Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008"

Transkriptio

1 Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008

2 Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008 Jni Vr 1,6, Olli Ohrnkämmen 2, Tommi Vsnkri 3,8, Mtti Snttil 2, Mikel Fogelholm 4, Elin Kokkonen 1, Jn Suni 3, Hrri Pihljmäki 5, Mtti Mäntysri 5, Arj Häkkinen 7, Keijo Häkkinen 1, Heikki Kyröläinen 1,6 1 Jyväskylän yliopisto, liikuntiologin litos 2 Puolustusvoimt, Pääesikunt 3 UKK-instituutti 4 Suomen Aktemi 5 Sotilslääketieteen keskus 6 Mnpuolustuskorkekoulu 7 Jyväskylän yliopiston terveystieteen litos; Keski-Suomen sirnhoitopiiri 8 Turun yliopiston iolääketieteen litos 1

3 2

4 Tiivistelmä Reserviläisten fyysistä kunto j terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimiss tutkittu vuosin 1977, j sekä ljemmin vuonn Väestön elintvt ovt muuttuneet viimeisten vuosikymmenien ikn yhä nopemmin. Tämä näkyy mm. fyysisen kunnon heikkenemisenä j lihomisen. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn sekä liikunt- j terveyskäyttäytymisen säännöllinen tutkiminen on täten ikisemp tärkeämpää, jott heiän fyysisen suorituskykynsä riittävyys tistelutehtäviin tunnettisiin. Tvoitteet Tämän tutkimuksen tvoitteen on kuvt miten suurell osll vuotiist reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin opertiivisiin tehtäviin vuonn 2008 j selvittää minkälinen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonn 2008 verrttun smnikäisiin reserviläisiin vuonn Lisäksi tutkittiin mitkä ovt reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen, fyysisen ktiivisuuen j terveyen sekä elintpojen j tusttekijöien väliset yhteyet. Osllistujt j menetelmät Tutkimukseen osllistui 846 vpehtoist vuotist reserviläistä. Otos voin tietyin rjoituksin yleistää koskemn keskimääräistä suomlist miestä Pohjois-Suome lukuun ottmtt. Mittukset suoritettiin vuoen 2008 ikn järjestettyjen kertushrjoitusten (8 kpl) yhteyessä. Tutkimuksen testit j mitttvt muuttujt, jotk esitetään tässä rportiss, olivt: ntropometriset mittukset (pituus, pino, pinoineksi, vyötärönympärys), verenkierto- j hengityselimistön suorituskykytesti (mksimlinen hpenottokyky) sekä lihskunto- j koorintiotestit (puristusvoim, etunojpunnerrus, istumnnousu, toistokyykistys, l- j ylärjojen mksimlinen ojennusvoim, 8-juoksu). Verinäytteistä nlysoitiin mm. veren rsv- j sokerirvoj. Lisäksi tusttietoj j elintpoj selvitettiin ljll liikunt- j terveyskyselyllä. Tärkeimmät tulokset Kestävyyskunto oli hyvä ti erinominen 15 %:ll reserviläisistä. Sotilien kestävyyskunnon minimivtimuksen täytti 46 %. Noin %:ll oli hyvä lrjojen j keskivrtlon lihskunto sekä noin 30 %:ll oli hyvä ylärjojen lihskunto. Verrttun vuoen 2003 tutkimukseen kestävyyskunto oli keskimäärin heikompi j lihskunto huomttvsti prempi. Vuonn 2008 reserviläisistä 60 % oli normlipinoisi, j merkittävästi lihvien osuus oli noin 10 %:. Kehon pino oli keskimäärin 2 kg suurempi kuin vuonn Normlipinoisten määrä oli 9 %: pienempi, mutt lihvien osuuess ero ei hvittu vuoteen 2003 verrttun. Veren kokoniskolesterolirvot ylittivät viite-rvon neljänneksellä tutkituist. Muut rsv- j sokerirvot sekä verenpine olivt vltosll reserviläisistä viitervojen mukiset. Reserviläisistä 40 %: liikkui liikuntsuositusten mukisesti kestävyysliikunnn oslt. Vp-jn liikunnn määrässä ei hvittu ero vuosien 2003 j 2008 välillä. Johtopäätökset Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voin toet, että noin puolet reserviläisistä on mksimliselt hpenottokyvyltään sijoituskelpoisi nykyisiin son jn tehtäviinsä. Vstvsti toisen puolen sijoituksi tulisi fyysisen suorituskyvyn perusteell trkist vähemmän vtivmpiin tehtäviin. Tämän Puolustusvoimien tutkimuksen päätrkoituksen lisäksi tuotettiin rvokst knsnterveyellistä tieto liikunnn j terveien elintpojen eistämiseksi sekä väestö- että yksilötsoll. 3

5 Pino: Eit Prim Oy 1. Pinos 2009 Grfinen suunnittelu: Teemu Lehto 4

6 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1 Johnto Fyysinen ktiivisuus, fyysinen suorituskyky j terveys Kehon koostumus j fyysinen kunto Opertiivisen toiminnn j tistelukentän settmt vtimukset sotiln fyysiselle toimintkyvylle Tvoitteet 9 3 Aineisto j menetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimussetelm j osllistujt Kertushrjoitukset j kutsuntmenettely Mittusiktulu Muoostetut ineksit j summmuuttujt Aineiston tilstollinen nlysointi Tutkimuslup j eettinen näköknt Tulokset vuonn Tusttekijät Elintvt j työ Fyysinen suorituskyky Lihvuus Terveys Asenteet j mielipiteet liikuntn sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen j liikuntksvtukseen Tusttekijöien yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen, vp-jn liikuntn j koettuun terveyteen Fyysinen suorituskyky Lihvuus Vp-jn liikunt Koettu terveys Fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen j terveyen väliset yhteyet Lihvuuen yhteys fyysiseen suorituskykyyn Mksimlisen hpenottokyvyn yhteys terveyteen Keskivrtlolihvuuen yhteys terveyteen Vp-jn liikunnn yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen j terveyteen Vp-jn liikunnn yhteys fyysiseen suorituskykyyn Vp-jn liikunnn yhteys keskivrtlolihvuuteen Vp-jn liikunnn yhteys terveyteen Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen, terveyteen j vp-jn liikuntn Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn Stressin yhteys lihvuuteen Stressin yhteys terveyteen Stressin yhteys vp-jn liikuntn Reserviläisten tulosten vertilu vuosien 2003 j 2008 välillä Tusttekijät Elintvt j työ Fyysinen suorituskyky Lihvuus Siruet Asenteet j mielipiteet liikuntn sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen j liikuntksvtukseen

7 6 Tulosten tiivistelmä j pohint Reserviläisten tulokset vuonn Tusttekijöien yhteys keskivrtlolihvuus j fyysiseen suorituskykyyn Fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen j terveyen väliset yhteyet Vp-jn liikunnn yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihvuuteen j terveyteen Reserviläisten vertilu vuosien 2003 j 2008 välillä Johtopäätökset j suositukset 58 8 Lähteet 59 Liitteet 63 Liitetulukot 95 6

8 1 Johnto Sotililt j reserviläisiltä eellytetään hyvää fyysistä, henkistä, eettistä j sosilist toimintkykyä. Vrusmiesten fyysistä kunto on mitttu puolustusvoimiss säännöllisesti jo kolmen vuosikymmenen jn. Väestötsoll viimeisen 30 vuoen ikn suomlisten vp-jn liikunt-ktiivisuus on lisääntynyt. Sen sijn työ- j siointimtkojen kulkeminen kävellen ti pyöräillen on vähentynyt (Boroulin ym. 2007). Suomlisten rvintotottumukset ovt myös muuttuneet terveellisemmäksi. (Finrisk 2007). Kuitenkn lisääntynyt vp-jn liikunt-ktiivisuus j terveellisemmät ruokilutottumukset eivät näy vähentyneenä kehon pinon. Ilmiö on nähtävissä kikiss sosioekonomisiss luokiss (Boroulin ym. 2007). Vin kolmnnes suomlisist miehistä j puolet nisist on normlipinoisi. Viiennes väestöstä on lihvi (Finrisk 2007). Reserviläisten suorituskykyä j terveyskäyttäytymistä on tutkittu vuosin 1977, j sekä Erityisesti kestävyyssuorituskyvyn heikkeneminen on hvittu kuluneen 15 vuoen ikn (Snttil ym. 2006). Ljin j tieteellisesti vkuuttvin tutkimus toteutettiin vuonn 2003, jolloin 974 miestä tutkittiin kuuen eri kertushrjoituksen yhteyessä eri puolill mt (Mlmerg ym. 2004). Tutkimuksen päätuloksin stiin selville, että reserviläisten fyysinen kunto on vähintään keskimääräinen normiviitervoihin verrttun, mutt riittämätön terveyen j tistelukelpoisuuen knnlt. Fyysisen kunnon riittämättömyyen lisäksi ylärjojen lihskunto hvittiin heikoksi j mksimlinen hpenkulutus välttäväksi. Hyvin lihvien reserviläisten soveltuvuutt rskisiin tistelutilnteisiin onkin trkkn hrkittv, kosk lihvuus (BMI>30 kg m 2 ) oli voimks huonon kunnon selittäjä. Reserviläistutkimus 2003 osoitti myös, että ylävrtlon j lrjojen heikentyneellä lihskunnoll oli yhteys vtsnseuun lihvuuteen (Fogelholm ym. 2006), jok on merkki kohonneest metolisen oireyhtymän riskistä. Testit, jotk mittsivt ljsti fyysistä suorituskykyä, olivt polkupyöräergometritesti, etunojpunnerrus, käsinkohont j istumnnousu (Mlmerg ym. 2004). 1.1 Fyysinen ktiivisuus, fyysinen suorituskyky j terveys Fyysisellä ktiivisuuell, fyysisellä suorituskyvyllä j terveyellä on yhteys. Verenkiertoelimistön kunnon j terveyen yhteyet näyttävät jop voimkkmmilt verrttun fyysisen ktiivisuuen j terveyen yhteyksiin (Blir ym. 2001). Hvinto stt johtu osittin siitä, että fyysisen suorituskyvyn mittminen on ktiivisuuen rviointi spesifimpi. Lisäksi fyysinen suorituskyky on osin perintötekijöien säätelemää, j smt geenit sttvt oll myös yhteyessä terveyteen j kuolleisuuteen. Säännöllisen liikunnn on toettu olevn yhteyessä muun muss pienentyneeseen riskiin sirstu sepelvltimotutiin, verenpinetutiin, ivohlvukseen, osteoporoosiin, eräisiin syöpäsiruksiin sekä 2-tyypin ietekseen. Liikunnn hrrstmisell on myös positiivisi vikutuksi veren rsv-rvoihin (Durstine ym. 2001), veren hyytymiseen liittyviin tekijöihin (Womk ym. 2003), glukoosiineenvihuntn, insuliiniherkkyyteen (Borghouts & Keizer 1999), verenpineeseen (Whelton ym. 2002), utonomisen hermoston toimintn, syämen toimintn, verisuonten enoteelin toimintn j vstuskykyyn (Erikssen 2001). Suurin os länsimisest väestöstä ei kuitenkn svut terveysliikuntsuosituksien määrittämiä tvoitteit (Hwkins 2004). Tämä siitäkin huolimtt, että tieetään fyysisen ktiivisuuen j fyysisen suorituskyvyn välinen positiivinen yhteys, joss nnos-vstesuhteeseen vikuttvt mm. perinnölliset ominisuuet, hrjoitettv ktiivisuus, mitttv fyysisen kunnon ti terveyskunnon os-lue sekä tutkittvn henkilön fyysisen kunnon lähtötilnne (Blir ym. 2001). 1.2 Kehon koostumus j fyysinen kunto Liillinen kehon vrstorsv iheutt terveyellisen riskin. Kehon ylipinoll on ljt sosioekonomiset j terveyelliset vikutukset. Se ei vin lisää riskiä sirstu moniin siruksiin, vn se on liitetty myös rjoittuneeseen liikkumiseen, lisääntyneisiin siruspoissoloihin j vrhiseen eläkkeelle siirtymiseen (Rissnen ym. 1990). Terveysriskien j tlouellisten menetysten vuoksi fyysisen kunnon ylläpitämiseen j kehon ylipinon ehkäisyyn kiinnitetään yhä enemmän huomiot. Kksi elämäntpoihin perustuv (ei frmkologist) päästrtegi ylipinon vähentämiseksi 7

9 ovt (1) rsvkuoksen kertymisen ennltehkäisy j (2) tuloksellinen lihuttminen (Hremn ym. 2000; Fogelholm & Kukkonen-Hrjul 2000; Areeny 2004). Kriittiseksi tekijäksi lihvuuen ehkäisyssä on kuitenkin osoittutunut rvinto j erityisesti rsvn määrä ruokvlioss (Bry & Popkin 1998). Rvintotekijöien ohell tärkeä ostekijä lihvuuen ehkäisyssä on liikunt, jok mm. lisää päivittäistä energinkulutust, lisää rsvtont kehon mss sekä vähentää rsvn osuutt kehon koostumuksess (Weinsier ym. 2002; MInnis 2003). Teholtn keskinkertisell, mutt erityisesti rsittvll liikunnll, on hvittu olevn positiivinen yhteys pinonhllintn (Bernstein ym. 2003; Donnelly ym. 2003). 1.3 Opertiivisen toiminnn j tistelukentän settmt vtimukset sotiln fyysiselle toimintkyvylle Nykyikiseen sonkäyntiin soveltuvien sevoimien kehittämisen keskeisiä tekijöitä ovt henkilöstön vähentäminen j mmttimistminen sekä teknologin roolin korostminen. Viimeikisten tutkimusten perusteell voin toet, että sotilllisten konfliktien sotilisiin kohistmt fyysiset j henkiset vtimukset eivät ole muuttuneet viimeisten vuosikymmenten ikn (Ninl ym. 2007, Shrp ym. 2008). Sotillliset opertiot ovt sen sijn teknistyneet j muuttuneet smll vtimuksiltn monimuotoisemmiksi. Sotilst on tullut tärkeä os teknistä sejärjestelmää. Kriisien sekä opertioien ikn joukon toimintkyky j yksittäisten tistelijoien fyysinen sekä henkinen toimintkyky heikkenevät vrsin nopesti (Shrp ym. 2008). Fyysisen j henkisen toimintkyvyn pluttmiseen ti toimintkyvyn kehittämiseen ei opertioien ikn ole riittävästi ik. Opertiot ovtkin osoittneet, että sotillt eellytetään eelleen jokisell johtmis- j suoritustsoll hyvää fyysistä, henkistä, eettistä j sosilist toimintkykyä. Vlitettvsti tämän päivän nuorten miesten fyysisen suorituskyvyn lsku sekä kehon pinon nousu ovt lisänneet sevoimien hsteit sekä vikeuttneet fyysisesti riittävän hyväkuntoisten sotilien rekrytointi (Bjerkel ym. 2001, Leyk ym. 2005, Dyrst ym. 2006, Snttil ym. 2006). Sotilstehtävät, yhessä vtivien työolosuhteien knss, ltistvt sotilt useille erilisille stressitekijöille, kuten esimerkiksi energi- j nestevjeelle, univjeelle, jtkuvlle fyysiselle ktiivisuuelle sekä henkiselle kuormittumiselle (Ninl ym. 2002). Sotiln työ sisältää lisäksi useit kuormittvi tehtäviä, joihin liittyy esimerkiksi rskien litteien ti mterilien nostmist, poteroien kivmist sekä vtivi jlkmrssej jop kg lisäkuormn knss. Linholm ym. (2008) totevt, että sotililt eellytetään hyvää fyysistä suorituskykyä, kuten riittävää kestävyyskunto j hermolihsjärjestelmän suorituskykyä sekä tspino- j koorintiokykyä, jott he selviytyisivät sekä pitkäkestoisest, mtltehoisest että hyvin rsittvi kuormitushuippuj sisältävistä ponnistuksist. Työ- j toiminttvt eivät s trpeettomsti kulutt elimistön energivrstoj. Siksi mksimisuorituskyvyn j työn iheuttmn keskimääräisen kuormituksen välillä on oltv riittävä reservi. Linholm ym. (2008) settvtkin sotiln toimintkyvylle yksinkertisen perussäännön, jonk mukn useit tuntej kestävässä ynmis-stttisess j tuotetuss työssä energeettinen keskikuormitus ei sisi ylittää 50 % ineenvihunnllisest (hpenkulutus) mksimisuorituskyvystä. He totevt lisäksi, että huonokuntoisell jo reips usempituntinen tsmkävely uuvutt. Tämän lisäksi kehon ylipino nopeutt eelleen väsymistä. Hyvällä suorituskyvyllä, etenkin lihskunnoll, on myös vmmoj ennltehkäisevä vikutus (Hoffmn ym. 1999). Kestävyyskunnon suhteen sotilien tehtäväkohtisi mksimlisen hpenottokyvyn minimivtimuksi on rvioitu useiss tutkimuksiss (Linholm ym. 2008). Kikkien puolustushrojen j seljien sotilien mksimlisen hpenottokyvyn minisuoritusvtimus on 42 ml kg -1 min -1. Erikoisjoukkoihin sijoitettvien sotilien hpenottokyvyn vähimmäisvtimus on yli 50 ml kg -1 min -1. Tistelijoien lihskunnon on vstvsti oltv sellinen, että he kykenevät toimimn toimintkykynsä säilyttäen vähintään 25 kilogrmmn lisäkuormn knss. Hetkellisesti knnttvn kuormn määrä voi oll jop kilo (Puolustusvoimien liikuntstrtegi ). Sotiln perustitoihin kuuluu lisäksi mstoss j sutuskeskuksiss liikkumisen tiot, jotk vtivt myös riittäviä nopeusj voimominisuuksi, ketteryyttä j lihshllint sekä neroist suorituskykyä. Tämän tutkimuksen trkoituksen on selvittää reserviläisten fyysinen suorituskyky j sen riittävyys opertiivisiin tehtäviin vuonn 2008 sekä vertill fyysistä suorituskykyä reserviläisillä vuonn 2003 j

10 2 Tvoitteet Tämän tutkimuksen tvoitteen oli vstt seurviin kysymyksiin: 1. Kuink suurell osll vuotiist reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin opertiivisiin tehtäviin? 2. Minkälinen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonn 2008 verrttun smnikäisiin reserviläisiin vuonn 2003? 3. Mitkä ovt reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihvuuen, fyysisen ktiivisuuen j terveyen sekä elintpojen j tusttekijöien väliset yhteyet? 9

11 3 Aineisto j menetelmät 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteutuksest vstsi Pääesikunnn henkilöstöossto (koulutussektori). Tutkimuksen suunnittelu, toteuttmist j rportointi koorinoi puolestn tutkijryhmä. Tutkimuksen tieteellisestä osuuest vstsi professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litokselt. Mittuksiss testjin toimivt Puolustusvoimien henkilökuntn kuuluvt koulutetut testjt j Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litoksen opiskelijt sekä UKK-instituutin henkilöstöä. Verinäytteenotoss toimi Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litoksen lortoriohenkilöstöä sekä Turun mmttikorkekoulun sirnhoitjopiskelijoit j Puolustusvoimien sirnhoitohenkilöstöä.(liite 1). 3.2 Tutkimussetelm j osllistujt Mittukset suoritettiin vuoen 2008 ikn järjestettyjen kheksn kertushrjoitusten yhteyessä (Tulukko 3.1). Kertushrjoituksiin (8 kpl) käskettiin yhteensä 1155 reserviläistä, joist 920 (92 %) reserviläistä osllistui hrjoituksiin. Syyt poissoloon olivt pääsillisesti työntjn settm este, yksityisyrittäjyys, opiskelu ti terveys. Kertushrjoituksiin spuneist tutkimukseen osllistui 846 vpehtoist reserviläistä. Kokonispoistum oli näin ollen 26,8 %. Vpehtoisist neljä oli lle 20-vuotiit j yksi yli 45-vuotis. Heitä ei otettu mukn tässä rportiss käytettyyn ineistoon. Näin ollen kokonisotnt oli 841 reserviläistä. Aineiston eustvuutt suomlisiin vuotiisiin miehiin trksteltiin iän, koulutuksen j sotilsläänien suhteen tilstokeskuksen vuoen 2007 tieoill (Sttfin). Tämän rportin tulokset voin tietyin rjoituksin yleistää koskemn keskimääräistä nuort suomlist miestä, Pohjois-Suome lukuun ottmtt. Tulukko 3.1. Kertushrjoituksiin osllistuneet reserviläiset (vhvuus) sekä tutkimukseen osllistuneien j kieltäytyneien lukumäärät. Hrjoitus Aselji Ajnkoht Kertushrjoituksiin osllistuneet Tutkimukseen osllistuneet SATMAAKK/PORPR Jlkväki ITPTRI/KARPR Ilmtorjunt JK/KAIPR Jlkväki SLUK/PIONR Pioneeri JK/UUDPR Jlkväki KAJK/KAARTJR Jlkväki SPOLK/MAASK Jlkväki KRHK/PKARPR Jlkväki Yhteensä Tutkimuksest kieltäytyneet 3.3 Kertushrjoitukset j kutsuntmenettely Kertushrjoituskäskyt lähetettiin reserviläisille viisi kuukutt ennen plvelukseen stumist. Käskyn yhteyteen liitettiin tutkimustieote hrjoitukseen liittyvästä fyysisen suorituskyvyn tutkimuksest. Reserviläiset spuivt kertushrjoitukseen määrättynä päivänä viimeistään kello mennessä. Lääkärintrkstus tehtiin kikille plvelukseen stumisen yhteyessä. Hrjoitukseen osllistuville trjottiin päivällinen noin kello ennen loituspuhuttelu. Aloituspuhuttelu piettiin kello lken, joss selvitettiin tutkimuksen trkoitus j toimenpiteet ennen mittusten lku. Sen jälkeen vpehtoiset reserviläiset llekirjoittivt suostumuslomkkeen. Aloituspuhutteluss tutkimukseen osllistuvt täyttivät myös kyselylomkkeen j heiät jettiin kymmenen hengen ryhmiin. Osllistujt 10

12 siirtyivät mittuksiin näissä kymmenen hengen ryhmissä. Mittukset käynnistyivät plvelukseen stumispäivää seurvn mun kello 5:50 ensimmäisen ryhmän oslt. He loittivt pston loituspuhuttelust lähtien, jolloin se kesti vähintään 12 tunti ennen ensimmäistä verinäytteenotto. Veen nuttimist ei rjoitettu. 3.4 Mittusiktulu Amumittuksiss osllistujt suorittivt ensin ortostttisen kokeen kymmenen hengen ryhmissä (ortostttisen kokeen tuloksi ei esitetä tässä rportiss), jonk jälkeen heiltä mitttiin verenpine. Tämän jälkeen mitttiin pituus, pino j vyötärönympärys. Amumittusten päätteeksi reserviläisiltä otettiin verinäytteet kyynärlskimost. Verinäytteen ottmisen jälkeen he siirtyivät mupllle. Amupl ohjeistettiin syötäväksi kevyesti j kofeiinipitoisten juomien nuttiminen rjoitettiin yhteen nnokseen. Amupln jälkeen mitttiin mksimlinen isometrinen puristusvoim sekä l- j ylärjojen ojentjlihsten ilterlinen, isometrinen mksimivoim. Seurvin testeinä olivt 8-juoksu j mksimlinen polkupyöräergometritesti. Tämän jälkeen mmuttiin ekommunt rynnäkkökiväärillä j pistoolill sekä suoritettiin lihskuntotestit. Lopuksi tutkittvt sivt henkilökohtisen plutteen mittustuloksistn. (Liite 2) 3.5 Mittusmenetelmät Verenpine Mittuspäivänä verenpine mitttiin khesti utomttisell verenpinemittrill (Omron M6 Comfort, Omron Helthre Europe B.V. Kruisweg NA, Hooforp, Alnkomt) jokiselt tutkittvlt istum-sennoss. Heille setettiin utomttisen verenpinemittrin mnsetti vsempn käteen siten, että se oli 2-3 sormenleveyttä kyynärtipeen yläpuolell. Ensimmäisen j toisen mittuksen välillä piettiin noin 1-2 minuutin pituinen tuko. 11

13 Lihvuus j kehon koostumus Reserviläisten pituus, pino j vyötärönympärys mitttiin. Vyötärönympärys mitttiin Se-mittnuhll limmn kylkiluun j suoliluun puolest välistä pljlt iholt uloshengityksen jälkeen tutkittvien seistessä. Mittnuh setettiin vksuorn, j vrmistettiin, että henkilön pino oli molemmill jloill. Mittus toistettiin kksi kert j tulokseksi kirjttiin mittusten keskirvo yhen senttimetrin trkkuuell. Lihvuuen mittrit pinoineksi j vyötärönympärys luokiteltiin Suomess yleisesti käytössä olevien suositusten perusteell (Lihvuuen Käypä-hoito suositus 2007) Verinäytteet Pstoverinäytteet otettiin verinäytteien ottoon koulutettujen henkilöien toimest, mkuusennoss käsivrren lskimost, käyttäen Terumon VenoSfe (Terumo Europe, Leuven, Belgi) näytteenottomenetelmää. Näytteet otettiin viiteen putkeen. Näytteenottopikll nlysoitiin pieni verenkuv EDTA- verestä verenkuv-nlysttorill (Sysmex Co., Koe, Jpn). Verensokeri- j seeruminäyteputket sentrifugoitiin näytteenoton jälkeen. Plsmn verensokeri j seerumin kolesteroli, HDL- kolesteroli, LDL- kolesteroli (lskennllinen) j triglyseriit nlysoitiin seurvn päivänä Konel 20 XTi- nlysttorill (Thermo Eletron Co, Vnt, Finln). Puristusvoim Mksimlinen isometrinen puristusvoim mitttiin puristusvoimmittrill (Jmr & Sehn, Msn, Kore) oikest j vsemmst käestä vuorotellen, molemmist kksi kert. Testttvlle kerrottiin mittrin khvn eri säätömhollisuuksist sekä nnettiin mhollisuus kokeill puristusotett khell sääöllä. Puristus suoritettiin istum-sennoss selkä suorn j irti selkänojst. Puristv käsi oli 90 steen kulmss kyynärnivelestä j olkvrsi 12

14 kiinni vrtloss. Vpn käen kämmen piettiin suorituksen jn vpn käen puoleisell polvell. Suoritus tphtui lyhytkestoisen, mksimlisen j yhtäjksoisen puristuksen. Tulos määritettiin molempien käsien prhien puristusten (kg) keskirvon. Puristusvoimmittrin mksimitulos oli 90 kilogrmm. Alrjojen ojentjlihsten voim Isometrinen ilterlinen lrjojen ojennus suoritettiin khess toisin vstvss ynmometrissä. Suoritus tphtui istum-sennoss polvikulmn olless 107. Käsillä piettiin puristusote penkin reunst suorituksen ikn. Suoritus hylättiin, mikäli koehenkilön tkpuoli ei pysynyt kiinni penkissä ti levyä ei pinettu koko jlkpohjll. Ylärjojen ojentjlihsten voim Ylärjojen ilterlisen isometrisen ojennuksen mksimivoim mitttiin ynmometrill penkkipunnerrussennoss. Testttvt suorittivt selinmkuull, kyynär- j olknivelten kulmien olless 90, käskystä mksimlisen isometrisen ylärjojen ojennuksen. Suorituksen ikn selän tuli pysyä kiinni penkissä j jlkpohjien mss. Litteet sääettiin jokiselle henkilölle sopiviksi. Mksimiyrityksiä eelsi in vähintään kksi sumksimlist verryttelysuoritust, joist ensimmäinen suoritettiin puolell teholl j toinen lähes mksimlisesti. Jokisen testin suoritustekniikk ohjeistettiin trksti, j sen toteutumist vlvottiin. Virheelliset suoritukset hylättiin. Testttvt ohjeistettiin tuottmn mksimivoim mhollisimmn nopesti j ylläpitämään sitä knnustuksen jn (noin kolme sekunti). Mksimisuorituksi oli yhteensä kolme, j niien välinen plutusik oli 30 sekunti. Voim kerättiin 16-ittisellä AD-muuntimell (CED power 1401, Cmrige Eletroni Design lt, Englnti) yhen kilohertsin keräystjuuell j tllennettiin tietokoneelle, jost se nlysoitiin Signl (2.16) -ohjelmll. Kikist suorituksist nlysoitiin mksimivoim (N). Ylärjojen ojentjien mksimivoimtulokseen lisättiin tngon pino (70 N). Tngon kolhuksest iheutuneet mholliset häiriöpiikit suotettiin pois. 8-juoksu 8-juoksull mittn ketteryyttä, koorintiokykyä j hermolihsjärjestelmän suorituskykyä. 8-juoksun rn muoosti kksi krtiot, joien etäisyys oli 10 metriä. Testttv settui lähtö/mlilinjlle krtion oikelle puolelle j loitti juoksemisen testjn ntmst merkistä. Hän kiersi kheksikon muotoisen rn, jot hän hrjoitteli kerrn ennen vrsinisi suorituksi. Kukin testttv suoritti kksi mksimlist yritystä. Aik mitttiin vlokennojen (Newtest Powertimer, Newtest Oy, Oulu) vull, jolloin lähtö j mliintulo rekisteröityivät utomttisesti 1/100 sekunnin trkkuuell. Tulokset pyöristettiin 1/10 sekunnin trkkuuteen. Nopein suoritus otettiin mukn tilstolliseen nlyysiin. 8-juoksulle käytettiin luokitusperusteen koko ineiston (N=846) tertiilejä. Polkupyöräergometritesti Polkupyöräergometritestillä mitttiin mksimlist eroist suorituskykyä. Testit suoritettiin kymmenellä ergometrillä (Ergoline 800S, Ergoselet 100K, Ergoselet 200K, Bitz, Sks) smnikisesti. Testit toteutettiin nousujohteisen kuormituksen uupumukseen skk. Lähtökuormn oli 50 Wtti, j khen minuutin välein vstus nousi 25 Wtill. Testiin kuului uupumuksen jälkeinen 2 minuutin ktiivinen plutumisjkso. Syke mitttiin koko suorituksen jn (Polr T-31; Polr Vntge, Kempele, Suomi). Mitttvt muuttujt olivt mksimisyke, mksimivstus (W) sekä ohjelmn (Milfit4/Fitwre, Suomi) rvioim mksimlinen hpenkulutus (ml kg -1 min -1, L min -1 ). Testttvlle sääettiin stuln korkeus siten, että hänen jlkns juuri suoristui polkimen olless l-sennoss. Ohjusknntin sääettiin smlle korkeuelle stuln knss j käsikhvt setettiin pystysuorn. Lisäksi häntä ohjeistettiin siten, että ote tngost on vp j käsien pikk si viht testin ikn. Testin ikn testettv kehotettiin pysymään istum-sennoss j välttämään puhumist. Ergometritesti suoritettiin mksimlisen siten, että testi päättyi, kun testttv ei enää jksnut ylläpitää vittu poljentkierrosnopeutt (60 90 rpm min -1 ) ti hlusi omst thostn lopett testin suorittmisen. Mksimlisen hpenkulutuksen rvioinniss käytettiin kv: (11,016 mksimi polkemisteho) kehon pino ,0. Mksimlisen hpenottokyvyn luokituksin käytettiin Puolustusvoimien settmi viitervoj (Puolustusvoimien kuntotestjn käsikirj 2008). 13

15 Lihskuntotestit Lihskuntotestit suoritettiin mksimitoistotesteinä 60 sekunnin ikn. Testj näytti j selitti jokisen testisuorituksen yksityiskohtisesti testttvlle ryhmälle, jonk jälkeen testttvt kokeilivt j hrjoittelivt testiä nnettujen ohjeien mukn. Lihskuntotestien tulokseksi lskettiin mksimitoistomäärä 60 sekunnin ikn. Lihskuntotestien luokituksin käytettiin Puolustusvoimien settmi viitervoj (Puolustusvoimien kuntotestjn käsikirj 2008). Lihskuntotestien pohjlt lskettiin lihskuntoineksi (LKI) Puolustusvoimien testjn käsikirjn siviilien ikäluokittisen pisteytyksen mukisesti (Puolustusvoimien kuntotestjn käsikirj 2008). Lihskuntoineksissä huomioitiin puristusvoim, istumnnousu, etunojpunnerrus j toistokyykistys, j näistä sut pisteet lskettiin yhteen. Etunojpunnerrus Etunojpunnerrus mitt kyynärvrren ojentjien j olkpäien suorituskykyä. Ennen testiä käsien oike sijinti määritettiin päinmkuull settmll kämmenet hrtioien leveyelle j tsolle siten, että sormet osoittivt eteenpäin. Peukloien oli yllettävä koskettmn olkpäitä. Jlt olivt lntion leveyellä. Lähtösennoss käet olivt hrtioien leveyellä suoriksi ojennettuin, vrtlo suorn, vrpt j kämmenet tukipisteinä. Lähtösennost vrtlo lskettiin jännitettynä l-sentoon, joss olkvrret olivt vktsoss. Yksi suoritus täyttyi, kun l-sennost oli plttu lähtösentoon. Jlkoj ei snut tuke esimerkiksi seinään (liike tphtui vpss tilss). Lntiokulmn ( º) j pään sennon oli pysyttävä suorituksen jn vkion. (ACSM 2000) Istumnnousu Istumnnousu mitt vtslihsten j lonkn koukistjien suorituskykyä. Lähtösennoss testttv mksi selin mkuull polvikulmien olless noin 90 stett. Nilkt olivt suorituksen ikn tuettuin (vustj), sormet tkrivon kohll ristissä. Lähtösennost noustiin istumn siten, että kyynärpäät koskettivt polvi ti kävivät polvien tsoll. Al-sennoss lpluien los kosketti lust. Yksi suoritus koostui kyynärpäien koskettmisest polviin j pluust l-sentoon. Käet piettiin suorituksen jn vkioiuss sennoss sormenpäät ristissä kyynärpäien osoittess eteenpäin. (Viljnen ym. 1991) Toistokyykistys Lähtösennoss jlt olivt enintään hrtinleveyellä, jlkterät olivt yksilöllisten ominisuuksien perusteell 0-30 stett ulospäin uenneen. Olkpää, lntio, polvi j nilkk olivt smll pystysuorll linjll. Lähtösennost kyykistyttiin l-sentoon niin, että sormenpäät koskettivt lust jlkterän ulkosivun lueell. Reiet olivt lsennoss lustn suuntisesti vktsoss. Yksi suoritus täyttyi, kun testttv oli noussut eellä minitust lsennost lähtösentoon. Vrtlon rkenteen j nivelten liikkuvuuen iheuttmien rjoitusten vuoksi sllittiin trvittess korokkeen käyttö kntpään ll. (Pohjonen 2001.) Ekommunt Ekommunnss suoritettiin kolme erityyppistä mmuntsuoritust: rynnäkkökiväärimmunt mkuult, rynnäkkökiväärimmunt pystystä j pistoolimmunt pystystä. Jokinen mmuntsuoritus koostui kymmenestä lukuksest. Tutkittvt mpuivt Eko-Aims seill (Eko-Aims OY, Ylämylly, Suomi). Rynnäkkökivääri vstsi reserviläisten ikisemmin käyttämää 7,62 RK 62:st tähtäinten j pinons puolest. Ampumtulut sijitsivt mmunnoiss 10 m etäisyyellä. Ampumlitteen setuksin käytettiin RK 3 mpumtulu, jonk 10-ringin hlkisij on 11 m j jokisen seurvn numeron porrs 5 m. Pistoolimmunnss käytettävässä seess oli punpistetähtäin. Ampumtulun setuksin käytettiin pistoolitulu. Ammunt suoritettiin mksimlisen hpenottokykytestin jälkeen, kuitenkin niin, että tutkittvt sivt mhollisuuen plutu noin 15 min. Ammunt lkoi in mittjn koulutuksell seeseen j mpumjärjestelmään. Tutkittvt mpuivt ensin yhen kymmenen lukuksen hrjoittelusrjn rynnäkkökiväärillä j pistoolill. Ampujt sivt käyttää prhksi ktsomns mpum-sento j heitä kehotettiin mpumn mhollisimmn hyvin omien kykyjensä mukisesti. Ammunnoist kirjttiin ylös jokisen osumn rvo, joist lskettiin 10 lukuksen summ, keskirvo j keskihjont. Sekä 14

16 rynnäkkökiväärimmunnss että pistoolimmunnss käytetty tulosohjelm keskitti mmuttujen lukusten iskemäkeskeispisteen keskelle tulu, joten svutettu mmunttulos oli utomttisesti prs mhollinen tulos kyseisillä osumill. 3.6 Muoostetut ineksit j summmuuttujt Anlyysejä vrten muoostettiin useit ineksejä j summmuuttuji sekä mittuist muuttujist että liikunt- j terveyskyselystä (Liite 3). Lisäksi erilliset kysymyssrjt pisteytettiin, j niistä lskettiin ruokvlion terveellisyysineksi (kysymykset j 37-41), (Liite 4) sekä Työterveyslitoksen työstressikyselyn mukinen stressi-ineksi (kysymykset ) (Liite 5). Lisäksi ineistost oli mhollist lske metolisen oireyhtymän (MBO) esiintyvyys Knsinvälisen ietesliiton (IDF) vuoen 2007 ignostisten kriteerien mukisesti (Liite 6). Univje lskettiin kysymysten 19. Kuink mont tunti keskimäärin nukut vuorokuess? j 20. Kuink pitkän unen trvitset ollksesi seurvn päivänä virkeä? erotuksen. 3.7 Aineiston tilstollinen nlysointi Kunkin kertushrjoituksen testuskerrn kyselyjen, testien, mittusten j näytteien nlyysien tulokset lähetettiin Jyväskylän yliopiston liikuntiologin litokselle, joss ne yhistettiin. Osllistujt sivt tutkimuksess numerokooin, j heitä koheltiin nimettöminä tietoknnss. Muoostunutt tietoknt säilytettiin koko tutkimuksen jn Jyväskylän yliopistoss, joss tulokset nlysoitiin tutkimukseen liittyvien kertushrjoitusten päätyttyä joulukuun 2008 j huhtikuun 2009 välisenä ikn. Tutkimuksen jälkeen tieot toimitettiin Pääesikuntn j tuhottiin Jyväskylän yliopistost. Ryhmävertiluiss riippumttomille otoksille käytettiin vrinssinlyysiä ti sen prmetritont vstinett. Privertiluiss merkitsevyyet korjttiin vstmn toellist riskitso. Osittiskorreltiokertoimet j Spermnin järjestyskorreltiokertoimet sekä oletusten voimssolon trkstelu suoritettiin tvnomisin menetelmin. Osss nlyysejä muuttujt normlisoitiin muunnoksin (kuten logritmisointi), jotk mhollistivt prmetristen menetelmien käytön. Lisäksi kppleess 5 vuoen 2003 ineiston ikäjkum pinotettiin vstmn vuoen 2008 ineiston ikäjkum niissä nlyyseissä, joiss se oli trpeellist, sillä iän jkum erosi merkitsevästi vuosien välillä. Pinotuksest johtuen vuotit olivt vuosien 2003 j 2008 välisessä vertiluss voimkksti eustettuin. Tilstolliset nlyysit suoritettiin SPSS ohjelmll (SPSS 15.0 for Winows). 3.8 Tutkimuslup j eettinen näköknt Tutkittvt osllistuivt tutkimukseen vpehtoisesti. Ennen tutkimust tutkittvt täyttivät suostumuslomkkeen, j heitä tieotettiin tutkimuksen sisällöstä j sen kulust. Tutkittvt pystyivät keskeyttämään tutkimuksen syytä ilmoittmtt milloin thns. Tutkimuslup stiin Puolustusvoimilt j eettinen lusunto Keski-Suomen sirnhoitopiirin j Jyväskylän yliopiston eettisiltä toimikunnilt. 15

17 4 Tulokset vuonn 2008 Tässä luvuss esitellään tutkimuksen päätulokset vuonn Trkemmt tulokset eräistä muuttujist löytyvät liitetulukoist. 4.1 Tusttekijät Reserviläisten keski-ikä oli 25 ± 4 vuott. Reserviläisten pituus oli keskirvon 180 ± 6 m j pino 80 ± 13 kg. Koulutusjkumn mukn suurin ryhmä oli vuott opiskelleet, joit oli 40 %:. Selvä vähemmistö oli opiskellut 9 vuott ti vähemmän. Suurin os reserviläisistä sui kupungiss (tulukko 4.1). Yli puolet reserviläisistä oli nimttomi, j reilu kolmnnes sui voliitoss. Tulukko 4.1. Koulu- j opiskeluvuoet sekä suinpikk. Kuink mont vuott olet yhteensä käynyt koulu j opiskellut päätoimisesti? % N 9 vuott ti vähemmän 2, vuott 34, vuott 40, vuott ti enemmän 22,5 189 Minkälinen on suinpikksi? Kupunki, joss on yli sukst 41,4 347 Kupunki ti kunt, joss on sukst 43,0 361 Tjm (lle sukkn kupungiss ti kunnss) 8,1 68 Mseutu 7,5 63 Sotilskoulutuksess miehistön osuus reserviläisistä oli lähes kksi kolmnnest. Jlkväki oli selvästi yleisin selji. Sotilslääneistä Pohjois-Suomi oli lieustettun (tulukko 4.2). Tulukko 4.2. Sotilskoulutus, selji j sotilslääni. Mikä on sotilskoulutuksesi? % N Miehistö 65,6 552 Aliupseeri 25,7 216 Reservin upseeri 8,7 73 Mikä oli seljisi vrusmiesplveluksen ikn? Jlkväki j pioneerit 63,8 535 Kenttätykistö j ilmtorjunt 12,0 101 Muut 24,2 203 Minkä sotilsläänin lueell sut? Etelä-Suomen Sotilslääni (ESSL) 38,6 324 Länsi-Suomen Sotilslääni (LSSL) 33,7 283 Itä-Suomen Sotilslääni (ISSL) 25,0 210 Pohjois-Suomen Sotilslääni (PSSL) 2,

18 4.2 Elintvt j työ Vp-jn liikunt kokonn hrrstmttomi ti pljon liikunt hrrstvi (ripeää j reipst liikunt inkin neljä kert viikoss) oli kumpkin 13 %. Muut vp-jn liikuntryhmät muoostivt vjn viienneksen kukin. 37 % reserviläisistä käytti työ- j siointimtkojens kulkemiseen kävellen ti pyöräillen minuutti päivässä. Reilu neljännes reserviläisistä ilmoitti rkiliikunnn määräkseen minuutti päivässä. Reserviläisiä, jotk eivät kävelleet ti pyöräilleet päivittäin työ- ti siointimtkoill oli 11 % (tulukko 4.3). Tulukko 4.3. Vp-jn liikunt j rkiliikunt. Vp-jn liikuntryhmä % N Ripeää j reipst liikunt inkin neljä kert viikoss 12,6 106 Ripeää j reipst liikunt kolme kert viikoss 17,5 147 Ripeää j reipst liikunt kksi kert viikoss 19,4 163 Ripeää j reipst liikunt noin kerrn viikoss 19,2 161 Verkkist ti ruhllist liikunt yhtenä ti usempn päivänä viikoss 18,7 157 Ei juuri mitään liikunt jok viikko 12,6 106 Kävely ti pyöräily työ- ti siointimtkoill 60 minuutti ti enemmän päivässä 12, minuutti päivässä 22, minuutti päivässä 37,1 312 Alle 15 minuutti päivässä 16,3 137 En kävele ti pyöräile päivittäin työ- ti siointimtkoill 11,4 96 Vp-jn liikunthrrstuksen keskeisimpinä motiivein reserviläisillä olivt fyysinen kunto (33 %) j virkistys (20 %). Noin kymmenesos ilmoitti joko terveyen, kverit j ystävät ti elämänlun ensisijiseksi motiivikseen (liitetulukko 1). Kolmnnekselle jn puute oli ensisijinen vp-jn liikunt rjoittv tekijä j kolmnnekselle väsymisestä johtuv liikunnn priin hkeutumttomuus. Vj viiennes vstsi syyksi motivtion puutteen (liskuus). Henkilöitä, joill ei ole vp-jn liikunt rjoittvi tekijöitä oli 14 % (tulukko 4.4). Tulukko 4.4. Mikä seurvist tekijöistä ensisijisesti rjoitt liikkumistsi vp-iknsi? % N Minull ei ole riittävästi ik. 29,7 249 Olen väsynyt enkä jks lähteä liikunnn priin. 29,7 249 Liskuus 19,0 159 Minull ei ole vp-jn liikunt rjoittvi tekijöitä. 14,2 119 Käyttömksut liin korkeit, ti liikuntpikt hnklsti svutettviss 2,7 23 Liikunt ei kiinnost minu. 2,2 19 Minull on sirus ti vmm, jok rjoitt liikkumistni. 1,3 11 En tieä, miten knnttisi liikku. 1,1 9 En mielestäni hllitse riittävän hyvin liikunnss trvittvi titoj. 0,1 1 Yhteensä

19 Kävely, lenkkeily ti juoksu oli mieluisin kestävyysliikuntlji noin puolelle reserviläisistä. Kestävyysliikunt hrrstmttomien osuus oli 12 %. Jlkpllo j sliny olivt suosituimmt joukkueljit, kummnkin osuus oli noin 20 %. Joukkueljej hrrstmttomi oli noin kolmnnes. Milpeleistä selvästi mieluisin oli sulkpllo (36 %). Milpelejä hrrstmttomi oli noin kolmnnes. Titoljeist suosituimpi olivt lskettelu (31 %), mmunt (12 %) j moottoriurheilu (10 %). Titoljej ei hrrstnut noin kolmnnes reserviläisistä. Mieluisin voim- ti kmppilulji oli kuntoslihrrstus (42 %). Voim- ti kmppiluljej hrrstmttomi oli 43 % (liitetulukot 2-6). Jonkin urheiluseurn ktiivijäseniä oli noin viiennes reserviläisistä. Henkilöitä, jotk eivät koskn ole olleet urheiluseurn jäseniä oli 26 %. Viimeisimmän koulutoistuksen numerokseen liikunnss 59 % tutkituist ilmoitti kiitettävän (9-10). Numeron 6 ti lle ilmoitti 2 % otoksest (liitetulukot 7-8). Luokitellun ruokvlion ltuineksin mukn terveellinen ruokvlio oli 18 % reserviläisistä. Suurin os kuului luokkn kohtlinen ruokvlio (71 %) (tulukko 4.5). Tulukko 4.5. Ruokvlion terveellisyysineksi. % N Terveellinen ruokvlio 17,7 148 Kohtlist ruokvlio 71,5 598 Epäterveellinen ruokvlio 10,8 90 Yhteensä Vj puolet reserviläisistä käytti lkoholi 1-2 kert viikoss, vj viiennes pri kert kuukuess j 15 % 3-4 kert viikoss. Alkoholi ei käyttänyt 4 % reserviläisistä. Alkoholi joi kerrll kuusi nnost ti enemmän kerrn viikoss 40 % j kerrn kuukuess 30 %. Reserviläisistä kuutt nnost ti ti enempää lkoholi ei koskn juo 8% j hrvemmin kuin kerrn kuukuess viiennes (tulukko 4.6). Tulukko 4.6. Alkoholin kulutus. Alkoholin kulutus % N Päivittäin 1, kert viikoss 4, kert viikoss 14, kert viikoss 44,0 369 Pri kert kuukuess ti hrvemmin 31,0 260 En käytä lkoholijuomi 4,3 36 Alkoholi kerrll kuusi nnost ti enemmän Päivittäin ti lähes päivittäin 0,9 8 Kerrn viikoss 40,4 339 Kerrn kuukuess 30,4 255 Hrvemmin kuin kerrn kuukuess 20,4 171 En koskn 7,

20 Säännöllisesti tupkoivi oli 38 % j säännöllisesti nuusk käyttäviä 5 % reserviläisistä. Vrusmiesplveluksen ikn tupkoimttomien määrä oli vj puolet j säännöllisesti tupkoivi ennen vrusmiesplvelust oli reilu kolmnnes. Vrusmiesplveluksen ikn säännöllisen tupkoinnin loittneit, jotk yhä jtkvt, oli 5 % reserviläisistä. Säännöllisen nuuskuksen vrusmiehenä loittneit, j vrusmiesplveluksen päättymisen jälkeen viimeistään vuoen kuluttu lopettneit oli yhteensä 3 %. Vrusmiesplveluksen ikn loitettu säännöllinen nuuskus jtkui yhä 0,6 %:ll reserviläisistä (liitetulukot 9-12). Suurimmll osll reserviläisistä itse rportoitu unen määrä oli 7-8 tunti. Reilu viiennes ilmoitti nukkuvns keskimäärin kuusi tunti ti lle j yheksän tunti ti enemmän ilmoitti nukkuvns 7 % reserviläisistä. Univjett oli 17 %:ll j liik unt 46 %:ll reserviläisistä. Reilull kolmnneksell ilmoitettu unen määrä vstsi ilmoitettu unen trvett. Päiväikisest uneliisuuest kärsi 1-5 päivänä viikoss yhteensä 35 %. Päivittäisestä ti lähes päivittäisestä uneliisuuest kärsi 3 % (tulukko 4.7). Tulukko 4.7. Unen määrä. Unt vuorokuess % N 6 tunti ti lle 20, tunti 72, tunti ti yli 6,7 56 Univjeen määrä 2 tunti liik unt 19, tunti liik unt 27,0 227 Unen määrä vst unen trvett 37, tunti liin vähän unt 12, tunti liin vähän unt 4,4 37 Tunnetko itsesi liin uneliksi päivällä Päivittäin ti lähes päivittäin 2, päivänä viikoss 7, päivänä viikoss 28,1 239 Hrvemmin kuin kerrn viikoss 31,4 265 Hrvemmin kuin kerrn kuukuess 27,1 229 En koskn 3,

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050

OUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050 OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen ikkuskirj t u t k i m u s r t i k k e l i Sij Huuskonen j Anssi Ahtikoski Sij Huuskonen Ensihrvennuksen joituksen j voimkkuuden vikutus kuivhkon knkn männiköiden tuotokseen j tuottoon Huuskonen,

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015) LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

UUDET TUOTTEET. Sarja 500 Tarkat tiedot sivulla 104. Sarja 573 Tarkat tiedot sivulla 112. Sarja 192 Tarkat tiedot sivulla 150 ja 151.

UUDET TUOTTEET. Sarja 500 Tarkat tiedot sivulla 104. Sarja 573 Tarkat tiedot sivulla 112. Sarja 192 Tarkat tiedot sivulla 150 ja 151. UUDET TUOTTEET Srj 500 Trkt tieot sivull 104. DIGIMATIC-työntömitt, suojluokk IP-67 Srj 573 Trkt tieot sivull 112. Erikoistyöntömitt, suojluokk IP-67 Konepjtyöntömitt hiilikuituvhvisteinen Srj 552 Trkt

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005 Johnto Euroopn

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

6 Kertausosa. 6 Kertausosa Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä

Lisätiedot

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä 2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

23. KUNNONVALVONTA JA HUOLTO

23. KUNNONVALVONTA JA HUOLTO 23. KUNNONVALVONTA JA HUOLTO 23.1. Yleistä kunnoss- j käynnissäpidost Luku 23: Kunnonvlvont j huolto Nykyikisess tuotnnoss on käytettävyys eli prosessien jtkuv toimint tullut entistä tärkeämmäksi j keskeisemmäksi

Lisätiedot

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

OUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Ruus rcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN Tii Mäkelä Misterintutkielm Helsingin yliopisto Mtloustieteiden litos Puutrhtiede 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Kohteen turvaluokitus on

Kohteen turvaluokitus on LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto 26.2.2014 16:21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto 26.2.2014 16:21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM). Helsinin kupunki / Liikennesuunnitteluossto 26.2.204 6:2 Anitt Vähäkuopus (3) TYÖSELTE Telkkktu/Pursimiehenktu Risteys 256 Kojeuusint Yleistä Koje vihdetn j muutetn minikojeeksi (TC-2M). Klusteet j työ

Lisätiedot

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa) 5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia.

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia. RTS 16:2 RT XX-XXXXX KH XX-XXXXX Infr x-x AJONEUVOJEN MITTOJA OHJEET xxxkuu 2016 1 (8) korv RT 98-10914 Tässä ohjeess esitetään joneuvojen j yleisimpien utotyyppien mittoj, mssoj sekä liikenteeseen hyväksymistä

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv. Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Tavaraliikenteen nykytila Uudenmaan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 48/2002

Tavaraliikenteen nykytila Uudenmaan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 48/2002 Tvrliikenteen nykytil Uudenmn tiepiirissä Tiehllinnon selvityksiä 48/2002 Tvrliikenteen nykytil Uudenmn tiepiirissä Tiehllinnon selvityksiä 48/2002 TIEHALLINTO Helsinki 2002 Knsikuv: Seppo Srjmo ISSN

Lisätiedot

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys. TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Doka kuljetus- ja varastointikehikot

Doka kuljetus- ja varastointikehikot 11/2010 lkuperäinen käyttöohje 999281811 fi Säilyttäkää käyttöohje ok kuljetus- j vrstointikehikot Muottimestrit lkuperäinen käyttöohje ok kuljetus- j vrstointikehikot Tuotekuvus Tuotteen kuvus ok-kuljetus-

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Numeerinen integrointi

Numeerinen integrointi Pitkärnt: Lj mtemtiikk IX9 Numeerinen integrointi IX9 Numeerinen integrointi Numeerisell integroinnill trkoitetn määrätyn integrlin, eli reliluvun I(f,,b) = f(x)dx lskemist numeerisin keinoin (likimäärin)

Lisätiedot

1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien

1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien KTPO/Ammtillisen koulutuksen yksikkö PM 4.12.29 1 25 opiskelijpikn lisääminen mmtillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.21 lukien Tust Aikisemmt opiskelijmäärälisäykset Hllitusohjelmn j vltiontlouden

Lisätiedot

...muita tärkeitä asioita. riskitestiä

...muita tärkeitä asioita. riskitestiä sex rugs &... ...muit tärkeitä sioit lkoholi lihominen liikenne tupkk liikunt + 2 riskitestiä nikotiini lkoholi? Mikä on yksi nnos? = = keskiolut, siieri, lonkero 0,33 l mieto viini 12 l väkevät 4 l Brenkku

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN) Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3 Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm

Lisätiedot

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama Tuen rkenteiden toteuttminen Pispln kouluss Rehtorin näkökulm ren työhön Rehtori Stu Sepänniitty- Vlkm Pispln koulu Khdess toimipisteessä Pispl vl 1.-6. oppilit 232 Hyhky vl 1.-6. oppilit 164 yht. 396

Lisätiedot

POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta

POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä j viimeisimmästä hoitojksost Merj Shlström Pro gru -tutkielm Hoitotiee Hoitotyön johtminen Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen

Lisätiedot

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla Konsortiohnke Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki Metsätehon rportti 82 17.12.1999 Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki

Lisätiedot

Osa 6: Perustukset. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu.

Osa 6: Perustukset. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. 1(10) Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn Johdnto Eurokoodien käyttöönotto kntvien rkenteiden suunnitteluss on merkittävin suunnitteluohjeit koskev muutos kutt ikojen. Koko Euroopp on siirtymässä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Säännöt 2 7. Regler 8 13. Regler. Regler. Rules 26 31

Säännöt 2 7. Regler 8 13. Regler. Regler. Rules 26 31 Säännöt 8 9 Rules B tyhjä suositusruutu krtt rhmittri vesiruutu viinitrhruutu utio viinitrhruutu Sisällys C pelilut Viiniyhdistyksen suositus -ltt hintmerkkiä Ltikoit: punviiniltikko vlkoviiniltikko smppnjltikko

Lisätiedot

uusi COOLSIDE JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE C_GNR_0608 Mikroprosessori RCGROUP SpA

uusi COOLSIDE JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE C_GNR_0608 Mikroprosessori RCGROUP SpA COOLS COOLSIDE uusi JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE Jäähdytysteho Kylmäine Puhllintyyppi Mikroprosessori jop 96,0 kw sroll R410A ksili MP.COM T: MONO DXA (R410A) Jäähdytysteho jop 21,9 kw Ilmluhdutteinen

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012 Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito

Lisätiedot

Doka laatikko pienosille

Doka laatikko pienosille 11/2010 lkuperäinen käyttöohje 999281411 fi Säilyttäkää käyttöohje ok ltikko pienosille rt. no 583010000 Muottimestrit lkuperäinen käyttöohje ok ltikko pienosille Tuotekuvus Tuotteen kuvus ok ltikko pienosille

Lisätiedot

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin Suoseur Finnish Petlnd Society ISSN 9-57 Helsinki Suo 6(): Suo 9 6() Reserch notes 9 Suomlisen turvesunn vikutukset vihdevuosioireisiin The effects of Finnish pet sun on the climtic symptoms of women Leen

Lisätiedot

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LAPSET JA NUORET Esitteet ja kortit: Vauhti virkistää! kortti Vauhti virkistää arviointi- ja seurantakortti Istumisen tarkistuskortti koululaiselle

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla 12. Liikenteenhllint verkkotsoll luento12.ppt S-38.1145 Liikenneteorin perusteet Kevät 2006 1 12. Liikenteenhllint verkkotsoll Sisältö Verkon topologi Liikennemtriisi Liikenteenhllint verkkotsoll Kuormntsus

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ: TEOLLISUUSKIINTEISTÖN ILMANVAIHTOKONEEN LTO- LAITTEISTON HYÖTYSUHTEEN PARANTAMINEN

KANDIDAATINTYÖ: TEOLLISUUSKIINTEISTÖN ILMANVAIHTOKONEEN LTO- LAITTEISTON HYÖTYSUHTEEN PARANTAMINEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunt Energitekniikn koulutusohjelm KANDIDAATINTYÖ: TEOLLISUUSKIINTEISTÖN ILMANVAIHTOKONEEN LTO- LAITTEISTON HYÖTYSUHTEEN PARANTAMINEN Lppeenrnnss 1.2.2010

Lisätiedot

Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Syysrypsin kylvö kevätviljaan Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot