LUPAPÄÄTÖS Nro 83/06/2 Dnro Psy-2005-y-65 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUPAPÄÄTÖS Nro 83/06/2 Dnro Psy-2005-y-65 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA"

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 83/06/2 Dnro Psy-2005-y-65 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Oravisjärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Pyhäjoki Perämeren eteläinen kalastusalue / Kalevi Klapuri Vattukuja OULUNSALO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUS- TILANNE... 4 LAITOKSEN TOIMINTA... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Rakenteet... 5 Veden johtaminen ja säännöstely... 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 7 Yleiskuvaus... 7 Tuotanto ja kapasiteetti... 7 Rehu ja kemikaalit... 7 Kalkitus... 7 Hankkeen tarkoitus...7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan ja melu... 8 Jätteet... 8 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen hydrologia... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 Vedenlaadun seuranta... 9 Biologinen seuranta...9 Tulvasuojelu... 9 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräys Kunnossapitomääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 14

3 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Perämeren eteläinen kalastusalue on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa lupaa Oravisjärven käyttöön luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Oravisjärven luonnonravintolammikko on rakennettu vuonna 1987 ja sitä on käytetty kalanviljelyyn 1980-luvulta lähtien. Oravisjärven luonnonravintolammikossa jatketaan kalanviljelyä 46,16 hehtaarin alalla. Oravisjärven lammikosta vedet johdetaan laskuojan kautta Pyhäjoen Haapakoskeen. Oravisjärven luonnonravintolammikko sijaitsee Pyhäjoen kunnan Pirttikosken kylässä Pirttikosken ja Kopiston välisen tien varrella noin 10 km:n päässä Pyhäjoen kirkonkylältä. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 8 luvun 1 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILAN- NE Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Oulun vesipiirin vesitoimiston laatiman Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelman. Lammikon on rakennuttanut maa- ja metsätalousministeriö, ja se valmistui vuonna Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelmaa on täydennetty ylivuotoaukon rakentamissuunnitelmalla. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt Oravisjärven luonnonravintolammikon ylivuotoaukon rakentamissuunnitelman. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Pohjanmaan Kalastajaseurojen Liitto ry:lle luvan käyttää vuosina Pyhäjoen

5 kunnassa sijaitsevassa ja kalanviljelytarkoituksessa hoidetussa Oravisjärvessä rotenon-kalamyrkkyä järven kalaston käsittelyyn. Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaussuunnitelma on tehty Oulun vesipiirin vesitoimisto on hyväksynyt Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaussuunnitelman ja hankkinut maanomistajien suostumukset hankkeen toteuttamiselle. Hakija on tehnyt vuokrasopimukset hanketta varten tarvittavien alueiden omistajien kanssa. Vuokrasopimukset on tehty Oravisjärven vesialueen omistavan Pirttikosken osakaskunnan kanssa sekä seuraavien Oravisjärven ympärystilojen omistajien kanssa: , , , , , , , ja Vuokrasopimukset ovat voimassa saakka. Alue ei ole kaava-aluetta. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Vesilain mukainen toiminta Rakenteet Luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma Suunnitelman mukaan 1950-luvulla kuivattu Oravisjärvi rakennettiin luonnonravintolammikoksi penkereiden, tyhjennysmunkin ja ulkopuolisten kuivatusojien avulla. Lammikon valuma-alueena käytettiin 11,87 km 2 ja valuma-alueen järvisyysprosenttina 3,9 % ja rakenteet mitoitettiin maksimivirtaamalle 2,24 m 3 /s. Säännöstelyn ylärajaksi asetettiin N ,00 m. Ylivuotoaukon ja maapadon rakentamissuunnitelma Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamisen jälkeen 1990-luvulla järven vedenpinta nousi rankkasateiden seurauksena ja aiheutti penkereiden sortumisvaaran. Lammikon valuma-alue oli määritelty rakentamissuunnitelmassa siten, että Nasinojan valumavedet virtasivat Tervaojaan. Huomattiin kuitenkin, että Nasinojan valumavedet virtaavat sekä Tervaojaan että Oravisjärveen. Näin ollen Oravisjärveen tuleva virtaama olikin oletettua suurempi. Lisäksi Oravisjärvessä havaittiin istutuskalojen lisäksi muita kalalajeja, jotka olivat todennäköisesti vaeltaneet järveen Tervaojan kautta. Uuden suunnitelman mukaan rakennettiin maapato, jonka tarkoituksena oli estää Nasinojan veden virtaus Tervaojaan. Paikalla ollut vanha rumpu poistettiin. Noin 10 metrin matkalle rakennetun padon materiaalina käytettiin moreenia. Padon harja tasattiin maanpinnan tasoon ja etuluiska kivettiin ø mm:n kivillä. Nasinojan yläpuolisen valuma-alueen kääntäminen kokonaisuudessaan Oravisjärveen lisäsi lammikon valuma-aluetta 11,62 km 2, jolloin Oravisjärven valuma-alueen koko kasvoi 23,49 km 2 :iin ja järvisyysprosentti laski 2 %:iin. Näin ollen laskennalliseksi maksimivirtaamaksi saatiin 4,34 m 3 /s ja säännöstelyn ylärajaksi N ,24 m.

6 Suunnitelman mukaisesti rakennettiin myös ylivuotoaukko säätelemään ylivirtaamilla vedenkorkeutta siten, että se ei pääse kohoamaan ylivirtaamillakaan yli tason N ,24 m. Ylivuotoaukolla vähennettiin penkereelle aiheutuvaa vedenpainetta sekä syöpymisriskiä. Ylivuotoaukko rakennettiin puuponttiseinänä pengertien harjan keskelle paaluvälille Puuponttiseinä tuettiin yläpäästään moreenipenkereellä ja kiviverhouksella. Tiivisteseinän pituus on 18 m. Ylivuotoaukon pohjan taso on korkeudella N ,00 m ja seinän harja penkereen harjan tasolla. Seinä ulotettiin 4,0 4,5 metrin syvyyteen tiiviiseen moreenimaahan asti. Ylivuotoaukolta vedet johdetaan penkereen metsänpuolella olevaan reunaojaan, josta vedet virtaavat tyhjennysmunkin alapuolen laskuojaan. 6 Peruskorjaussuunnitelma Peruskorjaussuunnitelman mukaisesti rakennettiin kivisuodatinpenger täyttöojan päähän. Penger rakennettiin kolmesta eri kokoisesta kiviaineksesta siten, että lammikon puoleinen kerros on suurista lohkareista ja uloin kerros on pienemmästä kiviaineksesta. Penger vastasi mitoitukseltaan aiemmin rakennettuja penkereitä. Kivisuodatinpenger estää petokalojen pääsyn Oravisjärveen. Täyttöojaan rakennettu reunapenger esti ylimääräisten vesien pääsyn eristysojaan, minkä vuoksi lammikon ohijuoksutusmahdollisuuksia oli tarpeen parantaa. Peruskorjaussuunnitelman mukaisesti etelänpuoleista ohijuoksutusojaa levennettiin ja syvennettiin siten, että siinä voitiin juoksuttaa vettä 2,0 m 3 /s suurimpana tulva-aikana. Vesien johtamiseksi ojaan asennettiin täyttöojan reunapenkereen läpi ø 1400 mm:n rumpuputki, jonka päähän asennettiin säännösteltävä settilankutus. Ojasta kaivettavat ja louhittavat maa- ja kiviainekset sijoitettiin pengerluiskaan. Ohijuoksutusrummun korjaussuunnitelma Ohijuoksutusojan rumpuputkea on tiivistetty asentamalla tiivistelevyt rumpuputkeen. Veden johtaminen ja säännöstely Lammikko on rakennettu vuonna 1987 ja sitä on peruskorjattu vuonna Lammikko rakennettiin 1950-luvulla kuivatun Oravisjärven alueelle. Lammikko täytetään keväällä, yleensä huhtikuussa, valuma-alueen metsäojitusalueilta tulevilla sulamisvesillä. Lammikon vedenkorkeutta säädellään lammen alakanavassa sijaitsevan munkkipadon avulla ja lammikkoon johdettavan veden määrää yläkanavasta haarautuvan ohijuoksutuskanavan munkkipadon avulla. Lampeen tuleva vesi suodattuu sorapadon läpi, mikä estää muiden kalalajien pääsyn lampeen. Kasvatuskauden aikana ei ole läpivirtausta. Lammikko tyhjennetään kokonaan syksyllä, elo lokakuussa, laskemalla veden pintaa alamunkkia avaamalla. Lammikon vedet johdetaan laskuojaa pitkin Pyhäjokeen. Poistovirtaamaa ei mitata. Maksimivirtaama on 4,34 m 3 /s. Oravisjärven luonnonravintolammikon pinta-ala on 46,16 ha, tilavuus m 3 ja vesisyvyys 1,08 m. Tällöin lammikko on ylimmillään tasolla

7 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Yleiskuvaus Tuotanto ja kapasiteetti Rehu ja kemikaalit Kalkitus Hankkeen tarkoitus Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) N ,24 m ja keskimäärin kasvukaudella tasolla N ,00 m. Oravisjärven valuma-alue on Oravisjärven tyhjennysmunkin kohdalla 23,49 km 2. Oravisjärven luonnonravintolammikossa kasvatetaan kalanpoikasia luonnonravinnolla. Vastakuoriutuneet poikaset istutetaan lammikkoon toukokuussa. Kaloja ei ruokita eikä lammikkoa lannoiteta. Lammikko täytetään keväällä sulamisvesistä ja tyhjennetään syksyllä kokonaan laskemalla vedenpintaa alamunkkia avaamalla. Lammikon vedet johdetaan laskuojaa pitkin Pyhäjokeen. Istukkaiden annetaan joko laskeutua suoraan Pyhäjokeen tai ne pyydystetään alakanavasta muualle istutettavaksi. Talveksi lammikon vesi jätetään mahdollisimman alas, jotta lampeen mahdollisesti jäävät poikaset tuhoutuisivat. Oravisjärvi on suurimman osan vuotta kuivana. Ainoastaan kevättulvan aikaan se on "järvenä". Oravisjärven luonnonravintolammikossa kasvatetaan vastakuoriutuneista kalanpoikasista kesänvanhoja istukkaita. Kasvatettava kala on pääasiassa vaellussiikaa, minkä lisäksi kasvatetaan jonkin verran harjusta. Kasvatettava kalamäärä on noin kpl/a eli kg/a. Rehua ei käytetä. Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja eikä muita aineita kalkkia lukuun ottamatta. Alkuperäisen rakentamissuunnitelman mukaan Oravisjärven kalkituksen avulla voidaan olettaa siian kasvavan yli 10 cm:n mittaiseksi. Lammikkoa käytetään kalavesien hoitoon tarkoitettujen kalanpoikasten tuottamiseen. Lammikossa kasvatetut kalat on istutettu pääosin Pyhäjokeen. Kalat kasvavat ainoastaan lammikon tuottamalla luonnonravinnolla. Koska kasvatuksessa ei käytetä rehuja eikä lannoitteita, toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta parhaana käytäntönä. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön.

8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan ja melu Jätteet Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen päivätyssä lausunnossa on todettu, että luonnonravintolammikon käytöstä aiheutuva vesistökuormitus on vähäistä, etenkin kun lammikkoa ei lannoiteta. Lähinnä tyhjennyksen loppuvaiheessa alapuoliseen vesistöön joutuu lammikon pohjalta liikkeelle lähtevää kiintoainetta. Kiintoainekuormitus voidaan minimoida tyhjentämällä lammikko mahdollisimman tasaisesti ja suuria virtaamavaihteluita välttäen. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan eikä melua. Laitokselta tulee kuolleita kaloja 20 kg/vuosi. Kuolleet kalat haudataan maahan Oravisjärvellä. Laitoksella ei synny ongelmajätteitä. 8 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Oravisjärvi on entinen luonnonjärvi. Sen valuma-alue tyhjennysmunkin kohdalla on 23,49 km 2 ja järvisyys 2 %. Kasvukaudella lammessa ei ole läpivirtausta. Lammikon keskisyvyys on 1,08 m. Lammikosta vedet johdetaan tyhjennysmunkin kautta laskuojaan ja edelleen noin 1,3 km:n päässä Pyhäjokeen. Lammikon yläpuolella on metsäojitusalueita. Hankkeen vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Hankealueen välittömässä vaikutuspiirissä on yhdeksän kiinteistöä. Tilojen omistajat sekä vesialueen omistava Pirttikosken osakaskunta ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Vedenlaatu on erittäin humuksista ja ravinteikasta. Mitattuja vedenlaatutietoja ei ole. Laskuojaa myöten nousee keväisin vähäisessä määrin kalaa Oravisjärvelle saakka. Nousevien kalojen pääsy Oravisjärven luonnonravintolammikkoon on estetty. Vaikutusalueen vesistössä ei harjoiteta kalastusta. Oravisjärven ympäristö on Pirttijärven kyläläisten suosimaa ulkoilualuetta. Lammella myös metsästetään vesilintuja syksyisin.

9 Oravisjärven alueella tai sen laskuojalla ei harjoiteta vesiliikennettä tai uittoa. Vesialueen käyttö luonnonravintolammikkona ei estä veneilyä kasvatuskauden aikana. 9 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Toiminnalla ei arvioida olevan haitallista vaikutusta ympäristön eikä vesistön tilaan. Lammikon täyttö keväällä tasoittaa hieman rajua tulvahuippua. Kalatuotannon mukana poistuu merkittävä määrä ravinteita Pyhäjokeen johdettavasta vedestä. Lisäksi kalanviljelytoiminta parantaa kesäaikaan lammikon ympäristön viihtyvyyttä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vedenlaadun seuranta Biologinen seuranta Tulvasuojelu Hakijan mukaan säännöllinen vedenlaadun seuranta ei ole perusteltua, koska Oravisjärven vedenlaatu riippuu suoraan lammen valuma-alueella tapahtuvista ojituksista ym. toimenpiteistä. Yksittäisiä vesinäytteitä otetaan tarvittaessa, esimerkiksi mahdollisten kalakuolemien selvittämiseksi. Lammikon kilomääräisen tuotannon vaihteluita seurataan. Lampea tyhjennettäessä kaloja tarkastellaan silmämääräisesti niiden kunnon toteamiseksi. Kaloista toimitetaan näytteet tutkittavaksi eläintautien varalle. Mahdollisten kalakuolemien syyt selvitetään. Keväällä lammen täyttöaikaan lammella käydään päivittäin tarkastamassa lammen vedenkorkeus ja patojen kunto. Kesällä lammella käydään vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja aina vesisateiden jälkeen. Syksyllä lammen tyhjennysaikaan lammella käydään vähintään joka toinen päivä. Tyhjennysaikaan tarkkaillaan erityisesti alakanavan vesitilannetta. Tarkkailupisteitä on kaksi: alamunkin alapuoli ja maantien nro 7891 alittava siltarumpu. Jos uhkana on veden nousu metsiin tai tielle, hidastetaan virtausta lammen alamunkilla. Loppusyksyllä, kun lampi on tyhjä, tarkastetaan perusteellisesti lammikon rakenteet mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Talveksi lammikko jätetään auki, jotta mahdolliset talvisateet eivät aiheuta ongelmia. Lammikon rakenteet tarkastetaan kevättalvella ennen vedenoton aloittamista.

10 10 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kaikki Oravisjärven vesi- ja ranta-alueiden omistajat ovat antaneet kirjalliset suostumukset hankkeen toteuttamiselle vuokraamalla hanketta varten tarvittavat alueet hakijalle. Aiheutuneet menetykset on omistajille kertakaikkisesti korvattu. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemusta Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamis- ja korjaussuunnitelmilla, asianosaisten yhteystiedoilla karttaliitteineen sekä Pirttikosken osakaskunnan kokouspöytäkirjan jäljennöksellä. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhäjoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pyhäjoen kunnan kaavoitusviranomaiselta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen hakemussuunnitelman mukaisesti ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hakemusasiakirjoista ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa ja toiminta täyttää kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa asetetut vaatimukset. Ympäristökeskus on vaatinut, että lammikon pohjaa ei saa muokata eikä kaloja saa ruokkia lammikon ulkopuolisella ravinnolla. Lupamääräykset on tarkistettava viimeistään 10 vuoden kuluttua. Lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Lammikon tyhjennys on tehtävä hitaasti ja välttäen nopeita virtaaman muutoksia. Lisäksi padon läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty ylin sallittu padotuskorkeus. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut luonnonravintolammikon käytöstä aiheutuvan vesistökuormituksen olevan vähäistä, etenkin kun lammikkoa ei lannoiteta. Lähinnä tyhjennyksen loppuvaiheessa alapuoliseen vesistöön joutuu lammikon pohjalta liikkeelle lähtevää kiintoainetta. Kiintoainekuormitus voidaan minimoida tyhjentämällä lammikko mahdollisimman tasaisesti ja suuria virtaaman vaihteluita välttäen. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli lammikkoa halutaan lannoittaa, on sitä koskeva hakemus jätettävä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi.

11 11 3. Pyhäjoen kunta Hakijan kuuleminen ja vastine Pyhäjoen kunnan kaavoitusviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakija on antanut selityksensä muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista. Hakija on katsonut, että lupamääräysten tulisi olla voimassa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kannanoton mukaisesti toistaiseksi tai ainakin aluetta koskevan vuokrasopimuksen ajan, koska toiminnan luonteessa ja laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Perämeren eteläiselle kalastusalueelle luvan Oravisjärven luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja säännöstelyyn Pyhäjoen kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Perämeren eteläiselle kalastusalueelle ympäristöluvan Oravisjärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Pyhäjoen kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Oravisjärven luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuksen ja sen täydennyksen sekä niiden oheen liitettyjen seuraavien piirustusten mukainen:

12 Säännöstelymääräys 1. Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaussuunnitelma liite 3 "Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaus. Suunnitelmakartta" MK 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma liite 4.1 "Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma. Lammikkopenkereet, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset" MK 1:5 000/1:100, 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma liite 5 "Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma. Täyttö- ja tyhjennysojat, pituus- ja poikkileikkaukset" MK 1:5 000/1:100, 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma liite 6 "Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma. Eristysojat, pituusleikkaukset, poikkileikkaukset" MK 1:2 000/1:100, 1:5 000/1:100,1: Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma liite 7 "Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma. Huoltotie ja päätypato, pituus- ja poikkileikkaukset" MK 1:5 000/1:100, 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma liite 10 "Oravisjärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelma. Avomunkki, yleispiirustus" MK 1:50 7. Oravisjärven luonnonravintolammikon ylivuotoaukon rakentamissuunnitelma liite 5 "Oravisjärven ylivuotoaukon rakentaminen. Ylivuotoaukko, leikkaukset A-A, B-B ja C-C, kaaviopiirros ylivuotoaukkoalueesta" MK 1:100, 1:10, 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaussuunnitelma liite 4 "Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaus. Eteläinen ohijuoksutusoja, pituusleikkaus, poikkileikkaukset" MK 1:5 000/1:100, 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaussuunnitelma liite 5.1 "Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaus. Kivisuodatinpenger, asemapiirros" MK 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaussuunnitelma liite 5.2 "Oravisjärven luonnonravintolammikon peruskorjaus. Kivisuodatinpenger, pituusleikkaus, poikkileikkaukset, poikkileikkaus ohijuoksutuskohdasta" MK 1:500/1:100, 1:100, 1: Oravisjärven luonnonravintolammikon ohijuoksutusrummun korjaussuunnitelma piirros "Periaatepiirros tiivistelevyjen sijainnista, poikkileikkaus ohijuoksutuskohdasta". Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeudet N ,24 m ja N ,00 m. 2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Oravisjärven luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, että kesäaikainen keskimääräinen vedenkor- 12

13 keus on noin N ,00 m. Ylin vedenkorkeus ei saa ylittää korkeutta N ,24 m. Lammikko täytetään kevään sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä poistomunkin kautta laskuojaan ja edelleen Pyhäjoen Haapakoskeen. Kunnossapitomääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu 3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon kaikki rakenteet asianmukaisessa kunnossa. Luvan saaja on velvollinen pitämään purkuojana toimivan laskuojan kunnossa huolehtimalla, ettei luonnonravintolammikoista ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. 4. Lammikon pohjaa ei saa muokata. Lammikkoa saa kalkita. 5. Lammikkoa ei saa lannoittaa eikä kaloja ruokkia. 6. Lammikko tulee tyhjentää niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään. 7. Luonnonravintolammikon toiminta sekä kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä ympäristölle aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja. 8. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tarkkailu- ja raportointimääräys 9. Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuolleet kalat on käsiteltävä Pyhäjoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 10. Luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja kirja on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. 13

14 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Vuosiyhteenveto toteutetusta tarkkailusta on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle maaliskuun loppuun mennessä. 11. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai joista voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 12. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 13. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. 14 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi hakea luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta johtuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan saajalla on vuokrasopimukseen perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Hakemuksessa tarkoitetusta säännöstelystä ei ilmeisesti ole kenellekään toiselle sellaista hyötyä, jota vesilain 8 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Lisäksi hankkeesta saatavaa hyötyä on pidettävä melkoisena.

15 Ympäristölupa Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. 15 LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mahdollisimman pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti ja välttämällä pohjalietteen sekoittumista veteen tyhjennysaikana. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräykset. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa. Koska lammikon käyttö on vakiintunut, ei ole tarpeen antaa enempiä tarkkailua koskevia määräyksiä. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Ympäristökeskuksen ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta päätöksen osiosta ilmenevällä tavalla. Hakijan luvan voimassaoloa koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että lupa on myönnetty hakijan esityksen mukaisesti olemaan voimassa toistaiseksi, mutta lupamääräysten tarkistaminen on yleisen lupakäytännön mukaisesti määrätty tehtäväksi noin kymmenen (10) vuoden kuluttua päätöksen antamisesta. Hakijan esittämä määräaika , eli vuokrasopimusten voimassaoloaika, on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen liian pitkä aika lupamääräysten tarkistamiselle.

16 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa ympäristölupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa ympäristöluvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnonravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2016 jälkeen, lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a 1 momentti ja 31 sekä 8 luku 2 ja 6, 9 1 momentti, 10 sekä 10a 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6

17 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Vesitalous- ja ympäristölupa-asioita koskevan, alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevien maksutaulukkojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työmäärä on ollut vähäisempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla alennettuna. Näin ollen maksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Urpo Myllymaa Anna-Maria Karppinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anna- Maria Karppinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh A-MK/es Liite Valitusosoitus

19 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.