yksityisetsivä Lintusen Sivut Yritykset työllistävät 30 Do you speak fashion

Transkriptio

1 10 One-size-fits-all -opetus ei toimi 24 kustannustehokasta nettimarkkinointia 36 fiksuja & vaativia 52 OIKEA JUOKSUASENTO TUO LISÄPOTKUA 30 Do you speak fashion 1/2010 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Yritykset työllistävät yksityisetsivä Lintusen Sivut

2 PÄÄKIRJOITUS 3 Sanotaan, että halpa ei voi olla hyvä. Katoavatko kasvun kannusteet antto Paitsi yritysasiakkaidemme mielestä. He pitävät DNA:ta ykkösenä. Klikkaa dna.fi/yritys tai soita Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Tilaamatta, mutta ei yllättäen Suomeenkin tulleen finanssikriisin jälkitunnelmissa maa kuin maa etsii uuden talouskasvun siemeniä ja samalla uutta uskoa tulevaisuuteen. Silloin Kiinaa lukuun ottamatta vientiponnistelujen edistäminen on kaikkien maiden hallitusherrojen mielissä, samoin innostava innovaatiopolitiikka sekä siihen keskeisesti liittyvä kasvuyrittäjyys. Niinpä esimerkiksi Ranskassa etsitään kuumeisesti toimintamalleja, joilla pienistä innovaatioyrityksistä tulisi keskisuuria. Meillä Suomessa puolestaan kasvuyrittäjyys sinällään on merkitty hallitusohjelmassa yhdeksi suurimmaksi innovaatiopolitiikan haasteeksi. Hallitutusten haasteet ovat luonnollisesti kasvuyrittäjyyden vähäisyydessä, josta seuraa, että kansalliset politiikat ja ohjelmat koskevat väistämättä suhteellisen harvoja ja valikoituja. Tosin ehkä tätä ei voi kovin suureen ääneen moittia, koska suuren onnenpotkun odotuksessa satsauksia kannattaa tehdä tulevan yhteisen hyvän nimissä, vaikka kohderyhmä onkin lopulta pieni. Lohta kannattaa pyytää, vaikka ei heti saalista saisikaan. Suomen hallituksen määrittelyn mukaan kasvuyrittäjyys on osaamisen hyödyntämiselle ja innovaatiotoiminnalle perustuvaa, kansainvälisille markkinoille tähtäävää kasvuhakuista yritystoimintaa. Kyse on siis jostakin muusta kuin normaalista yrityksen kasvusta, jonka senkin sanotaan olevan tärkeää. Tosin tätä saattaa olla vaikea uskoa, kun seuraa hallituksen piiristä tulevia viestejä yritysverotuksen uudistamistavoitteista. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on luonnehtinut julkitulleita osinkoverotuksen uudistusehdotuksia ongelmallisiksi, yritystalouden kestävyyden näkökulmasta jopa arvaamattomiksi. Valtion ja kuntien talousasiat ovat tunnetusti aivan mahdottomassa jamassa, mutta tuskin kukaan vastuullinen poliitikko tai korkea viranhaltija uskoo, että menossa oleva syöksykierre on katkaistavissa yritys- tai palkkaveroa kiristämällä. Todelliset ongelmat ovatkin muualla mm. näin: Suomen koko talouden palkkasumma pieneni tuoreimman tiedossa olevan seurantakauden aikana syys- marraskuu prosentilla, mutta julkisen sektorin palkkasumma sen sijaan kasvoi 3,3 prosentilla. Toisaalla suomalaisen globaalille kilpailulle alttiin teollisuustuotannon volyymi työpäivinä mitattuna on 15 prosentin kestopudotuksessa, mutta toisaalla kaikenmoiselta kilpailulta suojeltuun julkistyöhön haetaan yhä suurempaa palkkasummaa yhä uusien palkankorotusten kautta. Elämme kahden kastin maailmaa; joustoon joutuvat ja joustamattomat. Vapaassa yhteiskunnassa jokaisella intressiryhmällä on oikeus etujensa ajamiseen. Tästä on pidettävä kiinni, vaikka satamien pistelakkoilu onkin vastenmielistä koettavaa. Saattaa kuitenkin olla, että julkissektorin alati syvenevä rahoituskriisi, tai silkkaa ahneutta edustava lakkoilu kohtaavat lopulta sellaisen kansalaiskritiikin, joka muuttaa asenteita, rakenteita ja poliittista uskallusta. Tätä odottaessa toivokaamme politiikan eliitille rohkeutta päättää, että yritysverotuksessa kannattaa säilyttää kannustimet ja tunnistaa yrityksen ja yrittäjien verojen yhteisvaikutus. // jouko.lantto@yrittajat.fi Kaksi maailmaa; joustoon joutuvat ja joustamattomat. Tyytyväisimmät ja uskollisimmat matkaviestinpalveluiden kuluttaja- ja yritysasiakkaat: DNA. Lähde: EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2009, Telecommunications Finland. nland.org yrityspalvelut

3 Helmikuu Do you speak fashion? Ensimmäinen Ril sin mallisto lanseerattiin vuonna Ril s kerää vinkkejä asuihinsa asiakaspalautteista. 12 First Northin sisäänajo vielä kesken Rahoituksen professorin Vesa Puttosen mielestä pienikin yritys voi listautua. Kyse on markkinaarvosta, ja siitä, miten hyvät kasvunäkymät yrityksellä on. 16 Onnellinen nauttii haasteista Yhdysvalloissa yrittäjyyteen liittyy pyrkimys luoda huomisesta tätä päivää jollain tavoin parempi paikka, Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kertoo. 50 Hirvenhiihdosta tuli unelmaharrastus Jyväskyläläinen toimitusjohtajayrittäjä Perttu Hietanen pitää itsensä työkunnossa hirvenhiihdon avulla. Pääkirjoitus 3 Katoavatko kasvun ennusteet kannusteet Makasiini Poimintoja yrittäjän maailmasta 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän Hän 10 Alf Rehn uskoo, että yrityksistä 10 tulee Alf Rehn käyttöliittymiä uskoo, että yrityksistä tulee käyttöliittymiä Rahoitus 12 Rahoitus Onko listautumisessa järkeä 12 Onko listautumisessa järkeä Yhteiskunta 16 Yhteiskunta Juttua selittävä kuvaus Juttua Amerikan selittävä neuvoin kuvaus iskukyky takaisin 19 Ay-paine piinaa Verkkokauppa 20 Erotu verkossa 24 Optimoi 24 Optimoi, optimoi, optimoi Kolumni Kolumni 23 Sähkölasku 23 Sähkölasku Johtaminen 26 Johtaminen Kallen mittari meille kaikille tekstiä 26 Mittari meille kaikille Bisnespukeutumisen kevät 30 Bisnespukeutuminen Do You speak Fashion? 30 tekstiä Ei luovuutta tekstiä ilman tekstiä kaupallisuutta tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä Yrittäjät 36 Yrittäjät Nykynuori on valveutunut työntekijä Fiksuja Swan kehittyi & vaativia kanootista Pekka Varttuneella Koskenkylä iällä itsenäiseksi Swanien isä Marja-Leena Yksityisetsivä Kajander löytää epärehelliset yrittäjäksi varttuneella iällä Vapaa-aika 46 Yritykset työllistävät 50 Työkuntoa yksityisetsivä hirvenhiihdolla Lintusen 52 Oikea juoksuasento tuo lisäpotkua Vapaa-aika 50 Ulkomaat Hirvenhiihdosta tunnelmaharrastus Talvijuoksu: Pienen pääoman uusin toimintaa askelin ja pää pystyssä 58 Ulkomaat Maltalla arvostetaan yrittäjyyttä Onnellisia Matkailijoita kertomuksia vuoristopolulla 58 Vallettan pääkadulla torjutaan lamaa 60 Maailmanpyörä Nepal taivaassa maan päällä 63 Ajankohtaista maailmalta Maailmanpyörä 63 Ajankohtaista maailmalta Minun maakuntani Juttu Kymmenen ja kuvat virran puuttuvat maa Kulttuuri Kulttuuri 68 Julkista pilkkaa alhaista arvostusta 68 Antiikin Kreikassa ei työtä arvostettu Uutismaailma Uutismaailma 72 Poimintoja 72 Poimintoja Kolumni 74 Lukijatutkimus Työ voimaa 73 Yrittäjä on erilainen Kolumni 74 Työ voimaa

4 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi MAKASIINI 7 Pois laput silmiltä Verkostoituminen, avoin innovaatio, käyttäjälähtöisyys Tarmo Lemola on esimerkki tarmosta, jolla valtion virkamiehestä tulee menestyksekäs yrittäjä. Nykyisin hän on Advansis Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Nuorena hän työskenteli VTT:ssä ja vastasi mm. strategisesta suunnittelusta. Konsulttina Lemola on perehtynyt monipuolisesti suomalaisten yritysten innovaatioihin. Niinpä hän kirjoitti kirjankin Innovaation uudet haasteet ja haastajat. (WSOYpro 2009). Tarmo Lemola puhui teknologian ja innovaatioiden puolesta jo nuorena, kun istuttiin joskus sekalaisen joukon kanssa Sea Horsessa lounailla. Jos nuoren kasvuhaluisen yrityksen kantti kestää, kannattaa haastaa vanhat ja vakiintuneet yritykset, hän neuvoo. Nimittäin moni yritys on saattanut joutua oman toimintatapansa vangiksi, pannut laput silmille eikä uskalla poiketa vakiintuneelta polultaan. Kirjassa on käytännönläheisiä esimerkkejä innovaatioiden laajasta kirjosta, ja ennen kaikkea se haastaa yritykset miettimään tulevaisuuttaan. Bon appetit Vuoden tähtituotetta etsitään jälleen suomalaisten elintarvikkeiden joukosta. Kilpailu järjestetään elintarvikeyrityksille jo 20. kertaa. Kilpailussa on oma sarjansa vähittäiskauppatuotteille ja suurkeittiöille. Tuotteen täytyy olla Suomessa kehitetty ja valmistettu viime vuoden aikana, kopio ei käy. Voittajan makuun pääsee sitten toukokuussa Elintarvikepäivänä. Kun 93-vuotiaalta Elliltä kysyttiin, mikä on hänen terveytensä salaisuus, hän vastasi aprikoimatta: ruisleipä. Harasoo! Jos naapuri Venäjä kiinnostaa markkinana tai bisneskumppanina, saat yleiskuvan Venäjän kaupasta Fintran räätälöimällä kurssilla. Fintra lupaa käytännön työkaluja yrityksen liiketoiminnan käynnistämiseen ja tehostamiseen Venäjällä. Käsittelyssä ovat myös Venäjän tapaja liiketoimintakulttuuri, miten kohdata venäläiset eri tilanteissa. Kokeneet asiantuntijat antavat neuvoja menestymiseen ja riskienhallintaan. Konsultti auttaa kurssilaisia myös potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimisessä. Tarkoitus on tehdä myös markkinaselvitysmatka. Samalla kun osallistuja luo näkemyksen Venäjän kulttuurista, taloudesta, markkinoista ja mahdollisuuksista, voi verkostoitua ja peilata kokemuksia muiden osallistujien kanssa. Doing business in Russia koulutus alkaa toukokuussa. ¼¼ Paras elintarvike: 100-prosenttinen ruisleipä. Sparraus on ajatusten vaihtoa Yrityshautomosta yritys lähtee lentoon ja sparraaja sparraa Vuoden hautomoyritykseksi valittiin viime vuoden lopulla helsinkiläinen 7signal Oy, joka on langattomien verkkojen jatkuvan laadun varmistava teknologiayritys. Technopolis Venturessa yritystä sparrasi Mikko Kaarela. Ikään kuin oma yritys olisi lähtenyt lentoon, hän kuvasi tunnetta, kun yritys onnistui. Toimitusjohtaja Veli-Pekka Ketonen sanoo, että sparrauksella on iso merkitys, kun yritys tekee esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaa. Voi pallotella ajatuksia ja ideoita. Saa ulkopuolisen arvion, onko ajatus hyvä ja miten muut firmat menettelevät. Kaarelan kanssa me olemme jatkaneet sparrausta. Vaikka yrityksen hautomovaihe päättyy, sparraaja voi olla vaikkapa hallitus, jolta saa kaikupohjaa ajatuksille. 7signal Oy:ssä on nyt kymmenkunta ihmistä töissä ja myyntiä ja liikevaihtoa alkaa kertyä. Veli-Pekka Ketonen kertoo markkinoineensa tuotteita jo siinä vaiheessa, kun ei konkreettista tuotetta vielä ollut. Se oli potentiaalisten asiakkaiden hakemista tuotekehityksen rinnalla. Kuudetta kertaa järjestetty kilpailu nostaa esiin teknologiahautomoiden kiinnostavimpia kasvuyrityksiä. Sen järjestivät Suomen Teknologiakeskusten Liitto ja sen yrityskehitystiimi. ROdeo.fi ¼¼ Veli-Pekka Ketonen ja Mikko Kaarela ovat yrittäjä ja sparraaja. Yrittäjäomisteinen verovapaus TEKEL/Markku Ojala Ohjelmistoyrittäjät ry esittää, että voittojen avulla toimivien yrittäjäomisteisten kasvuyritysten pitäisi olla verovapaita, mikäli yrityksen tulos käytetään yrityksen kasvattamiseen. Näiden yrittäjäomisteisten yhtiöiden pääoma perustuu osaamiseen ja ne rahoittavat toimintansa omalla kassavirrallaan, toimitusjohtaja Jaakko Salminen huomauttaa. Tästä on ollut puhetta muidenkin kuin ohjelmistoyritysten kohdalla. Suomessa tyypillinen kasvuyritys on hengen yritys, joka toimii pienen omistajajoukon ohjauksessa. Syksyllä ilmestyi Ohjelmistoyritysten rahoitusopas, joka jakaa yrittäjille neuvoja oikean rahoitusmuodon löytämiseksi. Tämä yhdistys, Ohjelmistoyrittäjät ry on toiminut jo 20 vuotta, mutta tuntuu, että vasta viime aikoina se on noussut päivänvaloon. Alalla operoi noin 800 yritystä, isoja ja pieniä.

5 8 MAKASIINI ILMOITUS ja muotia Pietariin Myös Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatex käynnisti kolmivuotisen lähialue-hankkeen. Hankkeessa autetaan pk-yritysten markkinoille pääsyä tai vahvistetaan yritysten asemaa Venäjällä. Hankkeen piiriin kuuluvat vaatteiden ja tekstiilien lisäksi kengät, laukut ja asusteet. Taustaksi Finatex on teettänyt markkinakartoituksen Venäjän vaatetusmarkkinoiden näkymistä ja suomalaisyritysten mahdollisuuksista Luoteis-Venäjän markkinoilla, siis Pietarin kulmilla. Vuonna 2008 vähittäiskaupan arvo Venäjällä oli 380 miljardia euroa. Elintarvikkeiden jälkeen muotimarkkina, mikä tarkoittaa vaatetusta, jalkineita ja asusteita, on toiseksi suurin vähittäiskauppasektori. Se on arvoltaan 40 miljardia euroa. Tästä vaatteisiin menee 62 prosenttia. Tunnettuahan on, että venäläiset naiset panostavat pukeutumiseen enemmän kuin monet suomalaiset. Menestyksen reseptejä Wanhassa Satamassa Elämän arvaamat TOMuuden kieltäminen tulee kalliiksi ja maksat siitä voiman ja ilon valuutalla. Sitä paitsi muista, että elämän postipojat tuovat myös lahja Paketteja. Helinä Siikala Voiman ja ilon käsikirja, Otava 1997 Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 28. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) YRITTÄJÄ 1/2010 Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Kovala Lotta Tammelin Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti, Helinä Hirvikorpi Nirskun narskun nirskun narskun kuuluu jalan alla. Lasten laulu soi korvissa kun astelee pitkin pakkaslumen peittämää tietä. Suomalaiset talviurheiluvälinevalmistajat ja -kauppiaat ovat voineet iloita menestyksestä pitkästä aikaa joka puolella Suomea. Urheiluvälinekaupoissa on myyty jopa ei oota. Etelässä ajatellaan, että eihän tässä Lapin reissuja tarvitakaan. Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Sami Perttilä maaliskuuta suunnataan katseet tulevaan, OMA YRITYS tapahtuman tuottaja Maija Sillanpää sanoo ja kutsuu yrittäjät yhteiseen kontaktitapahtumaan Helsingin Katajanokalle. Tänä vuonna OMA YRITYS -tapahtuman ohjelmassa keskitytään kasvun lisäksi markkinointiin ja myyntiin, hän kertoo. Ohjelmassa nostetaan esiin tämän päivän trendejä niin sosiaalisen median, digitaalisen markkinoinnin kuin verkottumisen ja kilpailukyvyn rakentamisen osalta. Menestykseen tarvitaan aina uudenlaista ajattelua ja uusia näkemyksiä, Sillanpää vakuuttaa ja lupaa, että OMA YRITYS -tapahtumassa yrittäjä voi rakentaa juuri itsensä ja oman yrityksensä tarpeisiin sopivan ajankohtaisen koulutuspäivän ja tämän lisäksi vaihtaa ajatuksia nykyisten ja tulevien liikekumppaneiden kanssa. Monille yrittäjille tämä on vuoden tärkein tapahtuma, jonne tullaan koko päiväksi kuulemaan huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja. Tervetuloa mukaan myös kaikki Yrittäjän lukijat. Järjestäjä Helsingin Messut Oy Wanha Satama. Lisätiedot ja ennakkoilmoittautuminen osoitteessa Ensimmäisyyksiä Yksi Wanhan Sataman yrittäjätapahtuman tähtiesiintyjä on innovaatioyrittäjä Janne Saarikko, joka rakentaa työkseen ensimmäisyyksiä, asioita, joilla saavutetaan asiakkaalle ainutlaatuinen ja kiinnostava tarjonta. Esityksessään Saarikko kertoo esimerkkejä ensimmäisyyksistä Suomesta ja ulkomailta. Olemalla yhtä hyvä kuin muut ja säilyttämällä liiketoiminta samanlaisena, usein hävitään markkinoita suhteessa kilpailijoihin. Monesti ainoa tapa parantaa markkina-asemaa on toimia eri tavalla suhteessa kilpailijoihin, Saarikko jatkaa. Tämä vaatii uskallusta ja riskinottoa. Siksi on helppoa, mutta vaarallista asettaa tavoitteeksi kilpailijan nykyinen taso. Suuren suosion Growth Café Monien uusien tuulien lisäksi myös viime vuodelta tutut vuorovaikutteiset seminaarit Growth Café ja Start-up Café jatkavat ohjelmassa. Growth Cafén järjestäjänä toimiva Liikkeenjohdon asiantuntijakeskus kokee, että yrittäjät suorastaan tarvitsevat tämän foorumin, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Yli-Ojanperä Growth Lab Finland Oy:stä. Jokaista yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa tulisi tukea erityisesti kokemuksella ja asiantuntemuksella. Growth Lab ja Liikkeenjohdon asiantuntijakeskus yhdessä voivat taata yrittäjän menestyksen, jos yrittäjä on itse valmis sitoutumaan. Vuosi sitten lanseerattu Franchisingyrittäjäksi -tapahtuma kasvattaa myös rooliaan. Kokonaisuus tuo franchisingia esiin yhtenä tapana lähteä yrittäjäksi, toteaa toiminnanjohtaja Juha Vastamäki Suomen Franchising -yhdistyksestä. Tällaisen aikana franchising tarjoaa monelle keinon ja uusia uramahdollisuuksia. Kynnys lähteä yrittäjäksi on usein matalampi kuin muutoin.

6 10 HÄN» Alf Rehn uskoo, että yrityksistä tulee käyttöliittymiä TEKSTI Riikka Kovala, KUVA Sini Pennanen 11 Hän Alf Rehn Suomeen tarvittaisiin myös lisää luovaa hulluutta, jotain aivan muuta kuin järjestöjen ja politiikkojen suositusleimalla varustettua sopivan luovaa. Avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät Suntop Median bisnesajattelijoiden kansainväliseen Thinkers 50 listaukseen viime vuonna yltänyt Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn on myös kirjailija, kolumnisti ja suosittu luennoija. Rehniä on kutsuttu myös liiketalouden kauhukakaraksi totunnaisuudesta poikkeavien päätelmien ja ajatusten esilletuomisesta. Nyt on aika ravistella tuttuja toimintatapoja ja synnyttää uudenlaista liiketoimintaa. Olemme olleet liiaksi kiinni ajatuksessa, että tuottajat ja kuluttajat ovat erillisiä toimijoita. Tulevaisuuden liiketoiminta tulee olemaan paljon avoimem- paa ja läpinäkyvämpää. Uskon myös näkevämme, että yrityksistä tulee käyttöliittymiä ennemmin kuin tehtaita. Teknologinen kehitys on vasta alkanut näyttää meille, miten radikaalisti tuotantojärjestelmää voi dekonstruoida, Rehn visioi. Uuden synnyttäminen edellyttää yleensä ajattelua omien rajoitteiden tuolla puolen. Rehnin mukaan tärkeintä on, että miettii sitä, mikä se oma boxi on. Kuvittelemme usein, että olisi aika helppoa ajatella omien rajotteiden tuolla puolen. Mutta tämä ei ole totta. Oikea haastaminen on uskomattoman vaikeaa. Herätä närää ja ärsytä Professori Alf Rehn ei usko Suomesta puuttuvan osaamista menestymiseen ja edelläkävijäkonseptien syn- tyyn, kaikkea muuta. Ja Suomi on hyviä tekijöitä täynnä, monella saralla. Uskoisin, että Suomen suurimpiin ongelmiin kuuluu tietynlainen arkuus, ei haluta räväyttää tai oikeasti sanoa, että nyt muutetaan maailmaa, Rehn pohtii. Suomeen tarvittaisiin myös lisää luovaa hulluutta, jotain aivan muuta kuin järjestöjen ja politiikkojen suositusleimalla varustettua sopivan luovaa. Oikea innovaatio vaatii, että uskalletaan kyseenalaistaa asioita, herättää närää ja ärsyttää. Talous ei kasva eikä innovaatioita synny, ellei Suomeen saada jatkuvasti uusia yrittäjiä. Onesize-fits-all tyyppinen opetus ei sovi yrittäjyyden yliopisto-opetukseen, Rehn näpäyttää. Pelkillä kirjoita high-tech business plan - neuvoilla, me emme uutta Suomea rakenna. Taustat juuret En oikein tiedä, onko minulla sen suuremmin juuria. Muutimme paljon, kun olin lapsi. Nyt, kun ihmiset kysyvät Mistä olet kotoisin?, vastaan En mistään. Tavallaan uskon että tämä auttoi minua, totuin muutokseen, siihen että maailma oli hyvin usein aivan uusi. Ihminen Kyllä, joskin aamuisin vasta kahvin jälkeen. Professori, 37 vuotta, kaksi omaa lasta ( ja naisystävällä yksi bonuslapsi). Kirjoittaja, puhuja, tutkija, ihmettelijä. Viettää paljon ajastaan tietokoneen ääressä, tai sitten maailman omituisuutta ihaillen. Fanittaa Ethel Merman:ia sekä jumalaista Patsy Cline:ä. Opinnot Minulla on aina ollut hieman vaikeaa keskittyä yhteen ainoaan asiaan. Ajelehdin opiskelijana, kunnes tajusin, että liiketaloustieteessä pystyi käyttämään montaa eri perspektiiviä, ja että siellä luovuus ja yrittäjyys olikin hyvä asia (ainakin joskus). Hieman omituinen tie se oli. Aiempi työelämä Kaikki minun aikuisen oikeat työt ovat olleet joko akatemiassa tai oman firman leivissä. Olen tosin nuorena työskennellyt niin paperitehtaan lattialla kuin myynyt vakuutuksia puhelimitse. Tämä viimeinen oli varsin opettavaista. Perhe ja vapaa-aika Sean (s. 1996) ja Line (s. 2000) ovat minun parhaat tutkimusassistenttini. Hei- dän kauttaan näen tulevaisuuteen, ja se on kiva paikka. Yritän olla paljon heidän kanssaan, kun olen Turuss, mutta koska asun myös Tanskassa ja olen osan ajasta tien päällä, olemme välillä erossa. Minun työni on niin hauskaa, että se käy vapaaajasta... Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Kannattaa lukea niin paljon kuin mahdollista ja ennen kaikkea sellaisia asioita, joita ei tavallisesti tulisi luettua. Tämä on luovuuden kannalta tärkeää. Yksi kirjasuositus voisi olla Glimmer: How Design Can Transform Your Life, and Maybe Even the World, jonka on kirjoittanyt Warren Berger. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Turku, tietenkin Jos katsotaan Suomen ulkopuolelle, minä pidän Kööpenhaminasta, mutta koska se on tavallaan toinen kotini, niin sitä ei oikein lasketa. Palasin juuri Dubaista, ja se on kyllä näkemisen arvoinen. En tiedä haluaisinko asua siellä, mutta hauska paikka nähdä. Minua itseäni kiehtoo nyt Afrikka. Työstä Työn sisältö Jaa-a Osa työstäni on tyypillistä professorin duunia: opettamista, ohjaamista, hallintoa. Osa taas tutkijan: lukemista ja kirjoittamista sekä maailman muutoksien seuraamista. Ja tietenkin minulla on myös tämä kolmas osa: yritysten ja muiden tekijöiden kanssa toimimista, puhekeikkoja ja niin edelleen. Olen jumalten suosikki, minulla on hauska, monimuotoinen työ, josta pidän. Niin, ja hauskoja keikkoja lisäksi. Mikä motivoi Uteliaisuus ja maailman loputon outous. Niin kauan kuin maailmassa on omituisuuksia, joita voi hämmästellä, minulla on tekemistä. Vielä saavuttamatta Monen monta asiaa, varmaankin, mutta minä en suuremmin mieti asioita tältä kantilta. Tietenkin minulla on monta kirjaa, jotka vielä haluan kirjoittaa, yrityksiä, joita haluaisin perustaa, kokemuksia, joita haluaisin kokea. Mutta näin on aina ja tulee aina olemaan. En halua nähdä näitä asioina, jotka ovat saavuttamatta, vaan hauskoina uusina mahdollisuuksina. Liiketalouden kauhukakaraksikin kutsutulta professorilta useimmiten kysytty kysymys Missä maassa olet? on tavallisin, koska olen niin paljon reissussa. Minulta kysytään yllättävän monesta, totta puhuen. Minä tahansa päivänä minulta voidaan kysyä mielipidettä vaikkapa kansainvälisestä strategiasta, miten organisaatiosta tehdään luovempi, mikä retail-tilan tulevaisuus on, tai mitä nuoren yrittäjän tulisi ajatella. Tai josko olen muistanut ostaa Line-tyttärelleni välipalaa kouluun... //

7 12 RAHOITUS» Onko listautumisessa järkeä 13 TEKSTI Riikka Kovala, KUVA Rodeo.fi Pohjolan F1 First Northin sisäänajo vielä kesken Osakeannin markkinointiin on panostettava kaikki irtoavat resurssit. Pörssiin meno tuo hirveästi byrokratiaa. Yrittäjän verotus muuttuu täysin kaksinkertaiseksi. Siinä ajatuksia listautumi - sesta. Nämä ajatukset pitävät varmasti paikkansa, tosin listautumisen puolestapuhujat väittävät, ettei vaihtoehtoisella markkinapaikalla, eli First North:issa olevalla listayrityksellä hirveästi ole byrokratiaa. Helsingin pörssiin avattiin 2007 kasvuyrityksille tarkoitettu ns. matalan kynnyksen markkinapaikka First North. Tällä hetkellä listalla on kolme yhtiötä. Se on käsittämättömän vähän. Aloitusajankohta ei ollut kaikista otollisin; kun First North tuotiin markkinoille, se oli varainsiirtoveron piirissä. Se teki latteaksi alkuponnistuksen ja sille reitille vähän jäimme. Ruotsissa vastaavalla markkinapaikalla on liki 100 ja Tanskassa yli 20 yhtiötä, Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl kertoo. Helsingin pörssillä on First Northin kehittämisohjelma käynnissä. Johtuen tästä vallitsevasta pääomamarkkinatilanteesta, First Northille on suorastaan sosiaalinen tilaus. Lainarahaa vai pörssilistalle Lainarahan saanti takkuaa edelleen, joskin pahimmasta umpisolmusta on selvitty. Yrityksissä punnitaan totutusti vaihtoehtoja kehittämis- ja kasvupanostusten rahoittamiseen. Listautuminen ei yleensä ole erityisen edullinen pääoman hankinnan tapa. Esimerkiksi korkojen mataluus ja lainarahan saatavuus vaikuttavat listautumista koskevaan kiinnostukseen, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm arvioi. Rosendahl kertoo Helsingin pörssin pohtivan parhaillaan, miten pienten yritysten huutoon vastataan ja First North -listautumisesta saadaan myös yritysten silmissä houkutteleva ja mahdollisimman vaivaton vaihtoehto. Rosendahl ei tosin pidä First Northin mukanaan tuomaa byrokratiaa raskaana ja listautumisen ja listalla olon kustannukset ovat hänestä täysin marginaalisia. Isommassa kuvassa koko pörssilistalla olosta on mielikuva, että se on hir- ¼¼ Lauri Rosendahl kertoo Helsingin pörssin pohtivan parhaillaan, miten pienten yritysten huutoon vastataan ja First North -listautumisesta saadaan myös yritysten silmissä houkutteleva ja mahdollisimman vaivaton vaihtoehto. veän vaikeaa ja rasittavaa. Uskon, että se perustuu pitkälti päälistan kriteereihin ja siihen, että sääntely Euroopassa on muuttunut aika paljon viimeisten viiden vuoden aikana. First North on osa OMX:n pohjoismaista pörssiä, mutta listalla olevilta yhtiöiltä ei esimerkiksi vaadita neljännesvuotisia osavuotiskatsauksia, eikä IFRS-tilinpäätöstä. Osavuosikatsaukset pitää toimittaa puolivuosittain. Kiinnostavuus sijoittajan silmin Millaisille yrityksille matalan kynnyksen markkinapaikalle meno sitten on järkevää? Parhaiten listautuminen voisi sopia kansainvälistyvälle tai jo kansainvälistyneelle nopean kasvun yritykselle. Kansainvälisessä liiketoiminnassa yrityksen julkinen noteeraus voi olla eduksi, Lindholm vastaa. Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professorin Vesa Puttosen mielestä kyse on yrityksen markkina-arvosta, siitä, miten hyvät kasvunäkymät yrityksellä on. Iso asia on se, miten ison osan pääomistaja on valmis myymään ulkopuoliselle omistajalle, ei auta, vaikka on iso yritys, jos sitä yritystä ei koeta kiinnostavaksi, ja jos pääomistaja ei ole valmis luopumaan merkittävästä määrästä osakkeita. Nasdaq OMX Helsinki

8 14 First North listautumisen aakkoset Yhtiön tulee toimittaa pörssille hakemus hyväksyttäväksi, ennen kuin kaupankäynti yhtiön osakkeilla voidaan aloittaa. Listan yhtiöiden valvonnasta vastaa sertifioitu neuvonantaja, joka voi olla esimerkiksi pankkiiriliike. Yhtiötä kaupankäynnin kohteeksi hakeutumisessa opastavaa edustajaa kutsutaan Certified Adviseriksi. Lisäksi yritys voi sopia osakkeen kaupankäyntiin liittyvästä neuvonantosopimuksesta, eli liquidity provider -sopimuksesta, jolloin pankkiiriliike takaa sen, että osakkeelle löytyy aina sekä osto- että myyntikurssi. Listalle pääsy edellyttää, että yhtiön osakkeilla on riittävä tarjonta ja kysyntä, riittävä määrä osakkeenomistajia ja vähintään 10 prosenttia osakepääomasta yleisön omistuksessa tai osakkeelle olemassa markkinatakaus. Yhtiöllä tulee olla tiedottamisvaatimusten noudattamiseen tarvittava organisaatio ja henkilökunta. Pienikin firma voi hyötyä listautumisesta, jos pääomistaja on valmis luopumaan merkittävästä osasta osakkeita, yritys on sijoittajia kiinnostava ja sillä on kasvunäkymiä, Puttonen uskoo. Listautuminen ei kuitenkaan yleensä tule ensimmäisenä mieleen pienelle kansainvälistyvälle yritykselle. Suomessa on edelleen kovin rajallinen määrä toimintansa vakiinnuttaneita ja listautumisen kannalta riittävän suuria, nopeasti kasvavia yrityksiä, joille listautuminen olisi perusteltu ja sopiva pääoman hankintatapa, Timo Lindholm järkeilee. Toki vaakakupissa painanee myös viime aikojen kestopuheenaihe, listaamattomien yhtiöiden mahdollisuus jakaa yhdeksän prosenttia osinkoa verovapaasti yrityksen nettovarallisuudesta riippuen. Ja se vaihto ¼¼ Parhaiten listautuminen voisi sopia kansainvälistyvälle tai jo kansainvälistyneelle nopean kasvun yritykselle, Timo Lindholm arvioi. Pienikin firma voi hyötyä listautumisesta, jos pääomistaja on valmis luopumaan merkittävästä osasta osakkeita, yritys on sijoittajia kiinnostava ja sillä on kasvunäkymiä. Vesa Puttonen Rami Salle HSE viestintä Kasvurahoituksen kimpussa Tilaisuuksia järjestetään 25 paikkakunnalla. Ne sekä päivämäärät ja ohjelmat näet osoitteessa tapiola.fi/iltakoulu. Samassa paikassa voit myös ilmoittautua mukaan. Toimi heti, sillä paikkoja on rajoitetusti ja Iltakoulun suosio suuri! Suomen Yrittäjät Kaupankäynti Helsingin First North -listan osakkeilla on harvaa, viime aikoina saldona on saattanut olla yksi kauppa kuukaudessa. Toisaalta Ruotsin First North -yhtiöillä kaupankäynti on hyvinkin vilkasta. Jos vaihto on olematonta, ei kurssikehitys voi olla kummoinen. Maallikosta tuntuu, että kaupankäynnin kohteena oleva yritys ei tällöin liene tarpeeksi kiinnostava sijoittajan silmin. Mitä tulee likviditeettiin, niin se ei ole listan vika, Puttonen muistuttaa. Meillähän on pörssiyhtiöitä, joissa likviditeetti on huono. Ensinnäkin likviditeetin syntyminen edellyttää sitä, että syntyy myös sitä free flow:ta, eli pitää olla osakkeita riittävä määrä, jotta syntyy kauppaa. Vielä niin, että osakkeet ovat vapaan vaihdannan kohteena. Ei voi olla niin, että 95 prosenttia on pääomistajalla ja lopuilla viisi prosenttia. Joissakin pörssiyhtiöissä on sama ongelma, Puttosen mukaan tämä johtuu siitä, että osakkeita ja äänivaltaa on tavallaan sementoitu. Sijoittajien kiinnostus yritystä kohtaan ei synny itsestään. Sijoittajaviestintä pitää nähdä yhtenä yrityksen johdon työtehtävänä. Jos kritisoidaan, että First North ei tuo vaihtoa, niin pitää ensin katsoa peiliin. Pörssissä kävi kauppa viime vuonna talouslamasta huolimatta. Suomalaiset yritykset nostivat kaksi miljardia euroa yritysantien kautta Helsingin pörssissä vuonna 2009, ilman Nordeaakin se oli 1,4 mrd euroa uutta pääomaa. Helsingin pörssin markkina-arvosta puolet on suomalaisessa omistuksessa. Listayhtiöt pystyvät saavuttamaan kustannussäästöjä esimerkiksi rahoituskustannuksissa. Listalla olo tuo uskottavuutta ja laatuleimaa siitä, että yhtiö täyttää pörssissä olon kriteerit, Helsingin pörssin toimitusjohtaja kertoo. Muna-kana -ongelma First Northilla on vähän kuin munakana-ongelma, Puttonen kuvailee. Se ei kiinnosta sijoittajia, kun sinne ei ole tullut riittävän kiinnostavia yrityksiä ja koska yritykset eivät ole riittävän houkuttelevia, niin sijoittajat eivät osaa janota uusia. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen nimesi tammikuussa professori Vesa Puttosen selvitysmieheksi pohtimaan julkisen kasvurahoituksen virtaviivaistamista. Työn pitäisi valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Suomen innovaatiojärjestelmää arvioinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä piti nykyistä julkista kasvurahoitusjärjestelmää hajanaisena kasvuyritysten näkökulmasta. Innovaatiojärjestelmämme suurimmiksi puutteiksi nähtiin kasvuyrittäjyyden vähäisyys ja yritysten kansainvälistymisen heikkous. Yrittäjän Iltakoulu sinä olet tärkein Lataa akkujasi. Laajenna näkökulmaasi yrittäjänä ja tapaa muita yrittäjiä. Tule sellaisena kuin olet, lähde mukanasi uusia ajatuksia. Iltakoulun innostavina luennoitsijoina toimivat: Outi Mäenpää Viesti tietoisemmin. Se, mitä itse olen ollut joidenkin yritysten kanssa tekemisissä, ne kyllä haluaisivat mielellään lähteä mukaan, tulisi likviditeettiä, tulisi arvonmuodostusta jne, muttei haluta tehdä yhtään töitä sen eteen. Isona esteenä on myös se, ettei haluta luopua äänivallasta. Lauri Rosendahl nostaa yhtenä pörssin menestystarinana Talvivaaran, Helsingin pörssiin listautuessa sillä oli noin 600 sijoittajaa ja nyt piensijoittajien määrä on kasvanut yli First North -listalla on tällä hetkellä kolme yritystä: Eirikuva Digital Image Oyj, Powerflute Oyj ja SAV-Rahoitus Oyj. Rosendahl lupailee uutisia uusien listautumisten merkeissä jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Meillä on aika pitkä lista yhtiöitä sekä harkitsemassa päälistalle menoa että First North -listalle. Puhumme aika erilaisesta tilanteesta kuin pari vuotta aiemmin. Muun muassa Verkkokauppa.com on väläytellyt mediassa kiinnostustaan listautua pörssiin. // Markku Pölönen Usko unelmaasi, yrittäjä. 15 Tapani Kiminkinen Hyvän elämän reseptejä.

9 16 YHTEISKUNTA» Amerikan neuvoin iskukyky takaisin TEKSTI Leena Jokiranta, KUVAT Pekka Sipola 17 ¼¼ Aion vakuuttaa suomalaiset siitä, että teillä on erittäin tärkeä rooli tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäjänä koko maailmassa, Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck sanoo. Teillä on kädenulottuvillanne menestymisen avaimet, jos käytätte tilaisuuden rohkeasti hyväksi. Onnellinen nauttii riskeistä ja hallitsee ne Te suomalaiset olette poikkeuksellisen hyvin koulutettuja ja teillä on erinomainen työetiikka, Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck hehkuttaa. Mutta Bruce Oreck on syyskuun alusta lähtien työskennellyt Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläänä. Jo tässä lyhyessä ajassa hän on rekisteröinyt suomalaisista piirteitä, joita voi pitää vähintäänkin suotuisina. Ajattelutapanne ansiosta löydätte uusia ratkaisuja ja näkökulmia, hän sanoo. Tämä on johtanut mm. monien menestysyritysten syntymiseen. Silti jostain syystä asenteenne yrittämiseen voisi olla nykyistä aktiivisempi. Juristi Bruce Oreckille yrittäjyys onkin tuttua omasta kokemuksesta, sillä hän on johtanut Coloradossa USA:ssa lakiasiaintoimistoa. Hän on myös toiminut kodinkonealan perheenyrityksen toimitusjohtajana. Isäni perusti monia yrityksiä, joista osa epäonnistui, osa onnistui erinomaisesti. Muistan kuinka kahden veljeni kanssa saimme seurata isäni ja äitini arkista keskustelua yritykseen liittyvistä asioista, tuotteisiin liittyvistä asiakaspalautteista, mainoskampanjoista ja markkinanäkymistä. Tuolloin opin tajuamaan, kuinka monialaista osaamista yrittäjyys edellyttää ja huomasin, kuinka innostuneesti isäni yrittäjänä suhtautui bisnekseen kuin palkitsevaan seikkailuun, suurlähettiläs Oreck muistelee. Minusta se oli hyvin kiinnostavaa ja kiehtovaa. Tajusin sen, että yrittäjyys on tapa tehdä asioita eri lailla kuin muut, jollain uudella tavalla. Epäonnistumista ei pidä pelätä Yhdysvalloissa yrittäjyyteen liittyy pyrkimys luoda huomisesta tätä päivää jollain tavoin parempi paikka, Bruce Oreck selittää sikäläistä yrittäjyysasennetta. Amerikassa nuoria kasvatetaan myös asenteella, että voit hallita epäonnistumista. Epäonnistuminen ei ole loppu esimerkiksi yrittäjyydelle, vaan päinvastoin. Suurlähettilään mukaan tässä suhteessa kuvaavaa on työnhakutilanteen cvtietojen arviointi USA:ssa. Jos tiedoissa kaikki on vain myönteistä etenemistä, eikä cv:ssä ole yhtään takapakkia, ei tilanne ole hakijalle mitenkään edullinen. Sen sijaan jos Ihmisen elämänkulkua ei voi tietää etukäteen. Miksi siis pelätä yrittämiseen liittyvää mahdollista epäonnistumista.

10 18 YHTEISKUNTA» Ay-paine piinaa 19 ½½ Suurlähettiläs Bruce Oreck on työskennellyt verotukseen erikoistuneena yritysjuristina sekä tietokirjailijana. Hän on toiminut myös kodinkonealan perheenyrityksen toimitusjohtajana. menneisyydessä on epäonnistumisia, on se merkki siitä, että hakija on saanut erittäin arvokasta kokemusta ja tietoa siitä, miten ei pidä toimia. Eihän tällaista voi oppia miltään kurssilta, vaan elävästä elämästä. Omia yrittäjyysnäkemyksiään Oreck on kertonut esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijoille. Hänen mukaansa ydinasia on osata suhtautua riskeihin oikealla tavalla, ei liian välinpitämättömästi, muttei niitä liikaa peläten ja niiden merkitystä yliarvioiden. Ehkä Suomessa pohditaan liian paljon etukäteen epäonnistumista, entä jos yritykseni ei menesty, entä jos en osaa hallita kaikkia yrittäjyyteen liittyviä tekijöitä. Se on kuitenkin väärä lähtökohta, sillä pelko kahlitsee tekemistä. Muuta käytäntöjä, uudista toimintatapoja. Olen huomannut, että menestyvä yrittäjä on rohkea edelläkävijä, Bruce Oreck selittää. Menestyvä yrittäjä tietää, että uhkia ja riskejä on olemassa, mutta ei anna niiden lamauttaa toimintaa tai jarruttaa yritysideoiden toteuttamista, suurlähettiläs jatkaa ja muistuttaa, että eihän elämää voi muutenkaan hallita. Jokaisen päivän tulisi olla seikkailu ja virittää meissä halun tavoitella jotain uutta, erilaista. Yritän pitää tämän omassa mielessäni aina, kun aamuisin katselen peilikuvaani ja mietin, mihin ihmeeseen katosi se pitkätukkainen nuori mies, jonka joskus tunsin. // Oman menestyksensä uhreja Tarvitaan lisää riskinottoa ja epäonnistumisen pelon nujertamista. Te suomalaiset olette tietyllä tavalla oman menestymisenne uhreja, Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck havannoi yllättävästi. Te suomalaiset olette selviytyneet uskomattoman vaikeista tilanteista ja luoneet legendaarisia menestysyrityksiä, suurlähettiläs Bruce Oreck summaa asemansa taustoja, mutta huomauttaa samalla. Menestymisessä voi vaania ansa, kansakunta voi tulla mukavuudenhaluiseksi, kun tilanne ei akuutisti vaadi menneen uudelleenarvioimista. Menestymisessä voi helposti unohtaa sen totuuden, että huominen vaatii aina uudistumista ja entisen kyseenalaistamista, Oreck jatkaa. Suomalaisten tulisikin nykyistä aktiivisemmin tarttua kansallisiin menestystekijöihin, hyvään koulutustasoon, työmoraaliin, innovaatiokykyyn erityisesti näin taantuman jälkeisenä aikana, jolloin tarvitaan uutta kipinää yrittäjyyteen ja uusien yritysten perustamiseen. Luovuuden ihme Talvisota on suurlähettiläs Oreckin mielestä erinomainen esimerkki siitä, kuinka tappiomielialan ei annettu jarruttaa toimintaa, vaikka tuolloinen kansallinen riskianalyysi näytti lamaannuttavia signaaleja. Syy, miksi onnistuitte Talvisota -missiossa on ilmeinen. Kun meillä ei ole käytössämme ennalta suunniteltua tiekarttaa, joudumme toimimaan luovasti ja uusia näkökulmia hakien. Siis proaktiivisesti, itse tulevaan vaikuttaen, eikä vain reaktiivisesti, annettuihin oletettuihin olosuhteisiin sopeutuen. Työtaistelutoimet ja -riidat näyttäytyvät julkisuudessa suuryritysten murheenkryyninä, mutta eivät pk-yrityksetkään ole kovilta kiistoilta välttyneet. Pk-yrityksissä työtaistelutoimet ovat suhteellisen harvinaisia. Ne ovat selvästi rajoittuneet määrättyihin yrityksiin tai joillekin toimialoille, eli ovat sikäläistä työmarkkinaperinnettä, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Risto Tuominen kertoo. Ylistarossa toimivassa hirsirakentaja Luoman-konsernissa ongelmat lähtivät liikkeelle kolme vuotta sitten, kun tehtaille ei saatu riittävästi raaka-ainetta ja siitä seurasi tuotannon sopeuttaminen. Yritys joutui vähentämään väkeä. Luoman-konsernissa on ollut työpaikalla paljon paikallista sopimista, ja sopeuttamistilanteessa Toimihenkilöunioni tarttui paikalliseen sopimiseen, kun esimerkiksi työajat olivat erilailla kuin työehtosopimuksessa. Ja siitä se vyöry sitten lähti. Luoman Oy:n toimitusjohtaja Pekka Luoman mukaan reilu vuosi sitten he uudistivat sopimukset Puuliiton kanssa ja samalla osa paikallisista sopimuksista poistettiin. Sellaiset yritykset, jotka tekevät paikallisia sopimuksia, ovat hölmöjä. Niin kauan menee hyvin, kun ei tule sopeutuksia ja kaikki ymmärtävät tilanteen. Asiat toimivat, mutta heti, kun joku rupeaa liiton kautta rettelöimään, näyttää siltä, että liitot ovat erittäin hanakoita, eikä muuta porukka edes kuunnella. Painostusta ilman neuvottelua Luoma kertoo, että periaatteessa heillä ei ole liittoja vastaan mitään, sillä mitä yritykset sitten tekisivät, jos ei olisi sopimuskumppaneita. Nykyinen tilanne sai alkunsa, kun Pekka Luoman mukaan yksi työntekijä, joka oli sairastellut pitkään, alkoi liiton kautta vaatia herkkua herkun päälle. Tilanne oli sellainen, että Puuliitto ei meidän kanssa edes neuvotellut, vaan tuli heti haaste käräjille. Toimitusjohtajan mukaan henkilöstö valitsee uuden pääluottamusmiehen helmikuun puolessavälissä. Puuliiton painostustoimet ovat liittyneet mm. työntekijöille takautuvasti maksettaviin pal- TEKSTI Riikka Kovala, KUVA Rodeo.fi Kun työpaikalla kuohuu Sellaiset yritykset, jotka tekevät paikallisia sopimuksia, ovat hölmöjä. Niin kauan menee hyvin, kun ei tule sopeutuksia ja kaikki ymmärtävät tilanteen. velusvuosilisiin ja pääluottamusmiehen asemaan työpaikalla. Luoman-konserni on käynnistänyt poliisitutkinnan Puuliiton lähettämän kirjeen perusteella selvittääkseen, onko Puuliitto syyllistynyt rikokseen. Kirjeessä sanotaan, että meillä on muka painostettu henkilökuntaa niin, että joutuvat sairauslomalle. Lopuksi oli vielä, että ellette hoida näitä asioita kuntoon, tulemme laittamaan teidät saartoon. Liittojen pitäisi korjata tapansa, jotta tällaista paikallista väärinkäytöstä, mitä liittojen ihmiset, pääluottamusmiehet tai suurempien instanssien valitut käyttävät yritystä kohtaan, ei tapahtuisi. Liiton pitäisi tutkia väitteet erittäin tarkasti, eikä vain haastatella paria ay-aktivistia, jotka haluavat vahingoittaa koko yritystä. Kannattaa tulla paikan päälle henkilökunnalta kysymään. Luoman-konserniin kuuluvassa Luoman Puussa on käynnissä yt-neuvottelut, jotka koskevat 52 henkeä. Yhteensä konsernissa on ulkomaiden yksiköt mukaan lukien 174 työntekijää, joista Suomessa 130. //

11 20 VERKKOKAUPPA» Erotu verkossa 21 TEKSTI Jari Hakala, KUVAT Johannes Tervo Juuret syvällä Verkon Korsnäsissä toimiva Dermoshop Oy:n myy kosmetiikkaa netissä kuin urheilukauppa siimaa kalastajille. Vähittäiskauppojen hyllyiltä tietoisesti pois pysyttelevän yrityksen tuotteita myytiin viime vuonna yli parillakymmenellä miljoonalla eurolla. valtiaat Ohi vilahtavassa, vaatimattoman oloisessa kyltissä lukee Dermoshop Oy. Metsän reunustaman tienpätkän varrelta löytyy toinen vastaava. Kyltteihin vaatimattomuus sitten loppuukin, sillä eteen avautuu näkymä hulppeasta liiketilasta. Pohjanmaalla sijaitsevan Korsnäsin hiljaisissa maisemissa toimiva Dermoshop poikkeaa paitsi puitteiden, myös toiminnan suhteen tyystin paikkakunnalle tyypillisemmistä yrittämisen muodoista. Siinä missä muualla päin Korsnäsiä tarhataan turkiseläimiä tai puutarhakasveja, laitetaan Dermoshopissa pakettiin kosmetiikkaa laidasta laitaan. Tilaukset on tehty hyvin pitkälle yhtiön internetistä löytyviltä kotisivuilta. Verkossa yrityksen haaviin ui iso kasa rahaa. Viime vuonna liikevaihto nousi yli kahteenkymmeneen miljoonaan euroon. Siitä 80 prosenttia tuli nettikaupasta. Loput tilauksista tehdään puhelimessa tai postitse. Tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen, joka työskentelee vaikkapa hoito- tai pankkialalla. Yhtiö teettää palasaippuasta erilaisiin ihorasvoihin ulottuvan kosmetiikan muualla. Pakkauksiin tulevan Dermosil-tuotemerkin takaa löytyy paljon omaa kehitystyötä ja pakkaussuunnittelua. Sor- ½½ Dermoshop Oy:n toimitusjohtaja Henry Backlund ja yrityksen tiedottaja Hanna Ristimäki sekä resepti, jolla kauppa käy. Netti ja paperinen lehti. Dermoshop on käyttänyt uudistumisessa apunaan muun muassa kuntoilua. Omia liikuntasuorituksia pystyi kirjaamaan webbisivuille. Pistemäärän kartuttua tarpeeksi pystyi osallistumaan tuotearvontoihin. timentti nousee yli 190:n. Myös miehille löytyy omat tuotteensa. Internet on Dermoshopille paitsi tapa tehdä kauppaa, myös tapa erottua. Vähittäiskaupoissa sen tuotteita ei ole myyty koskaan. Eikä yhtiön toimitusjohtajan Henry Backlundin mukaan aiota myydä vastaisuudessakaan. Jotain yhteistä sentään löytyy. Myös Dermoshopista ostamalla saa kerätyksi bonuspisteitä. Uutta tuotetta koko ajan Pelkästään pari kuukautta kestäneen joulusesongin aikana Korsnäsistä postitettiin miltei miljoona kappaletta kosmetiikkatuotteita. Mittakaavan huomaa varastotilojen koossa. Hyllyrivit kohoavat katonrajaan monen kerroksen matkalta. Yhtiö tekee kauppaa tytäryhtiöiden kautta myös Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Venäjän kauppaan on panostettu viime aikoina paljon. Myös muihin maihin menevät tuotteet postitetaan Korsnäsistä. Siellä on työntekijöitä yli 40. Toisissa maissa tekee työtä yhteensä jokunen kymmenen ihmistä. Verkossa riittää yrittäjiä niin tiheään, että erottuminen onnistuu vain uusia tuotteita jatkuvasti markkinoille puskemalla, Henry Backlund sanoo. Jos emme lanseeraa uusia tuotteita joka kuukausi, yhtiö kaatuu. Myös verkkosivujen sisältöä muokataan. Nykyiset sivut ovat Backlundin mukaan jo yhdeksättä sukupolvea. Sivujen teknisestä osasta vastaa Turussa toimivan Mios e-solutions Oy:n lisäksi osa Korsnäsin työporukasta. Lehti tukee tekemistä Verkkoon perustuva kaupankäynti paiskaa kättä perinteisemmän toimintatavan kanssa. Jälkimmäisen pohjan valaa oma, yhtiön nimellä kulkeva lehti. Niin kanta- kuin myös satunnaisesti valituille asiakkaille postitettavan lehden sivuilta löytyy täysin samat tuotteet kuin yrityksen webbisivuilta. Sillä erolla, että esimerkiksi työpaikan kahvipöydässä sitä on helpompi selata vaikka koko porukan voimin. Ryhmässä tilaaminen on tavallista. Dermoshop Oy:n nettiin pohjautuvalla kaupankäynnillä ei ole mitään tekemistä yhtiön toimitusjohtajan Henry Backlundin yrittämisen alkujuurien kanssa. Asiaa ei tarvitse ihmetellä, sillä yrittäminen alkoi hamassa 1980-luvun alussa. Silloin Henry Backlund osti Korsnäsissä toimineen tekstiilialan yrityksen konkurssipesän. Jokunen vuosi myös oma tekeminen kietoutui tekstiilien ympärille. Työntekijöitä oli kolme luvun loppupuolella myytävät tuotteet vaihtuivat pääosin kosmetiikkaan. Yritys tunnettiin pitkään nimellä Kauppahuone Finn Comfort Oy, Backlund muistelee. Myimme erityyppisiä kosmeettisia tuotteita hotellialalle. Yritimme myös myydä voiteita sairaaloiden käyttöön, mutta se ei onnistunut. Sairaaloissa salaisuus Dermoshop Oy nimi otettiin käyttöön Alun perusvoiteet löytyvät Dermoshopin valikoimasta edelleen. Tuotteet lanseerattiin alusta asti Dermosil-merkillä. Nyt tapahtuvan tekemisen konsepti löytyi kuitenkin samaisista sairaaloista kiitos niiden henkilökunnan, porukkatilausten ja viidakkorummun. Ihmiset soittivat ja sanoivat, että eivät voi ostaa tuotteita sairaalakäyttöön, mutta kylläkin itselleen. Tuotteita oli tuolloin vain pari. Yrityksessä huomattiin, että porukalla tehtävissä tuotetilauksissa oli selvää nostetta. Ensimmäiset nettisivut tehtiin vuonna Alku oli ohdakkeinen. Backlundin mukaan kaupan tekeminen verkossa oli tuohon aikaan jopa huomiota herättävää ja vaati tekijältään rohkeutta. Tänään Dermoshop Oy versoo ympärilleen myös muutaman tyystin muuta tekevän yrityksen. Guest Comfort Oy kauppaa kosmetiikkaa hotelleille. Vivisante Finland Oy on keskittynyt kalliisiin ravintolisiin. ZAO Peter Pak vastaa Venäjälle lähtevien tuotteiden logistisesta puolesta. //

12 22 KOLUMNI 23»» Työ tarvitsee tekijänsä. Muun muassa Dermoshop Oy:n kosmetiikkaa kuvassa pakkaavan Rosemarie Nyståhlin. Sähkölasku»» Dermoshop Oy:n toimitus johtajan Henry Backlundin mukaan yrityksellä riittää valikoimaa yli 190 erilaisen kosmetiikkatuotteen verran. Laaja arsenaali vaatii varastoon kokoa. Sillä, että lehti kiertää työpaikalla, ja siihen merkataan ruksilla listaa, jonka yhteyshenkilö tilaa verkossa, on suuri merkitys kaupankäynnissä, yhtiön tiedottaja Hanna Ristimäki kertoo. Backlund nyökyttelee vieressä päätään ja luotaa asiaa hieman syvemmältä. Vastausta hän hakee kysymyksellä. Milloin ja miksi käytetään paperiversiota, milloin sähköversiota? Keskustelu on varmasti samaa, jota käydään monessa mediatalossa. Kysymys on siitä, että kumpikin tukee toistaan. Vähän eri muodossa ja eri tahdissa. Luottamusta ja luottoa Paitsi paperiin ja verkkoon, luotetaan kaupankäynnissä kanta-asiakkuuteen. Dermoshopin myymät tuotteet eivät ole skaalaa pursuavan kosmetiikka-alan hintavimmasta päästä. Viivan alle tukevaa plussaa näyttävään tulokseen päästään vain kappalemäärissä kovaa lukemaa tahkoamalla. Tämän tietää myös Backlund. Kyllä me tiedämme, ketkä ostavat jatkuvasti. Säännöllisesti ostavat asiakkaat muodostavat melko ison osan asiakaskunnasta. Kaupankäynnissään Dermoshop luottaa suomalaiseen rehellisyyteen. Useammalla sadallakin eurolla yhtiön tuotteita tilaava voi tehdä kauppansa laskulla. Backlundin mukaan näin on toimittu alusta asti. Kaikki perustuu luottamukseen. Luottamusta pitää löytyä myös itseltä. Asiakkaiden esittämiin kysymyksiin täytyy vastata niin verkossa kuin puhelimessa. // Viivan alle tukevaa plussaa näyttävään tulokseen päästään vain kappalemäärissä kovaa lukemaa tahkoamalla. Politiikan kummallisuuksiin kuuluu, että teollisuusministeri Pekkarinen on pihdannut ydinreaktorilupia koko laman ajan, vaikka hänen alaisensa vihreä työministeri panisi nimensä. Luvanhakijoilla oli valmius pistää lapiot maahan jo toista vuotta sitten vähintään kahdella työmaalla: Perämerellä ja Loviisassa. Nyt on varmaa, että jos yksikin työmaa saadaan käyntiin, se tapahtuu laman päätyttyä. Näin on taas menetetty työllistävä vaikutus ja halvat kustannukset - eli suhdannetasausefekti. Ydinvoiman vastustajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että sähkönkäyttö on laskenut yli 10 % Jopa köyhä kolumnisti merkitsisi viime vuonna. Kas kummaa. Teollisuustuotantohan on laskenut 17 %. Toisin sanoen sähkönkäyttö teollisuuden ulkopuolella on lamassakin kasvanut. Tuonti- jollakin satasella osakkeita sähkölaskuaan pienentääkseen. sähkön osuus on yhä 12 % käytöstä. Paljonko se on, kun teollisuus taas hyrrää täysillä? Mistä sähkö tuodaan, kun Baltia on muuttunut Ignalinan reaktorien sulkemisen jälkeen nettoviejästä nettotuojaksi ja tekee sähkönsä virolaisella öljyliuskeella, joka on tehotonta ja saastuttavaa. Kun Olkiluoto III joskus valmistuu, Suomi ei tule sillä omavaraiseksi. Jotta pääsemme irti Venäjästä, tarvitaan vielä vähintään yksi suuri reaktori lisää. Jotta hiilivoiman kärytys vähenisi, tarvitaan kaksi. Kun ne ovat tuotannossa, kello on jo niin paljon että Loviisan vanhojen reaktoreiden tilalle tarvitaan kiireesti kolmas. Kun se on valmis, tarvitaan Olkiluodon vanhat korvaava neljäs. On siis kiire tehdä päätös neljästä (4) MW reaktorista, jotka rakennetaan 2030 mennessä. Mutta jos päästötavoitteissa ollaan tosissaan, vielä viideskin tarvitaan. Lupia olisi siis annettava Fennovoimalle 2, Fortumille 2 ja TVO:lle 1. Mikä estää yhtiöitä menemästä Baltiaan, jossa luvat saisi nopeammin ja rakennuskustannukset olisivat alemmat? Ydinreaktorit ovat yleensä keskinäisiä yhtiöitä, jotka myyvät sähkön omakustannushintaan osakkailleen. Osakkaat myyvät markkinahintaan kuluttajille sen mitä eivät itse käytä. Siten teollisuus ja Helsingin Kaupunki tekevät rahaa. Mikä estäisi myymästä sähköosakkeita pienille yrityksille ja kotitalouksille? Jopa köyhä kolumnisti merkitsisi jollakin satasella osakkeita sähkölaskuaan pienentääkseen. Hankkeiden omarahoitus olisi korkeampi, velka ja korkoriski pienempi. Mutta eihän tätä tapahdu. Oligopoli pysyy ja lypsää. Vallitseva poliittisesti korrekti päähänpinttymä edellyttää, että Suomi ei saa viedä sähköä. Eikä suuri itäinen energiamahti suosi naapurien pääsyä omavaraisiksi. Fortumilla, ja monella muulla, on niin paljon rahaa kiinni Venäjällä, että vahvat voimat tukevat kaasuputkia ääneen ja toppuuttelevat ydinvoimahankkeita hiljaa. Suomessa ei tehdä päätöksiä kuin pakon edessä, ja jos tehdään, järjellä ei ole asiassa osuutta. // Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

13 24 VERKKOKAUPPA» Optimoi, optimoi, optimoi 25»» Vihreät Vaatteet verkkokaupan tukikohta sijaitsee Lahden keskustassa, Anniina Nurmen ja Tomi Rosenqvistin kotona. Yksi huone on pyhitetty 70-nimikkeen varastoksi. TEKSTI Antti Karkiainen, KUVAT Juha Tanhua Kustannustehokasta nettimarkkinointia Vihreät Vaatteet hyödyntää monipuolisesti netin mahdollisuuksia markkinoinnissaan. Kirjoitan Googleen hakusanaksi vihreä. Vihreät -puolueen ja väriä käsittelevän Wikipedia -sivun jälkeen, jo kuudentena, hakukone tarjoaa Vihreät Vaatteet -verkkokauppaa. Se ei ole sattuma, kyse on hakukoneoptimoinnista. Jos toimivat nettisivut ovat itsestään selvyys nykypäivän yrityksille, vähintään yhtä tärkeää on sivuille löytäminen. Kun potentiaalinen asiakas kirjoittaa hakusanaksi ekologinen vaate, lahtelaisen pariskunnan, Anniina Nurmen ja Tomi Rosenqvistin, kauppaa tarjotaan ensimmäisenä. Sivut tulee suunnitella niin, että liikeidean kannalta keskeiset sanat esiintyvät oikeissa paikoissa, esimerkiksi otsikoissa, kertoo digitaaliseen markkinointiin perehtynyt Rosenqvist. Ihan näin yksinkertaista optimointi ei ole. Se vaatii tutkimusta, ammattilaisen asiantuntemusta. Koska ostopäätös alkaa yhä useammin hakukoneelta, muutama tuhat euroa optimoidusti suunniteltuihin sivuihin ei tunnu suurelta investoinnilta. Blogin voima Vihreät vaatteet -verkkokauppa perustettiin puolitoista vuotta sitten. Idea yrityksestä syntyi Nurmen ekologisia vaatteita käsittelevän ja samannimisen blogin ympärille. Tuotteet valitaan yhdessä. Rosenqvist hoitaa logistiikan ja digitaalisen puolen, Nurmi keskittyy päivätöidensä ohella kirjoittamiseen. Tarinat ekologisista vaatteista ja elämäntavasta keräävät n lukijaa kuukaudessa. Nurmen mukaan blogi on yrityksen sydän, ja hakukoneen jälkeen selkeästi suosituin väylä kauppaan. Nettistrategiamme perustuu informaatioon. Sitä tarjotaan paljon ja monipuolisesti. Haluamme kertoa tuotteiden taustoista, mutta myös paljon muutakin ekologista asiaa. Lukija haistaa heti, jos blogi on pelkkä mainos. Aikaa blogin ja Facebook-yhteisön päivittämiseen kuluu viidestä viiteentoista tuntia viikossa. Ei kaikille Nurmen mukaansa sosiaalisessa mediassa riittää mahdollisuuksia, etenkin sellaisille yrityksille joiden tuotteet ovat jollain tavalla kytkettävissä maailmankatsomukseen tai elämäntapaan. Kaikille Facebook ei maksa vaivaa: vaikka suomalaisella on oma tili, käyttäjien keski-ikä on toistaiseksi n. 26 vuotta, kertoo Nurmi. Meillä Facebook on korvaamassa uutiskirjeet käytännöllisempänä ja tehokkaampana yhteydenpitokanavana. Se on ilmaista täsmämarkkinointia, joka kumuloituu yhteisön jäsenten kautta. Hänen ylläpitämä 400-hengen yhteisö on kasvanut itsekseen, tasaiseen tahtiin blogi-klikkausten siivittämänä. Lumipallo-efekti voi tapahtua nopeastikin, mutta se vaatii muun muassa päivittyvää sisältöä. Muuten sivuille ei palata, Nurmi summaa, ja kertoo yrityksen kokeilevan keväällä myös Twitter -tiedottamista. Klikkaus ja maksu Vihreät Vaatteet on kokeillut myös Google Adwords -markkinointia. Käytännössä yritys ostaa hakukonesanoja, joiden kurssi määräytyy suosion mukaan. Maksu suoritetaan hakukonetulosten vieressä olevien sponsoroitujen linkkien klikkausmäärän mukaan. Hinnat vaihtelevat 5 50 senttiin klikkaus. Pienen yrityksen kannattaa panostaa harvinaisempiin täsmäsanoihin, Rosenqvist selventää. Meillä ei ole mitään resursseja kilpailla isojen poikien kanssa sanasta vaate. Sen sijaan ekologiset vaatteet on toistaiseksi halpa ja palvelee meitä. Näitä kannattaa miettiä. Hänen mukaansa klikkausmainonta on tehokasta. Tällä hetkellä se on ainut maksullinen mainonta, johon yritys satsaa. Aika näyttää pitäydymmekö pelkästään tässä. Ainakin Facebookin vastaavaa palvelua on tarkoitus kokeilla. Perinteiseen lehtimainontaan verrattuna Adwords-satsauksen vaikutuksista saa tarkempaa tietoa. Markkinoinnin toimivuutta on helppo seurata Google Analytics -ohjelman avulla. Tiedän esimerkiksi, kuinka usein sponsoroidun linkin kautta saapunut asiakas etenee kassalle, ja ostaako hän enemmän kuin blogin kautta saapunut. // Kävijäseurannasta Googlella Tomi Rosenqvistin mukaan hyvät yrityssivut ovat usein yksinkertaisia. Vihreät Vaatteet sivuja suunnitellessa pariskunta panosti tiedon ohella käyttäjäystävällisyyteen ja selkeyteen. Sivujen on ajettava asiansa, ja siitä saa tietoa kävijäseurannalla. Google Analytics -ohjelma on ilmainen, ja sitä voi käyttää monipuolisesti koko nettisivujen kävijäseurantaan. Se vaatii pienen opettelun, mutta on ehdottomasti sen arvoista. Periaatteessa kävijäseuranta antaa tietoa kaikesta muusta paitsi surffaajan henkilöllisyydestä. Oli yrityssivun tehtävä myynti tai silkka markkinointi on tärkeää, että käyttäjä liikkuu sisällössä suurin piirtein halutulla tavalla. Satunnainen surffaaja on äkkipikainen ja turhautuu nopeasti. Siksi on olennaista tietää miten sivuilla käyttäydytään: mikä linkki tai osio houkuttelee, missä on parantamisen varaa, ja ennen kaikkea, mitä reittiä ostopäätös etenee.

14 26 JOHTAMINEN» Mittari meille yrittäjille 27 TEKSTI Jouko Lantto, KUVA Karl-Magnus Spiik Ky mittari Kallen meille kaikille Tein mittarin, jonka avulla yrittäjät voivat tarkastella toimintaansa eri näkökulmista. Kohdistetaanko panokset oikeisiin asioihin yms. Kalle Spiikin mukaan joidenkin takaraivossa kolkuttaa edelleen luterilainen oppi: Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi ansaitseman! Jos tähän uskoo, se toteutuu. Työn ei kuitenkaan tarvitse olla raadantaa, vaan innostavaa ja tuloksellista tekemistä, hän vakuuttaa. Yrittäminen on hieno taitolaji, jossa ihminen voi toteuttaa itseään monella tavalla. Se ei kuitenkaan tapahdu vasemmalla kädellä. Tarvitaan suunnittelua ja kurinalaisuutta, jämäkkyyttä ja itseluottamusta. Nekin on opittavissa, kunhan pysähdytään hetkeksi miettimään mitä, miten, missä ja milloin. Mittarin tavoitteena ei ole kertoa totuuksia, vaan herättää ajattelemaan. Joskus työ ei tuota tulosta, Kalle Spiik summaa. Entä sitten? Huomenna on uusi päivä. Yritetään uudestaan. Tehdään eri tavalla. Yksi liian vähän käytetty keino yritystoiminnan kehittämisessä on kollegojen käyttäminen, hän toteaa. Suomalaiset puurtavat vieläkin liikaa itsekseen, kun naapurin kanssa keskustelu voisi antaa uusia näkemyksiä. Kokeile mittaria. Pohdi tilannettasi. Kilauta kaverille! // Yrittäjyydestä sanotaan, että se on positiivinen luonnevika. Jos näin on, niin hyvä juttu! Olen itse toiminut yli 40 vuotta yrittäjänä ja nauttinut suurimman osan ajasta, Karl-Magnus Spiik sanailee. Ekonomiksi valmistumisen jälkeen luulin tietäväni kaiken ja perustin ensimmäisen oman yrityksen, yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti Karl- Magnus Spiik muistelee vuosikymmenien takaisia tapahtumia ja jatkaa. Pyöritin firmaa pari vuotta ja myin eteenpäin yhdellä markalla. Ei mennyt hyvin. Olisin tarvinnut jonkun kaverin, konsultin tai mittarin, joka olisi auttanut ymmärtämään, mitä yrittäminen on ja mitä siihen liittyy. Koska yritys oli pieni, jäivät Kallen oppirahat myös pieniksi. Nykyistä työtäni ajatellen sain kuitenkin paljon hyödyllisiä kokemuksia, hän summaa. Tämän jälkeen perheemme osti noin sadan hengen yrityksen, jota vedin kuusi vuotta. Johtamisessa oli paljon ongelmia, hakeuduin koulutuksiin ja pikku hiljaa sain hommat haltuuni. Tulosta tuli ja henkilöstö voi hyvin. Delegoimisen kautta omat työt vähenivät ja jotain piti keksiä tilalle. Ryhdyin aktiiviseksi nuorkauppakamarilaiseksi. Myöhemmin myimme yrityksen. Kipinöintiä, jopa roihua JC-vaiheen kautta aukesi uusi maailma. Halusin ryhtyä konsultiksi ja valmentajaksi, Kalle Spiik sanoo ja muistaa, että alkutaival oli silloinkin täynnä tuskaa ja epäonnistumisia. Kävin vuoden tapaamassa yrittäjiä ja asiakkaita. Pohdimme yhdessä monenlaisia ongelmia, mutta kauppa kävi huonosti. Sain kuitenkin valtavan määrän arvokasta tietoa, joka on pitänyt jalat maan pinnalla. On turha opettaa kauniita teorioita, joista ei ole hyötyä käytännössä. Nyt Karl-Magnus Spiik on työskennellyt liikkeenjohdon konsulttina kohta 30 vuotta eikä ole katunut uranvaihtoa. Yrittämisen kipinä palaa edelleen ja roihuaa jopa enemmän kuin ennen. Nousua ja laskua on ollut, mutta olen saavuttanut tilan, jossa kaikki tehtävät ovat mielenkiintoisia, osaan muuttaa ne haasteiksi ja opin koko ajan itsekin. Mittari meille yrittäjille Yksi asiakas tilasi myyntitaidon koulutusta jälleenmyyjäverkostolleen, joka koostuu pienistä asentajayrityksistä, Kalle Spiik selittää ja epäilee päälle, että monet puurtavat päivästä toiseen, mutta kunnon tulosta ei tahdo syntyä. On turha opettaa kauniita teorioita, joista ei ole hyötyä käytännössä. TEE testi seuraavalla sivulla»» Karl-Magnus Spiik on yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti (LJK) ja ekonomi. Yksi hänen yrittämisensä erityispiirre on monipuolisten työkalujen suunnittelu meille kollegoille. Lisää osoitteessa

15 28 29 TEKSTI Karl-Magnus Spiik, KUVA Rodeo.fi mittari Kallen meille kaikille Monet eri tekijät ratkaisevat tuleeko ihmisestä menestyvä yrittäjä vai ei. Käy alla olevat kohdat läpi ja arvioi rehellisesti toimintaasi. tavoitteena ei ole etsiä totuuksia, vaan nostaa tietoisuuteen tärkeitä asioita, joihin menestyminen yrittäjänä perustuu. Vastaamisen jälkeen voit tehdä päätöksiä. MääRI TELLÄ tärkeimmät kehittämisen kohteet ja mitä voit NIIDEN ETEEN tehdä. Yrittäjäksi ei synnytä; siihen kasvetaan määrätietoisella työllä. Rengasta 0, jos vastauksesi on kyllä. Rengasta 1, jos se on usein kyllä. Ymmärrät, että menestyminen vaatii työtä ja tarmoa. Suunnittelet toimintaasi ja pyrit tavoitteisiin. Mietit usein miksi teet, mitä teet ja miten teet. Sitten teet. Ymmärrät taloutta. Rahalla on väliä. Ostat järkevästi ja myyt voitolla. Haluat tehdä rahaa. Et rakastu pelkkään tekemiseen, vaan sinua kiinnostaa myös tuotto. Tehdessäsi päätöksiä arvioit myös kannattavuutta ja voittoa. Toimit tehokkaasti. Menestyvä yrittäjä tekee työt nopeasti ja tehokkaasti. Menestyvällä yrittäjällä on aikaa viettää lomaa ja olla perheensä kanssa. Osaat priorisoida. Menestyvä yrittäjä osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jaksat puurtaa vastoinkäymisistä huolimatta. Yrittäminen on kestävyyslaji, jossa määrätietoisuudella ja ahkeruudella on suuri merkitys. Osaat markkinoida ja myydä. Maailmassa on paljon upeita tuotteita, joita ei saada kaupaksi. Jos ei ole myyntiä, ei ole ansioita. Rakastat kilpailua ja kestät paineita. Kilpailu tuo potkua ja intohimoa. Jos et nauti kilpailusta, opettele. Periksi antaminen liian helposti vie kannattavuuden ja tekemisen ilon. Paineen sietämistä voi oppia. Pysyt liikkeessä ja luot uutta. Liiketoimintaa ei kehity, jos jäät paikallesi tekemään samoja asioita samalla tavalla. Uudistu ihmisenä. Kehitä menetelmiäsi. Ole luova. Ajattele rohkeasti. Tunnet vahvuutesi ja heikkoutesi. Osta muualta tai palkkaa muita tekemään sitä, mitä et osaa itse. Tee sitä missä olet hyvä ja vahva. Käytä verkostoja. Olet sosiaalinen ja osaat kommunikoida. Ihmiset tekevät töitä ja käyvät kauppaa ihmisten kanssa. Sisäänpäin kääntynyt puurtaja ei menesty samalla tavalla kuin ulospäin suuntautunut ja kontakteja luova yrittäjä. Rengasta 2, jos se on usein ei. Rengasta 3, jos se on lähes aina ei. Pystyt johtamaan itseäsi ja muita. Yritystä ja ihmisiä pitää johtaa tietoisesti kohti tavoitetta: asiat eivät tapahdu itsekseen. Korostat yhteistyön merkitystä ja luottamusta. Tiedät että = 3, kun sinä ja muut luotatte toisiinne ja osaatte toimia yhdessä. Osaat antaa palautteita (+/-). Jaat kiitosta ja kannustat muita. Osaat antaa negatiiviset palautteet oikealla tavalla ja kannustavasti. Osaat ottaa vastaan palautteita (+/-). Kritiikistä otat opiksesi etkä syytä muita tai suutu. Teet jämäkästi päätöksiä. Toisinaan on syytä nukkua yön yli, mutta jatkuva jahkaileminen hidastaa toimintaa. Rohkea päätös merkitsee riskejä. Päättämättömyys merkitsee paikalla polkemista. Arvostat pelisääntöjä ja aikatauluja. Yrityksessä on selkeä organisaatio, selkeät vastuut ja pelisäännöt, joiden mukaan toimit itse ja edellytät sitä muiltakin. Myös asiakkaiden ja yhteis - työ kumppaneiden kanssa pelisäännöt ja sopimukset ovat selkeitä. Hankit ja jaat tietoa jatkuvasti. Ilman tietoa on vaikea toimia. Tieto lisää ymmärrystä. Ymmärrys lisää osaamista. Osaamisella tehdään tulosta. Osaat motivoida itseäsi. Henkinen energia on jatkuvasti uusiutuva voimavara.tunnet itsesi ja voimavarasi. Osaat ladata itseäsi oikealla tavalla. Laske kaikki pisteet yhteen Pisteitä 0 15 Tämän mittauksen mukaan olet menestyvä yrittäjä ja teet oikeita asioita. Onneksi olkoon. Osaat asettaa tavoitteita ja saavuttaa ne. Ilmeisesti osaat myös nauttia onnistumisistasi sekä henkisesti että fyysisesti. Elät yrittäjän arkea, mutta samalla täysipainoista ja henkisesti rikasta elämää. Todennäköisesti tartutat hyvää oloasi myös muille ja saat heidät mukaasi. Toimit hyvänä esimerkkinä. Jatka tietäsi. Löydätkö listasta ehkä kohtia, jotka voit tehdä vielä paremmin? Miltä yrittäjätulevaisuutesi näyttää? Mihin muihin kohtiin kannattaa panostaa voimavaroja, jotta menestyminen varmistuu pitkällä tähtäimellä? Pisteitä Tämän mittauksen mukaan olet kohtuullisesti menestyvä yrittäjä. Teet ilmeisesti monia asioita oikein, mutta teetkö riittävästi oikeita asioita eli osaatko panna asiat tärkeysjärjestykseen?menestyminen on seurausta siitä, että olemassa olevat resurssit panostetaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Osaatko asettaa tavoitteet oikein ja saavuttaa ne: oletko riittävän määrätietoinen ja kurinalainen? Ilmeisesti osaat nauttia onnistumisista, mutta jotain voisi tehdä vielä paremmin, jotta yrittäminen tuottaa sinulle enemmän henkistä ja fyysistä tyytyväisyyttä. Mitkä kohdat listasta voit tehdä paremmin? Valitse tärkeimmät ja laadi niin suunnitelma, josta myös pidät kiinni. Miltä yrittäjätulevaisuutesi näyttää? Mihin kohtiin sinun kannattaa panostaa voimavaroja jatkossa, jotta menestyminen varmistuu pitkällä tähtäimellä? Pisteitä Sinulla on yritys tai useampia. Miten ne menestyvät? Tämän mittauksen mukaan on paljon vielä tehtävissä, jotta koet olevasi menestyvä yrittäjä sekä henkisesti että fyysisesti. Oletko miettinyt, mitä oikein haluat vai onko yrittäminen ollut vain asioitten tekemistä päivästä toiseen tai totuttu tapa? Varaa itsellesi jossain kohtaa muutama tunti aikaa ja mieti mitä oikein haluat. Ilmeisesti ahkeroit kuten muutkin yrittäjät, mutta kun päämäärä ei ole kirkkaana mielessä ja asiat ehkä vähän sekaisin, panostuksesi ei tuota niitä tuloksia, jotka varmistaisivat todellisen menestymisen. Onko sinulla verkostoa, asiantuntijaa / konsulttia / kirjanpitäjää tai ystävää, jonka kanssa voisit arvioida kokonaisuutta paremmin? Olet mahdollisesti tilanteessa, jossa tarvitset ulkopuolisen näkemyksiä. Yrittäjäjärjestöistä saat neuvoa ja opastusta. Nykyään myös vakuutusyhtiöillä ja rahoituslaitoksilla on työkaluja tilanteen selkeyttämiseksi. Mitä merkitsit kohtaan 11: tunnetko todella vahvuutesi ja heikkoutesi? Yritätkö ratkaista asioita, joita et hallitse? Tavoitteiden asettaminen ja tulevaisuuden suunnittelu sekä oikeat resurssit oikeaan paikkaan missä kunnossa ne ovat? Käy lista uudestaan läpi ja määrittele tarkemmin mitä voit tehdä. Aseta reaalinen tavoite, laadi suunnitelma ja toimenpiteet. Mieti myös miten mittaat edistymisestäsi. Pisteitä Jos vastasit kaikkiin kohtiin rehellisesti, saatat olla itse ja myös yrityksesi kriisissä. Yrittämisesi tuottaa tuskin sitä, mitä aikanaan kuvittelit. Oletko samaa mieltä? Oletko pohtinut tilannettasi riittävän perusteellisesti? Uskallatko kohdata todellisuuden? Joskus ihmiset pelkäävät tulevaisuutta ja piiloutuvat puurtamisen taakse; he sulkevat silmänsä todellisuudelta ja toivovat parasta. Yrittäjä ei toivo. Hän asettaa tavoitteet, käärii hihat ja panee toimeksi. Tiedätkö miksi olet nykyisessä tilanteessa? Ehkä olosuhteet ovat saaneet tämän aikaan, mutta miksi et reagoinut ajoissa? On helpompaa syyttää muita ja olosuhteita kuin katsoa peiliin ja todeta, että siltä löytyy perimmäinen ongelmien syy. Hyvä asia on, että sieltä löytyy myös ongelmien ratkaisija. Joskus huonokin päätös on parempi kuin, että ei tee päätöstä ollenkaan. Onko sinulla menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Ole rehellinen itsellesi. Tarvitset ulkopuolista apua, jos jatkat yrittäjäuraasi. Katso kohdasta pisteitä 30-44, mitä käytännön keinoja on olemassa. Tärkeintä on valita oikea tie ja ryhtyä määrätietoisesti toimeen. Yksikin kunnon onnistuminen antaa lisää puhtia ja saattaa johtaa askel kerralla menestykseen. Nyt tarvitaan ensin nöyryyttä myöntää omat virheet asenteissa ja teoissa. Sitten valitset muutamia kohtia, joihin panostat täysillä. Kilauta kaverille, se helpottaa ja auttaa. Mitä päätät tehdä? 1. Määrittele konkreettinen tavoite. 2. Laadi reaalistinen suunnitelma ja aikataulu. 3. Arvioi myös, miten mittaat onnistumistasi ja/tai mistä saat palautetta.

16 30 BisnespukeutumiNEN» Ei luovuutta ilman kaupallisuutta 31 TEKSTI Miira Ojanen, KUVAT Miira Ojanen ja valmistajat Do you speak fashion? Rilsin mallistot syntyvät tuotekehtiyksen ja kuluttajatutkimusten läpikäyminä. Lisäksi designeritkin tapaavat asiakkaita. Ril sin pääkallopaikalla Lahdessa eletään jo syksyn tummissa ja dramaattisissa tunnelmissa. Liikuteltavat elementtiseinät on tapetoitu eri huippusuunnittelijoiden catwalk-otoksilla sekä symbolikuvilla, joista ammennetaan konsepteja tulevaan mallistoon. Palaveripöytä muuttuu kirjavaksi materiaalikollaasiksi harkkosaksituilla kankaanpaloilla, muotilehtikasoilla ja lehtiöiden torsopiirroksilla. Pöydän ääressä apulaistuotepäällikkö Marika Patronen, mallimestarit Virpi Tiittanen ja Rinna Kimpimäki käyvät läpi muoti-ideoita teknisestä ja toteutuksellisesta näkökulmasta. Pitkän pöydän ääressä maailman muotitrendit analysoidaan tarkasti; mitä elementtejä puuttuu, mitä näkyy. Luonnoksia ja mallikappaleita Vaatteen tie lehtiön sivulta putiikin rekkiin roikkumaan vie yhden vuoden. Ensin suunnittelijat piirtävät luonnoksia, joiden perusteella Työelämän dress code mokat Liian seksikäs asu Avonaiset sandaalit Neonvärit Bling-bling vaatteet Ylenpalttinen korujen käyttö Läpikuultavat kankaat Rikkinäiset tai kuluneet vaatteet Koirankarvat ja hilse Retroluomukset Vaatteen vau-tekijä tai ahaaelämys uudesta detaljiratkaisusta manifestoituu tämä on pakko tehdä -tunteella, suunnittelija Miia-Maaria kiteyttää.

17 32 33 kaavamestarit muokkaavat vaatteisiin tarkempia yksityiskohtia kuten sauman kohdat, kolme vuotta Ril sin designtiimissä työskennellyt suunnittelija Miia- Maaria Varheensalo kertoo. Kaavoituksen jälkeen ommellaan mallikappale, jonka istuvuus vielä tarkastetaan ja mittasuhteet viimeistellään. Varheensalo pitää ryhmätyöskentelystä, joka parhaimmillaan on dynaamista pohdintaa. Ryhmässä toisen näkökulma vahvistaa omaa ideaa ja tuo syvyyttä. Vaikka olen tiimin nuorin, en ole ryhmästä kuitenkaan se, joka heittää ¼¼ Taloudellisesti tiukkoina aikoina tuotteen hinta ko - rostuu entisestään. Luovuudella ei ole sijaa vaatetusteollisuudessa ilman kaupallisuutta, divisioonajohtaja Sixten Sigge Helenelund tietää. niitä villimpiä ideoita, nauraa fiftarihenkisiin beehive-hiuksiin ja pinkkiin minihameeseen sonnustautunut Miia- Maaria. Työvaate-etiketti muuttuu vuorovaikutuksen myötä Ensimmäinen Ril sin mallisto lanseerattiin vuonna 1997, jolloin Ritva-Liisa Pohjalainen toimi vaatemalliston pääsuunnittelijana. Kaksi vuotta sitten Ril sin malliston suunnittelu siirtyi suuren maailman mallin mukaan laajemmalle 12 hengen tuotekehitystiimille. Tuotekehitys ja kuluttajatutkimukset takaavat jatkuvuutta kokonaisvaltaiselle naisten vaatetuskonseptille. Mallistoissa on totuttu näkemään yksinkertaisia linjoja, mutta myös esteettisesti rohkeita valintoja. Edellinen sesonki toimii erinomaisena viitteenä tuleville mallistoille, L- Fashion Group:n divisioonajohtaja Sixten Helenelund toteaa. Nettipalautteiden ja myymäläraporttien lisäksi meillä on tapana pistää disainerit myymälöihin palvelemaan suoraan asiakasta. Meidän suunnitteli- Työvaatteiden kohderyhmä on muotitietoinen ja hyvää hinta-laatusuhdetta arvostava nainen. Vaatteet viestivät! Kevään tyylivinkit uranaiselle Kevät on henkisen uudistumisen aikaa. Prosessin voi aloittaa piristämällä työasua napakasti tyköistuvalla jakulla tai räväkällä käsilaukulla. Vaatteet viestivät minkälainen olet, myös työelämässä. Naisellisia laskoksia Uudista garderobiasi muutamalla sesongin trendivaatteella. Naisellisuutta arkipuvustoon saat kevyillä ja laskeutuvilla materiaaleilla. Yksi kevään huippuostos on kauniisti laskostettu, kietaisumallinen Kielo-housuhame, jossa on vajaamittaiset lahkeet. Housujen väljä tyyli kapenevine lahkeineen sopii monelle vartalotyypille niin korkeakorkoisten kuin matalien kenkien kanssa. Kontrastia pehmeään alaosaan voi luoda olkapäitä korostavalla, virtaviivaisella jakkutakilla. Monikäyttöinen Cross Styling Suomalaiset naiset ovat jakkupukujen maailmanmestareita. Selkeästi erilaisten materiaalien yhdistäminen pukeutumisessa tuo nykyaikaisuutta ja rentoutta perinteiseen työuniformuajatteluun. Laadukas neule on tyylikäs vaihtoehto jakkutakille. Kevään neulemalleista löytyy kimmeltäviä, pehmeitä, paksuja ja ohuita neuloksia. Muutamalla pal- jetilla somistettu paitapusero simppelin neuletakin ja kynämekon kanssa on asiallinen, mutta kasuaali työvaateyhdistelmä. Monimuotoinen asu muuntautuu helposti asusteiden myötä juhlavammaksi. Helppo yhdisteltävyys on käytännöllisyyttä. Oikea tehosteväri antaa energiaa Henkeä saat työasuun kevään hienostuneilla väriyhdistelmillä. Sekoita harmaan eri sävyjä tai yhdistä vaaleanharmaata nude-sävyyn. Beige asukokonaisuus on supertyylikästä ja sopii niin tummille kuin vaaleille. Heleät puuteriset sävyt toimivat myös mustan kanssa. Kevään voimakkaat trendivärit kuten lila, poltettu oranssi ja turkoosi toimivat block-väreinä, eli väripilkkuina. Ne piristävät mustaa tai ruskeata housupukua ilman, että asusta tulee liian huomiota herättävä. Leikittele jakuilla Jakun laadukkuus, sekä mittasuhteet ja leikkaukset ovat bisneslookin onnistumisen perusta. Takki voi tänä keväänä olla ylipitkä, laatikko- mallinen boyfriend-jakku. Löysän yläosan kanssa voi käyttää suoria tai alaspäin kapenevia housuja, niin kokonaisuus ei jää liian pussimaiseksi. Tyköistuvat jakkutakit ovat hoikentavia, perinaisellisia ja klassisia. Poletit olkapäissä tai pystykaulukset luovat hienovaraista persoonallisuutta. Kapea vyö jakun päällä lisää jakkupukuun nuorekkuutta. Tiukan yläosan kanssa sopii laskoksilla pehmennetty alaosa, housut tai polvipituinen hame. Viittamaiset A-malliset takit, joissa on leveät tai ¾-hihat sopivat kerrospukeutumiseen pitkähihaisen neulepuseron kanssa. Harjaa, tuuleta, huolla ja pesetä vaatteita säännöllisesti. Hyvin hoidetut vaatteet näyttävät arvokkailta, mutta muista, että laadukaskin vaate elää oman aikansa. Korot salaisena aseena Vahvat selkä- ja vatsalihakset ovat ryhdin a ja o, mutta hyvät korkokengät tuovat myös ryhdikkyyttä ja arvokkuutta. Jos et pidä koroilla kävelemisestä, kulje työmatkat matalilla ja käytännöllisillä ken- gillä. Vaihda korkokengät vasta työpaikalla tai juuri ennen tärkeää tapaamista. Kenkien ei tarvitse olla sävy sävyyn asun, ei edes laukun kanssa. Vaaleat kengät piristävät tummaa asua tai rauhoittavat kirjavaa kuosimekkoa. Tuunaa ja viimeistele asut rohkeasti yhdellä näyttävällä asusteella. Iso kaulakoru on nyt in ja tuo kokonaisuuteen monimuotoisuutta. Do you speak fashion? Muoti on kieli, jota kaikki eivät osaa puhua. Trendit muuttuvat yhtenään ja ovat joskus vaikeasti tulkittavissa. Shoppaillessa kannattaa pitää avoin mieli ja kokeilla rohkeasti päälle erilaisia vaatteita, uusia kuoseja ja värejä. Yhdistä yksiväriseen asukokonaisuuteen kirjava, monivärinen printtituote, jonka värimaailmasta löytyy yksi asun sävy. Eri kuoseja voi myös yhdistellä, mutta tuolloin kuvioiden koko tai muoto tulee olla kontrastissa. Usein vaate, joka voi olla taivaallinen päällä, ei näytä miltään putiikin henkarissa roikkuessa. Käy läpi putiikin omia katalogeja, joista saa hyviä tyyliniksejä vallitsevasta muodista. Muotilehdistä kannattaa etukäteen poimia tyylillisesti inspiroivia kuvia tulevaa shoppailureissua varten.

18 34 Kiinnostaako markkinointi internetissä? Oletpa aloittelija tai uutta potkua etsivä kokenut internetkettu, Klikkaa tästä on tärkein työkalusi. Hinta 55 euroa. ½½ Apulaistuotepäällikkö Marika Patronen, mallimestarit Virpi Tiittanen ja Rinna Kimpimäki sekä suunnittelija Miia-Maaria Varheensalo ovat osa Ril s:n tiiviisti yhdessä työskentelevää tuotekehitystiimiä. Kausimallisto koostuu 250 tuotteesta. jamme eivät istu missään tornissa. Bisnespukeutuminen ei ole terävintä huippumuotia, mutta työvaatteiden kohderyhmä on muotitietoinen ja hyvää hintalaatusuhdetta arvostava nainen. Kuluttajan valveutuneet valinnat ja asiakaspalaute muokkaavat suomalaisen työvaate-etikettiä kansainvälisempään suuntaan, Helenelund sanoo. Tällä hetkellä erityiset nuoremmat asiakkaat ovat trendikkäitä ja antavat selkeätä viestiä kansainvälisestä ja kasuaalista työvaatetyylistä. // Työvaatteiden kohderyhmä on muotitietoinen ja hyvää hinta-laatusuhdetta arvostava nainen. L-Fashion Group 1907 Vihtori Luhtanen perustaa Lahteen oman yrityksen. Vaimo ompelee ja mies myy Yritys pääsee Tukkukauppiasliiton jäseneksi ja Luhdan ensimmäinen teollinen ompelimo avaa ovensa luvun lamasta selvitään säästäväisyydellä. Henkilöstömäärä on Jaakko Luhtasesta tulee yrityksen uusi toimitusjohtaja. Sotavuosien tekstiilipulan aikana kankaat tehdään pääasiassa paperista ja tavaraa myydään ainoastaan entisille asiakkaille. 50-luvulla tuotevalikoimaa keskitetään vapaaajan vaatteisiin. Luhdasta tulee Suomen suurin ulkoasujen valmistaja. 60-luvulla teollisuuden ja tukun toiminnot eriytetään. Luhta Tukku keskittyy myymään muiden tavarantoimittajien tekstiilejä. 70-luvulla tapahtuu Luhdan kansainvälinen läpilyönti. Tuotteet jaetaan käyttövaatteisiin ja vapaa-ajan vaatteisiin. 80-luvulla kasvu jatkuu Manner-Euroopaan. Suunnittelussa keskitytään urheilullisiin vapaaajan vaatteisiin. 90-luvun alun laman aikaan henkilöstön määrä vähenee :sta 6 000:teen. Rukka, Torstai, Big-L, J.A.P. ja Beavers merkit ostetaan erillisiksi liiketoiminta yksiköiksi. Nimi muuttuu Luhdasta L-Fashion Group Oy:ksi lanseerataan ensimmäinen Ril s mallisto Markkinointia vai internetmarkkinointia? / Internetmarkkinoinnin ominaispiirteitä / Markkinoijan näkö kulma / Osallistaminen / Verkkoanalytiikka / Lainsäädäntö / Hakukoneet / Verkkokauppa / Sähköposti mainonta / Bannerit eli näyttömainonta / Kumppanuusmarkkinointi / Virtuaalimaailmat / Suosittelu / Blogit / Pelit Erottajankatu 19 B, Helsinki, p. (09) ,

19 36 YRITTÄJÄT» Nykynuori on valveutunut työntekijä 37 TEKSTI JA KUVAT Minna Hiironen Fiksuja & vaativia McDonald seissa ympäri maailmaa hampurilaisia vääntävät nuoret, joita on ilo katsella. Nykynuoret ovat fiksuja ja valveutuneita työntekijöitä, Tampereen McDonald s-ravintoloiden omistaja Timo Myllymäki kiittelee. Ja mikä on syödessä, sillä mies omistaa kaikki Tampereen McDonald s-ravintolat. Ketju on ollut Suomessa jo 25 vuotta, ja ensimmäinen hampurilaisravintola perustettiin juuri Tampereen Keskustorille. Ihan sama mihinkä McDoland siin menee ja minne päin maailmaa, hampurilaisia vääntävät energiset nuoret. Timo Myllymäki, 44, ei enää kahteen vuoteen ole ollut värväämässä nuoria töihin, sillä sen työn tekevät hänen ravintolapäällikkönsä yhteistyössä kenttäpäällikön kanssa. Mies keskittyy vain johtamiseen. Seitsemässä tamperelaisessa McDonald sissa työskentelee 250 nuorta, joiden keski-ikä on noin 20 vuotta. Keski-ikää pa- rikymmentä vuotta vanhempi pomo tuntee itsensä usein nuorten maailmassa kalkkikseksi, mutta toisaalta hän pärjää siellä, kun ei yritäkään esittää samanikäistä tai oikeastaan mitään. Onhan se totta, että minun on helpompi ohjata selvästi nuorempia kuin samanikäisiä tai vanhempia työntekijöitä. Big Mac pomo työllistää joukon opiskelijoita Myllymäki pitää nykynuoria fiksuina, valveutuneina ja erittäin vaativina työntekijöinä. Nuoret tuntevat omat oikeutensa ja pitävät niistä kiinni, mutta he ovat myös vastuullisia. Myllymäki Meidän nuoret ovat kovaa valuuttaa. He osaavat myyntityön ja ovat tottuneet tekemään työtä. Työkokemustakin on saattanut karttua parikymppiselle jo usean vuoden ajan. muistelee, ettei itse samanikäisenä uskaltanut olla niin hirveän vaativa. Pomolle ei uskaltanut sanoa mitään, ja mistä me sitä ay-tietoa olisimme saaneetkaan. Nuoret kyselevät ja haastavat pomonsa kuten pitääkin. Nuorten johtaminen vaatii toisenlaista kärsivällisyyttä. Monelle nuorelle Mäkkäri on ensimmäinen työpaikka, jossa opetellaan, mitä työn tekeminen merkitsee. Perehdyttämiseen uhrataan Myllymäen mukaan paljon aikaa. Aluksi nuori tulee harjoittelijaksi, jolloin palkkakin on 20 prosenttia ammattilaisen palkkaa pienempi. Harjoitteluaika riippuu aikaisemmasta työkokemuksesta ja koulutuksesta. Suunta on keittiöstä kassalle. Kun nuori on tehnyt hampurilaisia, niin hän osaa kertoa, mitä ne sisältävät. Joku oppii nopeasti, joku hitaasti. Keskimäärin hampurilaisia oppii kyllä tekemään viikossa. Työntekijästä on mahdollista edetä kouluttajaksi, vuoropäälliköksi, apulaisravintolapäälliköksi tai jopa ravintolapäälliköksi. Työaikojen noudattaminen ei ole McDonald s-ketjussa Myllymäen mukaan mikään ongelma ja epäjärjestykseen tiukassa konseptissa puututaan heti. Toinen päästää toisen pois eli oma myöhästyminen saattaa vaikuttaa toisen ½½ McDonald sin konseptiin kuuluu nuoret energiset työntekijät. Henkilöstökulut ovat ketjussa suuret. Keittiön ja kassan välillä käy melkoinen sutina, sillä yrittäjä Timo Myllymäen mukaan heidän työntekijänsä ovat oppineet tekemään työtä.

20 38 39 ½½ Tampereen Perheravintolat Oy:n toimitusjohtaja Timo Myllymäki kertoo nuoria olevan hyvin tarjolla opiskelukaupungissa Tampereella. Hyviä työntekijöitä hampurilaisravintolat ovat saaneet myös TET-jaksojen avulla. Tietolaatikko Tampereen perheravintolat Oy: McDonald s Hämeenkatu, Jäähovi, Kaukajärvi, Keskustori, Koskikeskus, Lielahti, Prisma Sammonkatu Yrittäjä: Timo Myllymäki hampurilaisravintolayrittäjänä vuodesta 2002, aikaisemmin huoltoasemayrittäjä Liikevaihto: Yli 10 miljoonaa Työntekijävahvuus: , työntekijämäärä vaihtelee kuukausittain Liiketilojen kunto: Kolme ravintolaa Tampereella on remontoitu uuden McDonald s -designkonseptin mukaisesti. ehtimiseen esimerkiksi bussille. Opiskelupaikasta voi olla luvatta pois, mutta työpaikalta ei. Toinen nuori kasvattaa toista ja näin syntyy hyvin sosiaalinen tiivis yhteisö. Vastuuta ja vapautta McDonald sissa nuoret saavat paljon vastuuta ja sitä myötä myös vapautta. Työvuoroihin voi Myllymäen mukaan vaikuttaa enemmän kuin monessa muussa työpaikassa. Työntekijät merkkaavat kolmen viikon jaksoihin toiveensa ja vuorolistat laaditaan toivomuksia kunnioittaen. Opiskelujen takia tätä systeemiä on kiitelty kovasti. Järjestelmä on Myllymäen mukaan hyvin joustava, sillä nuoret voivat vaihtaa keskenään vuorojaan, esimerkiksi yllätystentin tai jonkun menon takia. Yhdessä ravintolassa on listoilla noin 40 työntekijää. Jos sieltä ei löydy vuoron vaihtajaa, voi hätätapauksessa kysellä muista. Luulisin, että reilun 200 joukosta varmaan joku nappaa. Myllymäen mukaan hänen hampurilaisravintoloissa on jokaisessa samanlaiset kassat ja tuotteet. Vain tavarat ovat vähän eri paikassa. Esimerkiksi joskus vaihtuu koko orkesteri esimerkiksi pikkujoulun tai koulutuksen takia. Myllymäki näkee kolikossa kuitenkin toisenkin puolen. Joillakin voi olla myöhemmin vaikeaa tottua normaaliin käytäntöön, jossa työmaalla ollaan virastoaikaan eikä vuoroja vaihdeta kuin hätätapauksissa. Hyvää valuuttaa työmarkkinoilla McDonald sin konseptiin kuuluu palkata nuoria. Miksi ei palkattaisi. Nuorissa on meidän tulevaisuus ja nuoret tarvitsevat työkokemusta. Myllymäki ei ymmärrä matalapalkkamainintoja, sillä nuoret saavat hänen mukaansa enemmän palkkaa kuin samanikäiset monessa muussa paikassa. Perustuntipalkka on työehtosopimuksen mukaisesti 9,28 euroa ja harjoitteluajan taksa on 20 prosenttia vähemmän. Myllymäen mukaan heidän ravintolaketjusta saatua työkokemusta arvostetaan niin ravintola-alalla kuin muuallakin. Hän on saanut siitä palautetta useaan otteeseen. Meidän nuoret ovat kovaa valuuttaa. He osaavat myyntityön sekä asiakaspalvelun ja ovat tottuneet tekemään työtä. Työkokemustakin on saattanut karttua parikymppiselle jo usean vuoden ajan. Myllymäellä ei ole tietoa, kuinka moni entinen mäkkäriläinen on tänä päivänä yrittäjänä, mutta ensimmäiseksi iskee muistiin, että entinen vuoropäällikkö on nykyinen pizzayrittäjä, siis kilpailija. Varsinkin esimiestehtävissä olleet ovat varmasti hyvin yrittäjähenkisiä, sillä heillä on kuukausi- ja tulospalkka. Vaihtuvuus tasaantunut Hampurilaisravintoloiden työntekijöiden vaihtuvuutta pidetään suurena. Myllymäen mukaan heillä se on kuitenkin vain prosenttia vuodessa. Opiskelijat valmistuvat ja löytävät oman alansa töitä. Varsinkin taantuma on hidastanut selvästi vaihtuvuutta. Taantuma näkyy myös myynnissä, mutta vain muutamalla prosentilla. Esimerkiksi metalli- ja kuljetusalalla myynti on laskenut jopa prosenttia. Viime vuonnakaan Myllymäki ei irtisanonut kampanjan innoittamana ketään, vaan kesäksi otettiin tavalliseen tapaan kausityöntekijöitä. Kesätyöntekijöiksi hakee vuosittain toista tuhatta henkilöä ja vain onnistaa. Hyviä työntekijöitä Myllymäki kertoo saaneensa Rekry-messujen avulla helmimaaliskuussa. Nuoret saavat täyttää hakemuksensa ja kysellä suoraan myymäläpäälliköiltämme työn kuvasta. Samalla päälliköt kohtaavat hakijat kasvotusten ja Pomolle ei uskaltanut sanoa mitään, ja mistä me sitä ay-tietoa olisimme saaneetkaan. Nuoret kyselevät ja haastavat pomonsa kuten pitääkin. Ammattilaisen tehokas työkalu Mainostajan Hakemisto 2010 Markkinointiviestintäalan ainoa hakupalvelu, josta löydät kaikki keskeiset toimijat: palveluiden ostajat ja tarjoajat sekä mediat. Tiedot kätevästi kansiossa ja ajantasaisena verkkopalveluna. Tilaa nyt tehokaksikko vain 133 euroa (+ alv) mainostajanhakemisto.fi pystyvät tekemään lyhyen haastattelunkin. Myllymäen mukaan nettihakemusta parempi tapa on vanhanaikainen vapaamuotoinen hakemus, jonka hakija toimittaa ravintolapäällikölle henkilökohtaisesti, ja joka kertoo hakijastaan jotain persoonallista. Me etsimme myyjiä. Meidän työntekijät ovat sanavalmiita. Olemme löytäneet hyviä tyyppejä myös TET-harjoittelun kautta. Alaikäisten kesätyöntekijöiden määrä on rajoitettu kuitenkin vain 2-3:een per ravintola, sillä ravintoloilla on pitkät aukioloajat. Alaikäiset eivät saa työskennellä klo 22 jälkeen. // Erottajankatu 19 B, Helsinki, p. (09) ,