Tomi Kosonen, Toni Kotro, Aapo Rautamies. Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle. Opinnäytetyö Fysioterapia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tomi Kosonen, Toni Kotro, Aapo Rautamies. Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle. Opinnäytetyö Fysioterapia"

Transkriptio

1 Tomi Kosonen, Toni Kotro, Aapo Rautamies Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle Opinnäytetyö Fysioterapia tammikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tomi Kosonen, Toni Kotro & Aapo Rautamies Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma, Savonlinna Nimeke Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle Tiivistelmä Opinnäytetyömme käsittelee tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjausta. Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosastolla oli ilmennyt tarve yhtenäistää diabeteksen hoito-ohjetta. Yksi osa hoito-ohjetta on tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjaus. Kehitimme potilaille jaettavan liikuntaohjevihkosen, johon on koottu tämänhetkiset suositukset liikunnan laadusta ja määrästä. Opinnäytetyömme on tehty tuotekehitysprosessin mukaisesti. Raportointiosuus sisältää teoriaa tyypin 2 diabeteksesta ja liikunnan vaikutuksista sairauteen. Lisäksi raportointiosuudessa on kuvattu tuotekehitysprosessin eteneminen sekä valmis tuote. Opinnäytetyömme tavoitteena on yhtenäistää Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuttien tyypin 2 diabetespotilaille antamaa liikuntaohjausta. Tarkoituksena on myös saada käyttöön uusin tieto liikunnan suosituksista, koska käytännöt ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Lisäksi tavoitteena on antaa potilaille helposti ymmärrettävät ohjeet liikunnan toteuttamiseksi. Jatkon kannalta on tärkeää, että tuotetta päivitetään uusimpien tutkimusten mukaan. Yhtenä kehittämistehtävänä onkin seurata tuotteen käyttöä ja sen toimivuutta käytössä. Liikuntaohjauksen tueksi olisi tärkeää tehdä myös ohje tyypin 2 diabeteksen muiden riskitekijöiden hoidosta. Diabetes kuuluu laajalti levinneisiin kansansairauksiin. Suomessa on tällä hetkellä noin tyypin 2 diabeetikkoa, ja vuonna 2010 arvioidaan heitä olevan jo noin Lisäksi noin ihmistä sairastaa kyseistä sairautta tietämättään. Diabeetikkojen osuus väestöstä on 3-4 %, mutta sen hoitokustannukset ovat noin % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Liikunta on yksi hoidon kulmakivistä yhdessä ruokavalion ja lääkityksen kanssa. Uskomme, että opinnäytetyöstämme on hyötyä Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuteille sekä terveysalan opiskelijoille. Tuotteestamme hyötyvät myös tyypin 2 diabetes potilaat. Toivomme, että tuotteemme tulee aktiiviseen käyttöön Savonlinna keskussairaalan fysioterapeuttien keskuudessa. Lisäksi myös Diabetesliitto voisi hyötyä tuotteestamme. Asiasanat (avainsanat) tyypin 2 diabetes, liikuntaohjaus, potilasohje, tuotekehitys Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitteet Suomi URN:NBN:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Helka Löppönen Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan keskussairaala, fysioterapian osasto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tomi Kosonen, Toni Kotro & Aapo Rautamies Degree programme and option Degree programme in physiotherapy, Savonlinna Name of the bachelor's thesis How should I exercise? Product development of exercise instruction for type 2 diabetic Abstract This study includes exercise instruction for type 2 diabetic. The physiotherapy department of Savonlinna Central Hospital has had the need to standardize the patient instructions for diabetics. One part of the patient instruction is exercise instruction for type 2 diabetics. We produced a booklet for patients, which include recommendation of the quality and amount of exercise. This bachelor s thesis was produced according to the product development process. In the theory part of our work we look into the theory of type 2 diabetes and effects of exercise on disease. The theory part also contains the product development process and the final product. The objective of this bachelor s thesis was to standardize the exercise instructions for type 2 diabetics among the physiotherapists in Savonlinna Central Hospital. The aim of the thesis is to consider the latest information of exercise recommendations, because the recommendations have changed in the past years. One aim of the thesis is also to give exercise instructions that are clear and easy to understand for the patient. In the future it is important to update our product according to the latest research. It is also important to follow the use of the product and its functionality in use. To back up exercise instructions it would be important to make instructions for avoiding the other risk factors in type 2 diabetes. Diabetes is a widely spread common disease. In Finland there are type 2 diabetics at the moment and in the year 2010 the estimated amount is Furthermore about people go down with diabetes without knowing it. 3 4% of population has diabetes, but it takes 11 12% of the expenditures that public healthcare has. Together with diet and medication, exercise is one of the main treatments in diabetes. We believe our bachelor s thesis proves to be useful for physiotherapists in Savonlinna Central Hospital and also students in our field. Those who have type 2 diabetes will also benefit of our work. We hope that physiotherapists in Savonlinna Central Hospital will use our product actively. Diabetes association could also benefit of our product. Subject headings, (keywords) Type 2 diabetes, exercise, patient instruction, product development Pages Language URN 29 p. + supplements Finnish URN:NBN:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Helka Löppönen Employer of the bachelor's thesis Savonlinna Central Hospital, department of physiotherapy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYYPIN 2 DIABETES Diabeteksen yleisyys Suomessa Tyyppi 2 diabeteksen riskitekijät TYYPIN 2 DIABEETIKON LIIKUNTA Sydän- ja verenkiertoelimistön harjoittaminen Lihasvoimaharjoittelu Liikunnan suunnittelussa huomioitavaa FYYSISEN KUNNON TESTAUS OSANA LIIKUNTAOHJAUSTA Kuuden minuutin kävelytesti Käden puristusvoima TUOTEKEHITYS Kehittämistarpeiden tunnistaminen Käynnistäminen/ideointi Luonnostelu Kehittäminen Viimeistely TUOTTEEN KOOSTAMINEN POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Maailmassa on arvioitu olevan yli 150 miljoonaa diabeetikkoa, joista valtaosalla, n %:lla, on tyypin 2 diabetes. Tyypin 2 diabeetikoiden osuus kaikista diabeetikoista vaihtelee eri puolilla maailmaa ja on yleisempi vanhemmissa ikäluokissa. Tosin nykyään sairastuneiden määrä on lisääntynyt jopa murrosikäisillä nuorilla. (Saraheimo & Kangas 2003, 11.) Maailmassa arvioidaan vuonna 2010 olevan 221 miljoonaa aikuistyypin diabetesta sairastavaa henkilöä (Valle ym. 2002, 1369). Uudet lääkkeet ja tutkimukset sekä hoitohenkilöstön yhteistyön kehittyminen ovat parantaneet diabeteksen hoitoa. Diabeetikko itse on kuitenkin suurin vaikuttaja siihen, kuinka hoito toteutuu arkielämässä. (Ilanne-Parikka ym. 2003, 5.) Suositukset tyypin 2 diabeetikon liikunnan muodoista, määristä ja tehoista ovat viime vuosina muuttuneet. Nykyään suositellaan tehokkaampaa aerobista liikuntaa sekä raskaampaa voimaharjoittelua. Aikaisemmin on tyydytty liian varovaisiin suosituksiin liikunnan rasittavuuden suhteen. (Sigal ym. 2005, 88.) Opinnäytetyömme käsittelee tyypin 2 diabeteksen liikuntaohjausta. Kuulimme aiheesta oppilaitoksemme opinnäytetöiden tarjouspäivänä syksyllä Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosasto tarvitsi diabetespotilaille yhtenevää hoito-ohjetta siellä työskentelevien fysioterapeuttien käyttöön. Idea vaikutti mielenkiintoiselta, joten päätimme ottaa sen opinnäytetyömme aiheeksi, vaikka työn sisältö ei ollutkaan vielä tarkkaan määritelty. Aluksi aihealue tuntui todella laajalta, koska työssä tulisi käsitellä diabetespotilaan hoitoa kokonaisvaltaisesti. Kävimme Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosastolla keskustelemassa aiheesta ja päätimme rajata työmme sisällön käsittelemään tyypin 2 diabetespotilaan liikuntaohjausta. Opinnäytetyön prosessin edetessä päätimme yhdessä ohjaavien fysioterapeuttien kanssa lisätä työhön potilaiden toimintakykyä mittaavat puristusvoima- ja kuuden minuutin kävelytestit. Opinnäytetyömme koostuu teoriaosiosta, tuotekehitysosiosta ja potilasohjemateriaalista. Teoriaosiossa kerromme tietoa diabeteksesta yleensä sekä liikunnanvaikutuksista elimistöön. Tuotekehitysosiossa kuvaillaan tuotekehityksen vaiheita ja omaa tuoteke-

6 hitysprosessimme etenemistä. Potilasohjeeseen valitsimme materiaalia teoriaosiossa käsiteltävien asioiden pohjalta. 2 Tuote on liikuntavihkonen, joka sisältää viimeisimmät ohjeet tyypin 2 diabeetikon liikuntasuosituksista (määrä, laatu, teho ja kesto). Tuotteeseen on myös varattu tilaa henkilökohtaiselle liikuntasuositukselle ja testituloksille. Jokaiselle potilaalle on tarkoitus tehdä henkilökohtainen liikuntasuunnitelma omien toiveiden, testitulosten ja edellä mainittujen liikuntasuositusten pohjalta. Tämä on tarkoitus toteuttaa yhdessä fysioterapeutin ja potilaan kesken. Lisäksi potilaalle varataan kontrolliaika, joka merkitään liikuntavihkoseen.

7 2 TYYPIN 2 DIABETES 3 Diabetes on energiaa tuottavan ja elämälle välttämättömän sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena veren sokeripitoisuutena (Saraheimo & Kangas 2003, 8). Sairaus johtuu, joko insuliinihormonin puutteesta tai sen heikentyneestä toiminnasta. Siihen liittyvät myös häiriöt hiilihydraatti-, rasva- ja valkuaisaineenvaihdunnassa. Nykyään diabetes käsitetään joukkona erilaisia ja eriasteisia sairauksia, joille yhteistä on kohonneena veren glukoosipitoisuutena ilmenevä energiaaineenvaihdunnan häiriö. Diabetes jaetaan tyypin 1 diabetekseen eli nuoruustyypin diabetekseen ja tyypin 2 diabetekseen eli aikuistyypin diabetekseen. Tyypin 1 diabeteksessa haima ei pysty tuottamaan insuliinia, koska niitä tuottavat solut ovat tuhoutuneet. Tyypin 2 diabeteksessa on kyse insuliinin vaikutuksen heikentymisestä. Samalla siihen liittyy insuliininerityksen häiriintyminen ja insuliinierityksen riittämättömyys. (Saraheimo & Kangas 2003, 8.) Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinihormonin toiminta on heikentynyt lihas- ja rasvakudoksessa, jolloin myös glukoosinotto verenkierrosta soluihin energiantuottoa varten heikentyy. Tällöin tapahtuu insuliiniresistenssi, joka tarkoittaa haiman tuottaman insuliinihormonin huonontunutta toimintaa lihaksissa, rasvakudoksissa ja maksassa. Insuliiniresistenssi aiheuttaa useita hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. (Kukkonen-Harjula 2005, ) Tyypin 2 diabetes kehittyy vähitellen vuosien kuluessa ja on varsin oireeton pitkän aikaa. Kun hyperglykemia eli veren normaalia suurempi glukoosipitoisuus todetaan veren tai veriplasman poikkeavista glukoosipitoisuuksista ja diabetes diagnosoidaan, taudin verisuonikomplikaatiot ovat usein edenneet jo pitkälle ja erityisesti oireinen sepelvaltimotauti on tavallinen. Tämän takia aikuistyypin diabetes olisi kyettävä toteamaan entistä aikaisemmin, jolloin lisäsairauksien torjuntaan olisi vielä mahdollisimman hyvät edellytykset. Pidemmälle kehittyessä ilmaantuu myös diabetekselle tyypillisiä oireita, kuten janoa, väsymystä, tahatonta laihtumista sekä virtsanerityksen lisääntymistä. (Diabetesliitto 1999, 3; Saraheimo & Kangas 2003, 21.) Valkuaisaineet ja glukoosi yhdistyvät kemiallisesti elimistössä, jolloin niiden rakenne muuttuu ja toiminta vaurioituu. Tämä valkuaisaineiden sokeroituminen on sitä suurempaa, mitä enemmän veressä ja muissa kudosnesteissä on glukoosia. Nämä sokeroituneet valkuaisaineet suoriutuvat huonosti elämää ylläpitävistä toiminnoista. Huo-

8 4 noimmassa tapauksessa ne eivät suoriudu vaadittavista tehtävistään lainkaan. Normaalisti terveen elimistön aineenvaihdunta ja haiman insuliinia tuottavien beetasolujen kyky tunnistaa veren glukoosipitoisuuden vaihtelut estävät tehokkaasti verensokerin nousemista liian korkeaksi, jolloin valkuaisaineiden liiallinen sokeroituminen ja siihen liittyvät ongelmat estyvät. Jos diabeteksessa ei onnistuta pitämään sokeriarvoja tavoitteiden mukaisena, niin sokeroituneita valkuaisaineita pääsee kertymään liian paljon, jolloin alkaa kehittyä elinmuutoksia silmiin, hermoihin ja munuaisiin. (Saraheimo & Kangas 2003, 8.) Hoitamattomana diabeteksen oireet alkavat kehittyä, kun korkean veren glukoosipitoisuuden seurauksena glukoosia erittyy virtsaan. Tämän seurauksena virtsamäärät kasvavat, virtsaamistarve lisääntyy ja nestemenetys aiheuttaa janon tunteen sekä elimistön kuivumisen. Kun glukoosia erittyy virtsaan suuria määriä, on seurauksena runsas energiahukka ja laihtuminen. Diabetekseen liittyy aina myös väsymys, koska kudokset eivät insuliinin tai sen riittävän vaikutuksen puutteessa kykene polttamaan tarpeeksi sokeria energiaksi. Samalla siihen liittyy elimistön heikentynyt kyky puolustautua erilaisia infektioita vastaan. Kaikkia näitä haittavaikutuksia voidaan välttää, jos diabeetikon veren glukoosipitoisuus pyritään pitämään mahdollisimman lähellä normaalia. (Saraheimo & Kangas 2003, 9.) 2.1 Diabeteksen yleisyys Suomessa Diabetes kuuluu laajalti levinneisiin kansansairauksiin. Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes on taudin yleisin muoto, ja se ilmenee tavallisimmin myöhäisessä keski-iässä. Noin 85 % diabeetikoista sairastaa aikuistyypin diabetesta. (Diabetesliitto 1999, 3.) Tyypin 2 diabetes on nopeasti yleistyvä ja vahvasti periytyvä sairaus. Kun toinen vanhempi sairastaa diabetesta, on lapsella noin 40 %:n sairastumisriski. Lisäksi äidin puolelta perittynä riski on hieman suurempi. Molempien vanhempien sairastaessa tyypin 2 diabetesta lapsella on jopa 70 %:n riski sairastua. (Saraheimo & Kangas 2003, 15.) Diabeetikkojen osuus väestöstä on 3-4 %, mutta sen hoitokustannukset ovat noin % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeteslääkkeiden osuus erityiskorvattavista lääkekustannuksista on samaa luokkaa. (Ahonen ym. 2003, 12.) Huolestuttavinta on tyyppi 2 diabeteksen yleistyminen. Tämä johtuu osaltaan väestön ikääntymisestä ja siitä, että väestön elintavat eivät ole sillä tasolla, mitä tyypin 2 dia-

9 5 betes edellyttäisi. Tällä hetkellä tyypin 2 diabetespotilaita on arviolta , minkä lisäksi noin ihmistä sairastaa kyseistä sairautta tietämättään. Diabeteksen esiintyvyydeksi on arvioitu vuonna 2010 olevan jo 6 % väestöstä eli noin potilasta. (Ahonen ym. 2003, 12.) Näistä valtaosa on tyypin 2 diabetesta sairastavia. Tyypin 2 diabeetikoilla on yleensä myös liitännäissairauksia, ja tauti on kustannuksiltaan kallis. Sen takia ehkäisyyn suuntautuneet toimenpiteet ovat tärkeitä. (Louheranta & Uusitupa 2000, 3919.) Suomessa lasten diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Syytä tähän ei vielä tiedetä. (Saraheimo & Parikka 1999, 9.) 2.2 Tyyppi 2 diabeteksen riskitekijät Tyyppi 2 diabeteksen riskitekijät tiedetään jo todella hyvin. Perimän ja ikääntymisen lisäksi muita riskitekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute, kohonnut verenpaine, dyslipidemia (veren rasva-arvojen poikkeavuus), kohonnut paastoglukoosi, heikentynyt glukoosinsieto, runsaasti rasvaa sisältävä ravinto ja paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruoka. Erityisesti lihavuus ja vyötärölihavuus (vyötärönympärys miehillä yli 100 cm ja naisilla 90 cm) lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos kehon painoindeksi ylittää merkittävän ylipainon rajan (30 kg/m2), sairastumisriski kasvaa peräti kymmenkertaiseksi verrattuna normaalipainoiseen ihmiseen. (Louheranta & Uusitupa 2000, ; Saramies 2004, 34.) Dyslipidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus on alle 1 mmol/l tai vaihtoehtoisesti triglyseridipitoisuus on yli 2 mmol/l. Aikuistyypin diabetekseen liittyy olennaisesti aterioiden jälkeiset korkeat glukoosiarvot sekä veren lipidipitoisuuden nousu. Lisäksi aikuistyypin diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään (aineenvaihduntasyndrooma) vaikuttavat korkea triglyseridipitoisuus, matala HDL-kolesteroli, LDLkolesterolipartikkeleiden määrä sekä vapaat rasvahapot. (Saramies 2004, 39.) Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä diabeteksen riskitekijöistä. Rajaarvona kohonneelle verenpaineelle pidetään sitä, että systolinen paine on 140 mmhg tai enemmän ja diastolinen paine on 90 mmhg tai enemmän. Ihanteellinen verenpaineen arvo on 120/80 mmhg, mutta alle 130/85 mmhg verenpainetta pidetään vielä normaalina. (Jula & Riikola 2006)

10 6 Metaboliseksi oireyhtymäksi kutsutaan tilannetta, jossa henkilöllä esiintyy useita vaaratekijöitä sydän- ja verenkiertoelimistölle. Oireyhtymä altistaa erityisesti aikuistyypin diabetekselle ja sepelvaltimotaudille. Tyypillisimmät vaaratekijät ovat ylipaino ja vyötärölihavuus sekä erilaiset veren rasva-aineiden sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. (Kukkonen-Harjula 2005, ) Oireyhtymän diagnoosia voidaan pitää varmana, kun samanaikaisesti todetaan kohonnut verenpaine sekä poikkeava triglyseridien, HDL-kolesterolin ja insuliinin pitoisuus. Perusterveydenhuollossa oireyhtymä voidaan todeta melko helposti mittaamalla pituus, paino, verenpaine ja vyötärönympärys sekä kysymällä lähisukulaisten diabeteksesta. Metabolinen oireyhtymä on melko yleinen keski-ikäisillä, jopa viidennes aikuisväestöstä kärsii siitä. (Kukkonen-Harjula 2005, 94.) Elintavoilla ja perinnöllisillä tekijöillä on suuri vaikutus metabolisen oireyhtymän puhkeamisessa. Elintapatekijöistä keskeisimpiä ovat runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, energiaa ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus. Perussyynä oireyhtymässä on insuliiniresistenssi. Insuliinia tarvitaan, jotta glukoosi pääsee lihassoluun energialähteeksi. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan parantaa glukoosin soluun ottoa ja siten voidaan vähentää insuliiniresistenssiä. (Kukkonen-Harjula 2005, 94.) Tyypin 2 diabetes kehittyy pitkällä aikavälillä, joten taudin vaaratekijöihin voidaan vaikuttaa missä tahansa tilanteessa. Näin ollen taudin eteneminen voidaan estää tai ainakin viivästyttää taudin puhkeamista. Henkilöillä, joilla on heikentynyt sokerinsieto kahden tunnin oraalisessa sokerirasituskokeessa, on suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. (Louheranta & Uusitupa 2000, 3920.) 3 TYYPIN 2 DIABEETIKON LIIKUNTA Liikunta on diabeteksen hoidon kulmakiviä yhdessä ruokavalion ja lääkityksen kanssa (Sigal ym. 2005, 88). Viime vuosina on todistettu, että kohtuullisen kuormittavalla liikunnalla voidaan ehkäistä diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Liikunnan vaikutukset insuliiniherkkyyteen ovat sekä lyhyt- että pitkäkestoisia. Tästä johtuen päivittäinen liikunta on tärkeässä roolissa. Perinteisesti liikunnassa on korostettu kes-

11 7 tävyysliikunnan merkitystä, mutta uusimmissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia myös kuntosaliharjoittelulla. (Laaksonen 2004, 1669.) Sekä kestävyys- että lihasvoimaharjoittelu parantavat insuliiniherkkyyttä ja glukoosin sietoa suunnilleen yhtä paljon, mutta parhaat tulokset on saatu tutkimuksista, joissa on molemmat liikuntamuodot on yhdistetty liikuntaohjelmaan (Zacker 2005, 93). American Diabetes Association (ADA) teki vuonna 2004 yhteenvedon tyypin 2 diabeetikoiden liikunnasta tehdyistä tutkimuksista. Edellinen yhteenveto aiheesta oli tehty vuonna Näiden tutkimustulosten perusteella diabeetikoiden aerobisen liikunnan muotojen, määrien ja tehojen suosituksia on muutettu. Voimaharjoittelua suositellaan harjoitettavaksi enemmän, laajemmalle ryhmälle potilaita ja suuremmalla teholla kuin aikaisemmin. Aikaisemmat liikuntasuositukset olivat ehkä varovaisempia kuin olisi tarpeellista. (Sigal ym.2005, 88.) Liikunnalla voidaan vaikuttaa ylipainoon, painonhallintaan, keskivartalolihavuuteen sekä insuliiniherkkyyteen. Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia metabolisen oireyhtymän tunnusomaisiin tekijöihin, kuten verenpaineeseen, lipidien aineenvaihduntaan ja endoteelifunktioon (verisuonen sisäseinämän supistuminen). Koska liikunnalla voidaan vaikuttaa metabolisen oireyhtymän ominaisuuksiin, on odotettavissa, että säännöllisellä liikunnalla voidaan ehkäistä metabolista oireyhtymää, joka taas on usein johtaa aikuistyypin diabetekseen. ( Laaksonen 2004, 1669.) Keskeistä ylipainoisilla on laihtuminen, jo 5-10 %:n painon vähennys pysyvästi pienentää sydän- ja verikiertosairauksien vaaratekijöitä (Kukkonen-Harjula 2005, 95). Yhdysvaltalaisessa Diabetes Prevention Programissa (DPP) tutkittavana oli 3234 ihmistä, joilla ei vielä ollut aikuistyypin diabetesta mutta joilla oli alentunut glukoosinsietokyky. Tutkittavat jettiin kolmeen eri ryhmään, jotka olivat elämäntapamuutos-, lääke- ja vertailuryhmään. Elämäntapamuutosryhmälle asetettiin tavoitteeksi vähintään 7 %:n painonpudotus harrastamalla 150 minuuttia liikuntaa viikossa. Riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni 58 % elämäntapamuutosryhmässä vertailuryhmään verrattuna. (Knowler ym. 2002, 393.) Samanlaisia tuloksia on saatu myös suomalaisessa Diabetes Prevention Study:ssa (DPS), jossa tutkittavana oli 523 suomalaista henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto. Myös DPS-tutkimuksessa riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni 58 % niillä, jotka harrastivat säännöllisesti liikuntaa. (Valle ym. 2002, 1370.)

12 8 3.1 Sydän- ja verenkiertoelimistön harjoittaminen Säännöllinen liikunta (päivittäinen tai lähes päivittäinen) lisää hapen kuljetusta lihaksiin sekä tehostaa hapen käyttöä lihaksissa. Liikunnan tulisi olla kohtuullisen kuormittavaa, ja voidaankin käyttää sääntöä, että liikunnan aikana tulisi hengästyä, mutta samalla pitäisi pystyä puhumaan. Myös hyöty- eli arkiliikunnan määrän tulisi olla riittävä. Aloittelevan liikkujan tulisi aloittaa varovasti ja lisätä liikuntakerran kestoa asteittain kymmenestä minuutista tuntiin. Kokonaisuudessa kyky jaksaa arjen toimia helpottuu. (Heinonen 2003, 147.) Aikuistyypin diabeetikoilla insuliinin eritys toimii jossain määrin. Liikunnan yhteydessä insuliinin eritys vähenee samoin kuin terveillä henkilöillä. Tästä johtuen heidän verensokerin liiallisen laskun riski on pienempi. Harrastettaessa pitkäkestoista liikuntaa, joka vähentää lihasten varastoimaa sokeria, aikuistyypin diabeetikoiden lihasten ja maksan insuliiniherkkyys paranee. Rasittavuudeltaan vähäinen mutta pitkäkestoinen liikunta parantaa erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden insuliiniherkkyyttä ja alentaa verensokeria. Tästä johtuen pitkäkestoinen liikunta on suositeltavaa tyypin 2 diabeetikoille. Jatkuva liikunta on suositeltavaa myös laihdutuksen ja painonhallinnan kannalta. (Koivisto 1999, 85.) Lisäksi kestävyystyyppinen harjoittelu pienentää sekä lepoettä kuormitusverenpainetta. Liikuntaharjoittelulla, joka kestää keskimäärin 12 viikkoa, voidaan alentaa lepoverenpainetta 3-4 mmhg. (Kukkonen-Harjula 2005, 107.) Usein suositellaan harjoitettavaksi liikuntaa vähintään 30 minuuttia lähes päivittäin. Monissa uudemmissa tutkimuksissa tyypin 2 diabeetikoilla on harjoitettu liikuntaa kolmesti viikossa. Monet ovat pitäneet helpompana toteuttaa tällaisia pidempiä harjoituksia harvemmin kuin päivittäisiä lyhyempiä liikuntaharjoituksia. Yhden liikuntakerran vaikutus insuliiniherkkyyteen kestää tuntia riippuen liikunnan kestosta ja tehosta. Näin ollen liikuntaa tulisi harrastaa vähintään joka toinen päivä, jotta vaikutus insuliiniherkkyyteen saataisiin pidettyä yllä. (Sigal ym. 2005, 92.) Sigal ym. (2005, 93.) suosittelevat veren sokeritason alentamiseksi, painonhallinnan avuksi sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskin pienentämiseksi kevyttä liikuntaa (40-60 % VO2max tai % maksimisykkeestä) vähintään 150 minuuttia viikossa ja/tai vähintään 90 minuuttia reipasta liikuntaa (>60 % VO2max tai >70 %

13 maksimisykkeestä). Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kolmesti viikossa ja liikuntakertojen välillä tulisi olla enintään kaksi peräkkäistä päivää. (Sigal ym. 2005, 93.) 9 Boulen ym. (2001, ) yhteenvedossa, jossa oli mukana 14 tutkimusta, selvitettiin yli kahdeksan viikkoa kestävän liikuntaohjelman vaikutuksia verensokeriin ja kehon painoon aikuistyypin diabeetikoilla. Alun perin tutkimusryhmä ja vertailuryhmä eivät poikenneet toisistaan verensokerin ja kehon painon suhteen. Liikuntaohjelman jälkeen tutkimusryhmän verensokeri oli huomattavasti alentunut verrattuna vertailuryhmään. Kehon painossa ei sen sijaan ollut tapahtunut muutoksia. Liikunnan hyödylliset vaikutukset kohdistuivat siis verensokerin tasoon, mutta niillä ei ollut yhteyttä kehon painoon. Näissä tutkimuksissa liikunnan määrä ja teho saattoivat olla liian alhaisia (keskimäärin 53 minuuttia/kerta, 3,4 kertaa viikossa, 15 viikon ajan), jotta energiankulutus olisi ollut tarpeeksi suurta ja painoa olisi saatu alenemaan. Useimmissa tutkimuksissa ei mitattu kehon koostumusta, joten on mahdollista, että liikunnan myötä osa rasvakudoksesta on korvautunut lihaskudoksella. Boule ym. (2001, ) tutkivat myös vaikutuksia liikunnan tehokkuuden, liikuntakertojen tiheyden, sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon muutosten sekä verensokeritason muutosten välillä. Vertailtava ominaisuus oli maksimaalinen hapenottokyky (VO2max), jota mitattiin joko hapenoton suoralla testillä tai arvioon perustuvalla testillä. Liikunnan teho harjoitusten aikana oli 50 % - >75 % maksimaalisesta hapenottokyvystä. Tutkimusryhmän hapenottokyky parani keskimäärin 11,8 %, kun vertailuryhmällä se heikkeni 1 %. Veren sokeritasoon liikunnan tehokkuudella oli suurempi merkitys kuin liikuntakertojen tiheydellä. Suurin vaikutus saatiin tutkimuksessa, jossa liikunnan teho oli kaikkein korkein. Tässä tutkimuksessa harjoiteltiin kolmesti viikossa, 55 minuuttia, 75 % (VO2max), jossa oli intervalleja jopa vieläkin korkeammalla teholla sisältäen 5 minuutin alku- ja loppuverryttelyt. VO2max parani 41 % tutkimusryhmällä ja 1 % vertailuryhmällä. Myös rasvaprosentti laski tutkimusryhmällä huomattavan paljon (vatsan ihonalaisen rasvaprosentin lasku 18 %). Tutkimustulosten perusteella voidaan suositella korkeatehoista aerobista harjoittelua tyypin 2 diabeetikoille veren sokeritason alentamiseksi. Näin kovatehoinen harjoittelu voi kuitenkin olla vaikeaa toteuttaa tai jopa jossain määrin vaarallista moniongelmaisille tyypin 2 diabeetikoille, mikä täytyy ottaa huomioon liikuntaa suunniteltaessa. Joka tapauksessa yhteys harjoittelun tehokkuuden ja sydän- ja verenkiertoelimistön

14 10 kunnon sekä verensokerin muutosten välillä on merkittävä. Tyypin 2 diabeetikoille, jotka jo liikkuvat kevyellä teholla, tulisi suositella kovempitehoista liikuntaa, jotta sekä aerobisen kestävyyden että veren sokeritason suotuisa kehitys jatkuisi. (Sigal ym. 2005, 91.) Parhaimmat tulokset pitkän tähtäimen painonhallintaan on saatu yhdistämällä oikea ruokavalio, liikunta ja elämäntapamuutokset. Pelkällä liikunnalla ilman ruokavalion ja elämäntapojen muutoksia on saatu vain vähäistä painon alenemista (n. 2 kg). Monesti painon pudotus on vähäistä, koska lihavilla ihmisillä on vaikeuksia suorittaa riittävästi liikuntaa kuluttaakseen tarpeeksi energiaa. Usein lisääntyneen liikunnan ohella lisääntyy myös syöminen sekä muu aktiivisuus vähenee. Useiden tutkimusten perusteella merkittävään ja pysyvään painonpudotukseen (vähintään 13,6 kg, keskimäärin 30 kg, säilyttäen painonalennus vähintään vuoden, keskimäärin 5 vuotta) vaaditaan kevyttä liikuntaa jopa 7 tuntia viikossa. (Sigal ym. 2005, ) 3.2 Lihasvoimaharjoittelu Ikääntymisen myötä lihasmassan väheneminen johtaa vanhuuden lihaskatoon, heikentyneeseen liikuntakykyyn, heikentyneeseen glukoosiaineenvaihduntaan ja lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin (Sigal ym. 2005, 93). Lihasvoimaharjoittelulla ylläpidetään ja parannetaan lihasten voimaa, kestävyyttä ja perusaineenvaihduntaa (Heinonen 2003, 147). Voimaharjoittelulla saadaan usein nopeampia tuloksia toiminnallisuuteen ja kehon koostumukseen kuin aerobisella harjoittelulla (Sigal ym. 2005, 93). Lihasten harjoittamiseen voidaan käyttää kuntosalilaitteita tai vapaita painoja. Varsinkin vapailla painoilla seisoma-asennossa tehtävät harjoitteet kehittävät lihasten ohella hyvin myös tasapaino- ja koordinaatiokykyä, kehon hallintaa, luutiheyttä sekä yleistä fyysisen aktiivisuuden kapasiteettia ja ovat siksi tärkeitä muun muassa ehkäistäessä osteoporoottisia murtumia ikääntyneillä. (Heinonen 2003, 147.) Lihasvoimaharjoittelua pidetään myös aerobista harjoittelua vähemmän yksitoikkoisena (Sigal ym. 2005, 93-95). Lihaksia tulisi ensisijaisesti harjoittaa pumppaavilla liikkeillä, jolloin lihas vuoroin jännittyy ja rentoutuu. Peruskuntoa ajatellen toistojen määrän tulisi olla toistoa 2-3 kertaa. Ohjelma tulisi toistaa 2-3 kertaa viikossa. Kolme ensimmäistä viikkoa keskitytään aktivoimaan lihasten hermostoja, jonka jälkeen voidaan vastuksia asteit-

15 11 tain nostaa. Vastuksen määrää voidaan arvioida myös testaamalla taakka, jonka lihas pystyy suoriutumaan vain yhden kerran. Tästä voidaan laskea sopiva harjoitustaso, joka on maksimitaakasta %. Vastuksen määrää pitää arvioida tasaisin väliajoin, mikäli halutaan harjoittaa voimaa. Jotta voima lisääntyisi, täytyy kuorman kohota tai toistojen lisääntyä, koska elimistö sopeutuu ärsykkeisiin ja näin ollen selviytyy harjoituksista yhä taloudellisimmin, vähemmällä lihastyöllä ja pienemmällä energiankulutuksella. (Heinonen 2003, ) Jos harjoitellaan aina samoja lihasryhmiä, niin harjoittelukertojen välissä tulisi olla taukoa vähintään 48 tuntia palautumisen varmistamiseksi (Zacker 2005, 73). Aerobinen harjoittelu on yksi aikuistyypin diabeteksen hoitokeinoista, koska sen on todettu parantavan insuliiniherkkyyttä sekä glukoosinsietoa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös voimaharjoittelulla saadaan samanlaisia vaikutuksia kuin aerobisella harjoittelulla. Parhaimmat tulokset insuliiniherkkyyden ja glukoosinsiedon paranemisen kannalta on saatu yhdistämällä aerobinen ja voimaharjoittelu. (Zacker 2005, 72.) Korkea verenpaine on yksi aikuistyypin diabeteksen riskitekijöistä. Aerobinen harjoittelu on ollut pitkään ainut suositeltu liikuntamuoto kohonneen verenpaineen hoitoon. (Zacker 2005, 72.) Lihasvoimaharjoittelun turvallisuudesta keski-ikäisille ja ikääntyneille, joilla on sydän- ja verisuonitautiriski, on oltu huolissaan (Sigal ym. 2005, 95). Voimaharjoittelua on aikaisemmin pidetty vahingollisena harjoittelumuotona, jos ihmisellä on kohonnut verenpaine. Viimeisimmissä tutkimuksissa on osoitettu, että voimaharjoittelu alentaa myös lepoverenpainetta aikuisilla. (Zacker 2005, 72.) On ajateltu, että verenpaineen nopea nousu kovatehoisissa voimaharjoitteissa voi olla haitallista, mutta vakavia ongelmia tyypin 2 diabeetikoiden voimaharjoittelua tutkittaessa ei ole esiintynyt (Sigal ym. 2005, 95). Jo 5-10 %:n painon vähennys pysyvästi pienentää sydän- ja verikiertosairauksien vaaratekijöitä (Kukkonen-Harjula 2005, 95). Aerobisella liikunnalla ja kalorien rajoittamisella on saatu hyviä tuloksia laihdutettaessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että laihduttaessa aerobisella liikunnalla ja kalorien rajoittamisella katoaa myös lihasmassaa samalla, kun pyritään pääsemään eroon ylimääräisestä rasvasta. Voimaharjoittelulla voidaan ylläpitää ja lisätä kehon lihasmassaa, josta on hyötyä myös jatkoa ajatellen, koska lihasmassan kasvu parantaa insuliiniherkkyyttä. (Zacker 2005, 72.)

16 Liikunnan suunnittelussa huomioitavaa Usein tyypin 2 diabeetikot ovat liikapainoisia ja heillä on kohonnut verenpaine rasvaaineenvaihdunnanhäiriöiden lisäksi (Dehko 2000, 30). Kaikki fyysiset toiminnot kuluttavat energiaa suhteessa siirrettävien kuormien suuruuteen sekä liikkumisen määrään, oli sitten kyseessä liikunnan harrastaminen tai töissä suoritettavat askareet. Energian kulutus riippuu myös liikkumiseen käytettävästä ajasta. Ylipainoisilla liikunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon kehon niveliä säästävä liikunnan muoto. Myös harjoitusten tiheyden tulee olla päivittäistä tai vähintään 5 päivänä viikossa. Harjoittelua ennen tulee suorittaa lämmittely ja jälkeen jäähdyttely. Ympäristöön, vaatetukseen ja nestetasapainoon tulee myös kiinnittää huomiota. (Heiskanen & Mälkiä 2002, 113.) Painoa kannattelevissa liikuntalajeissa tulee huomioida neuropatian aiheuttamat tuntohäiriöt. Liikuttaessa on varottava alaraajoihin mahdollisesti tulevia ihohiertymiä. (Kukkonen-Harjula 2005, 101.) Liikunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon ravinnon sekä insuliinin annostelu ja ajoitus liikuntasuorituksen yhteydessä. Diabeetikoilla on tärkeätä selvittää veren glukoositason vaihtelut liikunnan vaikutuksesta. Veren glukoosin testaus voi olla tarpeen ennen liikuntaa, liikunnan aikana ja liikunnan jälkeen, jotta osataan arvioida insuliinin ja ravinnon tarvetta. Hiilihydraatteja voi olla tarpeen nauttia ennen, jälkeen ja liikuntasuorituksen aikana. Insuliiniannosta voi olla tarpeen pienentää sekä ennen että jälkeen liikunnan. Annosmäärät riippuvat liikunnan tehosta, kestosta ja diabeetikon aiemmista kokemuksista. (Mullooly & Kemmis 2005, ) Muu lääkitys ja diabeteksen aiheuttamat sairaudet vaikuttavat myös harjoittelun suunnitteluun (Heiskanen & Mälkiä 2002,114). Tyypin 2 diabeetikoista joka neljäs saa kroonisen ja usein pahenevan jalkavaurion. Diabeettisen jalan amputaatioriski on jopa 10 -kertainen verrattuna ei-diabeetikkoon. Jalkahaavat johtavatkin usein amputaatioon. Pitkään epätasapainossa ollut diabetes, korkea verenpaine ja tupakointi johtavat usein lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin. Mikroangiopatia (pienten valtimoiden vaurioituminen) johtaa silmänpohjamuutoksiin (retinopatia), munuaisvaurioihin (nefropatia) ja hermovaurioihin (neuropatia). Alaraajoissa ongelmat esiintyvät hermovaurioina, valtimotautina (mak-

17 roangiopatia) tai pienten valtimoiden vaurioina (mikroangiopatia). (Nissen & Liukkonen 2004, 667.) 13 4 FYYSISEN KUNNON TESTAUS OSANA LIIKUNTAOHJAUSTA Fyysinen kunto on ihmisen kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista ilman liiallista väsymystä. Keskisen ym. (2004, 11.) mukaan tavalliselle ihmiselle hyvän fyysisen kunnon kriteeriksi voidaan laskea se, että pystyy elämään normaalia elämää ilman epämiellyttäviä fyysisiä tuntemuksia ajoittain raskaittenkin ponnistusten aikana. Yleensä fyysisen kunnon määritelmät viittaavat ihmisen kykyyn suoriutua jostakin tietystä liikuntasuorituksesta. Kuntotestauksella pyritään kartoittamaan näitä määrättyjä fyysisten ominaisuuksien kehittyneisyyttä suhteessa siihen, miten yksilö selviytyy tietyistä fyysisistä suorituksista. (Keskinen ym. 2004, 11.) Kuntotestauksella voidaan todentaa potilaalle tämän fyysinen suorituskyky. Usein tyypin 2 diabeetikoilla fyysinen suorituskyky on huomattavasti heikentynyt, vaikkeivät he itse sitä ole huomanneet. Heikko tulos kuntotestistä voi motivoida potilasta harrastamaan liikuntaa. (Auravuo & Kasper 2006.) Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosastolla on tyypin 2 diabeetikoiden kunnon testaamiseen aikaisemmin käytetty muun muassa kuuden minuutin kävelytestiä ja käden puristusvoimatestiä. Kyseiset testit ovat helppoja suorittaa, ja ne voidaan toteuttaa sisätiloissa fysioterapiaosastolla. Testit ovat henkilökunnalle ennestään tuttuja, ja ne on todettu hyviksi välineiksi fyysisen kunnon arviointiin. (Auravuo & Kasper 2006.) 4.1 Kuuden minuutin kävelytesti Kuuden minuutin kävelytesti mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Testi on turvallinen, helppo toteuttaa ja se kuvaa hyvin päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa liikkumiskykyä. (Vainio 2004, 124.) Tutkimuksissa on todettu, että testitulokset ovat yhteydessä testattavan ikään, ylipainoon, keskivartalolihavuuteen, heikkoon puristusvoimaan ja masentuneisuuteen. Muita testituloksiin vaikuttavia tekijöitä ovat fyysinen

18 aktiivisuus, koulutustaso, oman fyysisen kunnon arvio, hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet sekä diabetes. (Rikli & Jones 1998; Sadovsky 2003, 1198.) 14 Testi tulee suorittaa suoralla käytävällä kävellen sitä edestakaisin. Testattavaa ei tule kannustaa, koska se voi vaikuttaa testitulokseen jopa 30 %. Testi tulee tehdä aina yhdelle potilaalle kerrallaan. (Enright 2003, 783.) 4.2 Käden puristusvoima Käden puristusvoiman heikkous ennustaa toimintakyvyn laskua. Se kuvaa myös yleistä voimatasoa ja selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. (Frederiksen ym. 2002, 110.) Riittävää käden puristusvoimaa tarvitaan monissa päivittäisissä tehtävissä, kuten tölkkien ja pullojen avaamisessa sekä kaiteesta kiinnipitämisessä. Useimmiten puristusvoiman mittauksessa käytetään voimadynamometriä, jossa käsikahvan etäisyyttä on mahdollista säätää. (Ahtiainen & Häkkinen 2004, 142.) Savonlinnan keskussairaalassa on käytössä puristusvoimamittarina Jamar dynamometri. Markkinoilla olevista puristusvoimamittareista Jamar dynamometri on eniten käytetty ja useiden tahojen suosittelema. Se on reliaabeli ja validi mittari oikein käytettynä ja kalibroituna. Jamar dynamometri on eniten tutkittu puristusvoimamittari, ja siitä on laajasti tietoa, jonka vuoksi sitä pidetään luotettavana mittausvälineenä. (Mathiowetz 2002, TUOTEKEHITYS Toimiva tuotekehitystoiminta on yksi tärkeimmistä edellytyksistä yrityksen toiminnassa. Yrityksen tulee huolehtia jatkuvasta tuotekehityksestä. Pahimmassa tapauksessa tuotteet ennen pitkään vanhentuvat, myynti vähenee ja viimein loppuu kokonaan. Tuotekehityksellä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään parantamaan ja kehittämään tuotetta. Tuotekehitystoiminnassa tarvitaan hyvää luonnontieteiden tuntemusta sekä kykyä luovaan käytännön työhön. Tuotekehityksessä voi olla kyseessä kokonaan uuden tuotteen suunnitteleminen tai jo olemassa olevan tuotteen kehittäminen paremmaksi. (Jokinen 2001, 9-10.)

19 15 On aivan sama, onko palvelun tuottajan asiakkaana yksityinen henkilö tai organisaatio, asiakasnäkökulman tai näkökulmien selvittäminen on välttämätöntä tuotteistamisprosessin suorittamiseksi. Tuotteistamisen alussa pitää selvittää asiakkaiden tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeet ja muovata tuotetta siten, että kaikkien asiakastasojen tarpeet tulee huomioitua tuotekehitysprosessin lopputuloksessa. Eri asiakasryhmien tarpeisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. (Jämsä & Manninen 2000, 20.) Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielipiteet ovat tärkeitä arvioitaessa palveluiden vaikuttavuutta, saavutettavuutta, kustannus-hyötysuhdetta sekä muita asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaiden mielipiteet ovat tärkeitä myös silloin, kun arvioidaan konkreettisen tuotteen käyttömukavuutta ja -turvallisuutta sekä eri asiakastasojen erityisvaatimusten huomioon ottamista. Sosiaali- ja terveysalan tuotetta kehitellessä pitää muistaa huomioida, että samaa tuotetta voi käyttää useat eri asiakkaat. (Jämsä & Manninen 2000, 21.) Tuotekehityksen voi jakaa viiteen eri toimintavaiheeseen, jotka ovat kehitystarpeen tunnistaminen, ideointi, luonnostelu, kehittely ja viimeistely. Vaiheesta toiseen siirtyminen ei edellytä edellisen vaiheen valmiiksi saamista. Esimerkiksi asiakkaisiin yhteydenpito tuotteen luonnosteluvaiheessa saattaa selkiyttää kehittämistarvetta. (Jämsä & Manninen 2000, 28.) 5.1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen Sosiaali- ja terveysalalla käytetään usein organisaatiotasolla erilaisia laadun kehittämisen menetelmiä. Arviointitiedon kerääminen on yksi tapa hankkia tietoa nykyisistä palveluista. Monet yksiköt keräävät asiakaspalautteita ja tekevät potilaskyselyitä tai keräävät jollain muulla tavalla palautetta toiminnastaan. Näiden tietojen analysointi osoittaa, mitkä ovat eri organisaatioiden ja palvelumuotojen kehittämistarpeet. Erilaiset tilastot antavat myös tietoa yksikön toiminnasta, esimerkiksi kuinka paljon mitäkin palvelua käytetään ja kuinka paljon ne maksavat. (Jämsä & Manninen 2000, 29.) Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuttien keskuudessa nousi esiin tarve yhtenäisestä fysioterapeuttisesta ohjeistuksesta diabetesta sairastavan potilaan hoitoon. Yksi osa ohjeistuksesta on diabeetikon liikuntaohjaus. Tähän mennessä jokainen fysioterapeutti on ohjannut potilaille liikuntaa omalla tavallaan, joten ohjeistus ei ole ollut yh-

20 tenäistä. Syksyllä 2005 opinnäytetöiden tarjouspäivänä aihe esiteltiin yleisesti Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuttien toimesta Käynnistäminen/ideointi Organisaation menestymisen kannalta oikeiden tuotekehityshankkeiden käynnistäminen on hyvin oleellista. Tästä johtuen ennen lopullista tuotekehityshankkeen toteuttamispäätöstä on tarkkaan selvitettävä uuden tuotteen markkinointinäkymät, saatavat tuotot, kehittämiskustannukset sekä myös työterveydelliset ja ympäristönsuojelulliset kysymykset. Positiivisissa tapauksissa käynnistysvaihe päättyy kehityspäätökseen. (Jokinen 2001, 14.) Tuotekehitysprojektin edellytyksenä on, että tuotteelle on tarve ja mielikuva sen toteuttamismahdollisuudesta. Pelkkä tarve ei riitä tuotekehityksen käynnistämiseen. Tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien huomaaminen voi tapahtua sattumalta tai säännöllisen hakutoiminnan tuloksena. (Jokinen 2001, 17.) Tuotekehityksen yhteydessä tapahtuu usein yllättäviä asioita, jotka muuttavat työn kulkua. Näin lopputulos on enemmän tai vähemmän erilainen kuin projektin alussa kuviteltiin. Tästä johtuen odottamattomiin tapahtumiin on kehitystoiminnassa kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuotekehitystoiminnan tulisi olla joustavaa niin, että asetettuja tavoitteita voidaan tarvittaessa muuttaa, jos ilmenee äkillisiä vaikeuksia tai uusia mahdollisuuksia. (Jokinen 2001, ) Vaikka sattumat voivat tuottaa hyviä tuoteideoita, ei tuotekehitystä voida rakentaa pelkästään sattumien varaan, vaan uusien tuotteiden etsiminen tulee olla organisoitua ja systemaattista. Tietoa organisaation ja sen tuotteiden asemasta kertovat yrityksen ulkopuolelta muun muassa asiakkaiden kyselyt ja tarjouspyynnöt, markkina-analyysit, kilpailijoiden tuotteiden analyysit, messujen herättämät vaikutelmat ja yleiset kehitysennusteet. Organisaation sisältä tarvitaan tietoa muun muassa henkilökunnan tiedontasosta, käytettävissä olevista tutkimustiloista ja -laitteista sekä yrityksen taloudellisesta tilanteesta. (Jokinen 2001, ) Tarjouspäivän jälkeen päätimme ottaa tarjouksen opinnäytetyöstä vastaan. Heti tämän jälkeen otimme yhteyttä fysioterapiaosastoon ja sovimme tapaamisen aiheesta vastaa-

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

LIIKUNTAOPAS TYYPIN 2 DIABEETIKOLLE

LIIKUNTAOPAS TYYPIN 2 DIABEETIKOLLE LIIKUNTAOPAS TYYPIN 2 DIABEETIKOLLE Fysioterapeuttiopiskelijat Annika Korkea-aho Susanna Keski-Sikkilä ALKUSANAT Tämä opas on tarkoitettu kannustamaan tyypin 2 diabeetikkoja liikkumaan. Oppaan alussa on

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

DIABETES JA LIIKUNTA

DIABETES JA LIIKUNTA Lieksan Diabetesyhdistys ry:n keskusteluilta 8.4.2015, erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi DIABETES JA LIIKUNTA Aikuistyypin diabetes Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksessa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot