TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS Elokuu 2007 Kuluttajilla on tärkeä rooli energiantuotannon tulevassa kehittymisessä. ENERGIATEHOKAS KOTI Matalaenergiarakentaminen ei nosta rakennuskustannuksia, mutta alentaa lämmityskustannuksia. MAAKAASU OMAKOTIASUMISESSA Markku Pelkkikankaan valintaan vaikutti mm. vähäiset huoltotyöt ja ympäristönsuojelu. PELLETILLÄ PELITTÄÄ Pelletin käyttäjä hyötyy taloudellisesti sekä hidastaa omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. ENERGIANEUVOJA TARJOLLA Sähkönhinnan nousu ja kehittynyt tekniikka ovat perusta energia-alan asiantuntijapalvelujen kysynnälle. TAVOITE OMAVARAISUUDESTA Katajan ja Wangellin perheessä ekologisuus ja omavaraisuus ratkaisivat lämmitysjärjestelmän valinnassa. Sivut 6-7 Sivu 8-9 Sivu 9 Sivu 11 Sivu 11

2 2 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE PÄÄKIRJOITUS Energiatehokkuutta kautta linjan Energiatehokkuus on merkittävä tekijä sekä ilmastonmuutoksen kannalta että yritysten kilpailukyvyn kannalta. Molempien yhdistäminen on paitsi mahdollista myös välttämätöntä hyvinvointimme vuoksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kansainvälisesti on yksi planeettamme suurimmista haasteista. Kansainvälisten ilmastosopimusten (mm. Kioto) asettamat tavoitteet eivät ole silti utopistisia, mikäli niihin vain sitoudutaan yksissä tuumin ja riittävän ajoissa. Kansallisella tasolla energia- ja kustannustehokkuus parantavat myös yritysten kilpailukykyä ja niiden tulosta. Tarvetta suurempaan energiatehokkuuteen Motiva Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kinnunen sanoo, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut Kioton sopimukseen. Yhä suurempi energiatehokkuus ja laajempi bioenergian käyttöönotto ovat päivän sana, mutteivat suinkaan mitään trendioikkuja. - Suomen EU:lle lähettämän energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kansallinen 9 %:n energiansäästön kokonaistavoite on 17,8 TWh vuosina , jonka saavuttaminen vuonna 2016 meidän tulee mahdollisuuksien mukaan myös kyetä osoittamaan. Mukana ovat muun muassa kuntien virastorakennukset ja kiinteistöt, asuinkiinteistöt, yksityis- ja joukkoliikenne, logistiikka ja kuljetukset, jopa yksittäiset maatilat. Mitä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa energiansäästöstä saadaan eri medioissa mahdollisimman monelle, sitä kautta varmistetaan myös tuleville sukupolville järkevää asennekasvatusta energiansäästämisessä. Yksilötason ratkaisuja Teollisuus on jo energiansäästössä edennyt rivakasti, mutta työ jatkuu aktiivisesti sielläkin. Tuloksia tuottavat myös eri toimialojen, kuten teollisuuden ja kuntien, kanssa solmittavat energiansäästösopimukset. Vain luovuus ja tiedon saanti ovat rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi uutta asuntoa hankittaessa voi valita nk. matalaenergiatalon. - Sellaisen talon lisäinvestointikulut ovat hankittaessa noin euroa, mutta on laskettu, että investointi maksaa itsensä takaisin jo 5-10 vuodessa. On olemassa muitakin nyrkkisääntöjä suurempaan energiansäästöön. Jokainen meistä voi esimerkiksi opetella ajamaan autoa entistä taloudellisemmin, tai vaihtaa polttoaineella toimiva ajoneuvomme välillä vaikkapa kävelyyn tai polkupyörään, Kinnunen ehdottaa. Innovatiivisempaa energiansäästöä Erityisen mielenkiinnon kohteena uusia energiatehokkuussopimuksia suunniteltaessa on innovaatiotoiminnan edistäminen, ja sen kytkeminen energiatehokkuussopimuksiin. Tuotteiden ja palvelujen kehittäjien sekä niiden käyttäjien ja rahoittajien verkottamisella pyritään löytämään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Siten kyetään helpommin poistamaan esteet energiatehokkaan teknologian pääsemiselle Suomen markkinoille. Kuluttaja voi esimerkiksi uutta taulutelevisiota ostaessaan pyytää myyjää esittelemään hänelle mahdollisimman energiatehokkaan vaihtoehdon. Energiatehokkuuden painottaminen myös muissa hankinnoissa - töissä ja kotona - tuottaa etua kaikille. Viestintä ja asennekasvatus tärkeitä Jouko Kinnunen näkee, että asennuskasvatuksella ja tiedottamisella on merkittävä vaikutus energiasäästämisessä. - Motiva Oy:ssä teemme resurssiemme puitteissa kaikkemme mitä tulee tiedottamiseen. Kaikki lähtee kuitenkin tapakulttuurin ja asennekasvatuksen muuttamisesta. Nähdäksemme viestintä on tässä suhteessa aivan avainasemassa. ENERGIAOPAS ON MEDIAPLANETIN TUOT- TAMA TEEMALEHTI JA ILMES- TYY TALOUSSANOMIEN YH- TEYDESSÄ TAVOIT- TAEN LUKIJAA. KANNEN KUVA: IAN O HANLON SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Vihreän sähkön kysyntä riippuu arvoista ja hinnasta Vantaan Energia kasvattaa tuulivoiman osuutta...5 MD-Scand valitsi tuulisähkön...5 Rakentamisen energiatehokkuutta voi edistää hyvällä suunnittelulla Tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihto ja käyttäjät ratkaisevat talon energian kulutuksen...7 Kiertoilmatakat haastavat perinteiset varaajat...7 Puhdas, turvallisempi maakaasu...8 Maakaasun käyttö omakotiasumisessa Energiansäästö vaatii järjestelmällistä kehitystyötä...8 Pelletillä pelittää...9 Biovoimalla hyvät markkinanäkymät Tavoite omavaraisuudesta toteutui...11 Olisiko aika siirtyä sanoista tekoihin? Osta tuulienergiaosuus ja vähennä ilmaston päästökuormitusta Klikkaa ja osta 1000 kwh tuulienergiaosuus hintaan 1,68 /kk. Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifikaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi. Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulienergian tuottajia. Kapasiteettimme kasvaa koko ajan ja vastaa jo noin 5000 kerrostalohuoneiston vuotuista sähkön kulutusta. Puhelin Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifioitu yritys. Entistä suurempaan energiatehokkuuteen tähtäävä tarve kattaa Suomessakin laajasti eri toimialat. Jouko Kinnusen mielestä energiatehokkuutta voi ja pitää - edistää myös yksilötasolla eri tavoin. TEKSTI: PÄIVI REMES MEDIAPLANET TOIMITUS Energianeuvot ovat kiinteistönpitäjälle kalliit...11 HELSINKI TUKHOLMA LONTOO ZÜRICH MADRID OSLO KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO DUBLIN TALLINNA BRYSSEL NEW YORK PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Olli Aho, TOIMITTAJAT: Päivi Remes, Tero Elsilä, Vesa Tompuri, Juhani Nurmi TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mikko Hänninen, SIVUNVALMISTUS/REPRO: HEKU, JAETAAN TALOUSSANOMIEN VÄLISSÄ: LISÄTIETOJA SUOMI MEDIAPLANET OY:N TEEMALEHDISTÄ: Suomi Mediaplanet Oy, Pohjoisesplanadi 37 c, Helsinki Aloita säästäminen nyt - vaihda öljy IVT-maalämpöön IVT-maalämpöpumppu kerää kaksi kolmasosaa talosi tarvitsemasta energiasta tontilta. Noin 3000 litraa öljyä polttavassa talossa investointi on euroa, minkä lämpöpumpun aikaan saamat säästöt hoitavat pois korkoineen vajaassa kymmenessä vuodessa. Se on helppoa IVT:llä on öljynvaihtosaneerauksista mittava kokemus, sillä IVT-lämpöpumpuilla on korvattu jo yli öljykattilaa. Patteriverkostoon ei yleensä tarvitse koskea. Kattilan tilalle asennetaan 60x60 cm:n kokoinen tyylikäs lämpöpumppuyksikkö ja öljysäiliön tilalle putket maahan tai porausreikään. Vapautuneesta pannuhuoneesta saat vaikka askartelutilan. Laske itse säästösi Öljylitran hinta on vaihdellut viime aikoina sentin välillä. Kun se poltetaan 60 70%-hyötysuhteisessa kattilassa, tulee tuotetun lämmityskilowattitunnin hinnaksi 8-10 senttiä. Sähkö maksaa 7-9 c/kwh. IVT maalämpöpumpulla sähköä tarvitsee ostaa vain vajaa kolmasosa, koska reilut kaksi kolmasosaa otetaan tontilta. Siis lämmität talosi ja käyttövetesi noin 3 c/kwh. Öljykattilan korvaaminen lämpöpumpulla on helppoa ja nopeaa. Tarvitaan vain päivä pari töitä ja säästäminen voi alkaa. Tee järkevä päätös. Investointi IVT-maalämpöpumppuun pudottaa talosi käyttökustannukset noin kolmasosaan! IVT Lämpöpumput Oy Robert Huberin tie 2 I VANTAA Puh I Kannattavuus paranee entisestään, kun huomioon otetaan vanhan öljykattilan, -säiliön ja piipun vaativat korvausinvestoinnit. Mitä ylemmäs öljyn hinta kipuaa ja mitä suuremmasta kiinteistöstä on kyse, sitä kannattavampaa on siirtyä IVT-maalämpöön. Laske säästösi

3 4 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 5 Vihreän sähkön kysyntä riippuu arvoista ja hinnasta Vantaan Energia kasvattaa tuulivoiman osuutta Vesivoiman, tuulen, auringon ja biomassan avulla tuotettava sähköenergia täyttää yleisimmin esitettyjen kriteerien mukaan vihreän sähkön kriteerit. Yksi tapa osoittaa kuluttajille tietyn voimalan sähköntuotannon ympäristöystävällisyys on hankkia sille ympäristömerkki. TESKTI: VESA TOMPURI, KUVA: FORTYM OYJ Suomessa ja varsinkin Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman merkitys energiantuotannon kokonaisuudesta on eurooppalaisittain suuri. Suomessa pääosa vesivoimaloista on rakennettu ja -50-luvuilla eikä uusia voimaloita ole odotettavissa, ellei jokin tulevista eduskunnista päätä purkaa olemassa olevaa koskiensuojelulainsäädäntöä. Sen sijaan nykyisten vesivoimaloiden hyötysuhdetta voi parantaa ja on jo parannettukin. Esimerkiksi Fortumilla on sekä Suomessa että Ruotsissa käynnissä investointiohjelma nykyisten voimalaitosten uudistamiseksi. - Muun muassa turpiineja uusimalla ja lisäämällä energiantuotantoprosessiin nykyaikaisinta automaatiota vesivoimaloiden tuotantokapasiteettia ja energiataloudellisuutta voi oleellisesti parantaa, kertoo Fortumin ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää. Teknologisista kohennuksista huolimatta Kankaanpää pitää vesivoimaa tuotantoteknisestikin vakiintuneena energiamuotona. Myös tuulivoima on hänen mukaansa saavuttamassa teknisesti kypsän vaiheen energiamarkkinoilla. - Kehitysvaiheessa olevan energiantuotantomuodon tuleekin saada julkista tukea. Tämän tulisi kuitenkin olla väliaikaista, kunnes kukin energiantuotantomuoto pärjää omillaan tai sitten ei pärjää, Kankaanpää toteaa ja myöntää, että tuulivoimankin kannattavuus on paljolti riippuvainen perustettavan tuotantoyksikön koosta ja sijainnista. - Toisaalta Suomi ei ole tuulioloiltaan niin otollista aluetta, että tuulivoima voisi täällä muodostua yhtä merkittäväksi kuin esimerkiksi Tanskassa, Kankaanpää pohtii. Uusien teknologioiden tie on pitkä Kari Kankaanpää pitää myös bioenergian hyödyntämiseen perustuvaa energiantuotantoa sekä ympäristöystävällisenä että tekniset kehitysvaiheensa jo pitkälti läpikäyneenä energiantuotantomuotona. - Jätepolttoaineiden ja bioenergian käyttö voi olla järkevää ja ympäristöystävällistä etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä pätee myös tuotettaessa energiaa kaatopaikkojen sisältämästä metaanista, kunhan prosessi on teknisesti hallinnassa, hän sanoo. Toistaiseksi kehitystyötä ja sen myötä julkista tukea tarvitsevat Kari Kankaanpään mielestä aurinkoenergian ohella myös niin sanotut uudet energiamuodot. - Nyt olemme vielä alussa, ja teknologian pitää kehittyä huomattavasti. Pitkällä aikavälillä aurinkoenergia on globaalisti sangen merkittävässä asemassa. Se tullee olemaan Suomessakin nykyistä jossain määrin merkittävämpi tuotantomuoto. Tuottajien lisäksi kuluttajilla on tärkeä rooli energiantuotannon tulevassa kehittymisessä. Se, kuinka paljon ja kuinka nopeasti milläkin tuotantomuodolla on kysyntää, riippuu paitsi hinnoista myös arvoista. Lainsäädännön sisältämät erilaiset velvoitteet ja edistämiskeinot puolestaan luovat perustan kasvavalle tai vähenevälle kysynnälle. - Kuluttajat voivat vaikuttaa tarjontaan kysymällä aktiivisesti toivomiaan vaihtoehtoja. Sähkön yleinen hintakehitys on toki keskeinen tekijä kysyntää ohjaavana tekijänä, Kari Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman merkitys energiantuotannon kokonaisuudesta on eurooppalaisittain suuri. Kuvassa Fortumin Dejeforsin voimalaitos Ruotsissa. Kankaanpää kiteyttää. Kankaanpää kuitenkin uskoo ympäristömyötäisyyden korostuvan jatkossa entistä enemmän. Tämä on hänen mukaansa yksi näkökohta myös nykyisten vesivoimaloiden kehittämisessä. - Samalla kun tuotantotekniikkaa uusitaan, kiinnitetään myös huomio vesistöjen muiden käyttömuotojen MD-Scand valitsi tuulisähkön Elintarvikelogistiikkakonserni Alpha Groupin vuodesta 2002 omistama MD-Scand Oy siirtyi tuulisähkön käyttäjäksi viime toukokuussa. MD- Scand on 36 miljoonan euron liikevaihtoonsa nähden energian suurkäyttäjä. Sähkö- ja lämpöenergiaa kuluu yhtiön omassa kylmäsäilytystiloin varustetussa kuljetuskalustossa ja runsaasti jäähdytystilaa sisältävässä, elintarvikkeisiin keskittyvässä logistiikkakeskuksessa Vantaalla. - Kyse ei ole pelkästään energiankulutuksen määrästä ja sen minimoinnista. Sekä emoyhtiön arvot että MD- Scandin omat arvot korostavat ympäristömyönteisyyttä, sanoo toimitusjohtaja Mikael Tuompo MD-Scand Oy:stä. Tuompon mukaan ei ole sattumaa, että MD-Scandin asiakkaiden, muun muassa McDonaldsin ja ranskalaisen elintarvikejätin Danonen arvoissa ympäristökysymyksillä on suuri pai- kuten kalastus- ja virkistyskäytön kehittämiseen, hän toteaa. Fortum on tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Noin 40 prosenttia Fortumin sähköstä ja lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, ja 60 prosenttia asiakkaista ostaa ympäristömerkittyä, vesi- tai biovoimalla tuotettua sähköä. noarvo. Tärkeä osa tällaisten yritysten ympäristöpolitiikkaa on se, millaista energiaa tulee käyttää. - Kaikki kuorma-automme kävisivät tästä syystä jo tänään biodieselillä, jos sitä olisi Suomessa saatavilla. Monissa muissa maissa konsernin kuljetuskalusto on jo pitkään käyttänyt biodieseliä, Tuompo sanoo. MD-Scandin energiaratkaisua edelsi vertailu kolmen vaihtoehdon välillä. - Meillä oli kolme hyvää vaihtoehtoa: tuuli, vesivoima ja biosähkö. Kaikki olisivat olleet asiakkaidenkin kannalta suurin piirtein samanarvoisia. Ratkaisevaa oli se, että saimme Vantaan Energialta meille korvamerkityn määrän tuulisähköä. Sitä oli tarjolla juuri sen verran kuin tarvitsimme, talouspäällikkö Minna Jyrkänne perustelee. Vantaan Energia on investoinut tuulivoimalla tuotettuun sähköön hieman enemmän kuin energiayhtiöt Suomessa keskimäärin. Tarjonta on silti vielä silläkin vasta 0,4 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta. - Vuoden kuluttua osuus on lähes kaksinkertainen, kun osakkuusyhtiömme PVO Innopowerin tuulipuisto Kemin edustalla on tuotannossa, sanoo kehitysinsinööri Jan Heiskanen Vantaan Energiasta. Tuulivoima on maailmanlaajuisesti jo kokenut suuren läpimurtonsa. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa tuulivoiman osuus energiantuotannon kokonaisuudesta on merkittävä. Näissä maissa yhteenlaskettu tuulivoimalla tuotettu sähköteho on monta kertaluokkaa suurempi kuin Suomessa, jossa tuulimyllyt tuottavat sähköä vasta muutamia kymmeniä megawatteja. Tänä vuonna tuulivoiman kokonaistuotanto kasvaa merkittävästi, kun PVO Innopower saa Oulussa ja Kemin edustalla valmiiksi uudet voimalansa. Kemin edustalla valmistuu 30 MW tuulipuisto mereen rakennetuille keinosaarille. - Meillä on omistusosuus sekä PVO Innopowerissa kuten myös Suomen Hyötytuuli Oy:ssä. Viime mainittu suunnittelee Porin edustalle MW tuulipuistoa. Jos tämä ensi vuonna valmistuvaksi kaavailtu hanke onnistuu hyvin, on mahdollista, että jatkossa tuulimyllyt pyörivät vielä kauempana avomerellä, Jan Heiskanen kertoo. Vantaan Energian tuulisähkökapasiteetti kasvaa sitä mukaa kun Hyötytuuli ja PVO-Innopower rakentavat uusia voimaloita. Lisäkapasiteettia rakentamalla yhtiö pyrkii varmistamaan, että se voi jatkossakin myydä tuulisähköä yrityksille ja kuluttajille. - Asiakkaat ovat perustelleet ostopäätöksiään halulla kantaa vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Monet pitävät tätä asiaa niin tärkeänä, että ovat valmiita maksamaan tuulisähköstä hieman enemmän kuin perinteisestä, Heiskanen sanoo. Yksityisasiakas maksaa tuulisähköstä Vantaan Energialta ostaessaan 1,68 euron kuukausittaisen lisämaksun kultakin 1000 kwh osuudelta. Asiakas voi ostaa kaiken tarvitsemansa sähkön tai osan sähköntarpeestaan tuulisähkönä. KUVA: FERNANDO SOARES - Tuulisähkökauppa perustuu meillä vakiosuuruisiin osto-osuuksiin. Kerrostalon asukkaille riittää tyypillisesti 2-3 osuutta, kun taas sähkölämmitteisessä omakotitalossa elävä perhe tarvitsee yleensä osuutta voidakseen kattaa koko energiantarpeensa tuulisähköllä, Jan Heiskanen selvittää. Pienyrityksiin sovelletaan Heiskasen mukaan yleensä samaa hinnoittelutapaa kuin kuluttajiin. - Pienyrityksille tuulisähköä myydään osuuksina, kun taas suuremmilla yrityksillä hinnoittelukäytännöistä sovitaan tapauskohtaisesti.

4 6 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 7 Rakentamisen energiatehokkuutta voi edistää hyvällä suunnittelulla Koko EU:n alueella on meneillään mittavaa kehitys- ja lainsäädäntötyötä rakentamisen energiatehokkuuden kohentamiseksi. Rakentamisen ja asumisen merkitys energiankulutuksen kokonaisuudessa on erittäin merkittävä, joten kyse on kansantaloudellisestikin keskeisestä asiasta. Talon energiankulutusta on suhteellisen vaivatonta mitata ja vertailla. Tämä vertailu on tarpeellinen muttei riittävä tehtävä tarkasteltaessa koko rakennusprosessin ja talon koko käyttöiän energiakustannuksia. Pitää ottaa huomioon sekä materiaalien valmistus ja kuljetukset että se, kuinka ympäristömyönteinen tai ympäristöä kuormittava kyseinen valmistusprosessi on. Mitä perusteellisempi elinkaaritarkastelu on tehtävissä, sitä vahvemmilla yleensä on puurakentaminen energiatehokkuutta arvioitaessa. Lämmöneristysmateriaalit puolestaan ovat riippumattomia siitä, käytetäänkö kantavana materiaalina puuta, terästä vai betonia. - Energiankulutusta voidaan rakennustyypistä riippumatta oleellisesti vähentää lämmöneristystä parantamalla. Myös talon ilmatiiviydellä, massiivisten rakennusmateriaalien varaavalla massalla ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla on suuri vaikutus energiankulutukseen, sanoo Eino Hekali hirsitalojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittyvästä Honkarakenne Oyj:stä. Hekali viittaa tutkimustuloksiin, joiden perusteella rakenteiden tiiviyttä parantamalla lämmitysenergiaa voi säästää noin 20 prosenttia. - Myös sijoittamalla rakennus ilmansuuntien suhteen oikein on mahdollista hyödyntää auringon ilmaisenergiaa paitsi ikkunoiden läpi sisälle, Rakenteiden tiiviyttä parantamalla voit säästää noin 20 prosenttia lämmitysenergiassa. myös massiivisiin hirsiseinärakenteisiin. Sekin on suunnittelijan ammattitaitoa, että osaa optimoida ilmansuunnat ja näin hyödyn- tää rakennuksen mahdollisuuksia varastoida lämpöä, Hekali toteaa. Puurakentaminen vaikuttaa CO2- taseeseen Yksi suhteellisen vähäistä huomiota saanut näkökohta puurakentamisen energiatehokkuutta pohdittaessa liittyy puun kykyyn sitoa hiilidioksidia. - Tämä on laskennallisesti arvioitavissa aika tarkasti. Tässä korostuu myös ammattitaitoisen suunnittelun merkitys. Kasvava puu sitoo yhteyttäessään hiilidioksidia rungon puuaineeseen. Puurakentamisessa hiili on varastoituna talon rakenteisiin, ja uuden metsän kasvaessa hiilen sitoutuminen jatkuu. Massiivinen puurakenne on tässä mielessä hyvä. Rakenteiden hiilitasetta ei vielä huomioida rakennusten energiatarkasteluissa. Tässä olisi kehitettävää, Eino Hekali pohtii. KUVAT: RAFAL ZDEB Sijoittamalla rakennus ilmansuuntien suhteen oikein voit hyödyntää auringon ilmaisenergiaa. Tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihto ja käyttäjät ratkaisevat talon energian kulutuksen Suomessa energian loppukäytöstä yli 20 % kuluu rakennusten lämmitykseen. Rakennusten energiatehokkuuteen tulisikin kiinnittää huomiota niin olemassa olevissa kuin uusissa taloissa. TEKSTI: PÄIVI REMES Suomessa tulivat tänä kesänä voimaan uudet rakentamismääräykset koskien erityisesti rakennusten energiatehokkuutta. Tavoitteena on, että rakennettavat talot kuluttaisivat aiempaa vähemmän lämpöä, sähköä ja vettä. - Minkä tahansa talon pystyy nykyään rakentamaan energiatehokkaaksi. Se tarkoittaa, että panostetaan tiiviiseen rakenteeseen eristämisellä ja ikkunoilla sekä hyvällä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmällä, kertoo Motiva Oy:n viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell. Rakennusten energiankulutuksen saa selville ensi vuoden alusta uusille rakennuksille ja suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia pakolliseksi tulevasta energiatodistuksesta. Vanhoille omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Motivan energiansäästämisen asiantuntijapalveluita on ollut tarjolla jo vuodesta 1993, mutta vasta viime vuosina niiden kysyntä on lisääntynyt selvästi. - Rakennusten omistajilla, huoltajilla ja käyttäjillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa energiankulutukseen, Forssell korostaa. Energiatehokas talo säästää Matalaenergiarakentaminen ei nosta rakennuskustannuksia, mutta alentaa roimasti lämmityskustannuksia energiansäästön muodossa. Energiansäästö perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen lämmöneristämisen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton avulla. - Hyvin eristetty talo hyödyntää myös ikkunoiden kautta aurinkoenergiaa ja kodinkoneista, laitteista ja asukkaista syntyvää lämpöä, Forssell lisää. Rahaa säästyy, terveysvaikutukset paranevat Suomalaiset aktivoituvat energian säästötalkoisiin, kun hyötyvät siitä konkreettisesti pienempinä energiankulutuslaskuina. Jo asteen alentaminen huoneilman lämpötilassa tuo vuositasolla huomattavia säästöjä. Liian lämmin huoneilma edistää myös mikrobien kasvua. - Lämmön tasaisuus on avaintekijä, valistaa Forssell. LISÄTIETOJA Kiertoilmatakat haastavat KUVA: NIBE-TAKAT perinteiset varaavat Suomalaisessa lämmityskulttuurissa on vallalla voimakas varaavia takkoja suosiva perinne. Esimerkiksi Ruotsissa tottumukset ovat lähes päinvastaiset. Siellä on pitkään suosittu kiertoilmaperiaatteella toimivia takkoja, jollaisten markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa myös Suomessa. imeä viileää huoneilmaa kuorensa sisään ja puhaltaa sen lämmenneenä ja tasaisesti takaisin huoneilmaan. Tavanomaisessa varaavassa takassa tuli ja savukaasut lämmittävät takan massan, joka luovuttaa lämmön säteilemällä huoneilmaan parin tunnin kuluttua tulen sytyttämisestä. Suomessa on totuttu lähinnä kahdenlaisiin puulla lämpiäviin tulisijoihin: varaaviin takkoihin ja nopeasti lämpiäviin valurautakamiinoihin. Nämä kummatkin ovat toimintaperiaatteeltaan säteilylämmittimiä. Tästä johtuu, että lämmittävä vaikutus riippuu voimakkaasti siitä, mikä on oma sijainti kyseisellä hetkellä suhteessa lämmittimeen. Puulla lämpiävien tulisijojen markkinat ovat suurin piirtein yhtä kuin omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinat. Se, millainen lämmitin asuntoon tulee, otetaan normaalisti huomioon myös näiden rakennusten suunnittelussa. Suunnittelijat ja rakentajat ovat tottuneet siihen, että lattia varustetaan tulisijan kohdalta varaavien takkojen vaatimilla massiivisilla perustuksilla. Toinen tärkeä näkökohta liittyy palotekniseen suunnitteluun; suojaetäisyyksien lähimpiin palaviin rakenteisiin ja pintamateriaaleihin on oltava riittävät. Kiertoilmatakkoja käytettäessä erillistä perustusta ei yleensä tarvita. - Poikkeuksena ovat sellaiset kiertoilmatekniikalla toimivat kaakeliuunit. Niiden 2,5 metriä korkea ja puolitoista tonnia painava rakenne tarvitsee vahvan perustuksen Suomessa yleisten varaavien takkojen tapaan, kertoo maajohtaja Petri Autio NIBE brasvärmen Suomen myyntitoimistosta Vantaalta. Palamisprosesseissa eroa Kiertoilmatakan toimintaperiaate poikkeaa melkoisesti varaavan takan tai kamiinan vastaavasta. Heti, kun kiertoilmatakka on sytytetty, se alkaa Eri takkatyyppien toisistaan poikkeava palotekniikka vaikuttaa lämmön tuottoon. Kiertoilmatakka lämpiää huomattavasti nopeammin, ja sen lämmitystehoa voi säätää. Toisaalta varaava takka pysyy lämpimänä pidempään. - Jos lämmittäminen ei ole päivittäistä, kiertoilmatakan edut korostuvat, Petri Autio toteaa. Kamiinat puolestaan ovat monien suomalaisten käsityksen mukaan kylläkin nopeasti lämpiäviä. Perinteistä kamiinaa ei kuitenkaan voi säätää, ja siksi moneen tarpeeseen kamiinan lämmössä on liiankin kuuma. Nyt myös kamiinamarkkinoilla tekniikka on toista kuin ennen. Ruotsissa ovat erittäin yleisiä kiertoilmatoiminnolla varustetut valurautakamiinat. Niiden nykyaikaiset mallit painavat tyypillisesti vain kiloa, joten erillisiä perustuksia ei tarvita. Heti, kun kiertoilmatakka on sytytetty, se alkaa imeä viileää huoneilma kuorensa sisään ja puhaltaa sen lämmenneenä ja tasaisesti takaisin huoneilmaan. Paloteknisten kohennusten lisäksi sekä nykyaikaisen takan että nykyaikaisen kamiinan on oltava myös ympäristöteknisiltä ominaisuuksiltaan perinteisiä parempi. - Palamistapahtuma on puhtaampi, jos sen sijaan että syötetään tulipesään viileää huoneilmaa arinan läpi, sovelletaankin ensiö-toisiopaloilman syöttöön perustuvaa palotekniikkaa. Ensiö-toisiopaloilman määrä on säädettävissä niin, että tulen palaminen kytemällä estyy ja vältetään nokipaloriski, Autio sanoo.

5 8 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 9 Puhdas, turvallisempi maakaasu Suomessa on käytetty maakaasua energian lähteenä jo viimeiset 30 vuotta. Maakaasu tarjoaa puhtaana ja turvallisena energialähteenä myös varteenotettavan vaihtoehdon omakotiasujalle. TEKSTI: JUHANI NURMI KUVAT: HEIKKI AHO Pelletillä pelittää! Pellettienergia on edullista ja ympäristöystävällistä ja pelletin toimitukset ovat sujuvia. Ei siis ihme, että yhä useampi vaihtaa vanhan öljylämmityskattilansa pellettilämmitysjärjestelmään. TEKSTI: PÄIVI REMES Hinta verrattuna öljyyn Keskiverto-omakotitalon lämmityksessä kuluu vuositasolla öljyä 2800 litraa. Öljyllä lämmitettynä kilowattitunnin hinnaksi muodostuu noin 6 centtiä pelletillä noin 3,8 centtiä. Maakaasu on energiamuoto, joka palaa puhtaasti ja nokeamatta. Se ei sisällä rikkiä eikä raskasmetalleja. Myöskään palamistuhkaa ei synny kaasumaisen olomuodon ansiosta. Energiatuotannon ohella maakaasua käytetään myös teollisuuden raakaaineena, esimerkiksi lannoitteiden valmistuksessa. Ihanteellinen energiamuoto Energia-alalla toimivassa Vattenfallissa tähdennetään maakaasun soveltuvuutta vaivattomaksi energiamuodoksi talonomistajalle. Vattenfall Kaukolämpö Oy:n myyntijohtaja Juhani Vättö näkee maakaasun käytössä kuluttajan kannalta selkeitä hyötyjä. Meille asiakas on erityisen tärkeä ja arvojemme mukaisesti kannamme vastuuta myös ympäristönsuojelusta. Näiden takia voimme suositella maakaasua erittäin ihanteellisena lämmitysvaihtoehtona, Vättö sanoo. Maakaasun siirtäminen pitkienkin matkojen päähän on Juhani Vätön mukaan yllättävän vaivatonta. Maakaasun siirtoon tarvitaan vain yksi kiinteä muoviputki. Vaurioita on tapahtunut erittäin harvoin. Tunnen viimeisen 20 vuoden ajalta vain kolme tapausta Hämeenlinnan alueella. Energiansäästö vaatii järjestelmällistä kehitystyötä Kiinteistöjen käyttö ja teollisuustuotanto muodostavat keskeisen osan energiankulutuksesta Suomessa. Kummallakin sektorilla voi säästää punnitun energianhankintastrategian ja korkeatasoisen teknologian avulla. Teollisuudessa, etenkin prosessiteollisuudessa energiakustannuksilla on merkittävä vaikutus tuotantolaitoksen kustannusrakenteeseen. Tämä Suomen perinteinen vientiteollisuus on erittäin energiaintensiivistä, mikä on houkutellut prosessien kehittäjiä luomaan energiaa säästäviä innovaatioita. - Usein prosesseja parannettaessa kohenee myös energiatalous, koska samassa yhteydessä hankitaan uutta, parasta mahdollista teknologiaa edustavia laitteita, sanoo johtaja Ilkka Heikkilä Pöyryltä. Miksi juuri maakaasu? Kevytöljyn suosio on romahtanut viime aikoina maailmalla. Samalla sen hinta on kääntynyt nousuun. Myöskään nokea erittävät öljylaitteet kellareiden pannuhuoneissa tuskin ovat talonomistajien suosiossa. Öljykäytön muuntaminen maakaasukäyttöiseksi käy helposti ammattilaiselta. Muutostöiden kokonaiskustannukset ovat noin euroa, Juhani Vättö evästää. Onko maakaasun saatavuudessa Suomeen riskejä lähitulevaisuudessa? Ne ovat liki olemattomat. Ainoa maakaasun toimitusputki Suomeen kulkee Karjalan Kannaksen läpi. Venäjä ei ole kuitenkaan ainoa toimitusväylä meille. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa myös tarvittaessa meriteitse Suomeen, Vättö tietää. Esimerkkeinä maakaasuliekin suorasta käytöstä teollisuudessa Vättö mainitsee mämmin paistamisen Toijalassa ja jäätelötötteröiden valmistuksen Turengissa. Kaiken kaikkiaan maakaasu on siis erittäin monipuolinen energiamuoto. Pääkaupunkiseudulla jo peräti sata linja-autoa tankataan maakaasulla. Heikkilä painottaa sitä, että energiaa säästävän teknologian käyttöönotto nykyisissä laitoksissa etenee ensisijaisesti tuotannon laadun kehittämisen ehdoilla. - Energian säästö ei ole ensisijainen kehitystä ohjaava voima, mutta energian rajun hinnannousun takia se on yhä tärkeämpi tekijä. Osoitus energian tärkeydestä teollisuusyritysten toiminnassa on se, että yli 80 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä on vapaaehtoisen energiasopimuksen piirissä. Kertaalleen jatkettu ensimmäinen sopimuskausi päättyy tänä vuonna; uusi sopimus lienee tulossa käyttöön ensi vuoden alusta. Energiansäästön ohella kustannuksiin voi vaikuttaa hankintastrategiaa Maakaasun käyttö omakotiasumisessa Hämeenlinnalainen Markku Pelkkikangas on käyttänyt asuntonsa lämmittämiseen maakaasua jo 90-luvulta lähtien. Hänen omakotitalossaan on 660 kuutiota lämmitettävää tilavuutta. Silti energiankulutus on vain 27 MWh vuodessa. Käytännön helppoutta Talonomistajan kannalta Pelkkikangas näkee maakaasun käytössä pelkkää hyvää. Maakaasu on loistava hiomalla. Ainakin suurimmissa teollisuusyrityksissä hankintatoimi on Ilkka Heikkilän mukaan ammattitaitoisissa käsissä. - Tekemiemme analyysien perusteella suurimmat energiasäästöt on löydettävissä itse prosesseista ja apujärjestelmistä. Hankintatoimintaa parantamalla säästöjen löytäminen on vaikeampaa. Energiakysymykset kuuluvat johtamiseen Teollisuudessa laatujärjestelmä on käytössä jokaisella toimintatavoistaan ja niiden kehittämisestä välittävällä yrityksellä. Monilla on laatujärjestelmän lisäksi käytössään ympäristöjärjestelmä ja turvallisuusjärjestelmä. Jos yrityksellä on pelkästään laatujärjestelmä, se yleensä sisältää erilliset ympäristö- ja turvallisuusosiot. - Aina ei valitettavasti ole selvää, että myös energia-asiat tulisi sisällyttää johonkin johtamisjärjestelmään. Sähkö, lämpö, kylmä, höyry ja energiansäästö ovat ehdottoman tärkeitä polttoaine. Se on hyvin puhdas, sillä minun ei tarvitse puhdistaa lainkaan lämpökattilaa tai tilata nuohoojaa. Omat motiivini maakaasun käyttöönottoon olivat vähäinen huoltotyö ja ympäristön suojelu sekä kokonaistaloudellisuus, hän määrittelee. osatekijöitä teollisen tuotannon kannalta. Kun energian hinta ja hinnanvaihtelut kasvavat, energiakysymysten merkitys tuotannon suunnittelussa ja tuotteiden hinnoittelussa korostuvat, sanoo Pöyryn johtava konsultti Olli Sipilä. Aina ei valitettavasti ole selvää, että myös energia-asiat tulisi sisällyttää johonkin johtamisjärjestelmään. Sipilä muistuttaa johtamisjärjestelmien toisestakin tärkeästä ulottuvuudesta; sisällyttämällä keskeiset toimintaansa ohjaavat seikat johtamisjärjestelmään, näiden seikkojen kehittäminen ei jää pelkästään yhden henkilön tietopääomaksi. - Jatkuva kehittäminen on johtamisjärjestelmien toinen Rautaruukilla työskentelevän Pelkkikankaan mukaan muutamat lähinaapurit ovat ryhtyneet myös hoitamaan talonlämmityksensä maakaasulla. Myös juuri naimisiin mennyt tyttäreni aikoo muuttaa maakaasukäyttöiseen rivitaloon, Markku Pelkkikangas kertoo. Maakaasun asema turvattu En näe sudenkuoppia maakaasun käytössä tai saannissa. Viime aikoina eri puolilta maailmaa on jatkuvasti löydetty uusia maakaasulöytöjä. Nähdäkseni Suomen maantieteellinen asema on tässä suhteessa turvallinen. Jos maakaasun saanti keskeytyisi jostain syystä, saisimme varapolttoaineena välittömästi korvaavaa kaasua. Porvooseen on rakennettu ilmapropaanilaitos tällaisia tilanteita varten, Pelkkikangas kertoo. Tasaista lämpöä läpi vuoden Pelkkikankaan mukaan ruoan- keskeinen periaate. Myös kiinteistösektorilla energiansäästö on nousemassa jälleen vahvempaan asemaan johtamisen kartalla. Keskeisimpiä syitä tähän ovat ympäristöasioiden korostuminen ja hinnan nousu. Energiankäyttö on kiinteistöalan ylivoimaisesti merkittävin ympäristötekijä, minkä enemmistö myös sijoittajista ja käyttäjistä on tiedostanut. - Toimistokiinteistön käyttäjän näkökulmasta tilakustannukset ovat tyypillisesti 5-10 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja tilojen kautta syntyy reilusti yli puolet käyttäjän ympäristövaikutuksista. Sekä kustannuksissa että varsinkin ympäristövaikutuksissa energian merkitys on keskeinen. Tästä tulisi tehdä se johtopäätös, että energiakysymykset ovat aina mukana kiinteistöä hallinnoivan ja käyttävän yrityksen johtamisjärjestelmissä, toteaa varatoimitusjohtaja Pekka Metsi Pöyryltä. Markku Pelkkikangas (vasemmalla) on käyttänyt asuntonsa lämmittämiseen maakaasua jo 90 -luvulta lähtien. Energiankulutus hänen omakotitalossaan on 27 MWh vuodessa. Vattenfall Kaukolämpö Oy:n myyntijohtaja Juhani Vättö (oikealla) suosittelee maakaasua ihanteellisena lämmitysvaihtoehtona. laitto kaasun välityksellä on selkeä etu. Kaasun käyttö grillatessa antaa ruoalle herkullisen maun ja tuoksun. Lämpöä on riittänyt kosolti veden ja huonetilojen lämmittämiseen myös ajoittain ankarilla talvipakkasilla. Maakaasun käytöstä kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen energiatoimittajaansa, ja kysyä heiltä lisää. Handöl 51 Espoo Harjavalta Helsinki Helsinki Hämeenlinna Joensuu Täällä Hämeenlinnassa ainakin Vattenfall on järjestänyt säännöllisesti yleisötilaisuuksia tällaista tiedottamista varten. Olen itse ollut tekemääni energiavalintaan erittäin tyytyväinen, samoin perheeni. Todennäköisesti seuraava autoni toimii jo osittain maakaasulla, Pelkkikangas sanoo toiveikkaana. TEKSTI: JUHANI NURMI Jyväskylä Karjaa Kerava Kotka Kuhmoinen Kuopio Suomessa tuotettiin viime vuonna tonnia pellettiä. Siitä 70 % meni vientiin. Onko pellettienergian käyttöasenteissamme siis korjattavaa? - Sikäli korjattavaa on, että yhä useamman kannattaisi siirtyä pellettilämmitykseen kuten esimerkiksi ruotsalaiset ovat tehneet. Pelletti yleistyy meilläkin kovalla vauhdilla, mutta olemme vielä jäljessä Ruotsia. Pellettilämmitysratkaisuja on jo sekä omakotitaloissa että isoimmissa laitoksissa, vastaa Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo. Mikä pellettienergia? Suomessa pellettienergialla lämpiää ympäri Suomen n omakotitalo kokoluokan asuin- tai käyttötilaa vuodessa. Lisälämmönlähteenä siitä on tullut yhä suositumpi mm. sähkölämmitteisiin omakotitaloihin: pellettitakat tunnetaan jo hyvin erityi- Maailman ensimmäinen JOUTSENMERKITTY valurautakamiina, 6 mallia! Hinnat alkaen 1100,- Handöl 52 Handöl 53 Lahti Lappeenranta Mikkeli Muonio Oulu Parainen Pietarsaari Pirkkala Pori Porvoo sesti suorasähkölämmitteisissä taloissa. - Pellettitakka on erityisen helppo asentaa vanhaankin taloon tai vapaaajan asuntoon, Piippo toteaa. Puupellettien raaka-aineina käytetään puunjalostusteollisuuden puhtaita puusivutuotteita kuten havupuiden kuivaa kutteria, sahanpurua tai hiontapölyä. Pellettilämmitysjärjestelmässä on periaatteessa samat elementit kuin öljylämmityksessä. Keskuslämmityskattilassa pelleteillä lämmitetään vesi, joka laitetaan kiertovesipumpun avulla kiertoon. Pellettilämmitysjärjestelmän asentaminen ei ole kallista. - Esimerkiksi vanhan öljykattilan tilalle hankitaan pellettikattila ja poltin ja järjestetään pelleteille varastotila. Investointi on noin euron luokkaa riippuen laitevalinnoista, mikä kuittaantuu nopeasti halvempina lämmityskustannuksina, Piippo laskee. Handöl 52T Handöl 54 Salo Savonlinna Seinäjoki Tornio Turku Säästö on erityisen merkittävä suurissa lämmitettävissä tiloissa. Yhtenä tuoreimmista esimerkeistä Eerikkilän urheiluopisto siirtyi viime vuonna pellettilämmitykseen. Ei hiilidioksidipäästöjä Pelletin käyttäjä paitsi hyötyy taloudellisesti myös hidastaa omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. - Öljyllä lämmitettävän keskiverto-omakotitalon hiilidioksidipäästöt ovat vuositasolla noin 9000 kiloa, laskee erikoistutkija Heikki Oravainen VTT:n bioenergiayksiköstä. Pelletillä vastaava luku on nolla, koska hiilidioksidi sitoutuu takaisin uuden puun kasvamiseen. Pelletti korvaa tuontienergiaa. Se on kotimainen polttoaine, jonka valmistusprosessia on jatkuvasti kehitetty ympäristöystävällisempään suuntaan. Lisätietoja: YMPÄRISTÖMERKKI Handöl 54T MILJÖMÄRKT Töysä Uusikaupunki Vaasa Valkeala

6 10 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 11 Biovoimalla hyvät markkinanäkymät Öljykattila ulos, lämpöpumppu sisään: Tavoite omavarai- Bioenergia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa kotimaista energiaa. Polttoainetta saadaan esimerkiksi puusta, mutta myös erilaisista muista biomassoista tai energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista biojätteistä. Bioenergian käytön lisääminen vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja rikkipäästöjä. Wärtsilä Biopower on keskittynyt puuta polttaviin voima- ja lämpölaitoksiin, mutta myös muita polttoaineita, kuten turvetta voidaan käyttää. Päätuote BioPower on sähköä ja lämpöä tuottava höyryturbiinivoimalaitos, joka toimitetaan asiakkaalle halutussa toimituslaajuudessa. Toimitusjohtaja Ilkka Heikkilän mukaan erityyppisillä asiakkailla on tarpeet hyvin erilaisia. Wärtsilän pyörivä arina, BioGrate. Laitoksen moduloidut osat valmistetaan tehtaalla ja liitetään yhteen työmaalla. Näin asennusaika työmaalla jää lyhyeksi. Asiakkaalle yksinkertaisimmillaan rakennamme koko laitoksen rakennuksineen ja laitteineen. Yhtiön patentoimalla pyörivän arinan polttotekniikalla varustetut laitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Erityistä huomiota tuotekehityksessä on kiinnitetty päästöjen minimointiin. Hajautettuja ratkaisuja Prosessissa muodostuvalla lämmöllä tuotetaan esim. lämpöä kaukolämpöverkkoon tai sahan kuivuriverkostoon. Höyryturbiinilla tuotettu sähkö myydään sähköverkkoon. Hyötysuhde tällaisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on jopa yli 90 %. Usein lämpökuormat ovat suhteellisen pieniä. Polttoaine pitää kuljetuskustannustenkin vuoksi saada lähiympäristöstä. Nämä tukevat hajautettuja ratkaisuita, Heikkilä kertoo. Polttoaineeksi soveltuvaa puutähdettä ja kuorta jää puusta noin 25 %. Tämä riittää tyypillisesti tuottamaan sahan tarvitsevan lämpöenergian. Suurilla sahoilla polttoaine riittää sähköteholtaan 5 MW suuruisen voimalaitoksen pyörittämiseen, joka tuottaa myös prosessissa tarvittavan lämmön. Heikkilän mukaan yritys on kotimaan lisäksi laajimmin liikkeellä Keski-Euroopan markkinoilla. Uusiutuvan energian syöttötariffi tukee uusiutuvaan energiaan perustuvien voimalaitosten sähkön tuotantoa useissa Keski-Euroopan maissa. Suomessa ja ulkomailla Wärtsilä Biopowerilla on valmiita ja työn alla olevia laitoksia yhteensä 104 kpl, joiden yhteenlaskettu lämpöteho on noin 700 MW ja sähköteho noin 40 MW. TEKSTI: TERO ELSTILÄ KUVAT: VÄRTSILÄ CORPORATION Wärtsilän toimittama biovoimalaitos Lextorp Kraftvärmeverketille Trollhättanissa Ruotsissa, tuottaa lämpöä ja sähköä Trollhättan Energi AB:n kaukolämpöverkkoon. suudesta toteutui Katajan ja Wangellin perheen arvot punnittiin, kun muutto remonttia tarvitsevaan omakotitaloon oli käsillä. Ekologisuus ja omavaraisuus ratkaisivat lämmitysjärjestelmän valinnassa. Vantaan Vestrassa sijaitsevan omakotitalon ensimmäinen kerros on rakennettu 1970-luvulla. Kymmenisen vuotta myöhemmin silloiset asukkaat laajensivat taloa toisella kerroksella, jolloin jyhkeä rakennus sai nykyiset mittasuhteensa. - Talossa on kaikkiaan noin 300 m², joista asuintiloja on 240 m². Kokonaisneliöt sisältävät kuusi huonetta, keittiön, kylpyhuoneen, saunan ja varaston sekä pannuhuoneena toimineen teknisen tilan, Teemu Wangell kertoo. Remonttitarpeet konkretisoituivat kunnolla vasta muuton yhteydessä, viime vuoden joulukuussa. Erityishuomiota perhe kiinnitti lämmitysjärjestelmän uudistamiseen muun muassa siksi, että lasku tarvittavasta öljylitrasta tulisi olemaan noin euroa vuodessa. Kannattava investointi Teemu Wangell vakuuttaa, että päätös vanhan öljykattilan ulosheitosta oli järkevä. Nykyisessä kodissa on tarkoitus asua vuosikymmeniä, joten rakennukseen tehtäviä uudistuksia tulee tarkastella kauaskantoisesti. - IVT:n asiantuntija arvioi, että tämän kokoisen kiinteistön tarpeisiin soveltuva lämpöpumppupohjainen lämmitysratkaisu tulisi olemaan noin euron investointi. Öljyn nykyhinnalla laskien investoinnin takaisinmaksu tapahtuu arviolta 6 vuoden sisällä, jos öljyn hinta nousee, aikaisemminkin. Vuotuiset säästöt nykyiseen lämmitysmuotoon verrattuna ovat noin Rahoitus hankittiin pankista ja lämpöpumpuksi valittiin 11 kw:n yksikkö, jossa on sisäänrakennettuna 168 litran lämminvesivaraaja. Lämmitysjärjestelmän uudistuksen toteutunut kustannus on noin euroa, joka sisältää laitehankintojen lisäksi maan uumeniin ulottuvan porausreiän teon, maahan upotettujen kahden putken asennuksen sekä tarvittavat sähkötyöt. - Lopullisia kustannuksia pienentää se, että haimme ja saimme Vantaan kaupungilta pientalosaneeraajien laitehankintoihin tarkoitettua energia-avustusta. Lisäksi työn osalta saamme maksimimäärän kotitalousvähennystä, perheen äiti, Sari Kataja muistuttaa. Katajan ja Wangellin perheen 300 m²:n omakotitalo lämpiää maalämmöllä. Tasaisesta lämmöstä ja lämpimästä vedestä huolehtii kesät talvet 11 kw:n IVT Greenline HT plus -maalämpöpumppu. - Avaimet käteen -periaatteella tehtynä koko prosessi oli yllättävän nopea ja helppo. Poraus kesti vajaat kaksi päivää eikä IVT:n asentajilta mennyt sen enempää putkien ja sähkötöiden kanssa, isäntä toteaa tyytyväisenä. Lisäetuna talon arvonnousu Alussa Kataja ja Wangell punnitsivat yhtenä vaihtoehtona myös aurinkolämpöä. Lähipiiristä ja naapurustosta löytyi kuitenkin maalämmön suosittelijoita, ja tehty päätös tuntuu nyt ainoalta oikealta näillä leveysasteilla. - Tärkeimmät valintakriteerimme olivat ekologisuus ja omavaraisuus. Sähköyhtiö on tällä hetkellä ainoa taho, josta olemme riippuvaisia. Kunnallistekniikkaa täällä Vestrassa ei ole eikä taida aikoihin tullakaan, joten vedenkin saamme omasta porakaivosta, Teemu Wangell kuvailee valintatilannetta. Tulevaisuudessa omavaraisuudella saattaa olla nykyhetkeä vieläkin enemmän arvoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatinee vielä monenlaisia toimenpiteitä, joten ekologinen ja omavarainen lämmöntuotanto kerää varmasti kiitosta talon mahdolli- sessa myyntitilanteessa. - Asuinneliöitäkin olisi myynnissä nyt enemmän. Talon sisätiloihin sijoitettu öljysäiliö vapautti poistuessaan kolmisen neliötä parempaan käyttöön, Wangell muistuttaa. Hän arvostaa myös valitun lämpöpumpun tyylikästä ja yksinkertaista ulkoasua. Jos sijoituspaikaksi olisi valittu esimerkiksi kodinhoitohuone, lämpöpumppuyksikkö olisi ollut tasavertainen kumppani pesutornille. TEKSTI: IRJA NURMI-RÄTTÖ KUVA: MARKO RÄTTÖ Energianeuvot ovat kiinteistönpitäjälle kalliit Sähkön hinnan jatkuva nousu ja kehittynyt tietotekniikka ovat perusta energia-alan uudentyyppisten asiantuntijapalvelujen kysynnälle. Yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän se, miten ne voisivat hankkia tarvitsemansa energian mahdollisimman edullisesti ja tehostaa sen käyttöä. Pelkällä maalaisjärjellä ja päässälaskulla se ei oikein onnistu. Ja lisäksi oma aika pitäisi säästää kaikkein tähdellisimpään eli yrityksen liikeidean mukaiseen toimintaan. Jotta energiankulutuksen tehokkuudesta voi todeta kiinteistökohtaisesti mitään varmaa tai edes todennäköistä, on tuksissa olisi todennäköisimmin saavutettavissa säästöjä, kertoo liiketoimintapäällikkö Juha Liikanen Energiakolmio Oy:stä, joka on energianhankintaja energiatehokkuuspalveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Keskolla kokemuksia energiatehokkuuspalveluista Monet myymälät ovat rakennustyypiltään, pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja laitteistoiltaan hyvin paljon toisiaan muistuttavia. Silloin asiantuntija voi päätellä paljon toisista vastaavista rakennuksista kootun tiedon perusteella verratessaan sitä tarkasteltavana olevan kiinteistön mittaustietoihin. Energiatehokkuuspalveluista on selkeää hyötyä esimerkiksi myymälärakennuksissa. Niissä energian merki- koottava riittävästi vertailuaineistoa. Mikä on pätevää vertailuaineistoa, on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Tähän tarvitaan tietoa kiinteistön käytöstä, näkemystä rakennuksen ja sen sisältämän talotekniikan kunnon vaikutuksista, automaation ymmärrystä, kunnon tietojärjestelmää mitatun tai muuten kootun tiedon analysoimiseksi. - Sähkön kulutustietoa voi nykyään kerätä kiinteistön energia- ja vesimittareilta tuntitasoisena. Tämä data muodostaa perustan kulutuksen jatkuvalle seurannalle ja mahdollistaa nopean reagoinnin ongelmiin. Se auttaa myös tunnistamaan ne kiinteistöt, joissa kulutys käyttökustannuksista on merkittävämpi kuin vaikkapa toimistorakennuksissa. Muun muassa Keskolla on kokemuksia energiatehokkuuspalveluista myymälärakennuksissa. - Meille on käyttämiemme palvelujen myötä kertynyt tietoa myymäläkiinteistöjemme sähkön ja lämmön ominaiskulutuksista. Tämän tiedon hyöty on yleisesti ottaen sitä suurempi, mitä suurempi kiinteistökanta yrityksellä on, pohtii kiinteistöpäällikkö Ari Mäkinen Kesko Oyj:stä. Mäkinen pitää suurena etuna myös sitä, että Energiakolmion ylläpitämät palvelut mahdollistavat kulutustietojen reaaliaikaisen etäluennan. Toinen Keskon käyttämä energiaasiantuntijapalvelu liittyy energianhankinnan optimointiin. Tällöin vaakakupissa painavat sekä kustannukset että myös yhtiön vaalimat arvot. TIESITKÖ? Jos esimerkiksi yöaikaisen sähkönkulutuksen todetaan olevan äkillisesti koholla, kiinteistöhuollosta vastaava henkilöstö voidaan lähettää tutkimaan poikkeaman mahdolliset syyt. - Kyse voi olla esimerkiksi automaation vääristä asetuksista tai laiterikoista. Joskus käyttötottumukset ovat muuttuneet huonompaan suuntaan esimerkiksi henkilöiden vaihtuessa, Liikanen toteaa

7 Merimiehenkatu 36 D, Helsinki, puh ,

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot