TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
|
|
- Anna Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS Elokuu 2007 Kuluttajilla on tärkeä rooli energiantuotannon tulevassa kehittymisessä. ENERGIATEHOKAS KOTI Matalaenergiarakentaminen ei nosta rakennuskustannuksia, mutta alentaa lämmityskustannuksia. MAAKAASU OMAKOTIASUMISESSA Markku Pelkkikankaan valintaan vaikutti mm. vähäiset huoltotyöt ja ympäristönsuojelu. PELLETILLÄ PELITTÄÄ Pelletin käyttäjä hyötyy taloudellisesti sekä hidastaa omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. ENERGIANEUVOJA TARJOLLA Sähkönhinnan nousu ja kehittynyt tekniikka ovat perusta energia-alan asiantuntijapalvelujen kysynnälle. TAVOITE OMAVARAISUUDESTA Katajan ja Wangellin perheessä ekologisuus ja omavaraisuus ratkaisivat lämmitysjärjestelmän valinnassa. Sivut 6-7 Sivu 8-9 Sivu 9 Sivu 11 Sivu 11
2 2 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE PÄÄKIRJOITUS Energiatehokkuutta kautta linjan Energiatehokkuus on merkittävä tekijä sekä ilmastonmuutoksen kannalta että yritysten kilpailukyvyn kannalta. Molempien yhdistäminen on paitsi mahdollista myös välttämätöntä hyvinvointimme vuoksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kansainvälisesti on yksi planeettamme suurimmista haasteista. Kansainvälisten ilmastosopimusten (mm. Kioto) asettamat tavoitteet eivät ole silti utopistisia, mikäli niihin vain sitoudutaan yksissä tuumin ja riittävän ajoissa. Kansallisella tasolla energia- ja kustannustehokkuus parantavat myös yritysten kilpailukykyä ja niiden tulosta. Tarvetta suurempaan energiatehokkuuteen Motiva Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kinnunen sanoo, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut Kioton sopimukseen. Yhä suurempi energiatehokkuus ja laajempi bioenergian käyttöönotto ovat päivän sana, mutteivat suinkaan mitään trendioikkuja. - Suomen EU:lle lähettämän energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kansallinen 9 %:n energiansäästön kokonaistavoite on 17,8 TWh vuosina , jonka saavuttaminen vuonna 2016 meidän tulee mahdollisuuksien mukaan myös kyetä osoittamaan. Mukana ovat muun muassa kuntien virastorakennukset ja kiinteistöt, asuinkiinteistöt, yksityis- ja joukkoliikenne, logistiikka ja kuljetukset, jopa yksittäiset maatilat. Mitä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa energiansäästöstä saadaan eri medioissa mahdollisimman monelle, sitä kautta varmistetaan myös tuleville sukupolville järkevää asennekasvatusta energiansäästämisessä. Yksilötason ratkaisuja Teollisuus on jo energiansäästössä edennyt rivakasti, mutta työ jatkuu aktiivisesti sielläkin. Tuloksia tuottavat myös eri toimialojen, kuten teollisuuden ja kuntien, kanssa solmittavat energiansäästösopimukset. Vain luovuus ja tiedon saanti ovat rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi uutta asuntoa hankittaessa voi valita nk. matalaenergiatalon. - Sellaisen talon lisäinvestointikulut ovat hankittaessa noin euroa, mutta on laskettu, että investointi maksaa itsensä takaisin jo 5-10 vuodessa. On olemassa muitakin nyrkkisääntöjä suurempaan energiansäästöön. Jokainen meistä voi esimerkiksi opetella ajamaan autoa entistä taloudellisemmin, tai vaihtaa polttoaineella toimiva ajoneuvomme välillä vaikkapa kävelyyn tai polkupyörään, Kinnunen ehdottaa. Innovatiivisempaa energiansäästöä Erityisen mielenkiinnon kohteena uusia energiatehokkuussopimuksia suunniteltaessa on innovaatiotoiminnan edistäminen, ja sen kytkeminen energiatehokkuussopimuksiin. Tuotteiden ja palvelujen kehittäjien sekä niiden käyttäjien ja rahoittajien verkottamisella pyritään löytämään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Siten kyetään helpommin poistamaan esteet energiatehokkaan teknologian pääsemiselle Suomen markkinoille. Kuluttaja voi esimerkiksi uutta taulutelevisiota ostaessaan pyytää myyjää esittelemään hänelle mahdollisimman energiatehokkaan vaihtoehdon. Energiatehokkuuden painottaminen myös muissa hankinnoissa - töissä ja kotona - tuottaa etua kaikille. Viestintä ja asennekasvatus tärkeitä Jouko Kinnunen näkee, että asennuskasvatuksella ja tiedottamisella on merkittävä vaikutus energiasäästämisessä. - Motiva Oy:ssä teemme resurssiemme puitteissa kaikkemme mitä tulee tiedottamiseen. Kaikki lähtee kuitenkin tapakulttuurin ja asennekasvatuksen muuttamisesta. Nähdäksemme viestintä on tässä suhteessa aivan avainasemassa. ENERGIAOPAS ON MEDIAPLANETIN TUOT- TAMA TEEMALEHTI JA ILMES- TYY TALOUSSANOMIEN YH- TEYDESSÄ TAVOIT- TAEN LUKIJAA. KANNEN KUVA: IAN O HANLON SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Vihreän sähkön kysyntä riippuu arvoista ja hinnasta Vantaan Energia kasvattaa tuulivoiman osuutta...5 MD-Scand valitsi tuulisähkön...5 Rakentamisen energiatehokkuutta voi edistää hyvällä suunnittelulla Tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihto ja käyttäjät ratkaisevat talon energian kulutuksen...7 Kiertoilmatakat haastavat perinteiset varaajat...7 Puhdas, turvallisempi maakaasu...8 Maakaasun käyttö omakotiasumisessa Energiansäästö vaatii järjestelmällistä kehitystyötä...8 Pelletillä pelittää...9 Biovoimalla hyvät markkinanäkymät Tavoite omavaraisuudesta toteutui...11 Olisiko aika siirtyä sanoista tekoihin? Osta tuulienergiaosuus ja vähennä ilmaston päästökuormitusta Klikkaa ja osta 1000 kwh tuulienergiaosuus hintaan 1,68 /kk. Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifikaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi. Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulienergian tuottajia. Kapasiteettimme kasvaa koko ajan ja vastaa jo noin 5000 kerrostalohuoneiston vuotuista sähkön kulutusta. Puhelin Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifioitu yritys. Entistä suurempaan energiatehokkuuteen tähtäävä tarve kattaa Suomessakin laajasti eri toimialat. Jouko Kinnusen mielestä energiatehokkuutta voi ja pitää - edistää myös yksilötasolla eri tavoin. TEKSTI: PÄIVI REMES MEDIAPLANET TOIMITUS Energianeuvot ovat kiinteistönpitäjälle kalliit...11 HELSINKI TUKHOLMA LONTOO ZÜRICH MADRID OSLO KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO DUBLIN TALLINNA BRYSSEL NEW YORK PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Olli Aho, olli.aho@mediaplanet.com, TOIMITTAJAT: Päivi Remes, Tero Elsilä, Vesa Tompuri, Juhani Nurmi TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com, SIVUNVALMISTUS/REPRO: HEKU, JAETAAN TALOUSSANOMIEN VÄLISSÄ: LISÄTIETOJA SUOMI MEDIAPLANET OY:N TEEMALEHDISTÄ: Suomi Mediaplanet Oy, Pohjoisesplanadi 37 c, Helsinki Aloita säästäminen nyt - vaihda öljy IVT-maalämpöön IVT-maalämpöpumppu kerää kaksi kolmasosaa talosi tarvitsemasta energiasta tontilta. Noin 3000 litraa öljyä polttavassa talossa investointi on euroa, minkä lämpöpumpun aikaan saamat säästöt hoitavat pois korkoineen vajaassa kymmenessä vuodessa. Se on helppoa IVT:llä on öljynvaihtosaneerauksista mittava kokemus, sillä IVT-lämpöpumpuilla on korvattu jo yli öljykattilaa. Patteriverkostoon ei yleensä tarvitse koskea. Kattilan tilalle asennetaan 60x60 cm:n kokoinen tyylikäs lämpöpumppuyksikkö ja öljysäiliön tilalle putket maahan tai porausreikään. Vapautuneesta pannuhuoneesta saat vaikka askartelutilan. Laske itse säästösi Öljylitran hinta on vaihdellut viime aikoina sentin välillä. Kun se poltetaan 60 70%-hyötysuhteisessa kattilassa, tulee tuotetun lämmityskilowattitunnin hinnaksi 8-10 senttiä. Sähkö maksaa 7-9 c/kwh. IVT maalämpöpumpulla sähköä tarvitsee ostaa vain vajaa kolmasosa, koska reilut kaksi kolmasosaa otetaan tontilta. Siis lämmität talosi ja käyttövetesi noin 3 c/kwh. Öljykattilan korvaaminen lämpöpumpulla on helppoa ja nopeaa. Tarvitaan vain päivä pari töitä ja säästäminen voi alkaa. Tee järkevä päätös. Investointi IVT-maalämpöpumppuun pudottaa talosi käyttökustannukset noin kolmasosaan! IVT Lämpöpumput Oy Robert Huberin tie 2 I VANTAA Puh I Kannattavuus paranee entisestään, kun huomioon otetaan vanhan öljykattilan, -säiliön ja piipun vaativat korvausinvestoinnit. Mitä ylemmäs öljyn hinta kipuaa ja mitä suuremmasta kiinteistöstä on kyse, sitä kannattavampaa on siirtyä IVT-maalämpöön. Laske säästösi
3 4 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 5 Vihreän sähkön kysyntä riippuu arvoista ja hinnasta Vantaan Energia kasvattaa tuulivoiman osuutta Vesivoiman, tuulen, auringon ja biomassan avulla tuotettava sähköenergia täyttää yleisimmin esitettyjen kriteerien mukaan vihreän sähkön kriteerit. Yksi tapa osoittaa kuluttajille tietyn voimalan sähköntuotannon ympäristöystävällisyys on hankkia sille ympäristömerkki. TESKTI: VESA TOMPURI, KUVA: FORTYM OYJ Suomessa ja varsinkin Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman merkitys energiantuotannon kokonaisuudesta on eurooppalaisittain suuri. Suomessa pääosa vesivoimaloista on rakennettu ja -50-luvuilla eikä uusia voimaloita ole odotettavissa, ellei jokin tulevista eduskunnista päätä purkaa olemassa olevaa koskiensuojelulainsäädäntöä. Sen sijaan nykyisten vesivoimaloiden hyötysuhdetta voi parantaa ja on jo parannettukin. Esimerkiksi Fortumilla on sekä Suomessa että Ruotsissa käynnissä investointiohjelma nykyisten voimalaitosten uudistamiseksi. - Muun muassa turpiineja uusimalla ja lisäämällä energiantuotantoprosessiin nykyaikaisinta automaatiota vesivoimaloiden tuotantokapasiteettia ja energiataloudellisuutta voi oleellisesti parantaa, kertoo Fortumin ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää. Teknologisista kohennuksista huolimatta Kankaanpää pitää vesivoimaa tuotantoteknisestikin vakiintuneena energiamuotona. Myös tuulivoima on hänen mukaansa saavuttamassa teknisesti kypsän vaiheen energiamarkkinoilla. - Kehitysvaiheessa olevan energiantuotantomuodon tuleekin saada julkista tukea. Tämän tulisi kuitenkin olla väliaikaista, kunnes kukin energiantuotantomuoto pärjää omillaan tai sitten ei pärjää, Kankaanpää toteaa ja myöntää, että tuulivoimankin kannattavuus on paljolti riippuvainen perustettavan tuotantoyksikön koosta ja sijainnista. - Toisaalta Suomi ei ole tuulioloiltaan niin otollista aluetta, että tuulivoima voisi täällä muodostua yhtä merkittäväksi kuin esimerkiksi Tanskassa, Kankaanpää pohtii. Uusien teknologioiden tie on pitkä Kari Kankaanpää pitää myös bioenergian hyödyntämiseen perustuvaa energiantuotantoa sekä ympäristöystävällisenä että tekniset kehitysvaiheensa jo pitkälti läpikäyneenä energiantuotantomuotona. - Jätepolttoaineiden ja bioenergian käyttö voi olla järkevää ja ympäristöystävällistä etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä pätee myös tuotettaessa energiaa kaatopaikkojen sisältämästä metaanista, kunhan prosessi on teknisesti hallinnassa, hän sanoo. Toistaiseksi kehitystyötä ja sen myötä julkista tukea tarvitsevat Kari Kankaanpään mielestä aurinkoenergian ohella myös niin sanotut uudet energiamuodot. - Nyt olemme vielä alussa, ja teknologian pitää kehittyä huomattavasti. Pitkällä aikavälillä aurinkoenergia on globaalisti sangen merkittävässä asemassa. Se tullee olemaan Suomessakin nykyistä jossain määrin merkittävämpi tuotantomuoto. Tuottajien lisäksi kuluttajilla on tärkeä rooli energiantuotannon tulevassa kehittymisessä. Se, kuinka paljon ja kuinka nopeasti milläkin tuotantomuodolla on kysyntää, riippuu paitsi hinnoista myös arvoista. Lainsäädännön sisältämät erilaiset velvoitteet ja edistämiskeinot puolestaan luovat perustan kasvavalle tai vähenevälle kysynnälle. - Kuluttajat voivat vaikuttaa tarjontaan kysymällä aktiivisesti toivomiaan vaihtoehtoja. Sähkön yleinen hintakehitys on toki keskeinen tekijä kysyntää ohjaavana tekijänä, Kari Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman merkitys energiantuotannon kokonaisuudesta on eurooppalaisittain suuri. Kuvassa Fortumin Dejeforsin voimalaitos Ruotsissa. Kankaanpää kiteyttää. Kankaanpää kuitenkin uskoo ympäristömyötäisyyden korostuvan jatkossa entistä enemmän. Tämä on hänen mukaansa yksi näkökohta myös nykyisten vesivoimaloiden kehittämisessä. - Samalla kun tuotantotekniikkaa uusitaan, kiinnitetään myös huomio vesistöjen muiden käyttömuotojen MD-Scand valitsi tuulisähkön Elintarvikelogistiikkakonserni Alpha Groupin vuodesta 2002 omistama MD-Scand Oy siirtyi tuulisähkön käyttäjäksi viime toukokuussa. MD- Scand on 36 miljoonan euron liikevaihtoonsa nähden energian suurkäyttäjä. Sähkö- ja lämpöenergiaa kuluu yhtiön omassa kylmäsäilytystiloin varustetussa kuljetuskalustossa ja runsaasti jäähdytystilaa sisältävässä, elintarvikkeisiin keskittyvässä logistiikkakeskuksessa Vantaalla. - Kyse ei ole pelkästään energiankulutuksen määrästä ja sen minimoinnista. Sekä emoyhtiön arvot että MD- Scandin omat arvot korostavat ympäristömyönteisyyttä, sanoo toimitusjohtaja Mikael Tuompo MD-Scand Oy:stä. Tuompon mukaan ei ole sattumaa, että MD-Scandin asiakkaiden, muun muassa McDonaldsin ja ranskalaisen elintarvikejätin Danonen arvoissa ympäristökysymyksillä on suuri pai- kuten kalastus- ja virkistyskäytön kehittämiseen, hän toteaa. Fortum on tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Noin 40 prosenttia Fortumin sähköstä ja lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, ja 60 prosenttia asiakkaista ostaa ympäristömerkittyä, vesi- tai biovoimalla tuotettua sähköä. noarvo. Tärkeä osa tällaisten yritysten ympäristöpolitiikkaa on se, millaista energiaa tulee käyttää. - Kaikki kuorma-automme kävisivät tästä syystä jo tänään biodieselillä, jos sitä olisi Suomessa saatavilla. Monissa muissa maissa konsernin kuljetuskalusto on jo pitkään käyttänyt biodieseliä, Tuompo sanoo. MD-Scandin energiaratkaisua edelsi vertailu kolmen vaihtoehdon välillä. - Meillä oli kolme hyvää vaihtoehtoa: tuuli, vesivoima ja biosähkö. Kaikki olisivat olleet asiakkaidenkin kannalta suurin piirtein samanarvoisia. Ratkaisevaa oli se, että saimme Vantaan Energialta meille korvamerkityn määrän tuulisähköä. Sitä oli tarjolla juuri sen verran kuin tarvitsimme, talouspäällikkö Minna Jyrkänne perustelee. Vantaan Energia on investoinut tuulivoimalla tuotettuun sähköön hieman enemmän kuin energiayhtiöt Suomessa keskimäärin. Tarjonta on silti vielä silläkin vasta 0,4 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta. - Vuoden kuluttua osuus on lähes kaksinkertainen, kun osakkuusyhtiömme PVO Innopowerin tuulipuisto Kemin edustalla on tuotannossa, sanoo kehitysinsinööri Jan Heiskanen Vantaan Energiasta. Tuulivoima on maailmanlaajuisesti jo kokenut suuren läpimurtonsa. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa tuulivoiman osuus energiantuotannon kokonaisuudesta on merkittävä. Näissä maissa yhteenlaskettu tuulivoimalla tuotettu sähköteho on monta kertaluokkaa suurempi kuin Suomessa, jossa tuulimyllyt tuottavat sähköä vasta muutamia kymmeniä megawatteja. Tänä vuonna tuulivoiman kokonaistuotanto kasvaa merkittävästi, kun PVO Innopower saa Oulussa ja Kemin edustalla valmiiksi uudet voimalansa. Kemin edustalla valmistuu 30 MW tuulipuisto mereen rakennetuille keinosaarille. - Meillä on omistusosuus sekä PVO Innopowerissa kuten myös Suomen Hyötytuuli Oy:ssä. Viime mainittu suunnittelee Porin edustalle MW tuulipuistoa. Jos tämä ensi vuonna valmistuvaksi kaavailtu hanke onnistuu hyvin, on mahdollista, että jatkossa tuulimyllyt pyörivät vielä kauempana avomerellä, Jan Heiskanen kertoo. Vantaan Energian tuulisähkökapasiteetti kasvaa sitä mukaa kun Hyötytuuli ja PVO-Innopower rakentavat uusia voimaloita. Lisäkapasiteettia rakentamalla yhtiö pyrkii varmistamaan, että se voi jatkossakin myydä tuulisähköä yrityksille ja kuluttajille. - Asiakkaat ovat perustelleet ostopäätöksiään halulla kantaa vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Monet pitävät tätä asiaa niin tärkeänä, että ovat valmiita maksamaan tuulisähköstä hieman enemmän kuin perinteisestä, Heiskanen sanoo. Yksityisasiakas maksaa tuulisähköstä Vantaan Energialta ostaessaan 1,68 euron kuukausittaisen lisämaksun kultakin 1000 kwh osuudelta. Asiakas voi ostaa kaiken tarvitsemansa sähkön tai osan sähköntarpeestaan tuulisähkönä. KUVA: FERNANDO SOARES - Tuulisähkökauppa perustuu meillä vakiosuuruisiin osto-osuuksiin. Kerrostalon asukkaille riittää tyypillisesti 2-3 osuutta, kun taas sähkölämmitteisessä omakotitalossa elävä perhe tarvitsee yleensä osuutta voidakseen kattaa koko energiantarpeensa tuulisähköllä, Jan Heiskanen selvittää. Pienyrityksiin sovelletaan Heiskasen mukaan yleensä samaa hinnoittelutapaa kuin kuluttajiin. - Pienyrityksille tuulisähköä myydään osuuksina, kun taas suuremmilla yrityksillä hinnoittelukäytännöistä sovitaan tapauskohtaisesti.
4 6 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 7 Rakentamisen energiatehokkuutta voi edistää hyvällä suunnittelulla Koko EU:n alueella on meneillään mittavaa kehitys- ja lainsäädäntötyötä rakentamisen energiatehokkuuden kohentamiseksi. Rakentamisen ja asumisen merkitys energiankulutuksen kokonaisuudessa on erittäin merkittävä, joten kyse on kansantaloudellisestikin keskeisestä asiasta. Talon energiankulutusta on suhteellisen vaivatonta mitata ja vertailla. Tämä vertailu on tarpeellinen muttei riittävä tehtävä tarkasteltaessa koko rakennusprosessin ja talon koko käyttöiän energiakustannuksia. Pitää ottaa huomioon sekä materiaalien valmistus ja kuljetukset että se, kuinka ympäristömyönteinen tai ympäristöä kuormittava kyseinen valmistusprosessi on. Mitä perusteellisempi elinkaaritarkastelu on tehtävissä, sitä vahvemmilla yleensä on puurakentaminen energiatehokkuutta arvioitaessa. Lämmöneristysmateriaalit puolestaan ovat riippumattomia siitä, käytetäänkö kantavana materiaalina puuta, terästä vai betonia. - Energiankulutusta voidaan rakennustyypistä riippumatta oleellisesti vähentää lämmöneristystä parantamalla. Myös talon ilmatiiviydellä, massiivisten rakennusmateriaalien varaavalla massalla ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla on suuri vaikutus energiankulutukseen, sanoo Eino Hekali hirsitalojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittyvästä Honkarakenne Oyj:stä. Hekali viittaa tutkimustuloksiin, joiden perusteella rakenteiden tiiviyttä parantamalla lämmitysenergiaa voi säästää noin 20 prosenttia. - Myös sijoittamalla rakennus ilmansuuntien suhteen oikein on mahdollista hyödyntää auringon ilmaisenergiaa paitsi ikkunoiden läpi sisälle, Rakenteiden tiiviyttä parantamalla voit säästää noin 20 prosenttia lämmitysenergiassa. myös massiivisiin hirsiseinärakenteisiin. Sekin on suunnittelijan ammattitaitoa, että osaa optimoida ilmansuunnat ja näin hyödyn- tää rakennuksen mahdollisuuksia varastoida lämpöä, Hekali toteaa. Puurakentaminen vaikuttaa CO2- taseeseen Yksi suhteellisen vähäistä huomiota saanut näkökohta puurakentamisen energiatehokkuutta pohdittaessa liittyy puun kykyyn sitoa hiilidioksidia. - Tämä on laskennallisesti arvioitavissa aika tarkasti. Tässä korostuu myös ammattitaitoisen suunnittelun merkitys. Kasvava puu sitoo yhteyttäessään hiilidioksidia rungon puuaineeseen. Puurakentamisessa hiili on varastoituna talon rakenteisiin, ja uuden metsän kasvaessa hiilen sitoutuminen jatkuu. Massiivinen puurakenne on tässä mielessä hyvä. Rakenteiden hiilitasetta ei vielä huomioida rakennusten energiatarkasteluissa. Tässä olisi kehitettävää, Eino Hekali pohtii. KUVAT: RAFAL ZDEB Sijoittamalla rakennus ilmansuuntien suhteen oikein voit hyödyntää auringon ilmaisenergiaa. Tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihto ja käyttäjät ratkaisevat talon energian kulutuksen Suomessa energian loppukäytöstä yli 20 % kuluu rakennusten lämmitykseen. Rakennusten energiatehokkuuteen tulisikin kiinnittää huomiota niin olemassa olevissa kuin uusissa taloissa. TEKSTI: PÄIVI REMES Suomessa tulivat tänä kesänä voimaan uudet rakentamismääräykset koskien erityisesti rakennusten energiatehokkuutta. Tavoitteena on, että rakennettavat talot kuluttaisivat aiempaa vähemmän lämpöä, sähköä ja vettä. - Minkä tahansa talon pystyy nykyään rakentamaan energiatehokkaaksi. Se tarkoittaa, että panostetaan tiiviiseen rakenteeseen eristämisellä ja ikkunoilla sekä hyvällä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmällä, kertoo Motiva Oy:n viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell. Rakennusten energiankulutuksen saa selville ensi vuoden alusta uusille rakennuksille ja suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia pakolliseksi tulevasta energiatodistuksesta. Vanhoille omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Motivan energiansäästämisen asiantuntijapalveluita on ollut tarjolla jo vuodesta 1993, mutta vasta viime vuosina niiden kysyntä on lisääntynyt selvästi. - Rakennusten omistajilla, huoltajilla ja käyttäjillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa energiankulutukseen, Forssell korostaa. Energiatehokas talo säästää Matalaenergiarakentaminen ei nosta rakennuskustannuksia, mutta alentaa roimasti lämmityskustannuksia energiansäästön muodossa. Energiansäästö perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen lämmöneristämisen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton avulla. - Hyvin eristetty talo hyödyntää myös ikkunoiden kautta aurinkoenergiaa ja kodinkoneista, laitteista ja asukkaista syntyvää lämpöä, Forssell lisää. Rahaa säästyy, terveysvaikutukset paranevat Suomalaiset aktivoituvat energian säästötalkoisiin, kun hyötyvät siitä konkreettisesti pienempinä energiankulutuslaskuina. Jo asteen alentaminen huoneilman lämpötilassa tuo vuositasolla huomattavia säästöjä. Liian lämmin huoneilma edistää myös mikrobien kasvua. - Lämmön tasaisuus on avaintekijä, valistaa Forssell. LISÄTIETOJA Kiertoilmatakat haastavat KUVA: NIBE-TAKAT perinteiset varaavat Suomalaisessa lämmityskulttuurissa on vallalla voimakas varaavia takkoja suosiva perinne. Esimerkiksi Ruotsissa tottumukset ovat lähes päinvastaiset. Siellä on pitkään suosittu kiertoilmaperiaatteella toimivia takkoja, jollaisten markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa myös Suomessa. imeä viileää huoneilmaa kuorensa sisään ja puhaltaa sen lämmenneenä ja tasaisesti takaisin huoneilmaan. Tavanomaisessa varaavassa takassa tuli ja savukaasut lämmittävät takan massan, joka luovuttaa lämmön säteilemällä huoneilmaan parin tunnin kuluttua tulen sytyttämisestä. Suomessa on totuttu lähinnä kahdenlaisiin puulla lämpiäviin tulisijoihin: varaaviin takkoihin ja nopeasti lämpiäviin valurautakamiinoihin. Nämä kummatkin ovat toimintaperiaatteeltaan säteilylämmittimiä. Tästä johtuu, että lämmittävä vaikutus riippuu voimakkaasti siitä, mikä on oma sijainti kyseisellä hetkellä suhteessa lämmittimeen. Puulla lämpiävien tulisijojen markkinat ovat suurin piirtein yhtä kuin omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinat. Se, millainen lämmitin asuntoon tulee, otetaan normaalisti huomioon myös näiden rakennusten suunnittelussa. Suunnittelijat ja rakentajat ovat tottuneet siihen, että lattia varustetaan tulisijan kohdalta varaavien takkojen vaatimilla massiivisilla perustuksilla. Toinen tärkeä näkökohta liittyy palotekniseen suunnitteluun; suojaetäisyyksien lähimpiin palaviin rakenteisiin ja pintamateriaaleihin on oltava riittävät. Kiertoilmatakkoja käytettäessä erillistä perustusta ei yleensä tarvita. - Poikkeuksena ovat sellaiset kiertoilmatekniikalla toimivat kaakeliuunit. Niiden 2,5 metriä korkea ja puolitoista tonnia painava rakenne tarvitsee vahvan perustuksen Suomessa yleisten varaavien takkojen tapaan, kertoo maajohtaja Petri Autio NIBE brasvärmen Suomen myyntitoimistosta Vantaalta. Palamisprosesseissa eroa Kiertoilmatakan toimintaperiaate poikkeaa melkoisesti varaavan takan tai kamiinan vastaavasta. Heti, kun kiertoilmatakka on sytytetty, se alkaa Eri takkatyyppien toisistaan poikkeava palotekniikka vaikuttaa lämmön tuottoon. Kiertoilmatakka lämpiää huomattavasti nopeammin, ja sen lämmitystehoa voi säätää. Toisaalta varaava takka pysyy lämpimänä pidempään. - Jos lämmittäminen ei ole päivittäistä, kiertoilmatakan edut korostuvat, Petri Autio toteaa. Kamiinat puolestaan ovat monien suomalaisten käsityksen mukaan kylläkin nopeasti lämpiäviä. Perinteistä kamiinaa ei kuitenkaan voi säätää, ja siksi moneen tarpeeseen kamiinan lämmössä on liiankin kuuma. Nyt myös kamiinamarkkinoilla tekniikka on toista kuin ennen. Ruotsissa ovat erittäin yleisiä kiertoilmatoiminnolla varustetut valurautakamiinat. Niiden nykyaikaiset mallit painavat tyypillisesti vain kiloa, joten erillisiä perustuksia ei tarvita. Heti, kun kiertoilmatakka on sytytetty, se alkaa imeä viileää huoneilma kuorensa sisään ja puhaltaa sen lämmenneenä ja tasaisesti takaisin huoneilmaan. Paloteknisten kohennusten lisäksi sekä nykyaikaisen takan että nykyaikaisen kamiinan on oltava myös ympäristöteknisiltä ominaisuuksiltaan perinteisiä parempi. - Palamistapahtuma on puhtaampi, jos sen sijaan että syötetään tulipesään viileää huoneilmaa arinan läpi, sovelletaankin ensiö-toisiopaloilman syöttöön perustuvaa palotekniikkaa. Ensiö-toisiopaloilman määrä on säädettävissä niin, että tulen palaminen kytemällä estyy ja vältetään nokipaloriski, Autio sanoo.
5 8 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 9 Puhdas, turvallisempi maakaasu Suomessa on käytetty maakaasua energian lähteenä jo viimeiset 30 vuotta. Maakaasu tarjoaa puhtaana ja turvallisena energialähteenä myös varteenotettavan vaihtoehdon omakotiasujalle. TEKSTI: JUHANI NURMI KUVAT: HEIKKI AHO Pelletillä pelittää! Pellettienergia on edullista ja ympäristöystävällistä ja pelletin toimitukset ovat sujuvia. Ei siis ihme, että yhä useampi vaihtaa vanhan öljylämmityskattilansa pellettilämmitysjärjestelmään. TEKSTI: PÄIVI REMES Hinta verrattuna öljyyn Keskiverto-omakotitalon lämmityksessä kuluu vuositasolla öljyä 2800 litraa. Öljyllä lämmitettynä kilowattitunnin hinnaksi muodostuu noin 6 centtiä pelletillä noin 3,8 centtiä. Maakaasu on energiamuoto, joka palaa puhtaasti ja nokeamatta. Se ei sisällä rikkiä eikä raskasmetalleja. Myöskään palamistuhkaa ei synny kaasumaisen olomuodon ansiosta. Energiatuotannon ohella maakaasua käytetään myös teollisuuden raakaaineena, esimerkiksi lannoitteiden valmistuksessa. Ihanteellinen energiamuoto Energia-alalla toimivassa Vattenfallissa tähdennetään maakaasun soveltuvuutta vaivattomaksi energiamuodoksi talonomistajalle. Vattenfall Kaukolämpö Oy:n myyntijohtaja Juhani Vättö näkee maakaasun käytössä kuluttajan kannalta selkeitä hyötyjä. Meille asiakas on erityisen tärkeä ja arvojemme mukaisesti kannamme vastuuta myös ympäristönsuojelusta. Näiden takia voimme suositella maakaasua erittäin ihanteellisena lämmitysvaihtoehtona, Vättö sanoo. Maakaasun siirtäminen pitkienkin matkojen päähän on Juhani Vätön mukaan yllättävän vaivatonta. Maakaasun siirtoon tarvitaan vain yksi kiinteä muoviputki. Vaurioita on tapahtunut erittäin harvoin. Tunnen viimeisen 20 vuoden ajalta vain kolme tapausta Hämeenlinnan alueella. Energiansäästö vaatii järjestelmällistä kehitystyötä Kiinteistöjen käyttö ja teollisuustuotanto muodostavat keskeisen osan energiankulutuksesta Suomessa. Kummallakin sektorilla voi säästää punnitun energianhankintastrategian ja korkeatasoisen teknologian avulla. Teollisuudessa, etenkin prosessiteollisuudessa energiakustannuksilla on merkittävä vaikutus tuotantolaitoksen kustannusrakenteeseen. Tämä Suomen perinteinen vientiteollisuus on erittäin energiaintensiivistä, mikä on houkutellut prosessien kehittäjiä luomaan energiaa säästäviä innovaatioita. - Usein prosesseja parannettaessa kohenee myös energiatalous, koska samassa yhteydessä hankitaan uutta, parasta mahdollista teknologiaa edustavia laitteita, sanoo johtaja Ilkka Heikkilä Pöyryltä. Miksi juuri maakaasu? Kevytöljyn suosio on romahtanut viime aikoina maailmalla. Samalla sen hinta on kääntynyt nousuun. Myöskään nokea erittävät öljylaitteet kellareiden pannuhuoneissa tuskin ovat talonomistajien suosiossa. Öljykäytön muuntaminen maakaasukäyttöiseksi käy helposti ammattilaiselta. Muutostöiden kokonaiskustannukset ovat noin euroa, Juhani Vättö evästää. Onko maakaasun saatavuudessa Suomeen riskejä lähitulevaisuudessa? Ne ovat liki olemattomat. Ainoa maakaasun toimitusputki Suomeen kulkee Karjalan Kannaksen läpi. Venäjä ei ole kuitenkaan ainoa toimitusväylä meille. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa myös tarvittaessa meriteitse Suomeen, Vättö tietää. Esimerkkeinä maakaasuliekin suorasta käytöstä teollisuudessa Vättö mainitsee mämmin paistamisen Toijalassa ja jäätelötötteröiden valmistuksen Turengissa. Kaiken kaikkiaan maakaasu on siis erittäin monipuolinen energiamuoto. Pääkaupunkiseudulla jo peräti sata linja-autoa tankataan maakaasulla. Heikkilä painottaa sitä, että energiaa säästävän teknologian käyttöönotto nykyisissä laitoksissa etenee ensisijaisesti tuotannon laadun kehittämisen ehdoilla. - Energian säästö ei ole ensisijainen kehitystä ohjaava voima, mutta energian rajun hinnannousun takia se on yhä tärkeämpi tekijä. Osoitus energian tärkeydestä teollisuusyritysten toiminnassa on se, että yli 80 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä on vapaaehtoisen energiasopimuksen piirissä. Kertaalleen jatkettu ensimmäinen sopimuskausi päättyy tänä vuonna; uusi sopimus lienee tulossa käyttöön ensi vuoden alusta. Energiansäästön ohella kustannuksiin voi vaikuttaa hankintastrategiaa Maakaasun käyttö omakotiasumisessa Hämeenlinnalainen Markku Pelkkikangas on käyttänyt asuntonsa lämmittämiseen maakaasua jo 90-luvulta lähtien. Hänen omakotitalossaan on 660 kuutiota lämmitettävää tilavuutta. Silti energiankulutus on vain 27 MWh vuodessa. Käytännön helppoutta Talonomistajan kannalta Pelkkikangas näkee maakaasun käytössä pelkkää hyvää. Maakaasu on loistava hiomalla. Ainakin suurimmissa teollisuusyrityksissä hankintatoimi on Ilkka Heikkilän mukaan ammattitaitoisissa käsissä. - Tekemiemme analyysien perusteella suurimmat energiasäästöt on löydettävissä itse prosesseista ja apujärjestelmistä. Hankintatoimintaa parantamalla säästöjen löytäminen on vaikeampaa. Energiakysymykset kuuluvat johtamiseen Teollisuudessa laatujärjestelmä on käytössä jokaisella toimintatavoistaan ja niiden kehittämisestä välittävällä yrityksellä. Monilla on laatujärjestelmän lisäksi käytössään ympäristöjärjestelmä ja turvallisuusjärjestelmä. Jos yrityksellä on pelkästään laatujärjestelmä, se yleensä sisältää erilliset ympäristö- ja turvallisuusosiot. - Aina ei valitettavasti ole selvää, että myös energia-asiat tulisi sisällyttää johonkin johtamisjärjestelmään. Sähkö, lämpö, kylmä, höyry ja energiansäästö ovat ehdottoman tärkeitä polttoaine. Se on hyvin puhdas, sillä minun ei tarvitse puhdistaa lainkaan lämpökattilaa tai tilata nuohoojaa. Omat motiivini maakaasun käyttöönottoon olivat vähäinen huoltotyö ja ympäristön suojelu sekä kokonaistaloudellisuus, hän määrittelee. osatekijöitä teollisen tuotannon kannalta. Kun energian hinta ja hinnanvaihtelut kasvavat, energiakysymysten merkitys tuotannon suunnittelussa ja tuotteiden hinnoittelussa korostuvat, sanoo Pöyryn johtava konsultti Olli Sipilä. Aina ei valitettavasti ole selvää, että myös energia-asiat tulisi sisällyttää johonkin johtamisjärjestelmään. Sipilä muistuttaa johtamisjärjestelmien toisestakin tärkeästä ulottuvuudesta; sisällyttämällä keskeiset toimintaansa ohjaavat seikat johtamisjärjestelmään, näiden seikkojen kehittäminen ei jää pelkästään yhden henkilön tietopääomaksi. - Jatkuva kehittäminen on johtamisjärjestelmien toinen Rautaruukilla työskentelevän Pelkkikankaan mukaan muutamat lähinaapurit ovat ryhtyneet myös hoitamaan talonlämmityksensä maakaasulla. Myös juuri naimisiin mennyt tyttäreni aikoo muuttaa maakaasukäyttöiseen rivitaloon, Markku Pelkkikangas kertoo. Maakaasun asema turvattu En näe sudenkuoppia maakaasun käytössä tai saannissa. Viime aikoina eri puolilta maailmaa on jatkuvasti löydetty uusia maakaasulöytöjä. Nähdäkseni Suomen maantieteellinen asema on tässä suhteessa turvallinen. Jos maakaasun saanti keskeytyisi jostain syystä, saisimme varapolttoaineena välittömästi korvaavaa kaasua. Porvooseen on rakennettu ilmapropaanilaitos tällaisia tilanteita varten, Pelkkikangas kertoo. Tasaista lämpöä läpi vuoden Pelkkikankaan mukaan ruoan- keskeinen periaate. Myös kiinteistösektorilla energiansäästö on nousemassa jälleen vahvempaan asemaan johtamisen kartalla. Keskeisimpiä syitä tähän ovat ympäristöasioiden korostuminen ja hinnan nousu. Energiankäyttö on kiinteistöalan ylivoimaisesti merkittävin ympäristötekijä, minkä enemmistö myös sijoittajista ja käyttäjistä on tiedostanut. - Toimistokiinteistön käyttäjän näkökulmasta tilakustannukset ovat tyypillisesti 5-10 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja tilojen kautta syntyy reilusti yli puolet käyttäjän ympäristövaikutuksista. Sekä kustannuksissa että varsinkin ympäristövaikutuksissa energian merkitys on keskeinen. Tästä tulisi tehdä se johtopäätös, että energiakysymykset ovat aina mukana kiinteistöä hallinnoivan ja käyttävän yrityksen johtamisjärjestelmissä, toteaa varatoimitusjohtaja Pekka Metsi Pöyryltä. Markku Pelkkikangas (vasemmalla) on käyttänyt asuntonsa lämmittämiseen maakaasua jo 90 -luvulta lähtien. Energiankulutus hänen omakotitalossaan on 27 MWh vuodessa. Vattenfall Kaukolämpö Oy:n myyntijohtaja Juhani Vättö (oikealla) suosittelee maakaasua ihanteellisena lämmitysvaihtoehtona. laitto kaasun välityksellä on selkeä etu. Kaasun käyttö grillatessa antaa ruoalle herkullisen maun ja tuoksun. Lämpöä on riittänyt kosolti veden ja huonetilojen lämmittämiseen myös ajoittain ankarilla talvipakkasilla. Maakaasun käytöstä kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen energiatoimittajaansa, ja kysyä heiltä lisää. Handöl 51 Espoo Harjavalta Helsinki Helsinki Hämeenlinna Joensuu Täällä Hämeenlinnassa ainakin Vattenfall on järjestänyt säännöllisesti yleisötilaisuuksia tällaista tiedottamista varten. Olen itse ollut tekemääni energiavalintaan erittäin tyytyväinen, samoin perheeni. Todennäköisesti seuraava autoni toimii jo osittain maakaasulla, Pelkkikangas sanoo toiveikkaana. TEKSTI: JUHANI NURMI Jyväskylä Karjaa Kerava Kotka Kuhmoinen Kuopio Suomessa tuotettiin viime vuonna tonnia pellettiä. Siitä 70 % meni vientiin. Onko pellettienergian käyttöasenteissamme siis korjattavaa? - Sikäli korjattavaa on, että yhä useamman kannattaisi siirtyä pellettilämmitykseen kuten esimerkiksi ruotsalaiset ovat tehneet. Pelletti yleistyy meilläkin kovalla vauhdilla, mutta olemme vielä jäljessä Ruotsia. Pellettilämmitysratkaisuja on jo sekä omakotitaloissa että isoimmissa laitoksissa, vastaa Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo. Mikä pellettienergia? Suomessa pellettienergialla lämpiää ympäri Suomen n omakotitalo kokoluokan asuin- tai käyttötilaa vuodessa. Lisälämmönlähteenä siitä on tullut yhä suositumpi mm. sähkölämmitteisiin omakotitaloihin: pellettitakat tunnetaan jo hyvin erityi- Maailman ensimmäinen JOUTSENMERKITTY valurautakamiina, 6 mallia! Hinnat alkaen 1100,- Handöl 52 Handöl 53 Lahti Lappeenranta Mikkeli Muonio Oulu Parainen Pietarsaari Pirkkala Pori Porvoo sesti suorasähkölämmitteisissä taloissa. - Pellettitakka on erityisen helppo asentaa vanhaankin taloon tai vapaaajan asuntoon, Piippo toteaa. Puupellettien raaka-aineina käytetään puunjalostusteollisuuden puhtaita puusivutuotteita kuten havupuiden kuivaa kutteria, sahanpurua tai hiontapölyä. Pellettilämmitysjärjestelmässä on periaatteessa samat elementit kuin öljylämmityksessä. Keskuslämmityskattilassa pelleteillä lämmitetään vesi, joka laitetaan kiertovesipumpun avulla kiertoon. Pellettilämmitysjärjestelmän asentaminen ei ole kallista. - Esimerkiksi vanhan öljykattilan tilalle hankitaan pellettikattila ja poltin ja järjestetään pelleteille varastotila. Investointi on noin euron luokkaa riippuen laitevalinnoista, mikä kuittaantuu nopeasti halvempina lämmityskustannuksina, Piippo laskee. Handöl 52T Handöl 54 Salo Savonlinna Seinäjoki Tornio Turku Säästö on erityisen merkittävä suurissa lämmitettävissä tiloissa. Yhtenä tuoreimmista esimerkeistä Eerikkilän urheiluopisto siirtyi viime vuonna pellettilämmitykseen. Ei hiilidioksidipäästöjä Pelletin käyttäjä paitsi hyötyy taloudellisesti myös hidastaa omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. - Öljyllä lämmitettävän keskiverto-omakotitalon hiilidioksidipäästöt ovat vuositasolla noin 9000 kiloa, laskee erikoistutkija Heikki Oravainen VTT:n bioenergiayksiköstä. Pelletillä vastaava luku on nolla, koska hiilidioksidi sitoutuu takaisin uuden puun kasvamiseen. Pelletti korvaa tuontienergiaa. Se on kotimainen polttoaine, jonka valmistusprosessia on jatkuvasti kehitetty ympäristöystävällisempään suuntaan. Lisätietoja: YMPÄRISTÖMERKKI Handöl 54T MILJÖMÄRKT Töysä Uusikaupunki Vaasa Valkeala
6 10 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 11 Biovoimalla hyvät markkinanäkymät Öljykattila ulos, lämpöpumppu sisään: Tavoite omavarai- Bioenergia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa kotimaista energiaa. Polttoainetta saadaan esimerkiksi puusta, mutta myös erilaisista muista biomassoista tai energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista biojätteistä. Bioenergian käytön lisääminen vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja rikkipäästöjä. Wärtsilä Biopower on keskittynyt puuta polttaviin voima- ja lämpölaitoksiin, mutta myös muita polttoaineita, kuten turvetta voidaan käyttää. Päätuote BioPower on sähköä ja lämpöä tuottava höyryturbiinivoimalaitos, joka toimitetaan asiakkaalle halutussa toimituslaajuudessa. Toimitusjohtaja Ilkka Heikkilän mukaan erityyppisillä asiakkailla on tarpeet hyvin erilaisia. Wärtsilän pyörivä arina, BioGrate. Laitoksen moduloidut osat valmistetaan tehtaalla ja liitetään yhteen työmaalla. Näin asennusaika työmaalla jää lyhyeksi. Asiakkaalle yksinkertaisimmillaan rakennamme koko laitoksen rakennuksineen ja laitteineen. Yhtiön patentoimalla pyörivän arinan polttotekniikalla varustetut laitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Erityistä huomiota tuotekehityksessä on kiinnitetty päästöjen minimointiin. Hajautettuja ratkaisuja Prosessissa muodostuvalla lämmöllä tuotetaan esim. lämpöä kaukolämpöverkkoon tai sahan kuivuriverkostoon. Höyryturbiinilla tuotettu sähkö myydään sähköverkkoon. Hyötysuhde tällaisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on jopa yli 90 %. Usein lämpökuormat ovat suhteellisen pieniä. Polttoaine pitää kuljetuskustannustenkin vuoksi saada lähiympäristöstä. Nämä tukevat hajautettuja ratkaisuita, Heikkilä kertoo. Polttoaineeksi soveltuvaa puutähdettä ja kuorta jää puusta noin 25 %. Tämä riittää tyypillisesti tuottamaan sahan tarvitsevan lämpöenergian. Suurilla sahoilla polttoaine riittää sähköteholtaan 5 MW suuruisen voimalaitoksen pyörittämiseen, joka tuottaa myös prosessissa tarvittavan lämmön. Heikkilän mukaan yritys on kotimaan lisäksi laajimmin liikkeellä Keski-Euroopan markkinoilla. Uusiutuvan energian syöttötariffi tukee uusiutuvaan energiaan perustuvien voimalaitosten sähkön tuotantoa useissa Keski-Euroopan maissa. Suomessa ja ulkomailla Wärtsilä Biopowerilla on valmiita ja työn alla olevia laitoksia yhteensä 104 kpl, joiden yhteenlaskettu lämpöteho on noin 700 MW ja sähköteho noin 40 MW. TEKSTI: TERO ELSTILÄ KUVAT: VÄRTSILÄ CORPORATION Wärtsilän toimittama biovoimalaitos Lextorp Kraftvärmeverketille Trollhättanissa Ruotsissa, tuottaa lämpöä ja sähköä Trollhättan Energi AB:n kaukolämpöverkkoon. suudesta toteutui Katajan ja Wangellin perheen arvot punnittiin, kun muutto remonttia tarvitsevaan omakotitaloon oli käsillä. Ekologisuus ja omavaraisuus ratkaisivat lämmitysjärjestelmän valinnassa. Vantaan Vestrassa sijaitsevan omakotitalon ensimmäinen kerros on rakennettu 1970-luvulla. Kymmenisen vuotta myöhemmin silloiset asukkaat laajensivat taloa toisella kerroksella, jolloin jyhkeä rakennus sai nykyiset mittasuhteensa. - Talossa on kaikkiaan noin 300 m², joista asuintiloja on 240 m². Kokonaisneliöt sisältävät kuusi huonetta, keittiön, kylpyhuoneen, saunan ja varaston sekä pannuhuoneena toimineen teknisen tilan, Teemu Wangell kertoo. Remonttitarpeet konkretisoituivat kunnolla vasta muuton yhteydessä, viime vuoden joulukuussa. Erityishuomiota perhe kiinnitti lämmitysjärjestelmän uudistamiseen muun muassa siksi, että lasku tarvittavasta öljylitrasta tulisi olemaan noin euroa vuodessa. Kannattava investointi Teemu Wangell vakuuttaa, että päätös vanhan öljykattilan ulosheitosta oli järkevä. Nykyisessä kodissa on tarkoitus asua vuosikymmeniä, joten rakennukseen tehtäviä uudistuksia tulee tarkastella kauaskantoisesti. - IVT:n asiantuntija arvioi, että tämän kokoisen kiinteistön tarpeisiin soveltuva lämpöpumppupohjainen lämmitysratkaisu tulisi olemaan noin euron investointi. Öljyn nykyhinnalla laskien investoinnin takaisinmaksu tapahtuu arviolta 6 vuoden sisällä, jos öljyn hinta nousee, aikaisemminkin. Vuotuiset säästöt nykyiseen lämmitysmuotoon verrattuna ovat noin Rahoitus hankittiin pankista ja lämpöpumpuksi valittiin 11 kw:n yksikkö, jossa on sisäänrakennettuna 168 litran lämminvesivaraaja. Lämmitysjärjestelmän uudistuksen toteutunut kustannus on noin euroa, joka sisältää laitehankintojen lisäksi maan uumeniin ulottuvan porausreiän teon, maahan upotettujen kahden putken asennuksen sekä tarvittavat sähkötyöt. - Lopullisia kustannuksia pienentää se, että haimme ja saimme Vantaan kaupungilta pientalosaneeraajien laitehankintoihin tarkoitettua energia-avustusta. Lisäksi työn osalta saamme maksimimäärän kotitalousvähennystä, perheen äiti, Sari Kataja muistuttaa. Katajan ja Wangellin perheen 300 m²:n omakotitalo lämpiää maalämmöllä. Tasaisesta lämmöstä ja lämpimästä vedestä huolehtii kesät talvet 11 kw:n IVT Greenline HT plus -maalämpöpumppu. - Avaimet käteen -periaatteella tehtynä koko prosessi oli yllättävän nopea ja helppo. Poraus kesti vajaat kaksi päivää eikä IVT:n asentajilta mennyt sen enempää putkien ja sähkötöiden kanssa, isäntä toteaa tyytyväisenä. Lisäetuna talon arvonnousu Alussa Kataja ja Wangell punnitsivat yhtenä vaihtoehtona myös aurinkolämpöä. Lähipiiristä ja naapurustosta löytyi kuitenkin maalämmön suosittelijoita, ja tehty päätös tuntuu nyt ainoalta oikealta näillä leveysasteilla. - Tärkeimmät valintakriteerimme olivat ekologisuus ja omavaraisuus. Sähköyhtiö on tällä hetkellä ainoa taho, josta olemme riippuvaisia. Kunnallistekniikkaa täällä Vestrassa ei ole eikä taida aikoihin tullakaan, joten vedenkin saamme omasta porakaivosta, Teemu Wangell kuvailee valintatilannetta. Tulevaisuudessa omavaraisuudella saattaa olla nykyhetkeä vieläkin enemmän arvoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatinee vielä monenlaisia toimenpiteitä, joten ekologinen ja omavarainen lämmöntuotanto kerää varmasti kiitosta talon mahdolli- sessa myyntitilanteessa. - Asuinneliöitäkin olisi myynnissä nyt enemmän. Talon sisätiloihin sijoitettu öljysäiliö vapautti poistuessaan kolmisen neliötä parempaan käyttöön, Wangell muistuttaa. Hän arvostaa myös valitun lämpöpumpun tyylikästä ja yksinkertaista ulkoasua. Jos sijoituspaikaksi olisi valittu esimerkiksi kodinhoitohuone, lämpöpumppuyksikkö olisi ollut tasavertainen kumppani pesutornille. TEKSTI: IRJA NURMI-RÄTTÖ KUVA: MARKO RÄTTÖ Energianeuvot ovat kiinteistönpitäjälle kalliit Sähkön hinnan jatkuva nousu ja kehittynyt tietotekniikka ovat perusta energia-alan uudentyyppisten asiantuntijapalvelujen kysynnälle. Yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän se, miten ne voisivat hankkia tarvitsemansa energian mahdollisimman edullisesti ja tehostaa sen käyttöä. Pelkällä maalaisjärjellä ja päässälaskulla se ei oikein onnistu. Ja lisäksi oma aika pitäisi säästää kaikkein tähdellisimpään eli yrityksen liikeidean mukaiseen toimintaan. Jotta energiankulutuksen tehokkuudesta voi todeta kiinteistökohtaisesti mitään varmaa tai edes todennäköistä, on tuksissa olisi todennäköisimmin saavutettavissa säästöjä, kertoo liiketoimintapäällikkö Juha Liikanen Energiakolmio Oy:stä, joka on energianhankintaja energiatehokkuuspalveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Keskolla kokemuksia energiatehokkuuspalveluista Monet myymälät ovat rakennustyypiltään, pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja laitteistoiltaan hyvin paljon toisiaan muistuttavia. Silloin asiantuntija voi päätellä paljon toisista vastaavista rakennuksista kootun tiedon perusteella verratessaan sitä tarkasteltavana olevan kiinteistön mittaustietoihin. Energiatehokkuuspalveluista on selkeää hyötyä esimerkiksi myymälärakennuksissa. Niissä energian merki- koottava riittävästi vertailuaineistoa. Mikä on pätevää vertailuaineistoa, on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Tähän tarvitaan tietoa kiinteistön käytöstä, näkemystä rakennuksen ja sen sisältämän talotekniikan kunnon vaikutuksista, automaation ymmärrystä, kunnon tietojärjestelmää mitatun tai muuten kootun tiedon analysoimiseksi. - Sähkön kulutustietoa voi nykyään kerätä kiinteistön energia- ja vesimittareilta tuntitasoisena. Tämä data muodostaa perustan kulutuksen jatkuvalle seurannalle ja mahdollistaa nopean reagoinnin ongelmiin. Se auttaa myös tunnistamaan ne kiinteistöt, joissa kulutys käyttökustannuksista on merkittävämpi kuin vaikkapa toimistorakennuksissa. Muun muassa Keskolla on kokemuksia energiatehokkuuspalveluista myymälärakennuksissa. - Meille on käyttämiemme palvelujen myötä kertynyt tietoa myymäläkiinteistöjemme sähkön ja lämmön ominaiskulutuksista. Tämän tiedon hyöty on yleisesti ottaen sitä suurempi, mitä suurempi kiinteistökanta yrityksellä on, pohtii kiinteistöpäällikkö Ari Mäkinen Kesko Oyj:stä. Mäkinen pitää suurena etuna myös sitä, että Energiakolmion ylläpitämät palvelut mahdollistavat kulutustietojen reaaliaikaisen etäluennan. Toinen Keskon käyttämä energiaasiantuntijapalvelu liittyy energianhankinnan optimointiin. Tällöin vaakakupissa painavat sekä kustannukset että myös yhtiön vaalimat arvot. TIESITKÖ? Jos esimerkiksi yöaikaisen sähkönkulutuksen todetaan olevan äkillisesti koholla, kiinteistöhuollosta vastaava henkilöstö voidaan lähettää tutkimaan poikkeaman mahdolliset syyt. - Kyse voi olla esimerkiksi automaation vääristä asetuksista tai laiterikoista. Joskus käyttötottumukset ovat muuttuneet huonompaan suuntaan esimerkiksi henkilöiden vaihtuessa, Liikanen toteaa
7 Merimiehenkatu 36 D, Helsinki, puh ,
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotEDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ
EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla
Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotEdullisin tie energiatehokkuuteen
Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotTäyskäännös kotimaiseen
Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen
ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotPSR 10.9.2015 Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy
PSR 10.9.2015 Helsinki Vesa Salminen Warma-Uunit Oy Warma-Uunit Oy Kotimainen perheyritys Uudessakaupungissa Warma-Uunit Oy aloitti toimintansa vuonna 2008 Warma-Uuneja on valmistettu vuodesta 1999. Aiemmin
LisätiedotLämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotHuom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.
Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat
LisätiedotUusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo
Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotKotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotVacon puhtaan teknologian puolesta
Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotOma energiantuotanto vähentää ostosähkön tarvetta
Oma energiantuotanto vähentää ostosähkön tarvetta Puulämmityspäivä 7.2.2018 Raimo Lovio Professori emeritus, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Lähienergialiiton hallituksen jäsen Jukka Mikkonen: Metsäpolun
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAsiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotPelletti Euroopan energialähteenä
Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
Lisätiedot