ViSiO 10 vuotta kestävää kehitystä Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä sivistysliitto ry. Julkaisija: Vihreä sivistysliitto ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ViSiO 10 vuotta kestävää kehitystä. 2005 Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä sivistysliitto ry. Julkaisija: Vihreä sivistysliitto ry. www.visili."

Transkriptio

1

2 ViSiO 10 vuotta kestävää kehitystä 2005 Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä sivistysliitto ry. Julkaisija: Vihreä sivistysliitto ry. Taitto: Kirmo Kivelä Painopaikka: Limes ISBN: Saatavilla verkossa osoitteessa:

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 5 Esipuhe: Varautukaamme tämän päivän uhkiin ei eilisiin 6 1. Ilmastonmuutos vuosisadan suurin haaste? 8 Meidän jälkeemme vedenpaisumus 9 Näin Suomi muuttuu 11 Venäläistä rulettia maapallolla 12 Päästöt puolitettava vuosisadan puoliväliin mennessä 13 Mitä Kioton jälkeen? 14 Mitä tehdä Yhdysvalloille? 14 Torjuminen on parasta sopeutumista 15 Luvun yhteenveto Uusi energiatalous 18 Fiksuun ja tehokkaaseen energiankäyttöön 19 Energiansäästö kodeissa ja toimistoissa 20 Matalaenergiarakentaminen normiksi 21 Energiantuotannon tehostaminen 22 Uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiantuotanto 23 Energiantuotanto metsätaloudessa 24 Ruokohelvestä elinvoimaa maaseudulle 25 Bioenergia ja uudet tekniikat 26 Biokaasu unohdettu energialupaus 27 Tuulivoima vahvassa myötäisessä 28 Suomi: tuulivoiman kehitysmaa 28 Lämpöpumpuilla energiaa maasta, vedestä ja ilmasta 29 Monimuotoinen aurinkoenergia 30 Mustaa vai vihreää vetyä? 31 Kestävän energiatalouden mittava potentiaali 32 Luvun yhteenveto 34 Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 3

4 3. Kohti kestävää yhteiskuntaa 35 Autoilun päästöt kuriin 35 Matkustajat ja tavara raiteille 36 Yhdyskuntarakenteen eheys vähentää päästöjä 37 Ilmastoa säästävä maatalous 38 Jätepolitiikka on ilmastopolitiikkaa 39 Materia hyödynnettävä ennen energiaa 40 Teollisuuden prosessipäästöt 41 Luvun yhteenveto Vihreän ilmastopolitiikan työkaluja 43 Päästökaupalla tavoitellaan kustannustehokkuutta 43 Päästökaupan seuraava taso 44 Verotus ja ilmastonsuojelu 45 Markkinat valjastettava edistämään uusiutuvia 46 Uusiutuvan energian tuet ajan tasalle 47 Normiohjaus täydentää taloudellisia ohjauskeinoja 48 Ruuhkamaksut ja tietullit 49 Kansainvälinen ympäristöverotus 50 Tullit ilmaston asialle 51 Luvun yhteenveto Ilmastonsuojelusta kestävää hyvinvointia 53 Ilmastonsuojelu ja kilpailukyky 54 Ilmastopolitiikka ja työllisyys 55 Uuden teknologian vientimahdollisuudet 56 Ilmastonsuojelu tukee alueellista kehitystä 58 Suomi ilmastonsuojelun poikkeustapaus? 58 Ilmastonsuojelun ympäristö- ja terveyshyödyt 60 Luvun yhteenveto Johtopäätökset: Suomi ilmastonsuojelun tiennäyttäjäksi 62 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 4 Viitteet 64 Lähteet 68 Liitteet Liite 1: Miksi ydinvoima ei ratkaise ilmastomuutosta? 77 Liite 2: Termejä ja lyhenteitä 78 Liite 3: Tärkeimmät kasvihuonekaasut 78

5 Tiivistelmä Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste. Pieneltäkin kuulostava lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja ihmisille ja ympäristölle, ja rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän päästötonnin myötä. Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ja ripeällä ilmastopolitiikalla. Lämpeneminen on rajoitettava kahteen asteeseen. Teollisuusmaiden päästöt on leikattava murto-osaan nykyisestä. Globaali ongelma voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa köyhille maille kehitetään oikeudenmukainen tapa osallistua ilmastotalkoisiin. Valtaosa ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannossa. Meidän on siirryttävä kestävään energiatalouteen, joka perustuu energian nykyistä huomattavasti tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi taajuusmuuttajilla voidaan joissakin kohteissa puolittaa teollisuuden sähkömoottorien kulutus, ja matalaenergiaratkaisuilla voidaan vähentää uusien rakennusten energiankulutusta %. Jäljelle jäävä energiantarve tulee kattaa uusiutuvilla energianlähteillä. Metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Esimerkiksi ruokohelven viljelyalassa on mahdollista päästä hehtaariin ja metsähakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa nykyisestä. Merituulen tekninen potentiaali on huikea. Energiatalouden lisäksi erityisen haasteen muodostaa liikenteen päästöjen kasvu. Yksityisautoilu lisääntyy, bussiliikenne taantuu ja rataverkko on päästetty rapistumaan. Liikenteen tarve on minimoitava kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämiseen on satsattava paljon nykyistä enemmän ja autoilijoita on kannustettava siirtymään kestävämpiin liikkumismuotoihin. Myös maataloudessa, jätehuollossa ja teollisuudessa on paljon tekemistä. Keinoja päästöjen vähentämiseen riittää typpilannoituksen vähentämisestä jätteiden synnyn ehkäisyyn ja teollisuuden prosessipäästöjen leikkaamiseen uuden tekniikan avulla. Usein ilmaston kannalta järkevä politiikka on mielekästä myös muin perustein. Ilmastonsuojelun esteet eivät ole ensisijaisesti teknisiä tai taloudellisia vaan yhteiskunnallisia. Paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä politiikalla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi. Jo käytössä olevia työkaluja on tehostettava ja terävöitettävä. Esimerkiksi päästökauppaa tulee laajentaa uusille aloille ja kaikkiin päästöihin. Ekologisella verouudistuksella on tehtävä työn teettäminen edullisemmaksi ja ympäristön kuormittaminen kalliimmaksi. Nykyisten työkalujen lisäksi tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, kuten syöttötariffeja, ruuhkamaksuja ja kansainvälisiä veroja. Päästörajoitusten ulkopuolelle jättäytyneille teollisuusmaille pitää asettaa ilmastotulleja Ilmaston dramaattiselle muuttamiselle perustuva hyvinvointi on lumetta, joka ei kestä kauaa. Meidän jälkeemme tulevia sukupolvia kunnioittava hyvinvointi voi rakentua vain kestävälle ilmastopolitiikalle. Ilmastonsuojelun ei onneksi tarvitse tulla kalliiksi. Hyödyt lämpenemisen rajoittamisesta siedettävälle tasolle ylittävät kustannukset. Jo nykyisellä teknologialla on mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi hyvinvoinnin kärsimättä. Teknologian kehittyminen halventaa päästövähennysten kustannuksia entisestään. Ilmastonsuojelu myös työllistää ihmisiä, synnyttää yrityksiä, parantaa terveyttä ja tukee aluekehitystä. Suomessa on lähes 500 yritystä, jotka toimivat ilmastoteknologian parissa. Alan liikevaihto voi vuoteen 2010 mennessä nousta seitsemään miljardiin euroon. Puuenergiateknologian vienti ja tuulivoimateollisuus voisivat molemmat työllistää samassa ajassa liki kymmenen tuhatta suomalaista. Ilmastonsuojelu on kestävän hyvinvoinnin ehto, ei sen uhka. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 5

6 Esipuhe: Varautukaamme tämän päivän uhkiin ei eilisiin Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 6 Turvallisuutta ei ole enää aikoihin ymmärretty vain suojautumisena ulkoisilta sotilaallisilta uhkilta. Perinteisten uhkakuvien rinnalle ja ohi on New Yorkin terrori-iskujen jälkeen nostettu kansainvälinen terrorismi. Sen torjuminen nielee suunnattomasti voimavaroja ja vaikuttaa yhä useampien ihmisten arkeen. Tässä kirjasessa keskitytään ilmastonmuutokseen, joka on yksi vakavimmista uhkista koko ihmiskunnan turvallisuudelle. Jopa Yhdysvaltain puolustusministeriö on varoittanut ilmaston lämpenemisen vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen. Siitä huolimatta maailman suurin ilmastonpilaaja ei ole vielä tullut mukaan kansainvälisiin ponnisteluihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos ilmastonmuutoksen uhkakuvat liittyisivät terrorismiin, niiden torjumiseksi olisi epäilemättä ryhdytty määrätietoisiin toimiin yli rajojen, voimavaroja säästämättä. Kansainvälinen ilmastopolitiikka on vasta alussa. Pidämme silti saavutuksena sitä, että Kioton pöytäkirja on nyt tullut voimaan. Tulemme molemmat muistamaan loppuelämämme päivän, jona Venäjän duuma ratifioi sopimuksen ja varmisti siten, että siitä lopultakin tuli totta. Ilman Euroopan unionin päättäväisyyttä ja erityisesti Euroopan vihreitä puolueita ja ympäristöjärjestöjä tämä kaikkien aikojen tärkein kansainvälinen ympäristösopimus ei olisi nähnyt päivänvaloa. Keskustelut Kioton jälkeisen ajan ilmastosopimuksesta ovat jo alkaneet. Tärkeintä on laatia pelisäännöt, joilla Yhdysvallat ja Australia saadaan pois vapaamatkustajien penkiltä ja myös nopeasti kasvavat kehitysmaat kuten Kiina, Intia ja Brasilia sitoutuvat rajoittamaan päästöjä. Ilmaisten päästöjen aika on ohi. Kioton pöytäkirjan ansiosta hiilidioksiditonnille on tullut hinta. Tämä ohjaa taloudenpitoa niukkahiilisempään suuntaan myös niissä maissa, jotka eivät vielä ole ottaneet ilmastovelvoitteita. Mitä aikaisemmin maa investoi kestäviin vaihtoehtoihin, sitä vahvemmilla se on, kun seuraavien vuosikymmenien sitoumukset realisoituvat. Ilmastopolitiikka on kuvattu synkäksi uhkaksi Suomen ja Euroopan unionin kilpailukyvylle. Tämä menneeseen takertuminen häivyttää näkyvistä pääasian: mikä uhka syntyykään, jos välttämättömät toimet lykätään tulevaisuuteen, kun ilmastonmuutos alkaa runnella ympäristöämme yhä rajummin. Ja mikä mahdollisuus menetetään, jos uutta, puhtaampaa tekniikkaa ja älykkäämpiä toimintatapoja ei oteta käyttöön ajoissa. Kestävä energiatalous on välttämätön edellytys niin ympäristön säilymiselle kuin yhteiskuntien hyvinvoinnille. Tässä ohjelmassa esitetyt toimet luovat uutta tuotantoa ja työllisyyttä ja varmistavat sen, että Suomi on tulevaisuudessa yksi vihreän teknologian johtavista vientimaista. Jo nyt noin 500 yritystä tuottaa Suomessa ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Suomi ei saa jäädä ilmasto- ja energiapolitiikassaan vahvojen, lyhytnäköisiä tavoitteitaan ajavien etujärjestöjen panttivangiksi. Uusiutuvat energialähteet tukevat työllistymistä kotimaassa, ja hajautettu energiatalous edistää syrjäseutujen aluetaloutta. Ilmastonsuojelu luo huikeita mahdollisuuksia Suomen maataloudelle, kun jopa puoli

7 miljoonaa peltohehtaaria voidaan ottaa uusiutuvan energian tuotantoon. Uusiutuva energiatekniikka menestyy hyvin, koska sen kysyntä on hurjassa kasvussa. Ilmastopolitiikan lisäksi on muitakin syitä pyrkiä mahdollisimman nopeasti irti fossiilitaloudesta. Fossiiliset varat ovat uusiutumattomia, joten ne ehtyvät väistämättä ennen pitkää. Uusimmat asiantuntija-arviot ennustavat, että maailman öljyntuotanto on saavuttamassa huippunsa lähivuosina, mikä johtaa öljyn hinnan nopeaan nousuun. Myös maailmanrauhan vuoksi öljyriippuvuudesta tulee pyrkiä irti mahdollisimman nopeasti. Ydinvoima on kuitenkin liian riskialtis korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Se on kuin pirun korvaamista Beelsebubilla. Uraani ei sitä paitsi edes riitä. Jos maailman nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttö korvattaisiin ydinvoimalla, uraania riittäisi vain kolmeksi vuodeksi. Kioton pöytäkirja kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön. Päästövähennyksiin jo sitoutuneet maat voivat suoriutua osasta velvoitteitaan edistämällä ilmastohankkeita kehitysmaissa. Ilmastopolitiikka voidaan näin ottaa osaksi kehitysyhteistyötä. Ilmastonmuutos on todellinen este kehitykselle, sillä jo nyt pienen saarivaltion ylitse pyyhkivän hirmumyrskyn aiheuttamat vahingot voivat niellä sen kahden vuoden kansantuotteen tai merenrannoilla sijaitsevien miljoonakaupunkien juomavesivarannot uhkaavat suolaantua merenpinnan nousun vuoksi. Ilmastopakolaisuus ja ruokaturvan heikkeneminen ovat nekin lämpenemisen seurauksia. 50 viime vuoden aikana uuden tekniikan avulla on saatu aikaan valtava nousu työn tuottavuudessa. Tätä muutosta ei kukaan olisi etukäteen kyennyt uskomaan. Nyt on aika valjastaa älynystyrät tuottamaan vastaavanlainen energian tuottavuuden nousu, jotta samasta energiamäärästä saadaan moninkertainen taloudellinen hyöty ja energian kulutusta voidaan alentaa. Vihreät ovat usein sanoneet, että hitaat trendit ovat vaarallisimpia. Yhteiskuntiemme varoitusjärjestelmät eivät reagoi riittävästi ilmastonmuutokseen, koska sen vaikutukset ilmenevät vähitellen. Olisi vaarallista jäädä odottamaan tähänastisia tuntuvampia vaikutuksia. Silloin ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin nyt. Helsingissä ja Brysselissä Heidi Hautala kansanedustaja eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi europarlamentaarikko europarlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 7

8 Jos äkillinen ilmastonmuutos heikentäisi rajusti kantokykyä kaikkialla ihmiskunta palaisi jatkuvaan taisteluun hupenevista voimavaroista. Sodankäynti määrittäisi jälleen ihmiselämää. Peter Schwartz ja Doug Randall, Pentagonin tilaama raportti An Abrupt Climate Change Scenario and Its Implications for United States National Security Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 8 Ilmastonmuutos on jo tieteellisesti todennettu tosiasia, ja se on näköpiirissä olevista ihmiskunnan ongelmista eräiden arvioiden mukaan jopa vakavin. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, professori Petteri Taalas, Tiede 4/2004

9 1. Ilmastonmuutos vuosisadan suurin haaste? Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama ympäristöongelma. Sen seuraukset ihmisille ja ympäristölle voivat olla tuhoisia tai vielä pahempia. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää vauraiden maiden päästöjen leikkaamista murto-osaan nykyisestä. Globaalin ongelman ratkaisemiseen tarvitaan pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä ja reilut pelisäännöt, joilla köyhät maat saadaan osallistumaan ilmastotalkoisiin. Ihmiskunta on käynnistänyt planeetallamme ennennäkemättömän kokeen. Muutamme ilmakehän koostumusta tuottamalla ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja kiihtyvää vauhtia. Ihmistoiminnan seurauksena ilmasto lämpenee ja on lämmennyt jo. Viime vuosisadalla maapallon Meidän jälkeemme vedenpaisumus Kesä 2003 muistetaan Euroopassa rajusta helleaallosta, joka tappoi yli ihmistä. Bernin yliopiston tutkijat arvioivat kesän olleen maanosan kuumin puoleen vuosituhanteen. 3 Se on kuitenkin todennäköisesti vasta esimakua tulevasta. Vuoteen 2040 mennessä useampi kuin joka toinen kesä voi olla vielä kuumempi. Tähänastinen ilmastonmuutos on ainakin kaksinkertaistanut poikkeuksellisten helleaaltojen todennäköisyyden. 4 Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ilmastonmuutos tappaa jo nykyään ihmistä joka vuosi. 5 Merkittävimpiä lämpenemisen terveysuhkia on trooppisten tautien kuten malarian ja denguekumeen leviäminen. Malaria tappaa nykyään joka päivä kolme tuhatta ihmistä, enimmäkseen lapsia. Ilmastonmuutos saattaa laajentaa malarian uhkaamaa maailman väestön osaa kolmanneksella nykyisestä. 6 keskilämpötila nousi noin 0,6 ºC. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi lämpötilan nousevan tällä vuosisadalla vielä 1,4 5,8 ºC, jos päästöjä ei rajoiteta. 1 Joidenkin tutkijoiden mukaan ilmasto voi kuitenkin lämmetä selvästi IPCC:n esittämiä arvioita enemmän (ks. laatikko 1.2). Myös luonto on tulilinjalla. Maailman kuivuudesta kärsivä alue on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Lähes puolet kuivumisesta johtuu lämpötilojen noususta, sillä se lisää veden haihtumista. 7 Jopa puolet Amazonin sademetsistä uhkaa muuttua ruohoaavikoksi lämpenemisen ja kuivumisen takia vuosisadan puoliväliin mennessä. 8 Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos uhkaa vuoteen 2050 mennessä tappaa sukupuuttoon yli miljoona eliölajia jopa neljänneksen maalla elävistä eläin- ja kasvilajeista. 9 Kolmen asteen lämpeneminen nostaisi merenpintaa seuraavien kolmen vuosisadan aikana arviolta 3 5 m. 10 Esimerkiksi Hollannissa alle viiden metrin korkeudella meren pinnasta asuu noin 2/3 ja Bangladeshissa 1/3 nykyisestä väestöstä. Viiden metrin nou- KAAVIO 1.1 Lämpötilojen, hiilidioksidipitoisuuksien ja hiilipäästöjen muutokset tuhannen vuoden ajalta 2 Cº 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0, (ppm) (Gt C) vuodessa Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 9

10 susta kärsisi maailmassa 315 miljoonaa ihmistä. 11 Jo puolen metrin nousu vaikuttaisi yksin Niilin suistossa noin neljän miljoonan ihmisen elämään. 12 Pieneltäkin kuulostava lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja. Esimerkiksi jo puolentoista asteen suuruinen nousu maapallon keskilämpötilassa voi riittää sulattamaan lopulta Grönlannin jäätiköt (ks. laatikko 1.1). 13 Euroopan tuhoisa hellekesä 2003 oli vain kaksi astetta lämpimämpi kuin 1900-luvulla keskimäärin. 14 Viime jääkauden aikana maailman keskilämpötila oli viitisen astetta nykyistä alhaisempi. 15 Tuolloin eteläinen Suomi oli peittynyt 2,5 kilometrin paksuiseen mannerjäähän. 16 Useimmat arviot ennustavat maapallolle nyt saman suuruusluokan lämpenemistä. Päästöjen pudottua kestävälle tasolle kuluu vielä useita vuosisatoja, ennen kuin lämpötilan nousu pysähtyy. Esimerkiksi 3,5 ºC:n nousu vuoteen 2100 mennessä voi vastata lopulta jopa liki 9 ºC:n lämpenemistä. Lämpötilan vakiintumisesta kestää puolestaan tuhansia vuosia siihen, että merenpinnan nousu pysähtyy. Tänään tupruteltavilla päästöillä vaikutamme siis tulevien sukupolvien elämään satoja ja jopa tuhansia vuosia eteenpäin. 17 Kahden asteen ylittämisen seuraukset ovat niin järkyttävät, että meidän tulee välttää ne. British Petroleumin neuvonantaja Chris Mottershead, BusinessWeek LAATIKKO 1.1 KAAVIO 1.2 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 10 Arktinen ilmasto lämpenee rajusti Arktisen neuvoston Arctic Climate Impact Assessment (ACIA) on tähän asti laajin tutkimus ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista 32. Ilmaston ennakoidaan lämpenevän pohjoisella napa-alueella kaksi kertaa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Jos päästöjä ei saada kuriin, lämpötila voi nousta vuosisadan kuluessa 10 ºC. 33 Ripeän lämpenemisen seuraukset sekä alueen ihmisille että luonnolle ovat dramaattisia. Monet kylmiin oloihin sopeutuneet lajit, kuten jääkarhu ja naali, taantuvat voimakkaasti, ja osa lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Vaakalaudalla on myös monien alkuperäiskansojen ikiaikaisten kulttuurien olemassaolo. 34 Ilmaston muuttuminen arktisella alueella vaikuttaa koko ihmiskuntaan. Jos Grönlannin jäätiköt sulavat kokonaan, merenpinta nousee vuosisatojen kuluessa seitsemän metriä hukuttaen monia suurkaupunkeja ja laajoja rannikkoalueita. 35 Napa-alueiden lämpeneminen voi käynnistää palautekytkentöjä (ks. laatikko 1.2), jotka voimistavat ilmastonmuutosta edelleen. Lämpeneminen voi myös muuttaa Suomen ilmastoa leudontavan Golfvirran kulkua. 36 Hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan muutokset viime vuoden ajalta 352 CO 2 ppmv Cº

11 Näin Suomi muuttuu Myös Suomessa on koettu viime vuosina poikkeuksellisen rajuja sääilmiöitä. Kesällä 2003 maata paahtoivat ennätyspitkät helteet 18, ja seuraavan heinäkuun rankkasateet olivat laajimmat noin sataan vuoteen 19. Tammikuussa 2005 myrsky nosti meriveden Suomenlahdessa ennätyksellisen korkealle. 20 Vuosien kuivuus aiheutti yli sadan miljoonan euron menetykset, ja kesän 2004 tulvavahinkojen suuruudeksi on arvioitu runsaat seitsemän miljoonaa euroa. 21 Vastaavien ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Lämpötilat ovat kohonneet Suomessa nopeasti 1970-luvulta alkaen. Kevään keskilämpötila on nykyään noin kaksi astetta korkeampi kuin 1800-luvun puolivälissä. 22 Vuosisadan loppuun mennessä Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän noin 3,5 7 ºC, vaikka päästöt kasvaisivat maltillisesti. Lämpenemisvauhti on selvästi kovempi kuin maapallolla keskimäärin. 23 Lämpeneminen on nopeinta talvisin, jolloin lämpötilat saattavat tietokonemallien mukaan nousta enimmillään jopa 8 ºC jo vuoteen 2050 mennessä. 24 Tämä merkitsisi Sodankylän valahtamista ilmastollisesti liki nykyisen Helsingin korkeudelle. 25 Sadannan arvioidaan lisääntyvän, ja samalla myrskyjen ja kuivuusjaksojen ennakoidaan runsastuvan. 26 Lämpeneminen muuttaa kasvillisuusvyöhykkeitä voimakkaasti. Esimerkiksi havumetsävyöhykkeen pitäisi kyetä siirtymään km vuosisadassa kohti pohjoista, vaikka puiden luontainen siirtymisnopeus on vain km vuosisadassa. 27 Monet luontotyypit ovatkin uhattuina. Suurimmassa vaarassa ovat naalin ja tunturikiurun kaltaiset lajit, jotka ovat jo entuudestaan harvinaisia tai elävät sirpaloituneilla alueilla. 28 Viljelylle suotuisa kasvukausi pitenee ennusteiden mukaan 3 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Kevätvehnä, joka selviää nykyään juuri ja juuri Keski- Suomessa, pärjäisi jo Kemissä. Maa- ja metsätalouden tuotanto todennäköisesti kasvaa, mutta myös haitat lisääntyvät. 29 Esimerkiksi tuholaistuhojen arvioidaan kaksinkertaistuvan ja metsätaloudessa myrskytuhot voivat lisääntyä. 30 Ihmisten terveyttä uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttama otsonikadon pahentuminen, joka lisää Suomessa ultraviolettisäteilyn aiheuttamia ihosyöpätapauksia viidenneksellä. 31 Suomi kärsii ilmastonmuutoksesta myös mutkan kautta, sillä esimerkiksi ympäristöpakolaisten virrat, rajun sään tuhot maailmalla ja kehitysmaiden kurjistuminen heijastuvat myös tänne pohjoiseen. LAATIKKO 1.2 Kuinka paljon ilmasto voi lämmetä? Ennusteet ilmaston lämpenemisestä perustuvat oletuksiin tulevista päästömääristä, jotka puolestaan riippuvat mm. talouden, teknologian, ihmisten arvojen ja politiikan kehityksestä. Päästöjen vaikutus lämpötilaan taas riippuu erityisesti palautekytkennöistä ja ilmastoherkkyydestä. Palautekytkennöiksi kutsutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ilmiöitä, jotka vaikuttavat edelleen lämpenemiseen. Ilmastonmuutos voi esimerkiksi vauhdittaa metsäpaloja, vapauttaa ikiroudan alla piileviä metaanivarantoja tai heikentää meriveden kykyä sitoa hiilidioksidia. Se voi myös muuttaa maaperän albedoa eli heijastavuutta; kun lumen tai jään alta paljastuu tummaa maata, sitoutuu auringon lämpö aiempaa tehokkaammin. Palautekytkennät voivat johtaa itseään ruokkivaan lämpenemisen kehään. 47 Ilmastoherkkyydellä tarkoitetaan sitä lämpötilan nousua, joka seuraa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kaksinkertaistumisesta esiteolliseen aikaan verrattuna. Joidenkin tutkijoiden mukaan IPCC:n käyttämä arvio 1,5 4,5 ºC on liian optimistinen. 48 Esimerkiksi alkuvuodesta 2005 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastoherkkyyden skaala voi olla peräti 1,9 11,5 ºC. 49 On siis mahdollista, että ilmasto lämpenee selvästi IPCC:n esittämiä arvioita enemmän. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 11

12 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 12 TAULUKKO 1.1 Lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan Päästöjen lopettaminen välittömästi 51 0,7 1,5 ºC Päästöjen vähentäminen toteuttamiskelpoisin keinoin 52 1,5 2,4 ºC Nykymenon jatkuminen 53 2,0 6,4 ºC Riskiskenaariot ºC TAULUKKO 1.2 Kahden asteen saavuttamisen todennäköisyys 60 Vakauttamistaso (ppm CO 2 -ekv.) TAULUKKO 1.3 Kahden asteen saavuttamisen todennäköisyys % % 500 < 50 % 550 < 20 % Kestävät päästötavoitteet (vuoden 1990 tasoon verrattuna) 72 Suomi EU25 OECD Afrikka Kiina USA Maailma % 36 % 30 % +166 % +16 % 25 % 10 % % 79 % 80 % +170 % 27 % 81 % 50 % Venäläistä rulettia maapallolla Ilmasto on vaihdellut koko ilmakehän olemassaolon ajan. Kahden miljoonan viime vuoden aikana muutoksia ovat hallinneet jääkaudet ja niiden väliset lämpimät kaudet, jotka ovat toistuneet suunnilleen vuoden jaksoissa. 37 Jaksottaisuus aiheutuu maapallon kiertoradan vaihteluista, joiden vaikutusta ilmakehän koostumuksen muutokset vahvistavat merkittävästi. 38 Pääsääntöisesti muutokset ovat olleet niin hitaita, että ekosysteemeillä on ollut aikaa sopeutua niihin. Menneisyydessä on kuitenkin tapahtunut myös nopeita, dramaattisia muutoksia. Ilmasto on saattanut lämmetä muutamassa vuosikymmenessä paikallisesti jopa 10 ºC. 39 Rajuihin ilmaston muutoksiin on liittynyt massasukupuuttoja. Esimerkiksi 252 miljoonaa vuotta sitten meren pohjasta vapautuneen metaanin uskotaan olleen tärkeä tekijä kaikkien aikojen suurimmassa sukupuuttoaallossa. Nopea lämpeneminen tappoi 90 % merissä elävistä lajeista ja 70 % maaselkärankaislajeista. 40 Noin 55 miljoonaa vuotta sitten samankaltainen tapahtuma nosti maapallon keskilämpötilaa tuhannen vuoden aikana noin 8 ºC tappaen sukupuuttoon suurimman osan silloisista nisäkäslajeista. 41 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut jääkauden aikana tyypillisesti noin 180 miljoonasosaa (parts per million, ppm) ja lämpimän kauden aikana korkeimmillaan noin 280 ppm. Ihmisen toiminta on jo nyt nostanut pitoisuuden noin 380 miljoonasosaan korkeammalle kuin 20 miljoonaan vuoteen. 42 Kuluvan vuosisadan aikana pitoisuus voi kohota vielä ppm:ään, jos päästöjä ei saada kuriin. 43 Ihmiskunta kykenee aiheuttamaan päästöillään lämpenemisen, joka on verrattavissa menneisyyden dramaattisimpiin ilmaston muutoksiin. Tutkijat eivät vielä pysty sanomaan varmasti, kuinka suuri lämpeneminen tarvitaan rajujen ja katastrofaalisten muutosten laukaisemiseen. Hyvä esimerkki epävarmuuksista on Golfvirran kohtalo. Virta on pysähtynyt menneisyydessä äkillisesti luultavasti useita kertoja alentaen keskilämpötilaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 3 5 ºC. 44 Ilmastonmuutos saattaa hidastaa virtaa tai jopa pysäyttää sen kokonaan. 45 Yhden arvion mukaan virran pysähtymisen todennäköisyys saattaa olla yli 50 %, jos päästöjä ei rajoiteta. 46 Se kuitenkin on varmaa, että peruuttamattomien ja rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän hiilitonnin myötä. Päätöksentekijöiden tehtävä on miettiä, kuinka pitkälle olemme valmiit koettelemaan onneamme ja pelaamaan maapallolla venäläistä rulettia.

13 Päästöt puolitettava vuosisadan puoliväliin mennessä Ilmasto muuttuu vääjäämättä jo tähänastisten päästöjen takia. Nyt harjoitettavalla politiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta ja nopeaa lämpeneminen on tulevina vuosikymmeninä. Radikaalilla mutta silti toteuttamiskelpoisella ilmastopolitiikalla lisälämpeneminen on mahdollista rajoittaa noin asteeseen. 50 Näin ollen ero määrätietoisen ilmastonsuojelun ja pahimpien riskiskenaarioiden välillä voi olla jopa kahdeksan asteen luokkaa (ks. taulukko 1.1). Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta nämä tulevaisuuspolut eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Useat asiantuntijatahot ovat päätyneet arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen riskit kasvavat voimakkaasti, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. 55 Euroopan unioni onkin hyväksynyt tavoitteen rajoittaa lämpeneminen kahteen asteeseen. 56 Koska lämpötila on noussut jo 0,7 ºC 57, on liikkumavaraa enää vain runsaan asteen verran. Kultainen keskitie yhteiskuntien sopeutumiskyvyn ja kahden asteen ylittämisen riskin minimoimisen välillä voi olla tavoite, jossa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä pidetään alle 480 miljoonasosassa (parts per million, ppm). Huipputason saavuttamisen jälkeen pitoisuus pyritään laskemaan 400 ppm:ään, jotta vältytään lämpenemisen aiheuttamilta vakavilta pitkän aikavälin haitoilta. 58 Tämäkään lähestymistapa ei ole riskitön, mutta kahden asteen ylittämisen ja katastrofaalisten ilmaston muutosten vaara on olennaisesti pienempi kuin löysemmissä tavoitteissa (ks. taulukko 1.2). 59 Samaan ilmastotavoitteeseen voidaan päästä eri päästöpolkuja pitkin. Päästövähennyksien lykkääminen saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta se edellyttää hyvin nopeita ja rajuja leikkauksia myöhemmin. 61 Esimerkiksi rajoitusten lykkääminen vain kymmenellä vuodella merkitsisi tarvittavan vuosittaisen päästöleikkaustahdin tiukentamista puolella 62, mikä puolestaan kasvattaisi leikkausten sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia olennaisesti 63. Takapainotteinen ilmastopolitiikka myös sitoo käsiä; jos uuden tutkimustiedon mukaan pitoisuudet pitäisi rajoittaa aiemmin oletettua alhaisemmalle tasolle, saattaisi tavoitetta olla siinä vaiheessa mahdoton saavuttaa. 64 Toisaalta pitkäjänteinen ilmastopolitiikka auttaa taloudellisia toimijoita välttämään hukkainvestointeja ja varautumaan väistämättömiin muutoksiin hyvissä ajoin. Tavoitteeksi tulee asettaa maailman päästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle ennen vuotta 2020 ja leikkaaminen puolella vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaiden on oikeudenmukaisuussyistä vähennettävä päästöjään maailman keskiarvoa enemmän, vähintään 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä (ks. taulukko 1.3). 65 Tämänsuuntaisten tavoitteiden tarve on tunnustettu laajasti Euroopan unionissa. 66 Vaikka haaste on valtava, se on onneksi mahdollista toteuttaa. Valtaosa tarvittavasta tekniikasta on jo olemassa, ja uutta kehitetään koko ajan. Useiden arvioiden mukaan kunnianhimoisten päästövähennysten kustannukset jäävät korkeimmillaankin vain muutamaan prosenttiin bruttokansantuotteesta (ks. s. 53). Sitä voidaan pitää pienenä hintana inhimillisen ja ekologisen katastrofin välttämisestä. KAAVIO 1.3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 67 milj. t CO 2 -ekv Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 13

14 LAATIKKO 1.3 Mitä Kioton jälkeen? Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 14 Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita 73 Iso-Britannia aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 25 %:lla vuoteen 2020 ja 60 %:lla vuoteen 2050 mennessä Saksa on valmis leikkaamaan päästöjä 40 %:lla vuoteen 2020 mennessä, jos EU sitoutuu 30 %:n päästövähennyksiin Ranskan tavoitteena on vähentää päästöjä 75 % vuoteen 2050 mennessä 74 Ruotsi pyrkii vähentämään päästöjä puolella vuoteen 2050 mennessä ja on ehdottanut EU:n tavoitteeksi 60 %:n vähennystä vuoteen 2050 mennessä Norjassa työryhmä selvittää, miten maa voisi vähentää päästöjä % vuosisadan puoliväliin mennessä 75 EU:n ympäristöneuvoston mukaan kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että maailman päästöt saavuttavat huippunsa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana ja laskevat % vuoteen 2050 mennessä 76 Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteeksi teollisuusmaiden päästöjen vähentämisen 30 %:lla vuoteen 2020 ja %:lla vuoteen 2050 mennessä 77 kuusi Yhdysvaltain koillista osavaltiota on sitoutunut jäädyttämään päästöt vuoteen 2010 mennessä, vähentämään päästöjä 10 % vuoteen 2020 mennessä ja leikkaamaan niitä pitkällä aikavälillä % Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään 5,2 % vuosiin mennessä. Yhdysvallat ja Australia ovat kuitenkin kieltäytyneet ratifioimasta pöytäkirjaa, ja monet sopimukseen tehdyt lievennykset heikentävät todellisuudessa saavutettavaa päästövähenemää. Matka nykyisestä ilmastopolitiikasta riittäviin päästövähennyksiin onkin huomattavan pitkä. Kioton toisella tavoitekaudella kaikkien teollisuusmaiden on oltava ilmastotalkoissa mukana. Myös tärkeimpien kehitysmaiden erityisesti Kiinan, Intian ja Brasilian osallistuminen päästörajoituksiin olisi välttämätöntä. EU-komissio on hahmotellut G8:n tapaista foorumia, jossa 75 % maailman päästöistä tuottavat EU, Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Japani, Kiina ja Intia pyrkisivät vauhdittamaan neuvotteluja tulevista ilmastotavoitteista. 68 Tavoista jakaa päästövähennyksiä maiden kesken on esitetty lukuisia malleja. 69 Yksi varteenotettava ehdotus jakaa maat kolmeen ryhmään niiden kehitystason ja päästöjen perusteella. 70 Taloudellisesti kehittyneimmille maille asetettaisiin nykyisten Kioto-tavoitteiden tapaisia sitovia ja määrällisiä päästövähennystavoitteita. Irtikytkentäryhmässä (decarbonization) nopeasti kasvavien talouksi- Mitä tehdä Yhdysvalloille? en tavoitteena olisi ottaa ripeästi käyttöön puhdasta, päästöjä vähentävää teknologiaa. Sopeutumisryhmän köyhimpien maiden ensisijainen tavoite olisi varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Pitkällä aikavälillä päästöoikeudet maiden välillä on jaettava niin, että jokaisella maailman asukkaalla on yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä (ks. laatikko 1.4). Kioton pöytäkirja tarjoaa hyvän pohjan tulevalle ilmastopolitiikalle. Sitä tulee kehittää niin, että köyhimmille kehitysmaille taataan riittävä rahoitus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja päästöjen rajoittamiseen. Kestämättömät päästövähennysmenetelmät kuten suurpadot, ydinvoimalat ja yhteen puulajikkeeseen perustuvat suurplantaasit tulee rajata pois pöytäkirjan joustomekanismeista. Päästöjä sitovien nielujen jättämistä laskennan ulkopuolelle on syytä harkita epävarmuuksien ja riskien takia. Sen sijaan metsäkadon pysäyttämisestä tulisi laatia erillinen pöytäkirja. 71 Taulukossa 1.3 on esitetty kahden asteen tavoitteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvat päästötavoitteet. Yhtäläinen päästötaso (ks. s. 15) saavutetaan maailmanlaajuisesti vuosisadan puolivälin jälkeen, mutta EU:n sisällä päästöt tasoittuvat vasta vuonna Suomen väitetyt erityisolosuhteet (ks. s. 58) otetaan siis huomioon. Yhdysvallat on ollut kanto ilmastonsuojelun kaskessa koko kansainvälisen ilmastopolitiikan historian ajan. Presidentti George W. Bush ilmoitti pian virkaanastumisensa jälkeen, ettei Yhdysvallat ratifioi Kioton pöytäkirjaa. Bushin hallinto on myös pyrkinyt kiistämään ilmastonmuutoksen olemassaolon ja jarrutta-

15 LAATIKKO 1.4 maan toimia sen torjumiseksi. Monet osavaltiot, mukaan luettuna republikaanijohtoiset Kalifornia, New York ja Massachusetts, ovat kuitenkin jo aloittaneet toimet päästöjen hillitsemiseksi, ja yhdeksän osavaltiota on luomassa oman päästökauppajärjestelmän. Myös useat raskaan teollisuuden yritykset ja energiayhtiöt ovat julkistaneet vapaaehtoisia ohjelmia päästöjensä vähentämiseksi. Kokonaisuutena Yhdysvaltain ilmastopolitiikka on kuitenkin paljon Eurooppaa jäljessä. Miten Yhdysvaltain liittovaltio sitten saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin? Euroopan edelläkävijyys. Jos EU jatkaa päättäväistä ilmastopolitiikkaansa, on Yhdysvaltain yhä vaikeampi väittää, että päästöjen vähentäminen on uhka talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Samalla EU:ssa syntyneet uudet tekniikat sekä yhteiskunnalliset innovaatiot helpottavat ja halventavat päästöjen vähentämistä myös Yhdysvalloissa (ks. s. 59). Mahdollisuus osallistua kansainväliseen päästökaup- paan. Kioton pöytäkirjan joustomekanismit laskevat päästöjen vähentämisen kustannuksia ja luovat vientimahdollisuuksia. Kauppasanktioiden käyttö sopimuksen ulkopuolelle jääviä maita vastaan (ks.s. 51). Painotus teknologian kehitykseen. Kioton jälkeisen ilmastosopimuksen on edistettävä uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Sopimuksen ulkopuolella olevat maat jäävät jälkeen teknologian kehityksessä. Unohdetaan Kioto sanana. Yhdysvaltain nykyjohdon voisi olla vaikea ratifioida kasvojaan menettämättä sopimus, jota markkinoidaan Kioton jatkokautena. Vaikka neuvottelut uusista sitoumuksista tehtäisiin Kioton pöytäkirjan pohjalta, Kiotoa sanana ei kannata korostaa. Houkutellaan kehitysmaat mukaan. Tärkeimpien kehitysmaiden osallistuminen päästörajoituksiin on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Se myös veisi Yhdysvalloilta tärkeimmän tekosyyn olla rajoittamatta omia päästöjä. Ilmastopolitiikka ja oikeudenmukaisuus Ilmasto on oikeudenmukaisuuskysymys usealla eri tavalla. Ensinnäkin vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta jakautuu hyvin epätasaisesti. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet tähänastisesta lämpenemisestä yli neljä viidesosaa, vaikka niissä asuu vain alle viidennes maailman väestöstä. 78 Toiseksi ilmastonmuutoksen haitat koettelevat eniten köyhiä maita ja väestönosia siis juuri niitä, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Kolmanneksi myös maiden edellytykset vähentää päästöjä vaihtelevat huomattavasti. Kehitysmaissa päästöjä kasvattavat väestönkasvu, teollistuminen ja tarve kohentaa köyhien ihmisten elinoloja. Suomea ja Guinea-Bissauta ei voi asettaa ilmastopolitiikassa samalle viivalle. Köyhimmille kehitysmaille pitää taata oikeus kasvattaa päästöjä, jotta ne voivat nostaa väestönsä absoluuttisesta köyhyydestä. Oikeudenmukaisin tapa jakaa ihmiskunnan yhteinen ilmakehä on ns. yhtäläinen päästötaso (per capita). Siinä päästöoikeudet jaettaisiin tasan maailman asukkaiden kesken. Siirtymäaika antaisi maille mahdollisuuden sopeuttaa nykyään huomattavasti poikkeavat päästötasot toisiinsa (ks. kaavio 1.7). Torjuminen on parasta sopeutumista Jo aiheutetun lämpenemisen seurauksiin on yritettävä sopeutua riippumatta siitä, kuinka nopeasti päästöjä vähennetään tulevaisuudessa. Toisaalta hallitsematon ilmastonmuutos toisi mukanaan seurauksia, joihin sopeutuminen on mahdotonta. Myös Suomen ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisohjelma lähtee siitä, että ilmastonmuutos pidetään siedettävällä tasolla toteuttamalla tuntuvia päästövähennyksiä. Sopeutumisessa uhkana voi olla se, että puututaan ongelman seurauksiin syiden sijaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavia resursseja käytetään vahinkojen korjaamiseen. Päästöjen vähentäminen on aina fiksumpaa kuin tulvapatojen rakentaminen tai myrskytuhojen korjaaminen. Torjuminen on parasta sopeutumista. Ilmastoneuvotteluissa on perustettu teollisuusmaiden rahoittamia rahastoja, joilla tuetaan kehitysmaiden Yhtäläisessä päästötasossa teollisuusmaiden olisi leikattava päästöjään hyvin nopeasti, jotta köyhillä kehitysmailla olisi tilaa kohentaa kansalaistensa elinoloja. Globaali päästökauppa alentaisi mallin kustannuksia teollisuusmaille. Kehitysmaille syntyisi kannustin vähentää päästöjä, sillä ne voisivat myydä yli jääviä päästöoikeuksia teollisuusmaille. Näin myös ne voitaisiin saada houkuteltua osallistumaan päästörajoituksiin. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 15

16 LAATIKKO 1.5 Puhtaan kehityksen mekanismi tukemaan kestävää kehitystä Puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) on yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista. Sen avulla teollisuusmaat voivat korvata omia päästövähennyksiään rahoittamalla ilmastohankkeita kehitysmaissa. Usein päästöjen vähentäminen tulee näin halvemmaksi. sopeutumista. Lisäksi päästövähennyksiä kehitysmaissa rahoittavan puhtaan kehityksen mekanismin hankkeiden arvosta noin 2 % ohjataan Kioton pöytäkirjan sopeutumisrahastoon. Näiden rahastojen yhteinen koko on kuitenkin alle miljardi dollaria. Teollisuusmaat tulee velvoittaa korvaamaan sekä jo aiheutettuja että tulevia vahinkoja kehitysmaille sekä rahoittamaan ennakoivia sopeutumistoimenpiteitä. Korvausjärjestelmä konkretisoisi ilmastonmuutoksesta ihmiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja loisi kannusteen päästöjen vähentämiselle. Toisaalta korvausten myöntäminen voitaisiin sitoa kehitysmaan aktiivisuuteen ilmastovelvoitteiden täyttämisessä. Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 16 CDM-hankkeiden toivotaan tuovan etelään investointeja, uutta teknologiaa ja työpaikkoja. Parhaimmillaan mekanismi ohjaa rahoitusta ilmastoa ja paikallisyhteisöjä hyödyttäviin kestävän kehityksen hankkeisiin köyhissä maissa. Mekanismi ei kuitenkaan ole vastannut sille asetettuihin toiveisiin. Liki kaksi kolmasosaa tähänastisista päästövähennyksistä on tullut kaatopaikkakaasujen hävittämisen kaltaisista hankkeista, jotka tukevat paikallisyhteisöjä ja kestävää kehitystä vain heikosti. Uusiutuvan energian osuus on jäänyt runsaaseen kymmenykseen. 80 Erityisesti hiilinielujen käyttöön liittyy ongelmia. Usein on epäselvää, olisivatko istutukset toteutuneet joka tapauksessa eli voidaanko niiden aiheuttama päästöjen väheneminen laskea hankkeen piikkiin. Puuplantaasien ja siten päästöjen sitomisen pysyvyyttä on vaikea taata vuosikymmeniksi eteenpäin. Plantaasit eivät myös edistä kipeästi tarvitun ilmastomyötäisen teknologian siirtoa kehitysmaihin. Puhtaan kehityksen mekanismi näyttää kiertävän kaukaa köyhimmät alueet, jotka tarvitsisivat sijoituksia kipeimmin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on käynnissä vain seitsemän hanketta, ja niistäkin viisi sijaitsee verraten vauraassa Etelä-Afrikassa. 81 Puhtaan kehityksen mekanismia voidaan kehittää kestävämmäksi soveltamalla kansallisesti markkinaehtoja tiukempia kriteerejä, kuten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kehittämää Gold Standardia. Luvun yhteenveto Ihmiskunta on lämmittänyt ilmastoa noin 0,6 ºC. Tällä vuosisadalla lämpötilan arvioidaan nousevan vielä 1,4 5,8 ºC. Ilmasto voi kuitenkin lämmetä selvästi enemmän. Ilmastonmuutoksen seuraukset ihmisille ja ympäristölle voivat olla katastrofaalisia. Sen ennakoidaan mm. pahentavan helleaaltoja, laajentavan trooppisten tautien levinneisyyttä, tappavan lajeja sukupuuttoon ja hukuttavan laajoja alueita merenpinnan alle. Pienikin lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja. Esimerkiksi jo 1,5 asteen globaali lämpeneminen saattaa riittää sulattamaan lopulta Grönlannin jäätiköt. Suomen ennustetaan lämpenevän 3,5 7 ºC selvästi enemmän kuin maailma keskimäärin. Rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän hiilitonnin myötä. Ilmastonmuutos saattaa jopa pysäyttää Suomen leutona pitävän Golfvirran. Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ja ripeällä ilmastopolitiikalla. Lämpeneminen on rajoitettava kahteen asteeseen. Päästövähennyksien lykkääminen edellyttäisi nopeita ja kalliita leikkauksia myöhemmin. Maailman päästöt tulee puolittaa vuosisadan puoliväliin mennessä. Teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään vähintään 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tuleviin päästörajoituksiin on saatava mukaan teollisuusmaiden lisäksi tärkeimmät kehitysmaat. Köyhimmille kehitysmaille pitää taata oikeus kasvattaa päästöjä, jotta ne voivat nostaa väestönsä köyhyydestä. Pitkällä aikavälillä päästöoikeudet on jaettava niin, että jokaisella maailman asukkaalla on yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä.

17 Emme usko, että eettiset demokratian periaatteet voisivat tukea mitään muuta normia kuin sitä, että kaikilla maailman kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset oikeudet käyttää ympäristöresursseja. Intian pääministeri Atal Bihari Vajpayee joulukuussa 2002 KAAVIO 1.4 Hiilidioksidipäästöt asukasta kohti 79 Yhdysvallat 19,7 Suomi 12,2 Saksa 10,2 Kioton pöytäkirja tarjoaa hyvän pohjan tulevalle ilmastopolitiikalle. Kestämättömät päästövähennysmenetelmät tulee rajata joustomekanismien ulkopuolelle. Yhdysvallat tulee saada mukaan päästövähennyksiin mm. ottamalla käyttöön kauppasanktioita, painottamalla teknologiaa ja osallistamalla tärkeimmät kehitysmaat. Kiina 2,6 Brasilia 1,8 Intia 1,0 Monet maat ovat jo asettaneet pitkän aikavälin ilmastotavoitteita. Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteeksi teollisuusmaiden päästöjen vähentämisen %:lla. Päästöt hiilidioksiditonnia vuodessa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Nigeria 0,4 Jo tuotetut päästöt muuttavat ilmastoa vääjäämättä jonkin verran, joten seurauksiin on varauduttava. Teollisuusmaat tulee velvoittaa korvaamaan vahinkoja kehitysmaille. Ilmasto on oikeudenmukaisuuskysymys. Vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta jakautuu epätasaisesti, haitat koettelevat eniten köyhiä ja edellytykset vähentää päästöjä vaihtelevat huomattavasti. Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 17

18 Jos maapallolla olisi toimitusjohtaja, hän olisi jo aloittanut riuskat toimet päästöjen rajoittamiseksi paljon riuskemmat kuin helmikuussa voimaan astuva Kioton ilmastosopimus tekee. Pääkirjoitus, Talouselämä KAAVIO 2.1 Energiantuotanto ja -käyttö 84 Sähkön ja lämmön tuotanto ja siirto sekä öljynjalostus Häviöt Sähkö, lämpö, öljytuotteet Primäärienergialähteet: raakaöljy, kivihiili,maakaasu, uraani, turve, puu, vesivoima, tuuli, muut Energian loppukäyttö: teollisuus, liikenne, kotitaloudet, palvelut, maatalous Valtaosa yhteiskunnan energian tarpeesta tyydytetään sähköllä, lämmöllä ja öljytuotteilla, joita tuotetaan erilaisista primäärienergialähteistä KAAVIO 2.2 Energian lähteet Sähkön nettotuonti 1,2 % Muut 0,9 % Turve 6,7 % Öljy Puupolttoaineet 25,3 % 19,4 % Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla Fuusioenergia on aina vain 50 vuoden päässä. Vesivoima 2,3 % Ydinenergia 16,1 % Maakaasu 11,5 % Hiili 16,6 % 18 Tekniikka&talous

19 KAAVIO 2.3 Energian käyttö Muu 12,9 % 2. Uusi energiatalous Rakennusten lämmitys 21,9 % Teollisuus 48,9 % Valtaosa ilmastopäästöistä tulee energiantuotannosta. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää siirtymistä kestävään energiatalouteen, joka perustuu energian nykyistä huomattavasti tehokkaampaan käyttöön ja uusiutuviin energianlähteisiin. Metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Liikenne 16,3 % Vuonna 2004 Suomessa kulutettiin energiaa noin 410 TWh, josta sähkönä 87 TWh. 82 Noin kaksi kolmasosaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta. 83 Teollisuuden osuus energiankulutuksesta on noin puolet, mistä metsäteollisuus käyttää suurimman osan (ks. kaavio 2.3). Energiasta yli puolet tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla, runsas viidennes uusiutuvilla energialähteillä ja 16 % ydinvoimalla (ks. kaavio 2.2). Sähkönkulutus on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä, ja vuoden 2000 jälkeen kasvua on ollut jo 10 %. 85 Suomen energiaintensiteetti on pitkään ollut selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella (ks. kaavio 2.5). Yksi energian runsaaseen käyttöön vaikuttava tekijä on sähkön edullinen hinta. Teollisuuden sähkö on Suomessa läntisen Euroopan halvimmasta päästä. 89 Sähkön hinta on myös selvästi alhaisempi teollisuudelle kuin kotitalouksille. 90 Vuonna 2004 Suomeen tuotiin sähköä noin 12 TWh, josta valtaosa tuli Venäjältä. Suomesta vietiin samaan aikaan Ruotsiin ja Norjaan sähköä noin 7 TWh. 91 Pohjoismaissa on meneillään viisi hanketta, joiden tarkoituksena on lisätä sähkönsiirtokapasiteettia maiden välillä. Suomen ja Ruotsin välistä siirtoyhteyttä vahvistetaan uudella FennoSkan 2 -merikaapelilla, joka rakennetaan Rauman ja Ruotsin Forsmarkin välille. 92, 93 Venäjän Kernovosta Kotkaan suunnitellaan puolestaan tuhannen megawatin siirtokaapelia. Kaapelin kautta Suomeen voitaisiin tuoda Venäjän ydinvoimalat omistavan Rosenergoatomin sähköä jopa 9 TWh vuodessa. Kernovo sijaitsee lähellä Leningradin ydinvoimalaitosta Sosnovyi Borissa. 94 Laitoksen neljän Tšernobyl-tyyppisen ydinvoimalan turvallisuudessa on ollut vakavia puutteita. Vaarallisen itäydinsähkön tuonti Suomeen voi siis lisääntyä merkittävästi viidennen ydinvoimalan rakentamisesta huolimatta. KAAVIO 2.4 Sähkön kulutus sektoreittain Palvelut ja julkinen kulutus 18,2 % Koti- ja maataloudet 25,1 % Siirto- ja jakeluhäviöt 3,3 % Metsäteollisuus 30,9 % Metalliteollisuus 9,0 % Kemianteollisuus 7,5 % Muu teollisuus 5,9 % Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma 19

20 KAAVIO 2.5 Energiaintensiteetti EU-maissa vuosina , TOE/bruttokansantuote 347 TOE/milj. 0,400 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 0, EU:n vaihteluväli EU Suomi Luxemburg ei ole mukana kuviossa. Fiksuun ja tehokkaaseen energiankäyttöön EU-komissio on arvioinut, että EU15:ssä olisi taloudellisesti mahdollista säästää energiaa 15 % seuraavien 10 vuoden aikana ja tekninen säästöpotentiaali olisi 40 %. 95 Suomessakin on merkittävä osa säästömahdollisuuksista yhä käyttämättä. Esimerkiksi teollisuuden paineilman vuotuisesta 1,4 TWh:n sähkönkulutuksesta voitaisiin Motivan arvion mukaan säästää viidennes taloudellisesti kannattavasti. 96 Energiansäästö maksaa usein itsensä takaisin huomattavan nopeasti. 97 Ilmastonsuojelun kannalta ratkaisevaa on sähkönkulutuksen kehityssuunta. Kulutus näyttää kasvavan enemmän kuin on aiemmin arvioitu. Mitä nopeammin se kasvaa, sitä enemmän tarvitaan uutta tuotantokapasiteettia ja sitä vaikeammaksi tulee tyydyttää tuo tarve yksinomaan uusiutuvilla energianlähteillä. Energiankäytön tehostamisen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vähemmällä energiamäärällä. Tämä voidaan toteuttaa kehittämällä vähemmän energiaa kuluttavia laitteita ja toimintatapoja, ei luopumalla sähkövalaistuksen kaltaisista välttämättömistä hyödykkeistä. Suomessa on säädettävä energiansäästön yleislaki, niin kuin eduskunta on edellyttänyt. Keskeinen energiansäästöhaaste on teollisuuden sadat tuhannet sähkömoottorit, sillä ne kuluttavat teollisuuden sähköstä peräti 2/3 ja koko maan sähköstäkin yli kolmanneksen. Valtaosa moottoreista kuuluu hyötysuhteeltaan keskiluokkaan. Sähkönkulutusta voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön tehokkaimpaan luokkaan kuuluvia moottoreita. 98 Moottorin käyntinopeutta säätelevän taajuusmuuttajan asentaminen voi puolittaa moottorin sähkönkulutuksen monissa käyttökohteissa. Taajuusmuuttajia on tähän mennessä asennettu vasta viiteen prosenttiin teollisuuden sähkömoottoreista. 99 Saksassa tehdyn laskelman mukaan nykyisellä sähkön hinnalla yli kolmannes moottoreista olisi mahdollista varustaa taajuusmuuttajilla. Investoinnit ovat varsin kannattavia, sillä keskisuuren taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on 2 3 vuotta, parhaimmillaan jopa alle vuosi. Maailman taajuusmuuttajamarkkinat ovat tällä hetkellä noin viisi miljardia euroa ja kasvavat 10 prosentin vuosivauhtia. Taajuusmuuttajia on tähän asti ollut saatavissa vain teollisuusmittakaavassa, mutta tuotekehittelyn ansiosta niille löytyy käyttömahdollisuuksia myös esimerkiksi kotitalouksissa jääkaappien ja pesukoneiden moottoreiden säätäjinä. 100 Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla 20 Energiansäästö kodeissa ja toimistoissa Kotitaloudet kuluttavat noin 9 TWh sähköä vuosittain, ja kulutus on ollut varsin voimakkaassa kasvussa. Osa kasvusta johtuu sähkölaitteiden käytön lisäämisestä. Ostamalla ainoastaan markkinoiden energiatehokkaimpia laitteita kotitalouksiin päästäisiin noin 2 TWh:n säästöön vuoteen 2010 mennessä. 104 Osa kotitalouksien kulutuksesta syntyy ilman, että siitä olisi varsinaista hyötyä. Tällaista piilokulutusta ovat laitteiden valmiustilat, sillä ne kuluttavat lähes yhtä paljon sähköä kuin laitteen pitäminen jatkuvasti

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot