Kehittyvä. Kuluttaja & Elintarvikemarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Kuluttaja & Elintarvikemarkkinat"

Transkriptio

1 Kehittyvä Kuluttaja & Elintarvikemarkkinat

2 Sisällys 6/ Pääkirjoitus Onko kansa terveempää 2010-luvulla kuin nyt?...3 Eija Isokangas Teema: Kuluttaja & elintarvikemarkkinat Elintarviketuotanto ja -kauppa keskittyvät rivakasti...4 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Suomessa ei arvosteta kotimarkkinoita...6 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas 108 miljardin markan päivittäistavaramarkkinat...7 Kalevi Hemilä Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi...7 Muuttuvat ruokailutottumukset heijastuvat ruokavalioihin...8 Merja Lintunen Jokapäiväinen leipämme...9 Pakina: Tarja Virmala Pohjoismaiden kuluttajat suhtautuvat varauksella gm-ruokaan...10 Liisa Lähteenmäki Laajoja välttämisruokavalioita tarvitaan harvoin...12 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Elintarvikkeiden sisältö pitää kertoa selvästi...13 Löytääkö keliaakikko turvallista syötävää?...14 Leena Kokko Odottavien äitien ja pikkulasten ravintosuositukset vaihtelevat maittain...16 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Monipuolinen ravinto tärkeää...17 Maittavaa ja terveellistä ruokaa vanhenevalle väestölle...18 Liisa Lähteenmäki, Hely Tuorila Ikääntyminen vaikuttaa ruoan aistimiseen...20 Niina Kälviäinen, Sari Koskinen Ruoan terveellisyys kiinnostaa ikääntyviä...22 Katariina Roininen Kuluttajat toivovat kattavia pakkausmerkintöjä...24 Riitta Tainio Gallup Kuluttajat kysyvät ruoan alkuperästä...25 Kolumni Suomalainen ruoka on tärkeä...26 Pekka Hämäläinen Tiede & Tutkimus Kananmuna täynnä bioaktiivista voimaa...27 Eeva-Liisa Ryhänen World Food Prize 2001 tanskalaiselle ekonomistille...28 Pekka Linko Kasvistanolia lihavalmisteisiin ja valmisruokiin...30 Merja Leino Kootut: Suomi liha-alan suunnannäyttäjäksi...31 Maitoteknologiaa 95 vuotta...31 VTT ja Alimentec sopivat yhteistyöstä...31 Flair-Flow -tiedotteet...32 Messut Suomalaisyrityksillä olisi ollut tilaisuus FIE -messujen kilpailussa...33 Anneli Koskenkorva Pakkausmessut kiinnostivat elintarvikealan ammattilaisia...35 Pirjo Huhtakangas Opetus Elintarvikealan opettajien jaosto edistää yhteistyötä...36 Irma Häikiö Prosessit Prosessit hallintaan näkökulmia ja käsitteitä...37 Juhani Nordlund Palstat Haarukassa...40 Hankintaopas...41 Nettinurkka...45 Tapahtumia...45 Vuoden 2001 artikkelit...46 ETS-sivut Elintarviketieteiden Seuralla antoisa opintomatka Keski-Euroopassa...48 Suvi Ryynänen Lukijakunta laajenee...50 Pirjo Huhtakangas Nimityksiä...50 ETS-palsta...51 Suvi Ryynänen Ilmestymisaikataulu ja teemat 2001 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja se kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on usein mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää Tuotekehitys & Markkinointi Ravitsemus Riskinarviointi, turvallisuus ja hygienia Opiskelu & Koulutus Laboratorio tänään Tuotantotekniikka & Pakkaaminen Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

3 Kehittyvä ELINTARVIKE 12. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Vt. päätoimittaja Raija Ahvenainen VTT Biotekniikka PL 1500, VTT Puh. (09) , faksi (09) Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anna-Maija Sjöberg Marleena Tanhuanpää Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 6/2001 Maija Peltola Riitta Tainio Matti Kalervo Päivikki Savola Raija Ahvenainen Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Seppo Heiskanen Timo Hirvi Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Matti Leisola Hannu Mykkänen Esko Pajunen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 F 159, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 7 /kpl + postituskulut Kansikuva: Kansikuva: Leena Kokko PÄÄKIRJOITUS Onko kansa terveempää 2010-luvulla kuin nyt? Markkinat ja markkinapaikat ovat olleet kautta aikojen ihmisten perustarpeiden hankinta- ja tapaamispaikkoja sekä liiketalouden keskuksia. Tavara on vaihtanut omistajaa oravannahoilla, markoilla ja kohta euroilla. Suomessakin astutaan historiallisesti jännittävä askel eteenpäin, kun siirrytään yhteisvaluutan käyttöön pois omasta, itsenäisestä markasta. Joko varasit itsellesi mahdollisuuden Roope Ankan onnenkolikkoon kultaiseen markkaan! Elintarvikkeiden ostopaikat ovat muuttuneet tosi paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaupan rakenne on edelleen rajussa muutoskierteessä. Aikaisemmin koettiin pienten maalaiskauppojen katoaminen supermarkettien vallatessa alaa. Turun seudullakin hypermarkettien osuus kuluttajien markoista vahvistuu: avattiin Mylly, lähes sadan yrityksen kauppakeskus. Kaupunkien keskustoihin jäävät kivijalkakaupat, joissa on tarjolla lottopalvelua, kotikeittiötä ja peruselintarvikevalikoimaa. Maaseudulla ketjujen lähikaupat kilpailevat supistetuin peruselintarvikevalikoimin kuluttajan kiinnostuksesta ja vanhenevan väestön perustarpeiden tyydyttämisestä ja tarjoavat siinä samassa matkahuolto-, lotto- ja postipalveluja. Saapa nähdä, mitä kaupan kansainvälistyminen tuo tullessaan laatikkomyymäläketju Saksasta rakentaa parhaillaan logistiikkaketjua maaperällemme. Mutta mitä kuluttaja tänä päivänä saa? Valikoimat ainakin kattavat laidasta laitaan erilaisia uusia ja vanhoja mahdollisuuksia. Perinteisen kotiruoan lisäksi kuluttaja voi järjestää mm. italialaisen, kreikkalaisen, japanilaisen, meksikolaisen tai intialaisen teema-illan perheelleen tai ystävilleen. Vaativatkin eettiset, esteettiset ja ravitsemukselliset tarpeet voi helposti tyydyttää supermarkettasoisten kauppojen valikoimista. Kiireiset lounasruokailijat, uranaiset ja sinkut helpottavat ruokahuoltoaan nappaamalla markettien ja ketjujen omien keittiöiden valmisruokavalikoimasta hyvätasoista ja monipuolista suuhunpantavaa. Esikypsytetyistä pakasteleivonnaisista poropeukalokin loihtii taloudellisesti ja vaivattomasti yllätysvieraille pullakahvit. Hyvää, nopeaa ja tyylikästä! Eikä synny hävikkiä kotonakaan. Ja lisäarvoa sisältävät tuotteet benecolit, asidofilukset, juomien vitaminoinnit ja flavonoidit paikkaavat mukavasti mahdolliset yksipuoliset vääristymät ruokavaliosta. Mitä tämä kaikki maksaa? Kuinka turvallista ruoka on? Millaisia valintoja eri ikäluokat suosivat? Onko kansa terveempi 2010-luvulla kuin nyt? Kehittyvä Elintarvike pyrkii teemanumeroillaan pysymään ajan hengessä mukana ja seuraamaan viimeisimpien tutkimusten tuloksia. Nautinnollisia lukuhetkiä! Eija Isokangas Laadunvarmistuspäällikkö Oy Marli Ab Turun elintarviketutkijain seuran hallituksen jäsen Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) Faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: Helsingin yliopisto Elintarviketeknologia PL 27, Helsingin yliopisto 3

4 Teema Kuva Pirjo Huhtakangas Kansainvälisyys antaa hyvän perspektiivin työhön, johtaja Leena Saarinen vakuuttaa. Elintarviketuotanto ja -kauppa keskittyvät rivakasti Elintarviketuotannon ja -kaupan keskittyminen tulee jatkumaan lähivuosina, Unilever Bestfoodsin maajohtajana Suomessa puurtava ETM Leena Saarinen uskoo. Monikansallinen pesuaine- ja elintarvikejätti Unilever osti pohjoisamerikkalaisen Bestfoodsin osakekannan kesällä Leena Saarinen istuu integraation seurauksena perustetun Unilever Bestfoodsin pohjoismaisessa johtoryhmässä, jossa työskentelevät pohjoismaalaisten lisäksi belgialainen pääjohtaja sekä englantilainen ja hollantilainen kollega. Vuonna 2000 Saarinen hoiti markkinointipäällikön tehtäviä Unileverin Lontoon toimistossa vastuullaan osa eurooppalaista suurkeittiökategoriaa. Unilever Bestfoodsilla on omat maailmanlaajuiset organisaationsa suurkeittiö- ja vähittäiskauppapuolella. Unilever Bestfoodsin markkina-alueena on koko maailma, mutta Eurooppa on sen kotialue. Tällä hetkellä meillä on kolme tuotantolaitosta Ruotsissa ja pari Tanskassa. Suomessa ei ole ainuttakaan tehdasta, ja niiden määrä Pohjoismaissa vähenee edelleen. Myös Unilever-konsernin painopiste on edelleen Euroopassa, jota seuraavat Aasia sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Leena Saarinen selittää. Unilever Bestfoodsin toiminta kohdennetaan aina maakohtaisesti. Esimerkiksi Kiinassa yritys kattaa vain pienen osan suuresta maasta, mutta asiakkaita siellä on Suomessa asiakkaita on vajaa 4000, vaikka yritys kattaa koko maan. Leena Saarinen vakuuttaa, että suuruuden ekonomiasta on hyötyä elintarvikealalla. Tuotannon lisäksi myös kauppa kansainvälistyy ja keskittyy. Jos kansainvälinen tuote on halvempi ja hyvälaatuinen, kuluttaja valitsee herkästi sen kotimaisen sijasta. Suuret eurooppalaiset kauppaketjut haluavat käydä kauppaa koko Unileverin kanssa, eivät vain Unilever Bestfoodsin kanssa, Saarinen täsmentää. Amerikkalaiset syövät nyt kotona New Yorkin syyskuinen terrori-isku vaikutti USA:ssa suurkeittiöbisnekseen, ja myös Unileverillä oli paljon asiakkaita World Trade Centerissä. Iskun jälkeen ihmiset alkoivat syödä kotona: ravintolaruokailu väheni selvästi, ja kodinkoneiden myynti vastaavasti nousi. Vielä en osaa sanoa, onko iskulla ollut vaikutuksia Euroopassa, lähinnä Englannissa ja Saksassa. Yleensä elintarvikebisnes reagoi lamaan kääntäen, tai myyntiin ei tule ainakaan kuoppaa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa esimerkiksi suurkeittiöbisnes pyörii entiseen malliin, Saarinen kertoo. Maiden väliset rajat hälvenevät Myös euroon siirtyminen vaikuttaa elintarvikebisnekseen. Saarinen uskoo, että kuluttajat oppivat uudet eurohinnat nopeasti, vertailevat niitä ja ymmärtävät, että samalla tuotteella voi olla erilainen hinta eri maissa. Elintarvikemarkkinoiden maarajat hälvenevät. Katsovatko kuluttajat nyt, missä kaupan omilla tuotemerkeillä valmistetut elintarvikkeet on tehty? Tuotemerkkien luotettavuus tulee entistä tärkeämmäksi. Vahvat, laadukkaat tuotemerkit vahvistuvat, tehtiinpä ne missä tahansa, Saarinen toteaa. Unilever on karsinut ja pyrkii edelleen karsimaan omia tuotemerkkejään rajusti: tavoitteena on vähentää nykyisestä 1400:sta noin 400 tuotemerkkiin. Uudet tuotteet tulevat aina sopivan tuotemerkin alle, mutta yhtiö myy terveysvaikutteista margariinia vielä kolmella eri tuotemerkillä. Leena Saarisen mielestä ns. kansainvälinen kuluttaja on jo olemassa. Mitä enemmän ihmiset matkustavat, sitä enemmän he haluavat originaalia. Kaikkein tarkimmille ei riitä italialainen oliiviöljy, vaan sen on oltava tietyssä kylässä tuotettua. Jos suomalainen haluaa maalaisjuustoa, sen pitää olla Kainuun leipäjuustoa. Helsingissä ja Jyväskylässäkin on erilainen tuoterepertuaari. Tuotteiden kansainvälisyys näkyy myös pakkauksista. Tuotetta saatetaan myydä samassa pakkauksessa kahdeksaan eri maahan, joten kielivalikoima paisuu. Samaa suklaapatukkaa ostetaan 20 maassa. Perus- ja terveysruoka käyvät kaupaksi Saarisen mukaan toinen tämän hetken ykkösjuttu kansainvälistymisen ohella on ruoan turvallisuus. Hän uskoo, että perusarvot palaavat takaisin, kuten puhdas, monipuolinen arkiruoka. Terveesti syöminen on vahva trendi, mutta siihen liit Kehittyvä Elintarvike

5 tyy myös herkuttelua: viikot saatetaan elää niukasti, mutta viikonloppuna herkutellaan hyvällä ruualla. Tavallinen ruoka ei häviä mihinkään. Mitä huonompi aika, sitä enemmän arvostetaan perusruokaa ja sitten välillä herkutellaan, Leena Saarinen tiivistää. Hänen mukaansa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä tulee epäilemättä kasvamaan, mutta se edellyttää luotettavaa tuotantoa ja tuoteviestintää. EU:n uuselintarvikeasetus on niin tiukka, ettei kuluttajaa voi vetää höplästä, mutta olen huolestunut luontaistuotteiden turvallisuudesta. Elintarvikepuolella kannetaan vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta, Saarinen tähdentää. Luomun asema on hänen mielestään arveluttava Suomesta katsoen, koska Suomessa jo tavanomaisesti tuotettu ruoka on puhdasta. En usko, että kuluttaja on valmis maksamaan isoa lisähintaa suomalaisesta luomusta. Jos luomutuotteet tuodaan ulkomailta, niiden pitää olla turvallisia ja laadukkaita, mutta sinällään luomu ei kanna kovin pitkälle. Osalle kuluttajia se toki on arvo. Sen sijaan terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja turvallinen perusruoka tulevat varmasti kasvattamaan suosiotaan, Saarinen tähdentää. Hän muistuttaa, ettei mikään tuote menesty, ellei se maistu hyvältä ja ole ravitsevaa ruokaa. Ruoanvalmistuksen taito nousee vielä. Ihmiset tekevät ruokaa ainakin viikonloppuisin, mutta mieluummin thaikeittiön herkkua kuin makaronilaatikkoa. Juustomestarin tyttärestä elintarvikejohtaja Leena Saarinen on kasvanut meijerimiljöössä, sillä hänen isänsä teki elämäntyössä ensin juustomestarina ja sitten meijerin johtajana Valiolla. Meijeri oli myös hänen ensimmäinen työpaikkansa, kun hän nuorena tyttönä pesi Nurmeksen meijerissä kaksi viikkoa likaisia maitotonkkia. Vanhempi sisko lähti opiskelemaan Viikkiin. Olin ajatellut lukea lääkäriksi, mutta koska en päässyt lääkikseen, minusta tuli elintarviketeknologi. Elintarvikealan laajojen linjojen opiskelusta on hyötyä, ja koulutus antaa hyvän pohjan mihin tahansa työhön elintarvikealalla, Leena Saarinen vakuuttaa. Hän on halunnut alusta alkaen mukaan sähäkkään liike-elämään: heti opiskelun alussa mielessä olivat myynti- ja markkinointityöt. Myös kansainvälisyys on aina kiinnostanut; yliopistoharjoittelussakin Saarinen oli Saksassa. Kansainvälisyys antaa hyvän perspektiivin työhön. Viime vuosi Lontoossa antoi todella paljon. Siellä korostuivat myös Suomen hyvät puolet: puhtaus, turvallisuus, jämptiys. Suomalaisilla on maalaisjärkeä, joka toimii loistavasti. Suomalaiset ovat luotettavia. Sovitaan, mitä tehdään ja tehdään, mikä on sovittu. PH Unilever lyhyesti Perustettiin vuonna 1930, kun hollantilainen Margarine Unie ja englantilainen saippuanvalmistaja Lever Brothers yhdistyivät Pääkonttorit sijaitsevat Rotterdamissa ja Lontoossa työntekijää Tavaramerkkejä myydään 150 maassa Myynti vuonna mrd Kaksi divisioonaa: pesuaineet ja henkilökohtaisen hygienian tuotteet sekä elintarvikkeet Maailman johtava pesuaineiden, kulinaarituotteiden, levitteiden ja teen tuottaja Unilever Bestfoods Unilever Bestfoods on konsernin elintarvikedivisioona Unilever Bestfoods on Nestlén ja Kraft/Nabiscon jälkeen kolmanneksi suurin elintarvikevalmistaja maailmassa Suomessa Unilever Bestfoodsilla on noin 85 työntekijää, liikevaihto 105 milj. Unilever Bestfoodsin liikevaihto Suomen Unilever Oy:n liikevaihdosta on noin puolet Suomen Unilever Oy:n muut liiketoimintayksiköt ovat Lever Fabergé, GB Glace ja DiverseyLever Kehittyvä Elintarvike

6 Teema Suomessa ei arvosteta kotimarkkinoita Kuva Pirjo Huhtakangas Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen (PTY) toimitusjohtaja Osmo Laine pahoittelee, että valtiovalta suhtautuu kotimarkkinoihin vähättelevästi ja sallii kilpailun vain vientimarkkinoilla. Tämä suhtautuminen näkyy myös elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikkeiden arvonlisävero on EU-maiden toiseksi korkein, alkoholimonopolin purkamisesta ei haluta edes keskustella, ja kauppojen aukioloaika hiertää. Yleensäkin Suomessa vain pieni osa bruttokansantuotteesta annetaan ihmisille kulutukseen, Laine harmittelee. EU-jäsenyyden myötä elintarvikkeiden arvonlisäveron piti laskea 12 prosenttiin, mutta valtiontaloudellisista syistä verotaso jämähti 17 prosent- Tavoitteena tulee olla edelleen kotimaisuuden vahvistaminen niin, ettei kuitenkaan luoda esteitä tuonnille, toimitusjohtaja Osmo Laine tähdentää. tiin. EU-maiden keskiarvo on 6, 6 %. Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa 10 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin esimerkiksi Saksassa. Se luo mahdollisuuksia kehitellä konsepteja siellä. Ulkomaisilla kilpailijoilla on etunaan myös alkoholimyynti ja suuri ostovoima. Tanskalle ja Saksalle kauppojen alkoholimyynti antaa kymmenen prosentin edun Suomeen nähden, Laine listaa. Häntä kismittää, että valtio on valmis laittamaan miljardeja teleyhtiön pelastamiseen ja miljoonia lappilaisen hiihtokeskushotellin investointitukeen. Samalla 30 miljoonan markan investointituki kyläkaupoille on tiukassa, vaikka kyläkaupat laittavat rahalla kuntoon laissa säädetyt kylmäkalusteet ja polttoainesäiliöt ja maksavat itse puolet investoinneista. Elintarvikkeiden osuus kulutuksesta laskenut Elintarvikkeet (ilman juomia ja tupakkaa) haukkaavat kulutuksesta nyt reilun kymmenesosan, kun luku oli vielä 1990-luvun puolivälissä vajaa 15 prosenttia. Tässä on syy, miksi kauppa rakentaa suurmyymälöitä: tehokkuudella ja volyymillä kerätään ostovoimaa, Laine huomauttaa. BSE-kriisin myötä kotimaisuus ja tuotteen alkuperä kiinnostavat ihmisiä. Osmo Laine povaa, että kotimaiset tuotemerkit vahvistuvat ja erottuvat jatkossa paremmin toisistaan. Hän arvioi, että tällä vuosikymmenellä myymälät kasvavat ja uusiutuvat, mutta samalla avataan uudenlaisia korttelimyymälöitä, joita voi pitää rajoituksetta auki ja joissa myydään paljon valmisruokaa. Ruokakauppojen valikoimat kasvavat, tekniikka paranee, jalostusaste nousee ja asiakaskunta pirstaloituu: samassa perheessäkin syödään monella tavalla, Laine kertoo. Logistiikan petraaminen tapahtuu hänen mukaansa kaupan järjestelmien ohjaamana, ja hinnoittelun pitää olla avointa. Kauppa haluaa kasvattaa osuuttaan elintarvikkeiden kuljetuksista vähittäiskauppoihin ja tukkuasiakkaille. Vuonna 1995 kaupan osuus pt-kuljetuksista oli noin 40 %, nyt yli 55 %. Pt-kaupan piirissä on arvioitu, että Suomessa on tarkoituksenmukaista nostaa kaupan kuljetusten osuus ainakin 70 prosenttiin. Valikoimat kasvavat, halpamyymälät ottavat osansa Valikoimien kasvuvauhti onkin ollut huima 1990-luvulla. Kun vuonna 1995 supermarketissa oli noin 4000 tuotenimikettä, niitä on nyt lähes Samalla tuotteet vaihtuvat uusiin aiempaa nopeammin. Ruokakaupassa haluttaisiin myydä myös viinejä ja itsehoitolääkkeitä. Kauppa tarjoaa sekä perusruokaraaka-aineita että valmisruokaa. Ihmiset ostavat esikypsytettyjä tuotteita, mutta niiden pitää maistua itse tehdyltä. Heitä varten kehitetään mausteita, kastikkeita ja muita tykötarpeita, Laine selvittää. EU-aikana ulkomaisten elintarvikkeiden osuus elintarvikemyynnistä on noussut muutamalla prosenttiyksiköllä. Osuus on kuitenkin vielä alle 15 prosenttia. Laine uskoo, että niin luomulla, kotimaisella ruoalla kuin funktionaalisilla elintarvikkeilla on oma ostajakuntansa Suomessa. Joskus käy kuitenkin mielessä, ovatko ihmiset unohtaneet tavallisen, monipuolisen ruokavalion merkityksen ja olisiko kaupan tehtävä tuoda se paremmin esille, Laine pohtii. Hän näkee saksalaisen tulokkaan, Lidlin, puhtaasti hintakilpailijana Suomen markkinoilla. Kukin kaupparyhmä vastaa uuden kilpailijan tuloon omilla kilpailutavoillaan. Halpamyymälä ottaa markkinoista osansa, mutta yleinen kehitys on, että valikoimat kasvavat, jalostusaste nousee ja terveys-, turvallisuus- ja tuoreusvaateet vahvistuvat. PH Kehittyvä Elintarvike

7 108 miljardin markan päivittäistavaramarkkinat Ruoka lohkaisee keskimäärin 80 prosentin osuuden päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä. EU:ssa päivittäistavaramarkkinat käsitetään Suomea laajemmin. Päivittäistavaramarkkinoihin lasketaan mukaan myös HoReCa-tukkukauppa eli julkisten laitosten ruoka ja muu päivittäinen tavarahuolto ja HoReCa-tukkukaupan muiden asiakkaiden, kuten ravintoloiden, kahviloiden ja henkilöstöravintoloiden myynti. Myös Alkon myynti sekä muun kuin marketkaupan (mm. kioskit, huoltamot, halpahallit, torit) myynti luetaan pt-markkinoihin. Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa jakaantuu marketkauppaan, erikoismyymälöihin, kauppahalleihin ja myymäläautoihin. Tämän laskentatavan mukaan Suomen päivittäistavarakaupan arvo oli vuonna miljardia markkaa (ml alkoholi). Tästä pt-kaupan (myymälöiden) osuus oli 58,6 miljardia (54 %). Ketjujen osuus päivittäistavaroiden vähittäismyynnistä on Suomessa nykyisin jo 95 %. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa työskenteli viime vuonna noin ja tavaratalokaupassa ihmistä. Päivittäistavaramyymälöiden ja tavaratalojen tukkukauppatoiminnoista vastaavaa henkilöstöä oli noin Päivittäistavarakaupan työntekijöistä puolet ja tavaratalokaupan työntekijöistä 60 % oli viime vuonna osa-aikaisia. Vuosi sitten syksyllä kotitalouden ostokori rakentui seuraavasti: maitotalous 22 %, liha, kala ja eines 21 %, kuivat elintarvikkeet 17 %, hedelmät ja vihannekset 9 %, leipomotuotteet 9 %, panimotuotteet 7 %, teknokemia 5 %, kahvi ja mehut 4 %, tupakka 3 % ja paperituotteet 3 %. Lähde: Päivittäistavarakauppa 2001 Kalevi Hemilä Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi Maa- ja metsätalousministeri, MMT Kalevi Hemilä on valittu Elintarviketeollisuusliiton uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy liiton palvelukseen helmikuussa ETL:n nykyinen toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen jää työsopimuksensa mukaisesti eläkkeelle kesäkuussa Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajisto jatkaa entisessä kokoonpanossa. Liiton syyskokous marraskuussa valitsi ETL:n puheenjohtajaksi Paulig Oy:n hallituksen puheenjohtajan Bertel Pauligin, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Valio Oy:n toimitusjohtajan Olavi Kuuselan ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Oyj Hartwall abp:n toimitusjohtajan Jussi Länsiön. Elintarviketeollisuuden kehitys on ollut vuonna 2001 selvästi viime vuosia myönteisempää, ja yritysten liikevaihto on parantunut. Alan näkymät ovat vakaat. Päivittäistavaroiden tukkukauppa Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupalla on kolme jakelujärjestelmää, joiden liikevaihto oli viime vuonna yhteensä reilut 20 miljardia markkaa. Ruokakeskon varastomyynnin liikevaihto oli lähes 8,8 miljardia. Keskusvarasto sijaitsee Vantaan Hakkilassa. Inex Partners Oy on S-ryhmän, Tradekan ja Elannon vähittäiskauppaketjujen hankintaja logistiikkayritys. Sen varastomyynnin liikevaihto oli viime vuonna yli 7,9 miljardia markkaa. Keskusvarasto sijaitsee Espoon Kilossa. Tuko Logistics Oy vastaa Wihurin, Suomen Sparin, Stockmannin ja Heinon Tukun päivittäistavaroiden hankinnasta. Sen varastomyynnin liikevaihto oli viime vuonna yli 4 miljardia markkaa. Yhtiön jakelukeskus on Keravalla. HoReCa-tukkukauppa vastaa vähittäiskaupan ulkopuolisesta tavaranvälityksestä noin asiakkaalle. Sen kokonaisliikevaihto oli viime vuonna yli 8,6 miljardia markkaa. Kespro Oy on Ruokakeskon tytäryhtiö, jolla on kuudella alueella toimitusmyyntiyksiköt, ketjuyksikkö ja 18 noutotukkua. Vuoden 2000 liikevaihto oli lähes 4,5 miljardia markkaa. Wihuri Oy Aarnio ja sen Metro-pikatukut kuuluvat Wihuri-konserniin. Yrityksellä on toimitustukun lisäksi 36 pikatukkua ja liikevaihtoa vuonna 2000 lähes 2,5 miljardia. Meira Nova Oy on SOK:n ja Tradekan omistama Inex Partners Oy:n tytäryhtiö, jolla on logistiikkakeskus ja myyntikonttori terminaaleineen Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Liikevaihto oli viime vuonna 979 miljoonaa markkaa. Heinon Tukku Oy on perheyritys, jolla on toimitustukku Espoossa, Tampereella ja Turussa sekä pikatukku Helsingissä ja Vantaalla. Liikevaihto oli viime vuonna 700 miljoonaa markkaa. Kansainväliset osto-organisaatiot Euroopassa toimii useita yhteisosto-organisaatioita, joissa on mukana myös suomalaisyrityksiä. AMS Marketing Service BV on merkittävin eurooppalaisten kauppayritysten yhteenliittymä. AMS:n kotipaikka on Hollanti. Yhteistoiminnan tuloksia ovat mm. Euro Shopper -tuotteet. Jäsenyrityksillä on yhteensä noin kauppaa ja yli 100 miljoonaa asiakasta. Lisätietoja löytyy osoitteesta World Wide Retail Exchange on merkittävin kaupanalan sähköinen kauppapaikka maailmassa. Painopiste on yritysten välisessä kaupassa. Jäsenyrityksiä on yli 50. Ne toimivat 130 eri maassa, ja niiden yhteinen liikevaihto on yli 800 miljardia US dollaria. Jäsenyritysten vaikutuspiirissä on noin kauppaa. Lisätietoja osoitteesta Buying International Group SPAR on Kansainvälinen SPAR:n osto-organisaatio, joka toimii Amsterdamissa. BIGS: ssä on jäsenenä 11 eurooppalaista SPAR-yritystä. N.A.F International Amban päämaja on Kööpenhaminassa. Siihen kuuluvat Iso-Britannian CWS, Italian Coop, Suomen S-ryhmä ja Tradeka, Tanskan FDB, Ruotsin KF ja Norjan NKL. Lähde: Päivittäistavarakauppa 2001 Kehittyvä Elintarvike

8 Teema Muuttuvat ruokailutottumukset heijastuvat ruokavalioihin Merja Lintunen Muuttuvat ruokailutottumukset näkyvät selvästi kotitalouksien ruokavalioissa. Joka toisessa taloudessa noudatetaan täydellisesti tai ainakin osittain vähärasvaista ruokavaliota. Vähärasvaisen ruokavalion noudattaminen on yleistynyt melko voimakkaasti vuodesta 1995 lähtien. Suolaton tai vähäsuolainen ruokavalio on toiseksi yleisin, joskin sen noudattaminen on hieman hiipunut vuodesta 1997 alkaen. Myös laktoosittoman tai vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen on yleistymään päin. Tällä hetkellä se on kolmanneksi yleisin kotitalouksien noudattama ruokavalio. Myös tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen ylipainon sekä allergian vuoksi ja punaisen lihan vähentäminen ruokavaliosta ovat yleistyneet. Taloustutkimus Oy:n Suomi Syö tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kotitalouksien ruokailutottumuksia, ostotottumuksia, kokemuksia eri elintarvikkeista ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä huhti-toukokuussa Siihen osallistui taloutensa ruokahuollosta vastaavaa ihmistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ruoan terveellisyyteen liittyviä kysymyksiä sekä muutoksia ruokailutottumuksissa. Mitä on terveellinen ruoka? Terveelliseen ruokaan useimmiten liitettäviä ominaisuuksia ovat vähäsuolaisuus, monipuolisuus, vähärasvaisuus, tuoreus ja kuitupitoisuus. Nämä ominaisuudet ovat samat kuin edellisellä tutkimuskerralla kaksi vuotta sitten, joskaan vähäsuolaisuutta eikä kuitupitoisuutta painoteta yhtä voimakkaasti. Näiden lisäksi valmistusmenetelmän terveellisyys, torjunta-ainejäämät ja vähäsokerisuus liitetään terveellisyyteen aiempaa harvemmin. Sen sijaan terveelliseen ruokaan kuuluu yhä useammin oikeanlainen rasva, lisäaineiden vähäisyys ja kotimaisuus. Geenimuunneltujen raakaaineiden puuttuminen ruoasta tekee siitä terveellistä 21 prosentin mielestä. Luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa pitää terveellisenä 11 prosenttia kotitalouksista. Funktionaalista ruokaa pitää terveellisenä vain kuusi prosenttia kotitalouksista. Ovatko ajatukset terveellisestä ruoasta vaikuttaneet ruokailutottumuksiin? Tutkimuksessa kartoitettiin, miten taloudet ovat muuttaneet ruokailutottumuksiaan viimeisen vuoden aikana. Yleisimmin on vähennetty voin, suolan ja sokerin käyttöä. Voin käyttöä on vähennetty sekä leivän päällä että ruoan valmistuksessa. Eniten on lisätty kasvisten, ruokaöljyn ja kuitupitoisten tuotteiden käyttöä. Myös kasvirasvapohjaisten ruokakermojen käyttö on lisääntynyt. Neljä useimmin mainittua syytä ruokailutottumusten Kuva Pirjo Huhtakangas Laktoosittoman tai vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen on yleistymässä. Tällä hetkellä se on kolmanneksi yleisin kotitalouksien noudattama ruokavalio. muuttamiselle ovat yleinen keskustelu ruoan terveellisyydestä, laihduttaminen, keskustelu elintarvikkeisiin liittyvistä riskeistä ja vaaroista ja korkea kolesteroli. Korkean kolesterolin vaikutusta ruokailutottumusten tarkistamiseen korostetaan merkitsevästi aiempaa useammin. Myös keskustelu elintarvikkeisiin liittyvistä riskeistä ja vaaroista on nyt aiempaa painokkaampi kimmoke muuttaa ruokailutottumuksia. Seitsemän taloutta kymmenestä on sitä mieltä, että ruoan turvallisuuteen liittyvistä riskeistä pitäisi tiedottaa enemmän. Luomutuotteiden käyttöä on lisätty. Luomutuotteita ostetaan joka toiseen talouteen. Niitä ostavien talouksien määrässä ei ole tapahtunut muutosta vuoteen 1999 verrattuna, mutta luomutuotteita ostavat suosivat yhä useammissa tuoteryhmissä luomutuotteita, mikä selittänee niiden käytön lisääntymisen. Funktionaaliset elintarvikkeet epäilyttävät Funktionaalisia elintarvikkeita käyttää lähes joka neljäs talous, kun kaksi vuotta sitten niitä käytettiin joka viidennessä taloudessa. Sellaisten tuotteiden käyttö, joihin on lisätty kalsiumia tai vitamiineja, on laskussa. Tällaisten tuotteiden käyttö on pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt vuoden 2001 tulosten mukaan. Suhtautumisessa funktionaalisiin tuotteisiin onkin havaittavissa muutosta aiempaan. Suurimmat muutokset liittyvät tiedonsaantiin näistä tuotteista. Entistä harvempi (vajaa puolet vastaajista) haluaa saada lisää tietoa funktionaalisista elintarvikkeista ja niiden terveysvaikutuksista. Entistä harvempi haluaisi ylipäätään elintarvikkeita mainostettavan niiden terveysvaikutuksilla, vaikka näistä vaikutuksista olisi riittävästi tieteellistä näyttöä. Puolet kotitalouksista on yhtä mieltä siitä, että funktionaalisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ei ole riittävästi oikeaksi todistettua tietoa. Ylipäätään suhtautumista funktionaalisiin elintarvikkeisiin voidaan kuvata epäileväksi. Neljännes talouksista uskoo funktionaalisten elintarvikkeiden ylläpitävän ja edistävän ihmisen terveyttä. Selkeästi suurempi joukko, kaksi kolmasosaa talouksista uskoo, että ihmisen tulee pitää terveyttään yllä muilla keinoin kuin funktionaalisten elintarvikkeiden avulla. Geenimanipuloituihin tuotteisiin suhtaudutaan vielä epäilevämmin kuin funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Lähes kaksi kolmesta ei usko, että geeniteknologian avulla saadaan laadukkaampia elintarvikkeita, ja puolet talouksista pitää geeniteknologian käyttöä elintarviketeollisuudessa turhana. Merja Lintunen Markkinatutkija Taloustutkimus Oy Kehittyvä Elintarvike

9 Pakina Kuva Timo Virmala Jokapäiväinen leipämme Kun minun teki pikkutyttönä mieli jotakin hyvää, söin mummon tekemää ruisleipää ja laitoin raparperin paloja päälle. Oi mikä herkku! Taatusti tuoretta, ravitsevaa ja hyvääkin. Lempiruokani oli perunapuuro, eikä kesäiltana maistunut mikään paremmalle kuin uunin päällä tehty kokkeli. Vilja ja juurekset olivat itse kasvatettuja, maito, liha ja kerma saatiin omasta navetasta, kala järvestä ja munat kanalasta. Marjat ja sienet poimittiin metsästä. Syksyllä syötiin jänistä ja hirveä. Katselin huoltoaseman pikaostosparatiisissa nuoria, jotka keräsivät herkkukoriinsa sokeria, tärkkelystä, muunnettua tärkkelystä, stabilointiainetta, ammoniumkloridia, karnaubavahaa, emulgointiainetta E471, aromia ja väriä E513. Pussin päällä luki salmiakkimakeisia. Lisäksi he ottivat hyllystä pullotettua ruskeaa sokerivettä, joka sisältää sokeria, hiilidioksidia, happamuudensäätöainetta, aromia ja kasvisuutetta. Ja päällimmäiseksi pussi rasvaisia perunalastuja, joissa on enemmän suolaa, kuin he tarvitsisivat. Kassalle rynnivän nuoren korissa oli yli 80 prosenttia sellaista, mitä hänen kehonsa ei tarvitse mihinkään ja mikä on lisäksi epäterveellistä. Ostin eräänä aamuna tuoreita muikkuja torilta. Koulussa kalapuikkoihin tottunut poikani ilmoitti, ettei moista evästä suostuisi syömään. Muutaman tunnin päästä hän vetäisi viimeisen muikun suoraan pannulta pyrstöineen päivineen suuhunsa ja kysyi: Onks näitä lisää?. Kalapuikko oli jäänyt kakkoseksi. Isoäitini oli kuuluisa leivänpaistaja. Eräänä kesäpäivänä herätin henkiin hänen käyttämänsä taikinapytyn, joka oli seissyt unohdettuna ruokahuoneen nurkassa yli 40 vuotta. Tädiltäni sain taikinajuuren ja oppia leivän paistoon. Jauhot kävin noutamassa suoramyynnistä. Paistoimme 25 leipää vanhan uunin arinalla ja pistimme ne jäähtymään pellavaliinan alle vanhaan pärekoriin. Hampurilaisfanien suupielistä valui keltainen voi, kun he mussuttivat lämmintä leipää tuvan penkillä ja sanoivat yhteen ääneen: Anna vielä yksi pala. Jokapäiväisestä leivästämme on kadonnut aitous. Se on liian käsiteltyä, liian puhdistettua, liian maustettua ja liian säilöttyä. Oikeat asiat ovat yksinkertaisia. Hyvän ruoan valmistamiseen tarvitaan vain kunnolliset, tuoreet raaka-aineet, hyvä tuli, hyvä pannu ja hieman suolaa. Me opetamme kasvavaa nuorisoa syömään kummallisia pöperöitä, joista heidän kehitykselleen ei ole mitään hyötyä. Coca Cola ei koskaan voita itse tehtyä puolukkamehua. Kuukausitolkulla pakkasessa kangistunut kalapuikko ei ole mitään tuoreen silakan tai muikun rinnalla. Se ei pärjää ravitsevuudessa eikä maussa eikä edes hinnassa. Kuorineen keitetty peruna päihittää mennen tullen lötkömakaronin, jossa ei ole muuta kuin valkoista jauhoa ja vettä. Mikä patongissa on parempaa kuin ruisleivässä, jonka terveyteen vaikuttavat tekijät on tieteellisesti todistettu? Ei mikään. Keskivertolapsi mättää ketsuppia kaikkeen, koska hän oppinut syömään sitä, ennen kuin oppi kävelemään. Yli vuoden tuoreena kestävä saksalainen kakkupohja on leipojan kauhistus. Miksi me maksamme kaksi vuotta sitten Ranskassa pullotetusta vedestä monta kymppiä litralta, kun omassa maassakin on raikasta vettä? Siksi että sillä on trendikäs nimi ei muuta. Me olemme siirtyneet ruoan arvostuksesta mausteiden, lisäaineiden ja brandien arvostukseen. Aitous on kadonnut. Teennäisyys, nopeus ja helppous on tullut tilalle. Uusavuton ei osaa edes keittää perunoita niin, etteivät ravintoaineet valuisi keitinveteen. Avuttomuuden huipun tapasin viime syksynä ruokakaupassa. Hän valitsi kahden kympin kilohintaisia viinirypäleitä kuuden markan appelsiinien sijaan. Perustelu oli: Mä en jaksa kuorii niitä. Tarja Virmala Johtaja Novo Group Oyj Kehittyvä Elintarvike

10 Teema Pohjoismaiden kuluttajat suhtautuvat varauksella gm-ruokaan Liisa Lähteenmäki Euroopassa kuluttajien asenteet geenitekniikan käyttöä kohtaan ruoantuotannossa ovat hyvin kielteiset. Kielteisen asenteen muodostumiseen uskotaan vaikuttaneen sen, ettei ensimmäisten geenitekniikan sovellusten koettu tuovan mitään etua kuluttajalle. Hyötyjinä pidettiin lähinnä maataloutta ja siihen liittyvää teollisuutta. Uusia ruokia kohtaan yleensäkin tunnetaan epäluuloa. Geenitekniikan käytön tekee erityisen ongelmalliseksi se, ettei kuluttaja pysty arvioimaan siihen liittyviä mahdollisia riskejä. Asiantuntija-arvioiden mukaan riskejä pidetään vähäisinä ja epätodennäköisinä, mutta kuluttaja ei välttämättä ymmärrä näiden arvioiden perusteita. Lähes olemattoman riskin hyväksyminen voi olla kuluttajan kannalta mahdotonta silloin, kun riski sisältää tuntemattoman tekijän. Mihin epäluulo perustuu? Kuluttajien suhtautumista geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin on tutkittu enimmäkseen yleisellä tasolla tarjoamatta esimerkkejä erityyppisistä geenitekniikan sovelluksista. Pohjoismaisen, Nordisk Industrifondin rahoittaman, projektin tavoitteena oli tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat erilaisiin geenitekniikan sovelluksiin ja onko suhtautumisessa eroja eri maiden välillä. Ensimmäisessä haastatteluihin (285 vastaajaa) perustuvassa osassa kuvattiin kolmea sovelluskohdetta: makeisia, juustoa ja lohta. Muuntelun kohteena oli raaka-aine tai mikrobit joko suoraan tai entsyymien tuottajina. Sovellusten etäisyyttä kuluttajasta vaihdeltiin muuntele- Kuluttajien suhtautumista geenitekniikan käyttöön elintarviketuotannossa on tutkittu VTT Biotekniikassa kaksiosaisessa projektissa, jossa vertailtiin kuluttajien reaktioita Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. malla sitä, onko geneettisesti muunneltua materiaalia läsnä lopputuotteessa ja kuinka elinkelpoista tämä materiaali on. Esimerkiksi lohen kasvatuksessa voitiin käyttää gm-kasveista saatua rehua, josta geenejä sisältävä materiaali on poistettu tai lohi itsessään oli geneettisesti muunneltu. Kuhunkin tuotteeseen liitettiin myös etuja ja sovellukseen liittyvä mahdollinen riski. Edut liittyivät terveellisyyteen, makuun tai ympäristöön. Riskeinä kuvattiin lähinnä ympäristövaikutuksia ja sitä kautta välillisiä terveysvaikutuksia. Kuluttajien kielteinen asenne geenimuunteluun heijastui heidän haastatteluvastauksiinsa. Tavanomaiset tuotteet arvioitiin selvästi halutuimmiksi. Riskit hallitsivat vastauksia, joskin myös hyödyt havaittiin. Positiivisimmin suhtauduttiin sovelluksiin, joista oli hyötyä sekä itselle että tietyille erityisryhmille, kuten diabeetikoille. Vaikka gm-tuotteisiin suhtauduttiin yleensä kielteisesti, kuluttajat näkivät myös eroja eri sovellusten välillä. Soveltamiskohteella, eli mikrobilla tai raaka-aineella, sinänsä ei ollut merkitystä kuluttajien vastauksissa, mutta etäisyys kuluttajasta vaikutti. Helpommin hyväksyttäviä olivat sovellukset, joissa muunnetut geenit oli poistettu lopputuotteesta kuin tuotteet, joissa gm-aines oli jäljellä. Gmloheen suhtauduttiin selvästi kielteisemmin kuin gm-makeisiin tai -juustoihin. Kuluttajien suhtautuminen geenimuuntelua kohtaan oli selvästi kielteinen, mutta heidän oli vaikea kuvata syytä kielteisyydelleen. Määrittelemättömät omaan ja muiden perheenjäsenten terveyteen liittyvät huolet nostettiin haastatteluissa esille. Eri maiden kuluttajien välillä ei ollut juurikaan eroa suhtautumisessa gm-elintarvikkeisiin. Mitä mieltä todellisista gm-elintarvikkeista? Kysely- ja haastattelututkimuksissa suhtautuminen ruoanvalintaan voi olla korostetun kielteinen tai myönteinen suhteessa todellisilla tuotteilla tehtyihin tutkimuksiin. Ruoanvalintatilanteessa tuotekohtaiset ominaisuudet vaikuttavat valintapäätökseen. Tämän vuoksi tutkimuksen toisessa osassa haluttiin tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat geenitekniikan avulla valmistettuihin tuote-esimerkkeihin, joissa on selvä etu kuluttajan kannalta, mutta riskejä ei ole mainittu. Tutkimuksen tähän osaan osallistui 738 kuluttajaa Pohjoismaista. Kohde-elintarvikkeeksi valittiin juusto, koska se on aistittavilta ominaisuuksiltaan vaihteleva eläinperäinen elintarvike. Kuluttajan kokemaksi eduksi valittiin hyvä maku, ja puolet osallistujista sai lisäksi tietoa tuotteen vähärasvaisuudesta. Koska gm-tuotteita ei ole saatavilla, tutkimuksessa käytettiin markkinoilla olevia erityyppisiä kovia keltaisia juustoja ja "geenimuuntelu" oli pelkästään tuotteesta annetussa informaatiossa. Osallistujille tarjottiin mahdollisuutta olla maistamatta gm-merkittyä vaihtoehtoa niin halutessaan ja heille kerrottiin tutkimuksen lopuksi, että kaikki maistetut juustot olivat olleet tavanomaisia. Hyvä maku on kunkin yksilöllisesti kokema ominaisuus, joten koe toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa oli perinteinen tuotetesti, jossa tarjolla oli kahdeksan juustovaihtoehtoa. Kuluttajat arvioivat halukkuutensa ostaa näitä tuotteita ja niiden maun miellyttävyyden. Arviointien pohjalta valittiin yksilöllisesti kullekin vastaajalle miellyttävin juusto ja maultaan neutraali juusto. Samat vastaajat palasivat noin kolmen viikon päästä uuteen arviointikertaan, jolloin heillä oli edessään kaksi juustoa: alunperin miellyttävä juusto oli merkitty "geneettisesti muunnellun heräteviljelmän avulla valmistettu" ja alunperin neutraali juusto "tavanomaisen heräteviljelmän avulla valmistettu". Heräteviljelmän merkitys juustonvalmistuksessa selitettiin osallistujille parilla lauseella, jotta annettu informaatio olisi Kehittyvä Elintarvike

11 merkityksellinen vastaajan kannalta. Puolelle osallistujista kerrottiin lisäksi, että gm-juusto sisältää vain kolmasosan tavanomaisen rasvapitoisuudesta. Mukana oli myös vertailuryhmä, joka vain maistoi kahta samalla periaatteella valittua juustoa, mutta juustoista ei annettu informaatiota. Kun testissä siirryttiin kahdeksasta juustosta kahteen, suhtautuminen alunperin pidettyyn juustoon muuttui ja sen ostohalukkuusarvio laski. Lasku oli kuitenkin voimakkaampaa ryhmässä, jossa juusto oli merkitty gm-juustoksi kuin vertailuryhmässä. Vaikka ostohalukkuus laski, se pysyi silti samalla tasolla kuin tavanomaisenkin tuotteen. Vähärasvaisuus hieman nosti gm-juuston ostohalukkuutta. Kuluttajat olivat myös halukkaita ottamaan gm-juustoja kotiin. Maistamisen jälkeen he saivat valita viisi palaa juustoa, jotka voivat olla joko tavanomaisia tai gm-juustoja tai näiden yhdistelmä. Gm-juustoja valittiin keskimäärin kaksi kappaletta viidestä mahdollisesta. Valinnat kuitenkin jakautuivat vastaajien kesken niin, että kolmasosa vastaajista ei halunnut yhtään gm-juustoa, kolmasosa olisi ottanut 1 2 palaa ja viimeinen kolmannes 3 5 palaa. Gm-juustojen valintaan vaikutti voimakkaasti asenne geenitekniikan käyttöä kohtaan elintarvikkeiden valmistuksessa yleensä. "Gm-juuston" maistaminen vaikutti myös myöhemmin kuvausten perusteella kysyttyihin halukkuuksiin ostaa erilaisia gm-elintarvikkeita. Näissä kuvauksissa tuotteisiin oli valmistustavan lisäksi yhdistetty erilaisia ravintotekijöitä, kuten rasvan laatu ja määrä, sinkin ja kalsiumin määrä sekä hinta. Vertailuryhmä suhtautui kielteisimmin valmistustapaan. Vähärasvaista "gm-juustoa" maistaneet suhtautuivat vähiten kielteisesti. Epäluuloa, mutta myös uteliaisuutta Kuluttajat suhtautuivat kielteisesti geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa. He eivät kuitenkaan torjuneet gmtuotevaihtoehtoja, vaan niitä kohtaan tunnettiin myös uteliaisuutta. Asenteet geenitekniikan käyttöä kohtaan ennustivat hyvin ostohalukkuutta ja tutkimuksessa tehtyjä valintoja. Tutustuminen gm-tuotteeseen näytti muokkaavan asenteita vähemmän kielteisiksi. Samoin maistamisen jälkeiset arvioinnit eri gm-tuotteiden kuvauksista olivat positiivisempia. Voidakseen tehdä tietoisia päätöksiä gm-tuotteiden tarpeellisuudesta ja käyttöhalukkuudesta kuluttajat tarvitsevat tietoa erilaisista sovelluksista: niiden eduista ja mahdollisista riskeistä. Koska kuluttajien on vaikea mieltää, mitä geenien muuntelu tarkoittaa tuotteen kannalta, tiedon lisäksi myös muut keinot uusien tuotteiden tutuksi tekemiseksi ovat tärkeitä. Gm-tuotteiden näkeminen ja maistaminen saattaa hälventää niihin liittyvää epäluuloa ja mystisiä odotuksia niiden erilaisuudesta ja outoudesta. Liisa Lähteenmäki Ryhmäpäällikkö VTT Biotekniikka Sokkokoodattu Gm hyvä maku Gm hyvä maku + vähärasvainen Merkitty Sokkokoodattu Merkitty Vertailu Sokkokoodattu Sokkokoodattu Ostohalukkuusarviot (1 = en ostaisi; 9 = ostaisin varmasti) tuotetestissä ilman informaatiota ja gm-merkinnän jälkeen. Lasku ostohalukkuudesta on gmmerkinnän jälkeen jyrkempi kuin vertailuryhmässä, mutta silti ostohalukkuus pysyy tavanomaisen tuotteen tasolla. Vähärasvaisuus antaa gm-tuotteelle hieman lisäarvoa hyvän maun vuoksi. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Suomi Ruotsi Norja Tanska 5 gm 4 gm 3 gm 2 gm 1 gm 0 gm ei mitään Geenimuunneltujen juustojen valinnat kokeellisessa tilanteessa eri Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa geenimuunneltuja juustoja valittiin vähemmän, Tanskassa ja Ruotsissa kiinnostus oli suurempaa. Kehittyvä Elintarvike

12 Teema Laajoja välttämisruokavalioita tarvitaan harvoin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Ihoja allergiasairaalan ravitsemussuunnittelija Helena Voutilainen sanoo, ettei kapea ruokavalio ole aina parasta allergian hoitoa. Aikaisemmin suosittiin varmuuden vuoksi kaitaa dieettiä, mutta nyt yritetään seuloa tarkemmin, mitä ruoka-aineita potilaan pitäisi välttää. Parisen vuotta sitten Helena Voutilaisen luo tuli nykyistä enemmän asiakkaita, jotka olivat ajautuneet kapeaan ruokavalioon. Allergisen lapsen ruoka saattoi koostua vain viidestä ruoka-aineesta. Jos välttämisruokavaliosta on selvästi apua, se on järkevää. Ruokavaliokokeilussa saatetaan jättää pois esimerkiksi maito ja maitovalmisteet kahdeksi viikoksi, ja sitten taas käyttää maitoa. Jos oireet helpottavat maidottomalla jaksolla ja palaavat maidon käytön myötä, välttämisruokavalio on palkitsevaa. Mutta jos jättää oireita aiheuttaviksi epäillyt ruoka-aineet pois, eivätkä oireet helpota, välttämisruokavaliota ei tarvita, laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Helena Voutilainen sanoo. Työssään hän kohtaa eniten ruoka-allergisia pikkulapsia ja heidän vanhempiaan. Lapset ovat usein allergisia tavallisille ruoka-aineille, kuten maidolle ja viljoille. Ruoka-allergiat vaikuttavat ravitsemukseen, aiheuttavat pulmia syömään oppimisessa, ja vaikuttavat koko perheen sosiaaliseen kanssakäymiseen. On henkilöitä, jotka saavat oikeasti hengenvaarallisia oireita hyvin pienestä määrästä tiettyä ruoka-ainetta. Heitä on harvassa, mutta nämä tapaukset pitää ottaa tosissaan. Toisaalta moni kärsii atooppisesta ihottumasta, jota ruoka-aineet, kuten mansikka, tomaatti, sitrushedelmät tai suklaa voivat pahentaa. Aikuisillakin voi olla ruoka-allergiaa: voimakkaita allergisia reaktioita, atooppista ihottumaa pahentavaa ruokaallergiaa tai siitepölyallergiaan liittyviä juures-hedelmä-pähkinäallergioita. Ravitsemussuositukset samat kuin muillakin Ravitsemussuositukset ovat aivan samat allergisilla kuin muillakin suomalaisilla. Allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden tilalle etsitään muita vastaavia ruoka-aineita ja arvioidaan, paljonko niitä pitää syödä päivässä, jotta allergikko saa tarvitsemansa ravintoaineet. Jos maito jää pois alle 2- vuotiaan lapsen ruokavaliosta, lapsi tarvitsee imeväisen erityisvalmistetta. Riittävästä kalsiuminsaannista tulee huolehtia aina maidottomassa ruokavaliossa. Jos kotimaisen viljan korvaa valkoisella riisillä, tulee kuituvajetta. Vilja-allergikot tarvitsevat yleisimmin B-vitamiinilisän, Voutilainen selittää. Viljojen poisjäänti saattaa aiheuttaa ummetusta, ellei syö tarpeeksi muuta kuitupitoista ruokaa, kuten marjoja, kasviksia, hedelmiä, siemeniä tai sopivaa kuitupitoista viljaa. Korvaavia tuotteita löytyy nykyisin kuitenkin hyvin: on mm. jauhoseoksia, hiutaleita, myslejä, keksejä ja pastoja. Jotkut voivat olla allergisia myös tattarille ja riisille, ja keitetty perunakin saattaa aiheuttaa allergiaoireita. Vaikeita ongelmia on lähinnä pikkulapsilla ja vaikeasti oireilevilla. Mikä tahansa proteiini voi olla allergeeni. Kuva Pirjo Huhtakangas Helena Voutilaisella on työhuoneessaan kaapillinen esimerkkielintarvikkeita, jotka sopivat ruoka-allergikoille. Ainesosaluetteloiden pitää olla tarkkoja Helena Voutilaisen mukaan elintarviketeollisuus tekee erityisellä huolella lastenruokia, mutta vahinkojakin saattaa sattua. Ennen muuta viljapuoli on hankalaa, koska puurohiutaleet ovat tosi oleellinen osa lasten ravintoa. Lähinnä riski on siinä, jos vehnää joutuu tattari- ja riisihiutaleisiin. Toinen viljoihin liittyvä ongelma ovat tärkkelykset, joita valmistetaan mm. vehnästä ja ohrasta. Joskus pienetkin pitoisuudet aiheuttavat oireita. Myös mausteet ja mausteseokset aiheuttavat päänvaivaa. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät eivät aina kerro kaikkia mausteita, puhumattakaan mahdollisista lisäaineseosten kantaja-aineista, Voutilainen sanoo. Pulmallinen asia ovat tutut tuotteet, joiden jokin valmistusaine muuttuu. Kuluttaja valitsee tutun tuotteen lukematta pakkausmerkintöjä joka kerta. Pähkinäallergikkoa kiukuttaa useisiin suklaa- ja keksipakkauksiin ilmestynyt teksti: saattaa sisältää pähkinää. Myös ristiallergiat mietityttävät niin ravitsemusterapeuttia kuin allergikkoa. Esimerkiksi sakeutta Kehittyvä Elintarvike

13 misaineita valmistetaan palkokasveista, jotka voivat aiheuttaa oireita herne-papu-maapähkinäallergisille. Sakeuttamisaineita on yleisesti esim. jäätelöissä. Vilja-allergikkojen vehnättömissä leivontajauhoissa, leivissä, pipareissa ja makaroneissa niitä käytetään harmittavan runsaasti, Helena Voutilainen kertoo. Hän toivoo, että elintarvikkeiden ainesosaluettelot olisivat todella tarkkoja ja luotettavia. Vakavia allergisia reaktioita voi aiheutua mm. kalasta, äyriäisistä, kananmunasta, maidosta, herneistä, soijapavusta, maapähkinöistä, manteleista, pähkinöistä, vehnästä, kaurasta, ohrasta ja rukiista. Nämä voimakkaat allergeenit pitää aina ilmoittaa elintarvikepakkauksessa, vaikka ainemäärät olisivat hyvin pieniä. Helena Voutilaisen mielestä päiväkodeissa huolehditaan hyvin allergikkojen ruokavaliosta, mutta voiko esim. henkilöstöravintoloissa luottaa reseptiin. Suurtalouksissa pitää olla hyvät tiedot elintarvikevalmistajista ja tehdä ruokaa tarkasti reseptin mukaan. Tiimi hoitaa allergikkoja Iho- ja allergiasairaalassa ruokaallergisia lapsipotilaita hoitaa tiimi, jossa työskentelevät lastenlääkärit, ihotautilääkäri, sairaanhoitaja, lastenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja ravitsemussuunnittelija. Taustavoimina tiimillä on mm. sairaalakemisti ja ravitsemiskeskuksen henkilökunta. Tarvittaessa saadaan apua myös lastenpsykiatrilta. Mietin potilaan kanssa, mitä elintarvikkeita hän voi käyttää, miten niistä voi tehdä maittavaa ruokaa, paljonko ruoka-aineita ravitsemuksellisesti tarvitaan ja mitä lisäravinteita tarvitaan, Helena Voutilainen kertoo. Voutilaisen mukaan allergikot osaavat usein hoitaa itse itseään, mutta joskus on vaikea päästä selville allergian aiheuttajasta. Joskus kysymyksessä on yhteisvaikutus. Esimerkiksi vehnäallergia yhdessä fyysisen rasituksen kanssa saattaa aiheuttaa allergisen reaktion. Ensin tulee nokkosrokkoa, sitten voi mennä taju, hän selittää. Lasten ruoka-allergianhoito onnistuu yleensä hyvin, koska vanhemmat huolehtivat heistä. Nuorilla ja aikuisilla siitepölyallergioihin liittyvät ristiallergiat ovat tavallisia. Siitepölyssä ja joissakin ruoka-aineissa on samanlaisia aineita, jotka aiheuttavat allergiaoireita. Joillakin ruoka-aineoireita on vain siitepölyaikaan, joillakin ympäri vuoden. Oireita aiheuttavat raa at juurekset, tuoreet hedelmät ja vihannekset, pähkinät, manteli ja mausteet. Joissakin ammateissa ruuan aiheuttamat oireet ovat todella kiusallisia. Esimerkiksi pastori joutuu katsomaan tarkkaan, ettei leivoksissa ole pähkinää ja täytekakussa mansikoita edes hillossa. Allergikoille sopiva ruoka saattaa olla hyvinkin kallista. Nyt Kela korvaa imeväisikäisten erityisvalmisteet, ja lapset voivat saada hoitotukea, mutta aikuiset eivät saa vielä minkäänlaista korvausta kalliimmasta ruokalaskusta. Kauppareissutkaan eivät ole aina mukavia. Lapset parkuvat vieressä, kun äiti yrittää lukea pakkausmerkintöjä. Ruokia pitää tehdä itse kalliista raaka-aineista, mutta ne eivät maistu samanlaisilta kuin tavanomaiset ruoat, lapsi ei syö ja äitiä väsyttää. Kannattaa mennä joskus isoon markettiin ja katsoa ajan kanssa läpi tuotteita, Helena Voutilainen suosittelee. PH Lisätietoja allergioista mm. seuraavilta kotisivuilta: (mm. lisäaineopas ja E-koodiavain) keliakia Elintarvikkeiden sisältö pitää kertoa selvästi Sairaalakemisti Soili Mäkinen-Kiljunen HYKS:n Ihoja allergiasairaalasta toivoo, että elintarvikepakkauksissa kerrotaan selkeästi, mitä tuote sisältää. Elintarvikkeissa saattaa olla piiloallergeeneja kontaminaation tai reseptin vaihtumisen vuoksi. Heran ja kaseiinin sijasta pitäisi kertoa, että tuotteessa on maitoa, jotta maitoallerginen ymmärtäisi, ettei hän voi sitä syödä, Mäkinen-Kiljunen tähdensi Kemian Päivien elintarvikesymposiumissa marraskuussa Helsingissä. Symposiumin aiheena oli Proteiinit ja peptidit hyvässä ja pahassa. Mäkinen-Kiljunen muistutti, että etenkin maito, kananmuna, kala ja kotimaiset viljat sisältävät useita yksittäisiä allergeeniproteiineja, joille ihmiset herkistyvät yksilöllisesti. Hyvinkin pieni määrä voi aiheuttaa allergiareaktion. Luomutuotteet sisältävät samoja perusproteiiniallergeeneja kuin muutkin tuotteet, joskus jopa enemmän, koska kasvi tuottaa paljon puolustusproteiineja torjuakseen mikrobihyökkäyksen. Geeniruoka-asia pitää Mäkinen-Kiljusen mielestä hoitaa asiallisesti, koska allergisuus ei ole aina etukäteen osoitettavissa. Vieraan proteiinin siirtäminen elintarvikkeisiin on riskialtista, eikä ole olemassa menetelmää, jolla varmistaa, että kyseinen gm-tuote on turvallinen allergiselle, Mäkinen-Kiljunen tähdensi. Kehittyvä Elintarvike

14 Teema Löytääkö keliaakikko turvallista syötävää? Leena Kokko Vastatodettu keliaakikko on ensimmäisillä kauppareissuillaan ymmällään. Mistä päin löytyvät gluteenittomat tuotteet? Entä muuta turvallista syötävää? Salapoliisityö jatkuu tuoteselosteiden tarkkana tutkimisena. Ja silti epäilys kaihertaa mieltä, onko tuote sittenkään turvallinen käyttää Kuva Leena Kokko Gluteenittomat ja tavalliset tuotteet ovat sulassa sovussa samoilla hyllyillä. Sieltä pitää osata löytää oikea. Myös tuoteselosteiden tarkka tutkiminen on keliaakikolle arkipäivää, Marjo Jokinen sanoo. Keliaakikko ei perää tietoa tuotteiden turvallisuudesta pelkästä uteliaisuudesta tai nirsouttaan. Kysymys on keliaakikon terveydestä; keliakia on viljojen aiheuttama elinikäinen, perinnöllinen sairaus. Keliakiassa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion. Tämän vuoksi ravintoaineiden imeytyminen vaikeutuu. Huonosti hoidettu tai hoitamaton keliakia aiheuttaa vakavimmillaan luukatoa ja voi lisätä ohutsuolen imukudoskasvainten riskiä. Keliakia voi ilmetä myös ihossa kutiavana ja rakkulaisena ihottumana (ihokeliakia eli dermatis herpetiformis). Todettuja keliaakikkoja arvioidaan olevan Suomessa noin Gluteeniton ruokavalio ainoa hoito ja lääke Elinikäinen ja ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio on keliakian ainoa hoito ja lääke. Keliakiaa sairastava ei voi käyttää lainkaan vehnää, ruista tai ohraa eikä niitä sisältäviä elintarvikkeita. Kun gluteeni jätetään pois keliaakikon ruokavaliosta, suolen limakalvo korjaantuu vähitellen ja vointi paranee. Ruokavaliota on noudatettava läpi koko elämän, sillä limakalvo vaurioituu uudelleen pienestäkin gluteenimäärästä. Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko pysyy oireettomana sekä työ- ja toimintakykyisenä. Gluteeniton ruokavalio sopii useimmille keliaakikoille (aikuiset, ihokeliaakikot, lapset). Ruokavalio sisältää luontaisesti gluteenittomia viljoja (maissi, hirssi, riisi ja tattari) sekä niistä tehtyjä jauhoja, hiutaleita ja muita tuotteita sekä soija- ja perunajauhoja. Lisäksi ruokavaliossa voidaan käyttää gluteenittomia erityisruokavaliovalmisteita (mm. jauhoseoksia), joiden sisältämästä vehnätärkkelyksestä gluteeni on teollisesti poistettu. Luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota voivat tarvita jotkut erittäin herkät keliaakikot, esim. ihokeliaakikot, joilla kertaluontoinen poikkeama ruokavaliosta saattaa laukaista iho-oireet uudelleen. Ruokavalio sisältää luontaisesti gluteenittomat viljat ja jauhoseokset sekä niistä valmistetut ruoat ja leivonnaiset sekä muut elintarvikkeet. Vehnätärkkelystä hyvin herkät keliaakikot eivät voi käyttää. Arki menee uusiksi Kun leipä ja viljatuotteet ovat suomalaisen ruokavalion perusta, gluteeniton ruokavalio rajoittaa jokapäiväistä elämää monella tavoin. Ruoanlaitto, kaupassakäynti ja ruokailu on mietittävä kokonaan uudelleen. Leipominen gluteenittomilla jauhoilla on hankalampaa. Kestää aikansa ennen kuin keliaakikko oppii löytämään tarvitsemansa gluteenittomat tuotteet kaupastaan. Erityisruokavaliovalmisteet on kaupoissa sijoitettu muiden samojen tuoteryhmien joukkoon. Gluteenittomat jauhot ovat jauhohyllyssä ja keksit tavallisten keksien lomassa. Gluteeniton leipä ja pulla on osattava hakea pakastekaapista muiden pakasteiden seasta. Tuore kaupasta ostettava gluteeniton leipä tai pulla on usein keliaakikolle vielä kaukainen unelma. Keliaakikon toive on, että kaikki gluteenittomat tuotteet löytäisi samasta paikasta. Gluteenittomat erityisruokavaliovalmisteet ovat huomattavasti tavanomaisia ruoka-aineita kalliimpia. Keliaakikon ruokalasku on vuodessa ainakin markkaa ns. normaalia ruokavaliota kalliimpi. Tähän asti aikuiskeliaakikot eivät ole saaneet yhteiskunnalta tukea sairautensa hoitoon, mutta tilanne muuttuu lokakuussa 2002, jolloin he alkavat saada korvausta erityisruokavaliosta aiheutuvista lisäkuluista. Gluteenittomat tuotteet erityisruokavaliovalmisteita Gluteenittomat tuotteet kuuluvat erityisruokavaliovalmisteisiin. Ne ovat elintarvikkeita, jotka eroavat koostumukseltaan tai valmistusmenetelmältään selvästi vastaavista tavanomaisista tuotteista. Erityisruokavaliovalmisteen koostumuksen ja Kehittyvä Elintarvike

15 laadun tulee olla sellainen, että tuote sopii siihen erityiseen ravitsemukselliseen tarkoitukseen, johon sen ilmoitetaan soveltuvan. Gluteenittomana markkinoitavan tuotteen tulee sopia keliaakikon ruokavalioon. Jos tuotetta markkinoidaan gluteenittomana, valmistaja vastaa tuotteen gluteenittomuudesta. Suomessa noudatetaan WHO:n alaisen Codex Alimentariuksen laatimaa standardia gluteenittomista tuotteista. Keliaakikolle on tärkeää, että hän voi varmistaa elintarvikkeen soveltuvuuden ruokavalioonsa pakkausmerkinnöistä. Tärkeimmät merkinnät ovat tällöin ilmaisut gluteeniton ja luontaisesti gluteeniton sekä ainesosista kertovat merkinnät, vt. ravitsemusneuvoja Marjo Jokinen itsekin keliaakikko, Suomen Keliakialiitosta kertoo. Ainesosaluettelosta selviää, sisältääkö tuote vehnää, ruista ohraa tai kauraa. Valmisteen nimi ei takaa tuotteen gluteenittomuutta. Esimerkiksi riisi, hirssi tai tattari saattavat sisältää epäpuhtautena vehnää tai muita keliaakikolle vahingollisia viljoja. Elintarvikkeet voivat sisältää myös ainesosina vehnää tai muita keliaakikoille sopimattomia viljalajeja, vaikka niitä elintarvikkeen nimessä ei mainitakaan. Tällainen tuote on mm. maissiolut. Valtaosa tavanomaisista elintarvikkeista sopii Suurin osa tavanomaisista elintarvikkeista sopii keliaakikon ruokavalioon, kunhan ensin varmistetaan, etteivät ne sisällä vehnää, ruista, ohraa tai gluteenia. Keliaakikon kannalta olisi hyvä, jos käytetty viljaraakaaine ilmoitettaisiin aina. Silloin keliaakikko voi valita tuotteen turvallisesti, ravitsemusneuvoja Marjo Jokinen sanoo. Gluteenittomia tuotteita koskevat samat elintarvikelain markkinointisäännökset kuin muitakin elintarvikkeita. Elintarvikelain mukaan mistään elintarvikkeesta ei saa antaa terveyteen liittyviä väittämiä ja lääkkeellisiä tietoja tai viitata niihin. Gluteenittomia tuotteita ei voi markkinoida keliakiasämpylöinä tai keliakiapitsana tai maininnalla sopii keliaakikoille. Pakkausmerkintälain mukaan gluteeni ei voi piiloutua toisiin valmistusaineisiin, kemiallisiin ryhmänimiin tai E- koodeihin, vaan vehnä, ohra ja ruis on aina ilmoitettava omilla nimillään, olipa kysymys miten pienistä pitoisuuksista tahansa. Epätietoisuutta aiheuttavia ruoka-aineita ovat mm. makkarat, aamiaismurot, lakritsi, ohratärkkelys, olut ja muut alkoholijuomat. Keliaakikko voi turvallisesti syödä leikkeleitä ja makkaraa. Makkarat ovat nykyisin perunajauhopohjaisia. Olut ei sovi keliaakikolle, väkevistä alkoholijuomista gluteeni poistetaan valmistusprosessissa. Lakritsimakeisissa käytetään vehnäjauhoja, joten niitä ei keliaakikko voi syödä, mutta markkinoilla on myöskin gluteeniton lakritsi, Marjo Jokinen muistuttaa. Uuden suosituksen mukaan ohratärkkelys (Ohrakas) ei sovellu keliaakikolle, sillä valmistaja ei voi taata sen gluteenittomuutta. Keliaakikko voi käyttää halutessaan kauraa Keliakiaa sairastavat lapset ja aikuiset sekä ihokeliaakikot voivat halutessaan käyttää kauraa gluteenittoman ruokavalion lisänä. Kaura tuo edullisen ja kuitupitoisen lisän keliaakikon ruokavalioon. Automaattisesti kaura ei kuitenkaan kuulu keliaakikon ruokavalioon. Kaura ei ole gluteeniton vilja, joten gluteenittomaksi merkitty tuote ei saa sisältää kauraa. Kauraa ei pidä myöskään käyttää keliaakikoille tarkoitettuihin tuotteisiin, ellei asiasta ole erikseen sovittu asiakkaan kanssa. Tuotteiden puhtaus varmistettava Gluteenittomien tuotteiden puhtaus on avainasemassa keliaakikon terveyden kannalta. Elintarvikeketju turvallisesti pellolta pöytään on pitkä. Pienetkin hetkelliset gluteenikontaminaatiot vaikuttavat tuotteiden laatuun ja ovat vaaraksi keliaakikon terveydelle, Marjo Jokinen muistuttaa. Gluteenittomien tuotteiden valmistajien ajan tasalla oleva ja toimiva omavalvontasuunnitelma on tärkein keino varmistaa elintarvikkeiden sopivuus keliaakikolle. Jotta tuote säilyy pitkässä ketjussa varmasti gluteenittomana, henkilöstöllä tulee olla riittävät tiedot keliakiasta ja gluteenista alkutuotannosta myyntiin ja tarjoiluun asti. Tämä edellyttää kohdennettua ja säännöllistä koulutusta eri ammattikunnille sekä tiedotusta, Marjo Jokinen korostaa. Lisätietoja: Marjo Jokinen Vt. ravitsemusneuvoja Suomen Keliakialiitto ry Gluteenittomien tuotteiden turvallisuus Suomessa noudatetaan Codex standardia (Codex Stan ) gluteenittomista tuotteista. Standardin mukaan tuotetta saa kutsua gluteenittomaksi, kun gluteeniton erityisruokavalmiste sisältää mg gluteenia/100 g tuotetta. Gluteenittomien tuotteiden symbolimerkintä (logo ohessa) edellyttää tuotteiden olevan koostumukseltaan Codex-standardin mukaisia, ja pakkausmerkinnät tulee tehdä erityisruokavaliovalmisteita koskevan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti. Gluteenittoman tuotteen symbolin käytöstä ja käyttöehdoista on aina neuvoteltava Suomen Keliakialiiton kanssa. Pakkausmerkintälaki edellyttää, että kaikki allergiaa ja yliherkkyyttä aiheuttavat aineet, joihin myös gluteeni, vehnä, ruis, ohra ja kaura kuuluvat, on valmistusaineluettelossa aina ilmoitettava selvästi omalla nimellään, esimerkiksi "vehnätärkkelys". Gluteenittomien tuotteiden gluteenittomuutta koskeva valvonta perustuu kriittisten pisteiden löytämiseen tuotannossa, valmistuksessa, pakkaamisessa, varastoinnissa, kaupanpidossa ja tarjoilussa sekä hyvin toimivaan omavalvontaan. Tuotteen gluteenittomuuden tulee säilyä ketjun jokaisessa vaiheessa, jotta gluteeniton tuote on todella gluteeniton kuluttajalle tullessaan. Tärkein keino varmistaa elintarvikkeiden sopivuus keliaakikoille on järjestää toimiva omavalvonta, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset gluteenikontaminaatioriskit. Omavalvontavelvoite on selkeästi määritelty elintarvikelaissa ja terveydensuojelulaissa. Valvonnan tulee olla jatkuvaa, ja yrittäjä on vastuussa tuotteidensa laadusta aina kuluttajalle saakka (mm. tuotevastuulaki). Tuotteessa, joka on muuten gluteeniton, mutta johon on lisätty kauraa, voidaan käyttää seuraavaa merkintää sisältää kauraa ja gluteenittomia aineosia. Tämä merkintä antaa ymmärtää, että tuote on keliaakikolle sopiva. Merkintä edellyttää, että valmistaja takaa tuotteen sisältävän vain keliaakikon ruokavalioon sopivia aineosia ja että käytetyssä kaurassa ei ole gluteenikontaminaatiota, joka tekisi sen sopimattomaksi keliaakikon ruokavalioon. Kehittyvä Elintarvike

16 Teema Kuva Pirjo Huhtakangas Tiina Villbergin (vas.) ja Johanna Vuoren mielestä lasten ruoat ovat Suomessa paljon parempia kuin USA:ssa ja Australiassa. Kuvassa mukana myös 3-vuotias Aliisa ja alle vuoden ikäinen Eeva. Odottavien äitien ja pikkulasten ravintosuositukset vaihtelevat maittain Melkein 16 kuukautta Australiassa asuneet Villbergit ja vuoden Amerikassa asuneet Vuoret huomasivat, että neuvoloiden ravintosuositukset ja ruokavaliot odottaville äideille, vauvoille ja pikkulapsille vaihtelevat eri maissa. Suurin ero oli suolaisten ja hyvin makeiden ruokien syöttämisessä pienillekin lapsille. Tiina Villberg muutti perheineen takaisin Suomeen vuosi sitten. Perheessä on kolme lasta: 9-vuotias Elina, 3-vuotias Aliisa ja alle vuoden ikäinen Eeva. Australiassa perheellä oli miehen työn kautta vakuutus, joka takasi yksityislääkäripalvelut. Odotusaikana kävin lääkärissä kerran kuukaudessa, ja sama lääkäri olisi ollut myös synnytyslääkärinä. Tutkimukset odotusaikana olivat suunnilleen samanlaisia kuin Suomessakin. Ravitsemusneuvonta oli ylimalkaista, koska odotin kolmatta lasta ja ravitsemukseen liittyvät asiat olivat tuttuja entuudestaan. Syvän meren kaloja tosin kiellettiin syömästä dioksiini- ja raskasmetallipitoisuuksien vuoksi, Tiina Villberg kertoo. Johanna Vuoren perhe muutti USA:n, kun kaksostytöt Suvi ja Iris olivat vuoden ikäisiä. Perhe asui vuoden Michiganin yliopiston kampuksella. Perheen isä työskenteli yliopistolla, jota kautta perhe oli vakuutettu ja sai yksityislääkäripalvelut yliopistollisesta sairaalasta. Tytöt sairastuivat heti muuton jälkeen ripuliin. Menin heidän kanssaan ensin maisteritasoisen tutkinnon suorittaneen terveydenhoitajan luo ja sen jälkeen lääkärille. Oli shokki, kun he neuvoivat antamaan 1-vuotiaille suolakeksejä, limsaa ja mehujäätä ripuliin, mutta onhan suolakekseissä järkeä: ne keräävät nesteitä. Jenkeissä pikkulapsille annetaan suolaisia ruokia ja juotetaan ehdottomasti täysmaitoa rintamaidon jälkeen, Johanna Vuori selittää. Odottaville äideille vitamiinipillereitä Kun Johanna Vuori tuli raskaaksi, hänelle annettiin ensimmäisessä neuvolatapaamisessa ohjeet olla syömättä graavia kalaa ja sinihomejuustoa sekä välttämään leikkeleitä. Klinikalla oli juliste, jossa kehotettiin syömään monivitamiinipillereitä, mutta koska niissä oli A-vitamiinia, en uskaltanut syödä niitä. A-vitamiinin yliannostus ei näytä olevan iso asia Amerikassa, Johanna Vuori huomauttaa. Raskaaksi tulon jälkeen hän keskusteli ensin puhelimessa terveydenhoitajan kanssa, kävi hänen luonaan ja odotusaikana lääkärissä kerran kuukaudessa. Lääkäri kehotti välttämään syvän meren kalojen syöntiä. Olen tottunut tarjoamaan lapsille 3 4 kertaa viikossa kalaa, mutta suurten järvien kaloihin on kertynyt paljon raskasmetalleja. Sikäläisen terveydenhoitajan mielestä kalatiskiltä ostettua kalaa voi syödä itse ja syöttää lapsille. Terveydenhoitaja piti hyvänä sitä, että tytöt söivät kaurapuuroa ja kalaa, Johanna Vuori kertoo. Odottavien äitien hemoglobiilin mittauksella ei ollut suurta painoa USA:ssa eikä Australiassa. Australiassa se oli tapana mitata raskauden alussa ja noin 32 raskausviikon tietämissä, USA:ssa raskauden alkuvaiheessa ja seuraavan kerran 26 raskausviikon jälkeen. Kaikille odottaville äideille tehtiin sokerirasituskoe, Suomessa vain riskiryhmille. Suomessa on hyvä käytäntö: jos on ns. rutiiniraskaus, erikoislääkäriä ei tarvitse tavata. Ja pienten lasten kanssa omalääkärisysteemi on hyvä, jos saa ajan omalääkärille, mutta aina se ei onnistu, Johanna Vuori sanoo. Imettäminen muotia kampuksella Hän arvelee, että Suomessa kaikki odottavat äidit saavat samanlaiset ravintosuositukset. USA:ssa suositukset antaa lastenlääkäriliitto, mutta paljon riippuu siitä, mitä mieltä oma lääkäri on. USA:ssa vauvoille alettiin antaa kiinteää ruokaa 6- kuukautisena. Se aloitettiin rii- Kuva Pirjo Huhtakangas Australialaiset lastenruoat eivät kelvanneet Aliisalle Kehittyvä Elintarvike

17 sillä allergiariskin vuoksi, Vuori täsmentää. Yliopiston kampusalueella äidit imettivät lapsia pidempäänkin kuin Suomessa, vaikka he kävivät töissä. Lapsia imetettiin myös julkisilla paikoilla. Lapsia imetettiin ainakin yksivuotiaaksi, useat pidempään, jopa 3-vuotiaiksi. Imettäminen oli muotia koulutettujen äitien keskuudessa. Jos olisin tarvinnut maidonkorviketta, se olisi ollut kallista, mutta se olisi tuotu kotiovelle asti. Suomessa paremmat lastenruokavalikoimat Tiina Villberg ja Johanna Vuori kehuvat Suomen lastenruokavalikoimia paljon paremmiksi kuin USA:ssa ja Australiassa. Täällä on hyllymetreittäin lastenruokia. Australiassa lastenruokavalikoimat olivat huonot, eivätkä lastenruoat kelvanneet Aliisalle. Australiassa suolainen ruoka on todella suolaista ja makea hyvin makeaa. Kukaan perheenjäsenistä ei pystynyt syömään esimerkiksi kaupan valmista vadelmapiirakkaa, Tiina Villberg kertoo. Hän laittoi Elinalle kouluevääksi mm. ruisleipää, kun paikalliset lapset söivät perunalastuja, popcorneja, välipalapatukoita ja valkoista leipää mm. pähkinävoilla voideltuna. Alaasteikäisten koulupäivät kestivät aamuyhdeksästä kolmeen, joillakin lapsilla jopa viiteen tai kuuteen iltapäivällä. Päivän aikana oli kaksi ruokahetkeä: aamutee ja lounasaika. Kesällä oli niin kuumaa, että ihmettelin, mitä voin laittaa Elinalle lounaslaatikkoon, jotta se säilyy, Tiina Villberg kertoo. Hänen mielestään hedelmät ja vihannekset ovat usein tuoreempia Suomen kaupoissa kuin Australiassa, jossa ne ovat kaupassa usein jo nahistuneita. Sen sijaan australialainen liha ja kana ovat hyvälaatuisia, eikä lihassa ole hormoneja. Mausta huomaa, että naudat käyskentelevät ympäri vuoden ulkona ja syövät tuoretta ruohoa. Makeutusaineettomia ja vähäsuolaisia ruokia vähän Johanna Vuori osti USA:ssa lapsille jogurtteja, mutta niissä oli kolme kertaa enemmän kaloreita kuin suomalaisissa jogurteissa. Oli vaikea löytää lapsille ruokia, joissa ei olisi ollut keinotekoisia makeutusaineita tai jotka olivat vähäsuolaisia. Vaikka teen itse ruuat kotona, lapset saivat Amerikassa lisäaineita ja hormoneja ruuan mukana. Tavallinen maito oli pakattu gallonan (3,8 litran) pakkauksiin, ja se säilyi pitkään. Hiekkalaatikolle amerikkalaisäidit toivat makeita keksejä, joita tarjottiin kaikille lapsille. Keksejä alettiin syöttää lapsille aamukymmeneltä. Ärryin aluksi hirveästi sokerikekseistä ja omenatuoremehusta, jotka kuluttavat lasten hampaita. Omia lapsia ei voinut kieltää ottamasta, kun muutkin lapset söivät keksejä. Perheet ostivat niitä isoissa pakkauksissa. Michiganin yliopiston kampuksen asukkaista puolet oli ulkomaalaisia. Huomasin, että lapset kasvavat hyvin erilaisilla ruokavalioilla, mutta uskon silti suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Monipuolista ruokavaliota ei voi kiistää, Johanna Vuori pohtii. PH Monipuolinen ravinto tärkeintä Ravitsemusterapeutit ja terveydenhoitajat suosittelevat, että odottavat äidit syövät monipuolisesti, käyttävät paljon tuoreita kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita, kalaa kahdesti viikossa ja kasvirasvaa. Helsingin terveysviraston ravitsemusterapeutit ovat koonneet listan, mitä ruoka-aineita ja ravintovalmisteita on syytä välttää tai rajoittaa raskauden ja imetyksen aikana. Raskauden aikana ei suositella alkoholia (haittaa sikiön kasvua ja kehitystä), maksaruokia ja -makkaraa runsaan A-vitamiinimäärän vuoksi (keskenmenon ja epämuodostumien riski), korvasieniä (myrkky ei hajoa keitettäessä eikä kuivatessa), pellavansiemeniä (kadmium ja syaanivety), merilevävalmisteita (liika jodi haittaa kilpirauhasen toimintaa ja sikiön kehitystä), yrittiteejuomia (luontaisesti haitallisia aineita, keskenmenon vaara), luontaistuotteita (ei ennakkohyväksyntää), tatarpihvejä (toksoplasmoosin vaara), tyhjiöpakattuja graavisuolattuja ja kylmäsavustettuja kalatuotteita ja pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja (listerioosin vaara). Provitek yhteistyökumppaneineen toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta! Ja paljon muita yllätyksiä... Lansanportti 4 B, ESPOO puh fax sähköposti: Valmisruoat ja pakastevihannekset pitää kuumentaa ennen syöntiä, sillä Listeria tuhoutuu vasta yli 72 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastamalla eikä suolaamalla. Sisävesien suuria petokaloja (mm. hauki, ahven, kuha, made, Itämeren yli 17 cm:n silakat, lohi ja taimen) ei saa syödä yksipuolisesti eikä paljon (yli 4 kertaa/viikko) ympäristömyrkkyjen vuoksi (mm. elohopea, dioksiinit ja PCB-yhdisteet). Yleisesti suositellaan välttämään ruokamyrkytykset pesemällä huolellisesti kasvikset sekä kädet, veitset ja leikkuulaudat raa an lihan tai raakojen kasvisten käsittelyn yhteydessä. Kypsennetty ja raaka ruoka täytyy pitää toisistaan erillään ja kuumentaa ruoka höyryävän kuumaksi. Lisätietoja odotus- ja imetysajan ravitsemuksesta saa mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisuista Raskausajan ravitsemus ja Imeväisen ravitsemus sekä Elintarvikeviraston kotisivuilta osoitteesta Kehittyvä Elintarvike

18 Teema Maittavaa ja terveellistä ruokaa vanhenevalle väestölle Liisa Lähteenmäki, Hely Tuorila Ikääntyvän väestön aistien herkkyyttä ja ruokamieltymyksiä kartoitetaan laajassa EU-hankkeessa, jossa on mukana 24 tutkimuslaboratoriota eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen kutsumanimi on HealthSense, ja sitä rahoittaa Euroopan komission 5. puiteohjelman Elämän laatu - ohjelma. Väestön ikääntyminen länsimaissa aiheuttaa paineita terveydenhuollon ja sosiaalialan menoihin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Suomen väestöstä 26 % on yli 65-vuotiaita. Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi nouseekin ikääntyvän väestön itsenäisen elämisen Ajankohtainen Insko-seminaari Hygienian hallinta tuotantotiloissa , Scandic Hotel Simonkenttä, Helsinki Käytännönläheiset Taito-kurssit Puhdastilasiivous elintarviketeollisuudessa , AEL Reaktioita ruuassa , ja , AEL Elintarvikelaboratorion perusmääritykset , AEL LISÄTIETOJA Tuotepäällikkö Maija-Liisa Kuusela, puh. (09) , TAITO KURSSIT INSKO SEMINAARIT AEL KAARNATIE HELSINKI PUH. (09) FAKSI (09) tukeminen ja elämänlaadun ylläpitäminen. Ravinto vaikuttaa merkittävästi terveydentilaan ja hyvinvointiin. Maittavien ja helppokäyttöisten, mutta terveellisten tuotteiden kehittämisen tueksi tarvittavan tiedon tuottaminen on käynnissä olevan hankkeen yleistavoite. Hankkeen perusteella tehdään suosituksia siitä, mitä aistittavaan ja muuhun laatuun liittyviä tekijöitä tulisi ottaa huomioon erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnatuissa tuotteissa. Aistien toiminnan heikkenemisen uskotaan aiheuttavan ikääntyneille syömiseen liittyviä ongelmia. Koska ruoka ei enää maistu samalta kuin ennen, syömisestä häviää mielihyvä. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tutkia aistimisherkkyyden ja mieltymysten välistä yhteyttä eri ikäryhmissä. Suun ja hampaiden kunto voi aiheuttaa pulmia joidenkin ruokien syömisessä, joten elintarvikkeiden rakenne on tärkeä tutkimuskohde. Edelleen tutkitaan muistin heikkenemisen seurauksia sekä aistimusten muistamista ja oppimista eri ikäryhmissä. Erilaisten iän tuomien rajoitteiden vuoksi syöminen voi olla riittämätöntä tai ruokavalio yksipuolistuu niin, että se vaikuttaa ikääntyvän terveydentilaan. Tavoitteena on myös kartoittaa niitä ruoan ostamiseen ja syömiseen liittyviä käytännön ongelmia, jotka supistavat ruokavaliota. Hankkeessa mukana 10 Euroopan maata Hankkeessa on mukana 24 eurooppalaista tutkimusyksikköä, Suomesta aistinvaraiset yksiköt Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksesta ja VTT Biotekniikasta. Hanketta koordinoi irlantilainen Corkin yliopisto. Osallistujia on kaikkiaan kymmenestä maasta. Ne kattavat Euroopan pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Ranskan edustus on vahvin; sieltä osallistuu kuusi tutkimusyksikköä. Hanke alkoi helmikuussa 2000, ja se kestää kolme vuotta. Kokonaisbudjetti on lähes kuusi miljoonaa euroa, josta EU maksaa 68 %. Hanke on organisoitu kahdeksaan työpakettiin, joiden välillä on kiinteä yhteys. Esimerkiksi aistien herkkyyden mittausta kehittäneiden laboratorioiden testejä sovelletaan niissä laboratorioissa, jotka mittaavat ja vertaavat eri ikäryhmien suhtautumista aistittavilta ominaisuuksiltaan muunneltuihin elintarvikkeisiin. Tuotteita testataan sekä laboratoriossa että todellisissa kulutustilanteissa, kotikäyttötesteissä. Hankkeeseen sisältyy myös esimerkiksi ruokaa ja ruokailua koskevia teemahaastatteluja. Niissä tuotetun tiedon yleistettävyyttä tutkitaan käyttäen edustavia väestöotoksia joissakin Euroopan maissa. Tärkeä yhteydenpitoväline osallistujien kesken ovat kahdesti vuodessa pidettävät kokoukset. Suomalaiset emännöivät hankkeen neljättä kokousta Helsingissä marraskuussa. Liisa Lähteenmäki Ryhmäpäällikkö VTT Biotekniikka Hely Tuorila Professori Helsingin yliopisto Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: Kehittyvä Elintarvike

19 Suomalaisten tutkimusryhmien aihealueet VTT Biotekniikka on ensimmäisen projektivuoden aikana kehittänyt menetelmää, jolla tutkitaan yksilöjen herkkyyttä havaita ruoassa olevia ärsyttäviä aineita. Tyypillisesti tällaisia ovat mm. polttavat pippurit sekä viilentävät minttupastillit ja -purukumit. Tutkimusta jatketaan kartoittamalla ikääntyville hankalia rakenneominaisuuksia, kuten tuotteen kovuus tai tarttuvuus ja tutkimalla, miten ne vaikuttavat tuotteiden miellyttävyyteen ja syömishalukkuuteen. Helsingin yliopistossa hankkeesta on valmistunut kaksi pro gradu -tutkielmaa (viitteet alla). Hanketta on jatkettu Niina Kälviäisen ja Sari Koskisen tuotetestein (kuvaus seuraavalla aukeamalla). Kokeet ovat osa heidän väitöskirjahankkeitaan, ja niissä tutkitaan elintarvikkeiden aistittavien ominaisuuksien suhteellista tärkeyttä ja vuorovaikutuksia eri ikäryhmissä. Koehenkilöiden aistien herkkyystestit uusitaan vuoden tauon jälkeen. Jatkossa tehdään kotikäyttötestejä, joissa tuotteista annetaan myös sanallista informaatiota. Näin toivotaan saatavan kokonaisvaltaista tietoa ikääntyvien mieltymyksistä sekä aistittavien ominaisuuksien ja muiden laatutekijöiden suhteellisesta merkityksestä. Osan näytteistä valmistaa suomalainen alihankkija Bioferme Oy. Pro gradu -tutkielmat Maunuksela E. Hajuaistin toiminta: mittausmenetelmän testaus ja validointi. Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos, EKT sarja 1204, 115 s. + liitteet. Niskanen T. Ikääntymisen vaikutus hajun ja maun aistimiseen sekä miellyttävyyteen elintarvikkeessa. Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, EKT-sarja 1208, 83 s. + liitteet. BioFund on yksi Euroopan johtavista biotekniikka-alan pääomasijoitusyhtiöistä. Sijoitamme biologista osaamista hyödyntäviin terveyden, ravitsemuksen ja ympäristöteknologian alueilla työskenteleviin yrityksiin. Ravitsemuksen toimialalla rahoituksen painopiste on turvallisuuden, terveysvaikutusten, hygienian ja kestävän kehityksen lisäämisessä. Kuva Elina Maunuksela Viisi rinnakkaisohjelmaa, yli 30 huippualustusta ja päätteeksi Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun finaalijuhla. Teemoina mm: Kuluttajan tiedontarve: haaste teollisuudelle ja kaupalle Pehmeät arvot yrityksen imagon tekijänä Tutkimuksen yhteistyöllä ja teknologiaennakoinnilla uutta tulevaisuutta, myös terveysvaikutteisille elintarvikkeille Tee vuoden tärkeimpiin kuuluva merkintä heti uuteen kalenteriisi, varaa 7.5. tälle elintarvikealan huipputapahtumalle. Helsingin Kampin palvelukeskuksen raatilainen keskittyneenä tehtäväänsä. Ilmoittaudu jo nyt kätevästi netillä Sieltä näet myös ohjelmaluonnoksen. Tänä vuonna ilmoittautuneille yllätyslahja! Kehittyvä Elintarvike

20 Teema Ikääntyminen vaikuttaa ruoan aistimiseen Niina Kälviäinen, Sari Koskinen Makuaisti ei heikkene yhtä merkittävästi ikääntymisen myötä kuin hajuaisti. Makean maun tunnistaminen ei juurikaan heikkene iän myötä, mutta suolaista, karvasta ja hapanta makua ikääntyvät tunnistavat nuoria heikommin. Muun muassa nämä asiat selvisivät Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, joka liittyi laajaan EU-maissa tehtävään HealthSense -hankkeeseen. Yliopistossa tutkitaan ikääntymisen vaikutusta kemiallisten aistien toimintaan, hajun, maun, rakenteen ja kolmoishermoärsytyksen vuorovaikutuksia sekä aistimusten heikkenemisen yhteyttä elintarvikemieltymyksiin. Tässä raportoitavaa osatutkimusta varten Helsingin Kampin palvelukeskuksesta kerättiin 45 henkilöstä (yli 65-vuotiaita) koostunut koehenkilöraati, joka kuljetettiin 6 8 hengen ryhminä tilataksilla Kampin palvelutalolta Viikkiin aistittavan laadun laboratorioon. Verrokkiryhmä eli nuorista opiskelijoista koostunut raati (20 35-vuotiaita, 47 henkilöä) koottiin yliopiston Viikin laitoksilta. Raatilaiset osallistuivat aistien herkkyystesteihin ja maistoivat eri tavoin valmistettuja ja maustettuja tuotteita. Kukin koehenkilö saapui testeihin kaksi kertaa, ja yksi testikerta kesti noin puolitoista tuntia. Aistien herkkyystestit Aistien herkkyystesteissä tutkittiin haju- ja makuaistia, rakenteen aistimista ja yleistä kemiallista aistia, eli ns. kolmoishermoärsytystä. Hajuaistin testaamista varten ranskalainen yhteistyökumppanimme (Université Claude Bernard, Lyon) oli kehittänyt hajujen tunnistamistestin, joka koostuu 16 neljän pullon sarjasta. Kukin neljän pullon sarja sisältää yhden pullon, johon on piilotettu tuttu haju. Koehenkilöiden tehtävänä on löytää pullo, jossa haju on ja tunnistaa se. Apuna tunnistamisessa on neljän mahdollisen hajun lista, joista yksi on oikea vaihtoehto. Makuaistin testaamista varten valmistettiin makeita, suolaisia, happamia ja karvaita vesiliuoksia. Jokaisesta mausta tehtiin neljä eri pitoisuutta. Koehenkilön tehtävänä on tunnistaa maku ja arvioida tämän jälkeen maun voimakkuus. Makutestin kehittivät EU-hankkeen ruotsalaiset partnerit (The Swedish Institute for Food and Biotechnology). Rakenteen aistimisen testausta varten yhteistyökumppanimme Englannista (Leatherhead Food Research Association) on suunnitellut neljä erilaista testiä, joista käytimme kahta. (kuva 1). Lisäksi testasimme koehenkilöiden kykyä tunnistaa kidekoon vaihtelua kielellään käyttäen kuutta kidekooltaan erilaista sokeria, jotka esitettiin kolmena parina. Koehenkilön tehtävänä on kertoa kumpi näyteparista oli kidekooltaan hienompaa. VTT Biotekniikka kehitti trigeminaali- eli kolmoishermoärsytystestin, jossa koehenkilön tehtävänä on tunnistaa kahdesta näyteliuoksesta kolmoishermoärsytystä aiheuttava liuos. Näyteliuoksia on neljää eri pitoisuutta. Neljästä mahdollisesta ärsykkeestä käytimme kahta: mentolia viilentävän ja piperiiniä polttavan aistimuksen tutkimiseen. Ikääntymisen todettiin aiheuttavan muutoksia aistien toimintaan. Hajujen tunnistaminen vaikeutui ikääntymisen myötä (kuva 2). Nuoret tunnistivat keskimäärin 14 hajua 16:sta, kun vastaava luku ikääntyneillä oli 11 hajua. Ikääntyneiden ryhmässä yksilöllinen Kuva 1. Pureskelun tehokkuutta testattiin kaksivärisellä levymäisellä purukumilla, jota koehenkilöt pureskelivat 20 kertaa. Värien sekoittumista verrattiin standardikuvastoon, jonka perusteella pureskelun tehokkuus pisteytettiin TUNNISTETTUJEN HAJUJEN MÄÄRÄ Kuva 2. Hajutunnistustestin tulokset ikäryhmittäin (nuoret n=47, ikääntyneet n=45). IKÄ vaihtelu oli suurta. Tulokset ovat yhteneväisiä kirjallisuustietojen kanssa. Makean maun tunnistaminen ei heikentynyt ikääntymisen myötä, kun taas suolaista, karvasta ja hapanta makua ikääntyneet tunnistivat nuoria heikommin. Ikääntyneet arvioivat makujen voimakkuudet makeaa lukuun ottamatta heikommiksi kuin nuoret. Tulokset vahvistivat kirjallisuudessa jo aiemmin löydettyjä tuloksia, joiden mukaan makuaisti ei heikkene yhtä merkittävästi ikääntymisen myötä kuin hajuaisti. Tuotetestit Aistien vuorovaikutuksia tutkittiin kahdella tavalla. Hajun, maun ja rakenteen vuorovaikutusten tutkimiseksi suomalainen teollisuusyhteistyökumppani valmisti hapatetut kauralesevalmiste -näytteet, joiden hajun voimakkuutta (appelsiiniaromi), maun voimakkuutta (sokeripitoisuus) ja rakennetta (lisätty kypsennettyjä, kokonaisia kauran jyviä tai tavallinen, sileä tuote) oli muunneltu. Jokaista em. tekijää vaihdeltiin kahdella tasolla, joten näytteitä oli yhteensä kahdeksan. Koehenkilöiden tehtävänä oli haistaa ja maistaa näytteitä sekä arvioida niiden hajun ja maun voimakkuuden sopivuutta (9-portainen asteikko: 1 = aivan liian heikko, 5 = juuri so Kehittyvä Elintarvike

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013 Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre 18.9.2013 19.9.2013 KO 1 Esityksen agenda YTL ja sen rooli logistiikassa Tietoa joukkoruokailusta Hävikit elintarvikeketjussa Miten pienentää

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd Ateria 14 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa Katri Hautanen Fria Bröd Agenda Gluteeniton ruokavalio kenelle ja miksi? Hyvä gluteeniton elämä kuinka HoReCa-toimijana voin vaikuttaa

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta

Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta Elintarviketeollisuusliitto ry 2012 Elintarviketeollisuus Kehittää ja valmistaa ruokaa kuluttajille ja suurtalouksille Panostaa jatkuvasti uutuuksien kehittämiseen

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005 Minna Kantén Finfood Luomu 1 LUOMUMYYNNIN ( ) JAKAUTUMA hedelmät 9% vihannekset 24% muut 32% maito 17% jauhot/hiutaleet 7% tuoreet leipomotuotteet 11% Lähde: A.C.Nielsen, Kotitalouspaneeli,

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Elintarviketietoasetus- yhteenvetoa oleellisista muutoksista Tekstin vähimmäiskoko määritelty

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot