ViSiO 10 vuotta kestävää kehitystä Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä sivistysliitto ry. Julkaisija: Vihreä sivistysliitto ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ViSiO 10 vuotta kestävää kehitystä. 2005 Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä sivistysliitto ry. Julkaisija: Vihreä sivistysliitto ry. www.visili."

Transkriptio

1

2 ViSiO 10 vuotta kestävää kehitystä 2005 Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä sivistysliitto ry. Julkaisija: Vihreä sivistysliitto ry. Taitto: Kirmo Kivelä Painopaikka: Limes ISBN: Saatavilla verkossa osoitteessa:

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 5 Esipuhe: Varautukaamme tämän päivän uhkiin ei eilisiin 6 1. Ilmastonmuutos vuosisadan suurin haaste? 8 Meidän jälkeemme vedenpaisumus 9 Näin Suomi muuttuu 11 Venäläistä rulettia maapallolla 12 Päästöt puolitettava vuosisadan puoliväliin mennessä 13 Mitä Kioton jälkeen? 14 Mitä tehdä Yhdysvalloille? 14 Torjuminen on parasta sopeutumista 15 Luvun yhteenveto Uusi energiatalous 18 Fiksuun ja tehokkaaseen energiankäyttöön 19 Energiansäästö kodeissa ja toimistoissa 20 Matalaenergiarakentaminen normiksi 21 Energiantuotannon tehostaminen 22 Uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiantuotanto 23 Energiantuotanto metsätaloudessa 24 Ruokohelvestä elinvoimaa maaseudulle 25 Bioenergia ja uudet tekniikat 26 Biokaasu unohdettu energialupaus 27 Tuulivoima vahvassa myötäisessä 28 Suomi: tuulivoiman kehitysmaa 28 Lämpöpumpuilla energiaa maasta, vedestä ja ilmasta 29 Monimuotoinen aurinkoenergia 30 Mustaa vai vihreää vetyä? 31 Kestävän energiatalouden mittava potentiaali 32 Luvun yhteenveto 34 Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 3

4 3. Kohti kestävää yhteiskuntaa 35 Autoilun päästöt kuriin 35 Matkustajat ja tavara raiteille 36 Yhdyskuntarakenteen eheys vähentää päästöjä 37 Ilmastoa säästävä maatalous 38 Jätepolitiikka on ilmastopolitiikkaa 39 Materia hyödynnettävä ennen energiaa 40 Teollisuuden prosessipäästöt 41 Luvun yhteenveto Vihreän ilmastopolitiikan työkaluja 43 Päästökaupalla tavoitellaan kustannustehokkuutta 43 Päästökaupan seuraava taso 44 Verotus ja ilmastonsuojelu 45 Markkinat valjastettava edistämään uusiutuvia 46 Uusiutuvan energian tuet ajan tasalle 47 Normiohjaus täydentää taloudellisia ohjauskeinoja 48 Ruuhkamaksut ja tietullit 49 Kansainvälinen ympäristöverotus 50 Tullit ilmaston asialle 51 Luvun yhteenveto Ilmastonsuojelusta kestävää hyvinvointia 53 Ilmastonsuojelu ja kilpailukyky 54 Ilmastopolitiikka ja työllisyys 55 Uuden teknologian vientimahdollisuudet 56 Ilmastonsuojelu tukee alueellista kehitystä 58 Suomi ilmastonsuojelun poikkeustapaus? 58 Ilmastonsuojelun ympäristö- ja terveyshyödyt 60 Luvun yhteenveto Johtopäätökset: Suomi ilmastonsuojelun tiennäyttäjäksi 62 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 4 Viitteet 64 Lähteet 68 Liitteet Liite 1: Miksi ydinvoima ei ratkaise ilmastomuutosta? 77 Liite 2: Termejä ja lyhenteitä 78 Liite 3: Tärkeimmät kasvihuonekaasut 78

5 Tiivistelmä Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste. Pieneltäkin kuulostava lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja ihmisille ja ympäristölle, ja rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän päästötonnin myötä. Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ja ripeällä ilmastopolitiikalla. Lämpeneminen on rajoitettava kahteen asteeseen. Teollisuusmaiden päästöt on leikattava murto-osaan nykyisestä. Globaali ongelma voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa köyhille maille kehitetään oikeudenmukainen tapa osallistua ilmastotalkoisiin. Valtaosa ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannossa. Meidän on siirryttävä kestävään energiatalouteen, joka perustuu energian nykyistä huomattavasti tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi taajuusmuuttajilla voidaan joissakin kohteissa puolittaa teollisuuden sähkömoottorien kulutus, ja matalaenergiaratkaisuilla voidaan vähentää uusien rakennusten energiankulutusta %. Jäljelle jäävä energiantarve tulee kattaa uusiutuvilla energianlähteillä. Metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Esimerkiksi ruokohelven viljelyalassa on mahdollista päästä hehtaariin ja metsähakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa nykyisestä. Merituulen tekninen potentiaali on huikea. Energiatalouden lisäksi erityisen haasteen muodostaa liikenteen päästöjen kasvu. Yksityisautoilu lisääntyy, bussiliikenne taantuu ja rataverkko on päästetty rapistumaan. Liikenteen tarve on minimoitava kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämiseen on satsattava paljon nykyistä enemmän ja autoilijoita on kannustettava siirtymään kestävämpiin liikkumismuotoihin. Myös maataloudessa, jätehuollossa ja teollisuudessa on paljon tekemistä. Keinoja päästöjen vähentämiseen riittää typpilannoituksen vähentämisestä jätteiden synnyn ehkäisyyn ja teollisuuden prosessipäästöjen leikkaamiseen uuden tekniikan avulla. Usein ilmaston kannalta järkevä politiikka on mielekästä myös muin perustein. Ilmastonsuojelun esteet eivät ole ensisijaisesti teknisiä tai taloudellisia vaan yhteiskunnallisia. Paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä politiikalla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi. Jo käytössä olevia työkaluja on tehostettava ja terävöitettävä. Esimerkiksi päästökauppaa tulee laajentaa uusille aloille ja kaikkiin päästöihin. Ekologisella verouudistuksella on tehtävä työn teettäminen edullisemmaksi ja ympäristön kuormittaminen kalliimmaksi. Nykyisten työkalujen lisäksi tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, kuten syöttötariffeja, ruuhkamaksuja ja kansainvälisiä veroja. Päästörajoitusten ulkopuolelle jättäytyneille teollisuusmaille pitää asettaa ilmastotulleja Ilmaston dramaattiselle muuttamiselle perustuva hyvinvointi on lumetta, joka ei kestä kauaa. Meidän jälkeemme tulevia sukupolvia kunnioittava hyvinvointi voi rakentua vain kestävälle ilmastopolitiikalle. Ilmastonsuojelun ei onneksi tarvitse tulla kalliiksi. Hyödyt lämpenemisen rajoittamisesta siedettävälle tasolle ylittävät kustannukset. Jo nykyisellä teknologialla on mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi hyvinvoinnin kärsimättä. Teknologian kehittyminen halventaa päästövähennysten kustannuksia entisestään. Ilmastonsuojelu myös työllistää ihmisiä, synnyttää yrityksiä, parantaa terveyttä ja tukee aluekehitystä. Suomessa on lähes 500 yritystä, jotka toimivat ilmastoteknologian parissa. Alan liikevaihto voi vuoteen 2010 mennessä nousta seitsemään miljardiin euroon. Puuenergiateknologian vienti ja tuulivoimateollisuus voisivat molemmat työllistää samassa ajassa liki kymmenen tuhatta suomalaista. Ilmastonsuojelu on kestävän hyvinvoinnin ehto, ei sen uhka. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 5

6 Esipuhe: Varautukaamme tämän päivän uhkiin ei eilisiin Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 6 Turvallisuutta ei ole enää aikoihin ymmärretty vain suojautumisena ulkoisilta sotilaallisilta uhkilta. Perinteisten uhkakuvien rinnalle ja ohi on New Yorkin terrori-iskujen jälkeen nostettu kansainvälinen terrorismi. Sen torjuminen nielee suunnattomasti voimavaroja ja vaikuttaa yhä useampien ihmisten arkeen. Tässä kirjasessa keskitytään ilmastonmuutokseen, joka on yksi vakavimmista uhkista koko ihmiskunnan turvallisuudelle. Jopa Yhdysvaltain puolustusministeriö on varoittanut ilmaston lämpenemisen vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen. Siitä huolimatta maailman suurin ilmastonpilaaja ei ole vielä tullut mukaan kansainvälisiin ponnisteluihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos ilmastonmuutoksen uhkakuvat liittyisivät terrorismiin, niiden torjumiseksi olisi epäilemättä ryhdytty määrätietoisiin toimiin yli rajojen, voimavaroja säästämättä. Kansainvälinen ilmastopolitiikka on vasta alussa. Pidämme silti saavutuksena sitä, että Kioton pöytäkirja on nyt tullut voimaan. Tulemme molemmat muistamaan loppuelämämme päivän, jona Venäjän duuma ratifioi sopimuksen ja varmisti siten, että siitä lopultakin tuli totta. Ilman Euroopan unionin päättäväisyyttä ja erityisesti Euroopan vihreitä puolueita ja ympäristöjärjestöjä tämä kaikkien aikojen tärkein kansainvälinen ympäristösopimus ei olisi nähnyt päivänvaloa. Keskustelut Kioton jälkeisen ajan ilmastosopimuksesta ovat jo alkaneet. Tärkeintä on laatia pelisäännöt, joilla Yhdysvallat ja Australia saadaan pois vapaamatkustajien penkiltä ja myös nopeasti kasvavat kehitysmaat kuten Kiina, Intia ja Brasilia sitoutuvat rajoittamaan päästöjä. Ilmaisten päästöjen aika on ohi. Kioton pöytäkirjan ansiosta hiilidioksiditonnille on tullut hinta. Tämä ohjaa taloudenpitoa niukkahiilisempään suuntaan myös niissä maissa, jotka eivät vielä ole ottaneet ilmastovelvoitteita. Mitä aikaisemmin maa investoi kestäviin vaihtoehtoihin, sitä vahvemmilla se on, kun seuraavien vuosikymmenien sitoumukset realisoituvat. Ilmastopolitiikka on kuvattu synkäksi uhkaksi Suomen ja Euroopan unionin kilpailukyvylle. Tämä menneeseen takertuminen häivyttää näkyvistä pääasian: mikä uhka syntyykään, jos välttämättömät toimet lykätään tulevaisuuteen, kun ilmastonmuutos alkaa runnella ympäristöämme yhä rajummin. Ja mikä mahdollisuus menetetään, jos uutta, puhtaampaa tekniikkaa ja älykkäämpiä toimintatapoja ei oteta käyttöön ajoissa. Kestävä energiatalous on välttämätön edellytys niin ympäristön säilymiselle kuin yhteiskuntien hyvinvoinnille. Tässä ohjelmassa esitetyt toimet luovat uutta tuotantoa ja työllisyyttä ja varmistavat sen, että Suomi on tulevaisuudessa yksi vihreän teknologian johtavista vientimaista. Jo nyt noin 500 yritystä tuottaa Suomessa ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Suomi ei saa jäädä ilmasto- ja energiapolitiikassaan vahvojen, lyhytnäköisiä tavoitteitaan ajavien etujärjestöjen panttivangiksi. Uusiutuvat energialähteet tukevat työllistymistä kotimaassa, ja hajautettu energiatalous edistää syrjäseutujen aluetaloutta. Ilmastonsuojelu luo huikeita mahdollisuuksia Suomen maataloudelle, kun jopa puoli

7 miljoonaa peltohehtaaria voidaan ottaa uusiutuvan energian tuotantoon. Uusiutuva energiatekniikka menestyy hyvin, koska sen kysyntä on hurjassa kasvussa. Ilmastopolitiikan lisäksi on muitakin syitä pyrkiä mahdollisimman nopeasti irti fossiilitaloudesta. Fossiiliset varat ovat uusiutumattomia, joten ne ehtyvät väistämättä ennen pitkää. Uusimmat asiantuntija-arviot ennustavat, että maailman öljyntuotanto on saavuttamassa huippunsa lähivuosina, mikä johtaa öljyn hinnan nopeaan nousuun. Myös maailmanrauhan vuoksi öljyriippuvuudesta tulee pyrkiä irti mahdollisimman nopeasti. Ydinvoima on kuitenkin liian riskialtis korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Se on kuin pirun korvaamista Beelsebubilla. Uraani ei sitä paitsi edes riitä. Jos maailman nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttö korvattaisiin ydinvoimalla, uraania riittäisi vain kolmeksi vuodeksi. Kioton pöytäkirja kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön. Päästövähennyksiin jo sitoutuneet maat voivat suoriutua osasta velvoitteitaan edistämällä ilmastohankkeita kehitysmaissa. Ilmastopolitiikka voidaan näin ottaa osaksi kehitysyhteistyötä. Ilmastonmuutos on todellinen este kehitykselle, sillä jo nyt pienen saarivaltion ylitse pyyhkivän hirmumyrskyn aiheuttamat vahingot voivat niellä sen kahden vuoden kansantuotteen tai merenrannoilla sijaitsevien miljoonakaupunkien juomavesivarannot uhkaavat suolaantua merenpinnan nousun vuoksi. Ilmastopakolaisuus ja ruokaturvan heikkeneminen ovat nekin lämpenemisen seurauksia. 50 viime vuoden aikana uuden tekniikan avulla on saatu aikaan valtava nousu työn tuottavuudessa. Tätä muutosta ei kukaan olisi etukäteen kyennyt uskomaan. Nyt on aika valjastaa älynystyrät tuottamaan vastaavanlainen energian tuottavuuden nousu, jotta samasta energiamäärästä saadaan moninkertainen taloudellinen hyöty ja energian kulutusta voidaan alentaa. Vihreät ovat usein sanoneet, että hitaat trendit ovat vaarallisimpia. Yhteiskuntiemme varoitusjärjestelmät eivät reagoi riittävästi ilmastonmuutokseen, koska sen vaikutukset ilmenevät vähitellen. Olisi vaarallista jäädä odottamaan tähänastisia tuntuvampia vaikutuksia. Silloin ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin nyt. Helsingissä ja Brysselissä Heidi Hautala kansanedustaja eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi europarlamentaarikko europarlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 7

8 Jos äkillinen ilmastonmuutos heikentäisi rajusti kantokykyä kaikkialla ihmiskunta palaisi jatkuvaan taisteluun hupenevista voimavaroista. Sodankäynti määrittäisi jälleen ihmiselämää. Peter Schwartz ja Doug Randall, Pentagonin tilaama raportti An Abrupt Climate Change Scenario and Its Implications for United States National Security Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 8 Ilmastonmuutos on jo tieteellisesti todennettu tosiasia, ja se on näköpiirissä olevista ihmiskunnan ongelmista eräiden arvioiden mukaan jopa vakavin. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, professori Petteri Taalas, Tiede 4/2004

9 1. Ilmastonmuutos vuosisadan suurin haaste? Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama ympäristöongelma. Sen seuraukset ihmisille ja ympäristölle voivat olla tuhoisia tai vielä pahempia. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää vauraiden maiden päästöjen leikkaamista murto-osaan nykyisestä. Globaalin ongelman ratkaisemiseen tarvitaan pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä ja reilut pelisäännöt, joilla köyhät maat saadaan osallistumaan ilmastotalkoisiin. Ihmiskunta on käynnistänyt planeetallamme ennennäkemättömän kokeen. Muutamme ilmakehän koostumusta tuottamalla ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja kiihtyvää vauhtia. Ihmistoiminnan seurauksena ilmasto lämpenee ja on lämmennyt jo. Viime vuosisadalla maapallon Meidän jälkeemme vedenpaisumus Kesä 2003 muistetaan Euroopassa rajusta helleaallosta, joka tappoi yli ihmistä. Bernin yliopiston tutkijat arvioivat kesän olleen maanosan kuumin puoleen vuosituhanteen. 3 Se on kuitenkin todennäköisesti vasta esimakua tulevasta. Vuoteen 2040 mennessä useampi kuin joka toinen kesä voi olla vielä kuumempi. Tähänastinen ilmastonmuutos on ainakin kaksinkertaistanut poikkeuksellisten helleaaltojen todennäköisyyden. 4 Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ilmastonmuutos tappaa jo nykyään ihmistä joka vuosi. 5 Merkittävimpiä lämpenemisen terveysuhkia on trooppisten tautien kuten malarian ja denguekumeen leviäminen. Malaria tappaa nykyään joka päivä kolme tuhatta ihmistä, enimmäkseen lapsia. Ilmastonmuutos saattaa laajentaa malarian uhkaamaa maailman väestön osaa kolmanneksella nykyisestä. 6 keskilämpötila nousi noin 0,6 ºC. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi lämpötilan nousevan tällä vuosisadalla vielä 1,4 5,8 ºC, jos päästöjä ei rajoiteta. 1 Joidenkin tutkijoiden mukaan ilmasto voi kuitenkin lämmetä selvästi IPCC:n esittämiä arvioita enemmän (ks. laatikko 1.2). Myös luonto on tulilinjalla. Maailman kuivuudesta kärsivä alue on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Lähes puolet kuivumisesta johtuu lämpötilojen noususta, sillä se lisää veden haihtumista. 7 Jopa puolet Amazonin sademetsistä uhkaa muuttua ruohoaavikoksi lämpenemisen ja kuivumisen takia vuosisadan puoliväliin mennessä. 8 Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos uhkaa vuoteen 2050 mennessä tappaa sukupuuttoon yli miljoona eliölajia jopa neljänneksen maalla elävistä eläin- ja kasvilajeista. 9 Kolmen asteen lämpeneminen nostaisi merenpintaa seuraavien kolmen vuosisadan aikana arviolta 3 5 m. 10 Esimerkiksi Hollannissa alle viiden metrin korkeudella meren pinnasta asuu noin 2/3 ja Bangladeshissa 1/3 nykyisestä väestöstä. Viiden metrin nou- KAAVIO 1.1 Lämpötilojen, hiilidioksidipitoisuuksien ja hiilipäästöjen muutokset tuhannen vuoden ajalta 2 Cº 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0, (ppm) (Gt C) vuodessa Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 9

10 susta kärsisi maailmassa 315 miljoonaa ihmistä. 11 Jo puolen metrin nousu vaikuttaisi yksin Niilin suistossa noin neljän miljoonan ihmisen elämään. 12 Pieneltäkin kuulostava lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja. Esimerkiksi jo puolentoista asteen suuruinen nousu maapallon keskilämpötilassa voi riittää sulattamaan lopulta Grönlannin jäätiköt (ks. laatikko 1.1). 13 Euroopan tuhoisa hellekesä 2003 oli vain kaksi astetta lämpimämpi kuin 1900-luvulla keskimäärin. 14 Viime jääkauden aikana maailman keskilämpötila oli viitisen astetta nykyistä alhaisempi. 15 Tuolloin eteläinen Suomi oli peittynyt 2,5 kilometrin paksuiseen mannerjäähän. 16 Useimmat arviot ennustavat maapallolle nyt saman suuruusluokan lämpenemistä. Päästöjen pudottua kestävälle tasolle kuluu vielä useita vuosisatoja, ennen kuin lämpötilan nousu pysähtyy. Esimerkiksi 3,5 ºC:n nousu vuoteen 2100 mennessä voi vastata lopulta jopa liki 9 ºC:n lämpenemistä. Lämpötilan vakiintumisesta kestää puolestaan tuhansia vuosia siihen, että merenpinnan nousu pysähtyy. Tänään tupruteltavilla päästöillä vaikutamme siis tulevien sukupolvien elämään satoja ja jopa tuhansia vuosia eteenpäin. 17 Kahden asteen ylittämisen seuraukset ovat niin järkyttävät, että meidän tulee välttää ne. British Petroleumin neuvonantaja Chris Mottershead, BusinessWeek LAATIKKO 1.1 KAAVIO 1.2 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 10 Arktinen ilmasto lämpenee rajusti Arktisen neuvoston Arctic Climate Impact Assessment (ACIA) on tähän asti laajin tutkimus ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista 32. Ilmaston ennakoidaan lämpenevän pohjoisella napa-alueella kaksi kertaa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Jos päästöjä ei saada kuriin, lämpötila voi nousta vuosisadan kuluessa 10 ºC. 33 Ripeän lämpenemisen seuraukset sekä alueen ihmisille että luonnolle ovat dramaattisia. Monet kylmiin oloihin sopeutuneet lajit, kuten jääkarhu ja naali, taantuvat voimakkaasti, ja osa lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Vaakalaudalla on myös monien alkuperäiskansojen ikiaikaisten kulttuurien olemassaolo. 34 Ilmaston muuttuminen arktisella alueella vaikuttaa koko ihmiskuntaan. Jos Grönlannin jäätiköt sulavat kokonaan, merenpinta nousee vuosisatojen kuluessa seitsemän metriä hukuttaen monia suurkaupunkeja ja laajoja rannikkoalueita. 35 Napa-alueiden lämpeneminen voi käynnistää palautekytkentöjä (ks. laatikko 1.2), jotka voimistavat ilmastonmuutosta edelleen. Lämpeneminen voi myös muuttaa Suomen ilmastoa leudontavan Golfvirran kulkua. 36 Hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan muutokset viime vuoden ajalta 352 CO 2 ppmv Cº

11 Näin Suomi muuttuu Myös Suomessa on koettu viime vuosina poikkeuksellisen rajuja sääilmiöitä. Kesällä 2003 maata paahtoivat ennätyspitkät helteet 18, ja seuraavan heinäkuun rankkasateet olivat laajimmat noin sataan vuoteen 19. Tammikuussa 2005 myrsky nosti meriveden Suomenlahdessa ennätyksellisen korkealle. 20 Vuosien kuivuus aiheutti yli sadan miljoonan euron menetykset, ja kesän 2004 tulvavahinkojen suuruudeksi on arvioitu runsaat seitsemän miljoonaa euroa. 21 Vastaavien ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Lämpötilat ovat kohonneet Suomessa nopeasti 1970-luvulta alkaen. Kevään keskilämpötila on nykyään noin kaksi astetta korkeampi kuin 1800-luvun puolivälissä. 22 Vuosisadan loppuun mennessä Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän noin 3,5 7 ºC, vaikka päästöt kasvaisivat maltillisesti. Lämpenemisvauhti on selvästi kovempi kuin maapallolla keskimäärin. 23 Lämpeneminen on nopeinta talvisin, jolloin lämpötilat saattavat tietokonemallien mukaan nousta enimmillään jopa 8 ºC jo vuoteen 2050 mennessä. 24 Tämä merkitsisi Sodankylän valahtamista ilmastollisesti liki nykyisen Helsingin korkeudelle. 25 Sadannan arvioidaan lisääntyvän, ja samalla myrskyjen ja kuivuusjaksojen ennakoidaan runsastuvan. 26 Lämpeneminen muuttaa kasvillisuusvyöhykkeitä voimakkaasti. Esimerkiksi havumetsävyöhykkeen pitäisi kyetä siirtymään km vuosisadassa kohti pohjoista, vaikka puiden luontainen siirtymisnopeus on vain km vuosisadassa. 27 Monet luontotyypit ovatkin uhattuina. Suurimmassa vaarassa ovat naalin ja tunturikiurun kaltaiset lajit, jotka ovat jo entuudestaan harvinaisia tai elävät sirpaloituneilla alueilla. 28 Viljelylle suotuisa kasvukausi pitenee ennusteiden mukaan 3 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Kevätvehnä, joka selviää nykyään juuri ja juuri Keski- Suomessa, pärjäisi jo Kemissä. Maa- ja metsätalouden tuotanto todennäköisesti kasvaa, mutta myös haitat lisääntyvät. 29 Esimerkiksi tuholaistuhojen arvioidaan kaksinkertaistuvan ja metsätaloudessa myrskytuhot voivat lisääntyä. 30 Ihmisten terveyttä uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttama otsonikadon pahentuminen, joka lisää Suomessa ultraviolettisäteilyn aiheuttamia ihosyöpätapauksia viidenneksellä. 31 Suomi kärsii ilmastonmuutoksesta myös mutkan kautta, sillä esimerkiksi ympäristöpakolaisten virrat, rajun sään tuhot maailmalla ja kehitysmaiden kurjistuminen heijastuvat myös tänne pohjoiseen. LAATIKKO 1.2 Kuinka paljon ilmasto voi lämmetä? Ennusteet ilmaston lämpenemisestä perustuvat oletuksiin tulevista päästömääristä, jotka puolestaan riippuvat mm. talouden, teknologian, ihmisten arvojen ja politiikan kehityksestä. Päästöjen vaikutus lämpötilaan taas riippuu erityisesti palautekytkennöistä ja ilmastoherkkyydestä. Palautekytkennöiksi kutsutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ilmiöitä, jotka vaikuttavat edelleen lämpenemiseen. Ilmastonmuutos voi esimerkiksi vauhdittaa metsäpaloja, vapauttaa ikiroudan alla piileviä metaanivarantoja tai heikentää meriveden kykyä sitoa hiilidioksidia. Se voi myös muuttaa maaperän albedoa eli heijastavuutta; kun lumen tai jään alta paljastuu tummaa maata, sitoutuu auringon lämpö aiempaa tehokkaammin. Palautekytkennät voivat johtaa itseään ruokkivaan lämpenemisen kehään. 47 Ilmastoherkkyydellä tarkoitetaan sitä lämpötilan nousua, joka seuraa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kaksinkertaistumisesta esiteolliseen aikaan verrattuna. Joidenkin tutkijoiden mukaan IPCC:n käyttämä arvio 1,5 4,5 ºC on liian optimistinen. 48 Esimerkiksi alkuvuodesta 2005 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastoherkkyyden skaala voi olla peräti 1,9 11,5 ºC. 49 On siis mahdollista, että ilmasto lämpenee selvästi IPCC:n esittämiä arvioita enemmän. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 11

12 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 12 TAULUKKO 1.1 Lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan Päästöjen lopettaminen välittömästi 51 0,7 1,5 ºC Päästöjen vähentäminen toteuttamiskelpoisin keinoin 52 1,5 2,4 ºC Nykymenon jatkuminen 53 2,0 6,4 ºC Riskiskenaariot ºC TAULUKKO 1.2 Kahden asteen saavuttamisen todennäköisyys 60 Vakauttamistaso (ppm CO 2 -ekv.) TAULUKKO 1.3 Kahden asteen saavuttamisen todennäköisyys % % 500 < 50 % 550 < 20 % Kestävät päästötavoitteet (vuoden 1990 tasoon verrattuna) 72 Suomi EU25 OECD Afrikka Kiina USA Maailma % 36 % 30 % +166 % +16 % 25 % 10 % % 79 % 80 % +170 % 27 % 81 % 50 % Venäläistä rulettia maapallolla Ilmasto on vaihdellut koko ilmakehän olemassaolon ajan. Kahden miljoonan viime vuoden aikana muutoksia ovat hallinneet jääkaudet ja niiden väliset lämpimät kaudet, jotka ovat toistuneet suunnilleen vuoden jaksoissa. 37 Jaksottaisuus aiheutuu maapallon kiertoradan vaihteluista, joiden vaikutusta ilmakehän koostumuksen muutokset vahvistavat merkittävästi. 38 Pääsääntöisesti muutokset ovat olleet niin hitaita, että ekosysteemeillä on ollut aikaa sopeutua niihin. Menneisyydessä on kuitenkin tapahtunut myös nopeita, dramaattisia muutoksia. Ilmasto on saattanut lämmetä muutamassa vuosikymmenessä paikallisesti jopa 10 ºC. 39 Rajuihin ilmaston muutoksiin on liittynyt massasukupuuttoja. Esimerkiksi 252 miljoonaa vuotta sitten meren pohjasta vapautuneen metaanin uskotaan olleen tärkeä tekijä kaikkien aikojen suurimmassa sukupuuttoaallossa. Nopea lämpeneminen tappoi 90 % merissä elävistä lajeista ja 70 % maaselkärankaislajeista. 40 Noin 55 miljoonaa vuotta sitten samankaltainen tapahtuma nosti maapallon keskilämpötilaa tuhannen vuoden aikana noin 8 ºC tappaen sukupuuttoon suurimman osan silloisista nisäkäslajeista. 41 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut jääkauden aikana tyypillisesti noin 180 miljoonasosaa (parts per million, ppm) ja lämpimän kauden aikana korkeimmillaan noin 280 ppm. Ihmisen toiminta on jo nyt nostanut pitoisuuden noin 380 miljoonasosaan korkeammalle kuin 20 miljoonaan vuoteen. 42 Kuluvan vuosisadan aikana pitoisuus voi kohota vielä ppm:ään, jos päästöjä ei saada kuriin. 43 Ihmiskunta kykenee aiheuttamaan päästöillään lämpenemisen, joka on verrattavissa menneisyyden dramaattisimpiin ilmaston muutoksiin. Tutkijat eivät vielä pysty sanomaan varmasti, kuinka suuri lämpeneminen tarvitaan rajujen ja katastrofaalisten muutosten laukaisemiseen. Hyvä esimerkki epävarmuuksista on Golfvirran kohtalo. Virta on pysähtynyt menneisyydessä äkillisesti luultavasti useita kertoja alentaen keskilämpötilaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 3 5 ºC. 44 Ilmastonmuutos saattaa hidastaa virtaa tai jopa pysäyttää sen kokonaan. 45 Yhden arvion mukaan virran pysähtymisen todennäköisyys saattaa olla yli 50 %, jos päästöjä ei rajoiteta. 46 Se kuitenkin on varmaa, että peruuttamattomien ja rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän hiilitonnin myötä. Päätöksentekijöiden tehtävä on miettiä, kuinka pitkälle olemme valmiit koettelemaan onneamme ja pelaamaan maapallolla venäläistä rulettia.

13 Päästöt puolitettava vuosisadan puoliväliin mennessä Ilmasto muuttuu vääjäämättä jo tähänastisten päästöjen takia. Nyt harjoitettavalla politiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta ja nopeaa lämpeneminen on tulevina vuosikymmeninä. Radikaalilla mutta silti toteuttamiskelpoisella ilmastopolitiikalla lisälämpeneminen on mahdollista rajoittaa noin asteeseen. 50 Näin ollen ero määrätietoisen ilmastonsuojelun ja pahimpien riskiskenaarioiden välillä voi olla jopa kahdeksan asteen luokkaa (ks. taulukko 1.1). Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta nämä tulevaisuuspolut eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Useat asiantuntijatahot ovat päätyneet arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen riskit kasvavat voimakkaasti, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. 55 Euroopan unioni onkin hyväksynyt tavoitteen rajoittaa lämpeneminen kahteen asteeseen. 56 Koska lämpötila on noussut jo 0,7 ºC 57, on liikkumavaraa enää vain runsaan asteen verran. Kultainen keskitie yhteiskuntien sopeutumiskyvyn ja kahden asteen ylittämisen riskin minimoimisen välillä voi olla tavoite, jossa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä pidetään alle 480 miljoonasosassa (parts per million, ppm). Huipputason saavuttamisen jälkeen pitoisuus pyritään laskemaan 400 ppm:ään, jotta vältytään lämpenemisen aiheuttamilta vakavilta pitkän aikavälin haitoilta. 58 Tämäkään lähestymistapa ei ole riskitön, mutta kahden asteen ylittämisen ja katastrofaalisten ilmaston muutosten vaara on olennaisesti pienempi kuin löysemmissä tavoitteissa (ks. taulukko 1.2). 59 Samaan ilmastotavoitteeseen voidaan päästä eri päästöpolkuja pitkin. Päästövähennyksien lykkääminen saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta se edellyttää hyvin nopeita ja rajuja leikkauksia myöhemmin. 61 Esimerkiksi rajoitusten lykkääminen vain kymmenellä vuodella merkitsisi tarvittavan vuosittaisen päästöleikkaustahdin tiukentamista puolella 62, mikä puolestaan kasvattaisi leikkausten sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia olennaisesti 63. Takapainotteinen ilmastopolitiikka myös sitoo käsiä; jos uuden tutkimustiedon mukaan pitoisuudet pitäisi rajoittaa aiemmin oletettua alhaisemmalle tasolle, saattaisi tavoitetta olla siinä vaiheessa mahdoton saavuttaa. 64 Toisaalta pitkäjänteinen ilmastopolitiikka auttaa taloudellisia toimijoita välttämään hukkainvestointeja ja varautumaan väistämättömiin muutoksiin hyvissä ajoin. Tavoitteeksi tulee asettaa maailman päästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle ennen vuotta 2020 ja leikkaaminen puolella vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaiden on oikeudenmukaisuussyistä vähennettävä päästöjään maailman keskiarvoa enemmän, vähintään 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä (ks. taulukko 1.3). 65 Tämänsuuntaisten tavoitteiden tarve on tunnustettu laajasti Euroopan unionissa. 66 Vaikka haaste on valtava, se on onneksi mahdollista toteuttaa. Valtaosa tarvittavasta tekniikasta on jo olemassa, ja uutta kehitetään koko ajan. Useiden arvioiden mukaan kunnianhimoisten päästövähennysten kustannukset jäävät korkeimmillaankin vain muutamaan prosenttiin bruttokansantuotteesta (ks. s. 53). Sitä voidaan pitää pienenä hintana inhimillisen ja ekologisen katastrofin välttämisestä. KAAVIO 1.3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 67 milj. t CO 2 -ekv Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 13

14 LAATIKKO 1.3 Mitä Kioton jälkeen? Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 14 Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita 73 Iso-Britannia aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 25 %:lla vuoteen 2020 ja 60 %:lla vuoteen 2050 mennessä Saksa on valmis leikkaamaan päästöjä 40 %:lla vuoteen 2020 mennessä, jos EU sitoutuu 30 %:n päästövähennyksiin Ranskan tavoitteena on vähentää päästöjä 75 % vuoteen 2050 mennessä 74 Ruotsi pyrkii vähentämään päästöjä puolella vuoteen 2050 mennessä ja on ehdottanut EU:n tavoitteeksi 60 %:n vähennystä vuoteen 2050 mennessä Norjassa työryhmä selvittää, miten maa voisi vähentää päästöjä % vuosisadan puoliväliin mennessä 75 EU:n ympäristöneuvoston mukaan kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että maailman päästöt saavuttavat huippunsa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana ja laskevat % vuoteen 2050 mennessä 76 Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteeksi teollisuusmaiden päästöjen vähentämisen 30 %:lla vuoteen 2020 ja %:lla vuoteen 2050 mennessä 77 kuusi Yhdysvaltain koillista osavaltiota on sitoutunut jäädyttämään päästöt vuoteen 2010 mennessä, vähentämään päästöjä 10 % vuoteen 2020 mennessä ja leikkaamaan niitä pitkällä aikavälillä % Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään 5,2 % vuosiin mennessä. Yhdysvallat ja Australia ovat kuitenkin kieltäytyneet ratifioimasta pöytäkirjaa, ja monet sopimukseen tehdyt lievennykset heikentävät todellisuudessa saavutettavaa päästövähenemää. Matka nykyisestä ilmastopolitiikasta riittäviin päästövähennyksiin onkin huomattavan pitkä. Kioton toisella tavoitekaudella kaikkien teollisuusmaiden on oltava ilmastotalkoissa mukana. Myös tärkeimpien kehitysmaiden erityisesti Kiinan, Intian ja Brasilian osallistuminen päästörajoituksiin olisi välttämätöntä. EU-komissio on hahmotellut G8:n tapaista foorumia, jossa 75 % maailman päästöistä tuottavat EU, Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Japani, Kiina ja Intia pyrkisivät vauhdittamaan neuvotteluja tulevista ilmastotavoitteista. 68 Tavoista jakaa päästövähennyksiä maiden kesken on esitetty lukuisia malleja. 69 Yksi varteenotettava ehdotus jakaa maat kolmeen ryhmään niiden kehitystason ja päästöjen perusteella. 70 Taloudellisesti kehittyneimmille maille asetettaisiin nykyisten Kioto-tavoitteiden tapaisia sitovia ja määrällisiä päästövähennystavoitteita. Irtikytkentäryhmässä (decarbonization) nopeasti kasvavien talouksi- Mitä tehdä Yhdysvalloille? en tavoitteena olisi ottaa ripeästi käyttöön puhdasta, päästöjä vähentävää teknologiaa. Sopeutumisryhmän köyhimpien maiden ensisijainen tavoite olisi varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Pitkällä aikavälillä päästöoikeudet maiden välillä on jaettava niin, että jokaisella maailman asukkaalla on yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä (ks. laatikko 1.4). Kioton pöytäkirja tarjoaa hyvän pohjan tulevalle ilmastopolitiikalle. Sitä tulee kehittää niin, että köyhimmille kehitysmaille taataan riittävä rahoitus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja päästöjen rajoittamiseen. Kestämättömät päästövähennysmenetelmät kuten suurpadot, ydinvoimalat ja yhteen puulajikkeeseen perustuvat suurplantaasit tulee rajata pois pöytäkirjan joustomekanismeista. Päästöjä sitovien nielujen jättämistä laskennan ulkopuolelle on syytä harkita epävarmuuksien ja riskien takia. Sen sijaan metsäkadon pysäyttämisestä tulisi laatia erillinen pöytäkirja. 71 Taulukossa 1.3 on esitetty kahden asteen tavoitteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvat päästötavoitteet. Yhtäläinen päästötaso (ks. s. 15) saavutetaan maailmanlaajuisesti vuosisadan puolivälin jälkeen, mutta EU:n sisällä päästöt tasoittuvat vasta vuonna Suomen väitetyt erityisolosuhteet (ks. s. 58) otetaan siis huomioon. Yhdysvallat on ollut kanto ilmastonsuojelun kaskessa koko kansainvälisen ilmastopolitiikan historian ajan. Presidentti George W. Bush ilmoitti pian virkaanastumisensa jälkeen, ettei Yhdysvallat ratifioi Kioton pöytäkirjaa. Bushin hallinto on myös pyrkinyt kiistämään ilmastonmuutoksen olemassaolon ja jarrutta-

15 LAATIKKO 1.4 maan toimia sen torjumiseksi. Monet osavaltiot, mukaan luettuna republikaanijohtoiset Kalifornia, New York ja Massachusetts, ovat kuitenkin jo aloittaneet toimet päästöjen hillitsemiseksi, ja yhdeksän osavaltiota on luomassa oman päästökauppajärjestelmän. Myös useat raskaan teollisuuden yritykset ja energiayhtiöt ovat julkistaneet vapaaehtoisia ohjelmia päästöjensä vähentämiseksi. Kokonaisuutena Yhdysvaltain ilmastopolitiikka on kuitenkin paljon Eurooppaa jäljessä. Miten Yhdysvaltain liittovaltio sitten saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin? Euroopan edelläkävijyys. Jos EU jatkaa päättäväistä ilmastopolitiikkaansa, on Yhdysvaltain yhä vaikeampi väittää, että päästöjen vähentäminen on uhka talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Samalla EU:ssa syntyneet uudet tekniikat sekä yhteiskunnalliset innovaatiot helpottavat ja halventavat päästöjen vähentämistä myös Yhdysvalloissa (ks. s. 59). Mahdollisuus osallistua kansainväliseen päästökaup- paan. Kioton pöytäkirjan joustomekanismit laskevat päästöjen vähentämisen kustannuksia ja luovat vientimahdollisuuksia. Kauppasanktioiden käyttö sopimuksen ulkopuolelle jääviä maita vastaan (ks.s. 51). Painotus teknologian kehitykseen. Kioton jälkeisen ilmastosopimuksen on edistettävä uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Sopimuksen ulkopuolella olevat maat jäävät jälkeen teknologian kehityksessä. Unohdetaan Kioto sanana. Yhdysvaltain nykyjohdon voisi olla vaikea ratifioida kasvojaan menettämättä sopimus, jota markkinoidaan Kioton jatkokautena. Vaikka neuvottelut uusista sitoumuksista tehtäisiin Kioton pöytäkirjan pohjalta, Kiotoa sanana ei kannata korostaa. Houkutellaan kehitysmaat mukaan. Tärkeimpien kehitysmaiden osallistuminen päästörajoituksiin on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Se myös veisi Yhdysvalloilta tärkeimmän tekosyyn olla rajoittamatta omia päästöjä. Ilmastopolitiikka ja oikeudenmukaisuus Ilmasto on oikeudenmukaisuuskysymys usealla eri tavalla. Ensinnäkin vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta jakautuu hyvin epätasaisesti. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet tähänastisesta lämpenemisestä yli neljä viidesosaa, vaikka niissä asuu vain alle viidennes maailman väestöstä. 78 Toiseksi ilmastonmuutoksen haitat koettelevat eniten köyhiä maita ja väestönosia siis juuri niitä, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Kolmanneksi myös maiden edellytykset vähentää päästöjä vaihtelevat huomattavasti. Kehitysmaissa päästöjä kasvattavat väestönkasvu, teollistuminen ja tarve kohentaa köyhien ihmisten elinoloja. Suomea ja Guinea-Bissauta ei voi asettaa ilmastopolitiikassa samalle viivalle. Köyhimmille kehitysmaille pitää taata oikeus kasvattaa päästöjä, jotta ne voivat nostaa väestönsä absoluuttisesta köyhyydestä. Oikeudenmukaisin tapa jakaa ihmiskunnan yhteinen ilmakehä on ns. yhtäläinen päästötaso (per capita). Siinä päästöoikeudet jaettaisiin tasan maailman asukkaiden kesken. Siirtymäaika antaisi maille mahdollisuuden sopeuttaa nykyään huomattavasti poikkeavat päästötasot toisiinsa (ks. kaavio 1.7). Torjuminen on parasta sopeutumista Jo aiheutetun lämpenemisen seurauksiin on yritettävä sopeutua riippumatta siitä, kuinka nopeasti päästöjä vähennetään tulevaisuudessa. Toisaalta hallitsematon ilmastonmuutos toisi mukanaan seurauksia, joihin sopeutuminen on mahdotonta. Myös Suomen ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisohjelma lähtee siitä, että ilmastonmuutos pidetään siedettävällä tasolla toteuttamalla tuntuvia päästövähennyksiä. Sopeutumisessa uhkana voi olla se, että puututaan ongelman seurauksiin syiden sijaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavia resursseja käytetään vahinkojen korjaamiseen. Päästöjen vähentäminen on aina fiksumpaa kuin tulvapatojen rakentaminen tai myrskytuhojen korjaaminen. Torjuminen on parasta sopeutumista. Ilmastoneuvotteluissa on perustettu teollisuusmaiden rahoittamia rahastoja, joilla tuetaan kehitysmaiden Yhtäläisessä päästötasossa teollisuusmaiden olisi leikattava päästöjään hyvin nopeasti, jotta köyhillä kehitysmailla olisi tilaa kohentaa kansalaistensa elinoloja. Globaali päästökauppa alentaisi mallin kustannuksia teollisuusmaille. Kehitysmaille syntyisi kannustin vähentää päästöjä, sillä ne voisivat myydä yli jääviä päästöoikeuksia teollisuusmaille. Näin myös ne voitaisiin saada houkuteltua osallistumaan päästörajoituksiin. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 15

16 LAATIKKO 1.5 Puhtaan kehityksen mekanismi tukemaan kestävää kehitystä Puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) on yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista. Sen avulla teollisuusmaat voivat korvata omia päästövähennyksiään rahoittamalla ilmastohankkeita kehitysmaissa. Usein päästöjen vähentäminen tulee näin halvemmaksi. sopeutumista. Lisäksi päästövähennyksiä kehitysmaissa rahoittavan puhtaan kehityksen mekanismin hankkeiden arvosta noin 2 % ohjataan Kioton pöytäkirjan sopeutumisrahastoon. Näiden rahastojen yhteinen koko on kuitenkin alle miljardi dollaria. Teollisuusmaat tulee velvoittaa korvaamaan sekä jo aiheutettuja että tulevia vahinkoja kehitysmaille sekä rahoittamaan ennakoivia sopeutumistoimenpiteitä. Korvausjärjestelmä konkretisoisi ilmastonmuutoksesta ihmiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja loisi kannusteen päästöjen vähentämiselle. Toisaalta korvausten myöntäminen voitaisiin sitoa kehitysmaan aktiivisuuteen ilmastovelvoitteiden täyttämisessä. Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 16 CDM-hankkeiden toivotaan tuovan etelään investointeja, uutta teknologiaa ja työpaikkoja. Parhaimmillaan mekanismi ohjaa rahoitusta ilmastoa ja paikallisyhteisöjä hyödyttäviin kestävän kehityksen hankkeisiin köyhissä maissa. Mekanismi ei kuitenkaan ole vastannut sille asetettuihin toiveisiin. Liki kaksi kolmasosaa tähänastisista päästövähennyksistä on tullut kaatopaikkakaasujen hävittämisen kaltaisista hankkeista, jotka tukevat paikallisyhteisöjä ja kestävää kehitystä vain heikosti. Uusiutuvan energian osuus on jäänyt runsaaseen kymmenykseen. 80 Erityisesti hiilinielujen käyttöön liittyy ongelmia. Usein on epäselvää, olisivatko istutukset toteutuneet joka tapauksessa eli voidaanko niiden aiheuttama päästöjen väheneminen laskea hankkeen piikkiin. Puuplantaasien ja siten päästöjen sitomisen pysyvyyttä on vaikea taata vuosikymmeniksi eteenpäin. Plantaasit eivät myös edistä kipeästi tarvitun ilmastomyötäisen teknologian siirtoa kehitysmaihin. Puhtaan kehityksen mekanismi näyttää kiertävän kaukaa köyhimmät alueet, jotka tarvitsisivat sijoituksia kipeimmin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on käynnissä vain seitsemän hanketta, ja niistäkin viisi sijaitsee verraten vauraassa Etelä-Afrikassa. 81 Puhtaan kehityksen mekanismia voidaan kehittää kestävämmäksi soveltamalla kansallisesti markkinaehtoja tiukempia kriteerejä, kuten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kehittämää Gold Standardia. Luvun yhteenveto Ihmiskunta on lämmittänyt ilmastoa noin 0,6 ºC. Tällä vuosisadalla lämpötilan arvioidaan nousevan vielä 1,4 5,8 ºC. Ilmasto voi kuitenkin lämmetä selvästi enemmän. Ilmastonmuutoksen seuraukset ihmisille ja ympäristölle voivat olla katastrofaalisia. Sen ennakoidaan mm. pahentavan helleaaltoja, laajentavan trooppisten tautien levinneisyyttä, tappavan lajeja sukupuuttoon ja hukuttavan laajoja alueita merenpinnan alle. Pienikin lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja. Esimerkiksi jo 1,5 asteen globaali lämpeneminen saattaa riittää sulattamaan lopulta Grönlannin jäätiköt. Suomen ennustetaan lämpenevän 3,5 7 ºC selvästi enemmän kuin maailma keskimäärin. Rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän hiilitonnin myötä. Ilmastonmuutos saattaa jopa pysäyttää Suomen leutona pitävän Golfvirran. Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ja ripeällä ilmastopolitiikalla. Lämpeneminen on rajoitettava kahteen asteeseen. Päästövähennyksien lykkääminen edellyttäisi nopeita ja kalliita leikkauksia myöhemmin. Maailman päästöt tulee puolittaa vuosisadan puoliväliin mennessä. Teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään vähintään 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tuleviin päästörajoituksiin on saatava mukaan teollisuusmaiden lisäksi tärkeimmät kehitysmaat. Köyhimmille kehitysmaille pitää taata oikeus kasvattaa päästöjä, jotta ne voivat nostaa väestönsä köyhyydestä. Pitkällä aikavälillä päästöoikeudet on jaettava niin, että jokaisella maailman asukkaalla on yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä.

17 Emme usko, että eettiset demokratian periaatteet voisivat tukea mitään muuta normia kuin sitä, että kaikilla maailman kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset oikeudet käyttää ympäristöresursseja. Intian pääministeri Atal Bihari Vajpayee joulukuussa 2002 KAAVIO 1.4 Hiilidioksidipäästöt asukasta kohti 79 Yhdysvallat 19,7 Suomi 12,2 Saksa 10,2 Kioton pöytäkirja tarjoaa hyvän pohjan tulevalle ilmastopolitiikalle. Kestämättömät päästövähennysmenetelmät tulee rajata joustomekanismien ulkopuolelle. Yhdysvallat tulee saada mukaan päästövähennyksiin mm. ottamalla käyttöön kauppasanktioita, painottamalla teknologiaa ja osallistamalla tärkeimmät kehitysmaat. Kiina 2,6 Brasilia 1,8 Intia 1,0 Monet maat ovat jo asettaneet pitkän aikavälin ilmastotavoitteita. Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteeksi teollisuusmaiden päästöjen vähentämisen %:lla. Päästöt hiilidioksiditonnia vuodessa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Nigeria 0,4 Jo tuotetut päästöt muuttavat ilmastoa vääjäämättä jonkin verran, joten seurauksiin on varauduttava. Teollisuusmaat tulee velvoittaa korvaamaan vahinkoja kehitysmaille. Ilmasto on oikeudenmukaisuuskysymys. Vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta jakautuu epätasaisesti, haitat koettelevat eniten köyhiä ja edellytykset vähentää päästöjä vaihtelevat huomattavasti. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 17

18 Jos maapallolla olisi toimitusjohtaja, hän olisi jo aloittanut riuskat toimet päästöjen rajoittamiseksi paljon riuskemmat kuin helmikuussa voimaan astuva Kioton ilmastosopimus tekee. Pääkirjoitus, Talouselämä KAAVIO 2.1 Energiantuotanto ja -käyttö 84 Sähkön ja lämmön tuotanto ja siirto sekä öljynjalostus Häviöt Sähkö, lämpö, öljytuotteet Primäärienergialähteet: raakaöljy, kivihiili,maakaasu, uraani, turve, puu, vesivoima, tuuli, muut Energian loppukäyttö: teollisuus, liikenne, kotitaloudet, palvelut, maatalous Valtaosa yhteiskunnan energian tarpeesta tyydytetään sähköllä, lämmöllä ja öljytuotteilla, joita tuotetaan erilaisista primäärienergialähteistä KAAVIO 2.2 Energian lähteet Sähkön nettotuonti 1,2 % Muut 0,9 % Turve 6,7 % Öljy Puupolttoaineet 25,3 % 19,4 % Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla Fuusioenergia on aina vain 50 vuoden päässä. Vesivoima 2,3 % Ydinenergia 16,1 % Maakaasu 11,5 % Hiili 16,6 % 18 Tekniikka&talous

19 KAAVIO 2.3 Energian käyttö Muu 12,9 % 2. Uusi energiatalous Rakennusten lämmitys 21,9 % Teollisuus 48,9 % Valtaosa ilmastopäästöistä tulee energiantuotannosta. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää siirtymistä kestävään energiatalouteen, joka perustuu energian nykyistä huomattavasti tehokkaampaan käyttöön ja uusiutuviin energianlähteisiin. Metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Liikenne 16,3 % Vuonna 2004 Suomessa kulutettiin energiaa noin 410 TWh, josta sähkönä 87 TWh. 82 Noin kaksi kolmasosaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta. 83 Teollisuuden osuus energiankulutuksesta on noin puolet, mistä metsäteollisuus käyttää suurimman osan (ks. kaavio 2.3). Energiasta yli puolet tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla, runsas viidennes uusiutuvilla energialähteillä ja 16 % ydinvoimalla (ks. kaavio 2.2). Sähkönkulutus on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä, ja vuoden 2000 jälkeen kasvua on ollut jo 10 %. 85 Suomen energiaintensiteetti on pitkään ollut selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella (ks. kaavio 2.5). Yksi energian runsaaseen käyttöön vaikuttava tekijä on sähkön edullinen hinta. Teollisuuden sähkö on Suomessa läntisen Euroopan halvimmasta päästä. 89 Sähkön hinta on myös selvästi alhaisempi teollisuudelle kuin kotitalouksille. 90 Vuonna 2004 Suomeen tuotiin sähköä noin 12 TWh, josta valtaosa tuli Venäjältä. Suomesta vietiin samaan aikaan Ruotsiin ja Norjaan sähköä noin 7 TWh. 91 Pohjoismaissa on meneillään viisi hanketta, joiden tarkoituksena on lisätä sähkönsiirtokapasiteettia maiden välillä. Suomen ja Ruotsin välistä siirtoyhteyttä vahvistetaan uudella FennoSkan 2 -merikaapelilla, joka rakennetaan Rauman ja Ruotsin Forsmarkin välille. 92, 93 Venäjän Kernovosta Kotkaan suunnitellaan puolestaan tuhannen megawatin siirtokaapelia. Kaapelin kautta Suomeen voitaisiin tuoda Venäjän ydinvoimalat omistavan Rosenergoatomin sähköä jopa 9 TWh vuodessa. Kernovo sijaitsee lähellä Leningradin ydinvoimalaitosta Sosnovyi Borissa. 94 Laitoksen neljän Tšernobyl-tyyppisen ydinvoimalan turvallisuudessa on ollut vakavia puutteita. Vaarallisen itäydinsähkön tuonti Suomeen voi siis lisääntyä merkittävästi viidennen ydinvoimalan rakentamisesta huolimatta. KAAVIO 2.4 Sähkön kulutus sektoreittain Palvelut ja julkinen kulutus 18,2 % Koti- ja maataloudet 25,1 % Siirto- ja jakeluhäviöt 3,3 % Metsäteollisuus 30,9 % Metalliteollisuus 9,0 % Kemianteollisuus 7,5 % Muu teollisuus 5,9 % Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 19

20 KAAVIO 2.5 Energiaintensiteetti EU-maissa vuosina , TOE/bruttokansantuote 347 TOE/milj. 0,400 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 0, EU:n vaihteluväli EU Suomi Luxemburg ei ole mukana kuviossa. Fiksuun ja tehokkaaseen energiankäyttöön EU-komissio on arvioinut, että EU15:ssä olisi taloudellisesti mahdollista säästää energiaa 15 % seuraavien 10 vuoden aikana ja tekninen säästöpotentiaali olisi 40 %. 95 Suomessakin on merkittävä osa säästömahdollisuuksista yhä käyttämättä. Esimerkiksi teollisuuden paineilman vuotuisesta 1,4 TWh:n sähkönkulutuksesta voitaisiin Motivan arvion mukaan säästää viidennes taloudellisesti kannattavasti. 96 Energiansäästö maksaa usein itsensä takaisin huomattavan nopeasti. 97 Ilmastonsuojelun kannalta ratkaisevaa on sähkönkulutuksen kehityssuunta. Kulutus näyttää kasvavan enemmän kuin on aiemmin arvioitu. Mitä nopeammin se kasvaa, sitä enemmän tarvitaan uutta tuotantokapasiteettia ja sitä vaikeammaksi tulee tyydyttää tuo tarve yksinomaan uusiutuvilla energianlähteillä. Energiankäytön tehostamisen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vähemmällä energiamäärällä. Tämä voidaan toteuttaa kehittämällä vähemmän energiaa kuluttavia laitteita ja toimintatapoja, ei luopumalla sähkövalaistuksen kaltaisista välttämättömistä hyödykkeistä. Suomessa on säädettävä energiansäästön yleislaki, niin kuin eduskunta on edellyttänyt. Keskeinen energiansäästöhaaste on teollisuuden sadat tuhannet sähkömoottorit, sillä ne kuluttavat teollisuuden sähköstä peräti 2/3 ja koko maan sähköstäkin yli kolmanneksen. Valtaosa moottoreista kuuluu hyötysuhteeltaan keskiluokkaan. Sähkönkulutusta voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön tehokkaimpaan luokkaan kuuluvia moottoreita. 98 Moottorin käyntinopeutta säätelevän taajuusmuuttajan asentaminen voi puolittaa moottorin sähkönkulutuksen monissa käyttökohteissa. Taajuusmuuttajia on tähän mennessä asennettu vasta viiteen prosenttiin teollisuuden sähkömoottoreista. 99 Saksassa tehdyn laskelman mukaan nykyisellä sähkön hinnalla yli kolmannes moottoreista olisi mahdollista varustaa taajuusmuuttajilla. Investoinnit ovat varsin kannattavia, sillä keskisuuren taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on 2 3 vuotta, parhaimmillaan jopa alle vuosi. Maailman taajuusmuuttajamarkkinat ovat tällä hetkellä noin viisi miljardia euroa ja kasvavat 10 prosentin vuosivauhtia. Taajuusmuuttajia on tähän asti ollut saatavissa vain teollisuusmittakaavassa, mutta tuotekehittelyn ansiosta niille löytyy käyttömahdollisuuksia myös esimerkiksi kotitalouksissa jääkaappien ja pesukoneiden moottoreiden säätäjinä. 100 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 20 Energiansäästö kodeissa ja toimistoissa Kotitaloudet kuluttavat noin 9 TWh sähköä vuosittain, ja kulutus on ollut varsin voimakkaassa kasvussa. Osa kasvusta johtuu sähkölaitteiden käytön lisäämisestä. Ostamalla ainoastaan markkinoiden energiatehokkaimpia laitteita kotitalouksiin päästäisiin noin 2 TWh:n säästöön vuoteen 2010 mennessä. 104 Osa kotitalouksien kulutuksesta syntyy ilman, että siitä olisi varsinaista hyötyä. Tällaista piilokulutusta ovat laitteiden valmiustilat, sillä ne kuluttavat lähes yhtä paljon sähköä kuin laitteen pitäminen jatkuvasti

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kohti vähäpäästöistä Suomea Kohti vähäpäästöistä Suomea Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta TIIVISTELMÄ 1 Kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa I hmiskunta uhkaa ajautua ilmastokriisiin. Jos jatkamme

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot