Toimistotalo Ruori, C6 kokoushuone, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta

Transkriptio

1 AIKA :00-15:53 PAIKKA Toimistotalo Ruori, C6 kokoushuone, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 77 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 78 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 79 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta Strategiset linjaukset vuosille Kuntalaisaloite hallintosäännön muuttamisesta 9 82 Valtuuston asialistan hyväksyminen Erityisvastuualuekohtaisen tietoallasratkaisun hankkiminen Eksoten käyttöön 15 HUS:lta 84 Kotiin vietävien palveluiden IoT-alustan hankinta 85 Tiedoksi merkittävät asiat Muut mahdolliset asiat Muutoksenhakuohjeet 21 Puheenjohtaja: Vesterinen Marja-Liisa Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Vesterinen Marja-Liisa Puheenjohtaja Pulli Jarmo 1. varapuheenjohtaja Berg Ari Pöytäkirjan tarkastaja Heltimoinen Ilpo Pöytäkirjan tarkastaja Kauvo Kirsi-Marja Jäsen Kohvakka-Turja Leena Jäsen Niemi Pepi Jäsen Nummela Tuija Jäsen Peltonen Pentti Jäsen Salenius Pentti Jäsen Tanninen Heikki Jäsen Laukkanen Marjatta Varajäsen Poissaolevat Järvenpää Heikki 2. varapuheenjohtaja Martikainen Salla Johdon assistentti Urpalainen Anu Jäsen Lonka Taina Edustaja Muut osallistujat Byckling Leena Savitaipaleen edutaja Karhu Anu Lemin edustaja Liimatainen Irja Ruokolahden edustaja Voipio Iikko Taipalsaaren edustaja Sivu 1/23

2 Hujanen Irma Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Mänttäri Liisa Talousjohtaja Hupli Markku Kuntoutusjohtaja Itkonen Pentti Toimitusjohtaja Siiskonen Keijo Hallintojohtaja Karhula Tuula Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tepponen Merja Kehitysjohtaja Kirmanen Tiina Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Siitonen Arto Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Käsitellyt asiat Pöytäkirja on nähtävillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin internetsivuilla ( pe lähtien. Sivu 2/23

3 77 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Toimitusjohtaja toteaa kokouksen osanottajat, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/23

4 78 Pöytäkirjantarkastajien valinta Toimitusjohtaja päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Ari Bergin ja Ilpo Heltimoisen. Päätös Hyväksyttiin. Sivu 4/23

5 79 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2018 EKS/1140/ /2019 Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Liitteet 1. Saapunut sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2018 Oheismateriaali Toimitusjohtaja Päätös Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :n (Sosiaaliasiamies) 2 momentin 5 kohdan mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 11 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan potilasasiamiehen tehtävänä on toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Eksoten sosiaali- ja potilasasiamies Tuomas Kumpula esittelee kokouksessa liitteenä olevan selvityksensä vuodelta päättää merkitä selvityksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 5/23

6 80 Strategiset linjaukset vuosille EKS/2154/ /2018 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Tiina Kirmanen Kehitysjohtaja Merja Tepponen Kuntoutusjohtaja Markku Hupli Talousjohtaja Liisa Mänttäri Henkilöstöjohtaja Suvi Tolonen Liitteet 1. Strategiset linjaukset Eksotessa luonnos Oheismateriaali Strategia Eksoten voimassa oleva strategia päättyi vuoden 2018 lopussa. Uuden strategian valmistelua on vaikeuttanut epätietoisuus sote- ja maakuntauudistuksen aikatauluista. Eksoten hallitus oli alun perin valmistautunut siihen, että strategian valmistelu olisi kuulunut osittain väliaikaiselle toimielimelle, jonka toimivalta olisi määritelty keväällä 2018 voimaantulevassa laissa. Strategian viimeistely olisi kuulunut maakuntahallitukselle ja hyväksyminen maakuntavaltuustolle, jotka olisivat kokoontuneet vuoden 2019 alussa. Viime keväänä kävi ilmi, ettei sote-uudistuksen suunniteltu aikataulu tule toteutumaan. Samaan aikaan kunnat ryhtyivät valmistautumaan uudistukseen myymällä Eksoten palvelutuotannossa käyttämiä tiloja. Strategian valmistelu käynnistettiin 2018 syksyllä hallituksen seminaarissa ja siitä pidettiin yhteinen hallituksen ja valtuuston seminaari Tilinpäätös Sivu 6/23

7 Toimitusjohtaja Tilinpäätöksessä oli kuvattu, että Eksote suunnittelee talouden tasapainottamistoimenpiteitä alijäämän kattamiseksi kevään 2019 aikana. Toimenpiteet perustuvat merkittävästi strategiaan, jonka valmistelu oli tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä vasta alkuvaiheessa. Tilintarkastaja oli esittänyt, että tilinpäätöksessä tulisi olla tarkempi suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Nyt strategian valmistelun loppuvaiheessa suunnitelma on tarkentunut. Tilinpäätös käsitellään valtuustossa , joten lisäys voidaan sisällyttää tilinpäätökseen hallituksen päätöksellä. Uusi kohta tilinpäätöksen: Talouden tasapainottamistoimenpiteet Eksoten vuoden 2018 tilinpäätös oli ,45 euroa alijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämä huomioiden taseessa oli alijäämää yhteensä ,44. Kun huomioidaan käytettävissä oleva poistoero ,62 euroa, jäi katettavaa alijäämää ,82 euroa. Talousarvio 2019 on suunniteltu ,20 euroa alijäämäiseksi. Alkuvuosi 2019 on toteutunut vähintään talousarvion käyttösuunnitelman mukaisena. Talouden tasapainottamiseksi on vuosille osana kuntayhtymän strategiaa laadittu n. 30,7 milj. euron tasapainottamisohjelma, jota hallitus käsittelee ja valtuusto Tasapainottamisohjelma perustuu rakenteellisiin muutoksiin, joita toteutetaan mm. toimintakyky-, digitalisaatioja työhyvinvointiohjelmissa. Toimenpideohjelman tavoitteena on, että vuoden 2023 lopussa kuntayhtymän taseessa on alijäämää enää käytettävissä olevan poistoeron verran, eli 2,7 milj. euroa. Merkittiin, että pöytäkirjaan liitettiin ja hallituksen kokouksessa käsiteltiin asiakirjasta strategiset linjaukset Eksotessa päivitetty versio, johon oli korjattu epäselviä sanamuotoja ja tehty muutamia tarkennuksia. päättää esittää valtuustolle, että liitteenä olevien strategisten linjausten mukaisesti maakunnallinen palveluverkko pohjautuu 4 sote-keskukseen ja 7 hyvinvointiasemaan. Lisäksi keskussairaalan vanhan osan remontti suunnitellaan toteutettavaksi vaihtoehdon 1 mukaisesti. Liitteessä selostettujen toimintakykyohjelman, digitalisaatio-ohjelman ja työhyvinvointiohjelman avulla tavoitellaan kuvattua kustannusuraa ja alijäämien kattamista vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi hallitus päättää lisätä vuoden 2018 toimintakertomukseen edellä kuvatun kappaleen Talouden tasapainottamistoimenpiteet. Sivu 7/23

8 Päätös Hyväksyttiin. Sivu 8/23

9 81 Kuntalaisaloite hallintosäännön muuttamisesta EKS/80/ /2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Hallintojohtaja Keijo Siiskonen Liitteet 1. Saapunut aloite 2. Hallintosääntöluonnos alkaen 1.0 Oheismateriaali Lasse Kähärä on tehnyt päivätyn Eksoten hallintosäännön 91 :n tarkoittaman aloitteen Eksoten hallintosäännön virheiden korjaamiseksi ja päivittämiseksi. Aloite on esityslistan liitteenä. Jaostot Aloitteessa on ehdotettu, että hallintosäännön 7 :n (Henkilöstöjaosto) 8 momentti, jossa on säädetty mahdollisuudesta perustaa muita jaostoja, erottamista omaksi pykäläkseen. Ehdotus selkeyttää hallintosäännön rakennetta ja on perusteltu. Ehdotettuun uuteen pykälään on syytä ottaa vastaavat perussäännökset kuin muita jaostoja koskevissa pykälissä, kuten jaoston jäsenten määrästä, päätösvaltaisuudesta sekä puheenjohtajien ja sihteerin valinnasta. Hallintosäännön 7 :n 8 momentti ehdotetaan poistettavaksi ja hallintosääntöön lisättäväksi uusi pykälä seuraavasti: 8 Muu mahdolliset jaostot Sivu 9/23

10 Pöydällepanoehdotus voi halutessaan perustaa myös muita jaostoja. Perustaessaan muun jaoston hallituksen tulee samalla päättää jaoston tehtävistä ja jaoston esittelijästä. Muussa jaostossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. nimeää jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jaoston sihteerinä ja sihteerin sijaisena toimii jaoston määräämä viranhaltija. Jaosto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään 5 jäsentä. Jaosto voi saattaa asian, joka sillä on hallituksen päätöksen mukaisesti oikeus ratkaista, hallituksen käsiteltäväksi. Aloitteessa on ehdotettu, että hallintosäännön 63 :n 2 momentti, jossa on säädetty ensimmäisen kerran valtuustossa esiteltävän asian, joka ei ole ollut kokouskutsun yhteydessä toimitetulla esityslistalla, pöydällepanosta. Perusteluksi on esitetty, että kyseistä 2 momenttia ei ole Kuntaliiton kunnille laatimassa mallihallintosäännössä. Kuntaliiton päivätyssä Kunnan hallintosääntö nimisessä Kuntaliiton julkaisussa edellä kuvattua 2 momenttia vastaava säännös on kuitenkin edelleen mallihallintosäännön 102 :n toisena momenttina, joka on sisällöltään samanlainen kuin Eksoten voimassa olevan hallintosäännön 63 :n (Pöydällepanoehdotus) 2 momentti. Normaalisti esityslistalla olleen asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 63 :n 2 momentti sääntelee tilannetta, jossa asia esitetään ensimmäisen kerran valtuuston kokouksessa ilman, että sitä olisi mainittu esityslistalla. Vaikuttaisi edelleen olevan perusteltua, että pöydällepanosta olisi mahdollista päättää pienemmällä äänimäärällä eli pöydällepano edellyttäisi vähintään neljäsosaa läsnä olevista valtuutetuista. Ehdotukset Nykyisen hallintosäännön 64 :n (Ehdotukset) mukaan äänestystilanteissa pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Tähän on ehdotettu lisättäväksi maininta ryhmäpuheenvuorossa tehdyn toivomusponnen ottamisesta äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Sivu 10/23

11 Ehdotus tarkentaa hallintosääntöä toivomusponnen osalta, mutta säännös olisi perusteltua ottaa osaksi hallintosäännön 67 :ää (Toivomusponsi), jossa on säädetty toivomusponnen käsittelystä. Toivomusponsi Aloitteessa on ehdotettu toivomusponnen muuttamista toimenpidealoitteeksi Kuntaliiton mallihallintosäännön mukaisesti. Toivomusponnella/toimenpidealoitteella voidaan esimerkiksi ohjata valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa tai esittää kunnanhallitukselle pyyntö selvittää tai valmistella jokin asia valtuuston päätettäväksi. Toivomusponnen muuttaminen toimenpidealoitteeksi on perusteltua. Tässä yhteydessä on myös perusteltua säätää siitä, että ryhmäpuheenvuorossa tehty toimenpidealoite täytyy ottaa äänestettäväksi vaikka sitä ei olisi kannatettu. Tällä perusteella nykyistä hallintosäännön 67 :ää ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: Virheelliset viittaukset 67 Toimenpidealoite Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä hallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Toimenpidealoitetta, jota ei ole kannatettu, ei oteta äänestettäväksi. Ryhmäpuheenvuorossa tehty toimenpidealoite otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Aloitteessa on ehdotettu 88 :ssä (Kunnanhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät) ja 89 :ssä (Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät) olevien virheellisten kuntaan ja kunnanhallitukseen kohdistuvien viittausten korjaamista. Hallintosäännön pykälät on otettu suoraan kuntalaista, jonka mukaan kyseisiä pykäliä sovelletaan myös kuntayhtymään. Koska kyseessä on kuitenkin kuntayhtymän hallintosääntö, niin ehdotus on perusteltu ja kyseiset viittauksen on perusteltua korjata. Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus Sivu 11/23

12 Aloitteen lisäksi olisi perusteltua selkeyttää nimenkirjoitusoikeutta koskevan hallintosäännön pykälää suhteessa hankintoihin. Nykyisen hallintosäännön 91 :n (Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen) mukaan: Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja yhdessä toimitusjohtajan kanssa tai toimitusjohtaja yhdessä asian valmistelijan kanssa. voi päättää muista viran- ja toimenhaltijoista, joilla on kuntayhtymän puolesta oikeus allekirjoittaa sopimuksia ja muita asiakirjoja. Kuntayhtymälle tulevia haasteita ja tiedoksiantoja hallituksen puolesta ottaa vastaan puheenjohtajan ohella toimitusjohtaja ja hallituksen määräämä muu viranhaltija. Hankinnan kuuluessa hallituksen toimivaltaan hallitus tyypillisesti valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset. Eksote solmii käytännössä merkittävän määrän sopimuksia, jotka jäävät alle hallituksen hankintavaltuuksien. Eksote on tulkinnut toimivallan päättää hankinnasta sisältävän esimerkiksi toimitusjohtajalle myös oikeuden allekirjoittaa hankintaa koskevat sopimukset ja muuta asiakirjat. Eksoten sopimuskumppanit tulkitsevat tilannetta vaihtelevasti. Osa katsoo toimitusjohtajalla olevan osakeyhtiölain tyyppinen yleistoimivalta sopimusten allekirjoittamiseen, vaikka Eksote ei ole olekaan kuntayhtymä. Osa sopimuskumppaneista taas vaatii hallintosäännön mukaisesti allekirjoitetun sopimuksen hyvinkin pienissä hankinnoissa. Eksoten hallitus päätti , että: - toimitusjohtajalla on oikeus päättää palveluhankinnoista, joiden arvo ei ylitä euroa; - toimitusjohtajalla on oikeus päättää muista hankinnoista, joiden arvo ei ylitä euroa; ja - toimitusjohtajalla on oikeus päättää edellä määritellyt arvot ylittävistä hankinnoista silloin kun hallitus on hyväksynyt hankinnan valintaperusteet, ellei hallitus ole valintaperusteita hyväksyessään pidättänyt itsellään oikeutta päättää hankinnasta. Toimitusjohtaja on delegoinut hankintavaltuuksiaan eri organisaatiotasolla toimiville viranhaltijoille. Vastaavasti heillä olisi perusteltua olla hankintavaltuuksien mukainen nimenkirjoitusoikeus. Sivu 12/23

13 Toimitusjohtaja Päätös Edellä kuvatuilla perusteilla nykyisen hallintosäännön 90 :ään (Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen) olisi perusteltua lisätä hankintoihin liittyvää uusi toinen momentti: Voimaantulo Toimitusjohtaja voi allekirjoittaa hankintavaltuuksiensa rajoissa tekemiinsä hankintoihin liittyvät sopimukset ja muut asiakirjat. Sama oikeus on niillä viranhaltijoilla ja työntekijöillä, joille toimitusjohtaja on delegoinut hankintavaltuuksia. Esityslistan liitteenä on hallintosääntöluonnos, josta on yliviivattu poistettavaksi esitettävä hallintosäännön 7 :n 8 momentti. Muutokset ja lisäykset on merkitty punaisella ja pykälänumerointi on korjattu lisätyn 8 :n mukaiseksi. Hallintosäännössä on määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämiseen, päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn sekä valtuuston toimintaan liittyvistä asioista. Hallintosääntö on keskeinen asiakirja ja vaikka muutokset ovat määrällisesti pieniä, niin niiden merkintä yksiselitteisesti hallintosääntöön on hankalaa. Kokonaan uuden hallintosäännön hyväksyntä on selkeyden vuoksi perusteltua. Hallintosäännön esitetään tulevan voimaan päättää esittää liitteenä olevan hallintosääntöluonnoksen valtuustolle hyväksyttäväksi edellä kuvatuin perustein. Hyväksyttiin. Sivu 13/23

14 82 Valtuuston asialistan hyväksyminen Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Hallintojohtaja Keijo Siiskonen Liitteet Oheismateriaali Toimitusjohtaja Päätös Etelä-Karjalan sosiaali- n seuraava valtuuston kokous pidetään keskiviikkona Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Strategiset linjaukset vuosille Kuntalaisaloite hallintosäännön muuttamisesta 7. Tiedoksi merkittävät asiat päättää hyväksyä valtuuston kokouksen asialistan. Hyväksyttiin. Sivu 14/23

15 83 Erityisvastuualuekohtaisen tietoallasratkaisun hankkiminen Eksoten käyttöön HUS:lta EKS/911/ /2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Tietohallintojohtaja Toni Suihko Liitteet Oheismateriaali Tausta Etelä-karjalan sosiaali- ( Eksote ) on jo vuodesta 2013 lähtien kehittänyt integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin soveltuvaa tietojohtamisen mallia ( TIJO ), jota voidaan käyttää niin raportoinnin kuin analytiikan tarpeisiin (esimerkiksi valtakunnallisten sote-tietopakettien toteuttamiseen). Tietojohtamisen mallin tietosisältöjä käytetään myös tietopohjaisten keinoälyratkaisuiden kehittämiseen esimerkiksi paljon palveluita käyttävien asiakkaiden preventiivisemmän palvelutuotannon mahdollistamiseksi. Nykyinen tietojohtamisen mallin ratkaisu perustuu perinteiseen tietokantapohjaiseen tietovarastoon. Tämän teknologian rajat ovat tulleet vastaan suorituskyvyn osalta eikä vaativia ennakoivan analytiikan tai keinoälyn ratkaisuita kyetä rakentamaan enää olemassa olevan tietovarastoteknologian päälle. Maakunta- ja sote-uudistukseen (onpa järjestymisen muoto mikä hyvänsä) liittyen Etelä- Karjalassa on tehty linjaus, että maakunnan tietojohtamiseen liittyvät ratkaisut tulevat perustumaan Eksoten käytössä oleviin teknologioihin. Mahdollisesti tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksissa, tuleva toimija tarvitsee uudistuneen teknologiapohjan selvitäkseen tulevaisuuden tietotuotannolle asetettavista haasteista. Sivu 15/23

16 Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri ( HUS ) on rakentanut vuosien aikana kokonaisvaltaisen tietoallasratkaisun Sitran aloittaman Isaacus-hankkeen puitteissa. Hankkeen laajuus oli useita miljoonia euroja. Tietoallas on rakennettu niin, että ratkaisua on laajennettavissa myös muiden organisaatioiden käyttöön. Aalto-yliopisto arvioi toteutetun tietoallasratkaisun soveltuvuutta tutkimuskäytön ja kehittämisen näkökulmasta. Arvion lopputulos oli positiivinen. HYKS erityisvastuualueella ( erva ) haetaan aktiivisesti erilaisia yhteistyökohteita tietotekniikan ja kehittämisen alueella. HUS on tällä hetkellä ainut sote-toimija Etelä-Suomen erva-alueella, jolla on käytössään tulevaisuuden tietoallaspohjainen ratkaisu tiedonhallintaan. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä ( PHHYKY ), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä ( KymSote ) ja Eksotella on kaikilla tarve kehittää tietoallaspohjaisia ratkaisuita. Eksote lisäksi sekä PHHYKY että KymSote ovat osoittaneet kiinnostuksen yhteistyöhön HUS:n kanssa yhteisen tietoallasratkaisun käyttöön saamiseksi. Periaatteellinen kannanotto yhteiseen ratkaisuun menemisestä tehtiin alueiden kesken järjestetyssä Erva-ICT-ryhmän kokouksessa. Asiakokonaisuuden todettiin olevan sellainen, joka tulisi ottaa osaksi erva-alueen yhteistyösopimusta, joka perustuu olemassa olevan lainsäädännön vaatimuksiin erityisvastuualueella tapahtuvasta yhteistyöstä. Yhteistyön myötä tulevaisuuden mahdollisissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa olisi mahdollista ottaa Etelä-Suomen maakuntien alueella käyttöön yhteinen ratkaisukokonaisuus. Valtiohallinnon yleisenä tavoitteena on kehittää ja keskittää tietoallasratkaisuiden määrää ja sisältöä Suomessa. Tämä tavoite kytkeytyi myös esillä olleeseen maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteisiin. Viimeisimmän maakuntauudistuksen kariutumisesta huolimatta valtiohallinnon tavoitteena on kehittää tiedolla johtamista ja edelleen kannustaa nykyisiä kuntatoimijoita yhteisten ratkaisuiden toteuttamiseen. Hankinnan kohde ja tavoitteet Eksote tavoitteena on saada käyttöönsä mahdollisimman kustannustehokkaasti käyttöönsä valmis tietoallasratkaisu niin että ratkaisu tukee yhteistyötä Eksote ja muiden soteorganisaatioiden välillä tiedolla johtamisen ja keinoälyn alueilla. Hankittavan ratkaisun tulee kyetä toimimaan myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakenteen ratkaisuna. Yhteisen tietoallasratkaisun pohjalta Etelä-Suomen erityisvastuualueen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntatoimijat kykenevät rakentamaan yhteisen arkkitehtuurin kansallisesti vaadittavien raporttien ja tietosisältöjen toimittamisen valtiohallinnon vaatimiin kansallisiin palveluihin ja kansallisille toimijoille. Tämä yksinkertaistaa kokonaisarkkitehtuuria ja vastaavasti helpottaa valtiohallinnon työmäärää. Yhteinen tietoallasratkaisu helpottaa myös mahdollisessa siirtymässä valtakunnallisiin ratkaisuihin myöhemmin tulevaisuudessa. Sivu 16/23

17 Eksote tietojohtamisen ja kehittämisen resurssien ollessa varsin rajatut, tietoallasratkaisun hankkiminen on järkevintä tehdä kokonaisvaltaisena palveluna yhteistoiminnassa muiden olemassa olevien organisaatioiden kanssa, jolloin ylläpito- ja kehittämiskustannuksia saadaan jaettua eri toimijoiden välillä. Olemassa olevan ratkaisun käyttöönottoon liittyvät perustamiskustannukset ovat myös merkittävästi alhaisemmat kuin täysin uuden ratkaisun käyttöönotto. Ottamalla käyttöön jo olemassa oleva ratkaisu, tulee käyttöönotto aika olemaan nopeampi ja olemassa olevia integraatioita voidaan hyödyntää suoraan sellaisenaan ja näin vähentää kolmansille osapuolille kohdentuvia integraatiokustannuksia. Vaikka haetaan yhteistä ratkaisua, tulee Eksoten ja muiden yhteishankinnassa olevien toimijoiden kyetä käyttämään tietoallasratkaisua toisistaan riippumattomasti, olemassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Eksoten tulee kyetä kehittämään tietojohtamistaan oman strategiansa mukaisesti, riippumatta muista osapuolista. Hankinta HUS tarjoaa Etelä-Suomen erityisvastuualueen organisaatioille, myös Eksotelle, omassa käytössään olevaa tietoallasratkaisua. Hankinta tehdään osana nykyisen erityisvastuualueen yhteistyösopimusta. HUS tarjoaa ratkaisuaan sovellusvuokraperiaatteella, jolloin vuosittaiseen hankintahintaan kuuluu tekniset palvelinlisenssit, ohjelmistolisenssit ja perusylläpitotyö. Hankinta tehdään niin, että Eksotelle käyttöönotettava ratkaisu toimii tarvittaessa suoraan mahdollisesti tulevan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakenteen tarpeisiin. Perustuen siihen, että HUS:n ratkaisu tulisi toimimaan vastaavalla tavalla Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakenteen tietoallasratkaisuna. Yhteisen tietoallasratkaisun vuosittainen kustannusvaikutus Eksotelle on väestöpohjaiseen tutkimusmääriin perustuen noin euroa vuodessa (tarkentuu toteutuksen yhteydessä). Eksoten vuoden 2019 talousarvion investointiosuuteen (capex) on varattu tietoallasratkaisun uudistamiseen euroa. Vuoden 2019 taloussuunnitelman teon yhteydessä ei ollut tiedossa minkä tyyppisellä ratkaisulla ja hankintamallilla tietoallasteknologia tullaan hankkimaan. HUS:n kautta tuleva hankinta ei kohdistu investointimenoihin vaan käyttötalousmenoihin (opex). Eksoten vuoden 2019 talousarvion käyttötalousosuudessa ei ole varauduttu tähän hankintaan rahojen ollessa investointimomentilla. Tuloslaskelmassa tietoallashankinnan tekeminen käyttötalousmenoista näkyy vuoden 2019 osalta käyttötalousmenojen ylityksenä. Vastaavasti hankinnan poisjääminen investointimomentilla näkyy tuloslaskelmassa kolmen (3) vuoden poistoajalla vuosien aikana euron vuosittaisena poistomenojen alenemisena. Sivu 17/23

18 Toimitusjohtaja Päätös Vuoden 2020 osalta tietoaltaan sovellusvuokrauksen käyttömenot huomioidaan vuoden 2019 budjetointikierroksella. päättää; -hankkia tietoallasratkaisun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä sovelluspalveluhankintana noin euron vuosihintaan, ja -valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintaan ja yhteistyöhön liittyvät sopimusasiakirjat. Hyväksyttiin. Sivu 18/23

19 85 Tiedoksi merkittävät asiat EKS/1293/ /2019 Eksote kuntayhtymän perussopimuksen päivittämistyön ja talouden tasapainotussuunnitelman valmistelun käynnistäminen EKS/1295/ /2019 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Liitteet 1. Viranhaltijapäätökset Oheismateriaali 1. Eksote kuntayhtymän perussopimuksen päivittämistyön ja talouden tasapainotussuunnitelman valmistelun käynnistäminen 2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 3. Pöytäkirjanote Rautjärven kunnanhallituksen kokouksesta Toimitusjohtaja Päätös merkitsee asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 19/23

20 86 Muut mahdolliset asiat Päätös Ei ollut. Sivu 20/23

21 87 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai perusteet täytäntöönpanoa. Pykälät 77-82, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom:ssa tarkoitettu kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 83 Hallintolainkäyttölain 13 ja 15 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. vaatimusoi- keus, oikaisu- Pykälät 83 vaatimus- viranomainen Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen ja ja aika jäsenkunta. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, ja osoite: Etelä-Karjalan sosiaali- n hallitus Valto Käkelän katu Lappeenranta Puhelin: , Sähköposti: kirjaamo@eksote.fi Telekopio: Kirjaamon aukioloaika: 9-12 ja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkunnan ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi - päätös, johon haetaan muutosta - muutosvaatimukset perusteineen Sivu 21/23

22 - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava yllä olevaan osoitteeseen viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä klo 15. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikausvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköisesti tai telekopiona siten, että se on kirjaamon käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä kello 15. VALITUSOSOITUS Valitusoikeus Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) sekä kunnan jäsen ja kuntayhtymän jäsenkunta. Valitusviranomainen ja va- Valitusviranomainen ja osoite: litusaika Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 (Minna Canthin katu 64) Kuopio Puhelin: (vaihde), asiakaspalvelu Telekopio: Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Asiakaspalvelu on avoinna Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi, ei oteta lukuun. Jäsenkunnan ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja siten kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Sivu 22/23

23 Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjelmän toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa myös sähköisesti tai telekopiona siten, että se on hallinto-oikeuden käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä kello Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoitepykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä hallinto-oikeudessa mm. sosiaaliasioita, julkisoikeudellista palvelussuhdetta ja julkisia maksuja koskevissa asioissa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus, josta ilmenee määräajan laskemisen alkamisajankohta, liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Sivu 23/23