YRITYS-SUOMI 1 (8) Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus. Keski-Suomi KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSRAHOITUSLIN.

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus YRITYS-SUMI 1 (8) Keski-Suomi KESKI-SUMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSRAHITUSLIN.JAUKSET 2013 Vuoden 2007 alusta alkanut EU-ohjelmakausi on päättymässä vuonna 2014 ja rahoituspäätöksiä voidaan tehdä saakka. Keski-Suomi kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Länsi-Suomen alueen ohjelmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Rahoitus ta suunnataan yritystoimintaa ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, joiden tavoitteena on yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen. Haki jan tulee varmistaa että hakemuksessa on jo hakuvaiheessa riittävät suunnitelmat ja luvat valmiina etenkin investointihankkeissa (mm. rakennus- ja mahdolljset ympäristöluvat). ELY-keskuksen yritysrahoituksen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus alu een kehittymiseen, työllisyyteen, yritysten kilpailukykyyn, uuden teknologian ja palvelukonseptien käyttöönottoon sekä maaseudun eljnvoimaisuuteen. Tietoa yritysrahoituksen tukimuodoista ja myöntämisperusteista on luettavissa internetissä osoitteessa Yritysrahoitus on harkinnanvaraista avustusta. Näillä rahoituslinjauksilla tarkennetaan yleisimpiin rahoituskohteisiin liittyviä tulkintoja. Tuen myöntämisen perusteena on aina kustakin hankkeesta erikseen tehtävä yritys- ja hankearviointi. Tuen myöntämisessä huomioidaan muun muassa tuen vaikutus yrityksen liiketoiminnan kannalla vuuteen ja yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyyn sekä alan kilpailutilanteeseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa arvovaikutuksia. Rahoitusta suunnataan ensisijaisesti laadullisesti korkeatasoisiin ja vaikuttavuudeltaan esimer kiksi työllisyyden, liikevaihdon tai viennin kasvun kannalta merkittäviin hankkeisiin. Rahoituksen suuntaamisen keskeisiä tavoitteita Uuden yritystoiminnan syntyminen Uusien tuotteiden, palveluiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen Tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto Pk-yritysten välisen yhteistoiminnan edistäminen Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen Yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yh teistoiminnan edistäminen Rahoitusta myönnettäessä sovelletaan pk-yrityksillä alueellisia tukitasoja ja maksimitukitasoja voi daan pk- yrityksillä käyttää erityisistä perusteista (mm. rakennemuutosseutukunnat). Mikroyritys ten hankkeissa sovelletaan alueellisia maksimitukitasoja rahoituslähteestä riippumatta. Koulutushankkeet rahoitetaan pääsääntöisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella. Näitä rahoituslinjauksia sovelletaan vuonna 2013 tehtäviin päätöksiin. Hyväksytty E-vastuualueen ohjausryhmässä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Puh Cygnaeuksenkatu 1 PL Jyväskylä Jyväskylä

2 2(8) YRITYKSEN KEHITTAMISAVUSTU (Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi) Kehittämisavustusta voidaan myöntää yritysten investointeihin, kehittämiseen ja kansainvälistymi seen. Kehittämisavustus suunnataan erityisesti uudistumis- ja kasvuhakuisille tai aloittamisvai heessa oleville sekä uusia kehittyviä toimialoja edustaville mikro- ja pk-yrityksille. Hankkeiden toteutusaika päättyy Kehittämisavustus investointeihin Rakennushankkeet Rakentamiseen kohdistuvaa tukea voidaan myöntää hakijayritysten omaan käyttöön tulevien rakennusten kustannuksiin silloin kun hanke edistää esim. tuotantotoiminnan tehostamista, teknologiantason nostoa, uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien käyttöönottoa tai kun hankkeen tuloksena syntyy yritykseen merkittäviä työllisyysvai kutuksia. Pk-yrityksille myönnetään tukea pääsääntöisesti uusien tuotantotilojen rakentamiseen toimintaa käynnistettäessä tai merkittävästi laajennettaessa. Tukea ei myönnetä ulkopuolisille vuokrattavien toimitilojen rakentamiseen. Edellisestä poiketen kunnan tai kuntaenemmistöisen yhtiön rakentamia yrityksille vuokrattavia toimitiloja voidaan tukea. Kuntahallien rahoittamisessa päätökset perus tuvat niihin sijoittuvien yritysten hankearviointiin. Yksityisen kiinteistöyhtiön osalta tu lee yhtiön omistusrakenteen olla vastaava kuin ko. tiloihin sijoittuvan yrityksen. Koneet, laitteet ja kalusto Kone- ja laiteinvestointien tukemisessa pääpaino on uusissa koneissa ja laitteissa. Korvausinvestointeja ei tueta. Käytettyjä koneita ja laitteita voidaan poikkeuksellisesti tukea mikroyritysten hankkeis sa. Pienyritysten (< 50 htv) hankkeissa voidaan erityisistä syistä tukea käytettyjä ko neita ja laitteita, mikäli on kyse aloittavasta yrityksestä. Kun hankkeessa on kyse käytetystä koneesta tai laitteesta, tulee sen vastata teknisiltä ominaisuuksiltaan voimassa olevia standardeja ja hankittavan koneen käyttöikä on in vestoinnin tavoitteisiin nähden riittävä. Hankintameno ei ole avustuskelpoinen, mikäli käytettyyn koneeseen tai laitteeseen on viiden edellisen vuoden aikana myönnetty julkista tukea. Aineettomat investoinnit Aineettomiksi investoinneiksi luetaan mm. ohjelmistolisenssit, käyttöoikeudet ja paten tit. hjelmistojen versiopäivitykset katsotaan korvausinvestoinneiksi, joita ei pääsään töisesti rahoiteta. Muu kehittäminen Avustusta voidaan myöntää kansainvälistymisen edistämiseen, tuotteiden-ja tuotan tomenetelmien sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

3 3(8) Avustus ei voi kohdistua hakijayrityksen tai toimialan tavanomaiseen kehittämistyöhön eikä tilaustyönä tehtävien yksittäisten erikoistuotteiden kehittämiseen. Tuettavan hankkeen tulee olla erillinen ja vaikutuksiltaan merkittävä kehittämishanke. Avustus aloittavalle tai laajentavalle pienelle yritykselle palkkamenoihin Avustusta myönnetään pääsääntöisesti vain pienelle innovatiiviselle ja kasvuhakuisel le yritykselle. Yrityksen edellytetään olevan alkava tai nopeasti laajeneva ja kehittyvä pienyritys, joka on toiminut enintään muutaman vuoden. Yrityksellä tulee olla uusi, merkittävä tekninen- tai palveluinnovaatio jonka liiketoiminnalla arvioidaan olevan hy vät kasvumahdollisuudet tai potentiaalia kansainvälisille markkinoille. Yrittäjällä tulee olla riittävä osaaminen. Palkkakustannuksiksi voidaan hyväksyä aloit tavan yrittäjän ja yritykseen palkattavien uusien työntekijöiden osalta kohtuullinen palkka enintään asti. Asiantuntija- ja muiden palveluiden ostoon ja vuokra kustannuksiin voidaan myöntää tukea enintään asti. UUT TUKIMU000T TEM Ene rgiatu ki Energiatukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille investointeihin, joilla edistetään kotimaisen, uusiutuvan energian tuottamista ja käyttöä (mm. puu, pelletti, tuulivoima, aurinko, peltobiomassat, biokaasu, maalämpö). Tukea voidaan myöntää myös ener gian säästöön liittyviin selvityksiin. Kuljetustuki Kuljetustukea voidaan maksaa 1 tukialueella (Saarijärvi-Viitasaari) pk-yritysten jalos tamien tuotteiden Suomessa tapahtuvaan kuljetukseen. Tuki myönnetään sille, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Kuljetustukea haetaan kultakin puo livuotiskaudelta ( ja ) erikseen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa puolivuotiskauden päättymisestä. Tuki on voimassa asti. MAASEUDUN MIKRYRITYSTEN RAHITUS (Valtioneuvoston asetus maaseudun rit stoiminnan tukemisesta) Rahoitusta voi hakea maaseudulla toimiva mikroyritys investointeihin, kehittämiseen, toiminnan laajentamiseen ja ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaukseen. Mikroyrityksessä on alle 10 vuosityöpaikkaa ja liikevaihto tai tase on alle 2 miljoonaa euroa ja se täyttää omistukselliset riippumattomuusvaatimukset. Rahoitus koskee koko Keski-Suomea lukuun ottamatta Jyväskylän kaupungin niin sa nottua asemakaava-aluetta, Palokkaa ja Vaajakoskea. Maatila voi hakea rahoitusta toiminnan monipuolistamiseen maatalouden ulkopuolelle. Tuen kohteena voi olla esimerkiksi puun jatkojalostus, metallityöt, lämpöyrittäjyys ja energiapuun korjuu. Lisäksi on mahdollista rahoittaa elintarvikkeiden ensiasteen jatko jalostusyrityksiä. Tuen hakija voi työllistää enintään 250 henkilöä. Yrityksen sijaintipai kaila ei ole rajoitusta. Hankkeen on merkittävä sekä yrityksen että ympäröivän seudun kannalta. Sen tulee luoda uusia palveluja tai pysyviä työmahdollisuuksia alueelle, kasvattaa yrityksen lii-

4 4(8) kevaihtoa, tehostaa yrityksen tuotantoa, parantaa yrityksen teknologian tasoa. Lisäksi tarkastellaan mm. yrittäjän ammattitaitoa, yritystoiminnan kannaifavuutta sekä alan kilpailutilannetta. Toimintaryhmät käyttävät yritysrahoituksensa kohdentamisessa samoja alueellisia va lintakriteereitä kuin ELY-keskus. Toimintaryhmien yritysrahoituksen pääpaino on aika vissa ja pienissä mikroyrityksissä esimerkiksi palvelusektorilla. Toimintaryhmät käyttä vät omia aluerajauksiaan kaupunkimaisten alueiden osalta. Maaseutuohjelmasta rahoitettuien hankkeiden toteutusaika päättyy ~ Asiantuntijapalveluyritykset Asiantuntijapalveluyritysten (mm. lflkkeenjohto, markkinointi) hankkeilla tulee olla mer kittävä, toimialan tavanomaisia palvelumalleja uudistava vaikutus tai kansainvälistymi seen tähtäävä tavoite. Matkailuyritykset Matkailurahoituksen painopiste on alueen tai matkailukeskuksen palvelutuotannon monipuolistamisessa ja laadun parantamisessa. Aloittavien yrittäjien hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota alan kilpailutilantee seen ja mahdollisuuteen aikaansaada riittävä yrityskoko- ja asiakasvolyymi. Matkai luyritysten rahoitus edellyttää hakijalta ammattimaista yritystoimintaa. Maaseutumatkailuksi katsottava loma-asuntojen vuokraustoiminta edellyttää vähin tään tavoitteeksi asetettua kolmea loma-asuntoa. Niiden toteuttaminen tulee olla mahdollista sellaisella aikajänteellä, että yrityksen elinkelpoisuus voidaan todentaa. Käyttöasteella ja muilla matkailijoita palvelevilla tuotteilla on olennainen merkitys han ketta arvioitaessa. Matkailukeskusten lomaosaketyyppistä tai pitkäaikaiseen vuokrauskäyttöön tarkoitet tua rakentamista ei tueta. Hevosyrittäjyys 1-levostaloutta voidaan rahoittaa silloin kun on kyse ammattimaisesta yritystoiminnasta ja rahoittaminen ei vääristä kilpailua kyseisellä toimialalla tai alueella. Hevospaikkojen määrällä, tarjottavan palvelun sisällöllä ja palvelusta saatavalla hinnalla sekä muulla mahdollisella hevostalouteen lflttyvällä yritystoiminnalla tulee olla olennainen merkitys hanketta arvioitaessa. Käytännössä edellytetään pääsääntöisesti vähintään kahdek saa hevospaikkaa. Urakointipalvelut Urakointiin liittyviä hankkeita rahoitetaan vain niissä tapauksissa, joissa sen rahoitta minen ei vääristä kilpailua kyseisellä toimialalla tai alueella. Tuen kohteena voi olla hankkeet, joilla luodaan uusia ansaintamahdollisuuksia ja monipuolistetaan alueen palvelutuotantoa.

5 5(8) Maatalouskoneilla tehtävä koneurakointi Bi oe ne rg 1 a Pääsääntöisesti maatalouteen liittyvän toiminnan ja ns. yhteiskoneiden (mm. sadon korjuukoneiden) rahoituksesta on säädetty maatalouden rakennetukilaissa (1 476/2007). Sen 5 :ssä on määritelty kuka voi olla tuen saaja ns. yhteiskoneissa. Tukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle, joka elinkeinonaan harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatilalla maataloutta (maatalo usyrittäjä). Lisäksi tukea voidaan myöntää yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka osakkaista tai jäsenistä enemmän kuin puolet on luonnollisia henkilöitä ja jonka tarkoi tuksena on edistää yhteistoimintaa osakkaiden tai jäsenten harjoittamassa maatalou den tuotantotoiminnassa (maatalousyrittäjien yhteenhittymä). Maatilojen yhteisomistuksessa oleviin tai maatilatalouffa harjoittaville yrityksille sadon korjuuseen tarkoitettuihin ns. yhteiskoneisun ei maaseutuohjelman yritystukea voida em. valtioneuvoston asetuksen (632/2007. Muut ja 2010) mukaan myöntää. Maaseutuohjelman mukaisen yritystuen kautta voidaan rahoittaa maatalouskoneilla tehtävää urakointia seuraavissa tapauksissa: Hakija on urakointia harjoittava mikroyritys joka ei itse harjoita maataloutta mutta myy urakointipalveluita omana toimintana alu een viljelijöille. Hankittavat koneet- ja laitteet ovat uusia Kotimaisen energian korjuuseen ja tuotantoon liittyvien hankkeiden tukitasoissa sovel letaan myös maaseutuohjelmassa mikroyrityksillä vastaavia energiatuen tukitasoja. Hyvinvointi-, hoiva- ja kotipalvelut Rahoitusta voidaan myöntää yrityksen palvelutuotannon kehittämiseen INttyviin hank keisiin. Investoituen kohteena voi olla pääsääntöisesti vain alan merkittävät erityisko ne- ja laiteinvestoinnit. KHnteistöjen hankkimista, rakentamista ja kunnostamista ei pääsääntöisesti tueta valtakunnallisen toimialalinjauksen mukaisesti. Huoltamo- ja liikenneasemat Kyseisen toimialan hankkeet on pääsääntöisesti linjattu pois ELY- keskuksen rahoi tuksen piiristä johtuen siitä että toimialalla on merkittävää kilpailua eikä rahoituksen myöntäminen ole siten perusteltua. Toimialan hankkeet ovat luonteeltaan vähittäis kaupan toimialaan kuuluvia eikä niitä siten lueta varsinaisiksi matkailuinvestoinneiksi. Rahoituksen ulkopuolelle jääviä kustannuksia ovat esimerkiksi yrityksen tavanomaiset korvausinvestoinnit yrityksen omaan käyttöön tulevat varasto- ja korjaustilat autot, traktorit, metsätraktorit, monitoimikoneet, vetokoneet energiaturpeen tuotantoon liittyvät hankkeet maanrakennukseen soveltuvat koneet ja laitteet, esim. kaivurit toisen yrityksen liiketoiminnan, osakkeiden tai osuuksien hankinta tai muu omista janvaihdoksen rahoittaminen hoivapalvelut, jos ulkoistetaan kunnan peruspalvelutuotantoa kflnteistön tai maapohjan hankintaa ei pääsääntöisesti tueta tukku- ja vähittäiskauppaan liittyvät hankkeet

6 6(8) kalustoon hyväksytään yritystoiminnan kannalta vain olennaiset hankinnat. Alle kol me vuotta yritystoiminnassa kestävät (esim. perus atk- laitteet, puhelimet ja ohjel mat) ja arvoltaan vähäiset pienhankinnat jätetään pääsääntöisesti pois tuen piiristä. viranomaishyväksyntään liittyvät maksut, lisenssit, luvat ym. kuten esim. CE merkinnän käyttöoikeudesta ja voimaantulosta perittävät kulut LISÄTIETA RAHITUKSESTA hje valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (Finlex) Yritys-Suomi- verkkopalvelu Maaseutu.fi -Yrittäivys Yriystukien sähköinen asiointipalvelu (kehittämisavustus) Asiantuntijat Keski-Suomen ELY-keskuksessa Jaakko Ryymin Pirjo Suhonen rahoituspäällikkö, puh kehittämispäällikkö, puh (alkavat yritykset, omistajanvaihdokset, tuot Markku Hovisalmi teistetut palvelut) johtava yritysasianturit~a, puh (puu-, rakennusaine- ja graafinen teollisuus) Riitta Kokki projektipäällikkö, puh Paula Kerttunen (tuotteistetut palvelut) yritysasiantuntija, puh (matkailu, ICT, energiahankkeet) Saila Pulkkinen koulutussuunnittelua, puh Juha Keurulainen (yrityskoulutukset, luova talous) yritysasiantuntija, puh (metalli- ja konepajateollisuus) Lisätietoa kehittämis- ja koulutuspalve luista (Täsmä, Rekry, yhteishankinta) Panu Kässi yritysasiantuntija, puh Marja Pudas (hoiva-ala, bioenergia) koulutuspäällikkö, puh Risto Piesala Sirpa Kursula yritysasiantuntija, puh projektisuunnittelija, puh (maaseutumatkailu, hevostalous, elintarvik keet) San-Anne Myllyaho projektipäällikkö, puh

7 7(8) s~r~or1~ø\?katjöt JkKV- L~~gtÖJNIINT~ Avustuksen myöntämisen lähtökohtia Valmistelurahoitusta voidaan myöntäa haasteellisten tutkimus- ja kehittamishankkei den tai kansainvälistymishankkeiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta voidaan har kinnanvaraisena ohjata myos pienten, ensimmäista kertaa kansainvälisille markkinoil le lähtevien yritysten pienehköihin, ei esiselvitysvaihetta edellyttävhn, kansainvalisty mishankkeisiin markkinoiden avausvaiheessa. Tuen maksimimäärä on % valmisteluhankkeen hyväksytyistä kustannuksista, kuitenkin enintäan euroa. Hyvåksyttyjä kustannuksia muodostuu yrityksen pal koista, matkakustannuksista tai ulkopuolisilta ostettavista palveluista. Valmistelurahoituksella voidaan tukea hakijan ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palve lujen käytöstä aiheutuvia menoja yleensä siten, että avustuksen myöntämispäätöstä tehtaessa palvelun tarjoajan antamasta tarjouksesta arvioidaan palvelun sisältö, ta voitteet, hinta ja muut oleelliset seikat. Avustuksen piiriin voidaan hyväksyä hankkeen toteuttamisen kannalta keskeisten henkilöiden palkkakustannuksia siltä osin kuin he toteuttavat hankkeen suunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Matkat, jotka hankkeen toteuttamisen kannalta ovat tarpeellisia ja perusteltuja, voi daan hyväksyä verohallinnon päätöksen mukaisesti hankkeen toteuttamiseen ja vas taavat matkamenot hyväksyttäviin kustannuksiin. Ennen rahoitushakemuksen jättämistä kannattaa aina olla yhteydessä ELY-keskuksen asi antuntijoihin. Asiantuntijat Keski-Suomen ELY-keskuksessa Timo Taskinen Jari Kovanen ryhman päällikkö, puh (ohjelmis- teknologia-asiantuntija, puh to- ja viestintäteknologia) (tietoihkenne- ja ohjelmistoteollisuus) Risto Kiljala Jyrki Saarivaara johtava teknologia-asiantuntija, puh yksikön päällikkö, puh (rakennusteollisuus) (Hyvinvointi-ja palvelut) lli Penttinen Jouni Hynynen teknologia-asiantuntija, puh innovaatioasiantuntija, puh (Kappaletavarateollisuus) Aino-Kaisa Kaskari Mauri Marjaniemi rahoitusneuvoja, puh teknologia-asiantuntija, puh (energia- ja ympäristöteollisuus) Heini Giinther kansainvälistymispäällikkö, puh Sanna Hautamäki kansainvälistymisneuvoja, puh

8 8(8)