EAKR- JA ESR-TOIMENPIDEOHJELMIEN VIESTINNÄN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR- JA ESR-TOIMENPIDEOHJELMIEN VIESTINNÄN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA 2007 2013"

Transkriptio

1 EAKR- JA ESR-TOIMENPIDEOHJELMIEN VIESTINNÄN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA Ilari Hylkilä - Infor Paula Pauniaho - Infor Hanna Reinikainen - Infor Otto Heinonen Infor Noora Kykkänen - Infor Anniina Ali-Laurila Net Effect Kaisa Lähteenmäki-Smith Net Effect Infor Oy

2 EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella (133) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tiivistelmä Tulokset Suositukset Sammandrag Resultat Rekommendationer Summary Results Recommendations Johdanto Rakennerahastojen tavoitteet ja hallinnointi Suomessa Arviointiraportin rakenne Menetelmät ja aineistot Verkkokyselyt Verkkokyselyjen analyysi Kansalaisten käsityksiä mittaava kysely Syvähaastattelut Rakennerahastotapahtumien osallistujapalaute Verkkosivujen tarkastelu Media- ja julkisuusanalyysi Mediaseuranta-aineiston otanta ja analyysi Muut aineistot Tutkimuksen tulokset Käsitykset rakennerahastoista Spontaanit mielikuvat Rakennerahastojen tunnettuus Rakennerahoituksen koettu vaikuttavuus ja hyödyt Kansanedustajien arviot vaikuttavuudesta ja viestinnästä Media- ja julkisuusanalyysi Mediaseurannan analyysin tulokset Toimittajien arvioita rakennerahastoviestinnästä

3 4.2.3 Yhteenvetoa media- ja julkisuusanalyysistä Viestintä hanketoimijoiden näkökulmasta Hanketoimijoiden yleisiä arvioita viestinnästä Hyödyllisimmäksi koetut tietolähteet Arviot organisaatioista tiedontarpeiden täyttäjinä Rakennerahastojen verkkosivujen arviointi Arvioita rakennerahastoihin liittyvistä tilaisuuksista Esitteet ja mainokset/ilmoitukset Hanketoimijoiden oma viestintärooli Viestinnän hyvät käytännöt ja kehittäminen hanketoimijoiden mukaan Viestinnän toimivuus hallinnon näkökulmasta Viestintästrategiat ja suunnitelmat Viestinnän seuranta Viestinnässä käytetyt keinot Arviot viestinnän toteutuksesta ja onnistumisesta Viestinnän tavoitteiden täyttyminen Arviot eri hallinnon organisaatioiden onnistumisesta viestinnässä Viestinnän hyvät käytännöt ja kehittäminen hallinnoijien mukaan Päätelmät Suositukset Suositukset rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi Suositukset rakennerahastoviestinnän kehittämiseksi Liitteet...133

4 1 Tiivistelmä Tulokset Infor Oy on työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta arvioinut EAKR- ja ESRtoimenpideohjelmien viestinnän onnistumista ohjelmakaudella sekä esittänyt suosituksia viestinnän kehittämiseksi. Viestinnän onnistumista arvioitiin selvittämällä käsityksiä rakennerahastoista ja rakennerahastoviestinnästä yleisesti sekä rakennerahastojen keskeisten sidosryhmien näkökulmasta. Arviointityön tiedonhankinnassa käytettiin muun muassa useita eri kyselyjä, haastatteluja, osallistujapalautteita, mediaseuranta-aineistoa ja verkkosivujen seurantaaineistoa. Tässä raportissa on esitelty arvioinnin tulokset sekä suositukset. - Suomalaiset tuntevat EU:n rakennerahastoja melko huonosti. 45% suomalaisista ilmoittaa tietävänsä, että rakennerahastot osallistuvat alueiden työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Parhaiten rakennerahastot tunnettiin ikäryhmässä vuotiaat. Kysyttäessä tarkemmin rakennerahastoista ja niiden vaikuttavuudesta käsitykset ovat hatarat. Mielikuvat rakennerahastojen vaikuttavuudesta ovat selvästi heikommat kuin vuonna Tosin tuolloin kysymyksenasettelu on hieman erilainen, mikä saattaa ainakin osittain selittää heikompaa tulosta. - Rakennerahastoa koskevien viestien saamisessa läpi mediassa on ollut haasteita. Kansalaisten hatarilla käsityksillä ja ongelmilla mediaviestinnässä on todennäköisesti yhteys. - Rakennerahastohankkeiden yhteyshenkilöt tuntevat varsin hyvin rakennerahastoja, myös rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia. Hanketoimijoiden suhtautuminen rakennerahastoihin on kohtalainen. Rakennerahastot koetaan byrokraattisiksi, mutta hyödyllisiksi. Yrityksiä edustaneet henkilöt suhtautuvat monessa asiassa rakennerahastoihin ja rakennerahastoviestintään kriittisemmin kuin kuntaa, oppilaitosta tai järjestöä edustaneet vastaajat. - Byrokratiamaine on rakennerahastoviestinnän suurimpia ongelmia, mutta se ei ole ratkaistavissa pelkästään viestintää kehittämällä. - Viestinnän tueksi kaivataan käyttökelpoisempaa tietoa vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustietoja voitaisiin käyttää esimerkiksi mediaviestinnässä. Myös kansanedustajat toivovat enemmän tietoa vaikuttavuudesta. - Rakennerahastoviestintä saa useilta osa-alueilta hanketoimijoilta hyviä arvosanoja. Kiitosta annettaan mm. tiedon luotettavuudesta, rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta ja tapahtumista. Verkkoviestintä ja tapahtumat ovat silti myös keskeisiä kehittämisenkohteita. - Rakennerahoituksen hallinnoijat arvioivat varsin kriittisesti rakennerahastoviestinnän onnistumista tunnistaen hyvin viestinnän heikot osa-alueet. Viestintäresurssien riittämättömyys nousee esiin sekä hallinnoijien että hanketoimijoiden vastauksissa. - Viestintäosaaminen vahvistamiselle on tarvetta kaikilla rakennerahastoviestinnän tasoilla.

5 5 1.2 Suositukset - Rakennerahastotoimintaa tulee muuttaa sellaiseksi, että se ei vahvista kuvaa byrokraattisuudesta vaan myönteisempiä mielikuvia. Byrokraattisuudesta asiakaslähtöisyyteen tulee siirtyä puuttumalla rahoituksen saajien ja hakijoiden kokemiin käytännön ongelmiin. - Vaikuttavuustiedon luomista tulee kehittää. Osa vaikuttavuustiedosta tulee taipua käytettäväksi myös viestinnässä. Mediaviestintää varten tulisi olla sekä maakunnallista että valtakunnallista vaikuttavuustietoa. Mediaviestintä on kokonaisuudessaan alue, jota tulee kehittää. - Viestinnän osaamista tulee vahvistaa. TEM:n tulee ottaa nykyistä vahvempi rooli rakennerahastoviestinnän johtamisessa ja viestintäosaamisen vahvistamisessa. TEM voisi viedä eteenpäin yhden luukun -periaatetta erityisesti rahoituksen hakijoille suunnatussa viestinnässä. - Viestintä tulee valjastaa entistä paremmin rakennerahastostrategian palvelemiseen. Esimerkiksi verkkoviestinnän uusia mahdollisuuksia tulee hyödyntää verkostoitumisessa ja osaamisen vahvistamisessa. - Viestintää tulee kehittää vuorovaikutteisemmaksi. Hanketoimijat tulisi ottaa vahvemmin mukaan rakennerahastoviestinnän sisältöjen tuottamiseen. - Sidosryhmittäin tarkasteluna erityisesti yritysten palvelemista tulee rakennerahastoviestinnässä kehittää. - Rakennerahastot.fi-sivustoa tulee kehittää vuorovaikutteisemmaksi ja palvelemaan paremmin hanketoimijoiden tiedontarpeita. - Hallinnoijien keskinäisiä viestintäfoorumeita tulee kehittää tiedonvaihdon edistämiseksi, esimerkiksi verkkoviestinnän ja yhteisten tapahtumien avulla. - Tässä arvioinnissa tulleiden havaintojen ja kehittämissuositusten hyödyntämisen ohella rakennerahastoviestinnän kehittämisessä tulee katsoa eteenpäin; ennakoida tulevia tarpeita, mahdollisuuksia ja tilanteita. Esimerkiksi seuraavan ohjelmakauden ( ) alkuun tulee valmistautua huolella ja hyvissä ajoin, jotta voidaan viestiä johdonmukaisesti ja tiedontarpeet täyttäen. 1.3 Sammandrag Denna rapport är en utvärdering av kommunikationen om ERUF- och ESF-åtgärdsprogrammen under programperioden Nedan följer ett sammandrag av utvärderingens resultat och åtgärdsrekommendationer.

6 1.3.1 Resultat 6 - Finländarna känner rätt dåligt till EU:s strukturfonder. 45% av finländarna säger ja, när de har tillfrågats, om de känner till att EU:s strukturfonder deltar i utvecklingen av sysselsättningen och konkurrenskraften i regionerna. Åldersgruppen kände bäst till strukturfonderna. När man frågade mer detaljerat om strukturfonderna och deras effekt var uppfattningarna svaga. - Att få ut information om strukturfonderna i medierna har medfört en del utmaningar. Det finns en sannolik koppling mellan medborgarnas vaga uppfattningar och problemen i kommunikationen till medierna. - Kontaktpersonerna för projekt som fått stöd ur en strukturfond är rätt så insatta i strukturfonderna och även i möjligheterna kring finansieringen. Det råder två slags åsikter om strukturfonderna bland stödmottagarna: Fonderna anses vara byråkratiska, men nyttiga. Personer som representerar företag var mera kritiska mot strukturfonderna och kommunikation av strukturfonderna än de som representerade kommuner, läroanstalter och organisationer. - Byråkratiryktet hör till de största problemen i kommunikationen om strukturfonderna, men att bara förbättra kommunikationen är inte lösningen på problemet. - Kommunikationen bör backas upp av mer användbar information om strukturfondernas effekter och resultat. Denna information kunde utnyttjas till exempel i kommunikationen till medierna. Också riksdagsledamöterna efterlyser mer information om fondernas effekter. - Strukturfondskommunikationen får inom flera delområden goda betyg av finansieringsmottagarna. Beröm ges bl.a. för informationens tillförlitlighet, webbtjänsten rakennerahastot.fi och de evenemang som anordnas. Icke desto mindre utgör också webbkommunikationen och evenemangen centrala utvecklingsobjekt. - De förvaltande myndigheterna bakom strukturfinansieringen ställer sig rätt så kritiskt till strukturfondskommunikationens framgång och känner väl till dess svagheter. Brist på resurser är ett av problemen i varje nivå av strukturfondskommunikationen. - Kommunikationskompetensen behöver stärkas på alla nivåer inom strukturfondskommunikationen Rekommendationer - Strukturfondsverksamheten bör ändras så att den inte underblåser uppfattningen om byråkrati utan i stället stärker de positivare åsikterna. Utvecklingen från ett byråkratiskt till ett kundorienterat förfarande bör ske så att man ingriper i de praktiska problem som finansieringsmottagarna har stött på. - Utarbetandet av information om strukturfondernas effekter bör utvecklas. Informationen bör delvis kunna användas också i kommunikationssyfte. För kommunikationen till medierna bör det

7 finnas såväl landskapsspecifik som riksomfattande information om effekterna. Kommunikationen till medierna utgör i sin helhet ett utvecklingsobjekt. - Kommunikationskompetensen bör stärkas. ANM bör inta en starkare roll när det gäller att leda strukturfondskommunikationen och stärka kommunikationskompetensen. ANM kunde ta principen om en enda kontaktpunkt ett steg längre framför allt i kommunikationen till dem som söker finansiering. - Kommunikationen bör utvecklas så att den allt bättre tjänar strukturfondsstrategin. Till exempel bör de nya möjligheter som webbkommunikationen medför utnyttjas i arbetet med att bilda nätverk och stärka finansieringsmottagarnas kunnande. - Kommunikationen bör utvecklas i mer interaktiv riktning. Finansieringsmottagarna bör engageras mer i produktionen av information för strukturfondskommunikationen. - I synnerhet bör kommunikationen med företag förbättras. - Webbplatsen Rakennerahastot.fi bör utvecklas i mer interaktiv riktning så att den bättre tjänar informationsbehovet hos sökande och mottagare av finansiering. - Kommunikationsforumen mellan dem som förvaltar strukturfonderna (myndigheterna) bör utvecklas för att främja informationsutbytet. Möjligheter till detta finns till exempel via webbkommunikation och möten. - I utvecklingen av strukturfondskommunikationen är det viktigt att å ena sidan utnyttja observationerna och utvecklingsrekommendationerna i denna utvärdering och å andra sidan blicka framåt; förutspå kommande behov, möjligheter och situationer. Det gäller till exempel att i god tid och omsorgsfullt förbereda sig inför följande programperiod ( ), så att kommunikationen sköts konsekvent och fyller informationsbehoven Summary This report provides an evaluation of communications related to the ERDF and ESF operational programmes during the period 2007 to A summary of the results and proposals for action are provided below Results - Awareness of the EU Structural Funds is fairly low among Finnish people although year olds are most aware. General notions about the Structural Funds and their effectiveness are lacking in clarity. However, 45% of Finns answers yes when they are asked whether they know or not that the Structural Funds participate in developing employment and competitiveness of regions.

8 - A range of challenges have been met in getting across messages concerning the Structural Fund. Most likely, there is link between the foggy conceptions of the citizens and problems encountered in the dissemination of information to the media. - The contact persons for projects that have received funding from the Structural Fund are quite familiar with the Structural Funds, including the opportunities offered by funding. The attitude of funding recipients to Structural Funds is ambiguous: they are perceived as bureaucratic yet useful at the same time. The contact persons representing companies had slightly more negative attitudes towards the Structural Funds and the communication than those representing counties, educational institutes or other organizations. - While perceived bureaucracy is one of the biggest problems in the communications related to Structural Funds, it cannot be solved by simply improving them. - Communications should be supported by more useful data on the impact and results achieved through Structural Funds. For example, use could be made of effectiveness data in the provision of information to the media. Similarly, the members of parliament would like to have more facts on effectiveness. - Structural Fund communications receive high marks from funding recipients for a number of areas, such as the accuracy of the information, the rakennerahastot.fi website and events. At the same time, online communications and events remain areas where improvements are called for. - The administrators of structural funding were rather critical of Structural Fund communications and identified the weaknesses with reasonable accuracy. Lack of resources is one of the problems in every level of Structural Fund communications. - A need to improve communications skills exists at all levels of communications concerning Structural Funds Recommendations - The activities of the Structural Funds should be developed so as not to reinforce the bureaucratic image; instead, efforts should be made to create more positive associations. The transition from bureaucracy to a more customer-responsive approach should be implemented by addressing the practical problems encountered by funding recipients. - Efforts should be made to generate data on effectiveness, some of it in a form that is also suitable for use in communications. Information on effectiveness, both regionally and nationwide, should be made available to the media for public communications purposes. All in all, the dissemination of information to the media should be developed on a broad front. - Communications skills should be reinforced. The Ministry of Employment and the Economy should assume a greater role in controlling Structural Fund communications and improving communications skills. Additionally, the ministry could expand on the one-stop agency concept specifically in communications targeting funding applicants.

9 9 - Communications should be harnessed more effectively to serve the purposes of the Structural Fund strategy. For example, more efficient use should be made of the new potential offered by online communications in networking and in the efforts to enhance the level of competence of funding recipients. - Communications should also be made more interactive. The funding recipients should be more closely involved in the creation of content for Structural Fund communications. - In particular, communications with companies should be improved. - The rakennerahastot.fi website should be made more interactive to provide better service for funding applicants and recipients in terms of the need for information. - The forums for communications between the parties (authorities) administering the Structural Funds should be developed in order to facilitate the exchange of information. Opportunities for this are provided by online communications and meetings, for example. - Aside from the observations and recommendations made in the course of this evaluation, the efforts to develop Structural Fund communications should look ahead and foresee future needs, opportunities and situations. For one thing, timely preparations should be made for the following programming period ( ) to make it possible to communicate consistently and respond to the need for information.

10 2 Johdanto 10 Tämä on loppuraportti EU:n rakennerahastokauden Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen toimenpideohjelmien Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) viestinnän arvioinnista. Myöhemmin tässä raportissa arvioinnin kohteesta käytetään nimitystä EU:n rakennerahastojen viestintä tai rakennerahastoviestintä. EAKR:stä ja ESR:stä käytetään tässä raportissa nimitystä EU:n rakennerahastot tai lyhyemmin rakennerahastot. Arviointityön tavoitteena oli arvioida EU:n rakennerahastoviestintää Suomessa ja sen toimivuutta sekä esittää suosituksia rakennerahastoviestinnän kehittämiseksi. Arviointityö alkoi elokuussa 2010 ja päättyi tammikuussa Arvioinnin on toteuttanut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Infor Oy sekä kolme muuta yritystä, jotka suorittivat arviointityöhön liittyviä tehtäviä alihankintana Inforille. Arviointityöhön osallistuneiden yritysten tehtävät olivat tiivistetysti seuraavat: 1. Infor Oy - Arvioinnin päätoteuttaja. Vastuu kokonaisuudesta - Arvioinnin suunnittelu, toteutus ja koordinointi - Arvioinnissa käytettyjen aineistojen analysointi ja tulosten tulkinta - Kehittämisehdotusten laadinta 2. Net Effect Oy - Osallistuminen tutkimuksen kokonaiskuvan ja toimintasuunnitelman täsmentämiseen - Avustaminen kyselyjen ja haastattelurunkojen laadinnassa - Avustaminen johtopäätösten ja suositusten laadinnassa 3. Taloustutkimus Oy - Kansalaisille kohdistetun omnibus-kyselyn toteutus 4. Intelligence Factory Oy - Tilastolliset ajot kahdesta sidosryhmille tehdystä verkkokyselystä

11 2.1 Rakennerahastojen tavoitteet ja hallinnointi Suomessa 11 Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteina on vähentää alueiden välisiä kehityseroja lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista koko EU:n alueella entistä houkuttelevampia, edistää yhteistä innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittää työmarkkinoiden toimintaa helpottavia järjestelmiä. Tavoitteiden toteutumista edistetään EU:n rakennerahastoista myönnettävällä hankerahoituksella, jota voivat hakea kunnat, kuntien elinkeino-organisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestöt, säätiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. EU:n rakennerahoitusta saaneista organisaatioista ja niiden edustajista käytetään tässä raportissa nimitystä asiayhteydestä riippuen hanketoimijat, rahoituksen hakijat, rahoitusta saaneet ja hyödynsaajat. EU:n rakennerahastoviestinnän tavoitteena Suomessa on muun muassa tehdä rakennerahastot laajasti tunnetuksi suomalaisten keskuudessa, varmistaa projekteihin ja ohjelmiin liittyvien toimijoiden riittävä tietämys, tukea hankkeiden onnistumista ja ideointia, edistää hankkeiden välistä verkostoitumista sekä muokata mielikuvia EU:sta ja EU-rahoituksesta myönteisemmiksi. Lisäksi viestinnän tavoitteina on esimerkiksi rakennerahastotoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen ja ns. yhden luukun palvelun tarjoaminen. Ylintä ohjausta ja hallintaa rakennerahasto-ohjelmissa harjoittaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Hallintoviranomainen TEM vastaa myös rakennerahastojen toimenpiteiden viestinnästä. Viestinnän tukena sillä on eri hallinnonalojen ja alueiden rahoittajaviranomaisten muodostama rakennerahastojen viestintäverkosto. Rakennerahastojen hallintojärjestelmää ja viestinnän organisoitumista on tarkemmin jäsennetty kaaviossa 1. TEMmistä sekä kaaviossa nimetyistä sektoriministeriöistä, alueellisista välittäväistä toimielimistä ja keskushallinnon välittävistä toimielimistä käytetään tässä raportissa asiayhteydestä riippuen nimityksiä rahoittajat, rahoittajaorganisaatiot tai hallinnoijat.

12 12 Kaavio 1. EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallintojärjestelmä. Lähde: TEM 2.2 Arviointiraportin rakenne Tämän raportin ensimmäisessä luvussa on tiivistelmä arvioinnin päätuloksista ja -suosituksista. Johdanto-luvussa taustoitetaan arviointi toimeksiantoa ja arvioinnin kohdetta. Kolmannessa luvussa esitellään rakennerahastoviestinnän arvioinnissa käytetyt tutkimusmenetelmät ja aineistot sekä kuvataan tulosten analysointia. Tuloksia esitellään luvussa 4. jäsennettynä neljään kokonaisuuteen, joissa asiaa tarkastellaan eri näkökulmista: 1. Käsitykset rakennerahastoista 2. Media- ja julkisuusanalyysi 3. Viestinnän toimivuus rahoituksen saajien, hakijoiden ja muiden ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 4. Viestinnän toimivuus hallinnon näkökulmasta Alalukujen aloituskappaleet ovat tiiviitä yhteenvetoja kulloinkin käsiteltävästä aiheesta. Yhteenvetojen tarkoitus on auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuutta, joka koostuu lukuisista yksittäisistä tutkimushavainnoista.

13 Päätelmät-luvussa (luku 5) esitetään, mitä tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä ja mitä tulokset merkitsevät. Päätelmät-luvussa esitetään tiiviit vastaukset toimeksiannossa esitettyihin arviointitehtäviin. Raportin lopussa esitetään suosituksia (luku 6) rakennerahastoviestinnän kehittämiseksi. Raportin loppuun on koottu liitteeksi kyselyjen kysymyspatteristot ja avovastaukset sekä Omnibuskyselyn tuloksien ns. raakadata. 13

14 3 Menetelmät ja aineistot 14 Rakennerahastoviestinnän arvioinnissa tarvittavien tietojen hankkimiseksi käytettiin useita tiedonhankintakeinoja. Infor laati viisi eri kohderyhmille räätälöityä kyselyä, toteutti 16 syvähaastattelua sekä analysoi rakennerhastot.fi -verkkopalvelun käyttäjädataa, TEM:n media- ja verkkoseuranta-aineistoja, tapahtumien palautekyselyjen vastauksia, viestinnän suunnitelmadokumentteja ja rakennerahastojen viestintämateriaaleja. Tiedonhankintamenetelmiä on kuvattu tiivistetysti kaaviossa 2 ja esitelty tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Kaavio 2. EU:n rakennerahastoviestinnän arvioinnissa käytetyt tiedonhankintamenetelmät.

15 3.1 Verkkokyselyt Tutkimuksessa selvitettiin eri rakennerahastoihin liittyvien sidosryhmien mielipiteitä rakennerahastoista ja rakennerahastoviestinnästä kyselyjen avulla. Kyselyt toteutettiin verkkokyselylomakkeilla [ks. liitteet 2a-d]. Verkkokyselyjen kysymykset räätälöitiin kunkin kyselyn vastaajajoukon viestintäroolin mukaan. Verkkokyselyjä oli yhteensä neljä. Kyselyjen otantaa ja vastaajiin liittyviä tietoja on esitelty alla. 1. Kysely hanketoimijoille Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 1198:lle rakennerahastohankkeiden yhteyshenkilölle. Yhteystiedot poimittiin kiintiöotantana EURA2007 -tietokannasta. Vastaajien poiminnassa eli yhteystietojen keräämisessä noudatettiin tiivistetysti seuraavia otantaperusteita. 1. EAKR-ohjelmiin osallistuneet (vastaajajoukko yhteensä 700) - EU:n rakennerahoitusta saaneet yritykset noin 50%, oppilaitoksia noin 30%, kunnat, tutkimuslaitokset tai järjestöt noin 20% - Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma: (vastaajajoukko 230) - Itä-Suomen EAKR-ohjelma: (190) - Länsi-Suomen EAKR-ohjelma: (160) - Etelä-Suomen EAKR-ohjelma: (120) 2. Manner-Suomen ESR-ohjelmaan osallistuneet (vastaajajoukko yhteensä 600 ) - EU:n rakennerahoitusta saaneet oppilaitokset 50%, järjestöt ja yhteisöt 20%, kunnat 15% ja yritykset 15% - Valtakunnallinen osio (vastaajajoukko 170) - Itä-Suomen suuralue osio (130) - Pohjois-Suomen suuralue osio (100) - Länsi-Suomen suuralue osio (100) - Etelä-Suomen suuralue osio (100) 3. Muut kiintiöt: (vastaajajoukko yhteensä 200) - Suurimmat rahoitusta saaneet hankkeet - Toimivat hankkeet - Kansainvälinen yhteistyötä ja verkostoitumista sisältävät hankkeet Hanketoimijoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 416 henkilöä eli 34 prosenttia kyselyn saaneista. Näistä kolme viidestä (62%) työskentelee oppilaitoksissa, joka seitsemäs kunnassa, noin joka kymmenes yrityksessä ja joka kymmenes järjestössä. Raportin lukijan onkin hyvä tietää, että oppilaitoksissa työskentelevien mielipide painaa muita vastaajaryhmiä enemmän silloin kun hanketoimijoille osoitetun kyselyn tuloksia tarkastellaan yleisellä tasolla. Kyselyyn saatiin vastauksia melko tasaisesti rakennerahastojen eri suuralueilta. Itä-Suomi oli kuitenkin hieman aliedustettuna kun taas Länsi-Suomi oli yliedustettuna. ESR-rahoituksen kanssa oli ollut tekemisissä suurempi osa vastaajista kuin EAKR-rahoituksen kanssa. Vastaajien jakautuminen alueellisesti, rahoitusmuodon ja organisaatiotyypin mukaan on kuvattu taulukoissa 1, 2 ja 3. 15

16 Vastaajien kotipaikan sijainti Lkm % Etelä-Suomi % Itä-Suomi % Länsi-Suomi % Pohjois-Suomi % Yhteensä % Taulukko 1 16 Rahoitusmuoto, jonka kanssa on ollut tekemisissä Lkm % Vain ESR-rahoitus % Vain EAKR-rahoitus % Kumpikin, sekä EAKR- että ESR-rahoitus % Ei ole ollut tekemisissä kummankaan rahoitusmuodon kanssa 4 1 % Yhteensä % Taulukko 2 Vastaajan edustama organisaatio Lkm % Yritykset % Kunnat % Järjestöt % Oppilaitokset % Yhteensä % Taulukko 3 2. Kysely hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajille Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin EU:n rakennerahastojen kanssa tekemisissä oleville hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajille. Kyselyt lähetettiin TEM:n listaamiin sähköpostisoitteisiin sekä kyseisten organisaatioiden kirjaamoiden kautta. Organisaatiot olivat seuraavat: - TEM - ELY-keskukset - Maakuntien liitot - Tekes - Finnvera - Liikennevirasto - Opetushallitus - STM, OKM, YM ja LVM - Rakennerahasto-ohjelmien seurantakomiteat - Maakuntien yhteistyöryhmät Kyselyyn vastasi 157 hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajaa. Vastaajajoukko heijastelee kohtuullisen hyvin rakennerahastojen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden määrää eri organisaatioissa. Alueellisesti vastaukset jakautuivat tasaisesti eri alueille. Vastaajien jakautuminen organisaatioittain ja rahoitusmuodon suhteen on kuvattu tarkemmin taulukossa 4 ja 5.

17 Vastaajan edustama taho/organisaatio? Lkm % TEM 8 5 % OKM 7 4 % LVM, STM ja YM 5 3 % ELY-keskus % Maakunnan liitto % Tekes, Finnvera, Liikennevirasto tai Opetushallitus 10 7 % Järjestö % Jokin muu 7 5 % Yhteensä % Taulukko 4 17 Rahoitusmuoto jonka kanssa vastaaja on ollut tekemisissä ohjelmakaudella ? Lkm % Vain ESR-toimenpideohjelman % Vain EAKR-toimenpideohjelman % Kummankin toimenpideohjelman eli sekä EAKR:n että ESR:n % Kumpikaan toimenpideohjelma ei ole relevantti työssäni, mutta vastaan kyselyyn muusta näkökulmasta/syystä 13 9 % Yhteensä % Taulukko 5 3. Kysely toimittajille Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 241 toimittajalle, jotka työskentelevät maakuntalehdissä, TV:ssä, radiossa, aikakauslehdissä tai freelancereina. Otokseen valittiin toimittajia kahdella perusteella: 1. Toimittajat, jotka olivat tehneet juttuja EU:n rakennerahastoista 2. Toimittajat, jotka roolinsa perusteella kuuluvat rakennerahastojen mediaviestinnän kannalta ratkaiseviin toimittajiin. Kyselyyn vastasi 10 toimittajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat mediatyypin mukaan: - 6 maakuntalehden tai paikallislehden toimittajaa - 2 valtakunnallisen radion tai TV:n toimittajaa - 2 valtakunnallisen sanomalehden toimittajaa Toimittajille suunnatulla kyselyllä hankittiin ensisijaisesti laadullista tietoa eikä tilastollisesti yleispätevää tietoa. Toimittajien näkemyksiä koskevat tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, eivät absoluuttinen totuus siitä, miten suomalaiset toimittajat kokevat rakennerahastot ja rakennerahastoviestinnän.

18 4. Kysely kansanedustajille Kansanedustajille räätälöity kysely [ks. liite 2d] kohdistettiin hallintovaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille, sillä heidän oletetaan olevan työnsä puolesta tekemisissä EU:n rakennerahastoasioiden kanssa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 36:lle kyseisten valiokuntien jäsenelle. Valiokuntien jäsenten tiedot poimittiin eduskunnan verkkosivuilta. Lisäksi kysely lähetettiin työ- ja elinkeinoministeriössä toimiville ministereille. 18 Kansanedustajille suunnattuun kyselyyn vastasi kuusi kansanedustajaa. Heistä yksi oli Vaasan vaalipiiristä, kaksi Uudenmaan vaalipiiristä ja kaksi Oulun vaalipiiristä. Kaksi oli hallintovaliokunnan jäseniä, kaksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniä. Kaksi edustajaa ilmoitti, ettei ole kummankaan edellä mainitun valiokunnan jäsen Verkkokyselyjen analyysi Verkkokyselyiden tuloksia analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Kysymyksissä, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan rakennerahastoviestintää asteikolla, tulosta tarkasteltiin pääasiassa keskiarvon mukaan. Taustamuuttujien mukaan (muun muassa vastaajan taustaorganisaatio, kotipaikka ja EU:n rakennerahasto, jonka kanssa on ollut tekemisissä) tuloksia raportoitiin, kun se tutkittavan asiayhteyden kannalta katsottiin olennaiseksi. Tuloksia raportoitiin taustamuuttujien mukaan pääasiassa silloin, kun tuloksissa oli selviä eroja eri vastaajaryhmien välillä. Kyselyjen avovastauksia analysoitiin pääasiassa luokittelemalla vastauksia teemojen ja asiakokonaisuuksien mukaan. Kun useat vastaajat mainitsivat saman asian, sille annettiin pääsääntöisesti yksittäiskommenttia suurempi painoarvo raportoinnissa. Avovastausten yksittäiset kommentit raportoitiin, mikäli niiden katsottiin sisältävän tutkittavan asian kannalta erityisen kiinnostavan huomion tai näkemyksen.

19 Kansalaisten käsityksiä mittaava kysely Kansalaisten yleisiä käsityksiä rakennerahastoista mitattiin Taloustutkimus Oy:n tekemällä Omnibus-kyselytutkimuksella. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina kohderyhmänä vuotias väestö, ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Otos muodostettiin ns. lähtöpistemenetelmällä väestötietojärjestelmästä. Tutkimuksessa haastateltiin henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Haastattelut tehtiin Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta noin ± 2,5 prosenttiyksikköä. Vastauksia tarkasteltiin kaikkien Omnibus-kyselyn taustamuuttujien osalta, mutta raportoinnissa pääpaino oli yleisissä tuloksissa sekä maantieteellisten alueiden välisissä eroissa. Muiden taustamuuttujien, kuten koulutustason, sukupuolen tai iän perustella tuloksia on raportoitu vain silloin, kun tuloksissa on merkittäviä eroja. Soveltuvin osin omnibus-kyselyn tuloksia verrattiin vuonna 2005 Taloustutkimuksella teetettyyn omnibus-kyselyyn, jossa myös tutkittiin kansalaisten käsityksiä rakennerahastoista. 3.3 Syvähaastattelut Infor syvähaastatteli EU:n rakennerahastoviestintään liittyen yhteensä 18 henkilöä. Syvähaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta. Haastattelujen teemat olivat suurelta osin samoja kuin verkkokyselyissä. Syvähaastattelujen tarkoituksena oli syventää etenkin verkkokyselyillä, mutta myös muilla tutkimustavoilla saatuja tuloksia. Syvähaastattelut toteutettiin Syvähaastateltavat olivat: - Kaksi toimittajaa: uutistoimittaja suuresta maakuntalehdestä ja uutispäällikkö Ylen alueellisesta toimituksesta - Kymmenen hanketoimijaa: Neljä yrityksen edustajaa, kolme koulutus- tai tutkimusorganisaation edustajaa, kolme yhdistyksen tai järjestön edustajaa. Haastateltavat edustivat kaikkia rakennerahastojen suuralueita. - Kuusi rahoittaja ja tai hallinnointiorganisaatioiden edustajaa: Kaksi TEM:n virkamiestä, yksi OKM:n virkamies, kaksi maakuntaliiton virkamiestä, yksi ELY-keskuksen virkamies. Osa haastateltavista oli rakennerahastojen valtakunnallisen viestintäverkoston jäseniä.

20 3.4 Rakennerahastotapahtumien osallistujapalaute 20 Arviointityössä analysoitiin kahdenlaisia rakennerahastotapahtumia: 1. Tietoiskutilaisuuksia, joita järjestettiin useita ympäri Suomea ja jotka oli tarkoitettu lähinnä rakennerahastojen hanketoimijoille. 2. Rakennerahastopäivät, jotka oli tarkoitettu rakennerahastojen hallinnon henkilöille. Tapahtumia arvioitiin TEM:n keräämän osallistujapalautteen perusteella luokittelemalla vastauksia ryhmiin. Tietoiskutilaisuuksia analysoitiin tarkastelemalla ensin kolmen tietoiskutapahtuman palautteita. Tässä huomattiin, että eri tilaisuuksista annetut palautteet koskivat varsin samoja aiheita ja olivat hyvin samansuuntaisia. Havaittiin, että analysoitavien palautteiden lisääminen ei tuo erityisen paljon uutta tietoa. Tästä syystä loput tietoiskutapahtumien palautteet analysoitiin etsimällä niistä ainoastaan asioita, jotka poikkesivat kolmen ensiksi analysoidun tapahtuman palautteista. Palautteita analysoitaessa havaittiin, että palautteet olivat hyvin samansuuntaisia riippumatta siitä, edustiko palautteen antaja rakennerahastoja hallinnoivia organisaatioita vai rakennerahastotuen potentiaalisia hakijoita. Näin ollen tulokset on raportoitu ilman taustamuuttujia. 3.5 Verkkosivujen tarkastelu EU:n rakennerahastojen viestinnän keskeisiin viestintäkanaviin lukeutuvaa rakennerahastot.fiverkkopalvelua arvioitiin sivuston käyttäjästatistiikan sekä sivustoa koskevien kysely- ja syvähaastatteluvastausten perusteella. Rakennerahasto-sivuston käyttäjästatistiikkaa saatiin TEM:n käyttämän Webalizer - sivustoseurannan ohjelmatyökalun avulla. Seurantatyökalu antoi tiedot sivuston kuukausittaisista tapahtumista. Seurantaväli oli lokakuu 2007 syyskuu Joihinkin verkkosivuja koskeviin tutkimuskysymyksiin ei saatu vastauksia, koska TEM:n käyttämä sivustoseurantatyökalu ei mittaa kaikkia sellaisia asioita, joita suositummat seurantatyökalut mittaavat. Selvittämättä jäivät esimerkiksi, kuinka paljon sivustolla vietetään aikaa, miten tiedonhakijat jakautuvat alueellisesti Suomessa ja millä hakusanoilla rakennerahastotietoa etsitään.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8) 24579

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Tammikuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2008 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM Päivitetyt ohjelmatason viestintäsuunnitelmat 2007-2013 Suunnitelmien päivitys perustui arviointituloksiin Seurantakomiteat

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8)

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella Loppuraportin yhteenveto Ilari Hylkilä/Infor Oy

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella Loppuraportin yhteenveto Ilari Hylkilä/Infor Oy EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella 2007 2013 Loppuraportin yhteenveto 23.2.2011 Ilari Hylkilä/Infor Oy Sisältö 1. Arviointiprojektin tavoitteet, tiedonhankinta ja analyysit

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Syyskuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Syyskuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Syyskuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 17..2012 1 17..2012 1005/ PPa, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Kesäkuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 0..0 Kesäkuu, 0 Taloustutkimus Oy, T, JPa Maakuntatutkimus 0 . JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella EAKR-rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Pro Saaristomeren ohjelmakokous 3.12.2013 Virastotalo,Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus / Strategiayksikkö EU-koordinaattori Minna Koivukangas 3.12.2013 1 Ohjelmakaudesta

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Toukokuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Toukokuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Toukokuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot