Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi"

Transkriptio

1 LEVÓN-INSTITUUTTI ARTTU VAINIO - ANNA MARTIN Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi PALVELUTUTKIMUS No 6/2012 PALVELUTUTKIMUS 1/2013

2

3 Arttu Vainio - Anna Martin Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi Vaasan yliopisto Levón-instituutti Palvelututkimuksia 1/2013 1

4 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Maaseudun muutosvalmennuksen organisointi... 3 Maaseudun muutosvalmennuksen tavoitteet... 3 Maaseudun muutosvalmennuksen toteuttaminen... 3 Vaikuttavuusarvioinnin toteuttaminen... 4 Vaikuttavuusarvioinnin tulokset... 7 Tuloksellisuus... 7 Valmennusprosessi... 7 Vaikutukset ajatteluun... 8 Vaikutukset toimintaan... 9 Tehokkuus Vaikuttavuus Verkoston tuoma lisäarvo Metodin yleinen käytettävyys Muita Maaseudun muutosvalmennukseen liittyviä havaintoja Valmentajan toiminta sekä organisaatioiden välinen yhteistyö Käytetyt menetelmät ja materiaalit Valmennuksen markkinointi Kehittämisehdotukset Yhteenveto LÄHTEET LIITE

5 Johdanto Maaseudun muutosvalmennuksen organisointi ESR-rahoitteinen Maaseudun muutosvalmennus -hanke toteutettiin vuosina Sitä hallinnoi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja sen toimintaalue kattoi Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen ja Hämeen. Hankkeen koko nimi on Maaseudun muutosvalmennus ja PROTEK-verkostot ja sitä rahoittava viranomainen oli Uudenmaan ELY-keskus. Hanketta hallinnoiva organisaatio MTK ry osti ProAgria Uusimaalta osallistujien rekrytointiin, ryhmien kokoamiseen ja valmennuksen käytännön organisointiin liittyvät muutosohjauspalvelut. Varsinaisen muutosvalmennuspalvelun MTK ry osti Leader s Communication Oy:ltä (LC Oy). Maaseudun muutosvalmennuksen tavoitteet Maaseudun muutosvalmennus on valmennusmetodi ja toimintamalli, joka perustuu outplacement-toimintamalliin (uudelleensijoittumisvalmennus). Se tähtää erityisesti osallistujien urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseen. Valmennuksen kohderyhmänä olivat erityisesti tuotantotoimintansa osalta muutosvaiheessa olevat maatalousyrittäjät. Maaseudun muutosvalmennuksen keskeisimpänä tavoitteena oli auttaa maatalousyrittäjiä löytämään itselleen sopivia ratkaisuja, jotka tukevat heidän ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistään. Muutosvalmennus pyrki lisäämään valmennettavien osaamista liittyen toiminnan tavoitteelliseen suunnitteluun ja parempaan elämänhallintaan, minkä toivottiin edelleen edistävän maaseudun asukkaiden työelämässä pysymistä, työurien pidentämistä ja työhyvinvointia. Valmennuksen toivottiin lisäävän myös alueellisia yritysverkostoja, välittävän uutta luovaa ja innovoivaa yrittämisen henkeä sekä halua löytää uusia liiketoiminnan alueita. Valmennuksen nähtiin myös ehkäisevän syrjäytymistä ja mielenterveysongelmien syntymistä. Maaseudun muutosvalmennuksen toteuttaminen Valmennus toteutettiin yksilöllisinä prosesseina 8-11 hengen ryhmissä. Valmennusryhmiä oli kaikkiaan yhdeksän. Ryhmät tukivat viljelijän tai viljelijäpariskunnan oman osaamisen tunnistamista ja valmiutta uuden yrittäjyyden tai työn aloittamiseen. Valmennus aloitettiin muutosohjaajan kanssa käytävällä aloituskeskustelulla (kuva 1), jotka tehtiin osallistujien maatiloilla. Kahden ryhmävalmennuspäivän välissä oli kotitehtäviä (mm. 3

6 itseanalyysin ja uratiivistelmän teko), joita tehdessään osallistujilla oli käytettävissään muutosohjaajan keskustelutuki. Lopuksi muutosvalmentaja kävi henkilökohtaisen kehityskeskustelun jokaisen valmennukseen osallistuneen kanssa ja teki henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman valmennetulle. Valmennus päättyi yhteiseen seurantapäivään. Kuva 1. Maaseudun muutosvalmennuksen toimintamalli ja ajallinen eteneminen. Vaikuttavuusarvioinnin toteuttaminen Vaikuttavuusarvioinnissa lähdettiin liikkeelle maaseudun muutosvalmennuksen sisällön ja tavoitteiden tarkastelusta kirjallisen aineiston ja tilaaja-, toteuttaja- ja rahoittajatahojen kanssa käytävien keskusteluiden pohjalta. Vaikuttavuusarvioinnin aineistona käytettiin muun muassa hankesuunnitelmaa ja muuta kirjallista materiaalia sekä MTK:n, ProAgriaUusimaan ja LC Oy:n edustajien kanssa käytyjä keskusteluja. Näiden tahojen kanssa keskusteltiin arvioinnin aikana kahdesti ensin aivan arvioinnin alussa ja myöhemmin kun arvioinnin alustavat tulokset olivat valmistuneet. Edellä kuvatun aineiston perusteella laadittiin teemahaastattelurunko, jota käyttäen haastateltiin 20 hankkeen toteuttamiseen tai valmennukseen osallistunutta henkilöä. Niistä puolet toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina maatiloilla ja puolet puhelimitse. Haastateltujen määrä vastasi kaikkiaan noin neljäsosaa kaikista maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneista henkilöistä. Pääasiassa joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013 tehtyjen teemahaastatteluiden avulla saatiin yleiskuva maaseudun muutosvalmennushankkeen tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. 4

7 Vaikuttavuusarviointi toteutettiin pääasiassa edellä kuvatulla tavalla toteutettuihin haastatteluihin ja kirjalliseen tausta-aineistoon perustuen. Vaikuttavuusarvioinnin pääpaino on muutosvalmennuksen toimivuudessa, tuloksissa ja vaikuttavuudessa. Arviointi tarkastelee erikseen muutosvalmennuksen sisältöä ja toteutusta sekä mahdollisia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Se tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää sekä jo toteutetun toiminnan kuvaamisessa että tulevien toimintojen suunnittelussa. Selvityksen haastatteluaineiston keruu tehtiin teemahaastatteluina ja seuraavista syistä: Henkilökohtaiset haastattelut tuottavat haastateltavan koko asiantuntemukseen perustuvaa tietoa. Haastateltavat ilmaisevat huomattavasti enemmän ja selvästi syvällisempiä ajatuksia kuin lomaketta täyttäessään tai strukturoiduissa haastatteluissa. Tutkijoilla on myös mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä keskustelun kulun mukaan. Haastatteluissa haastateltavat ovat halukkaita kertomaan näkemyksiään erilaisista asiakokonaisuuksista ja myös sellaisista asioista, joista he eivät luultavimmin haluaisi antaa kirjallista palautetta. Kaikki vaikuttavuusarviointiin liittyvät haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Tämä tarkoittaa sitä, että haastatteluissa vastaajat kertovat pääosin omin sanoin valmennukseen liittyvistä kokemuksistaan. Teemahaastattelurunko on esitetty liitteessä 1. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeen vaikuttavuusarvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin asioihin: 1. Tuloksellisuutta arvioitaessa pääpaino on tarjotun valmennuksen koetussa laadussa ja valmennuksen sisällössä suhteessa niihin tavoitteisiin, joita sille prosessin alussa on asetettu. 2. Tehokkuuden tarkastelussa otetaan huomioon valmennuksessa käytetyt toimintatavat, niiden tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen. 3. Vaikuttavuuden tarkastelussa mitataan jo syntyneen ja vielä odotettavissa olevan muutoksen määrää. Tässä tarkastellaan esimerkiksi uuden liiketoiminnan syntyä, toimintatapojen muutoksia jne. 4. Verkoston tuomaa lisäarvoa ja metodin soveltuvuutta kohderyhmälle tarkastellaan erillisinä kysymyksinä, vaikka ne sisältyvät osittain myös edellisiin kohtiin. 5. Valmennusmetodin käytettävyyttä esimerkiksi pk-yrittäjien ja palkansaajien valmennuksessa arvioidaan erikseen. Lisäksi erityisesti tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittaamisessa käytetään Karen Kirkhartin esittämää kolmiulotteista vaikuttavuuden tarkastelukehikkoa (kuva 2). Sen asteikot ovat aika (time), muutoksen lähde (source) ja muutoksen tarkoituksellisuus (intention). Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelussa selvitetään milloin muutokset ovat tapahtuneet, mistä tapahtuneet muutokset ovat seurausta ja onko muutos ollut tavoitteellista vai enemmänkin sattuman tai jonkin muun tekijän seurausta. Tällä pyritään varmistumaan tapahtuneiden muutosten liittymisestä muutosvalmennukseen. 5

8 Kuva 2. Tavoitellun muutoksen synnyn kolme ulottuvuutta (Kirkhart 2000). Aika (Time): Hankkeen vaikutukset voivat syntyä ajallisesti joko välittömästi, valmennuksen lopussa tai vasta pidemmällä aikavälillä. Lähde (Source): Hankkeen tulokset voivat syntyä joko hankkeen tulosten (oppiminen, ymmärryksen kasvu) tai hankeprosessiin liittyvien muiden tekijöiden kautta (verkostot, itseluottamuksen kasvu). Tarkoituksellisuus (Intention): Suurin osa muutoksista on ennakoitavissa olevia ja tavoiteltuja. Osa hankkeen vaikutuksista voi kuitenkin syntyä tarkoittamatta eli ilman että näihin muutoksiin olisi nimenomaisesti tähdätty (sattuman kautta tapahtuva muutos, joka olisi kuitenkin luultavimmin jäänyt ilman muutosvalmennusta tapahtumatta). Tässä arvioinnissa toimittiin yhteistyössä vaikuttavuusarvioinnin tilaajan ja kaikkien keskeisten muutosvalmennuksen toteuttamiseen osallistuneiden tahojen kanssa. Tämä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi ja sitä pidetään suositeltavana toimintatapana myös alan kirjallisuudessa (mm. Patton 2008, Guerci & Vinante 2011, Griffin 2012). Muutosvalmennuksen toteuttajien (MTK, LC Oy ja ProAgria) ja arvioijien yhteydenpito tuki arvioinnin laatua ja antoi valmentajille tietoa arvioinnin sisällöstä jo arviointiprosessin aikana. Erityisesti arvioinnin tulosten tulkinnassa ja niihin liittyvien johtopäätösten tekemisessä arvioijat toimivat yhteistyössä valmennuksen toteuttajien kanssa. Tämä yhteydenpito tapahtui keskusteluiden kautta. 6

9 Vaikuttavuusarvioinnin tulokset Vaikuttavuusarvioinnin keskeisimmiksi kohteiksi oli asetettu hanketoiminnan tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, verkoston tuoma lisäarvo ja metodin yleinen käytettävyys muun muassa pk-yrittäjien ja palkansaajien valmentamisessa. Lisäksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota käytettyihin menetelmiin, valmentajan onnistumiseen tehtävässään, valmennuksen markkinointiin ja käytettyihin menetelmiin ja koulutusmateriaaleihin sekä valmennuksen toteuttamiseen liittyviin kehittämisehdotuksiin. Kutakin arvioinnin kohdetta tarkastellaan myöhemmin tässä raportissa oman väliotsikkonsa alla. Tuloksellisuus Kuten edellä on todettu, muutosvalmennuksen keskeisin tavoite oli auttaa valmennettavia löytämään itselleen sopivia ratkaisuja, jotka tukevat ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä sekä kasvattaa valmennettavien osaamista liittyen toiminnan tavoitteelliseen suunnitteluun ja parempaan elämänhallintaan. Hankkeen tuloksellisuutta tarkasteltaessa ydinasia on peilata arvioinnissa saatuja tuloksia edellä kuvattuun tavoitteeseen. Jos päätavoitteet on saavutettu, voidaan hanketta pitää tuloksellisesti toteutettuna. Toiminnan tuloksia tarkastellaan seuraavassa ensin itse valmennusprosessin ja sitten sen vaikutusten kautta. Nämä vaikutukset on erotettu vielä ajatteluun liittyviksi muutoksiksi ja toimintaan liittyviksi muutoksiksi. Valmennusprosessi Muutosvalmennukseen osallistuneet kuvasivat haastatteluissa näkemyksiään valmennuksesta kokonaisuudessaan sekä ottivat kantaa yksittäisiin valmennukseen liittyviin näkökulmiin. Valmennusta pidettiin yleisellä tasolla hyvin suunniteltuna ja toteutettuna. Lähes kaikki haastatellut pitivät hankkeen toteutusta onnistuneena niin valittujen sisältöjen, toteutustapojen kuin aikataulujenkin suhteen. Joitakin prosessiin liittyviä kehittämiskohteita nousi kuitenkin esille. Niitä tarkastellaan seuraavassa vaiheittain (ks. myös kuva 1). Aloituskeskustelu ProAgrian edustajan kanssa koettiin hyväksi tavaksi lähestyä muutosvalmennuksen ideaa ja toimintamallia. Sen nähtiin valmistavan osallistujia varsinaiseen muutosvalmennukseen ja antavan osallistujille selvän käsityksen valmennuksen sisällöstä ja tavoitteista. Muutamat haastatellut toivoivat, että sama ProAgrian edustaja olisi ollut myös valmennuksen myöhemmissä vaiheissa mukana. Aloituskeskustelussa syntynyt henkilökohtainen kontakti olisi heidän mukaansa helpottanut varsinaisen muutosvalmennuksen aloittamista. 7

10 Kotityöt (itseanalyysi ja uratiivistelmä) nähtiin perusteltuna osana muutosvalmennusta. Haastateltujen mukaan ne pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta ja omia vahvuuksia sekä tukivat tulevaisuutta koskevien suunnitelmien tekemistä. Ryhmävalmennusten katsottiin olleen koko menetelmän helmi, joka ei kuitenkaan olisi toiminut ilman niitä edeltäviä vaiheita. Ryhmissä työskentelyn nähtiin toimivan kimmokkeena uusien ajatusten syntymiselle, kun osallistujilla oli tilaisuus kuulla muiden osallistujien kokemuksista ja peilata omaa tilannettaan yhdessä heidän kanssaan. Myös valmentajan panosta pidettiin ryhmävalmennusten yhteydessä keskeisenä. Hänet nähtiin provosoivana keskustelun herättäjänä ja ajatusten tuulettajana. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä osa muutosvalmennusta. Sen laajuutta ja merkitystä olisi haluttu lisätä. Kehityskeskustelu nähtiin ryhmävalmennuksen ohella muutosvalmennuksen tärkeimpänä elementtinä. Sen merkitys korostui niillä maatalousyrittäjillä, jotka olivat jo tehneet tai suunnittelivat merkittäviä muutoksia maataloustuotantoonsa tai muuhun ammatilliseen toimintaansa. Seurantapäivään suhtauduttiin kaksijakoisesti. Osa haastatelluista ei täysin ymmärtänyt seurantapäivän merkitystä, mutta useimpien mielestä se oli tärkeä osa kokonaisuutta. Joidenkin mielestä valmennukseen olisi voinut sisältyä myöhemmin vielä toinen seurantapäivä, joka olisi lisännyt motivaatiota jatkaa kehittämistyötä ja antanut mahdollisuuden keskustella muutoksista muiden ryhmän jäsenten kanssa. Muutosvalmennusprosessiin liittyen haastatteluissa nousi esiin asioita, jotka katsottiin valmennuksen onnistumisen kannalta olennaisen tärkeiksi. Yksi tällainen oli valmennuksen tuoma mahdollisuus osallistujien asioiden järjestelmälliseen läpikäyntiin. Sen katsottiin auttavan valmennettavia asettamaan selkeitä tavoitteita, suunnittelemaan toimintatapoja niiden saavuttamiseksi sekä aloittamaan tavoitteisiin johtavan työn. Ryhmässä toimiminen ja keskustelut muutosvalmentajan kanssa koettiin erityisen hyödyllisiksi. Osallistujilta pyydettiin yleisarviota muutosvalmennuksesta kokonaisuudessaan. He arvioivat valmennuksen onnistuneisuutta asteikolla 1 5, jossa 1 tarkoittaa huonoa ja 5 erittäin hyvää. Annetut arvosanat vaihtelivat välillä 2,5 5, ja niiden keskiarvo oli 3,9. Valmennuksen järjestäjien (ProAgrian) kokoamassa palautteessa vastaava luku oli 3,8. Annettujen arvosanojen keskiarvoa olennaisempi oli kuitenkin osallistujien antama vastaus kysymykseen siitä, suosittelisivatko he muutosvalmennusta tuttavilleen. Vastaus oli täysin yksimielinen kyllä. Hyvä systeemi, eri vaiheet tukivat toisiaan. Erittäin ansiokas toimintamalli Ehdottomasti suosittelen muillekin. Vaikutukset ajatteluun Maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneet kertoivat haastatteluissa, että valmennuksella oli ollut suuri merkitys heidän ajattelutapaansa ja usein myös heidän toimintamalleihinsa. Haastatellut nostivat esiin sen, että muutosvalmennus auttoi heitä tarkastelemaan tilannettaan ja toimintamahdollisuuksiaan järjestelmällisesti. He olivat oppi- 8

11 neet purkamaan totuttuja toimintamalleja, arvioimaan niiden etuja ja haittoja ja löytämään kokonaan uusia mahdollisuuksia oman elämänsä suunnitteluun ja järjestämiseen. Tavanomainen näkemys oli, että muutosvalmennus auttoi osallistujia löytämään uusia toimintatapoja sekä tuki itseluottamusta ja lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn. Huolimatta siitä, että osa valmennuksessa käytetystä materiaalista oli joillekin osallistujille entuudestaan tuttua, he näkivät käytettyjen menetelmien avanneen uusia näkökulmia omaan ajatteluunsa. Haastattelujen mukaan muutosvalmennuksen koettiin tuoneen uusia ajatuksia ja itseluottamusta tarpeellisten muutosten tekemiseen. Muutostilanteita oli näin helpompi jäsentää ja tarkastella tarkoituksenmukaisella ja tavoitteellisella tavalla. Haastateltujen mukaan valmennuksen vaikutukset ajattelumalleihin olivat merkittäviä ja niiden vaikutus ulottui myös toimintaan. Joissakin haastatteluissa nostettiin esiin maaseutu erityisenä toimintaympäristönä. Haastateltavat totesivat maaseudun yhteisöllisyyden ja perinteiden painolastin saavan aikaan todellisia tai kuviteltuja paineita, jotka jarruttavat muutosten toteuttamista. He totesivat muutosvalmennuksen auttaneen heitä katsomaan asiaa omasta näkökulmastaan ja tekemään uusista lähtökohdista itselleen ja omalle maatilalleen sopivia päätöksiä. Valmennus toi pois putkesta, jonne oli ajauduttu. Auttoi löytämään omat vahvuudet. Vaikutukset toimintaan Monet osallistujat kertoivat tehneensä toimintaansa suuriakin muutoksia. Uudella ajattelu- ja suunnittelumallilla vahvistettiin sekä osallistujien osaamista että itsevarmuutta ja siitä saatiin tukea myös käytännön päätöksentekoon. Muutosvalmennuksen vaikutuksia kuvattiin monessa haastattelussa erittäin suuriksi. Kaikki haastatellut kertoivat, että valmennuksella oli ollut vaikutusta siihen, miten he osaavat suunnitella muutoksia. Esimerkkejä muutosvalmennuksen pohjalta tehdyistä muutoksista oli paljon. Moni maatalousyrittäjä oli muuttanut tuotantosuuntaansa kokonaan tai osittain toisenlaiseksi, lisännyt toimintaansa kokonaan uusia elementtejä tai siirtynyt pääosin palkkatyöhön tai pienyrittäjäksi maatalousalan ulkopuolelle. Muutamat haastatelluista kertoivat jatkavansa toistaiseksi samalla tavalla kuin ennenkin, mutta saaneensa tarvittavia eväitä muutokseen, jos tai kun se tulee myöhemmin ajankohtaiseksi. Moni haastateltu kertoi myös, että he olivat tehneet ensin pieniä muutoksia ja suunnittelevansa nyt suurempia. Tehtyjä muutoksia ei voi yleistää tai luokitella jollekin tietylle osallistujajoukolle tyypilliseksi. Muutosten lähtökohtana on kunkin osallistujan oma henkilökohtainen tilanne, johon sisältyy monia erilaisia huomioon otettavia elementtejä. Tällaisia ovat muun muassa osallistujan ikä, koulutus, työkokemus, henkilökohtaiset tavoitteet ja preferenssit sekä toimintaympäristö. Nämä muodostavat niin moniulotteisen kentän että tavanomaista ratkaisua ei ole olemassa. Kukin osallistuja etsii siis oman polkunsa omista lähtökohdistaan, jotka ovat jokaiselle erilaiset. On tehty isoja muutoksia ja lisää tulee. Tehtiin ensin pieniä muutoksia ja nyt suunnitellaan suurempia. (Muutosvalmennus) auttoi tarttumaan härkää sarvista. 9

12 Tehokkuus Maaseudun muutosvalmennus -hankkeelle asetetut tavoitteet on tämän vaikuttavuusarvioinnin perusteella saavutettu. Muutosvalmennus on saanut aikaan perustavaa laatua olevia muutoksia monien maatilojen toiminnassa ja siihen osallistuneiden yrittäjien ajattelussa. Tehokkuuden pohdinnassa on kuitenkin otettava huomioon myös hankkeen kokonaiskustannukset, jotta tuloksia voidaan arvioida suhteessa käytettyihin panoksiin. MTK:n mukaan Maaseudun muutosvalmennus -hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Kokonaiskustannusarviota on pienennetty hankkeen aikana, koska näytti ilmeiseltä, että alkuperäisiä osanottajatavoitteita ei saavuteta. Kustannuksista valtaosa on käytetty muutosohjaus- ja muutosvalmennuspalveluiden ostoon (noin euroa) ja palkka-/ henkilökustannuksiin ( euroa). Muihin kustannuksiin on käytetty muutamia tuhansia euroja. Alustavan arvion mukaan noin euroa hankkeen budjetista jää käyttämättä. Jos hankkeen kokonaiskustannusarvioksi katsotaan noin euroa ja siihen tiedetään osallistuneen yhteensä 81 henkilöä, saadaan valmennuksen yksikköhinnaksi euroa per osallistuja. Tässä on kuitenkin huomattava, että kokonaiskustannuksissa on mukana koulutukseen osallistuneiden valmennettavien laskennallista työaikaa ja osallistumismaksuja, joten todelliseksi yksikköhinnaksi jää alle euroa. Osallistujakohtaiset kustannukset olisi saatu hieman alemmas, jos kullekin jaksolle olisi saatu tavoitteen mukaisesti muutama osallistuja enemmän kuin nyt tapahtui. Kokonaiskustannuksia ei jaettu tässä tarkastelussa oppilastyöpäiviin, sillä toimintamalli poikkesi tavanomaisista koulutusjaksoista sekä sisällöltään että toteutustavaltaan. Osallistujien itsenäisen, mutta ohjatun työn osuus oli suuri ja se vaihteli tilakohtaisesti paljon. Kun otetaan huomioon ne suuret muutokset, joita maatiloilla on tapahtunut, voidaan suuruusluokkaa euroa olevat kokonaiskustannukset nähdä hyvinkin kohtuullisiksi. Osallistujat ovat nimittäin kertoneet erittäin suurista muutoksista, jotka ovat olleet sekä aineellisesti että henkisesti merkittäviä ja oikean suuntaisia. Nämä muutoksen tuomat kokonaishyödyt tuottavat etua niin osallistujille kuin yhteiskunnallekin. Osallistujien yleisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, suunnittelutaitojen ja oman elämän hallinnan kehittyminen sekä verotulojen kasvu ovat vain muutamia esimerkkejä muutosvalmennuksen aikaan saamista tuloksista. Niitä käsitellään tarkemmin seuraavassa vaikuttavuutta koskevassa kappaleessa. Tämä oli moninkertaisesti hintansa arvoinen koulutus. Valmennuksen pohjalta on tehty isoja muutoksia, joihin ei olisi uskallettu lähteä ilman ulkopuolista tukea. Vaikuttavuus Maaseudun muutosvalmennuksen vaikuttavuuden tarkastelussa keskeinen kysymys on se, ovatko valmennuksen osallistujat tehneet muutoksia, jotka ovat syntyneet nimenomaan valmennuksen seurauksena ja joilla on ollut odotettavissa olevia ja tavoitellun suuntaisia vaikutuksia. 10

13 Kaikki haastatellut olivat pohtineet omaa tilannettaan ja tavoitteitaan muutosvalmennuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Suuri osa valmennettavista oli tehnyt vähintään jonkin verran muutoksia toimintaansa. Joidenkin osallistujien tekemät muutokset olivat suuria, toisten pieniä ja osa oli päättänyt jatkaa aiemman toimintamallinsa mukaisesti myös jatkossa. Myös viimeksi mainittu vaihtoehto oli kuitenkin toteutunut oman tilanteen ja tavoitteiden pohtimisen kautta harkittuna valintana. Osa niistä haastatelluista, jotka olivat tehneet aluksi melko pieniä muutoksia toimintansa suunnitteluun, suunnittelivat jo aiempaa suurempia muutoksia, jotka nekin perustuvat muutosvalmennuksessa esillä olleisiin tarkastelumalleihin. Suurin osa muutosvalmennukseen osallistuneista oli lähtökohtaisesti jonkin muutostarpeen edessä. He näkivät muutosvalmennuksen hyödylliseksi kokonaisuudeksi oman toimintansa kehittämisen kannalta. Heidän lisäkseen valmennukseen osallistui joitakin henkilöitä, joilla ei ollut varsinaista tarvetta muutosten tekemiseen. Nämäkin osallistujat pitivät kuitenkin muutosvalmennuksen toimintamallia hyvänä ja ajatuksia herättävänä ja totesivat voivansa käyttää saamaansa oppia myöhemmin odotettavissa olevissa muutostilanteissa. Muutosvalmennuksen todettiin antaneen työkaluja osallistujien oman tilanteen yksilölliseen analysointiin ja ymmärtämiseen sekä tarvittaessa toimintatapojen muuttamiseen. Moni osallistuja oli tehnyt suuria muutoksia: luopunut karjasta, siirtynyt osittain tai kokonaan palkkatyöhön tai vaihtanut tuotantosuuntaa. He kertoivat muutosvalmennuksella olleen suuria vaikutuksia näihin päätöksiin. Näin ollen muutosvalmennuksen vaikutukset siihen osallistuneiden tilojen toimintaan olivat suuria ja kauaskantoisia. Monissa haastatteluissa kerrottiin tehtyjen tuotannollisten muutosten lisäksi koetuista muutoksista yleisessä elämänhallinnassa. Muutosvalmennuksen koettiin ennen kaikkea lisänneen toiminnan suunnitelmallisuutta ja varmuutta seisoa tehtyjen päätösten takana. Sen koettiin antaneen suuntaa ja jämäkkyyttä suuriin toimeentulon hankintaan liittyviin päätöksiin ja niiden toteuttamiseen sekä rohkeutta toimia omien tavoitteiden mukaisesti. Joissakin tapauksissa valmennuksella oli myös sellaisia positiivisia vaikutuksia, joita ei hankesuunnitelman teksteissä oltu mainittu, kuten parisuhteen kehittyminen myönteiseen suuntaan. Tämä vaikutus liittyi osallistujien yleiseen elämänhallinnan parantumiseen ja sitä seuraavaan mielialan parantumiseen. Jos Maaseudun muutosvalmennuksen osallistujajoukon tekemiä toiminnallisia muutoksia tarkastellaan raportin alussa kuvassa 2 esitetyn tarkastelukehikon mukaisesti, voidaan todeta, että muutoksia on alkanut syntyä jo prosessin alussa ja ne ovat olleet suurelta osin seurausta muutosvalmennuksen aikaan saamasta ajattelutavan muutoksesta. Myös muutoksen suunta on ollut toivottu, eli toimintaa on kehitetty osallistujien omista lähtökohdista osallistujien ammattitoiminnan ja elämänlaadun parantamiseksi. Lisäksi muutoksia on odotettavissa lisää vielä myöhemmin, sillä muutosten tekeminen ei ole riippuvainen valmennuksen ajankohdasta. Tehdään omia päätöksiä ja toimitaan niiden mukaan. Ei katsella taakse eikä sivuille. Eikä marista vaan mennään eteenpäin. Muutoksia tehtiin ja parempaan suuntaan mentiin. Myöhemmin tehdään lisää muutoksia. Parisuhdekin parani. 11

14 Verkoston tuoma lisäarvo Osallistujien muodostamien verkostojen merkitystä korostettiin hankesuunnitelmassa. Myös muutosvalmennukseen osallistuneet henkilöt pitivät ryhmien kautta saamaansa vertaistukea erittäin tärkeänä osana muutosvalmennusta. Ryhmävalmennuspäivinä muutosvalmennukseen osallistuneet kertoivat omasta tilanteestaan, tavoitteistaan ja suunnitelmistaan. Tätä keskustelua arvostettiin erittäin paljon. Haastatteluiden mukaan ongelmista kerrottiin avoimesti ja samalla opittiin tuntemaan myös muiden ongelmia. Haastatellut totesivat myös, että toisten osallistujien haasteiden näkeminen antoi uskoa heidän omien ongelmiensa ratkaisemiseen se antoi tavallaan perspektiiviä kokonaisuuden ymmärtämiseen ja uskoa siihen, että vaikeassakin tilanteessa voidaan tehdä suuria muutoksia, joiden kautta tuotannollista toimintaa ja elämänlaatua voidaan parantaa. Verkostoilla oli muutosvalmennuksen aikana suuri merkitys, mutta luodut yhteydet eivät säilyneet itse valmennuksen päättymisen jälkeen. Myöskään osallistujien väliset suorat kontaktit eivät ole säilyneet joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Joissakin tapauksissa osallistujat ovat tavanneet sattumalta muissa yhteyksissä, mutta he eivät ole pyrkineet aktiivisesti ylläpitämään syntyneitä yhteyksiä. Haastatellut osallistujat eivät pitäneet tätä asiaa sinänsä ongelmallisena, vaan he katsoivat että suurin hyöty vertaistuesta saavutettiin jo valmennuksen aikana. Pysyvien verkostojen syntymättä jääminen voidaan nähdä jonkinasteiseksi puutteeksi. Verkostojen syntymistä on aiemmissa tutkimuksissa pidetty hyödyllisenä erityisesti pkyritysten toiminnassa. Esimerkiksi Lapin pk-yrityksille suunnatuissa pitkäkestoisissa koulutuksissa yhdeksi merkittävimmistä hyödyistä nähtiin juuri osallistujayritysten välinen verkostoituminen, joka oli johtanut kontaktien säilymiseen vuosia koulutuksen jälkeen ja joka oli johtanut jopa yritysten väliseen kauppaan, keskinäiseen konsultointiin ja omien kehittämisajatusten testaamiseen toisilla yrittäjillä (Martin & Vainio 2011). Näitä saavutettavissa olleita etuja ei ehkä tuotu valmennuksen yhteydessä riittävästi esiin. Osallistujien välisiä kontakteja ei ilmeisesti kovin ponnekkaasti pyritty hyödyntämään. Ryhmävalmennusta ja sen kautta syntyneitä keskusteluja pidettiin monissa haastatteluissa muutosvalmennuksen parhaana antina. Muiden valmennuksen elementtien merkitys ymmärrettiin, mutta ryhmätoimintaa arvostettiin erittäin paljon ja sen osuutta toivottiin lisättäväksi, jos muutosvalmennusta järjestetään myös tulevaisuudessa. Keskustelut ryhmissä avasivat silmiä muiden ongelmille ja auttoivat ymmärtämään omiakin ongelmia paremmin. Ryhmissä toimimista olisi pitänyt lisätä kaiken muun kustannuksella. Se oli parasta antia. 12

15 Metodin yleinen käytettävyys Uudelleensijoittumisvalmennukseen (outplacement) ja/tai urasuunnitteluun (career management) liittyviä menetelmiä käytetään yrityksissä erityisesti yritysjohdon irtisanomistilanteisiin liittyvässä henkilöstösuunnittelussa (Martin & Lekan 2008). Niiden soveltuvuutta jo irtisanottujen palkansaajien tai pienyrittäjien urapolkujen kehittämisessä ei kuitenkaan ole pohdittu kovinkaan paljon, vaikka menetelmän on todettu toimivan myös muiden kuin yritysjohtajien työllistymisen tukena (Carrillo 2005). Tässä hankkeessa saadut kokemukset tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että vastaavankaltainen suunnitelmallinen muutosvalmennus voi olla perusteltua uusien urapolkujen löytämiseksi. Nyt haastatellut maatalousyrittäjät pitivät tätä mallia erityisen sopivana (maaseudun) pienyrittäjille, mutta eivät nähneet mallia mahdottomana myöskään palkansaajien urasuunnittelun tukemisessa. Haastatteluissa nousi esiin, että mallia voitaisiin soveltaa esimerkiksi teollisuuden suurten irtisanomisten yhteydessä tai muissa nopeissa, laajoja työntekijäryhmiä koskevissa muutoksissa. Haastatellut uskoivat kuitenkin, että yksittäinen valmennus tulisi kohdentaa joukolle, jolla on jonkin verran yhtenäinen ammatillinen tausta ja samankaltaisia kokemuksia, jotta ryhmässä toimiminen olisi hyödyllistä ja hedelmällistä. Tällä tarkoitetaan taustaa esimerkiksi pienyrittäjänä tai palkansaajana. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että toimialan tai tehtävänkuvan ei kuitenkaan tarvitse olla samankaltainen. Jonkin verran erilaiset taustat avaavat osallistujille laajemman näkökulman kuin taustoiltaan täysin homogeeninen ryhmä. Yleinen näkemys tässä arvioinnissa haastatelluilla osallistujilla oli kuitenkin se, että valmennukseen osallistuvilla tulee olla kipinä muutokseen. Tällä viitattiin siihen, että menetelmä sopii parhaiten tilanteeseen, jossa muutokselle on tarvetta ja jossa kohderyhmällä on riittävästi energiaa ja kykyä omaa elämäänsä koskevien suurten päätösten tekemiselle. Monet yritykset ovat soveltaneet erilaisia outplacement-menetelmiä jo vuosikymmeniä ja menetelmä on ollut yleinen ainakin 1990-luvun alusta asti. Toimenpiteet ovat voineet liittyä yksittäisen työntekijän työtehtävän lopettamiseen tai laajaan strategiseen muutokseen organisaatiossa. Irtisanotuista työntekijöistä huolehtiminen liittyy usein yrityksen arvoihin, imagon hallintaan ja toiminnan tehokkuuden varmistamiseen. Olennainen havainto tässä on, että samantapaisia menetelmiä on käytetty jo kauan yrityselämässä, josta ne on tuotu soveltaen maaseudun muutosvalmennukseen. Näin ollen näitä menetelmiä voidaan ja osataan käyttää myös yritysten työntekijöihin ja mitä luultavimmin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kysymys on oikeastaan vain siitä, millaiselle kohderyhmälle koulutus räätälöidään. Ajattelua ja suunnittelua tukevana menetelmänä outplacement toimii monille erilaisille kohderyhmille joista maatalousyrittäjät on jo itse asiassa yksi innovatiivisimmista sovelluksista. Sopii erityisesti tilanteeseen, jossa ajatuksia ei ole vähään aikaan tuuletettu. Ihmisille, joilla on elämänkokemusta helpottamaan murrostilanteita, joissa pitää tehdä isoja päätöksiä. 13

16 Muita Maaseudun muutosvalmennukseen liittyviä havaintoja Valmentajan toiminta sekä organisaatioiden välinen yhteistyö Kaikki haastatellut Maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneet henkilöt arvostivat valmentajan kokemusta ja osaamista omalla alallaan sekä hänen esiintymis- ja koulutustaitojaan. Lähes kaikki haastatellut pitivät myös hänen valmennuksessa käyttämäänsä toimintamallia hyvänä. Monissa haastatteluissa otettiin esiin valmentajan kokemuspohjan poikkeaminen kohderyhmän taustoista. Tätä pidettiin useimmiten hyvänä asiana, vaikka muutamat haastatellut totesivatkin, että käytännön esimerkit olivat toisinaan liian kaukana maatalousyrittäjän arjesta. Tämän nähtiin heikentävän mahdollisuuksia hyödyntää saatua oppia maatilan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Valmentajan rooli nähtiin haastatteluissa erittäin tärkeäksi valmennuksen onnistumisen kannalta. Useimpien mielestä valmentaja onnistui tehtävässään hyvin. Joissakin haastatteluissa tuli esiin näkemys, jonka mukaan käytetty lähestymistapa oli hieman liian liiketoimintaorientoitunut niille osallistujille, jotka olivat kokeneet raskaita muutoksia omassa elämässään. Muutamat haastateltavat katsoivat myös, että valmentaja otti liiankin suuren roolin ryhmätapaamispäivinä. Kokonaisuudessaan valmentajan saama palaute oli kuitenkin hyvää. Häntä pidettiin innostavana, motivoivana ja selkeäsanaisena. Lisäksi hänen nähtiin aktivoivan osallistujia oman toimintansa kehittämiseen omalla haastavalla ja persoonallisella tyylillään. Valmentajan persoonallisuus nähtiinkin muutosvalmennuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeäksi. Maaseudun muutosvalmennusta organisoineiden tahojen välinen yhteistyö näyttää onnistuneen hyvin. MTK kiitti rahoittajaviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskus) joustavuutta hankkeen jatkoaikojen ja oman toiminta-alueen rajojen ylittämisen suhteen. Yhteistyö myös ProAgrian ja LC Oy:n välillä toimi hankkeen aikana hyvin. Tämä organisoijien keskinäisen yhteistyön toimivuus on yksi edellytys hyvien tulosten saavuttamiselle. Kouluttaja saakin olla rosoinen ja rohkea. Korostus omassa asenteessa, siitä kaikki on kiinni, ja sen on hyvä näkyä. Hyvä vetäjä, vaikkei ole edes viljelijä. Tai ehkä juuri siksi. Osaa, tietää ja valmentaa hyvin. Parasta olivat ryhmät ja Nylund (valmentaja). 14

17 Käytetyt menetelmät ja materiaalit Maaseudun muutosvalmennuksen aikana käytettyjä menetelmiä pidettiin haastatteluissa hyvinä ja osallistujat kiittivät myös käytössä ollutta aineistoa. Joillekin osallistujille osa jaetusta tiedosta oli jo entuudestaan tuttua, mutta tässä koulutuksessa se yhdistyi kokonaisuudeksi, joka oli kaikille osallistujille uusi. Kokonaisuudessaan käytetyt menetelmät ja materiaali saivat osallistujilta kiitosta, vaikka osa heistä piti esimerkiksi työkirjaa jonkin verran vaativana itselleen. Työkirjan ja muun materiaalin nähtiin kuitenkin pitäneen valmennuksen tavoitteenasettelun ymmärrettävänä ja selkiyttäneen muutosvalmennuksen kokonaisuutta siihen osallistuneille. Joissakin haastatteluissa nousi esiin toive lisätä ryhmätoiminnan laajuutta ja merkitystä luennoinnin kustannuksella. Yleisesti ottaen valmennuksen parhaana antina pidettiin kuitenkin juuri valmentajan pitämiä esityksiä ja ryhmätoimintaa, jotka tukivat monipuolisesti osallistujien tekemää suunnittelua. Myös kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajan kanssa pidettiin arvossa. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että vaikka esimerkiksi kotitöiden merkitys ei noussut haastatteluissa erityisesti esiin, suuri osa ryhmävalmennuksesta ja kehityskeskusteluista perustui juuri kotitöitä laadittaessa tuotettuun omakohtaiseen materiaaliin. Yksi aineiston hyvistä piirteistä oli haastattelujen mukaan se, että sen perusteella voidaan suunnitella myös tulevia muutostilanteita. Valmennuksessa jaettu materiaali toimii siis tarvittaessa asioiden kertaamisen tukena. Moni osallistuja toivoi lisäksi mahdollisuutta toiseen seurantapäivään, jonka aikana voisi saada palautetta uusista toiminnan muutoksia koskevista suunnitelmista ja saada vertaistukea toisilta osallistujilta. Näiden tapaamisten toivottiin tapahtuvan samalla ryhmällä kuin alkuperäinen valmennus, jotta jo aikaansaatua ryhmädynamiikkaa voitaisiin hyödyntää. Monipuolinen materiaali osoitti, että valmentaja oli valmistautunut tilaisuuksiin hyvin. Työkirjaa oli helppo käyttää ja se antoi hyvin kuvaa siitä mitä siellä (valmennuksessa) tehdään. 15

18 Valmennuksen markkinointi Valmennuksen markkinointi sai osallistujilta jonkin verran kritiikkiä. Monet osallistujat totesivat, että muutosvalmennus on niin valtavirrasta poikkeava kokonaisuus, että sitä pitäisi markkinoida ennen kaikkea osallistujien kokemusten kautta ja henkilökohtaisesti. He viittasivat tällä siihen, että esimerkiksi lehtimainonta, sähköpostimainonta ja esitteet eivät pysty avaamaan muutosvalmennuksen sisältöä siihen perehtymättömälle asiakaskunnalle. Markkinointiin varatut resurssit eivät olleet kovin merkittävät, mikä osaltaan vaikeutti muutosvalmennuksen markkinointia. Perinteisten ja yleisimmin käytössä olleiden markkinointimenetelmien sijasta valmennukseen osallistuneet esittivät, että kokemuksia välitettäisiin tyytyväisten asiakkaiden antamien esimerkkien (lehtijutuissa, mainonnassa) kautta sekä järjestäjien ottamien henkilökohtaisten kontaktien kautta. Näin osittain tapahtuikin, mutta moni osallistuja kertoi silti päätyneensä valmennukseen osittain sattuman kautta ja tietämättä millaiseen valmennukseen he olivat osallistumassa. Maaseudun muutosvalmennuksen markkinoinnin järjestäminen edellä kuvattujen toiveiden mukaisesti on huomattavasti kalliimpaa kuin nyt käytetyt menetelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten seuraavien valmennuskokonaisuuksien suunnittelussa markkinoinnin toteuttaminen vaatii enemmän aikaa ja rahaa. Toisaalta vuosina saadut hyvät kokemukset voivat toimia markkinoinnin tukena. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeen tyytyväiset asiakkaat ovat ehkä parasta saatavissa olevaa materiaalia onnistuneen markkinoinnin pohjaksi. Markkinoinnissa pitäisi käyttää toistoa ja tuttuja naamoja sekä puskaradiota ja caseja. Ihmiset eivät lähde yhdellä mainoksella. Lisäksi sähköpostia, esiintymisiä jne. Tämä ei ole helppo myytävä, mutta se on hyvä asia! Markkinointi face-to-face mallilla voi toimia. Ihmisen pitää kertoa ihmiselle ja sitten viesti voi mennä perille. Tässä (valmennuksessa) mennään ajattelumalleihin, eikä se ole ihmisille tuttua. Lehtijutut ovat hyviä. Suosittelijat mainoksiin ja nimet näkyviin. Markkinointi ei kohdannut asiakaskuntaa. Oletko ihan naatti? ei ollut houkuttelevaa viestintää. 16

19 Kehittämisehdotukset Maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneet olivat poikkeuksetta tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja pitivät siitä maksettua hintaa (100 ) erittäin kohtuullisena, jopa halpana. He kokivat saaneensa valmennuksessa tietoa ja osaamista, joka oli heidän näkökulmastaan käytetyn ajallisen ja rahallisen panoksen arvoista. Osallistujilla oli kuitenkin joitakin kehittämisehdotuksia valmennuksen kehittämiseen. Yleisin koulutuksen kehittämiseen liittyvä ehdotus koski mahdollisuutta toiseen seurantapäivään. Tämä tarkoitti sitä, että osallistujat olisivat mielellään kertoneet kokemuksistaan ja uusista suunnitelmistaan samalle ryhmälle, jonka mukana he olivat tehneet alkuperäiset suunnitelmat oman toimintansa kehittämiseen. Tämän kautta he halusivat saada muilta osallistujilta vertaistukea ja valmentajalta ja muilta ryhmän jäseniltä kommentteja tulevien muutostensa suunnitteluun. Toinen usein toistunut kehittämisehdotus koski kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajan kanssa. Keskusteluja toivottiin voitavan käydä useammin ja syvällisemmin, jotta valmennettavat olisivat voineet kertoa joistakin suunnitelmistaan luottamuksellisesti ja pohtia tarkemmin suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta. Toisaalta myös ryhmätoimintaa toivottiin lisää. Kuten edellä on todettu, juuri ryhmätoiminta ja valmentajan rooli koettiin valmennuksen parhaaksi anniksi muitakaan elementtejä väheksymättä. Muutamissa haastatteluissa nousi esiin toivomus verkostojen ylläpitämisestä valmennuksen jälkeen, mikä vaikuttaa hyvältä tavoitteelta aiempien esimerkkien perusteella. Esimerkiksi pk-yritysten keskinäinen verkostoituminen pitkäkestoisen koulutuksen aikana on tuottanut syntyneeseen verkostoon perustuvaa yhteistyötä ja hyötyä vielä vuosia varsinaisen koulutuksen päättymisen jälkeen. Samankaltaisia esimerkkejä on saatu maatalousalalla toisenlaisista yhteyksistä. Erityisen huomion kiinnittäminen verkostojen synnyttämiseen ja ylläpitämiseen olisikin perusteltua. Joissakin haastatteluissa nousi esiin ajatus siitä, että muutosvalmennuksen alussa voitaisiin käyttää myös hieman pehmeämpi menetelmiä tai osallistujajoukon pitäisi olla nykyistä homogeenisempi. Tällä viitattiin siihen, että nyt mukana oli myös osallistujia, joilla ei henkilökohtaisista syistä ollut riittäviä valmiuksia pohtia liiketaloudellisia asioita muiden ongelmien laajuuden vuoksi. Joissakin haastatteluissa nostettiin yhtenä kehittämiskohteena esiin jopa mahdollisuus psykologisen avun tarjoamiseen sitä tarvitseville osallistujille. Eräänlaisena kokonaisvaltaisena kehittämisehdotuksena voidaan esittää muutosvalmennustoiminnan jatkamista tässä raportissa kuvatulla tavalla sekä laajentaa sen sovelluksia muille aloille. Vastaavia menetelmiä on jo käytetty hyvin tuloksin yritysten ja työttömien valmentamisessa. Siksi menetelmän voidaan nähdä soveltuvan niin maatalousyrittäjille kuin muillekin yrityksille. Toinen seurantapäivä vuoden päästä motivoisi. Olisiko seuranta mahdollista vielä vuoden tai vaikka pidemmänkin ajan päästä voisi säilyttää halun toimia ja uudistua. Osa II? Kahdenkeskisiä keskusteluja ja ryhmätoimintaa olisi voinut olla enemmän. 17

20 Yhteenveto Maaseudun muutosvalmennuskoulutuksen 1. tulokset olivat hyviä, sillä lähes kaikki haastatellut muutosvalmennukseen osallistuneet henkilöt kertoivat oppineensa ajattelemaan uudella tavalla ja pitivät valmennusta itselleen hyödyllisenä. He olivat myös halukkaita suosittelemaan muutosvalmennukseen osallistumista ystävilleen ja tuttavilleen. Lähes kaikki hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. 2. tehokkuus oli hyvä, vaikka muutosvalmennuksen kustannukset olivat kokonaisuudessaan osallistujaa kohden melko korkeat. Tulokset ja vaikuttavuus olivat niin merkittäviä, että tavanomaista korkeampi hinta kompensoituu. Kustannukset olivat laskutavasta riippuen noin euroa per osallistuja. 3. vaikuttavuus oli suuri, sillä moni oli muuttanut toimintatapaansa niin, että heidän elämänhallintansa ja toimeentulonsa olivat parantuneet. Myös elämänlaadun koettiin parantuneen monella eri tasolla. 4. verkoston lisäarvoa pidettiin koulutuksen aikana suurena, mutta pitkäkestoista, valmennuksen jälkeen jatkuvaa ryhmäytymistä ei tapahtunut. Pysyvän verkoston luomiseen ei panostettu erityisen paljon valmennuksen aikana. 5. metodia uskottiin voitavan käyttää myös muualla, erityisesti pienyrityksissä. Tähän viittaa myös alan kirjallisuus, joka osoittaa menetelmää käytetyn monissa eri yrityksissä jo vuosikymmenien ajan. Maaseudun muutosvalmennus 1. jakautui ajallisesti sekä valmennuksen aikana tapahtuviin muutoksiin ja niiden suunnitteluun että vasta valmennuksen jälkeiseen toimintaan. Monen muutoksen suunnittelu tapahtui muutosvalmennuksen aikana ja sen eteenpäin viemiseen saatiin vahvistusta ryhmältä ja muutosvalmentajalta. Uusia muutoksia on suunniteltu myös tuleville vuosille. Muutosvalmennuksen koettiin olleen merkittävässä roolissa näitä muutoksia suunniteltaessa. 2. toimi muutoksen lähteenä ja pääasiallisena käyntiin saattavana voimana monella maatilalla. Muutosten tarve oli usein tiedostettu jo ennen koulutusta, mutta osallistujilta puuttui kykyä tarkastella muutoksen eri elementtejä analyyttisesti ja tavoitehakuisesti. Muutosvalmennus toimi tässä katalysaattorina parempaan ja tarkoituksenmukaisempaan tavoitteenasetteluun ja suunnitteluun. 3. johti tarkoitukselliseen ja tavoitehakuiseen kehittämiseen, jossa asetettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien suunnitelmien kautta edettiin muutosten toteuttamiseen. Pääosa muutoksesta oli suunnitelmallista ja suunnittelutyö perustui suurelta osin muutosvalmennuksessa saatuun tietoon. Valmennuksessa saadut tiedot tukivat merkittävästi päätöksentekoa ja edesauttoivat positiivista kehitystä. 18

MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti

MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti 1 MTK/ Paula Viertola 29.4.2013 MAASEUDUN MUUTOSVALMENNUS JA PROTEK-VERKOSTOT -loppuraportti 1.-3. Projektin perustiedot 4. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Hanketta suunniteltaessa ja hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HRV-palvelut yritysten käyttöön

HRV-palvelut yritysten käyttöön V O I M A A T Y Ö Y H T E I S Ö Ö N T E H O A T O I M I N T A A N HRV-palvelut yritysten käyttöön Edessä rekrytointi? Muutospaineita työyhteisössä? Hukassa hyvä työilmapiiri? Uuteen suuntaan? HRV-palvelut

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Tarpeet Säästöpankkien henkilöstön kehittämisessä Säästöpankkiliiton ja Markkinointi-instituutin yhteistyönä syntyneet ratkaisut Mitä asiantuntija huomioi osuuttaan

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

MPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo

MPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Mitä: Mentorointi perustuu kahden tasa-arvoisen ihmisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen,

Lisätiedot

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Perustietoja vastaajista: E-lomakekysely: kyselylomake lähetettiin 61:lle vähintään

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot