TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä muistio 1/

Transkriptio

1 Aika: Torstaina klo Paikka: Tampereen kaupunkiseudun toimistolla, Satakunnankatu 18 A, Tampere Osallistujat: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä: Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala, pj. Kaisu Anttonen ympäristöpäällikkö Tampere Pia Hastio vs. yleiskaavapäällikkö Tampere Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Hanna Djupsjöbacka maakunta-arkkitehti Pirkanmaan liitto Mikko Nurminen kiinteistöjohtaja Tampere Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti Nokia Leena Stranden yliarkkitehti Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Ari Vandell suunnittelupäällikkö Tampere Aulikki Graf seutuarkkitehti TKS, sihteeri Muut osallistujat: Lauri Helke liikennejärjestelmäins. TKS Kimmo Kurunmäki MAL-projektipääll. TKS Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Poissa: Jyrki Laiho elinkeino- ja maank.joht. Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Risto Laaksonen tilaajapäällikkö Tampere Kari Niemelä henkilöstöryhmien ed. Tampere Markku Männikkö kehittämispäällikkö Vesilahti Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö Lempäälä Timo Hanhilahti apulaispormestari Tampere Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Päivi Myllykangas toimitusjohtaja Tredea Oy 1/16

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 4 KÄVELY JA PYÖRÄILY MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA 5 5 LÄHIJUNA JA MAANKÄYTTÖ 8 6 NURMI-SORILAN KAAVATALOUS OSANA KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAA 10 7 ACCELERATING TRANSITION TOWARDS SUSTAINABLE ENERGY SYSTEM WITHIN SYSTEM-LEVEL INNOVATION FRAMEWORK (SUSER) 12 8 VALTION KUNNALLISTEKNIIKKA-AVUSTUKSILLE JATKOA MAL-AIESOPIMUSKUNNISSA 14 9 KOKOUKSET KEVÄÄLLÄ MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 Liitteet: Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Lähijunahankkeen loppuraportti Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere MAL-aiesopimus SUSER esittely SUSER poster 2/16

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Puheenjohtaja Lahtinen avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Jaettu asialistan liitteenä. Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä hyväksyy kokouksen muistion. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä hyväksyi kokouksen muistion. 3/16

4 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seututoimiston ajankohtaiset asiat: MAL-verkosto. Kimmo Kurunmäki esitteli valmistuneita raportteja. Hajarakentamisen periaatteiden käsittelyvaihe. Aulikki Graf kertoi, että seutuhallitus käsittelee asiaa MAL-aiesopimuksen allekirjoitustilaisuus on Helsingissä 7.2. Uusien työryhmien (nimetään 6.3. ja aloittavat 1.4.) yhteinen aamupäivän tapaaminen on 8.3. Vapriikissa. Päivi Nurminen esittelee Tampereen kaupunkiseutua kuntien valtuustoissa kevään aikana. Jos kunnissa on tarvetta lautakunnille pidettävästä esittelystä, jäsenet voivat ottaa yhteyttä seutusihteeriin. Materiaalia toimitetaan kuntiin joka tapauksessa. Keskustabarometri-raportti jaettiin jäsenille. Maaliskuussa järjestettäneen maankäytön ja liikenteen jo perinteinen puolen päivän luottamushenkilöseminaari, johon kutsutaan myös kaupunkiseudun työryhmät. Liitossa meneillään olevaan maankäyttövaihtoehtojen suunnitteluun tarvitaan kuntien näkemykset palveluverkosta. Muistutusviesti asiasta tulee kuntien kaavoittajille viikolla 3. Raakamaahintatilasto on vireillä ja kyselyt kuntiin tulevat tammikuun aikana. MAL-aiesopimus on ELYssä tämän vuoden kuntien kehittämiskeskustelujen aiheena. Kaisu Anttonen jakoi Tampereen kaupungin mainoslehtisen: Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja, ympäristöpolitiikka Päätösehdotus. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsi asiat tiedoksi. 4/16

5 4 KÄVELY JA PYÖRÄILY MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke: Seutuhallitus hyväksyi kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman kokouksessaan Kehittämisohjelmaa varten tehtiin kattava nykytilakartoitus Tampereen seudun kävelystä ja pyöräilystä. Kartoitus sisälsi mm. mittavat maastohavainnot, olemassa olevien kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien suunnitelmien, tutkimusten ja selvitysten analysoinnit, kävelyn ja pyöräilyn tärkeimpien käyttäjäryhmien tarkastelut sekä seudun maankäytön ja kaavoitustilanteen analysoinnit kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. Lisäksi työstettiin Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn strategiaa 2030 asiantuntijaryhmässä sekä vuorovaikutteisessa työpajassa. Esitetyssä strategiassa on lähtökohtana, että kävely ja pyöräily tukevat seudun joukkoliikenteen kehittämistä. Tampereen kaupunkiseudulle on myös tehty esitys kävelyn ja pyöräilyn pääväylien tavoiteverkosta Tavoiteverkon ansiosta yleiskaavoituksessa on tiedossa kokonaisnäkemys niistä määrä- ja lähtöpaikoista, joiden välillä kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkon tulee kulkea. Tämä antaa paremmat puitteet maankäytön suunnittelussa esim. asuntojen ja palveluverkon sijoittumiseen kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla sekä kävelyn pyöräilyn pääreittien toteutumiseen tie- ja katuverkosta riippumattomina yhteyksinä. Loppuraportissa esitetään nykytilan kuvaus, kävelyn ja pyöräilyn visio, strategia sekä tavoiteverkko. Kävelyn ja pyöräilyn visioksi 2030 määritetään seuraavaa: Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi nykyistä enemmän. Kaupunkiseutu on kestävän liikkumisen esimerkkialue Suomessa. Visio saavutetaan kolmen strategisen tavoitteen avulla: I Asenteet ja liikkumistottumukset Yhteinen halu kävelyn ja pyöräilyn aseman kohottamiseksi näkyy kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. II Yhdyskuntarakenne sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisen avulla palvelut ja työpaikat tuodaan kävellen ja pyöräillen paremmin saavutettaviksi. III Infrastruktuuri Kaupunkiseudulla on rakennetun alueen kattava, korkea-tasoinen ja kaikkia käyttäjäryhmiä palveleva kävelyn ja pyöräilyn verkko. Strategisten tavoitteiden toteutumista varten kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa on määritelty yhteensä 31 alustavaa kärkitoimenpidettä, joita tarkennetaan liikennemuotojen yksityiskohtaisten toimenpidesuunni- 5/16

6 telmien laatimisessa. Keskeisinä kärkitoimenpiteinä esitetään kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä huolehtivan seurantaryhmän perustamista, kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien kehittämistä sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien ylläpidon ja hoidon määrittämistä. Alustavissa kehittämistoimenpiteissä on suuri painoarvo maankäytön suunnittelulla sekä toimenpiteillä, joilla vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja kannustetaan eri käyttäjäryhmiä lihasvoimin liikkumisen pariin. Seutuyhteistyöllä siirretään hyviä käytäntöjä kävelyn ja pyöräilyn huomioonottamisessa kaavoituksessa eri kuntien välillä. Esimerkiksi Kangasalla kävely ja pyöräily on huomioitu hyvin kaavoituksessa, mistä Markku Lahtinen selostaa kokouksessa. Seutuhallitus nimitti kehittämisohjelman toteuttamista edistävään työryhmään seuraavat henkilöt: Jukka Mäkelä, Kangasala, pj. Markku Lahtinen, Kangasala, Timo Seimelä, Tampere Juha Paattakainen, Nokia Pekka Virtaniemi, Ylöjärvi Timo Nevala, Lempäälä Tero Vesanto, Pirkkala Päivi Valkama, Orivesi Tapio Kauppila, Vesilahti Erika Helin, PirEly Erno Holmberg, Ekokumppanit Oy Lauri Helke, siht, Työryhmä aloitti työskentelynsä ja se ensi töikseen priorisoi ohjelman kärkitoimenpiteet mal-aiesopimukseen pienten liikennehankkeiden ohjelmaan. Tämän jälkeen työryhmä on jalostanut vuonna 2013 tehtäviä kärkitoimenpiteitä. Maankäytön suunnittelun osalta työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä vuodelle 2013: A) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kaavoituksessa: 1. Kävelyn ja pyöräilyn edistämismahdollisuuksien kirjaaminen vuonna 2013 laadittavien yleis- ja asemakaavojen tavoitteisiin 2. Kävelyn ja pyöräilyn reittien suunnitteleminen merkittäviin vuonna 2013 laadittaviin yleis- ja asemakaavoihin. Pääreittien merkitseminen yleiskaavakarttoihin sitovina tai ohjeellisina reitteinä tai yhteystarpeina. 6/16

7 3. Kaavojen liikennevaikutusten arviointi kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. 4. Edellisten kohtien 1-3 raportointi KÄPY-työryhmälle kaavoitusprosessien osalta. Kunkin kunnan edustaja esittelee kohtien 1-3 toteutumisen KÄPY-työryhmässä. B) Pyöräpysäköintinormien asettaminen kuntien rakennusjärjestyksiin tai kaavamääräyksiin. Liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke esittelee kehittämisohjelmaa kokouksessa. kokousseloste: Lauri Helke esitteli kävelyn ja pyöräilyn loppuraportin. Kysyttiin, onko tulossa tiedotussuunnitelma? Kunnan edustajat vievät asiaa eteenpäin kunnissa. Hyvä, että kaavoituksen sisälle viedään tietoa ja toimintatapaa. Tiedotus yleisemminkin olisi tarpeen. Seminaari esimerkiksi kaavoittajille: pyöräily ja kävely esillä? Tavoitteet ovat erinomaiset. Pohdittiin tiedotusta yleensä. Mikä olisi hyvien suunnitelmien käsittelyprosessi kunnissa? Kunnissa on jo kehitteillä tiedotusta ja tiedon vaihtoa. Liitteet: Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeistaa kuntien kaavoituksen suunnittelua keskustelun perusteella ja merkitsee raportin tulokset tiedoksi. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeisti kuntien kaavoituksen suunnittelua kokousselosteen perusteella ja merkitsi raportin tulokset tiedoksi. 7/16

8 5 LÄHIJUNA JA MAANKÄYTTÖ Liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke : Seutuhallitus hyväksyi lähijunan kehittämisselvityksen Kehittämisselvityksen keskeinen lopputulos on nelivaiheinen kehittämispolku, jolla saavutetaan nopeasti hyötyjä vähäisillä investoinneilla. Kehittämispolun vaiheet ovat seuraavanlaiset: 1. Liitetään nykyinen junatarjonta seutulippujärjestelmään vuonna Lisätään nykyisen kaluston mahdollistamassa määrin lisävuoroja luvun puolivälissä. 3. Hankitaan lisäkalustoa siten, että se mahdollistaa tunnittaisen tarjonnan Nokian, Lempäälän ja Oriveden suunnissa 2020-luvun alussa. 4. Rakennetaan lisäraiteita ja hankintaan lisäkalustoa siten, että se mahdollistaa alle 60 minuutin vuorovälit kaikissa suunnissa vuonna Ensimmäinen vaihe on kustannuksiltaan pienin mutta vaikutuksiltaan merkittävin vaihe, sillä se on ehto muiden vaiheiden toteutumiselle. Ensimmäisen vaiheen toteuttaminen etenee siten, että lähijunaseutulippua pilotoidaan alkuvuodesta 2013 alkaen Lempäälän ja Nokian ratasuunnilla. Kokemusten perusteella seutulipun yhteiskäyttöisyyttä laajennetaan myös Orivedelle. Toinen vaihe on toimenpiteiltään vaatimaton, sillä nykyinen kalusto on jo parhaan matkustuskysynnän aikana liikenteessä. Kolmas ja neljäs vaihe edellyttävät maankäytön tiivistämistä henkilöliikennepaikkojen vaikutusalueella. Vaikka niiden toteutuminen ajoittuu luvuille, on ne huomioitava maankäytön pitkän aikavälin suunnittelussa jo nyt. Neljännen vaiheen edellyttämä Tampere-Toijala-osuuden lisäraiteiden aluevaraussuunnitelmatyö antaa tarkat tiedot kuntien asemakaavoitukselle lisäraiteiden tulevasta sijoituksesta. Aluevaraussuunnitelmatyö on valmistunut syksyllä 2012 ja se koskee rakennesuunnitelman alueella Tamperetta ja Lempäälää. Kehittämisselvityksessä lähijunien suunniteltiin palvelevan nykyisten Lempäälän, Oriveden ja Nokian suuntien lisäksi myös Ylöjärven suunnan alle 60 minuutin vuorovälillä neljännessä vaiheessa eli 2030-luvulla. Tämä edellyttäisi Ylöjärven osalta lisäraiteen rakentamista Lielahden ja Siltatien alueen välille. Lisäraiteen hinta olisi noin 96 miljoonaa euroa ja se mahdollistaisi 30 minuutin vuorovälitarjonnan kolmelle seisakkeelle Ylöjärven alueella. Korkeiden rakentamiskustannusten ja verrattain matalan tarjonnan ja pysäkkitiheyden vuoksi hyötykustannussuhde jäisi matalaksi (0,7). Tämän vuoksi seutuhallitus päätti, että on selvitettävä myös raitiotievaihtoehdon vastaavat tunnusluvut. Ylöjärven maankäytön suunnittelun näkökulmasta raitiotie antaisi lähijunaan nähden enemmän vapausasteita, sillä raitiotien 8/16

9 linjaus ei ole sidottu nykyiseen rataverkkoon. Tampereen kaupungin tilaamassa Tampereen ympäristön joukkoliikennevaihtoehdot -selvityksessä tutkitaan Ylöjärven raitiotien kannattavuus, jolloin voidaan valita tarkoituksenmukaisin raideliikennemuoto liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen yhteydessä. Tässä kokouksessa on tarkoitus keskustella loppuraportin esittämistä jatkotoimenpiteistä kaavoituksen osalta: - rakennesuunnitelman mukaisen maankäyttöpotentiaalin ja asemapaikkojen tarkistaminen raideliikennevyöhykkeillä - aluerakentamisen/kiinteistökehityksen pilottikohde ja selvityksen käynnistäminen - kaupunkiseudun raideliikenteen (raitiotie ja lähijuna) yhteensovittaminen ja raideliikenteen seudullinen tavoiteverkko - liikennepaikkojen suunnittelu Kokousseloste: Liite: Päätösehdotus. Päätös. Liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke esittelee loppuraporttia kokouksessa. Lauri Helke esitteli lähijunan kehittämisselvityksen loppuraportin. Seutulippu on ensimmäinen askel. 4. vaihe on erityisesti maankäytön kannalta tärkeä. Mitä tietoa muilta kaupunkiseuduilta voitaisiin tarvita? Malverkosto voisi järjestää työpajan tällä perusteella. Pohdittiin asemaseutujen kehittämistä maankäytön keinoin, asunnot, työpaikat yms. Ratikan ensimmäisen vaiheen yhteyteen on kytketty kiinteistökehittämistä. Helsinki on teettänyt lähijunan asemanseutuihin raportin. Kriittinen seuranta on tarpeen seudulla, rajapinnoissa erityisesti ja asemanseuduilla. Pohdittiin lentokentän linkittymistä liikenteen verkkoihin? Pirkkalan maapoliittisessa ohjelmassa on liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen jo ohjelmoitu. Liityntäpysäköinti on tärkeä hoitaa hyvin. Seudun joukkoliikenne on kokonaisuus, joka koostuu junista ja busseista. Näihin liittyy myös kävely. Lähijunahankkeen loppuraportti Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala Tampere, raporttikansio esillä kokouksessa Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeistaa kuntien kaavoituksen suunnittelua keskustelun perusteella ja merkitsee raportin tulokset tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeisti kuntien kaavoituksen suunnittelua kokousselosteen perusteella ja merkitsi raportin tulokset tiedoksi. 9/16

10 6 NURMI-SORILAN KAAVATALOUS OSANA KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAA Seutuarkkitehti Graf: Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue on osa Tampereen pohjoista suuraluetta, sisältäen osia Nurmista, Sorilasta ja Aitoniemestä. Kaavaehdotuksen (nähtävillä v.2009) pohjalta Nurmi-Sorilasta tavoitellaan n asukkaan ja työpaikan uutta kaupunginosaa. Asuinkerrosalasta noin 20 prosenttia tulisi kerrostaloihin. Noin 15 prosenttia olisi niin sanottua tiivistä ja matalaa pientalorakentamista tai keskitehokasta rakentamista. Noin 10 prosenttia kerrosalasta tulisi erillispientaloille ja 55 prosenttia muille pientaloille. Aitolahden ja erityisesti Nurmin ja Sorilan kylien liittämisestä osaksi kantakaupunkia on tehty erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia, mm. kaavataloudesta vuoden 1966 kuntaliitoksen jälkeen. Alueen keskusta sijoittuu Nurmiin, johon sijoittuu myös tiivein rakentaminen. Keskusta on mitoitettu palvelemaan tarvittaessa myös Kangasalan lähialueita. Alueen kaupunkikuvallinen ja -rakenteellinen ydin sijoittuu puistokadun ja sataman yhtymäkohtaan. Alueen liikenne perustuu Kaitavedentien uuteen linjaukseen Nurmin asuinalueen itäpuolella. Suunnitelma luo mahdollisuuden hyviin joukkoliikenneyhteyksiin, sillä 90 prosenttia asukkaista asuu alle puolen kilometrin etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä. Tampereen koilliselle alueelle tulevasta Nurmi-Sorilan uudesta kaupunginosasta voidaan rakentaa ekotehokas ja vähähiilinen kaupunginosa, mutta se edellyttää lukuisia eri asioihin vaikuttavia ratkaisuja. Aurinkokaupunkihankkeessa tutkittiin eri tehokkuuksilla rakennettuja kaupunkirakennevyöhykkeitä siten, että tehokkain rakentaminen sijoitetaan keskustaan. Toisaalta hankkeessa tutkittiin ekotehokkuus- ja päästövaikutuksia esimerkkikortteleittain. Hankkeen perusteella ekotehokkuuden näkökulmasta monenlaiset kortteliratkaisut ovat mahdollisia. Päästötarkasteluiden perusteella rakentamiseen, liikenteeseen ja energiaan liittyy eniten riskejä, jotka voisivat vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen. Kuitenkaan mikään hankkeessa analysoiduista aihealueista (rakentaminen, energia, liikenne, infrastruktuuri, jätehuolto, maatalous) ei yksinään radikaalisti heikennä mahdollisuuksia saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä, jos muut tavoitteet toteutuvat ennakoidun mukaisesti. Vs. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio selostaa asiaa kokouksessa. Tampereen kaupungin nettisivuilla voi tutustua asiaan lisää: Kokousseloste: Pia Hastio esitteli Nurmi-Sorilan kaavoitusta, erityisesti kaavatalouden kannalta. Kaavatalousselvityksen johtopäätös v oli, että Nurmi- Sorilaan ei heti edetä, vaan laajentumissuuntana on Vuores. Nyt ollaan laatimassa yleiskaavaa edelleen, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi yhdessä. Mitoitus, vaikutusarvioinnin peruste, on asukasta ehdotuksesta on tehty erittäin täydellinen selvitys, mm. ns. projektisaldo. Kustannuksis- 10/16

11 sa on pieni plussa. Vaihtoehtoinen vertailu on tehty. Siinä on esitetty ensin omakotituotantoa ja vasta myöhemmin kerrostaloja. Kynnysinvestointeja tarvitaan joka tapauksessa. Tarastenjärven hyötyvoimalaitos (lämpölaitos) tuo säästöä kustannuksiin valmistuessaan. Täydennysalueet muualla kaupungin alueella (mm. Tammela) ovat selvästi edullisemmat. Aurinkokaupunki Nurmi-Sorilan tutkimushanke oli Tekes-rahoitteinen hanke, jonka kaupungin osuuden rahoitti pääasiassa maankäytön suunnittelu. Energiaratkaisut ovat nyt keskittymisen kohde kaavoituksessa, myös kasvihuonepäästöt ovat tarkastelussa. Kaupungin ECO2-hanke päättyi viime vuonna. Tavoitteena on siinä ollut arvioida kustannuksia hiilineutraaliuden näkökulmasta. Kysymys kuuluu: kuinka paljon päästöt per asukas vähenevät? Tavoitteena, että yleispätevät keinot saadaan käyttöön muuallekin. Päästöjen hallinnan monimuotoisuutta halutaan painottaa. Aurinkopaneelipelto on tarpeen (5ha) oman alueen energiatarpeen saavuttamiseksi. Liikennepäästöt ovat ehkä liian suuret päästöjen osalta, koko kaupungin tarkastelu olisi tässä suhteessa tarpeen. Kaavoituksella ei voi ratkaista kaikkia osa-alueita. Lähialueen liikenneverkko on nyt jo tukossa!? Miten alue tulisi liittymään kaupunkiin? Aurinkolämpö ja Tarastenjärvi pohdittava uudelleen. Epävarmuustekijöitä on paljon. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Päätösehdotus. Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsi asian tiedoksi. 11/16

12 7 ACCELERATING TRANSITION TOWARDS SUSTAINABLE ENERGY SYSTEM WITHIN SYSTEM-LEVEL INNOVATION FRAMEWORK (SUSER) Seutuarkkitehti Aulikki Graf: Ilmastonmuutos, ympäristö ja hyvinvointi edellyttävät radikaalia muutosta energian ja luonnonvarojen käytössä. Ympäristöteknologiaan liittyvien liiketoimien kasvu on ollut lupaavaa jo vuosia, mutta lupaukset eivät ole kaikilta osin täyttyneet. Suomi ei ole kyennyt profiloitumaan uusiutuvien energiamuotojen markkinoilla. Mm. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa tutkimuksessa Näkymiä Suomen mahdollisuuksista uusiutuvaan energiaan liittyvässä globaalissa liiketoiminnassa (TEM 24/2012) todettiin, että innovatiiviset muutokset energiajärjestelmässä vaativat syviä yhteiskunnallisia muutoksia esim. rahoituksessa, lainsäädännössä, politiikassa, koulutuksessa, tiedotuksessa jne. SUSER hanke on VTT:llä toteutettava kokonaisuus, jonka rahoittajana VTT:n lisäksi on TEKES:in Green Growth teknologiaohjelma. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Professori Marko Hekkertin (Uttrechtin yliopisto, Hollanti) ja professori Matthias Weberin (Austrian Institute of Technology, Itävalta) kanssa, jotka molemmat ovat tunnustettuja toimijoita yhteiskunnassa tapahtuvien sosioteknisten muutosprosessien kuvaajina ja jouduttajina. SUSER hanke toteutetaan vuosien 2012 ja 2013 kuluessa. VTT:llä hanketta toteuttavat erikoistutkijat Nina Wessberg ja Johanna Kohl sekä tutkija Mikko Dufva. Hankkeen taustalla vaikuttavat VTT:llä myös johtavat tutkijat Annele Eerola, Sirkku Kivisaari ja Torsti Loikkanen. SUSER-hankkeessa sovelletaan hollantilaisten kehittämää sosioteknisen muutoksen lähestymistapaa ja mallia (Multi-Level Perspective Model, MLP-malli), jossa yhteiskunta jaetaan sosioteknisen toimintaympäristön (landscape), sosioteknisen toimintamallin (regime) ja innovaatioiden (niche) tasoihin. Mallin mukaan, jos jokainen taso tukee innovaation menestymistä yhteiskunnassa, innovaatio menestyy ja juurtuu osaksi yhteiskunnallisia toimintoja. Jos yksikin taso estää innovaation juurtumista, muutos ei ole mahdollinen. Tämän mallin avulla SUSER-hankkeen tavoitteena on oppia ymmärtämään ja kehittämään uusiutuvan energian kehittämistä ja soveltamista suomalaisessa toimintaympäristössä. SUSER-hankkeen kohdealueiksi on valittu Tampereella Nurmi-Sorilan, Vuoreksen ja Härmälänrannan ekotehokkaat taajama-alueet sekä Helsingissä Eko-Viikki. SUSER-hankkeessa tutkitaan näiden alueiden suunnitteluun ja rakennusprosessiin liittyviä ilmiöitä ja toimijoita erityisesti tarkastellen uusiutuvan energian soveltamista. Erityisesti identifioidaan esteitä ja ajureita, jotka joko mahdollistavat tai estävät uusiutuvien energiamuotojen soveltamista ja juurtumista yhteiskuntaan. 12/16

13 Tähän mennessä hankkeessa on käyty läpi Eko-Viikistä kirjoitettuja raportteja ja tehty niiden pohjalta sidosryhmäanalyysiä aurinkoenergiasovellusten käyttöönotosta Eko-Viikissä. Tunnistetut toimijat on sijoitettu MLPmalliin ja sen avulla luokiteltu uusiutuvan energian (Viikin tapauksessa erityisesti aurinkoenergian) edistäjiksi tai estäjiksi. Muut valitut kohdealueet ovat tuoreempia tapauksia tai tulevaisuudessa toteutettavia, joten niiden käsittelyssä ei tukeuduta vain raportteihin, vaan tarkoitus on tehdä haastatteluja ja järjestää kuhunkin kohdealueen prosessiin liittyvien sidosryhmien kanssa työpajoja, joita voidaan samalla hyödyntää kohdealueiden suunnittelu- ja kehitysprosessissa (hankkeen toimintatutkimuksellinen elementti). SUSER-hankkeessa kysytään mm. kuinka saada yhteiskunnan eri tasoilla olevat päätöksentekijät mukaan keskusteluprosessiin. Tavoitteena on löytää uusia tapoja ja malleja, joiden avulla kestävät innovaatiot saadaan nykyistä paremmin juurrutettua suomalaiseen energiajärjestelmään. Tavoitteena on myös soveltaa hollantilaisten ja itävaltalaisten kokemuksia uusien innovaatioiden juurruttamisesta yhteiskuntaan ja oppia niistä. Tässä kokouksessa on tarkoitus keskustella siitä, voisiko maankäyttö- ja rakennetyöryhmä toimia hankkeen sparrausryhmänä. Keskustellaan myös hankkeen muodostaman mallin käyttökelpoisuudesta koko kaupunkiseudulla. Nina Wessberg VTT:ltä selostaa asiaa kokouksessa. Kokousseloste: Liitteet: Päätösehdotus. Päätös. Nina Wessberg selosti hanketta. Tämän hankkeen taustana on se, mitä esteitä on suomalaisessa yhteiskunnassa energiatehokkuudelle, erityisesti sosioekonomisesta näkökulmasta. Ekotehokas taajama on uusi käsite. Olisi tarpeen ottaa jo alkuvaiheessa hankkeeseen mukaan rakennusliikkeitä. Aurinkovoima saatava tiiviisti mukaan prosessiin. Nurmi-Sorilassa biologinen lämpövoimalaitos realismia, ei niinkään aurinkosähkö. Tulevaisuustutkimus on tärkeää myös kaavoittajille. Olisiko tarpeen miettiä asiaa olemassa olevan alueen kannalta? Keskusteltiin, että Tammela voisi mahdollisesti toimia case-esimerkkinä. Inka-ohjelman yhteydessä tehdään Smart City ohjelmointia Tampereella. ECO2 henkilöt ovat tässä mukana. Härmälänranta-Pere voisi olla hyvä kohde. SUSER esittely, SUSER poster Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä merkitsee asian tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä päätti, että työryhmä toimii hankkeessa keskustelu- ja sparraus-ryhmänä, ja päätti esittää yhdyshenkilöksi seutuarkkitehtia ja merkitsi asian tiedoksi. 13/16

14 8 VALTION KUNNALLISTEKNIIKKA-AVUSTUKSILLE JATKOA MAL-AIESOPIMUSKUNNISSA Seutuarkkitehti Aulikki Graf: Valtioneuvosto on päättänyt valtion asuntorahaston varoista myönnettävien kunnallistekniikka-avustusten jatkamisesta. Avustuksen tavoitteena on käynnistää ja aikaistaa uusien asuntoalueiden rakentamista ja sen enimmäismäärä on 30 prosenttia hankkeen kunnallistekniikan kustannuksista. Avustusta myönnetään vain Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudun kunnille, jotka ovat solmineet valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL-aiesopimus). Avustusta voidaan myöntää mm. Tampereen kaupunkiseudulle (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Avustus perustuu hallituksen asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan. Kunnallistekniikka-avustuksen toivotaan lisäävän sekä valtion tukemaa että muuta kohtuuhintaista ja energiatehokasta asuntotuotantoa. Tavoitteena on, että asuntotuotanto lisääntyy kasvukeskusalueilla yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla. Avustettavien asuntoalueiden on sijaittava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä suosivilla alueilla ja niiden halutaan tukevan myös seudullista yhteistyötä. Avustusta myönnetään uudella asuntoalueella tarvittavien katujen ja muiden liikenneväylien sekä puistojen rakentamiseen. Valtionavustuslain (688/2001) 7 :n yleisten valtionavustuksen myöntämisedellytysten lisäksi avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueelle on laadittu asemakaavaehdotus, joka on asetettu julkisesti nähtäväksi. Asemakaavan voimassaolo on edellytyksenä avustuksen maksamiselle. Myöntämisen edellytyksenä on myös, että hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset ja avustuksen saaja esittää selvityksen siitä, miten avustus nopeuttaa uuden asuntoalueen rakentamista. Avustuksen myöntämiseksi avustuksen saajan on esitettävä ARA:lle selvitys aiesopimuksen solmimisesta sekä siitä, että tuen saaja on toteuttanut sopimusta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA hyväksyy hankkeen kustannukset ja myöntää avustuksen. ARA:sta kerrottiin, että hakuaikaa ei ole vielä päätetty, mutta tiedote kuntiin lähtee todennäköisesti tammikuun puolivälissä Tässä kokouksessa on tarkoitus keskustella mahdollisuudesta infraavustusten hakuun seudullisesti kaupunkiseudun kuntien kesken. Keskustellaan erityisesti MAL-aiesopimuksen liitteessä esitettyjen asuinrakentamisen kohteiden kunnallistekniikan kustannusten avustuksesta. Kokousseloste: Liite: Infra-avustukset kiinnostivat työryhmän jäseniä kovasti ja keskusteltiin hakumahdollisuuksista yleensä. Sovittiin, että seututoimisto kerää kunnista tiedot mahdollisista kohteista, kun hakemukset tulevat kuntiin. Tämän jälkeen voidaan keskustella hausta ja hankkeitten priorisoinnista. MAL-aiesopimus 14/16

15 Päätösehdotus. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä Puheenjohtaja Lahtinen: Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeistaa avustusten hakua ja merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä ohjeisti avustusten hakua kokousselosteen mukaan ja merkitsi asian tiedoksi. 15/16

16 9 KOKOUKSET KEVÄÄLLÄ 2013 Maankäyttö- ja rakennetyöryhmän kevään 2013 kokousten aikataulu ja arvioitu sisältö: torstai klo torstai klo Rakennesuunnitelman uudistaminen Rakennesuunnitelman seuranta, tietojen kerääminen Suunnitelma MAL-aiesopimuksen toteuttamisesta ja seurannan järjestämisestä Rakennesuunnitelman uudistaminen Mallikas-työryhmän väliraportointi Elinvoimaselvityksen tehtävät työryhmälle 10 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut. 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kokous päätettiin klo /16