EAKR- JA ESR-TOIMENPIDEOHJELMIEN VIESTINNÄN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR- JA ESR-TOIMENPIDEOHJELMIEN VIESTINNÄN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA 2007 2013"

Transkriptio

1 EAKR- JA ESR-TOIMENPIDEOHJELMIEN VIESTINNÄN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA Ilari Hylkilä - Infor Paula Pauniaho - Infor Hanna Reinikainen - Infor Otto Heinonen Infor Noora Kykkänen - Infor Anniina Ali-Laurila Net Effect Kaisa Lähteenmäki-Smith Net Effect Infor Oy

2 EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella (133) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tiivistelmä Tulokset Suositukset Sammandrag Resultat Rekommendationer Summary Results Recommendations Johdanto Rakennerahastojen tavoitteet ja hallinnointi Suomessa Arviointiraportin rakenne Menetelmät ja aineistot Verkkokyselyt Verkkokyselyjen analyysi Kansalaisten käsityksiä mittaava kysely Syvähaastattelut Rakennerahastotapahtumien osallistujapalaute Verkkosivujen tarkastelu Media- ja julkisuusanalyysi Mediaseuranta-aineiston otanta ja analyysi Muut aineistot Tutkimuksen tulokset Käsitykset rakennerahastoista Spontaanit mielikuvat Rakennerahastojen tunnettuus Rakennerahoituksen koettu vaikuttavuus ja hyödyt Kansanedustajien arviot vaikuttavuudesta ja viestinnästä Media- ja julkisuusanalyysi Mediaseurannan analyysin tulokset Toimittajien arvioita rakennerahastoviestinnästä

3 4.2.3 Yhteenvetoa media- ja julkisuusanalyysistä Viestintä hanketoimijoiden näkökulmasta Hanketoimijoiden yleisiä arvioita viestinnästä Hyödyllisimmäksi koetut tietolähteet Arviot organisaatioista tiedontarpeiden täyttäjinä Rakennerahastojen verkkosivujen arviointi Arvioita rakennerahastoihin liittyvistä tilaisuuksista Esitteet ja mainokset/ilmoitukset Hanketoimijoiden oma viestintärooli Viestinnän hyvät käytännöt ja kehittäminen hanketoimijoiden mukaan Viestinnän toimivuus hallinnon näkökulmasta Viestintästrategiat ja suunnitelmat Viestinnän seuranta Viestinnässä käytetyt keinot Arviot viestinnän toteutuksesta ja onnistumisesta Viestinnän tavoitteiden täyttyminen Arviot eri hallinnon organisaatioiden onnistumisesta viestinnässä Viestinnän hyvät käytännöt ja kehittäminen hallinnoijien mukaan Päätelmät Suositukset Suositukset rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi Suositukset rakennerahastoviestinnän kehittämiseksi Liitteet...133

4 1 Tiivistelmä Tulokset Infor Oy on työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta arvioinut EAKR- ja ESRtoimenpideohjelmien viestinnän onnistumista ohjelmakaudella sekä esittänyt suosituksia viestinnän kehittämiseksi. Viestinnän onnistumista arvioitiin selvittämällä käsityksiä rakennerahastoista ja rakennerahastoviestinnästä yleisesti sekä rakennerahastojen keskeisten sidosryhmien näkökulmasta. Arviointityön tiedonhankinnassa käytettiin muun muassa useita eri kyselyjä, haastatteluja, osallistujapalautteita, mediaseuranta-aineistoa ja verkkosivujen seurantaaineistoa. Tässä raportissa on esitelty arvioinnin tulokset sekä suositukset. - Suomalaiset tuntevat EU:n rakennerahastoja melko huonosti. 45% suomalaisista ilmoittaa tietävänsä, että rakennerahastot osallistuvat alueiden työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Parhaiten rakennerahastot tunnettiin ikäryhmässä vuotiaat. Kysyttäessä tarkemmin rakennerahastoista ja niiden vaikuttavuudesta käsitykset ovat hatarat. Mielikuvat rakennerahastojen vaikuttavuudesta ovat selvästi heikommat kuin vuonna Tosin tuolloin kysymyksenasettelu on hieman erilainen, mikä saattaa ainakin osittain selittää heikompaa tulosta. - Rakennerahastoa koskevien viestien saamisessa läpi mediassa on ollut haasteita. Kansalaisten hatarilla käsityksillä ja ongelmilla mediaviestinnässä on todennäköisesti yhteys. - Rakennerahastohankkeiden yhteyshenkilöt tuntevat varsin hyvin rakennerahastoja, myös rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia. Hanketoimijoiden suhtautuminen rakennerahastoihin on kohtalainen. Rakennerahastot koetaan byrokraattisiksi, mutta hyödyllisiksi. Yrityksiä edustaneet henkilöt suhtautuvat monessa asiassa rakennerahastoihin ja rakennerahastoviestintään kriittisemmin kuin kuntaa, oppilaitosta tai järjestöä edustaneet vastaajat. - Byrokratiamaine on rakennerahastoviestinnän suurimpia ongelmia, mutta se ei ole ratkaistavissa pelkästään viestintää kehittämällä. - Viestinnän tueksi kaivataan käyttökelpoisempaa tietoa vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustietoja voitaisiin käyttää esimerkiksi mediaviestinnässä. Myös kansanedustajat toivovat enemmän tietoa vaikuttavuudesta. - Rakennerahastoviestintä saa useilta osa-alueilta hanketoimijoilta hyviä arvosanoja. Kiitosta annettaan mm. tiedon luotettavuudesta, rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta ja tapahtumista. Verkkoviestintä ja tapahtumat ovat silti myös keskeisiä kehittämisenkohteita. - Rakennerahoituksen hallinnoijat arvioivat varsin kriittisesti rakennerahastoviestinnän onnistumista tunnistaen hyvin viestinnän heikot osa-alueet. Viestintäresurssien riittämättömyys nousee esiin sekä hallinnoijien että hanketoimijoiden vastauksissa. - Viestintäosaaminen vahvistamiselle on tarvetta kaikilla rakennerahastoviestinnän tasoilla.

5 5 1.2 Suositukset - Rakennerahastotoimintaa tulee muuttaa sellaiseksi, että se ei vahvista kuvaa byrokraattisuudesta vaan myönteisempiä mielikuvia. Byrokraattisuudesta asiakaslähtöisyyteen tulee siirtyä puuttumalla rahoituksen saajien ja hakijoiden kokemiin käytännön ongelmiin. - Vaikuttavuustiedon luomista tulee kehittää. Osa vaikuttavuustiedosta tulee taipua käytettäväksi myös viestinnässä. Mediaviestintää varten tulisi olla sekä maakunnallista että valtakunnallista vaikuttavuustietoa. Mediaviestintä on kokonaisuudessaan alue, jota tulee kehittää. - Viestinnän osaamista tulee vahvistaa. TEM:n tulee ottaa nykyistä vahvempi rooli rakennerahastoviestinnän johtamisessa ja viestintäosaamisen vahvistamisessa. TEM voisi viedä eteenpäin yhden luukun -periaatetta erityisesti rahoituksen hakijoille suunnatussa viestinnässä. - Viestintä tulee valjastaa entistä paremmin rakennerahastostrategian palvelemiseen. Esimerkiksi verkkoviestinnän uusia mahdollisuuksia tulee hyödyntää verkostoitumisessa ja osaamisen vahvistamisessa. - Viestintää tulee kehittää vuorovaikutteisemmaksi. Hanketoimijat tulisi ottaa vahvemmin mukaan rakennerahastoviestinnän sisältöjen tuottamiseen. - Sidosryhmittäin tarkasteluna erityisesti yritysten palvelemista tulee rakennerahastoviestinnässä kehittää. - Rakennerahastot.fi-sivustoa tulee kehittää vuorovaikutteisemmaksi ja palvelemaan paremmin hanketoimijoiden tiedontarpeita. - Hallinnoijien keskinäisiä viestintäfoorumeita tulee kehittää tiedonvaihdon edistämiseksi, esimerkiksi verkkoviestinnän ja yhteisten tapahtumien avulla. - Tässä arvioinnissa tulleiden havaintojen ja kehittämissuositusten hyödyntämisen ohella rakennerahastoviestinnän kehittämisessä tulee katsoa eteenpäin; ennakoida tulevia tarpeita, mahdollisuuksia ja tilanteita. Esimerkiksi seuraavan ohjelmakauden ( ) alkuun tulee valmistautua huolella ja hyvissä ajoin, jotta voidaan viestiä johdonmukaisesti ja tiedontarpeet täyttäen. 1.3 Sammandrag Denna rapport är en utvärdering av kommunikationen om ERUF- och ESF-åtgärdsprogrammen under programperioden Nedan följer ett sammandrag av utvärderingens resultat och åtgärdsrekommendationer.

6 1.3.1 Resultat 6 - Finländarna känner rätt dåligt till EU:s strukturfonder. 45% av finländarna säger ja, när de har tillfrågats, om de känner till att EU:s strukturfonder deltar i utvecklingen av sysselsättningen och konkurrenskraften i regionerna. Åldersgruppen kände bäst till strukturfonderna. När man frågade mer detaljerat om strukturfonderna och deras effekt var uppfattningarna svaga. - Att få ut information om strukturfonderna i medierna har medfört en del utmaningar. Det finns en sannolik koppling mellan medborgarnas vaga uppfattningar och problemen i kommunikationen till medierna. - Kontaktpersonerna för projekt som fått stöd ur en strukturfond är rätt så insatta i strukturfonderna och även i möjligheterna kring finansieringen. Det råder två slags åsikter om strukturfonderna bland stödmottagarna: Fonderna anses vara byråkratiska, men nyttiga. Personer som representerar företag var mera kritiska mot strukturfonderna och kommunikation av strukturfonderna än de som representerade kommuner, läroanstalter och organisationer. - Byråkratiryktet hör till de största problemen i kommunikationen om strukturfonderna, men att bara förbättra kommunikationen är inte lösningen på problemet. - Kommunikationen bör backas upp av mer användbar information om strukturfondernas effekter och resultat. Denna information kunde utnyttjas till exempel i kommunikationen till medierna. Också riksdagsledamöterna efterlyser mer information om fondernas effekter. - Strukturfondskommunikationen får inom flera delområden goda betyg av finansieringsmottagarna. Beröm ges bl.a. för informationens tillförlitlighet, webbtjänsten rakennerahastot.fi och de evenemang som anordnas. Icke desto mindre utgör också webbkommunikationen och evenemangen centrala utvecklingsobjekt. - De förvaltande myndigheterna bakom strukturfinansieringen ställer sig rätt så kritiskt till strukturfondskommunikationens framgång och känner väl till dess svagheter. Brist på resurser är ett av problemen i varje nivå av strukturfondskommunikationen. - Kommunikationskompetensen behöver stärkas på alla nivåer inom strukturfondskommunikationen Rekommendationer - Strukturfondsverksamheten bör ändras så att den inte underblåser uppfattningen om byråkrati utan i stället stärker de positivare åsikterna. Utvecklingen från ett byråkratiskt till ett kundorienterat förfarande bör ske så att man ingriper i de praktiska problem som finansieringsmottagarna har stött på. - Utarbetandet av information om strukturfondernas effekter bör utvecklas. Informationen bör delvis kunna användas också i kommunikationssyfte. För kommunikationen till medierna bör det

7 finnas såväl landskapsspecifik som riksomfattande information om effekterna. Kommunikationen till medierna utgör i sin helhet ett utvecklingsobjekt. - Kommunikationskompetensen bör stärkas. ANM bör inta en starkare roll när det gäller att leda strukturfondskommunikationen och stärka kommunikationskompetensen. ANM kunde ta principen om en enda kontaktpunkt ett steg längre framför allt i kommunikationen till dem som söker finansiering. - Kommunikationen bör utvecklas så att den allt bättre tjänar strukturfondsstrategin. Till exempel bör de nya möjligheter som webbkommunikationen medför utnyttjas i arbetet med att bilda nätverk och stärka finansieringsmottagarnas kunnande. - Kommunikationen bör utvecklas i mer interaktiv riktning. Finansieringsmottagarna bör engageras mer i produktionen av information för strukturfondskommunikationen. - I synnerhet bör kommunikationen med företag förbättras. - Webbplatsen Rakennerahastot.fi bör utvecklas i mer interaktiv riktning så att den bättre tjänar informationsbehovet hos sökande och mottagare av finansiering. - Kommunikationsforumen mellan dem som förvaltar strukturfonderna (myndigheterna) bör utvecklas för att främja informationsutbytet. Möjligheter till detta finns till exempel via webbkommunikation och möten. - I utvecklingen av strukturfondskommunikationen är det viktigt att å ena sidan utnyttja observationerna och utvecklingsrekommendationerna i denna utvärdering och å andra sidan blicka framåt; förutspå kommande behov, möjligheter och situationer. Det gäller till exempel att i god tid och omsorgsfullt förbereda sig inför följande programperiod ( ), så att kommunikationen sköts konsekvent och fyller informationsbehoven Summary This report provides an evaluation of communications related to the ERDF and ESF operational programmes during the period 2007 to A summary of the results and proposals for action are provided below Results - Awareness of the EU Structural Funds is fairly low among Finnish people although year olds are most aware. General notions about the Structural Funds and their effectiveness are lacking in clarity. However, 45% of Finns answers yes when they are asked whether they know or not that the Structural Funds participate in developing employment and competitiveness of regions.

8 - A range of challenges have been met in getting across messages concerning the Structural Fund. Most likely, there is link between the foggy conceptions of the citizens and problems encountered in the dissemination of information to the media. - The contact persons for projects that have received funding from the Structural Fund are quite familiar with the Structural Funds, including the opportunities offered by funding. The attitude of funding recipients to Structural Funds is ambiguous: they are perceived as bureaucratic yet useful at the same time. The contact persons representing companies had slightly more negative attitudes towards the Structural Funds and the communication than those representing counties, educational institutes or other organizations. - While perceived bureaucracy is one of the biggest problems in the communications related to Structural Funds, it cannot be solved by simply improving them. - Communications should be supported by more useful data on the impact and results achieved through Structural Funds. For example, use could be made of effectiveness data in the provision of information to the media. Similarly, the members of parliament would like to have more facts on effectiveness. - Structural Fund communications receive high marks from funding recipients for a number of areas, such as the accuracy of the information, the rakennerahastot.fi website and events. At the same time, online communications and events remain areas where improvements are called for. - The administrators of structural funding were rather critical of Structural Fund communications and identified the weaknesses with reasonable accuracy. Lack of resources is one of the problems in every level of Structural Fund communications. - A need to improve communications skills exists at all levels of communications concerning Structural Funds Recommendations - The activities of the Structural Funds should be developed so as not to reinforce the bureaucratic image; instead, efforts should be made to create more positive associations. The transition from bureaucracy to a more customer-responsive approach should be implemented by addressing the practical problems encountered by funding recipients. - Efforts should be made to generate data on effectiveness, some of it in a form that is also suitable for use in communications. Information on effectiveness, both regionally and nationwide, should be made available to the media for public communications purposes. All in all, the dissemination of information to the media should be developed on a broad front. - Communications skills should be reinforced. The Ministry of Employment and the Economy should assume a greater role in controlling Structural Fund communications and improving communications skills. Additionally, the ministry could expand on the one-stop agency concept specifically in communications targeting funding applicants.

9 9 - Communications should be harnessed more effectively to serve the purposes of the Structural Fund strategy. For example, more efficient use should be made of the new potential offered by online communications in networking and in the efforts to enhance the level of competence of funding recipients. - Communications should also be made more interactive. The funding recipients should be more closely involved in the creation of content for Structural Fund communications. - In particular, communications with companies should be improved. - The rakennerahastot.fi website should be made more interactive to provide better service for funding applicants and recipients in terms of the need for information. - The forums for communications between the parties (authorities) administering the Structural Funds should be developed in order to facilitate the exchange of information. Opportunities for this are provided by online communications and meetings, for example. - Aside from the observations and recommendations made in the course of this evaluation, the efforts to develop Structural Fund communications should look ahead and foresee future needs, opportunities and situations. For one thing, timely preparations should be made for the following programming period ( ) to make it possible to communicate consistently and respond to the need for information.

10 2 Johdanto 10 Tämä on loppuraportti EU:n rakennerahastokauden Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen toimenpideohjelmien Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) viestinnän arvioinnista. Myöhemmin tässä raportissa arvioinnin kohteesta käytetään nimitystä EU:n rakennerahastojen viestintä tai rakennerahastoviestintä. EAKR:stä ja ESR:stä käytetään tässä raportissa nimitystä EU:n rakennerahastot tai lyhyemmin rakennerahastot. Arviointityön tavoitteena oli arvioida EU:n rakennerahastoviestintää Suomessa ja sen toimivuutta sekä esittää suosituksia rakennerahastoviestinnän kehittämiseksi. Arviointityö alkoi elokuussa 2010 ja päättyi tammikuussa Arvioinnin on toteuttanut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Infor Oy sekä kolme muuta yritystä, jotka suorittivat arviointityöhön liittyviä tehtäviä alihankintana Inforille. Arviointityöhön osallistuneiden yritysten tehtävät olivat tiivistetysti seuraavat: 1. Infor Oy - Arvioinnin päätoteuttaja. Vastuu kokonaisuudesta - Arvioinnin suunnittelu, toteutus ja koordinointi - Arvioinnissa käytettyjen aineistojen analysointi ja tulosten tulkinta - Kehittämisehdotusten laadinta 2. Net Effect Oy - Osallistuminen tutkimuksen kokonaiskuvan ja toimintasuunnitelman täsmentämiseen - Avustaminen kyselyjen ja haastattelurunkojen laadinnassa - Avustaminen johtopäätösten ja suositusten laadinnassa 3. Taloustutkimus Oy - Kansalaisille kohdistetun omnibus-kyselyn toteutus 4. Intelligence Factory Oy - Tilastolliset ajot kahdesta sidosryhmille tehdystä verkkokyselystä

11 2.1 Rakennerahastojen tavoitteet ja hallinnointi Suomessa 11 Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteina on vähentää alueiden välisiä kehityseroja lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista koko EU:n alueella entistä houkuttelevampia, edistää yhteistä innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittää työmarkkinoiden toimintaa helpottavia järjestelmiä. Tavoitteiden toteutumista edistetään EU:n rakennerahastoista myönnettävällä hankerahoituksella, jota voivat hakea kunnat, kuntien elinkeino-organisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestöt, säätiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. EU:n rakennerahoitusta saaneista organisaatioista ja niiden edustajista käytetään tässä raportissa nimitystä asiayhteydestä riippuen hanketoimijat, rahoituksen hakijat, rahoitusta saaneet ja hyödynsaajat. EU:n rakennerahastoviestinnän tavoitteena Suomessa on muun muassa tehdä rakennerahastot laajasti tunnetuksi suomalaisten keskuudessa, varmistaa projekteihin ja ohjelmiin liittyvien toimijoiden riittävä tietämys, tukea hankkeiden onnistumista ja ideointia, edistää hankkeiden välistä verkostoitumista sekä muokata mielikuvia EU:sta ja EU-rahoituksesta myönteisemmiksi. Lisäksi viestinnän tavoitteina on esimerkiksi rakennerahastotoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen ja ns. yhden luukun palvelun tarjoaminen. Ylintä ohjausta ja hallintaa rakennerahasto-ohjelmissa harjoittaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Hallintoviranomainen TEM vastaa myös rakennerahastojen toimenpiteiden viestinnästä. Viestinnän tukena sillä on eri hallinnonalojen ja alueiden rahoittajaviranomaisten muodostama rakennerahastojen viestintäverkosto. Rakennerahastojen hallintojärjestelmää ja viestinnän organisoitumista on tarkemmin jäsennetty kaaviossa 1. TEMmistä sekä kaaviossa nimetyistä sektoriministeriöistä, alueellisista välittäväistä toimielimistä ja keskushallinnon välittävistä toimielimistä käytetään tässä raportissa asiayhteydestä riippuen nimityksiä rahoittajat, rahoittajaorganisaatiot tai hallinnoijat.

12 12 Kaavio 1. EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallintojärjestelmä. Lähde: TEM 2.2 Arviointiraportin rakenne Tämän raportin ensimmäisessä luvussa on tiivistelmä arvioinnin päätuloksista ja -suosituksista. Johdanto-luvussa taustoitetaan arviointi toimeksiantoa ja arvioinnin kohdetta. Kolmannessa luvussa esitellään rakennerahastoviestinnän arvioinnissa käytetyt tutkimusmenetelmät ja aineistot sekä kuvataan tulosten analysointia. Tuloksia esitellään luvussa 4. jäsennettynä neljään kokonaisuuteen, joissa asiaa tarkastellaan eri näkökulmista: 1. Käsitykset rakennerahastoista 2. Media- ja julkisuusanalyysi 3. Viestinnän toimivuus rahoituksen saajien, hakijoiden ja muiden ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 4. Viestinnän toimivuus hallinnon näkökulmasta Alalukujen aloituskappaleet ovat tiiviitä yhteenvetoja kulloinkin käsiteltävästä aiheesta. Yhteenvetojen tarkoitus on auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuutta, joka koostuu lukuisista yksittäisistä tutkimushavainnoista.

13 Päätelmät-luvussa (luku 5) esitetään, mitä tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä ja mitä tulokset merkitsevät. Päätelmät-luvussa esitetään tiiviit vastaukset toimeksiannossa esitettyihin arviointitehtäviin. Raportin lopussa esitetään suosituksia (luku 6) rakennerahastoviestinnän kehittämiseksi. Raportin loppuun on koottu liitteeksi kyselyjen kysymyspatteristot ja avovastaukset sekä Omnibuskyselyn tuloksien ns. raakadata. 13

14 3 Menetelmät ja aineistot 14 Rakennerahastoviestinnän arvioinnissa tarvittavien tietojen hankkimiseksi käytettiin useita tiedonhankintakeinoja. Infor laati viisi eri kohderyhmille räätälöityä kyselyä, toteutti 16 syvähaastattelua sekä analysoi rakennerhastot.fi -verkkopalvelun käyttäjädataa, TEM:n media- ja verkkoseuranta-aineistoja, tapahtumien palautekyselyjen vastauksia, viestinnän suunnitelmadokumentteja ja rakennerahastojen viestintämateriaaleja. Tiedonhankintamenetelmiä on kuvattu tiivistetysti kaaviossa 2 ja esitelty tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Kaavio 2. EU:n rakennerahastoviestinnän arvioinnissa käytetyt tiedonhankintamenetelmät.

15 3.1 Verkkokyselyt Tutkimuksessa selvitettiin eri rakennerahastoihin liittyvien sidosryhmien mielipiteitä rakennerahastoista ja rakennerahastoviestinnästä kyselyjen avulla. Kyselyt toteutettiin verkkokyselylomakkeilla [ks. liitteet 2a-d]. Verkkokyselyjen kysymykset räätälöitiin kunkin kyselyn vastaajajoukon viestintäroolin mukaan. Verkkokyselyjä oli yhteensä neljä. Kyselyjen otantaa ja vastaajiin liittyviä tietoja on esitelty alla. 1. Kysely hanketoimijoille Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 1198:lle rakennerahastohankkeiden yhteyshenkilölle. Yhteystiedot poimittiin kiintiöotantana EURA2007 -tietokannasta. Vastaajien poiminnassa eli yhteystietojen keräämisessä noudatettiin tiivistetysti seuraavia otantaperusteita. 1. EAKR-ohjelmiin osallistuneet (vastaajajoukko yhteensä 700) - EU:n rakennerahoitusta saaneet yritykset noin 50%, oppilaitoksia noin 30%, kunnat, tutkimuslaitokset tai järjestöt noin 20% - Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma: (vastaajajoukko 230) - Itä-Suomen EAKR-ohjelma: (190) - Länsi-Suomen EAKR-ohjelma: (160) - Etelä-Suomen EAKR-ohjelma: (120) 2. Manner-Suomen ESR-ohjelmaan osallistuneet (vastaajajoukko yhteensä 600 ) - EU:n rakennerahoitusta saaneet oppilaitokset 50%, järjestöt ja yhteisöt 20%, kunnat 15% ja yritykset 15% - Valtakunnallinen osio (vastaajajoukko 170) - Itä-Suomen suuralue osio (130) - Pohjois-Suomen suuralue osio (100) - Länsi-Suomen suuralue osio (100) - Etelä-Suomen suuralue osio (100) 3. Muut kiintiöt: (vastaajajoukko yhteensä 200) - Suurimmat rahoitusta saaneet hankkeet - Toimivat hankkeet - Kansainvälinen yhteistyötä ja verkostoitumista sisältävät hankkeet Hanketoimijoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 416 henkilöä eli 34 prosenttia kyselyn saaneista. Näistä kolme viidestä (62%) työskentelee oppilaitoksissa, joka seitsemäs kunnassa, noin joka kymmenes yrityksessä ja joka kymmenes järjestössä. Raportin lukijan onkin hyvä tietää, että oppilaitoksissa työskentelevien mielipide painaa muita vastaajaryhmiä enemmän silloin kun hanketoimijoille osoitetun kyselyn tuloksia tarkastellaan yleisellä tasolla. Kyselyyn saatiin vastauksia melko tasaisesti rakennerahastojen eri suuralueilta. Itä-Suomi oli kuitenkin hieman aliedustettuna kun taas Länsi-Suomi oli yliedustettuna. ESR-rahoituksen kanssa oli ollut tekemisissä suurempi osa vastaajista kuin EAKR-rahoituksen kanssa. Vastaajien jakautuminen alueellisesti, rahoitusmuodon ja organisaatiotyypin mukaan on kuvattu taulukoissa 1, 2 ja 3. 15

16 Vastaajien kotipaikan sijainti Lkm % Etelä-Suomi % Itä-Suomi % Länsi-Suomi % Pohjois-Suomi % Yhteensä % Taulukko 1 16 Rahoitusmuoto, jonka kanssa on ollut tekemisissä Lkm % Vain ESR-rahoitus % Vain EAKR-rahoitus % Kumpikin, sekä EAKR- että ESR-rahoitus % Ei ole ollut tekemisissä kummankaan rahoitusmuodon kanssa 4 1 % Yhteensä % Taulukko 2 Vastaajan edustama organisaatio Lkm % Yritykset % Kunnat % Järjestöt % Oppilaitokset % Yhteensä % Taulukko 3 2. Kysely hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajille Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin EU:n rakennerahastojen kanssa tekemisissä oleville hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajille. Kyselyt lähetettiin TEM:n listaamiin sähköpostisoitteisiin sekä kyseisten organisaatioiden kirjaamoiden kautta. Organisaatiot olivat seuraavat: - TEM - ELY-keskukset - Maakuntien liitot - Tekes - Finnvera - Liikennevirasto - Opetushallitus - STM, OKM, YM ja LVM - Rakennerahasto-ohjelmien seurantakomiteat - Maakuntien yhteistyöryhmät Kyselyyn vastasi 157 hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajaa. Vastaajajoukko heijastelee kohtuullisen hyvin rakennerahastojen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden määrää eri organisaatioissa. Alueellisesti vastaukset jakautuivat tasaisesti eri alueille. Vastaajien jakautuminen organisaatioittain ja rahoitusmuodon suhteen on kuvattu tarkemmin taulukossa 4 ja 5.

17 Vastaajan edustama taho/organisaatio? Lkm % TEM 8 5 % OKM 7 4 % LVM, STM ja YM 5 3 % ELY-keskus % Maakunnan liitto % Tekes, Finnvera, Liikennevirasto tai Opetushallitus 10 7 % Järjestö % Jokin muu 7 5 % Yhteensä % Taulukko 4 17 Rahoitusmuoto jonka kanssa vastaaja on ollut tekemisissä ohjelmakaudella ? Lkm % Vain ESR-toimenpideohjelman % Vain EAKR-toimenpideohjelman % Kummankin toimenpideohjelman eli sekä EAKR:n että ESR:n % Kumpikaan toimenpideohjelma ei ole relevantti työssäni, mutta vastaan kyselyyn muusta näkökulmasta/syystä 13 9 % Yhteensä % Taulukko 5 3. Kysely toimittajille Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 241 toimittajalle, jotka työskentelevät maakuntalehdissä, TV:ssä, radiossa, aikakauslehdissä tai freelancereina. Otokseen valittiin toimittajia kahdella perusteella: 1. Toimittajat, jotka olivat tehneet juttuja EU:n rakennerahastoista 2. Toimittajat, jotka roolinsa perusteella kuuluvat rakennerahastojen mediaviestinnän kannalta ratkaiseviin toimittajiin. Kyselyyn vastasi 10 toimittajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat mediatyypin mukaan: - 6 maakuntalehden tai paikallislehden toimittajaa - 2 valtakunnallisen radion tai TV:n toimittajaa - 2 valtakunnallisen sanomalehden toimittajaa Toimittajille suunnatulla kyselyllä hankittiin ensisijaisesti laadullista tietoa eikä tilastollisesti yleispätevää tietoa. Toimittajien näkemyksiä koskevat tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, eivät absoluuttinen totuus siitä, miten suomalaiset toimittajat kokevat rakennerahastot ja rakennerahastoviestinnän.

18 4. Kysely kansanedustajille Kansanedustajille räätälöity kysely [ks. liite 2d] kohdistettiin hallintovaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille, sillä heidän oletetaan olevan työnsä puolesta tekemisissä EU:n rakennerahastoasioiden kanssa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 36:lle kyseisten valiokuntien jäsenelle. Valiokuntien jäsenten tiedot poimittiin eduskunnan verkkosivuilta. Lisäksi kysely lähetettiin työ- ja elinkeinoministeriössä toimiville ministereille. 18 Kansanedustajille suunnattuun kyselyyn vastasi kuusi kansanedustajaa. Heistä yksi oli Vaasan vaalipiiristä, kaksi Uudenmaan vaalipiiristä ja kaksi Oulun vaalipiiristä. Kaksi oli hallintovaliokunnan jäseniä, kaksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniä. Kaksi edustajaa ilmoitti, ettei ole kummankaan edellä mainitun valiokunnan jäsen Verkkokyselyjen analyysi Verkkokyselyiden tuloksia analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Kysymyksissä, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan rakennerahastoviestintää asteikolla, tulosta tarkasteltiin pääasiassa keskiarvon mukaan. Taustamuuttujien mukaan (muun muassa vastaajan taustaorganisaatio, kotipaikka ja EU:n rakennerahasto, jonka kanssa on ollut tekemisissä) tuloksia raportoitiin, kun se tutkittavan asiayhteyden kannalta katsottiin olennaiseksi. Tuloksia raportoitiin taustamuuttujien mukaan pääasiassa silloin, kun tuloksissa oli selviä eroja eri vastaajaryhmien välillä. Kyselyjen avovastauksia analysoitiin pääasiassa luokittelemalla vastauksia teemojen ja asiakokonaisuuksien mukaan. Kun useat vastaajat mainitsivat saman asian, sille annettiin pääsääntöisesti yksittäiskommenttia suurempi painoarvo raportoinnissa. Avovastausten yksittäiset kommentit raportoitiin, mikäli niiden katsottiin sisältävän tutkittavan asian kannalta erityisen kiinnostavan huomion tai näkemyksen.

19 Kansalaisten käsityksiä mittaava kysely Kansalaisten yleisiä käsityksiä rakennerahastoista mitattiin Taloustutkimus Oy:n tekemällä Omnibus-kyselytutkimuksella. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina kohderyhmänä vuotias väestö, ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Otos muodostettiin ns. lähtöpistemenetelmällä väestötietojärjestelmästä. Tutkimuksessa haastateltiin henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Haastattelut tehtiin Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta noin ± 2,5 prosenttiyksikköä. Vastauksia tarkasteltiin kaikkien Omnibus-kyselyn taustamuuttujien osalta, mutta raportoinnissa pääpaino oli yleisissä tuloksissa sekä maantieteellisten alueiden välisissä eroissa. Muiden taustamuuttujien, kuten koulutustason, sukupuolen tai iän perustella tuloksia on raportoitu vain silloin, kun tuloksissa on merkittäviä eroja. Soveltuvin osin omnibus-kyselyn tuloksia verrattiin vuonna 2005 Taloustutkimuksella teetettyyn omnibus-kyselyyn, jossa myös tutkittiin kansalaisten käsityksiä rakennerahastoista. 3.3 Syvähaastattelut Infor syvähaastatteli EU:n rakennerahastoviestintään liittyen yhteensä 18 henkilöä. Syvähaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta. Haastattelujen teemat olivat suurelta osin samoja kuin verkkokyselyissä. Syvähaastattelujen tarkoituksena oli syventää etenkin verkkokyselyillä, mutta myös muilla tutkimustavoilla saatuja tuloksia. Syvähaastattelut toteutettiin Syvähaastateltavat olivat: - Kaksi toimittajaa: uutistoimittaja suuresta maakuntalehdestä ja uutispäällikkö Ylen alueellisesta toimituksesta - Kymmenen hanketoimijaa: Neljä yrityksen edustajaa, kolme koulutus- tai tutkimusorganisaation edustajaa, kolme yhdistyksen tai järjestön edustajaa. Haastateltavat edustivat kaikkia rakennerahastojen suuralueita. - Kuusi rahoittaja ja tai hallinnointiorganisaatioiden edustajaa: Kaksi TEM:n virkamiestä, yksi OKM:n virkamies, kaksi maakuntaliiton virkamiestä, yksi ELY-keskuksen virkamies. Osa haastateltavista oli rakennerahastojen valtakunnallisen viestintäverkoston jäseniä.

20 3.4 Rakennerahastotapahtumien osallistujapalaute 20 Arviointityössä analysoitiin kahdenlaisia rakennerahastotapahtumia: 1. Tietoiskutilaisuuksia, joita järjestettiin useita ympäri Suomea ja jotka oli tarkoitettu lähinnä rakennerahastojen hanketoimijoille. 2. Rakennerahastopäivät, jotka oli tarkoitettu rakennerahastojen hallinnon henkilöille. Tapahtumia arvioitiin TEM:n keräämän osallistujapalautteen perusteella luokittelemalla vastauksia ryhmiin. Tietoiskutilaisuuksia analysoitiin tarkastelemalla ensin kolmen tietoiskutapahtuman palautteita. Tässä huomattiin, että eri tilaisuuksista annetut palautteet koskivat varsin samoja aiheita ja olivat hyvin samansuuntaisia. Havaittiin, että analysoitavien palautteiden lisääminen ei tuo erityisen paljon uutta tietoa. Tästä syystä loput tietoiskutapahtumien palautteet analysoitiin etsimällä niistä ainoastaan asioita, jotka poikkesivat kolmen ensiksi analysoidun tapahtuman palautteista. Palautteita analysoitaessa havaittiin, että palautteet olivat hyvin samansuuntaisia riippumatta siitä, edustiko palautteen antaja rakennerahastoja hallinnoivia organisaatioita vai rakennerahastotuen potentiaalisia hakijoita. Näin ollen tulokset on raportoitu ilman taustamuuttujia. 3.5 Verkkosivujen tarkastelu EU:n rakennerahastojen viestinnän keskeisiin viestintäkanaviin lukeutuvaa rakennerahastot.fiverkkopalvelua arvioitiin sivuston käyttäjästatistiikan sekä sivustoa koskevien kysely- ja syvähaastatteluvastausten perusteella. Rakennerahasto-sivuston käyttäjästatistiikkaa saatiin TEM:n käyttämän Webalizer - sivustoseurannan ohjelmatyökalun avulla. Seurantatyökalu antoi tiedot sivuston kuukausittaisista tapahtumista. Seurantaväli oli lokakuu 2007 syyskuu Joihinkin verkkosivuja koskeviin tutkimuskysymyksiin ei saatu vastauksia, koska TEM:n käyttämä sivustoseurantatyökalu ei mittaa kaikkia sellaisia asioita, joita suositummat seurantatyökalut mittaavat. Selvittämättä jäivät esimerkiksi, kuinka paljon sivustolla vietetään aikaa, miten tiedonhakijat jakautuvat alueellisesti Suomessa ja millä hakusanoilla rakennerahastotietoa etsitään.

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella Loppuraportin yhteenveto Ilari Hylkilä/Infor Oy

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella Loppuraportin yhteenveto Ilari Hylkilä/Infor Oy EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella 2007 2013 Loppuraportin yhteenveto 23.2.2011 Ilari Hylkilä/Infor Oy Sisältö 1. Arviointiprojektin tavoitteet, tiedonhankinta ja analyysit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Viestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen

Viestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen Viestintä ja tiedotus hankkeessa 1 Viestintäsuunnitelma Monissa hankkeissa on tarpeen tehdä myös erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelma tukee ja konkretisoi hankkeen toteutusta

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM Päivitetyt ohjelmatason viestintäsuunnitelmat 2007-2013 Suunnitelmien päivitys perustui arviointituloksiin Seurantakomiteat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Rakennerahasto-ohjelma ja -viestintä Rakennerahastoviestinnällä tuetaan

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8) 24579

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2016 (9.5.-7.6.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( ) YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT Huhtikuu 2017 (10.4.-9.5.2017) 1 11.5.2017 Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.4.-9.5.2017 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Taustaa OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta nyt on aika profiloida tulokset OSKEn saavutuksiksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Tammikuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 14.6.2012 Leena Lyra, TEM

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 14.6.2012 Leena Lyra, TEM Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 14.6.2012 Leena Lyra, TEM 2012 2013 viestintätoimia MÖHKÄLE tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä Yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2008 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Etelä-Suomen EAKR Maakunnan liittojen alueellinen viestintäsuunnitelma

Etelä-Suomen EAKR Maakunnan liittojen alueellinen viestintäsuunnitelma Etelä-Suomen EAKR Maakunnan liittojen alueellinen viestintäsuunnitelma MYR-käsittelyyn maakunnissa Käsitelty Etelä-Suomen EAKR koordinaatiotyöryhmässä 8.1.2015 Tämä viestintäsuunnitelma on laadittu työ-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Syyskuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Syyskuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Syyskuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8)

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella EAKR-rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Pro Saaristomeren ohjelmakokous 3.12.2013 Virastotalo,Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus / Strategiayksikkö EU-koordinaattori Minna Koivukangas 3.12.2013 1 Ohjelmakaudesta

Lisätiedot