POHJOLA-NORDEN. Arken s. 44. Nakskov Fjord s. 52. Toimittajat Hurtigruttenilla s. 26 -LEHTI / TIDNINGEN 2 / Lyckad semester utomlands s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLA-NORDEN. Arken s. 44. Nakskov Fjord s. 52. Toimittajat Hurtigruttenilla s. 26 -LEHTI / TIDNINGEN 2 / 2008 + Lyckad semester utomlands s."

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 2 / Lyckad semester utomlands s. 58 Arken s. 44 Kesän kulttuuria s. 10 Osallistu jäsenfoorumiin Delta i medlemsforumet s. 8-9 Nakskov Fjord s. 52 Toimittajat Hurtigruttenilla s. 26

2 2 Pohjola-Norden 2 / 2008

3 Irrottaudu arjesta ja lähde lomalle Viroon! Kulttuuria, shoppailua tai rentoutumista. Vietä omannäköisesi loma Tallinnassa tai Pärnussa. TALLINNAN HOTELLIPAKETIT Savoy Boutique Hotel alk. 82 hlö Radisson SAS Tallinn alk. 89 hlö PÄRNUN HOTELLIPAKETTI Strand Spa & Conference Hotel alk. 69 hlö Hotellipaketin hinta sis. laivamatkat kansipaikoin, majoituksen 1 vrk/2 hh/hlö valitussa hotellissa ja hotelliaamiaisen. Alkaen-hinnat voimassa asti. Lisätietoja matkoista Varaukset helposti myös internetistä! ma pe la su HELSINKI TALLINNA BONUSTA NÄISTÄKIN: Eckerö Linen matkaliput ja matkapaketit, apaketit ostot laivan ravintoloissa, baareissa ja Eckerö- Marketissa sekä Tallinnan Prismoissa ja Sokos Hotel Virun ravintoloissa. MATKAMYYNTI tai puh (1,64 /vastattu puhelu+pvm/mpm) MATKAMYYMÄLÄ Mannerheimintie 10, Helsinki Mukavampia matkoja 2 / 2008 Pohjola-Norden 3

4 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Englantia tarvittaessa Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto päätti äskettäin, että se tarvittaessa hyväksyy englannin kielen käytön työssään. Päätöstä perusteltiin toisaalta Pohjolan monikulttuurisuudella. Nuoret kantoivat siis huolta maahanmuuttajien mahdollisuuksista osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön. Toisena asian puolesta puhuvana seikkana korostettiin demokratiaa. Kaikkien pitää saada osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon samoin edellytyksin. Päätös on aiheuttanut sekä huolestumista että tuomitsevia kannanottoja. Tähän on todettava, että nuoret eivät suinkaan ole ensimmäisiä, jotka siirtyvät käyttämään englantia, moni muu järjestö, tieteellinen verkosto ja yritys on jo aiemmin tehnyt pidemmälle menevän päätöksen eli siirtynyt kokonaan englanninkieliseen kommunikaatioon. Nuorten neuvosto siirtyi sallimaan englannin käytön vain tarvittaessa. Nuoria ei myöskään voi syyttää. Ei ole heidän syytään, että pohjoismaiset koululaitokset eivät ole halunneet tai kyenneet opettamaan skandinaavisten kielten ymmärtämistä. Runsas vuosi sitten valmistunut laaja kielitutkimus osoitti selvästi, että nykynuoret ymmärtävät naapurikieliä vanhempiaan huonommin. Esimerkiksi kööpenhaminalaiset ja tukholmalaiset lukiolaiset eivät yksinkertaisesti pysty keskustelemaan toistensa kanssa omilla kielillään. Suomenkielisille nuorille ruotsi on vieras kieli eikä se ilman ponnisteluja avaa tietä norjan tai varsinkaan tanskan ymmärtämiselle. Pitää omata melkoisia ruotsinkielen taitoja ymmärtääkseen tanskaa. Kaikesta tästä johtuen ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla tuomitsematta englanninkielen käyttöä. Samalla on kuitenkin lisättävä ponnistuksia ruotsinkielen opetuksen lisäämiseksi ja parantamiseksi, jotta Suomessa tulevaisuudessakin olisi tarpeeksi ihmisiä, jotka pystyvät suoraan kommunikaatioon skandinaavisilla kielillä. Engelska vid behov Ungdomens Nordiska Råd beslöt nyligen acceptera bruk av engelska vid behov. Beslutet motiverades å ena sidan med att Norden blir allt mer mångkulturellt. De unga oroade sig alltså för invandrarnas möjligheter att delta i nordiskt samarbete. Det andra argumentet för beslutet handlade om demokrati. Alla bör få delta i diskussion och beslut på lika villkor. Beslutet har väckt såväl oro som fördömande inlägg. Det är skäl att konstatera att de unga ingalunda är först med att gå över till att bruka engelska, många andra organisationer, vetenskapliga nätverk och företag har redan tidigare gått längre och helt gått över till engelsk kommunikation. Ungdomens råd gick över till att acceptera engelska bara vid behov. Vi kan inte anklaga ungdomen. Det är inte deras fel att de nordiska skolinrättningarna inte har velat eller kunnat lära dem förstå skandinaviska språk. Den omfattande studie i språkförståelse som blev klar för drygt ett år sedan visade klart att dagens unga förstår grannspråken klart sämre än deras föräldrar. Till exempel kan gymnasister i Köpenhamn och Stockholm helt enkelt inte diskutera med varandra på sina egna språk. För finskspråkiga unga är svenskan ett främmande språk och det öppnar inte utan ansträngningar vägen till förståelse av norska eller allra minst danska. Det gäller helt enkelt att vara väldigt bra i svenska för att förstå danska. På grund av allt detta finns inga andra möjligheter än att låta bli att fördöma bruk av engelska. Samtidigt gäller det emellertid att öka ansträngningarna för en utvidgad och bättre undervisning i svenska för att det också i framtiden skall finnas tillräckligt med människor i Finland som klarar av direkt kommunikation på skandinaviska språk. P O H J O L A - N O R D E N A I K A K A U S L E H T I / T I D S K R I F T ISSN Päätoimittaja / Chefredaktör Larserik Häggman Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Kaarina Airas Osoite / Adress Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A Helsinki / Helsingfors puh. / tfn faksi / fax Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax Taitto / Ombrytning Kaarina Airas Paino / Tryckeri UPC Print, Vaasa 2008 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar /08 DL 28.1., ilmestyy / utkommer /08 DL 21.4., ilmestyy / utkommer /08 DL 1.9., ilmestyy / utkommer /08 DL 3.11., ilmestyy / utkommer 1.12 Hinta 20 e / vuosikerta Priset 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Gunilla Heick 4 Pohjola-Norden 2 / 2008 Päätoimittaja / Chefredaktör

5 S I S Ä L L Y S - I N N E H Å L L POHJOLA-NORDEN 2 / Pääkirjoitus / Ledare 8 Ajankohtaista / Aktuellt 13 Teemakolumni / Temakolumn : Hopea-Lassista Markka-kreiviin Från Silfver-Lasse till Mark-greven L-G Nilsson besökte Skagen-utställningen i Arken. s Täällä / Här är Stockholm 17 Täällä / Här är Köpenhamn 19 Täällä / Här är Oslo 21 Täällä / Här är Reykjavik 22 Tilintarkastajilta vaaditaan paikallistuntemusta 26 Toimittajat jäisten vuonojen keskellä 31 Nordhumla 44 Skagen-maalarit uudessa valossa Skagen-målarna - i nytt ljus 49 Pohjolan majakat 2/4: Dramaattisen Norjan rannikon oppaat 52 Nakskov Fjord har mycket att bjuda på 56 Onnistunut loma toisessa Pohjoismaassa Lyckad semester i ett annat nordiskt land 58 Pohjolan Postia / Norden-nytt 60 Tulossa / På kommande Pohjola- Nordenin jäsenfoorumi Iisalmessa s. 8-9 Toimittajat tutustuivat Hurtigrutteniin s Jäsenedut Medlemsförmåner 68 Jäsenpuoti Medlemsbod 70 Pohjoismainen kirjakappa Nordisk Bokkappe 2 / 2008 Pohjola-Norden 5

6 Ba Hyvää matkaa kaikilla mukavuuksilla! Viking XPRS:llä saat nauttia viihtyisyydestä, palvelusta ja toimintavarmuudesta, jotka yhdistyvät lyhyellä merimatkalla täydellisesti toisiinsa. Kaikissa sääolosuhteissa, kaikkina vuodenaikoina. Astu laivaan! Aikataulu Helsinki Tallinna ) ) ) Ma-la 2) Su. 1) 2) Pidätämme oikeuden muutoksiin. 6 Pohjola-Norden 2 / (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm)

7 Pohjola-Nordenin Kuopion piiri järjestää kaikille kuvauksesta kiinnostuneille avoimen valokuvakilpailun POHJOLAN HELMIÄ Kilpailun aihe on Pohjolan Helmiä ja sen tulee kuvata pohjoismaisuutta ja Pohjolaa (luontoa, kulttuuria ja pohjoismaista yhteistyötä tms.) parhaimmillaan. Mukaan tulee liittää lyhyt perustelu siitä, miten kuva ilmentää kilpailuaihetta. Kilpailu päättyy KILPAILUSARJAT 1. sarja: alle 18-vuotiaat ( ja sen jälkeen syntyneet) 2. sarja: yli 18-vuotiaat (ennen syntyneet) Kummankin sarjan kolme parasta palkitaan 1. palkinto: 1 hengen risteilylippu Turku-Tukholma-Turku (Viking Line) 2. palkinto: CanoScan 4400F -skanneri (Canon Oy) 3. palkinto: Pohjolan luonnon helmiä -kirja (Pohjola-Norden) Kuvat/Bilder: Nikolaj Bock / norden.org Pohjola-Nordenin Kuopion piiri koostaa parhaista kuvista kiertonäyttelyn, joka on esillä Pohjola-Norden-yhdistyksissä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kilpailusäännöt löytyvät osoitteesta Kilpailuraadin muodostavat valokuvaajat Mikko Mäntyniemi, Sami Tirkkonen ja Petra Tiihonen Studio Alias Oy:stä, VB-seuran puheenjohtaja Patrick Hublin sekä Savon Sanomien kuvatoimituksen esimies Jukka Gröndahl. renthalvsida.pdf:layout Kilpailua koskeviin tiedusteluihin vastaa Sida Pohjola-Nordenin 1 Kuopion piirin toiminnanjohtaja Anne Tuomainen, tai BARENTS - ett gränsland i Norden. Barents - ett gränsland i Norden är namnet på Föreningen Nordens årsbok Området blev en region som en politisk ambition att etablera internationellt samarbete efter Sovjetunionens fall. Det regionala Barentssamarbetet invigdes 1993 på initiativ av Norge under utrikesminister Thorvald Stoltenberg, som också är ena av författarna i boken. Föreningen Norden har låtit 13 författare, var och en expert på sitt respektive område, beskriva Barentsregionen och det samarbete som håller på att växa fram i denna mycket dynamiska region i norr. Boken kan beställas via Svenska Föreningen Nordens kansli på adressen nedan. Föreningen Norden Box 12707, Stockholm Tel: +46 (0) e-post: 2 / 2008 Pohjola-Norden 7

8 A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T Iisalmi kutsuu jäsenfoorumiin Pohjola-Nordenin ensimmäisen jäsenfoorumin isäntäpaikkakunta Iisalmi oli loppusuoralla olleista vaihtoehdoista varsin luonnollinen valinta. Onhan järjestön tämän vuoden teemana 200 vuotta Suomen sodasta, johon erityisesti Iisalmi on panostanut paljon. Pääsihteeri Larserik Häggmanin mukaan valintaan vaikutti merkittävästi Iisalmessa samaan aikaan järjestettävät lukuisat merkkivuoteen liittyvät tapahtumat. - Myös jäsenfoorumin ohjelma on rakennettu tältä pohjalta, pääseminaari käsittelee sekä historiaa että nykypäivää. Professori Henrik Meinanderin aiheena on Suomen sota ja eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen puolestaan alustaa pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä. Häggman muistuttaa, että kysymyksessä on järjestön ensimmäinen tämän tyyppinen jäsenfoorumi. Siksi tässä vaiheessa on vaikea sanoa, tuleeko ohjelmasta riittävän tasapainoinen. - Lähtökohtanamme on ollut rakentaa ohjelma, jossa on riittävästi sekä asiaa että viihtyisää vapaa-aikaa leppoisan yhdessäolon merkeissä. Myös Kuopion piirin toiminnanjohtaja Anne Tuomainen pitää ensimmäistä jäsenfoorumia haastavana. - Jäsenillemme on tärkeää tavata toisiaan ja vaihtaa ajatuksia sekä kokemuksia järjestötyöstä. Jäsenfoorumi on myös oiva paikka uusiin tuttavuksiin ja kenties uusiin ideoihin omille paikallisyhdistyksille. Anne Tuomaisen mielestä Iisalmi puolustaa isäntäkuntana hyvin paikkaansa, sillä kaupungissa Jäsenfoorumin suunnittelupalaverissa Iisalmessa oli läsnä sekä kaupungin että Pohjola-Nordenin edustajia. toimii aktiivisesti Pohjola-Nordenin paikallisyhdistys noin neljänkymmenen jäsenen voimin. IISALMESSA TAPAHTUU Iisalmi on todellakin satsannut Suomen sodan merkkivuoteen, eikä ihme, käytiinhän juuri Iisalmen Koljonvirralla sodan yksi kuuluisimmista taisteluista. Kaupungin vuoden päätapahtumana voidaan hyvällä syyllä pitää Koljonvirran taistelunäytöstä, johon saapuu esittäjiä paitsi Suomesta myös Venäjältä. Kaikkiaan Koljonvirralla aidoissa maisemissa taistelee kesäkuun puolivälissä noin sata miestä, mukana luonnollisesti mm. Sandels ja vastapuolelta ruhtinas Dolgruki. Taistelunäytöstä täydentää hyvin myös Koljonvirta-musiikkinäytelmä Iisalmen Mansikkaniemellä. Näytelmän käsikirjoittaja on Marika Vapaavuori ja ohjaaja Ismo Apell Musiikin on säveltänyt Anssi Tikanmäki. Mansikkaniemen kesäteatteri sijaitsee autenttisella taistelupaikalla. Esityksiä on kaikkiaan parisenkymmentä ja toteuttajana on iisalmelainen IN-teatteri, jonka iltanäytökseen myös jäsenfoorumin osanottajat pääsevät tutustumaan. Paitsi Iisalmen kaupunki, myös monet järjestöt ovat panostaneet Suomen sodan merkkivuoteen lukuisin tapahtumin. Iisalmessa pääsee siis hyvin suuren historiallisen murroksen tunnelmaan! Teksti ja kuva: Juha Halonen 8 Pohjola-Norden 2 / 2008

9 A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T Jäsenfoorumi Iisalmen kulttuurikeskus Medlemsforum Idensalmi kulturcentrum Pohjola-Norden järjestää jäsenfoorumin elokuuta Iisalmessa. Foorumi liittyy liiton vuoden teemaan 200 vuotta Suomen sodasta. Foorumi järjestetään yhteistyössä merkkivuoteen merkittävästi panostaneen Iisalmen kaupungin kanssa. Illallinen syödään 1800-luvun hengessä ja kesäteatterin aiheena on Suomen sota. Foorumiin osallistujilla on lisäksi mahdollisuus omin päin tutustua esimerkiksi kaupungin historiapolkuun ja Juhani Ahon museoon tai heittäytyä samanaikaisesti järjestettävään taiteiden yöhön. Lauantai Liiton puheenjohtaja avaa foorumin Professori Henrik Meinander alustaa Suomen sodasta ja uuden Pohjolan synnystä Varapuhemies Seppo Kääriäinen alustaa Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä Illallinen 1800-luvun hengessä Koljonvirralla Teatteriesitys Koljonvirta 1808 Sunnuntai Puheenvuoro: Kuopion piirin puheenjohtaja Paneelikeskustelu: Pohjola-Norden-työn kehittäminen - odotukset ja haasteet Pohjola-Norden arrangerar ett medlemsforum den augusti i Idensalmi. Forumet anknyter till förbundets tema för året, 200 år sedan Finska kriget. Forumet arrangeras i samarbete med Idensalmi stad som satsat stort på märkesåret. Middagen äts i 1800-talsanda och sommarteatern handlar om Finska kriget. Deltagarna i forumet har dessutom möjlighet att på egen hand bekanta sig till exempel med stadens historiska stig och Juhani Ahos museum eller kasta sig ut i konstens natt som arrangeras samtidigt. Lördag Förbundets ordförande öppnar forumet Professor Henrik Meinander talar om Finska kriget och det nya Nordens födelse Vicetalman Seppo Kääriäinen talar om de nordiska ländernas säkerhets- och försvarssamarbete Middag i 1800-talsanda vid Koljonvirta Teaterföreställning Koljonvirta 1808 Söndag Inlägg: Kuopiodistriktets ordförande Paneldebatt: Utvecklingen av Pohjola-Norden-arbetet - förväntningar och utmaningar Ilmoittautuminen viimeistään / Anmälan senast Koko ohjelma/hela programmet: -> Jäsenille -> Jäsenfoorumi -> För medlemmar -> Medlemsforum Torkel Jansson Pohjola-Nordenin teemavieras Torkel Jansson Pohjola-Nordens temagäst Professori Torkel Jansson Upsalan yliopistosta vierailee Suomessa Pohjola-Nordenin kutsusta. Ruotsin eturivin Suomituntijoihin kuuluva Jansson esitelmöi viidellä paikkakunnalla aiheena Suomen ja Ruotsin yhteinen 1800-luku. Kiertue alkaa Turusta ja jatkuu Iisalmessa, Vöyrissä, Oulussa ja Karjaalla. Janssonin keskustelut suomalaisten asiantuntijoiden kanssa liittyvät Suomen sodan 200-vuotismuistoon. Tulevana syksynä tohtori Torbjörn Eng Södertörnin korkeakoulusta on Pohjola-Nordenin teemavieraana. Hänen esitelmänsä aihe on Modernin Pohjolan synty. Professor Torkel Jansson från Uppsala universitet besöker Finland på inbjudan av Pohjola-Norden. Jansson som hör till de främsta Finlandkännarna i Sverige framträder på fem orter och talar om Finlands och Sveriges gemensamma 1800-tal. Turnén inleds i Åbo 19.5 och fortsätter i Idensalmi, Vörå, Uleåborg och Karis. Janssons diskussioner med finländska sakkunniga hänför sig till 200-årsminnet av Finska kriget. Inkommande höst är doktor Torbjörn Eng från Södertörns högskola Pohjola-Nordens temagäst. Han föreläser om det moderna Nordens uppkomst. 2 / 2008 Pohjola-Norden 9

10 A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T Pohjoismaista taidetta Suomen kesässä Kesäteatterit ympäri Suomea panostavat tänä kesänä Astrid Lindgrenin suosittujen tarinoiden esittämiseen. - Teatteri Beowulf esittää Kivinokan kesäteatterissa Eemeli metkuilee -näytelmää Vaahteramäen Eemeliä esittää myös Kulttuuripappila Sylvi Alajärven Muksuteatteri esittää Peppi Pitkätossun Ronja Ryövärintytärtä näytetään peräti kolmessa teatterissa; Laukaan Teatterissa ( ), Ramsöön Kesäteatterissa ( ) sekä Rauhalahden Kesäteatterissa ( ). Lista kesäteatterinäytöksistä löytyy Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilta Tampereen Teatterikesän yhteydessä elokuussa järjestetään tänä vuonna Nordic Showcase -tapahtuma teatterin ammattilaisille kaikista Pohjoismaista. Tästä syystä Teatterikesä panostaakin tänä vuonna erityisesti pohjoismaisten teatteriesitysten saamiseksi Tampereelle. Tietoa Teatterikesän ohjelmistosta Pohjola-Norden järjestää yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskuksen kanssa 6.8. Tampereella Nordkonst-seminaarin työnimellä Vähemmistöjen äänet pohjoismaisessa teatterissa. Lisätietoja kesän mittaan Pohjola-Nordenin kotisivuilta. Hämeenlinnan Verkatehtaalla sijaitsevassa Galleria Arxissa nähdään pohjoismainen taidenäyttely Outoja lintuja, kummia kaloja. Kettuki-keskuksen järjestämässä kehitysvammaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyssä ovat mukana kaikki Pohjoismaat. Suomen sota niin maalla kuin merelläkin on inspiroinut tänä vuonna näytteilleasettajia. Esillä ovat ainakin seuraavat näyttelyt: - Suomen sota kaksin silmin -näyttelyssä Hanasaaressa on esillä 3.7. saakka valokuvajäljennöksiä teoksista, jotka kuvaavat Suomen sodan aikaisia tapahtumia. - Suomen sota merellä Forum Marinumissa saakka. - Viaporin antautuminen - C. O. Cranstedtin vaikea kevät näyttely Suomenlinna-museossa 7.5. alkaen. - När kulan ven, när striden brann - Skärgårdskriget 1808 / Kun sota riehui ja luodit soi - Suomen sota Kemiön saarella näyttely Sagalundin Museossa alkaen. - Porilaisten marssi -pienoisnäyttely Gösta Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä Täss Savon joukko tappeli - Suomen sodasta 200 vuotta - näyttely, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo alkaen. - Suomen sota näyttely K. H. Renlundin museossa Kokkolassa OSALLISTU JÄSENHANKINTAKILPAILUUN DELTA I MEDLEMSVÄRVNINGSTÄVLING OHJEET/ANVISNINGAR 10 Pohjola-Norden 2 / 2008

11 ...entistä kevyemmin Uutuus! 2 / 2008 Pohjola-Norden 11

12 Ollin peruna-kurkkuvuoka 5 annosta Pinjan inkivääri-broilerikeitto 5 annosta 1 pussi (1 kg) perunasipulisekoitusta 2-3 (100 g) suolakurkkua (1 pieni valkosipulin kynsi) 1 tl suolaa 1 tl pippurisekoitusta 1 prk (3,3 dl) Valio täyteläistä ruoka 2% Kaada peruna-sipulisekoitus uunivuokaan. Lisää pieniksi kuutioiksi leikatut kurkut, (hienonnettu valkosipulin kynsi), suola ja pippurisekoitus. Kaada vuokaan Valio täyteläinen ruoka 2%. Paista 225 asteessa n. 1 t. Tarkista perunan kypsymisaika pakkauksesta. Tarjoa sellaisenaan tai liha- tai kalaruokien lisäkkeenä. VINKKI Laakeassa uunivuoassa ruoka kypsyy nopeammin kuin kapeassa, syvässä vuoassa. Mausta kiusaus halutessasi 2 rkl:lla juoksevaa hunajaa. Sekoita se Valio täyteläisen ruoka 2% joukkoon. 2-3 tl Valio Oivariinia 60 ½ tl currya 1 tl kurkumaa 2 rkl tuoretta inkivääriä 300 g marinoimattomia broilerisuikaleita 2 ½ rkl makeaa, mietoa chilikastiketta 1 pussi (500 g) kasvissekoitusta esim. thai wok 1 l kanalientä kuutioista 3 dl (100 g) munanuudeleita katkottuina 1 prk (3,3 dl) Valio täyteläistä ruoka 2% 1 dl persiljaa tai ½ dl korianteria Mittaa kattilaan Oivariini ja mausteet, inkivääri kuorittuna ja hienonnettuna. (Voit käyttää tuoreen inkiväärin tilalla n. 1 ½ tl kuivattua inkivääriä.) Anna kiehahtaa hetki. Lisää broilerisuikaleet. Ruskista kevyesti. Lisää chilikastike ja kasvissekoitus. Kuumenna ja sekoita. Lisää kanaliemi, keitä hiljalleen n. 3 min. Murenna nuudelit aivan pieniksi ja lisää keittoon. Keitä 3 min. Lisää lopuksi Valio täyteläinen ruoka 2%. Kuumenna kiehuvaksi. Ripota keiton pinnalle hienonnettu persilja tai korianteri. Tarjoa heti....entistä kevyemmin Maku aidosta kermasta! Täyteläinen koostumus! Kevyttäkin kevyempää! Karitan miilunpolttajan spagetti 4 annosta 12 Pohjola-Norden 2 / g spagettia 175 g maalaispalvikinkkua 2 munaa 1 prk (3,3 dl) Valio täyteläistä ruoka 2% ½ tl suolaa mustapippuria myllystä 1 pussi (150 g) Valio Polar 15 % raastetta Laita spagetti kiehuvaan, karkealla suolalla maustettuun runsaaseen veteen. Keitä se juuri ja juuri kypsäksi. Leikkaa kinkku pieniksi suikaleiksi tai kuutioiksi. Paista kinkkua tilavassa paistokasarissa tai pinnoitetussa kattilassa, kunnes se saa hiukan väriä ja rapeutta. Sekoita kulhossa munat, Valio täyteläinen ruoka 2%, suola, mustapippuri ja 2 dl juustoraastetta. Kaada vesi pois spagetista. Huuhtele juoksevalla vedellä lävikössä. Kaada spagetti kinkun joukkoon. Lisää munaseos sekoitellen. Nostele spagettia puuhaarukoilla ja kuumenna hetkisen kunnes muna alkaa hyytyä. Jätä ruoka mehevän kosteaksi. Ripota pinnalle loput juustoraasteesta ja rouhi hiukan mustapippuria myllystä. Tarjoile heti. Lisää herkullisia ruokaohjeita osoitteessa

13 Teemakolumni/Temakolumn 2/2008 Kristiina Kalleinen, dosentti/docent Hopea-Lassista Markka-kreiviin Från Silfver-Lasse till Mark-greven Suomen siirryttyä Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa 1809 Suomessa käytetty valuutta oli luonnollisesti ruotsalaista. Melko pian tehtiin päätös siitä, että Suomessa ryhdyttäisiin käyttämään venäläistä valuuttaa, mutta herrojen kiireet olivat hitaita eikä toimeen konkreettisesti ryhdytty. Vasta 1830-luvun alun katovuodet ja Suomen yleinen valtion talouden heikko tila johtivat siihen, että alettiin pohtia keinoja Suomen talouden kohentamiseksi. Kaikenlainen riippuvuus Ruotsista haluttiin poistaa ja suunnata katse kohti suurten mahdollisuuksien Venäjää. Merkittävä operaatio tässä tarkoituksessa oli raharealisaatio, johon Hänen Hirmuisuutensa Lars Gabriel von Haartmanin johdolla ryhdyttiin luvun alussa eli poistettiin liikenteestä ruotsalainen raha korvaten se hopeaan sidotulla ruplalla. Raharealisaatio oli mittava operaatio, joka saatiin vietyä läpi hämmästyttävän nopeasti. Ainoastaan kaikkein pohjoisimmissa kunnissa rahaa vaihdettiin vielä 1850-luvun alussakin, muutoin rahanvaihto oli suoritettu vuoteen 1843 mennessä. Onnistuneesta operaatiosta von Haartman sai lempinimen Silfver-Lasse. Historiallisesti lienee melko erikoista, että samanlaiseen operaatioon ryhdyttiin hyvin lyhyen ajan kuluttua 1860-luvun alussa. Von Haartmanin aloittamaa rahauudistuslinjaa jatkoi finanssiministerinä Fabian Langenskiöld, Mark-greven, joka sai hankittua keisarilta periaatepäätöksen rahauudistukseen ryhtymisestä huhtikuussa Konkreettisesti uudistus toteutettiin hänen seuraajansa J.V. Snellmanin virkakaudella. Suomen finanssit haluttiin irrottaa Venäjästä luomalla sille oma rahayksikkö markka, joka jakautui sataan penniin. Tämä toteutettiin kolmessa vaiheessa, josta ensimmäisessä laskettiin vaihtorahan puutteen estämiseksi liikkeelle kupari- ja hopeakolikoita (markkoja ja pennejä). Päätökseen operaatio saatettiin 1865, jonka jälkeen hopeamarkka oli ainoa laillinen maksuväline Suomessa. Suomen markan syntyhistoriassa erikoista on se, että vaikka valmistelijoiden venäläisen osapuolen valtaenemmistö oli sitä vastaan, uudistus kuitenkin tehtiin eli Suomen virkamiehet osasivat käyttää hyväkseen hyviä suhteitaan keisari Aleksanteri II:een. Toinen puoli asiaa on tosin se, että Suomen oma rahayksikkö oli maan Venäjästä erillisyyttä korostava näkyvä tekijä, jota vuosisadan lopussa yhtenäistä Venäjää kannattavissa piireissä ei katsottu suopeasti ja joka siten oli myötävaikuttamassa ns. sortovuosien syntymiseen. Teemakolumnit myös kotisivuilla: -> Jäsenille -> Vuoden teema 2008 Då Finland 1809 avskiljdes från det svensk-finska riket för att bli en del av det ryska kejsardömet var den gängse valutan i Finland naturligtvis svensk. Inom kort togs ett beslut om att i Finland börja använda rysk valuta, men herrarnas brådska var lagom och ingenting hände. Först i samband med missväxtåren på 1830-talet och den allmänt svaga national ekonomin började man diskutera olika sätt för att förbättra storfurstendömets ekonomi. Avsikten var att bryta storfurstendömets beroende av Sverige och rikta in sig på de stora möjligheterna i det ryska imperiet. En viktig operation i denna strävan var penningreformen som i början av 1840-talet inleddes under ledning av Hans Förskräcklighet Lars Gabriel von Haartman, då den svenska valutan ersattes med rysk rubel som var bunden till silver. Myntrealisationen var en omfattande operation som man lyckades genomföra förvånansvärt snabbt. Endast i de nordligaste kommunerna växlades pengar ännu i början av 1850-talet, men i övrigt hade myntreformen genomförts före utgången av Den lyckade operationen förlänade von Haartman smeknamnet Silfver-Lasse. Historiskt sett torde det vara unikt att man efter en relativt kort tid inledde en ny liknande operation i början av 1860-talet. På von Haartmans reformlinje fortsatte nämligen finansministern Fabian Langenskiöld, Mark-greven som av kejsaren lyckades utverka ett principbeslut om att i april 1860 inleda en penningreform. Den förverkligades på hans efterträdare J.V. Snellmans tid. Målet var att frigöra Finlands finanser från den ryska ekonomin genom att skapa en egen myntfot, en mark som bestod av hundra penni. Reformen genomfördes i tre faser och under den första präglade man kopparoch silverslantar (mark och penni) för att trygga tillgången på växel. Operationen fullföljdes 1865, varefter silvermarken var det enda lagliga betalningsmedlet i Finland. Den finska markens tillkomst var speciell även i den bemärkelsen att myntreformen kunde genomföras trots att den motarbetades av flertalet av de ryssar som deltog i beredningen av myntreformen. Den var alltså ett bevis för hur de finska tjänstemännen kunde utnyttja sitt goda förhållande till kejsar Alexander II. Å andra sidan bidrog Finlands egen myntenhet till att framhålla Finlands särställning inom det ryska riket, vilket man i de ryska panslavistiska kretsarna vid sekelskiftet ogillade och för sin del bidrog till uppkomsten av de s.k. ofärdsåren. 2 / 2008 Pohjola-Norden 13

14 OLEMME PELASTANEET IHMISIÄ AUTO-ONNETTOMUUKSISSA YLI 80 VUOTTA. NYT MEILLÄ ON TOINENKIN HAASTE. Volvo keksi kolmipisteturvavyöt, WHIPS-piiskaheilahdussuojan ja sivuturvatyynyt. Nyt meillä on toinen haaste: suunnitella autoja joiden ympäristöhaitat jäävät nollaan. Teemme työtä kellon ympäri saavuttaaksemme tavoitteemme, samalla kun jatkamme entistä vähemmän ympäristöä kuormittavien autojen valmistusta. Kuten Volvo V50 1.6D, jonka kulutus on vain 5 litraa sadalla. Samalla moottorilla varustettu Volvo S40 1.6D oli voittaja dieselautojen osalta Tuulilasin Ekoauto vertailussa. Volvolla on entistä laajempi valikoima vähäpäästöisiä diesel- ja bensiinimottoreita. Lisäksi Volvo -jälleenmyyjien toimintaa ohjaa ISO14001 ympäristöohjelma ensimmäisenä Suomessa jo vuodesta Kuvan auto lisävarustein. Seuraa eko-ohjelmaamme osoitteessa volvocars.fi/drive Volvo V50 1.6D, alkaen Diesel: EU-yhd. 5,0 7,0 l/100 km, CO 14 Pohjola-Norden 2 / g/km. Bensiini: EU-yhd. 7,1 10,1 l/100 km, CO g/km.

15 Här är Täällä STOCKHOLM Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja Johannes Jansson/norden.org Vänskaps-Finland är i otakt Tre veckor tog det i Finland. Några dygn skulle det ha tagit i de andra nordiska länderna. Där hade inte en sexsmsande utrikesminister kunnat klänga sig kvar och få kollegornas vänskapliga klappar på axeln och ett tårfyllt farväl av partiledaren. Men i Finland gick det för Ilkka Kanerva. Och där kan en statsminister sitta kvar efter att ha sökt kvinnokontakter på nätet. För att sedan trotsa tryckfriheten och försöka få sin forna flickväns bok fälld. Privatsaker, tycker tydligen många i Finland. Samhällsproblem, menar de flesta i övriga Norden. För privatlivet har med politiken att göra. I övriga Norden avgår ministrar också, vanligen mycket snabbt. Men då beror det på att de gjort politiska misstag eller ljugit om något de haft att göra med. Det är mer som när Anneli Jäätteenmäki fick avgå som statsminister på grund av Irakläckan I Sverige tvingades utrikesminister Laila Freivalds (s) bort våren 2006 för att hon mörkat sin medverkan till att ett webbhotell stängdes för att den publicerat Muhammedbilder. På hösten försvann två moderata ministrar snabbt på grund av att de inte betalat skatter och avgifter. I Norge fick jämställdhetsminister Manuela Ramin-Osmundsen, arbeiderpartiet, avgå i vintras, när hon låtsats omedveten om att hon utnämnt en god vän till barnombud. Och i Danmark tvingades konservativa familjeministern Henriette Kjaer bort 2005 för att hennes sambo hade tagit osäkra, dyra lån som hon själv som politiker hade avrått från. Året innan hade försvarsministern Svend Åge Jensby, venstre, avgått i efterdyningarna av Danmarks angrepp på Irak. Se det var verkliga politiska problem. Och snabba avgångsbeslut. Ingen sentimentalitet från kollegor men starkt tryck från medier och allmänhet. Det känns som att ryggdunkartraditionen i Finland borde få ett slut. Hyvä veli -Suomi eri maata Siihen meni Suomessa kolme viikkoa. Muissa Pohjoismaissa asia olisi selvitetty parissa päivässä. Niissä seksitekstiviestejä lähettelevä ulkoministeri ei olisi voinut roikkua toimessaan kollegoiden taputellessa ystävällisesti selkään ja puoluejohtajan lopulta hyvästellessä kyynelehtien. Mutta Suomessa tämä onnistui Ilkka Kanervalta. Siellä myös pääministeri voi istua pallillaan haettuaan naisseuraa netistä. Ja sitten uhmata painovapautta ja yrittää saada entisen tyttöystävänsä kirjanjulkaisu tuomittua. Yksityisasioita, ajattelee selvästikin moni Suomessa. Yhteiskunnallisia ongelmia, on useimpien mielipide muissa Pohjoismaissa. Koska yksityiselämä ja politiikka ovat toisiinsa kytköksissä. Muissa Pohjoismaissa ministerit eroavat myös, yleensä hyvin nopeasti. Mutta silloin syynä on ollut poliittinen virhe tai valehtelu omasta toiminnasta. Vähän samaan tapaan kuin Anneli Jäätteenmäen joutuessa eroamaan pääministerin paikalta Irak-vuodon takia Ruotsissa ulkoministeri Laila Freivalds (sd) joutui eroamaan keväällä 2006, kun kävi ilmi, että hän oli yrittänyt peitellä osuuttaan erään webhotellin sulkemiseen sen takia, että se oli julkaissut Muhammed-kuvia. Syksyllä kaksi kokoomuslaista ministeriä joutui lähtemään hallituksesta maksamattomien verojen ja maksujen vuoksi. Norjassa tasa-arvoministeri Manuela Ramin-Osmundsen (työväenpuolue) joutui eroamaan viime talvena, kun hän teeskenteli olevansa tietämätön siitä, että oli nimittänyt hyvän ystävänsä lapsiasiamieheksi. Ja Tanskassa konservatiivinen perheministeri Henriette Kjær pakotettiin jäämään pois hallituksesta, koska hänen avopuolisonsa oli ottanut epävarmoja kalliita lainoja, joista hän poliitikkona oli neuvonut muita pysymään erossa. Vuotta aikaisemmin puolustusministeri Svend Åge Jensby (vas.) oli eronnut Irakiin hyökkäämisen nostattamien kuohujen vuoksi. Ne olivat todellisia poliittisia ongelmia. Ja nopeita eroamispäätöksiä. Ei sentimentaalista suhtautumista kollegoilta, vaan voimakasta painostusta median ja kansan taholta. Tuntuu siltä, että suomalaisen selkääntaputteluperinteen olisi syytä loppua. 2 / 2008 Pohjola-Norden 15

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä!

Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä! h Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä! Mikä Sydänmerkki-ateria? Sydänmerkki-ateria on terveellisen ruoan merkintäjärjestelmä. Se helpottaa ruokailijaa terveellisen aterian

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012 Rotisseurs Savo jäsenkysely 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012 1. Mikä olisi sopivin määrä jäsentapahtumia vuodessa? 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2 tapahtumaa 4 tapahtumaa 6 tapahtumaa 8 tapahtumaa yli 10 tapahtumaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

ver. 001-2006 -11 INSTALLATIONSANVISNING/ ASENNUSOHJE Firewire PC-card Tiedonsiirto-ohjain Artikelnr/nro 32-4968

ver. 001-2006 -11 INSTALLATIONSANVISNING/ ASENNUSOHJE Firewire PC-card Tiedonsiirto-ohjain Artikelnr/nro 32-4968 ver. 001-2006 -11 INSTALLATIONSANVISNING/ ASENNUSOHJE Firewire PC-card Tiedonsiirto-ohjain Artikelnr/nro 32-4968 SE Firewire PC-card 32-4968 Introduktion CardBus (Firewire) håller en säker plats som högeffektiv

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot