Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008"

Transkriptio

1 Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008

2 Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008 Jni Vr 1,6, Olli Ohrnkämmen 2, Tommi Vsnkri 3,8, Mtti Snttil 2, Mikel Fogelholm 4, Elin Kokkonen 1, Jn Suni 3, Hrri Pihljmäki 5, Mtti Mäntysri 5, Arj Häkkinen 7, Keijo Häkkinen 1, Heikki Kyröläinen 1,6 1 Jyväskylän yliopisto, liikuntiologin litos 2 Puolustusvoimt, Pääesikunt 3 UKK-instituutti 4 Suomen Aktemi 5 Sotilslääketieteen keskus 6 Mnpuolustuskorkekoulu 7 Jyväskylän yliopiston terveystieteen litos; Keski-Suomen sirnhoitopiiri 8 Turun yliopiston iolääketieteen litos 1

3 2

4 Tiivistelmä Reserviläisten fyysistä kunto j terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimiss tutkittu vuosin 1977, j sekä ljemmin vuonn Väestön elintvt ovt muuttuneet viimeisten vuosikymmenien ikn yhä nopemmin. Tämä näkyy mm. fyysisen kunnon heikkenemisenä j lihomisen. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn sekä liikunt- j terveyskäyttäytymisen säännöllinen tutkiminen on täten ikisemp tärkeämpää, jott heiän fyysisen suorituskykynsä riittävyys tistelutehtäviin tunnettisiin. Tvoitteet Tämän tutkimuksen tvoitteen on kuvt miten suurell osll vuotiist reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin opertiivisiin tehtäviin vuonn 2008 j selvittää minkälinen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonn 2008 verrttun smnikäisiin reserviläisiin vuonn Lisäksi tutkittiin mitkä ovt reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen, fyysisen ktiivisuuen j terveyen sekä elintpojen j tusttekijöien väliset yhteyet. Osllistujt j menetelmät Tutkimukseen osllistui 846 vpehtoist vuotist reserviläistä. Otos voin tietyin rjoituksin yleistää koskemn keskimääräistä suomlist miestä Pohjois-Suome lukuun ottmtt. Mittukset suoritettiin vuoen 2008 ikn järjestettyjen kertushrjoitusten (8 kpl) yhteyessä. Tutkimuksen testit j mitttvt muuttujt, jotk esitetään tässä rportiss, olivt: ntropometriset mittukset (pituus, pino, pinoineksi, vyötärönympärys), verenkierto- j hengityselimistön suorituskykytesti (mksimlinen hpenottokyky) sekä lihskunto- j koorintiotestit (puristusvoim, etunojpunnerrus, istumnnousu, toistokyykistys, l- j ylärjojen mksimlinen ojennusvoim, 8-juoksu). Verinäytteistä nlysoitiin mm. veren rsv- j sokerirvoj. Lisäksi tusttietoj j elintpoj selvitettiin ljll liikunt- j terveyskyselyllä. Tärkeimmät tulokset Kestävyyskunto oli hyvä ti erinominen 15 %:ll reserviläisistä. Sotilien kestävyyskunnon minimivtimuksen täytti 46 %. Noin %:ll oli hyvä lrjojen j keskivrtlon lihskunto sekä noin 30 %:ll oli hyvä ylärjojen lihskunto. Verrttun vuoen 2003 tutkimukseen kestävyyskunto oli keskimäärin heikompi j lihskunto huomttvsti prempi. Vuonn 2008 reserviläisistä 60 % oli normlipinoisi, j merkittävästi lihvien osuus oli noin 10 %:. Kehon pino oli keskimäärin 2 kg suurempi kuin vuonn Normlipinoisten määrä oli 9 %: pienempi, mutt lihvien osuuess ero ei hvittu vuoteen 2003 verrttun. Veren kokoniskolesterolirvot ylittivät viite-rvon neljänneksellä tutkituist. Muut rsv- j sokerirvot sekä verenpine olivt vltosll reserviläisistä viitervojen mukiset. Reserviläisistä 40 %: liikkui liikuntsuositusten mukisesti kestävyysliikunnn oslt. Vp-jn liikunnn määrässä ei hvittu ero vuosien 2003 j 2008 välillä. Johtopäätökset Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voin toet, että noin puolet reserviläisistä on mksimliselt hpenottokyvyltään sijoituskelpoisi nykyisiin son jn tehtäviinsä. Vstvsti toisen puolen sijoituksi tulisi fyysisen suorituskyvyn perusteell trkist vähemmän vtivmpiin tehtäviin. Tämän Puolustusvoimien tutkimuksen päätrkoituksen lisäksi tuotettiin rvokst knsnterveyellistä tieto liikunnn j terveien elintpojen eistämiseksi sekä väestö- että yksilötsoll. 3

5 Pino: Eit Prim Oy 1. Pinos 2009 Grfinen suunnittelu: Teemu Lehto 4

6 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1 Johnto Fyysinen ktiivisuus, fyysinen suorituskyky j terveys Kehon koostumus j fyysinen kunto Opertiivisen toiminnn j tistelukentän settmt vtimukset sotiln fyysiselle toimintkyvylle Tvoitteet 9 3 Aineisto j menetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimussetelm j osllistujt Kertushrjoitukset j kutsuntmenettely Mittusiktulu Muoostetut ineksit j summmuuttujt Aineiston tilstollinen nlysointi Tutkimuslup j eettinen näköknt Tulokset vuonn Tusttekijät Elintvt j työ Fyysinen suorituskyky Lihvuus Terveys Asenteet j mielipiteet liikuntn sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen j liikuntksvtukseen Tusttekijöien yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen, vp-jn liikuntn j koettuun terveyteen Fyysinen suorituskyky Lihvuus Vp-jn liikunt Koettu terveys Fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen j terveyen väliset yhteyet Lihvuuen yhteys fyysiseen suorituskykyyn Mksimlisen hpenottokyvyn yhteys terveyteen Keskivrtlolihvuuen yhteys terveyteen Vp-jn liikunnn yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen j terveyteen Vp-jn liikunnn yhteys fyysiseen suorituskykyyn Vp-jn liikunnn yhteys keskivrtlolihvuuteen Vp-jn liikunnn yhteys terveyteen Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen, terveyteen j vp-jn liikuntn Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn Stressin yhteys lihvuuteen Stressin yhteys terveyteen Stressin yhteys vp-jn liikuntn Reserviläisten tulosten vertilu vuosien 2003 j 2008 välillä Tusttekijät Elintvt j työ Fyysinen suorituskyky Lihvuus Siruet Asenteet j mielipiteet liikuntn sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen j liikuntksvtukseen

7 6 Tulosten tiivistelmä j pohint Reserviläisten tulokset vuonn Tusttekijöien yhteys keskivrtlolihvuus j fyysiseen suorituskykyyn Fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen j terveyen väliset yhteyet Vp-jn liikunnn yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen j terveyteen Reserviläisten vertilu vuosien 2003 j 2008 välillä Johtopäätökset j suositukset 58 8 Lähteet 59 Liitteet 63 Liitetulukot 95 6

8 1 Johnto Sotililt j reserviläisiltä eellytetään hyvää fyysistä, henkistä, eettistä j sosilist toimintkykyä. Vrusmiesten fyysistä kunto on mitttu puolustusvoimiss säännöllisesti jo kolmen vuosikymmenen jn. Väestötsoll viimeisen 30 vuoen ikn suomlisten vp-jn liikunt-ktiivisuus on lisääntynyt. Sen sijn työ- j siointimtkojen kulkeminen kävellen ti pyöräillen on vähentynyt (Boroulin ym. 2007). Suomlisten rvintotottumukset ovt myös muuttuneet terveellisemmäksi. (Finrisk 2007). Kuitenkn lisääntynyt vp-jn liikunt-ktiivisuus j terveellisemmät ruokilutottumukset eivät näy vähentyneenä kehon pinon. Ilmiö on nähtävissä kikiss sosioekonomisiss luokiss (Boroulin ym. 2007). Vin kolmnnes suomlisist miehistä j puolet nisist on normlipinoisi. Viiennes väestöstä on lihvi (Finrisk 2007). Reserviläisten suorituskykyä j terveyskäyttäytymistä on tutkittu vuosin 1977, j sekä Erityisesti kestävyyssuorituskyvyn heikkeneminen on hvittu kuluneen 15 vuoen ikn (Snttil ym. 2006). Ljin j tieteellisesti vkuuttvin tutkimus toteutettiin vuonn 2003, jolloin 974 miestä tutkittiin kuuen eri kertushrjoituksen yhteyessä eri puolill mt (Mlmerg ym. 2004). Tutkimuksen päätuloksin stiin selville, että reserviläisten fyysinen kunto on vähintään keskimääräinen normiviitervoihin verrttun, mutt riittämätön terveyen j tistelukelpoisuuen knnlt. Fyysisen kunnon riittämättömyyen lisäksi ylärjojen lihskunto hvittiin heikoksi j mksimlinen hpenkulutus välttäväksi. Hyvin lihvien reserviläisten soveltuvuutt rskisiin tistelutilnteisiin onkin trkkn hrkittv, kosk lihvuus (BMI>30 kg m 2 ) oli voimks huonon kunnon selittäjä. Reserviläistutkimus 2003 osoitti myös, että ylävrtlon j lrjojen heikentyneellä lihskunnoll oli yhteys vtsnseuun lihvuuteen (Fogelholm ym. 2006), jok on merkki kohonneest metolisen oireyhtymän riskistä. Testit, jotk mittsivt ljsti fyysistä suorituskykyä, olivt polkupyöräergometritesti, etunojpunnerrus, käsinkohont j istumnnousu (Mlmerg ym. 2004). 1.1 Fyysinen ktiivisuus, fyysinen suorituskyky j terveys Fyysisellä ktiivisuuell, fyysisellä suorituskyvyllä j terveyellä on yhteys. Verenkiertoelimistön kunnon j terveyen yhteyet näyttävät jop voimkkmmilt verrttun fyysisen ktiivisuuen j terveyen yhteyksiin (Blir ym. 2001). Hvinto stt johtu osittin siitä, että fyysisen suorituskyvyn mittminen on ktiivisuuen rviointi spesifimpi. Lisäksi fyysinen suorituskyky on osin perintötekijöien säätelemää, j smt geenit sttvt oll myös yhteyessä terveyteen j kuolleisuuteen. Säännöllisen liikunnn on toettu olevn yhteyessä muun muss pienentyneeseen riskiin sirstu sepelvltimotutiin, verenpinetutiin, ivohlvukseen, osteoporoosiin, eräisiin syöpäsiruksiin sekä 2-tyypin ietekseen. Liikunnn hrrstmisell on myös positiivisi vikutuksi veren rsv-rvoihin (Durstine ym. 2001), veren hyytymiseen liittyviin tekijöihin (Womk ym. 2003), glukoosiineenvihuntn, insuliiniherkkyyteen (Borghouts & Keizer 1999), verenpineeseen (Whelton ym. 2002), utonomisen hermoston toimintn, syämen toimintn, verisuonten enoteelin toimintn j vstuskykyyn (Erikssen 2001). Suurin os länsimisest väestöstä ei kuitenkn svut terveysliikuntsuosituksien määrittämiä tvoitteit (Hwkins 2004). Tämä siitäkin huolimtt, että tieetään fyysisen ktiivisuuen j fyysisen suorituskyvyn välinen positiivinen yhteys, joss nnos-vstesuhteeseen vikuttvt mm. perinnölliset ominisuuet, hrjoitettv ktiivisuus, mitttv fyysisen kunnon ti terveyskunnon os-lue sekä tutkittvn henkilön fyysisen kunnon lähtötilnne (Blir ym. 2001). 1.2 Kehon koostumus j fyysinen kunto Liillinen kehon vrstorsv iheutt terveyellisen riskin. Kehon ylipinoll on ljt sosioekonomiset j terveyelliset vikutukset. Se ei vin lisää riskiä sirstu moniin siruksiin, vn se on liitetty myös rjoittuneeseen liikkumiseen, lisääntyneisiin siruspoissoloihin j vrhiseen eläkkeelle siirtymiseen (Rissnen ym. 1990). Terveysriskien j tlouellisten menetysten vuoksi fyysisen kunnon ylläpitämiseen j kehon ylipinon ehkäisyyn kiinnitetään yhä enemmän huomiot. Kksi elämäntpoihin perustuv (ei frmkologist) päästrtegi ylipinon vähentämiseksi 7

9 ovt (1) rsvkuoksen kertymisen ennltehkäisy j (2) tuloksellinen lihuttminen (Hremn ym. 2000; Fogelholm & Kukkonen-Hrjul 2000; Areeny 2004). Kriittiseksi tekijäksi lihvuuen ehkäisyssä on kuitenkin osoittutunut rvinto j erityisesti rsvn määrä ruokvlioss (Bry & Popkin 1998). Rvintotekijöien ohell tärkeä ostekijä lihvuuen ehkäisyssä on liikunt, jok mm. lisää päivittäistä energinkulutust, lisää rsvtont kehon mss sekä vähentää rsvn osuutt kehon koostumuksess (Weinsier ym. 2002; MInnis 2003). Teholtn keskinkertisell, mutt erityisesti rsittvll liikunnll, on hvittu olevn positiivinen yhteys pinonhllintn (Bernstein ym. 2003; Donnelly ym. 2003). 1.3 Opertiivisen toiminnn j tistelukentän settmt vtimukset sotiln fyysiselle toimintkyvylle Nykyikiseen sonkäyntiin soveltuvien sevoimien kehittämisen keskeisiä tekijöitä ovt henkilöstön vähentäminen j mmttimistminen sekä teknologin roolin korostminen. Viimeikisten tutkimusten perusteell voin toet, että sotilllisten konfliktien sotilisiin kohistmt fyysiset j henkiset vtimukset eivät ole muuttuneet viimeisten vuosikymmenten ikn (Ninl ym. 2007, Shrp ym. 2008). Sotillliset opertiot ovt sen sijn teknistyneet j muuttuneet smll vtimuksiltn monimuotoisemmiksi. Sotilst on tullut tärkeä os teknistä sejärjestelmää. Kriisien sekä opertioien ikn joukon toimintkyky j yksittäisten tistelijoien fyysinen sekä henkinen toimintkyky heikkenevät vrsin nopesti (Shrp ym. 2008). Fyysisen j henkisen toimintkyvyn pluttmiseen ti toimintkyvyn kehittämiseen ei opertioien ikn ole riittävästi ik. Opertiot ovtkin osoittneet, että sotillt eellytetään eelleen jokisell johtmis- j suoritustsoll hyvää fyysistä, henkistä, eettistä j sosilist toimintkykyä. Vlitettvsti tämän päivän nuorten miesten fyysisen suorituskyvyn lsku sekä kehon pinon nousu ovt lisänneet sevoimien hsteit sekä vikeuttneet fyysisesti riittävän hyväkuntoisten sotilien rekrytointi (Bjerkel ym. 2001, Leyk ym. 2005, Dyrst ym. 2006, Snttil ym. 2006). Sotilstehtävät, yhessä vtivien työolosuhteien knss, ltistvt sotilt useille erilisille stressitekijöille, kuten esimerkiksi energi- j nestevjeelle, univjeelle, jtkuvlle fyysiselle ktiivisuuelle sekä henkiselle kuormittumiselle (Ninl ym. 2002). Sotiln työ sisältää lisäksi useit kuormittvi tehtäviä, joihin liittyy esimerkiksi rskien litteien ti mterilien nostmist, poteroien kivmist sekä vtivi jlkmrssej jop kg lisäkuormn knss. Linholm ym. (2008) totevt, että sotililt eellytetään hyvää fyysistä suorituskykyä, kuten riittävää kestävyyskunto j hermolihsjärjestelmän suorituskykyä sekä tspino- j koorintiokykyä, jott he selviytyisivät sekä pitkäkestoisest, mtltehoisest että hyvin rsittvi kuormitushuippuj sisältävistä ponnistuksist. Työ- j toiminttvt eivät s trpeettomsti kulutt elimistön energivrstoj. Siksi mksimisuorituskyvyn j työn iheuttmn keskimääräisen kuormituksen välillä on oltv riittävä reservi. Linholm ym. (2008) settvtkin sotiln toimintkyvylle yksinkertisen perussäännön, jonk mukn useit tuntej kestävässä ynmis-stttisess j tuotetuss työssä energeettinen keskikuormitus ei sisi ylittää 50 % ineenvihunnllisest (hpenkulutus) mksimisuorituskyvystä. He totevt lisäksi, että huonokuntoisell jo reips usempituntinen tsmkävely uuvutt. Tämän lisäksi kehon ylipino nopeutt eelleen väsymistä. Hyvällä suorituskyvyllä, etenkin lihskunnoll, on myös vmmoj ennltehkäisevä vikutus (Hoffmn ym. 1999). Kestävyyskunnon suhteen sotilien tehtäväkohtisi mksimlisen hpenottokyvyn minimivtimuksi on rvioitu useiss tutkimuksiss (Linholm ym. 2008). Kikkien puolustushrojen j seljien sotilien mksimlisen hpenottokyvyn minisuoritusvtimus on 42 ml kg -1 min -1. Erikoisjoukkoihin sijoitettvien sotilien hpenottokyvyn vähimmäisvtimus on yli 50 ml kg -1 min -1. Tistelijoien lihskunnon on vstvsti oltv sellinen, että he kykenevät toimimn toimintkykynsä säilyttäen vähintään 25 kilogrmmn lisäkuormn knss. Hetkellisesti knnttvn kuormn määrä voi oll jop kilo (Puolustusvoimien liikuntstrtegi ). Sotiln perustitoihin kuuluu lisäksi mstoss j sutuskeskuksiss liikkumisen tiot, jotk vtivt myös riittäviä nopeusj voimominisuuksi, ketteryyttä j lihshllint sekä neroist suorituskykyä. Tämän tutkimuksen trkoituksen on selvittää reserviläisten fyysinen suorituskyky j sen riittävyys opertiivisiin tehtäviin vuonn 2008 sekä vertill fyysistä suorituskykyä reserviläisillä vuonn 2003 j

10 2 Tvoitteet Tämän tutkimuksen tvoitteen oli vstt seurviin kysymyksiin: 1. Kuink suurell osll vuotiist reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin opertiivisiin tehtäviin? 2. Minkälinen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonn 2008 verrttun smnikäisiin reserviläisiin vuonn 2003? 3. Mitkä ovt reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen, fyysisen ktiivisuuen j terveyen sekä elintpojen j tusttekijöien väliset yhteyet? 9

11 3 Aineisto j menetelmät 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteutuksest vstsi Pääesikunnn henkilöstöossto (koulutussektori). Tutkimuksen suunnittelu, toteuttmist j rportointi koorinoi puolestn tutkijryhmä. Tutkimuksen tieteellisestä osuuest vstsi professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litokselt. Mittuksiss testjin toimivt Puolustusvoimien henkilökuntn kuuluvt koulutetut testjt j Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litoksen opiskelijt sekä UKK-instituutin henkilöstöä. Verinäytteenotoss toimi Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litoksen lortoriohenkilöstöä sekä Turun mmttikorkekoulun sirnhoitjopiskelijoit j Puolustusvoimien sirnhoitohenkilöstöä.(liite 1). 3.2 Tutkimussetelm j osllistujt Mittukset suoritettiin vuoen 2008 ikn järjestettyjen kheksn kertushrjoitusten yhteyessä (Tulukko 3.1). Kertushrjoituksiin (8 kpl) käskettiin yhteensä 1155 reserviläistä, joist 920 (92 %) reserviläistä osllistui hrjoituksiin. Syyt poissoloon olivt pääsillisesti työntjn settm este, yksityisyrittäjyys, opiskelu ti terveys. Kertushrjoituksiin spuneist tutkimukseen osllistui 846 vpehtoist reserviläistä. Kokonispoistum oli näin ollen 26,8 %. Vpehtoisist neljä oli lle 20-vuotiit j yksi yli 45-vuotis. Heitä ei otettu mukn tässä rportiss käytettyyn ineistoon. Näin ollen kokonisotnt oli 841 reserviläistä. Aineiston eustvuutt suomlisiin vuotiisiin miehiin trksteltiin iän, koulutuksen j sotilsläänien suhteen tilstokeskuksen vuoen 2007 tieoill (Sttfin). Tämän rportin tulokset voin tietyin rjoituksin yleistää koskemn keskimääräistä nuort suomlist miestä, Pohjois-Suome lukuun ottmtt. Tulukko 3.1. Kertushrjoituksiin osllistuneet reserviläiset (vhvuus) sekä tutkimukseen osllistuneien j kieltäytyneien lukumäärät. Hrjoitus Aselji Ajnkoht Kertushrjoituksiin osllistuneet Tutkimukseen osllistuneet SATMAAKK/PORPR Jlkväki ITPTRI/KARPR Ilmtorjunt JK/KAIPR Jlkväki SLUK/PIONR Pioneeri JK/UUDPR Jlkväki KAJK/KAARTJR Jlkväki SPOLK/MAASK Jlkväki KRHK/PKARPR Jlkväki Yhteensä Tutkimuksest kieltäytyneet 3.3 Kertushrjoitukset j kutsuntmenettely Kertushrjoituskäskyt lähetettiin reserviläisille viisi kuukutt ennen plvelukseen stumist. Käskyn yhteyteen liitettiin tutkimustieote hrjoitukseen liittyvästä fyysisen suorituskyvyn tutkimuksest. Reserviläiset spuivt kertushrjoitukseen määrättynä päivänä viimeistään kello mennessä. Lääkärintrkstus tehtiin kikille plvelukseen stumisen yhteyessä. Hrjoitukseen osllistuville trjottiin päivällinen noin kello ennen loituspuhuttelu. Aloituspuhuttelu piettiin kello lken, joss selvitettiin tutkimuksen trkoitus j toimenpiteet ennen mittusten lku. Sen jälkeen vpehtoiset reserviläiset llekirjoittivt suostumuslomkkeen. Aloituspuhutteluss tutkimukseen osllistuvt täyttivät myös kyselylomkkeen j heiät jettiin kymmenen hengen ryhmiin. Osllistujt 10

12 siirtyivät mittuksiin näissä kymmenen hengen ryhmissä. Mittukset käynnistyivät plvelukseen stumispäivää seurvn mun kello 5:50 ensimmäisen ryhmän oslt. He loittivt pston loituspuhuttelust lähtien, jolloin se kesti vähintään 12 tunti ennen ensimmäistä verinäytteenotto. Veen nuttimist ei rjoitettu. 3.4 Mittusiktulu Amumittuksiss osllistujt suorittivt ensin ortostttisen kokeen kymmenen hengen ryhmissä (ortostttisen kokeen tuloksi ei esitetä tässä rportiss), jonk jälkeen heiltä mitttiin verenpine. Tämän jälkeen mitttiin pituus, pino j vyötärönympärys. Amumittusten päätteeksi reserviläisiltä otettiin verinäytteet kyynärlskimost. Verinäytteen ottmisen jälkeen he siirtyivät mupllle. Amupl ohjeistettiin syötäväksi kevyesti j kofeiinipitoisten juomien nuttiminen rjoitettiin yhteen nnokseen. Amupln jälkeen mitttiin mksimlinen isometrinen puristusvoim sekä l- j ylärjojen ojentjlihsten ilterlinen, isometrinen mksimivoim. Seurvin testeinä olivt 8-juoksu j mksimlinen polkupyöräergometritesti. Tämän jälkeen mmuttiin ekommunt rynnäkkökiväärillä j pistoolill sekä suoritettiin lihskuntotestit. Lopuksi tutkittvt sivt henkilökohtisen plutteen mittustuloksistn. (Liite 2) 3.5 Mittusmenetelmät Verenpine Mittuspäivänä verenpine mitttiin khesti utomttisell verenpinemittrill (Omron M6 Comfort, Omron Helthre Europe B.V. Kruisweg NA, Hooforp, Alnkomt) jokiselt tutkittvlt istum-sennoss. Heille setettiin utomttisen verenpinemittrin mnsetti vsempn käteen siten, että se oli 2-3 sormenleveyttä kyynärtipeen yläpuolell. Ensimmäisen j toisen mittuksen välillä piettiin noin 1-2 minuutin pituinen tuko. 11

13 Lihvuus j kehon koostumus Reserviläisten pituus, pino j vyötärönympärys mitttiin. Vyötärönympärys mitttiin Se-mittnuhll limmn kylkiluun j suoliluun puolest välistä pljlt iholt uloshengityksen jälkeen tutkittvien seistessä. Mittnuh setettiin vksuorn, j vrmistettiin, että henkilön pino oli molemmill jloill. Mittus toistettiin kksi kert j tulokseksi kirjttiin mittusten keskirvo yhen senttimetrin trkkuuell. Lihvuuen mittrit pinoineksi j vyötärönympärys luokiteltiin Suomess yleisesti käytössä olevien suositusten perusteell (Lihvuuen Käypä-hoito suositus 2007) Verinäytteet Pstoverinäytteet otettiin verinäytteien ottoon koulutettujen henkilöien toimest, mkuusennoss käsivrren lskimost, käyttäen Terumon VenoSfe (Terumo Europe, Leuven, Belgi) näytteenottomenetelmää. Näytteet otettiin viiteen putkeen. Näytteenottopikll nlysoitiin pieni verenkuv EDTA- verestä verenkuv-nlysttorill (Sysmex Co., Koe, Jpn). Verensokeri- j seeruminäyteputket sentrifugoitiin näytteenoton jälkeen. Plsmn verensokeri j seerumin kolesteroli, HDL- kolesteroli, LDL- kolesteroli (lskennllinen) j triglyseriit nlysoitiin seurvn päivänä Konel 20 XTi- nlysttorill (Thermo Eletron Co, Vnt, Finln). Puristusvoim Mksimlinen isometrinen puristusvoim mitttiin puristusvoimmittrill (Jmr & Sehn, Msn, Kore) oikest j vsemmst käestä vuorotellen, molemmist kksi kert. Testttvlle kerrottiin mittrin khvn eri säätömhollisuuksist sekä nnettiin mhollisuus kokeill puristusotett khell sääöllä. Puristus suoritettiin istum-sennoss selkä suorn j irti selkänojst. Puristv käsi oli 90 steen kulmss kyynärnivelestä j olkvrsi 12

14 kiinni vrtloss. Vpn käen kämmen piettiin suorituksen jn vpn käen puoleisell polvell. Suoritus tphtui lyhytkestoisen, mksimlisen j yhtäjksoisen puristuksen. Tulos määritettiin molempien käsien prhien puristusten (kg) keskirvon. Puristusvoimmittrin mksimitulos oli 90 kilogrmm. Alrjojen ojentjlihsten voim Isometrinen ilterlinen lrjojen ojennus suoritettiin khess toisin vstvss ynmometrissä. Suoritus tphtui istum-sennoss polvikulmn olless 107. Käsillä piettiin puristusote penkin reunst suorituksen ikn. Suoritus hylättiin, mikäli koehenkilön tkpuoli ei pysynyt kiinni penkissä ti levyä ei pinettu koko jlkpohjll. Ylärjojen ojentjlihsten voim Ylärjojen ilterlisen isometrisen ojennuksen mksimivoim mitttiin ynmometrill penkkipunnerrussennoss. Testttvt suorittivt selinmkuull, kyynär- j olknivelten kulmien olless 90, käskystä mksimlisen isometrisen ylärjojen ojennuksen. Suorituksen ikn selän tuli pysyä kiinni penkissä j jlkpohjien mss. Litteet sääettiin jokiselle henkilölle sopiviksi. Mksimiyrityksiä eelsi in vähintään kksi sumksimlist verryttelysuoritust, joist ensimmäinen suoritettiin puolell teholl j toinen lähes mksimlisesti. Jokisen testin suoritustekniikk ohjeistettiin trksti, j sen toteutumist vlvottiin. Virheelliset suoritukset hylättiin. Testttvt ohjeistettiin tuottmn mksimivoim mhollisimmn nopesti j ylläpitämään sitä knnustuksen jn (noin kolme sekunti). Mksimisuorituksi oli yhteensä kolme, j niien välinen plutusik oli 30 sekunti. Voim kerättiin 16-ittisellä AD-muuntimell (CED power 1401, Cmrige Eletroni Design lt, Englnti) yhen kilohertsin keräystjuuell j tllennettiin tietokoneelle, jost se nlysoitiin Signl (2.16) -ohjelmll. Kikist suorituksist nlysoitiin mksimivoim (N). Ylärjojen ojentjien mksimivoimtulokseen lisättiin tngon pino (70 N). Tngon kolhuksest iheutuneet mholliset häiriöpiikit suotettiin pois. 8-juoksu 8-juoksull mittn ketteryyttä, koorintiokykyä j hermolihsjärjestelmän suorituskykyä. 8-juoksun rn muoosti kksi krtiot, joien etäisyys oli 10 metriä. Testttv settui lähtö/mlilinjlle krtion oikelle puolelle j loitti juoksemisen testjn ntmst merkistä. Hän kiersi kheksikon muotoisen rn, jot hän hrjoitteli kerrn ennen vrsinisi suorituksi. Kukin testttv suoritti kksi mksimlist yritystä. Aik mitttiin vlokennojen (Newtest Powertimer, Newtest Oy, Oulu) vull, jolloin lähtö j mliintulo rekisteröityivät utomttisesti 1/100 sekunnin trkkuuell. Tulokset pyöristettiin 1/10 sekunnin trkkuuteen. Nopein suoritus otettiin mukn tilstolliseen nlyysiin. 8-juoksulle käytettiin luokitusperusteen koko ineiston (N=846) tertiilejä. Polkupyöräergometritesti Polkupyöräergometritestillä mitttiin mksimlist eroist suorituskykyä. Testit suoritettiin kymmenellä ergometrillä (Ergoline 800S, Ergoselet 100K, Ergoselet 200K, Bitz, Sks) smnikisesti. Testit toteutettiin nousujohteisen kuormituksen uupumukseen skk. Lähtökuormn oli 50 Wtti, j khen minuutin välein vstus nousi 25 Wtill. Testiin kuului uupumuksen jälkeinen 2 minuutin ktiivinen plutumisjkso. Syke mitttiin koko suorituksen jn (Polr T-31; Polr Vntge, Kempele, Suomi). Mitttvt muuttujt olivt mksimisyke, mksimivstus (W) sekä ohjelmn (Milfit4/Fitwre, Suomi) rvioim mksimlinen hpenkulutus (ml kg -1 min -1, L min -1 ). Testttvlle sääettiin stuln korkeus siten, että hänen jlkns juuri suoristui polkimen olless l-sennoss. Ohjusknntin sääettiin smlle korkeuelle stuln knss j käsikhvt setettiin pystysuorn. Lisäksi häntä ohjeistettiin siten, että ote tngost on vp j käsien pikk si viht testin ikn. Testin ikn testettv kehotettiin pysymään istum-sennoss j välttämään puhumist. Ergometritesti suoritettiin mksimlisen siten, että testi päättyi, kun testttv ei enää jksnut ylläpitää vittu poljentkierrosnopeutt (60 90 rpm min -1 ) ti hlusi omst thostn lopett testin suorittmisen. Mksimlisen hpenkulutuksen rvioinniss käytettiin kv: (11,016 mksimi polkemisteho) kehon pino ,0. Mksimlisen hpenottokyvyn luokituksin käytettiin Puolustusvoimien settmi viitervoj (Puolustusvoimien kuntotestjn käsikirj 2008). 13

15 Lihskuntotestit Lihskuntotestit suoritettiin mksimitoistotesteinä 60 sekunnin ikn. Testj näytti j selitti jokisen testisuorituksen yksityiskohtisesti testttvlle ryhmälle, jonk jälkeen testttvt kokeilivt j hrjoittelivt testiä nnettujen ohjeien mukn. Lihskuntotestien tulokseksi lskettiin mksimitoistomäärä 60 sekunnin ikn. Lihskuntotestien luokituksin käytettiin Puolustusvoimien settmi viitervoj (Puolustusvoimien kuntotestjn käsikirj 2008). Lihskuntotestien pohjlt lskettiin lihskuntoineksi (LKI) Puolustusvoimien testjn käsikirjn siviilien ikäluokittisen pisteytyksen mukisesti (Puolustusvoimien kuntotestjn käsikirj 2008). Lihskuntoineksissä huomioitiin puristusvoim, istumnnousu, etunojpunnerrus j toistokyykistys, j näistä sut pisteet lskettiin yhteen. Etunojpunnerrus Etunojpunnerrus mitt kyynärvrren ojentjien j olkpäien suorituskykyä. Ennen testiä käsien oike sijinti määritettiin päinmkuull settmll kämmenet hrtioien leveyelle j tsolle siten, että sormet osoittivt eteenpäin. Peukloien oli yllettävä koskettmn olkpäitä. Jlt olivt lntion leveyellä. Lähtösennoss käet olivt hrtioien leveyellä suoriksi ojennettuin, vrtlo suorn, vrpt j kämmenet tukipisteinä. Lähtösennost vrtlo lskettiin jännitettynä l-sentoon, joss olkvrret olivt vktsoss. Yksi suoritus täyttyi, kun l-sennost oli plttu lähtösentoon. Jlkoj ei snut tuke esimerkiksi seinään (liike tphtui vpss tilss). Lntiokulmn ( º) j pään sennon oli pysyttävä suorituksen jn vkion. (ACSM 2000) Istumnnousu Istumnnousu mitt vtslihsten j lonkn koukistjien suorituskykyä. Lähtösennoss testttv mksi selin mkuull polvikulmien olless noin 90 stett. Nilkt olivt suorituksen ikn tuettuin (vustj), sormet tkrivon kohll ristissä. Lähtösennost noustiin istumn siten, että kyynärpäät koskettivt polvi ti kävivät polvien tsoll. Al-sennoss lpluien los kosketti lust. Yksi suoritus koostui kyynärpäien koskettmisest polviin j pluust l-sentoon. Käet piettiin suorituksen jn vkioiuss sennoss sormenpäät ristissä kyynärpäien osoittess eteenpäin. (Viljnen ym. 1991) Toistokyykistys Lähtösennoss jlt olivt enintään hrtinleveyellä, jlkterät olivt yksilöllisten ominisuuksien perusteell 0-30 stett ulospäin uenneen. Olkpää, lntio, polvi j nilkk olivt smll pystysuorll linjll. Lähtösennost kyykistyttiin l-sentoon niin, että sormenpäät koskettivt lust jlkterän ulkosivun lueell. Reiet olivt lsennoss lustn suuntisesti vktsoss. Yksi suoritus täyttyi, kun testttv oli noussut eellä minitust lsennost lähtösentoon. Vrtlon rkenteen j nivelten liikkuvuuen iheuttmien rjoitusten vuoksi sllittiin trvittess korokkeen käyttö kntpään ll. (Pohjonen 2001.) Ekommunt Ekommunnss suoritettiin kolme erityyppistä mmuntsuoritust: rynnäkkökiväärimmunt mkuult, rynnäkkökiväärimmunt pystystä j pistoolimmunt pystystä. Jokinen mmuntsuoritus koostui kymmenestä lukuksest. Tutkittvt mpuivt Eko-Aims seill (Eko-Aims OY, Ylämylly, Suomi). Rynnäkkökivääri vstsi reserviläisten ikisemmin käyttämää 7,62 RK 62:st tähtäinten j pinons puolest. Ampumtulut sijitsivt mmunnoiss 10 m etäisyyellä. Ampumlitteen setuksin käytettiin RK 3 mpumtulu, jonk 10-ringin hlkisij on 11 m j jokisen seurvn numeron porrs 5 m. Pistoolimmunnss käytettävässä seess oli punpistetähtäin. Ampumtulun setuksin käytettiin pistoolitulu. Ammunt suoritettiin mksimlisen hpenottokykytestin jälkeen, kuitenkin niin, että tutkittvt sivt mhollisuuen plutu noin 15 min. Ammunt lkoi in mittjn koulutuksell seeseen j mpumjärjestelmään. Tutkittvt mpuivt ensin yhen kymmenen lukuksen hrjoittelusrjn rynnäkkökiväärillä j pistoolill. Ampujt sivt käyttää prhksi ktsomns mpum-sento j heitä kehotettiin mpumn mhollisimmn hyvin omien kykyjensä mukisesti. Ammunnoist kirjttiin ylös jokisen osumn rvo, joist lskettiin 10 lukuksen summ, keskirvo j keskihjont. Sekä 14

16 rynnäkkökiväärimmunnss että pistoolimmunnss käytetty tulosohjelm keskitti mmuttujen lukusten iskemäkeskeispisteen keskelle tulu, joten svutettu mmunttulos oli utomttisesti prs mhollinen tulos kyseisillä osumill. 3.6 Muoostetut ineksit j summmuuttujt Anlyysejä vrten muoostettiin useit ineksejä j summmuuttuji sekä mittuist muuttujist että liikunt- j terveyskyselystä (Liite 3). Lisäksi erilliset kysymyssrjt pisteytettiin, j niistä lskettiin ruokvlion terveellisyysineksi (kysymykset j 37-41), (Liite 4) sekä Työterveyslitoksen työstressikyselyn mukinen stressi-ineksi (kysymykset ) (Liite 5). Lisäksi ineistost oli mhollist lske metolisen oireyhtymän (MBO) esiintyvyys Knsinvälisen ietesliiton (IDF) vuoen 2007 ignostisten kriteerien mukisesti (Liite 6). Univje lskettiin kysymysten 19. Kuink mont tunti keskimäärin nukut vuorokuess? j 20. Kuink pitkän unen trvitset ollksesi seurvn päivänä virkeä? erotuksen. 3.7 Aineiston tilstollinen nlysointi Kunkin kertushrjoituksen testuskerrn kyselyjen, testien, mittusten j näytteien nlyysien tulokset lähetettiin Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litokselle, joss ne yhistettiin. Osllistujt sivt tutkimuksess numerokooin, j heitä koheltiin nimettöminä tietoknnss. Muoostunutt tietoknt säilytettiin koko tutkimuksen jn Jyväskylän yliopistoss, joss tulokset nlysoitiin tutkimukseen liittyvien kertushrjoitusten päätyttyä joulukuun 2008 j huhtikuun 2009 välisenä ikn. Tutkimuksen jälkeen tieot toimitettiin Pääesikuntn j tuhottiin Jyväskylän yliopistost. Ryhmävertiluiss riippumttomille otoksille käytettiin vrinssinlyysiä ti sen prmetritont vstinett. Privertiluiss merkitsevyyet korjttiin vstmn toellist riskitso. Osittiskorreltiokertoimet j Spermnin järjestyskorreltiokertoimet sekä oletusten voimssolon trkstelu suoritettiin tvnomisin menetelmin. Osss nlyysejä muuttujt normlisoitiin muunnoksin (kuten logritmisointi), jotk mhollistivt prmetristen menetelmien käytön. Lisäksi kppleess 5 vuoen 2003 ineiston ikäjkum pinotettiin vstmn vuoen 2008 ineiston ikäjkum niissä nlyyseissä, joiss se oli trpeellist, sillä iän jkum erosi merkitsevästi vuosien välillä. Pinotuksest johtuen vuotit olivt vuosien 2003 j 2008 välisessä vertiluss voimkksti eustettuin. Tilstolliset nlyysit suoritettiin SPSS ohjelmll (SPSS 15.0 for Winows). 3.8 Tutkimuslup j eettinen näköknt Tutkittvt osllistuivt tutkimukseen vpehtoisesti. Ennen tutkimust tutkittvt täyttivät suostumuslomkkeen, j heitä tieotettiin tutkimuksen sisällöstä j sen kulust. Tutkittvt pystyivät keskeyttämään tutkimuksen syytä ilmoittmtt milloin thns. Tutkimuslup stiin Puolustusvoimilt j eettinen lusunto Keski-Suomen sirnhoitopiirin j Jyväskylän yliopiston eettisiltä toimikunnilt. 15

17 4 Tulokset vuonn 2008 Tässä luvuss esitellään tutkimuksen päätulokset vuonn Trkemmt tulokset eräistä muuttujist löytyvät liitetulukoist. 4.1 Tusttekijät Reserviläisten keski-ikä oli 25 ± 4 vuott. Reserviläisten pituus oli keskirvon 180 ± 6 m j pino 80 ± 13 kg. Koulutusjkumn mukn suurin ryhmä oli vuott opiskelleet, joit oli 40 %:. Selvä vähemmistö oli opiskellut 9 vuott ti vähemmän. Suurin os reserviläisistä sui kupungiss (tulukko 4.1). Yli puolet reserviläisistä oli nimttomi, j reilu kolmnnes sui voliitoss. Tulukko 4.1. Koulu- j opiskeluvuoet sekä suinpikk. Kuink mont vuott olet yhteensä käynyt koulu j opiskellut päätoimisesti? % N 9 vuott ti vähemmän 2, vuott 34, vuott 40, vuott ti enemmän 22,5 189 Minkälinen on suinpikksi? Kupunki, joss on yli sukst 41,4 347 Kupunki ti kunt, joss on sukst 43,0 361 Tjm (lle sukkn kupungiss ti kunnss) 8,1 68 Mseutu 7,5 63 Sotilskoulutuksess miehistön osuus reserviläisistä oli lähes kksi kolmnnest. Jlkväki oli selvästi yleisin selji. Sotilslääneistä Pohjois-Suomi oli lieustettun (tulukko 4.2). Tulukko 4.2. Sotilskoulutus, selji j sotilslääni. Mikä on sotilskoulutuksesi? % N Miehistö 65,6 552 Aliupseeri 25,7 216 Reservin upseeri 8,7 73 Mikä oli seljisi vrusmiesplveluksen ikn? Jlkväki j pioneerit 63,8 535 Kenttätykistö j ilmtorjunt 12,0 101 Muut 24,2 203 Minkä sotilsläänin lueell sut? Etelä-Suomen Sotilslääni (ESSL) 38,6 324 Länsi-Suomen Sotilslääni (LSSL) 33,7 283 Itä-Suomen Sotilslääni (ISSL) 25,0 210 Pohjois-Suomen Sotilslääni (PSSL) 2,

18 4.2 Elintvt j työ Vp-jn liikunt kokonn hrrstmttomi ti pljon liikunt hrrstvi (ripeää j reipst liikunt inkin neljä kert viikoss) oli kumpkin 13 %. Muut vp-jn liikuntryhmät muoostivt vjn viienneksen kukin. 37 % reserviläisistä käytti työ- j siointimtkojens kulkemiseen kävellen ti pyöräillen minuutti päivässä. Reilu neljännes reserviläisistä ilmoitti rkiliikunnn määräkseen minuutti päivässä. Reserviläisiä, jotk eivät kävelleet ti pyöräilleet päivittäin työ- ti siointimtkoill oli 11 % (tulukko 4.3). Tulukko 4.3. Vp-jn liikunt j rkiliikunt. Vp-jn liikuntryhmä % N Ripeää j reipst liikunt inkin neljä kert viikoss 12,6 106 Ripeää j reipst liikunt kolme kert viikoss 17,5 147 Ripeää j reipst liikunt kksi kert viikoss 19,4 163 Ripeää j reipst liikunt noin kerrn viikoss 19,2 161 Verkkist ti ruhllist liikunt yhtenä ti usempn päivänä viikoss 18,7 157 Ei juuri mitään liikunt jok viikko 12,6 106 Kävely ti pyöräily työ- ti siointimtkoill 60 minuutti ti enemmän päivässä 12, minuutti päivässä 22, minuutti päivässä 37,1 312 Alle 15 minuutti päivässä 16,3 137 En kävele ti pyöräile päivittäin työ- ti siointimtkoill 11,4 96 Vp-jn liikunthrrstuksen keskeisimpinä motiivein reserviläisillä olivt fyysinen kunto (33 %) j virkistys (20 %). Noin kymmenesos ilmoitti joko terveyen, kverit j ystävät ti elämänlun ensisijiseksi motiivikseen (liitetulukko 1). Kolmnnekselle jn puute oli ensisijinen vp-jn liikunt rjoittv tekijä j kolmnnekselle väsymisestä johtuv liikunnn priin hkeutumttomuus. Vj viiennes vstsi syyksi motivtion puutteen (liskuus). Henkilöitä, joill ei ole vp-jn liikunt rjoittvi tekijöitä oli 14 % (tulukko 4.4). Tulukko 4.4. Mikä seurvist tekijöistä ensisijisesti rjoitt liikkumistsi vp-iknsi? % N Minull ei ole riittävästi ik. 29,7 249 Olen väsynyt enkä jks lähteä liikunnn priin. 29,7 249 Liskuus 19,0 159 Minull ei ole vp-jn liikunt rjoittvi tekijöitä. 14,2 119 Käyttömksut liin korkeit, ti liikuntpikt hnklsti svutettviss 2,7 23 Liikunt ei kiinnost minu. 2,2 19 Minull on sirus ti vmm, jok rjoitt liikkumistni. 1,3 11 En tieä, miten knnttisi liikku. 1,1 9 En mielestäni hllitse riittävän hyvin liikunnss trvittvi titoj. 0,1 1 Yhteensä

19 Kävely, lenkkeily ti juoksu oli mieluisin kestävyysliikuntlji noin puolelle reserviläisistä. Kestävyysliikunt hrrstmttomien osuus oli 12 %. Jlkpllo j sliny olivt suosituimmt joukkueljit, kummnkin osuus oli noin 20 %. Joukkueljej hrrstmttomi oli noin kolmnnes. Milpeleistä selvästi mieluisin oli sulkpllo (36 %). Milpelejä hrrstmttomi oli noin kolmnnes. Titoljeist suosituimpi olivt lskettelu (31 %), mmunt (12 %) j moottoriurheilu (10 %). Titoljej ei hrrstnut noin kolmnnes reserviläisistä. Mieluisin voim- ti kmppilulji oli kuntoslihrrstus (42 %). Voim- ti kmppiluljej hrrstmttomi oli 43 % (liitetulukot 2-6). Jonkin urheiluseurn ktiivijäseniä oli noin viiennes reserviläisistä. Henkilöitä, jotk eivät koskn ole olleet urheiluseurn jäseniä oli 26 %. Viimeisimmän koulutoistuksen numerokseen liikunnss 59 % tutkituist ilmoitti kiitettävän (9-10). Numeron 6 ti lle ilmoitti 2 % otoksest (liitetulukot 7-8). Luokitellun ruokvlion ltuineksin mukn terveellinen ruokvlio oli 18 % reserviläisistä. Suurin os kuului luokkn kohtlinen ruokvlio (71 %) (tulukko 4.5). Tulukko 4.5. Ruokvlion terveellisyysineksi. % N Terveellinen ruokvlio 17,7 148 Kohtlist ruokvlio 71,5 598 Epäterveellinen ruokvlio 10,8 90 Yhteensä Vj puolet reserviläisistä käytti lkoholi 1-2 kert viikoss, vj viiennes pri kert kuukuess j 15 % 3-4 kert viikoss. Alkoholi ei käyttänyt 4 % reserviläisistä. Alkoholi joi kerrll kuusi nnost ti enemmän kerrn viikoss 40 % j kerrn kuukuess 30 %. Reserviläisistä kuutt nnost ti ti enempää lkoholi ei koskn juo 8% j hrvemmin kuin kerrn kuukuess viiennes (tulukko 4.6). Tulukko 4.6. Alkoholin kulutus. Alkoholin kulutus % N Päivittäin 1, kert viikoss 4, kert viikoss 14, kert viikoss 44,0 369 Pri kert kuukuess ti hrvemmin 31,0 260 En käytä lkoholijuomi 4,3 36 Alkoholi kerrll kuusi nnost ti enemmän Päivittäin ti lähes päivittäin 0,9 8 Kerrn viikoss 40,4 339 Kerrn kuukuess 30,4 255 Hrvemmin kuin kerrn kuukuess 20,4 171 En koskn 7,

20 Säännöllisesti tupkoivi oli 38 % j säännöllisesti nuusk käyttäviä 5 % reserviläisistä. Vrusmiesplveluksen ikn tupkoimttomien määrä oli vj puolet j säännöllisesti tupkoivi ennen vrusmiesplvelust oli reilu kolmnnes. Vrusmiesplveluksen ikn säännöllisen tupkoinnin loittneit, jotk yhä jtkvt, oli 5 % reserviläisistä. Säännöllisen nuuskuksen vrusmiehenä loittneit, j vrusmiesplveluksen päättymisen jälkeen viimeistään vuoen kuluttu lopettneit oli yhteensä 3 %. Vrusmiesplveluksen ikn loitettu säännöllinen nuuskus jtkui yhä 0,6 %:ll reserviläisistä (liitetulukot 9-12). Suurimmll osll reserviläisistä itse rportoitu unen määrä oli 7-8 tunti. Reilu viiennes ilmoitti nukkuvns keskimäärin kuusi tunti ti lle j yheksän tunti ti enemmän ilmoitti nukkuvns 7 % reserviläisistä. Univjett oli 17 %:ll j liik unt 46 %:ll reserviläisistä. Reilull kolmnneksell ilmoitettu unen määrä vstsi ilmoitettu unen trvett. Päiväikisest uneliisuuest kärsi 1-5 päivänä viikoss yhteensä 35 %. Päivittäisestä ti lähes päivittäisestä uneliisuuest kärsi 3 % (tulukko 4.7). Tulukko 4.7. Unen määrä. Unt vuorokuess % N 6 tunti ti lle 20, tunti 72, tunti ti yli 6,7 56 Univjeen määrä 2 tunti liik unt 19, tunti liik unt 27,0 227 Unen määrä vst unen trvett 37, tunti liin vähän unt 12, tunti liin vähän unt 4,4 37 Tunnetko itsesi liin uneliksi päivällä Päivittäin ti lähes päivittäin 2, päivänä viikoss 7, päivänä viikoss 28,1 239 Hrvemmin kuin kerrn viikoss 31,4 265 Hrvemmin kuin kerrn kuukuess 27,1 229 En koskn 3,

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen ikkuskirj t u t k i m u s r t i k k e l i Sij Huuskonen j Anssi Ahtikoski Sij Huuskonen Ensihrvennuksen joituksen j voimkkuuden vikutus kuivhkon knkn männiköiden tuotokseen j tuottoon Huuskonen,

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv. Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys. TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk

Lisätiedot

3 Integraali ja derivaatta

3 Integraali ja derivaatta 3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama Tuen rkenteiden toteuttminen Pispln kouluss Rehtorin näkökulm ren työhön Rehtori Stu Sepänniitty- Vlkm Pispln koulu Khdess toimipisteessä Pispl vl 1.-6. oppilit 232 Hyhky vl 1.-6. oppilit 164 yht. 396

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv

Lisätiedot

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Ruus rcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN Tii Mäkelä Misterintutkielm Helsingin yliopisto Mtloustieteiden litos Puutrhtiede 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife 999805711-02/2015 fi Muottimestrit. nkkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti rmx Xlife Käyttäjätieto sennus- j käyttöohje 9764-445-01 Johdnto Käyttäjätieto nkkurijärjestelmä Monotec dnto Joh- by ok

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta

POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä j viimeisimmästä hoitojksost Merj Shlström Pro gru -tutkielm Hoitotiee Hoitotyön johtminen Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1 5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },

Lisätiedot

Korkotuettuja osaomistusasuntoja

Korkotuettuja osaomistusasuntoja Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima ATE14 Dynminen kenttäteori syksy 1 1 / skuhrjoitus : iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. All olevss kuvss esitetyssä pitkässä virtlngss kulkee virt i 1 (t) j sen vieressä on kuvn mukinen

Lisätiedot

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A 3.5 Kosiniluse Jos kolmiost tunnetn kksi sivu j näien välinen kulm, sinilusett on sngen vike sovelt kolmion rtkisemiseen. Luse on työklun vuton myös kolmion kulmien rtkisemiseen tpuksess, jolloin kolmion

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista TAMPEREEN YLIOPISTO Pro grdu -tutkielm Aij Stenberg Riemnnin integrlist Mtemtiikn j tilstotieteen litos Mtemtiikk Syyskuu 2010 2 Tmpereen yliopisto Mtemtiikn j tilstotieteen litos STENBERG, AIJA: Riemnnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Syysrypsin kylvö kevätviljaan Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44, Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.

Lisätiedot

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2. Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella

Nelikanavainen vahvistin aktiivisella jakosuotimella Mrkku Kuppinen Neliknvinen vhvistin ktiivisell jkosuotimell Vhvistimen yleisselostus Suunnittelun lähtökohtn on ollut toteutt edullinen mutt kuitenkin lduks ktiivisell jkosuotimell vrustettu stereovhvistin

Lisätiedot

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla Konsortiohnke Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki Metsätehon rportti 82 17.12.1999 Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 2012 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CyberKnife KYSiin, s. 4 KYSin rkenteet kevenevät, s. 14 Nope kotiutus vähentää kustnnuksi, s. 24 Henkreikä 1 / 2012 Pääkirjoitus... 3 Trkkuussädehoitolite

Lisätiedot

5 Jatkuvan funktion integraali

5 Jatkuvan funktion integraali 5 Jkuvn funkion inegrli Derivlle kääneisä käsieä kusun inegrliksi. Aloien inegrliin uusuminen esimerkillä. Esimerkki 5.. Tuonolioksess on phunu kemiklivuoo. Määriellään funkio V sien, eä V () on vuoneen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot