupungiksi Global Award -organisaatio on poiminut Tampereen kaupungin hakemuksen ehdokkaaksi kilpailussa, jossa voittaja palkitaan Vuoden 2011 Kestävän kehityksen kaupungiksi. Organisaatio jakaa vuosittain kansainvälisen kestävän kehityksen palkinnon, Globe Sustainable City Awardin. Tänä vuonna palkinto myönnetään kaupungeille, jotka käsittelevät kestävää kehitystä kokonaisvaltaisesti. Kilpailun osanottajien toivotaan esittävän uusia tapoja käyttää resurssejaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Voittaja julkistetaan Tukholmassa 28. maaliskuuta Tampereen lisäksi hakijoiden joukosta on valittu ehdokaskaupungeiksi Araçuaí, Brasiliasta, Murcia, Espanjasta, São Paulo, Brasiliasta ja Songpa Etelä- Koreasta. Kilpailuhakemuksessaan Tampere painottaa, että asukkaiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen on osa kestävää kehitystä. Asukkaat tuntevat asuinalueensa ja tuovat arvokasta tietoa asioiden käsittelyyn. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ja yhdessä tekeminen luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät sosiaalista pääomaa. Alueelliset työryhmät Alvarit ovat vuorovaiku tuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Tampereella toimii neljä työryhmää. Lisäksi Keskusta-Alvari toimii Facebookissa. Osallistujat on vapaaehtoisia yksittäisiä henkilöitä tai yhdistysten edustajia. Kaupunginhallitus nimeää työryhmät. Työryhmien kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Hakemuksessa todetaan, että kaupunki saa tarvitsemiaan alueita koskevia tietoja asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Alvarit ovat yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa järjestäneet onnistuneita seminaareja, tapahtumia ja kokoontumisia. Alvari-ryhmät ja niiden yhteistyö kaupungin hallinnon kanssa on toimintatapana uudenlaista Suomessa ja myös koko Euroopassa. Tampereen kuntademokratiayksikkö seuraa eurooppalaisen osallistumismallien kehitystä olemalla osa eurooppalaista osallistumisverkostoa. Se on kumppanina ecitizen2 EU-hankkeessa, jossa osallistumisen hyviä käytäntöjä jaetaan. 18 VILKKU 2 / 2011

19 Sammuta valot lauantaina Maailman tunnetuimpien maamerkkien valot sammutetaan maaliskuun viimeisenä lauantaina, kun miljoonat ihmiset tempaisevat yhteisen maapallomme puolesta.maamerk kien joukosta löytyy sekä arvokkaita maail man perintökohteita, upeita luonto koh teita että maailman kor keimpia rakennuksia. Earth Hour -tuntia vietetään kello Valojen sammuttaminen on symbolinen ele ilmaston ja ympäristön puolesta. Tarkoituksena on sammuttaa valaistukseltaan näyttäviä kohteita. WWF suosittelee, että valaistus sammutetaan vain sellaisissa kohteissa, joissa sammuttaminen ei vaaranna yleistä turvallisuutta. Tampere osallistuu Earth Houriin jo kolmannen kerran. Keskustori pimenee Maapallon tunniksi eli kello Ohjelmaa on jo kello 15 alkaen ympäristötietokeskus Moree nian ilmastosuunnistuksesta ja päättyen puo liltaöin jatkopaikoissa. Myös Vanhassa kirkossa on ohjelmaa kello Keskustorilla on myynnissä vegaanilättyjä ja kasvishernekeittoa. Lisäksi Vegaaniliitto maistatuttaa keksejä ja Tampereen URSA näyttää sään salliessa tähtiä. Earth Hour tunnin ajaksi valot sammutetaan muun muassa Tukholman kuninkaanlinnassa. Myös isot monumentit, kuten Eiffel-torni Pariisissa, Intian portti Delhissä, Kristus-patsas Rio de Janeirossa ja Taipei 101 -torni Taiwanissa pimentävät valaistuksensa. Suomessa julkisivu- ja koristevaloja sammutetaan muun muas sa seuraavissa kohteissa: Helsingin Tuomiokirkko, Kansallisteatteri, Tampereen tuomiokirkko, YLEn Pasilan linkkitornin valot lentoestevaloja lukuun ottamatta sekä Helsingin energian sähkötalon koriste- ja logovalot. Lisätietoja: Suomi KIITOKSIA Lämmin kiitokseni kaikille työtovereilleni ja yhteistyötahoilleni antoisista, liki 35:stä kukkivasta vuodesta aloitin toimettomat päiväni. Ritva Lemblin Sydämellinen kiitos muistamisesta ja yhteisistä työvuosista. Lämpimin ajatuksin Erkki Majamäki VILKKU 2 /

20 Henkilöstöpäivä toukokuussa Hakametsän jäähallissa Kaupungin henkilökunnan yh teistä henkilöstöpäivää vietetään keskiviikkona 11. toukokuuta 2011 kello Hakametsän jää hallissa. Henkilöstöpäivässä on luvassa monipuolista ohjelmaa jaksamisesta ja itsensä hoitamisesta. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä viih t y minen. Tapahtuman pääesiin tyjänä nähdään iki-ihana Paula Koivu nie mi, joka esiintyy jäähallin pää lavalla kahteen otteeseen alkaen kello 16 ja Henkilöstöpäivässä esittäytyvät tuttuun tapaan myös kaupungin omat yksiköt ja erilaiset hankkeet. Tapahtumassa nähdään muun muassa ECO 2 -hanke, Asuntomessut, Työväenopisto, Taideverstas Wärjäämö, tietohallinto, Tampereen Vesi, Aluepelastuslaitos, Asiakasohjaus Luotsi, Tredea, kuntademokratiayksikkö, Siisti Kaupunki -hanke, Koukkuniemi hanke, ympäristösuojelu ja metsäosasto. Tilaisuudessa ovat paikalla myös kaupungin ylin johto ja päättäjät henkilöstön tentattavana. Liikuntapalvelun henkilöstö huolehtii tapahtuman liikunnallisesta osuudesta. Museopalvelut esittelevät kaupungin kulttuuritarjontaa. Ohjelmalavalla nähdään kaupungin omia kykyjä sekä stand up -komiikkaa. Karaoke-lavalla kultakurkut pääsevät näyttämään laulutaitojaan. Tilaisuudessa on myös välipalatarjoilu. Tapahtumassa on myös mahdollisuus pieneen hem mot teluhetkeen. Tam pereen am mat tiopiston opiskelijat tekevät pienimuotoisia kauneushoitoja ja antavat pukeutumis neuvontaa. Nekalan urheiluhierojakoulun opiskelijat antavat niska- ja hartiahierontaa sekä opastusta vaivojen hallintaan. Tullinkulman Työterveys neuvoo terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tapahtumassa ovat mukana myös kaupungin henkilökunnalle liikuntaetuja tarjoavat tamperelaiset liikuntakeskukset, jotka esittelevät liikunnan maailmassa puhaltelevia uusia tuulia. Henkilöstöpäivän aikana on mahdollisuus tutustua Hakametsän jäähalliin ja päästä kurkistamaan kulissien taakse sellaisiin tiloihin, jotka eivät normaalisti ole yleisölle avoinna. Saatat jopa törmätä kiekkolegendaan tai taitoluistelijaan. Henkilöstöpäivä on tarkoitettu kaikille Tampe reen kaupungin työn tekijöille niin vaki tui sille kuin määräaikaisillekin. Osallistumisen edellytyksenä on, että olet kaupungin palve luk sessa toukokuussa Henkilöstöpäivään edelly tetään ennakko ilmoit tau tumista. Ilmoittautuminen alkaa ja päättyy 4.5. kello 12. Ilmoit tautumisia otetaan vastaan puhelinnumerossa (sisäinen numero 60336). Ilmoittautua voi Loorassa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Pääsylippuja ei jaeta osallis tu jille ennakkoon, vaan ti lai suuteen pääset näyttä mällä kuvallista hen kilöstökorttia tai kela-korttia, jossa on työpaikkakassan merkintä. Myös palkkakuitilla voit todistaa kuuluvasi kaupungin henkilöstöön. Ohjelmatarjonta täydentyy kevään mittaan. Seuraa hen kilöstöpäivän ohjelmatietoja Loorasta. Henkilöstöpäivän järjestelyistä vastaa henkilöstöyksikkö, viestintäyksikkö ja hallintopalvelukeskus Halo. KUVAT: ARI JÄRVELÄ, VILLE SAHA,PKK-VIIHDE KY.