ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS. 16X Kvalt JALASJÄRVI Kirkonseudun asemakaavan muutos. Kortteli 63

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS 16X Kvalt JALASJÄRVI Kirkonseudun asemakaavan muutos Kortteli 63

2 JALASJÄRVEN KUNTA 1 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 63. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 63. Kuva 1. Alueen sijainti 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Jalasjärven keskustan pohjoisosassa. Aluetta rajaa lännessä valtatie 3, idässä valtatien sisäänajotie ja pohjoisessa Rantatie, joka alittaa valtatien suunnittelualueen pohjoispuolella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 0,9 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 63. Tarkoituksena on osoittaa korttelin 63 tontit 2 ja 3 hoivakotia varten. Samalla laaditaan kaavamuutos tontille 1, jossa huoltoaseman toiminta on loppunut. Hoivakodin osalta kaavamuutos laaditaan olemassa olevien suunnitelmien pohjalta.

3 JALASJÄRVEN KUNTA 2 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 3 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19

4 JALASJÄRVEN KUNTA 3 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Liiteasiakirjat Liite 1. Toimenpideraportti 2014 Liite 2. Maaperän pilaantuneisuusselvitys 2014 Liite 3. Meluselvitys 2014 Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2006 Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys ja alueinventoinnit (KIOSKI-tietokanta), Pöyry Environment Oy Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitykset, Pöyry Environment Oy Hoivakodin asemapiirros ja pohjapiirrokset, Suunnittelutoimisto Niemi Pilaantuneen maaperän selvitys, ST1 Oy, Toimenpideraportti , PTI Oy Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Aluetekniikka Oy Meluselvitys, Pöyry Finland Oy.

5 JALASJÄRVEN KUNTA 4 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jalasjärven kunnanhallitus päätti tammikuussa 2014 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa kuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Korttelin 63 tontti 1 on muutettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja tontit 2 ja 3 yhdistetty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS-1). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on rakennettua ympäristöä. Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 JALASJÄRVEN KUNTA 5 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Jalasjärven keskustan pohjoisosassa ja rajautuu lännessä valtatiehen 3, idässä valtatien sisäänajotiehen ja pohjoisessa Rantatiehen, joka alittaa valtatien suunnittelualueen pohjoispuolella. Kuva 2. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML 2012) Luonnonympäristö Luonnonolot Alue on rakennettua ympäristöä. Maasto viettää itään päin ja korkeudet vaihtelevat noin välillä +88,0 +93,0 m. Kasvillisuutta ja puustoa on jonkin verran alueen reunoilla. Kirkonseudun osayleiskaavan luontoselvityksen (2008) mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Pintavedet Alueen eteläpuolella noin 140 metrin päässä virtaa Jalasjoki. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulvavaarakartan mukaan kaavoitettava alue ei ole tulvaveden peitossa millään arvioidulla toistuvuudella.

7 JALASJÄRVEN KUNTA 6 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Maaperän pilaantuneisuuden perustutkimus ja toimenpideraportti 2014 Pitsoil PTI Oy on selvittänyt entisen huoltoasema-alueen maaperän pilaantuneisuutta tammikuussa Selvityksen mukaan asfaltoidun piha-alueen alla on noin 0,5 m täyttöhiekkakerros ja perusmaana savi. Säiliökaivannossa täyttöhiekkakerros oli 4,0 m. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja orsivettä ei havaittu töiden aikana. Toimenpidealueelta poistettiin 3 polttonestesäiliöitä putkistoineen, polttonesteiden jakelumittari sekä mittarikatos ja käytössä ollut öljynerotinjärjestelmä siihen kuuluvine viemäröinteineen. Jäämäpitoisuudet näytepisteissä alittivat Valtioneuvoston 214/2007 mukaiset öljyhiilivetyjen alemmat ohjearvot. Maaperänsaneerauksella päästiin tavoiteltuihin arvoihin öljyhiilivetypitoisuuksien suhteen kaikissa jäämäpitoisuusnäytepisteissä. Selvityksen mukaan kohteen toimenpidealueille jääneet pitoisuudet eivät aiheuta toimenpiteitä. Liite 1. Toimenpideraportti 2014 Maaperän pilaantuneisuusselvitys entisen hotelli Valtatie 3:n tontilla Jalasjärvellä 2014 Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy on selvittänyt entisen huoltoasema-alueen maaperän pilaantuneisuutta huhtikuussa Selvityksen mukaan tutkituissa näytteissä ei havaittu Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettujen alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Tutkittujen näytteiden nojalla ei alueen maankäytölle ole tarpeen asettaa rajoituksia. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut pilaantuneisuusselvityksen ja toteaa lausunnossaan , että maaperän tutkimukset on suoritettu asianmukaisesti. Lausunnon mukaan tutkitulla alueella ei ole tarvetta maaperän puhdistustoimenpiteisiin eikä maaperä ole pilaantunut. Tutkitun alueen maa-aineksia voidaan käyttää rajoituksetta. Liite 2. Maaperän pilaantuneisuusselvitys Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu Jalasjärven keskustan pohjoispuolelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Alueella sijaitsee tehtaanmyymälä ja grilli sekä hotellirakennuksia. Lähiympäristössä on liikerakennus ja omakotitaloja. Kirkonseudun osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen (2008) mukaan suunnittelualueella tai lähiympäristössä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön erityisiä kohteita, mutta alue rajautuu koillispuolelta paikallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (Kaunismäen pappilan ympäristö). Muinaisjäännösinventoinnin (2006) mukaan alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee tehtaanmyymälä. Muuten alue tukeutuu Jalasjärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueen länsipuolella kulkee Vaasantie (vt 3, Helsinki Vaasa), idässä valtatien sisäänajotie ja pohjoisessa Rantatie (mt 6922, Jalasjärvi kk Rajala), joka alittaa valtatien suunnittelualueen pohjoispuolella. Rantatien ja valtatien sisäänajotien varressa kulkee kevyen liikenteen väylä. Tekninen huolto Alue on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 3.

8 JALASJÄRVEN KUNTA 7 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuva 3. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Vaasantiellä (vt 3) keskivuorokausiliikenne oli ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2030 on Vaasantiellä ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvojen nopeusrajoitus Vaasantiellä on 80 km/h. Rantatiellä (mt 6922) keskivuorokausiliikenne oli ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2030 on Rantatiellä ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvojen nopeusrajoitus Rantatiellä on 50 km/h. Valtatien rampilla keskivuorokausiliikenne oli ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2030 on rampilla ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvojen nopeusrajoitus on valtatien rampin Rantatien päässä 50 km/h ja valtatien lähellä 80 km/h. Liikennemelu aiheuttaa suojaustarvetta ulko- ja sisämelun suhteen. Meluselvitys 2014 Pöyry Finland Oy on laatinut keväällä 2014 meluselvityksen, jossa on selvitetty ennusteliikenteen aiheuttamaa melua ja määritetty tarvittava korkeus meluseinälle. Selvityksen mukaan hoivakodin oleskelupihaa ympäröivän meluseinän (pihamuurin) korkeuden maanpinnasta on oltava vähintään 2,5 m. Meluseinän eristävyys riippuu ennen kaikkea seinän kompaktiudesta. Seinässä ei saa olla rakoja, joiden kautta melu pääsee tunkeutumaan. Seinän paksuudella ei ole yhtä olennaista merkitystä, sillä riittävä eristävyys saavutetaan jo ohuella rakenteella. Kun vaimennustarve on enimmilläänkin alle 10 db (kuten hoivakodin oleskelupihan tapauksessa), eikä aivan meluesteen takana ole suojattavia kohteita, voidaan valita eristävyysluvun vähimmäisarvoksi

9 JALASJÄRVEN KUNTA 8 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS db tai 15 db. Vaihtoehtoisesti voidaan tällöin sallia rako maan ja meluesteen välissä, jos siitä on huomattavaa hyötyä kuivatuksessa tai roudantorjunnassa. Jos säästö eristävyyden heikentämisestä jää pieneksi, on parasta valita vaatimukseksi 25 db. Silloin suojattavaa toimintaa voidaan myöhemmin sijoittaa lähemmäksi meluestettä. Alueellisen melulaskennan tulosten mukaan tontin muurin sisäisen oleskelupihan päivämelutaso ei ylitä päivämelun ohjearvoa 55 db kuin muutamassa nurkassa, eikä yömelutasokaan ylitä yömelun ohjearvoa 50 db kuin aivan uloimmassa nurkassa. Keskiäänitason ohjearvot siis alittuvat kaikin tarvittavin osin. Hoivakotirakennuksen koillisosan julkisivuilla, joihin sisältyvät myös oleskelupihan puoleiset julkisivut, ulkomelutaso jää selvästi päivällä 60 db:n ja yöllä 55 db:n alapuolelle. Niillä riittää tavanomainen julkisivun ääneneristys 25 db, jolla saavutetaan ohjearvojen mukainen sisämelutaso (päivällä alle 35 db ja yöllä alle 30 db). Sen sijaan hoivakotirakennuksen lounaisosan Vaasantien puoleisilla julkisivuilla II-kerroksen ulkomelutaso on päivällä db ja yöllä db, mikä tarkoittaa että ne julkisivut tarvitsevat meluntorjunnaksi vähintään db ääneneristyksen saavuttaakseen päivällä alle 35 db sisämelutason. Rakennuksen lounaisosan rampin puoleisella julkisivulla II-kerroksen ulkomelutaso on päivällä yli 61 db, joten se tarvitsee 26 db ääneneristyksen, joka on jo normaali. Mikäli tontilla rakennuksen länsipuoleista aluetta, joka sijaitsee lähinnä valtatietä 3, halutaan käyttää toisena oleskelupihana, on sille tehtävä huomattava meluntorjunta (esim. korkealla meluseinällä), koska nykyisellään melutaso siinä ylittää ohjearvot jopa yli 10 db:llä. Liite 3. Meluselvitys 2014 Kuva 4. Laskennallinen päivämelu vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä.

10 JALASJÄRVEN KUNTA 9 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuva 5. Laskennallinen yömelu vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä Maanomistus Suunnittelualue on yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Jalasjärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Kuva 6. Ote maakuntakaavasta

11 JALASJÄRVEN KUNTA 10 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava. Kuva 7. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta, KV Asemakaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Lähiympäristön asemakaavat on vahvistettu vuosina (ks. kuva 8)

12 JALASJÄRVEN KUNTA 11 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuva 8. Ote Kirkonseudun asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Jalasjärven kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt vuonna Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on ajantasainen. Pohjakartan on laatinut Jalasjärven kunta. Rakennussuunnitelmat Suunnittelutoimisto Niemi Oy on laatinut asemapiirustuksen joulukuussa 2013 (kuva 9).

13 Kuva 9. Ote asemapiirustuksesta JALASJÄRVEN KUNTA 12 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

14 JALASJÄRVEN KUNTA 13 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta muuttaa asemakaavaa hoivakodin rakentamisen mahdollistamiseksi. Samalla on tarpeen muuttaa asemakaavaa käytöstä poistuvan huoltoaseman alueella, joka osoitetaan kaavassa kaupallisia palveluja varten. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Jalasjärven kunnanhallitus päätti asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Kaavoitustyö aloitettiin alkuvuodesta 2014 Pöyry Finland Oy:ssä, jonka kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Liite 4. Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin lähialueen asukkaat, rajanaapurit ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, GapCon Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Viranomaisten työneuvottelu on järjestetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä.

15 JALASJÄRVEN KUNTA 14 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa alueelle hoivakodin rakentaminen sekä osoittaa käytöstä poistuvan huoltoaseman alue kaavassa kaupallisia palveluja varten. Viranomaisten asettamat tavoitteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/Liikenne on antanut alustavasta luonnoksesta lausunnon Lausunnon mukaan meluselvitys tulee päivittää ja melualueen laajuus tulee arvioida myös ennustetilanteessa. Lisäksi kohteessa on mahdollisesti tarpeen suorittaa melumittaukset suunnitellun toiminnan takia. Päivitetyn meluselvityksen perusteella tulee suunnitella ja rakentaa riittävät melusuojaukset ulkoalueille ja sisämelusuojaukset rakennuksille. Lisäksi ELY-keskuksen mukaan kaava-aluetta tulisi laajentaa korttelialueiden liittymäkysymysten ratkaisemiseksi ja kaavamuutokseen tulisi ottaa mukaan Rantatie, siltä osin kuin on käytetty vanhentunutta LYT-merkintää. Maanomistajan asettamat tavoitteet Korttelin 63 tonttien 2 ja 3 omistaja on tehnyt kaavoitussopimuksen kunnan kanssa tavoitteenaan muuttaa entisen hotellin tilat hoivakodiksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue kuuluu kuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta (P). Alueen poikki on merkitty keskimääräinen 55 dba:n ulkomeluvyöhykkeen raja (me). Rantatien pohjoispuolelle on merkitty kevyen liikenteen väylä. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu liikerakennusten (KL) ja huoltoasemarakennusten (LH) korttelialueet. Lähiympäristöön on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO) sekä liikerakennusten korttelialue (KL). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen sijoittuminen valtatien melualueelle huomioidaan kaavoituksessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustava kaavaluonnos Alueelta laadittiin käytyjen neuvottelujen ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta alustava asemakaavaluonnos , joka lähetettiin ELY-keskukselle lausunnon antamista varten. Kuva 10. Ote alustavasta luonnoksesta

16 JALASJÄRVEN KUNTA 15 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaluonnos Alueelta laadittiin käytyjen neuvottelujen ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta asemakaavaluonnos Luonnoksessa korttelin 63 tontti 1 on muutettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Tontit 2 ja 3 on yhdistetty tontiksi 2 ja muutettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS-1). Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnon antoivat

17 JALASJÄRVEN KUNTA 16 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Palvelut Kaava-alueelle muodostuu yksi ennestään rakennettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten tontti, joka on aiemmin toiminut hotellina sekä yksi ennestään rakennettu liikerakennusten tontti. Hoivakotiin on arvioitu sijoittuvan noin 25 asukasta ja työntekijöitä enimmillään 17. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan koko alueelle sijoittuvan noin 20 työntekijää, jos mitoitusperusteena käytetään KL-1-korttelialueella 1 työntekijä / 200 krsm 2 ja YS-1-korttelialueella 17 työntekijää. Mitoituksella 1/100 krsm 2 YS-1-korttelialueelle muodostuu noin 20 autopaikkaa. Alue sijoittuu Jalasjärven keskustan pohjoisosaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Laaditun meluselvityksen mukaan hoivakodin suojaaminen liikennemelulta on mahdollista asemakaavassa esitetyillä melusuojausratkaisuilla. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS-1) sekä liikerakennusten korttelialue (KL-1) Korttelialueet Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS-1 Korttelin 63 tontti 2 on varattu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS-1). Alueelle saa sijoittaa vanhusten tai vammaisten hoitokodin. - Alueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi kellarin tasolla saa rakentaa kerrosalaan luettavia tiloja ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. - Tontille 2 merkityllä rakennusalalla on 2000 krsm 2 rakennusoikeutta. - Tontin 2 eteläosaan on merkitty pysäköimispaikka (p). - Korttelialueelle merkityn rakennusalan koillis-, itä- ja eteläreunoilla on merkintä, joka osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, ettei sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten sisämelutaso ylitä päiväaikaan 35 db ja yöaikaan 30 db. - Korttelin 63 tontin 2 länsiosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemärille (j). - Korttelin 63 tontille 2 merkityn rakennusalan luoteisreunalla on merkintä, jonka mukaan hoivakodin oleskelualueet on suojattava meluaidan avulla siten, ettei melutaso ylitä niillä päiväohjearvoa 55 db ja yöohjearvoa 45 db. Melueste tulee rakentaa ennen hoivakodin käyttöönottamista. Merkintä osoittaa esteen likimääräisen sijainnin ja lukuarvo sen yläreunan vähimmäiskorkeuden (2,5 m) oleskelupihan puoleisesta maanpinnan tasosta mitattuna. Meluesteen seinärakenteen tulee olla sellainen, että se täyttää SFS-EN 1793: mukaisen B3-luokan meluaidan vaatimuksen, jolla ääneneristävyys DLR on vähintään 25 db. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/100 krsm 2.

18 JALASJÄRVEN KUNTA 17 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Liikerakennusten korttelialue KL-1 Korttelin 63 tontti 1 on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Alueelle saa sijoittaa mainostornin, jonka korkeus on enintään 15 m. - Alueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tontille merkityllä rakennusalalla on 600 krsm 2 rakennusoikeutta. - Tontin länsiosaan on merkitty ohjeellinen alueen osa (mt) mainostornia varten. - Korttelialueelle merkityn rakennusalan pohjois-, etelä- ja länsireunoilla on merkintä, joka osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, ettei liike- ja toimistotilojen sisämelutaso ylitä 45 db. - Korttelin 63 tontin 1 länsiosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemärille (j). - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/50 krsm Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Alueella ja lähiympäristössä on liike- ja asuinrakentamista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Asemakaavaratkaisu on osayleiskaavan mukainen. Taajamakuva Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumpaan suuntaan. Asuminen Kaavamuutoksen myötä suunnittelualueelle hoivakotiin tulee noin 25 asukaspaikkaa. Palvelut Alue tukeutuu Jalasjärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteutuessa alueelle muodostuu lisää työpaikkoja. Virkistys Ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteeseen. Alueen liikenneturvallisuutta parantavat kevyen liikenteen reitit alueella ja lähiympäristössä. Tekninen huolto Alue on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Ympäristön häiriötekijät Melu Asemakaavassa on huomioitu valtatien, valtatien rampin ja Rantatien aiheuttama liikennemelu edellyttämällä hoivakodin oleskelupihan alueelle melusuojausta. Lisäksi on annettu määräyksiä rakennusten rakenteiden ääneneristävyydestä liikennemelua vastaan, ettei sisämelutaso rakennuksissa ylitä ohjearvoja.

19 JALASJÄRVEN KUNTA 18 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alue sijoittuu rakennettuun ympäristöön. Alueen yleisilme muuttuu rakennetumpaan suuntaan. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä, ks. kohta Korttelialueet. Yleismääräykset - Alueen rakennuksia suunniteltaessa tulee huomioida ja selvittää yleisien teiden liikenteestä johtuva tärinä ja sen vaikutukset rakenteiden kestävyyteen ja alueen viihtyvyyteen. Kasvillisuus - Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai pysäköintialueena, on alue istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Autopaikat - Tontin 63/3 autopaikoista vähintään kahden tulee soveltua liikkumisesteisten käyttöön. 5.6 Nimistö Nimistö on säilytetty ennallaan.

20 JALASJÄRVEN KUNTA 19 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. Rakennusten sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin kuvassa 9 Ote asemapiirroksesta. SEINÄJOELLA Liisa Märijärvi-Vanhanen Toimistopäällikkö Anne Koskela Projektipäällikkö RAMBOLL FINLAND OY Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C Seinäjoki 16X Pöyry Finland Oy:n kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille

21 PTI Oy ST 1 OY RANTATIE JALASJÄRVI TOIMENPIDERAPORTTI

22 PTI-Soil Oy 1 1. TOIMENPIDEKOHTEEN KUVAUS KOHTEEN SIJAINTI TOIMINTAHISTORIA TULEVA MAANKÄYTTÖ TUTKIMUKSET TUTKIMUKSET MAAPERÄ JA POHJAVESITIEDOT MAAPERÄTIEDOT ORSI- JA POHJAVESITIEDOT TYÖN KUVAUS TAVOITTEET TYÖT TYÖHÖN OSALLISTUNEET TAHOT JA HENKILÖT MENETELMIEN KUVAUS ANALYYSIMENETELMÄT Petro Flag analytiikka: Laboratorio menetelmä: Tvoc-määritys: TOIMENPITEET YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN POISTETUT PILAANTUNEET MAAT JA MUUT RAKENTEET PITOISUUDET KUNNOSTUSTYÖN JÄLKEEN ALEMMAT JA YLEMMÄT OHJEARVOT TYÖN KESTO RISKIARVIO JA TOIMENPIDESUOSITUS POHJAVESI ARVIO ASEMAN AIHEUTTAMASTA YMPÄRISTÖ JA TERVEYSRISKISTÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4

23 PTI-Soil Oy 2 1. TOIMENPIDEKOHTEEN KUVAUS 1.1. Kohteen sijainti Kohde, toiminnan lopettanut St1 (polttoaineiden automaattinen jakeluasema), sijaitsee Jalasjärven kunnassa osoitteessa Rantatie 22, Jalasjärvi. Kohteen kiinteistötunnus on Toimenpidealue rajattiin St1 Oy:n hallinnoimalle alueelle Toimintahistoria Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa St1 Oy:n toimesta vuodesta 2004 lähtien. Asemalla oli maanalaisessa säiliökaivannossa kolme polttoainesäiliötä (Liite 1). Piha-alue on asfaltoitu. Kohteessa on tehty KTM415/98 mukaiset muutostyöt. Asetuksen 444/2010, 17 mukainen jakeluasematoiminnan lopetusilmoitus on tehty Tuleva maankäyttö Kohteen polttoaineiden jakeluasematoiminta loppuu. St1 Oy poistaa omistamansa polttonesteiden jakelulaitteet, lukuun ottamatta vuokran antajan omistamia mittarikatosta sekä mittarikorokkeita. 2. TUTKIMUKSET 2.1. Tutkimukset Kohteesta ei ole aiemmin tehty maaperätutkimuksia PTI Oy:n toimesta. 3. MAAPERÄ JA POHJAVESITIEDOT 3.1. Maaperätiedot Piha-alue on asfaltoitu. Asfaltin alla on noin 0,5 m täyttöhiekkakerros, perusmaana on savi. Säiliökaivannossa täyttöhiekkakerros oli 4,0 m Orsi- ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 4. TYÖN KUVAUS 4.1. Tavoitteet Töiden tavoitteena oli polttoaineiden jakeluun liittyvien polttoainesäiliöjärjestelmien purku ja maaperäanalyysit. Lisäksi tuli poistaa toimenpidealueilta mahdolliset pilaantuneet maamassat. Kohteesta ei ole ELY-keskuksen päätöstä mahdollisista pilaantuneista maista Työt Kohteesta poistettiin St1 Oy:n toimeksiannosta polttoainesäiliöt 3 kpl, polttoaineputkistot sekä öljynerotinviemäröintijärjestelmä (PEK, NOK, HEK 3 kpl, TK). Samalla tutkittiin kohteen maaperää Työhön osallistuneet tahot ja henkilöt Rakenteiden purkutöistä, maanrakennustöistä ja polttonesteiden jakelulaitteiden purkutyöstä, sekä maaperänäytteenotosta vastasi PTI Oy (Pasi Puranen ja Tero Korhonen).

24 PTI-Soil Oy 3 5. MENETELMIEN KUVAUS 5.1. Analyysimenetelmät Petro Flag analytiikka: Petro Flag analyysimenetelmä perustuu uutetun näytteen turpidimetriseen mittaukseen. Menetelmä on vertailukelpoinen EPA SW-846 menetelmien 8015B ja kanssa Laboratorio menetelmä: Akkreditoidussa laboratoriossa pitoisuudet määritetään kaasukromatografimassaspektrometrilla. Määritysrajana on n. 50 mg/kg tuoretta maata.. Menetelmän laajennettu mittausepävarmuus on ±25% Tvoc-määritys: Nordtestin standardin mukainen määritys VOC-komponenteille. Pitoisuudet mitataan kaasukromatografimassaspektrometrilla. Määritysrajana on n. 50 mg/kg. Tässä tutkimuksessa on noudatettu PTI Oy:n laatujärjestelmää. 6. TOIMENPITEET Säiliöiden ja imuputkien kaasuvapaaksi teko Asfaltin kuorintaa Aitaus Jätelava Imuputkijen poisto Öe:n ja 3x HEK:n tyhjennys SITA Kaapelinäytöt ja vesijohdon näyttö Glykoli- astian tyhjennys Jutta Lillberg-Puskala Jalasjärven ympäristösihteeri, puhelimella oltu yhteydessä - kaivannon saa täyttä jos kenttäanalyyseissä ei ole mitään. Pintamaiden kaivuuta Säiliöiden nostot PetroFlag näytteet 1-9 Laboratorionäytteet 4 kpl Mittarikentän HEK:n ja muovikalvon poisto Kaivannon täyttöä kaivumailla Viemäreiden poisto Kaapelointien poisto Kaivantojen täyttö ja tiivistys PetroFlag näyte 10 Laboratorionäytteet 1 kpl Mittarikentän toisen HEK:n ja muovikalvon poisto 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1. Tavoitteiden toteutuminen Toimenpidealueilla alitettiin tavoitteena olleet Vna 214/2007 öljyhiilivetyjen alemmat ohjearvotasot.

25 PTI-Soil Oy Poistetut pilaantuneet maat ja muut rakenteet Toimenpidealueelta poistettiin 3 kpl polttonestesäiliöitä putkistoineen, polttonesteiden jakelumittari sekä mittarikatos. Lisäksi poistettiin käytössä ollut öljynerotinjärjestelmä siihen kuuluvine viemäröinteineen Pitoisuudet kunnostustyön jälkeen Jäämäpitoisuudet näytepisteissä alittavat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset öljyhiilivetyjen alemmat ohjearvot Alemmat ja ylemmät ohjearvot Maaperän haitta-aineille on Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot. Ylemmät ja alemmat ohjearvot haihtuville yhdisteille (BTEX, MTBE) sekä eri hii- Taulukko 1. livetyjakeille. Yhdiste Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi mg/kg ohjearvo B T E X Bentseeni 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni Ksyleeni MTBE 5 50 C 5 -C 10 (Bensiini) C 10 -C 21 (Diesel) C 21 -C40 (voiteluöljy) Työn kesto Kohteen laitteistojen ja rakenteiden purkutyöt kestivät 3 päivää. 8. RISKIARVIO JA TOIMENPIDESUOSITUS 8.1. Pohjavesi Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Orsivettä ei töiden aikana havaittu Arvio aseman aiheuttamasta ympäristö ja terveysriskistä Maaperäsaneerauksella päästiin tavoiteltuihin arvoihin öljyhiilivetypitoisuuksien suhteen kaikissa jäämäpitoisuusnäytepisteissä Toimenpidesuositukset Kohteen toimenpidealueille jääneet pitoisuudet eivät aiheuta toimenpiteitä. Rautalammilla 27. tammikuuta 2014 Tero Korhonen PTI Oy

26 PTI-Soil Oy 5 JAKELU LIITTEET St1 Oy Jalasjärven kunta PTI Oy 1 Maaperänäytekartta 2 Kenttäanalysaattori- ja laboratoriotulokset 3 Yksityiskohtaiset laboratoriotulokset 4 Säiliöpöytäkirjat 5 Valokuvat

27 Liite 1 Ran tatie Pek ja Nok kaup.osa/kylä 403 kortteli/tila Merkkien selitykset St1 Jalasjärvi Rantatie 22, Jalasjärvi Kivisalmentie 625, RAUTALAMPI puh: fax: Näytepistekartta Kohteen nimi ja osoite PTI Oy Mittakaava Piirustuksen sisältö tontti/rn:o 4 Tekijä Näytepiste Pvm. Säiliöt TK Hek

28 Liite 2. Maaperänäytteiden tulokset. Liite 2 Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot st1 Jalasjärvi haihtuville yhdisteille (BTEX, MTBE) sekä eri hiilivetyjakeille. Yhdiste Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg B Bentseeni 0,2 1 T Tolueeni 5 25 E Etyylibentseeni X Ksyleeni MTBE 5 50 C5-C10 (Bensiini) C10-C21 (Diesel) C21-C40 (voiteluöljy) Kenttäanalyysi LABORATORIOANALYYSIT Näyte Syvyys Maalaji Kenttähavainnot PetroFlag Pitoisuus C5-C10 C10-C21 C21-C40 BETEX pv. nro m ppm (-) (-) (-) (-) Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleeni MTBE ,70 hk Mittarin alta ei hajua 94 <50 <50 <50 <50 <0,020 <0,10 <0,10 <0,10 <0, ,50 hk Pek:n alta ei hajua 10 (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) 3 3,50 hk 98E alta ei hajua 90 (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) 4 3,50 hk 98E täytön alta ei hajua 95 <50 <50 <50 <50 <0,020 <0,10 <0,10 <0,10 <0, ,50 hk Di alta ei hajua 113 (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) 6 3,50 hk Di täytön alta ei hajua 155 <50 <50 <50 <50 <0,020 <0,10 <0,10 <0,10 <0, ,50 hk 95E alta ei hajua 94 <50 <50 <50 <50 <0,020 <0,10 <0,10 <0,10 <0, ,50 hk 95E täytön alta ei hajua 85 (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) 9 2,00 hk Hek:n alta ei hajua 59 (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) (-) ,00 hk Hek:n alta ei hajua 70 <50 <50 <50 <50 <0,020 <0,10 <0,10 <0,10 <0,050 Merkkien selitykset: (-) Näytettä ei analysoitu ko. menetelmällä. PetroFlag ppm Kenttäanalysaattoritulos.

29 THC_maa_C5_C40 Liite 3 Sivu 1/1 TESTAUSSELOSTE T131 (EN ISO/IEC 17025) Laboratorion tilausnumero: _2014 Tilaaja: PTI Oy / Tero Korhonen Näytteet saapuivat: Näytteet valmistettiin: Menetelmä: THC (kokonaishiilivetyanalyysi) maaperänäytteistä GC-MS-tekniikalla. Laboratorion sisäinen menetelmä. Laboratorion näytenumero: Tilaajan näytetunnus: ST1 Jalasjärvi ST1 Jalasjärvi ST1 Jalasjärvi ST1 ST1 Jalasjärvi / / 1 / 4 / 6 Jalasjärvi / 7 10 C5-C10 öljyhiilivedyt, mg/kg <50 <50 <50 <50 <50 >C10-C21 öljyhiilivedyt, mg/kg 56 <50 <50 <50 <50 >C21-C40 öljyhiilivedyt, mg/kg <50 <50 <50 <50 <50 Muut hiilivedyt, mg/kg <50 <50 <50 <50 <50 Hiilivetyjen kokonaispitoisuus, mg/kg 120 <50 <50 <50 <50 *Öljyhiilivetyjen kok.pitoisuus, C10-C40, mg/kg 73 <50 <50 <50 <50 Öljyhiilivetyjen kok.pitoisuus, C5-C40 mg/kg 73 <50 <50 <50 <50 Huomiot: Laboratorion näytenumero: Tilaajan näytetunnus: C5-C10 öljyhiilivedyt, mg/kg >C10-C21 öljyhiilivedyt, mg/kg >C21-C40 öljyhiilivedyt, mg/kg Muut hiilivedyt, mg/kg Hiilivetyjen kokonaispitoisuus, mg/kg *Öljyhiilivetyjen kok.pitoisuus, C10-C40, mg/kg Öljyhiilivetyjen kok.pitoisuus, C5-C40 mg/kg Huomiot: * Menetelmä on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testausmenetelmä. Akkreditointi kattaa öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuden C10-C40. Menetelmän laajennettu mittausepävarmuus on ±25%. Menetelmän määritysraja oli 50 mg/kg kuivaa näytettä. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raportoija: Anna-Maria Ylioikarainen, FM kemisti Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, PL96, ROVANIEMI, puh Sivu 1/1

30 VOCB_maa Liite 3 Sivu 1/1 TESTAUSSELOSTE Laboratorion tilausnumero: _2014 Tilaaja: PTI Oy / Tero Korhonen Näytteet saapuivat: Näytteet valmistettiin: Menetelmä: VOC (helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet) maanäytteistä HS-GC-MS-tekniikalla. Laboratorion sisäinen menetelmä. Laboratorion näytenumero: Yhdiste / Tilaajan näytetunnus: ST1 ST1 ST1 ST1 ST1 Jalasjärvi Yhdisteen Jalasjärvi / 1 Jalasjärvi / 4 Jalasjärvi / 6 Jalasjärvi / 7 / 10 CAS-numero mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg MTBE <0,050 <0,050 <0,050 <0,050 <0,050 TAME <0,050 <0,050 <0,050 <0,050 <0,050 ETBE <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 TAEE <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 Bentseeni <0,020 <0,020 <0,020 <0,020 <0,020 Tolueeni <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 Etyylibentseeni <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 m/p-ksyleeni / <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 o-ksyleeni <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 TVOC, C5-C10 (tolueenivaste) - <50 <50 <50 <50 <50 Menetelmän määritysraja oli 0,020-0,10 mg/kg / yhdiste ja TVOC-määritysraja 50 mg/kg kuivaa-näytettä. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Menetelmän mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. Raportoija: Anna-Maria Ylioikarainen, FM kemisti Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, PL96, ROVANIEMI, puh

31

32

33

34 Liite 5

35 TUTKIMUSRAPORTTI JALASJÄRVEN KUNTA Maaperän pilaantuneisuusselvitys entisen hotelli Valtatie 3:n tontilla Jalasjärvellä Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy

36 3799/PILAANTUNEISUUSSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALUEEN KUVAUS Historiatiedot Pilaantuneisuusselvityksen taustaa Sijainti Pinta- ja pohjavedet Maaperä Kaavoitus Aiemmat tutkimukset SUORITETUT TUTKIMUKSET Näytepisteiden valinta Näytteenotto Tutkimustulokset OHJEARVOJEN SOVELTAMINEN LOPPUPÄÄTELMÄ... 4 PIIRUSTUKSET JA LIITTEET Yleiskartta 1: Tutkimuskartta 1: Tutkimustodistus 1/3799 Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy

37 1 1 ALUEEN KUVAUS 1.1 Historiatiedot Alueella olevissa rakennuksissa on aiemmin toiminut hotelli. Naapuritontilla on sijainnut huoltoasema, jonka toiminta on päättynyt lokakuussa Pilaantuneisuusselvityksen taustaa ISS Proko Oy suunnittelee rakennusten muuttamista vanhuksille suunnatun palvelutalon käyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksen vuoksi oli tontilla tarpeen tehdä tutkimus maaperän pilaantuneisuuden varalta. 1.3 Sijainti Alue, jolla pilaantuneisuutta tutkittiin, sijaitsee Jalasjärven kunnassa osoitteessa Rantatie 22 (kiinteistörekisteritunnus ). 1.4 Pinta- ja pohjavedet 1.5 Maaperä Kiinteistö sijaitsee n. 125 metrin etäisyydellä Jalasjoen rannasta. Jalasjoki laskee Jalasjärveen n. 1,4 km:n päässä. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella. Alueella on n cm paksu päällysrakenne kalliomurskeesta. Koekuoppa ulotettiin n. 10 cm rakennekerroksen alapinnan alapuolelle. Rakennekerroksen alapuolella maaperä on savista silttiä. Voidaan olettaa, että maaperä on myös syvemmällä huonosti vettä johtavaa. 1.6 Kaavoitus Voimassa olevassa asemakaavassa korttelilla on asemakaavamerkintä KL, eli liikerakennusten korttelialue. Ote asemakaavasta kuvassa 1. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy

38 2 Kuva Aiemmat tutkimukset Naapuritontilla on tehty tutkimuksia haitta-aineiden varalta tontilla aiemmin toimineen polttoaineenjakeluaseman vuoksi. Tiedossa ei ole, että tutkimuksia olisi tehty aiemmin nyt kohteena olevalla tontilla. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Näytepisteiden valinta Näytepisteet, 4 kpl, valittiin Jalasjärven kunnan ympäristöinsinööri Jutta Lillbeg- Puskalan ohjeiden perusteella. 2.2 Näytteenotto Häiriintyneet näytteet otettiin koekuopista. Jokainen näytteenottopiste, eli koekuoppa, kartoitettiin GPS-laitteella. Näytteet otettiin kaasutiiviisiin pusseihin ja tutkittiin myöhemmin halliolosuhteissa PetroFlag-kenttämittarilla. Osa näytteistä lähetettiin Eurofinsin laboratorioon Tampereelle. Näytteistä määritettiin bensiini- ja öljyhiilivetyjen C5-C40 pitoisuudet ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteitä otettiin yhteensä 8 kpl. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy

39 3 2.3 Tutkimustulokset PetroFlag-tutkimustulokset ovat taulukoituna alla. Eurofinsin Tampereella tutkittujen näytteiden tutkimustodistus on liitteenä 1/3799. Näyte nro Näytteenottosyvyys, m Öljyhiilivetypitoisuus PetroFlag-mittarilla, mg/kg 1 0, , , , PetroFlag-mittauksissa öljyhiilivetyjä ei todettu asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon (300 mg/kg) ylittäviä määriä. Laboratorionäytteissä öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan (50 mg/kg). Bensiinihiilivetyjen pitoisuus oli näytteessä 4 alle määritysrajan (0,05 mg/kg) ja muissakin näytteissä pitoisuudet alittivat selvästi asetuksen alemman ohjearvon. Myöskään BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, o-ksyleeni, m,pksyleeni) pitoisuudet eivät ylittäneet em. asetuksen ohjearvoja, vaan pitoisuudet olivat alle määritysrajan (0,01 mg/kg). Laboratorion analyysipakettiin sisältyi myös bensiinin lisäaineiden (TAEE, ETBE, TAME, MTBE, TBA) pitoisuuksien määritys. Näiden aineiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Laboratoriossa oli määritetty myös etanolin pitoisuudet näytteissä. Etanolille ei ole asetuksessa 214/2007 määritelty ohjearvoja. Määritetyt pitoisuudet olivat hyvin pieniä, 0,10-0,40 mg/kg. Ei ole todennäköistä, että näin pienistä maaperän etanolipitoisuuksista olisi haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3 OHJEARVOJEN SOVELTAMINEN Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Koska alueen tuleva maankäyttö on kohdan 2 mukaista, sovelletaan tässä tapauksessa alempaa ohjearvoa. Alueen haitta-ainepitoisuuksien on alitettava asetuksen alempi ohjearvo. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy

40 4 4 LOPPUPÄÄTELMÄ Tutkituissa näytteissä ei havaittu haitta-aineita Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettujen alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Tutkittujen näytteiden nojalla ei alueen maankäytölle ole tarpeen asettaa rajoituksia. Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Kaisa Porre Martti Kaunismäki Yhteystiedot Asemakatu Lapua Puh. (06) Gsm , Martti Kaunismäki Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy

41 Tutkimuspaikka Tilaaja ja suunnittelukohde Piirustuksen sisältö Mittakaavat Jalasjärven kunta Maaperän pilaantuneisuusselvitys Rantatie 22:ssa Jalasjärvellä Yleiskartta 1: A T SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Asemakatu 1, Lapua Puh Fax etunimi.sukunimi@aluetekniikka.com Kaisa Porre Martti Kaunismäki Työn ja piirustuksen n:o

42 Vaasantie Vt :7 1 2:5 LH 23:6 I yr kt 1ap/50m hotelli 1ap/50m : :7 ajo KL 1 3 I 600 Rantatie dB sv 39:3 1 SELITE 2 Näyte 4 LYT 4 Näytteenottosyvyydet Näyte 1 0,65 m Näyte 2 0,60 m Näyte 3 0,60 m Näytepiste (koekuoppa) 0,80 m Tilaaja ja suunnittelukohde Piirustuksen sisältö Mittakaavat Jalasjärven kunta Maaperän pilaantuneisuusselvitys Rantatie 22:ssa Jalasjärvellä Tutkimuskartta 1: / 2I I A T SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Asemakatu 1, Lapua Puh Fax etunimi.sukunimi@aluetekniikka.com Kaisa Porre Martti Kaunismäki Työn ja piirustuksen n:o

43 Liite 1/3799 Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Juha Porre Asemakatu Lapua Näyte-erän tunniste: Asiakkaan viite: Näyte-erän ottaja: Scientific Finland Oy Hotelli Valtatie 3, Rantatie 22, Jalasjärvi, Aho Toni, Kaunismäki Martti TUTKIMUSTODISTUS 1 Todistus: Tampere AR-14-FN AR-14-FN Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Määritykset Referenssimenetelmä Laboratorio Akkreditointi AN01C Kuiva-aine (105 C) ma.-% EN EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN0VP Öljyhiilivedyt (C10-C40) DIN EN / LAGA KW 04 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1IW Etanoli (EtOH) DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1IX TAEE DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1IY ETBE DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1IZ TAME DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1J0 MTBE DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1J1 Tert-butanoli (TBA), mg/kg ka DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL AN1J2 BTEX-yhdisteet, mg/kg ka DIN ISO / HLUG HB Bd.7 T.4 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL FR0EP Bensiinihiilivedyt C5-C10, mg/kg ka Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY BAFU F3 / ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL * Akkreditointi matriisiriippuvainen Miljamartta Yritys ASM Kemisti Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus Hatanpäänkatu 3 A Tampere Finland Sivu 1/2 Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p

44 Scientific Finland Oy ANALYYSITULOKSET Liite 1/3799 Todistus: AR-14-FN Määritys Yksikkö Aromaattiset hiilivedyt AN1J2: BTEX-yhdisteet, mg/kg ka (a) Bentseeni mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. (a) Tolueeni mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. (a) Etyylibentseeni mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. (a) o-ksyleeni mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. (a) m,p-ksyleeni mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. (a) BTEX (summa) mg/kg ka Fysikokemialliset määritykset AN01C: Kuiva-aine (105 C) ma.-% (a) Kuiva-ainepitoisuus % 82,8. 90,4. 80,6. 84,5. Hiilivedyt AN0VP: Öljyhiilivedyt (C10-C40) (a) Öljyhiilivedyt >C10-C21 mg/kg ka < 50. < 50. < 50. < 50. (a) Öljyhiilivedyt >C21-C40 mg/kg ka < 50. < 50. < 50. < 50. (a) Öljyhiilivedyt >C10-C40 mg/kg ka < 50. < 50. < 50. < 50. AN1IX: TAEE (a) TAEE mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. AN1IY: ETBE (a) ETBE mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. AN1IZ: TAME (a) TAME mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. AN1J0: MTBE (a) MTBE mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. AN1J1: Tert-butanoli (TBA), mg/kg ka (a) Tert-butanoli (TBA) mg/kg ka < 0,01. < 0,01. < 0,01. < 0,01. FR0EP: Bensiinihiilivedyt C5-C10, mg/kg ka (a) Bensiinihiilivedyt C5-C10 mg/kg ka 0,40. 0,19. 0,21. < 0,05. Pooliset liuottimet AN1IW: Etanoli (EtOH) (a) Etanoli mg/kg ka 0,21. 0,40. 0,10. 0,32. (a): Akkreditoitu menetelmä Näytekoodi Asiakkaan näytetunniste Koekuoppa 1 (-0,65m) Koekuoppa 2 (-0,70m) Koekuoppa 3 (-0,65m) Koekuoppa 4 (-0,80m) Sivu 2/2

45 Raportti Pöyry Finland Oy PL 500 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Viite Sivu 1 (5) Yhteyshlö Max Mannola Tie-, katu- ja aluesuunnittelu Puh Faksi max.mannola@poyry.com Jalasjärven hoivakodin meluselvitys Sisältö 1. Tehtävän kuvaus 2. Melun ohjearvot 3. Lähtötiedot 4. Melulaskennat 5. Tulokset 6. Johtopäätökset 7. Mallinnuksen epävarmuudet Liitteet 3A. Päivämelun keskiäänitaso, ennusteliikenne 2030, pihamuurin h = 2,0 m 3B. Yömelun keskiäänitaso, ennusteliikenne 2030, pihamuurin h = 2,0 m 3C. Maksimimelutaso, pihamuurin h = 2,0 m 4A. Päivämelun keskiäänitaso, ennusteliikenne 2030, pihamuurin h = 2,5 m 4B. Yömelun keskiäänitaso, ennusteliikenne 2030, pihamuurin h = 2,5 m 4C. Maksimimelutaso, pihamuurin h = 2,5 m Jakelu Jalasjärven kunta Selityksiä: L eq = melun keskiäänitaso tietyllä aikavälillä L AFmax = yksittäisestä melulähteestä aiheutuva hetkellinen maksimimelutaso Ulkoiset lähteet: Liikenneviraston ohjeita 16/2010, Tien meluesteiden suunnittelu LIITE 3 MELUSELVITYS 2014

46 1. Tehtävän kuvaus Jalasjärvellä entisen hotellin tontille valmistellaan asemakaavan muutosta vanhusten hoivakotia varten. Hoivakoti sijoittuu valtatien 3 tuntumaan valtatien, sen rampin ja valtatien ali kulkevan Rantatien ympäröimälle alueelle. Alueen toinen tontti muuttuu huoltoasematontista liikehuoneistotontiksi, mutta tässä työssä otetaan huomioon sen nykyiset rakennukset. Tehtävänä oli laskea ennusteliikenteen aiheuttama melu ja määrittää puisen meluseinän tarvittava korkeus. Pihan keskeisimmän osan ympäri rakennetaan puuaita, jonka tarvittava korkeus oli tarkistettava. Meluselvityksen laati DI Max Mannola, Pöyry Finland Oy. Työ valmistui huhtikuussa Melun ohjearvot Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (N:o 993, ) vaatimuksiin: Asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulkona ylittää melun A- painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä aikaisemmin kaavoitetuilla alueilla yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db eikä uusilla kaava-alueilla yöohjearvoa 45 db. Asuin- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Liike- ja toimistohuoneissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 45 db. Meluntorjunnan neuvottelukunnan ( ) mukaan ohjearvoja sovelletaan eri liikennemuotojen meluun siten, että melutasoja verrataan ohjearvoihin meluryhmittäin. Tässä kaavamuutoksessa noudatetaan vanhojen kaava-alueiden ohjearvoja. 3. Lähtötiedot Liikenne Mallinnuksessa käytettiin tieliikennemäärinä vuoden 2030 liikenne-ennusteita, jotka laadittiin kertomalla teiden liikennemäärät (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennemääräkartta, kuva) kasvukertoimella, joka on sovellettu Liikenneviraston liikenteen kasvukertoimista, ja joka valtateiden suhteen oli 1,25, valtateiden ramppien suhteen 1,20, Rantatien itäisen osan suhteen 1,15 ja Rantatien läntisen osan suhteen 1,05. LIITE 3 MELUSELVITYS 2014

47 Laskennassa käytettiin näin saatuja seuraavia liikennemääriä, raskaan liikenteen osuuksia ja nopeuksia: tieosuus nykyinen KVL kasvukerroin KVL 2030 raskas liikenne nopeusrajoitus Vaasantie (pohj.) ajon./vrk 1, ajon./vrk 12 % 80 km/h Vaasantie (etel.) ajon./vrk 1, ajon./vrk 12 % 80 km/h Läntinen ramppi ajon./vrk 1, ajon./vrk 2 % 80 km/h & 50 km/h Itäinen ramppi ajon./vrk 1, ajon./vrk 4 % 80 km/h & 50 km/h Rantatie (länt.) 252 ajon./vrk 1, ajon./vrk 2 % 50 km/h Rantatie (Vt3:n ali) ajon./vrk 1, ajon./vrk 2 % 50 km/h Rantatie (it.) ajon./vrk 1, ajon./vrk 2 % 50 km/h Kaikkien teiden osalta käytettiin yöliikenteen osuutta 10 %. Valtatie 3:n ja Rantatien välisten ramppien nopeusrajoitus vaihtuu 50 km/h:n ja 80 km/h:n välillä taajamaliikennemerkin kohdalla, joka sijaitsee karkeasti ottaen rampin puolessavälissä. Kiihdytyksiä valtatielle mentäessä ei pysty melumallinnuksessa erikseen kuvaamaan, mutta tämä kompensoituu sillä, että 80 km/h:n osuudeksi on mallinnettu sellaisiakin ramppien osuuksia, joilla nopeudet todellisuudessa ovat vielä alle 80 km/h (50 80 km/h:n välillä). Maaston, teiden ja rakennusten korkeudet Teiden ja pihojen korkeudet saatiin laserkeilausaineistosta, joka prosessoitiin korkeuskäyriksi jotka on esitetty kartalla. Muurin sisällä olevan pihan korkeustaso pudotettiin 0,85 m nykyistä alempaan tasoon. Korttelin ja sen ympäristön maasto on korkeustasoltaan välillä m. Hoivakodin tontin rakennus jaettiin kahteen osaan, josta suurempi itäinen osa oli 1-kerroksinen ja pienempi läntinen osa 2-kerroksinen. Lattiakorkeus oli itäisessä osassa tasossa +91,8 m ja läntisessä osassa tasossa +89,0 m. Itäinen osa oli 4 m ja läntinen osa 7 m korkea ulkokattoon asti. Kerroskorkeus oli molemmissa 3,0 m. Viereisen tontin huoltoasemarakennuksen ja muun ympäristön asuinkäytössä olevien rakennusten korkeudeksi oletettiin 4 m, ja apurakennusten korkeudeksi 3 m maanpinnasta. Muu ympäristö Hoivakodin ja huoltoaseman tonttien alueiden asfalttipäällysteiset osat (pysäköintialueet ym.) mallinnettiin akustisesti koviksi alueiksi, joiden absorptiokerroin oli 0. Kaikki näiden alueiden ulkopuolinen ympäristö, pois lukien teiden pinnat, ovat pehmeää absorboivaa pintaa, jonka absorptiokerroin on Melulaskennat Melulaskenta tehtiin maastomallipohjaisella SoundPlan 7.2 ohjelmalla, pohjoismaista melun leviämismallia (Road Traffic Noise Nordic Prediction Method) noudattaen. Vuorokausi on jaettu kahteen ajanjaksoon. Päivämelu (L Aeq7-22 ) kuvaa päiväajan keskiäänitasoa klo 7 22), ja yömelu (L Aeq22-7 ) kuvaa yöajan keskiäänitasoa (klo 22 7). Lisäksi laskettiin myös maksimimelutaso (L AFmax ), jonka aiheuttaa yksittäinen raskas ajoneuvo annetulla nopeudella. Alueellisen melumallinnuksen laskentapisteet sijaitsivat melualuelaskennassa 2 m maanpinnasta. Laskentaruudukon kokona käytettiin 5 m 5 m. Ensimmäisen kertaluvun heijastukset huomioitiin kaikissa laskennoissa. LIITE 3 MELUSELVITYS 2014