Tomi Kosonen, Toni Kotro, Aapo Rautamies. Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle. Opinnäytetyö Fysioterapia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tomi Kosonen, Toni Kotro, Aapo Rautamies. Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle. Opinnäytetyö Fysioterapia"

Transkriptio

1 Tomi Kosonen, Toni Kotro, Aapo Rautamies Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle Opinnäytetyö Fysioterapia tammikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tomi Kosonen, Toni Kotro & Aapo Rautamies Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma, Savonlinna Nimeke Kuinka liikun? Tuotekehityksenä liikuntaohje tyypin 2 diabeetikolle Tiivistelmä Opinnäytetyömme käsittelee tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjausta. Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosastolla oli ilmennyt tarve yhtenäistää diabeteksen hoito-ohjetta. Yksi osa hoito-ohjetta on tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjaus. Kehitimme potilaille jaettavan liikuntaohjevihkosen, johon on koottu tämänhetkiset suositukset liikunnan laadusta ja määrästä. Opinnäytetyömme on tehty tuotekehitysprosessin mukaisesti. Raportointiosuus sisältää teoriaa tyypin 2 diabeteksesta ja liikunnan vaikutuksista sairauteen. Lisäksi raportointiosuudessa on kuvattu tuotekehitysprosessin eteneminen sekä valmis tuote. Opinnäytetyömme tavoitteena on yhtenäistää Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuttien tyypin 2 diabetespotilaille antamaa liikuntaohjausta. Tarkoituksena on myös saada käyttöön uusin tieto liikunnan suosituksista, koska käytännöt ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Lisäksi tavoitteena on antaa potilaille helposti ymmärrettävät ohjeet liikunnan toteuttamiseksi. Jatkon kannalta on tärkeää, että tuotetta päivitetään uusimpien tutkimusten mukaan. Yhtenä kehittämistehtävänä onkin seurata tuotteen käyttöä ja sen toimivuutta käytössä. Liikuntaohjauksen tueksi olisi tärkeää tehdä myös ohje tyypin 2 diabeteksen muiden riskitekijöiden hoidosta. Diabetes kuuluu laajalti levinneisiin kansansairauksiin. Suomessa on tällä hetkellä noin tyypin 2 diabeetikkoa, ja vuonna 2010 arvioidaan heitä olevan jo noin Lisäksi noin ihmistä sairastaa kyseistä sairautta tietämättään. Diabeetikkojen osuus väestöstä on 3-4 %, mutta sen hoitokustannukset ovat noin % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Liikunta on yksi hoidon kulmakivistä yhdessä ruokavalion ja lääkityksen kanssa. Uskomme, että opinnäytetyöstämme on hyötyä Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuteille sekä terveysalan opiskelijoille. Tuotteestamme hyötyvät myös tyypin 2 diabetes potilaat. Toivomme, että tuotteemme tulee aktiiviseen käyttöön Savonlinna keskussairaalan fysioterapeuttien keskuudessa. Lisäksi myös Diabetesliitto voisi hyötyä tuotteestamme. Asiasanat (avainsanat) tyypin 2 diabetes, liikuntaohjaus, potilasohje, tuotekehitys Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitteet Suomi URN:NBN:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Helka Löppönen Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan keskussairaala, fysioterapian osasto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tomi Kosonen, Toni Kotro & Aapo Rautamies Degree programme and option Degree programme in physiotherapy, Savonlinna Name of the bachelor's thesis How should I exercise? Product development of exercise instruction for type 2 diabetic Abstract This study includes exercise instruction for type 2 diabetic. The physiotherapy department of Savonlinna Central Hospital has had the need to standardize the patient instructions for diabetics. One part of the patient instruction is exercise instruction for type 2 diabetics. We produced a booklet for patients, which include recommendation of the quality and amount of exercise. This bachelor s thesis was produced according to the product development process. In the theory part of our work we look into the theory of type 2 diabetes and effects of exercise on disease. The theory part also contains the product development process and the final product. The objective of this bachelor s thesis was to standardize the exercise instructions for type 2 diabetics among the physiotherapists in Savonlinna Central Hospital. The aim of the thesis is to consider the latest information of exercise recommendations, because the recommendations have changed in the past years. One aim of the thesis is also to give exercise instructions that are clear and easy to understand for the patient. In the future it is important to update our product according to the latest research. It is also important to follow the use of the product and its functionality in use. To back up exercise instructions it would be important to make instructions for avoiding the other risk factors in type 2 diabetes. Diabetes is a widely spread common disease. In Finland there are type 2 diabetics at the moment and in the year 2010 the estimated amount is Furthermore about people go down with diabetes without knowing it. 3 4% of population has diabetes, but it takes 11 12% of the expenditures that public healthcare has. Together with diet and medication, exercise is one of the main treatments in diabetes. We believe our bachelor s thesis proves to be useful for physiotherapists in Savonlinna Central Hospital and also students in our field. Those who have type 2 diabetes will also benefit of our work. We hope that physiotherapists in Savonlinna Central Hospital will use our product actively. Diabetes association could also benefit of our product. Subject headings, (keywords) Type 2 diabetes, exercise, patient instruction, product development Pages Language URN 29 p. + supplements Finnish URN:NBN:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Helka Löppönen Employer of the bachelor's thesis Savonlinna Central Hospital, department of physiotherapy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYYPIN 2 DIABETES Diabeteksen yleisyys Suomessa Tyyppi 2 diabeteksen riskitekijät TYYPIN 2 DIABEETIKON LIIKUNTA Sydän- ja verenkiertoelimistön harjoittaminen Lihasvoimaharjoittelu Liikunnan suunnittelussa huomioitavaa FYYSISEN KUNNON TESTAUS OSANA LIIKUNTAOHJAUSTA Kuuden minuutin kävelytesti Käden puristusvoima TUOTEKEHITYS Kehittämistarpeiden tunnistaminen Käynnistäminen/ideointi Luonnostelu Kehittäminen Viimeistely TUOTTEEN KOOSTAMINEN POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Maailmassa on arvioitu olevan yli 150 miljoonaa diabeetikkoa, joista valtaosalla, n %:lla, on tyypin 2 diabetes. Tyypin 2 diabeetikoiden osuus kaikista diabeetikoista vaihtelee eri puolilla maailmaa ja on yleisempi vanhemmissa ikäluokissa. Tosin nykyään sairastuneiden määrä on lisääntynyt jopa murrosikäisillä nuorilla. (Saraheimo & Kangas 2003, 11.) Maailmassa arvioidaan vuonna 2010 olevan 221 miljoonaa aikuistyypin diabetesta sairastavaa henkilöä (Valle ym. 2002, 1369). Uudet lääkkeet ja tutkimukset sekä hoitohenkilöstön yhteistyön kehittyminen ovat parantaneet diabeteksen hoitoa. Diabeetikko itse on kuitenkin suurin vaikuttaja siihen, kuinka hoito toteutuu arkielämässä. (Ilanne-Parikka ym. 2003, 5.) Suositukset tyypin 2 diabeetikon liikunnan muodoista, määristä ja tehoista ovat viime vuosina muuttuneet. Nykyään suositellaan tehokkaampaa aerobista liikuntaa sekä raskaampaa voimaharjoittelua. Aikaisemmin on tyydytty liian varovaisiin suosituksiin liikunnan rasittavuuden suhteen. (Sigal ym. 2005, 88.) Opinnäytetyömme käsittelee tyypin 2 diabeteksen liikuntaohjausta. Kuulimme aiheesta oppilaitoksemme opinnäytetöiden tarjouspäivänä syksyllä Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosasto tarvitsi diabetespotilaille yhtenevää hoito-ohjetta siellä työskentelevien fysioterapeuttien käyttöön. Idea vaikutti mielenkiintoiselta, joten päätimme ottaa sen opinnäytetyömme aiheeksi, vaikka työn sisältö ei ollutkaan vielä tarkkaan määritelty. Aluksi aihealue tuntui todella laajalta, koska työssä tulisi käsitellä diabetespotilaan hoitoa kokonaisvaltaisesti. Kävimme Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosastolla keskustelemassa aiheesta ja päätimme rajata työmme sisällön käsittelemään tyypin 2 diabetespotilaan liikuntaohjausta. Opinnäytetyön prosessin edetessä päätimme yhdessä ohjaavien fysioterapeuttien kanssa lisätä työhön potilaiden toimintakykyä mittaavat puristusvoima- ja kuuden minuutin kävelytestit. Opinnäytetyömme koostuu teoriaosiosta, tuotekehitysosiosta ja potilasohjemateriaalista. Teoriaosiossa kerromme tietoa diabeteksesta yleensä sekä liikunnanvaikutuksista elimistöön. Tuotekehitysosiossa kuvaillaan tuotekehityksen vaiheita ja omaa tuoteke-

6 hitysprosessimme etenemistä. Potilasohjeeseen valitsimme materiaalia teoriaosiossa käsiteltävien asioiden pohjalta. 2 Tuote on liikuntavihkonen, joka sisältää viimeisimmät ohjeet tyypin 2 diabeetikon liikuntasuosituksista (määrä, laatu, teho ja kesto). Tuotteeseen on myös varattu tilaa henkilökohtaiselle liikuntasuositukselle ja testituloksille. Jokaiselle potilaalle on tarkoitus tehdä henkilökohtainen liikuntasuunnitelma omien toiveiden, testitulosten ja edellä mainittujen liikuntasuositusten pohjalta. Tämä on tarkoitus toteuttaa yhdessä fysioterapeutin ja potilaan kesken. Lisäksi potilaalle varataan kontrolliaika, joka merkitään liikuntavihkoseen.

7 2 TYYPIN 2 DIABETES 3 Diabetes on energiaa tuottavan ja elämälle välttämättömän sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena veren sokeripitoisuutena (Saraheimo & Kangas 2003, 8). Sairaus johtuu, joko insuliinihormonin puutteesta tai sen heikentyneestä toiminnasta. Siihen liittyvät myös häiriöt hiilihydraatti-, rasva- ja valkuaisaineenvaihdunnassa. Nykyään diabetes käsitetään joukkona erilaisia ja eriasteisia sairauksia, joille yhteistä on kohonneena veren glukoosipitoisuutena ilmenevä energiaaineenvaihdunnan häiriö. Diabetes jaetaan tyypin 1 diabetekseen eli nuoruustyypin diabetekseen ja tyypin 2 diabetekseen eli aikuistyypin diabetekseen. Tyypin 1 diabeteksessa haima ei pysty tuottamaan insuliinia, koska niitä tuottavat solut ovat tuhoutuneet. Tyypin 2 diabeteksessa on kyse insuliinin vaikutuksen heikentymisestä. Samalla siihen liittyy insuliininerityksen häiriintyminen ja insuliinierityksen riittämättömyys. (Saraheimo & Kangas 2003, 8.) Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinihormonin toiminta on heikentynyt lihas- ja rasvakudoksessa, jolloin myös glukoosinotto verenkierrosta soluihin energiantuottoa varten heikentyy. Tällöin tapahtuu insuliiniresistenssi, joka tarkoittaa haiman tuottaman insuliinihormonin huonontunutta toimintaa lihaksissa, rasvakudoksissa ja maksassa. Insuliiniresistenssi aiheuttaa useita hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. (Kukkonen-Harjula 2005, ) Tyypin 2 diabetes kehittyy vähitellen vuosien kuluessa ja on varsin oireeton pitkän aikaa. Kun hyperglykemia eli veren normaalia suurempi glukoosipitoisuus todetaan veren tai veriplasman poikkeavista glukoosipitoisuuksista ja diabetes diagnosoidaan, taudin verisuonikomplikaatiot ovat usein edenneet jo pitkälle ja erityisesti oireinen sepelvaltimotauti on tavallinen. Tämän takia aikuistyypin diabetes olisi kyettävä toteamaan entistä aikaisemmin, jolloin lisäsairauksien torjuntaan olisi vielä mahdollisimman hyvät edellytykset. Pidemmälle kehittyessä ilmaantuu myös diabetekselle tyypillisiä oireita, kuten janoa, väsymystä, tahatonta laihtumista sekä virtsanerityksen lisääntymistä. (Diabetesliitto 1999, 3; Saraheimo & Kangas 2003, 21.) Valkuaisaineet ja glukoosi yhdistyvät kemiallisesti elimistössä, jolloin niiden rakenne muuttuu ja toiminta vaurioituu. Tämä valkuaisaineiden sokeroituminen on sitä suurempaa, mitä enemmän veressä ja muissa kudosnesteissä on glukoosia. Nämä sokeroituneet valkuaisaineet suoriutuvat huonosti elämää ylläpitävistä toiminnoista. Huo-

8 4 noimmassa tapauksessa ne eivät suoriudu vaadittavista tehtävistään lainkaan. Normaalisti terveen elimistön aineenvaihdunta ja haiman insuliinia tuottavien beetasolujen kyky tunnistaa veren glukoosipitoisuuden vaihtelut estävät tehokkaasti verensokerin nousemista liian korkeaksi, jolloin valkuaisaineiden liiallinen sokeroituminen ja siihen liittyvät ongelmat estyvät. Jos diabeteksessa ei onnistuta pitämään sokeriarvoja tavoitteiden mukaisena, niin sokeroituneita valkuaisaineita pääsee kertymään liian paljon, jolloin alkaa kehittyä elinmuutoksia silmiin, hermoihin ja munuaisiin. (Saraheimo & Kangas 2003, 8.) Hoitamattomana diabeteksen oireet alkavat kehittyä, kun korkean veren glukoosipitoisuuden seurauksena glukoosia erittyy virtsaan. Tämän seurauksena virtsamäärät kasvavat, virtsaamistarve lisääntyy ja nestemenetys aiheuttaa janon tunteen sekä elimistön kuivumisen. Kun glukoosia erittyy virtsaan suuria määriä, on seurauksena runsas energiahukka ja laihtuminen. Diabetekseen liittyy aina myös väsymys, koska kudokset eivät insuliinin tai sen riittävän vaikutuksen puutteessa kykene polttamaan tarpeeksi sokeria energiaksi. Samalla siihen liittyy elimistön heikentynyt kyky puolustautua erilaisia infektioita vastaan. Kaikkia näitä haittavaikutuksia voidaan välttää, jos diabeetikon veren glukoosipitoisuus pyritään pitämään mahdollisimman lähellä normaalia. (Saraheimo & Kangas 2003, 9.) 2.1 Diabeteksen yleisyys Suomessa Diabetes kuuluu laajalti levinneisiin kansansairauksiin. Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes on taudin yleisin muoto, ja se ilmenee tavallisimmin myöhäisessä keski-iässä. Noin 85 % diabeetikoista sairastaa aikuistyypin diabetesta. (Diabetesliitto 1999, 3.) Tyypin 2 diabetes on nopeasti yleistyvä ja vahvasti periytyvä sairaus. Kun toinen vanhempi sairastaa diabetesta, on lapsella noin 40 %:n sairastumisriski. Lisäksi äidin puolelta perittynä riski on hieman suurempi. Molempien vanhempien sairastaessa tyypin 2 diabetesta lapsella on jopa 70 %:n riski sairastua. (Saraheimo & Kangas 2003, 15.) Diabeetikkojen osuus väestöstä on 3-4 %, mutta sen hoitokustannukset ovat noin % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeteslääkkeiden osuus erityiskorvattavista lääkekustannuksista on samaa luokkaa. (Ahonen ym. 2003, 12.) Huolestuttavinta on tyyppi 2 diabeteksen yleistyminen. Tämä johtuu osaltaan väestön ikääntymisestä ja siitä, että väestön elintavat eivät ole sillä tasolla, mitä tyypin 2 dia-

9 5 betes edellyttäisi. Tällä hetkellä tyypin 2 diabetespotilaita on arviolta , minkä lisäksi noin ihmistä sairastaa kyseistä sairautta tietämättään. Diabeteksen esiintyvyydeksi on arvioitu vuonna 2010 olevan jo 6 % väestöstä eli noin potilasta. (Ahonen ym. 2003, 12.) Näistä valtaosa on tyypin 2 diabetesta sairastavia. Tyypin 2 diabeetikoilla on yleensä myös liitännäissairauksia, ja tauti on kustannuksiltaan kallis. Sen takia ehkäisyyn suuntautuneet toimenpiteet ovat tärkeitä. (Louheranta & Uusitupa 2000, 3919.) Suomessa lasten diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Syytä tähän ei vielä tiedetä. (Saraheimo & Parikka 1999, 9.) 2.2 Tyyppi 2 diabeteksen riskitekijät Tyyppi 2 diabeteksen riskitekijät tiedetään jo todella hyvin. Perimän ja ikääntymisen lisäksi muita riskitekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute, kohonnut verenpaine, dyslipidemia (veren rasva-arvojen poikkeavuus), kohonnut paastoglukoosi, heikentynyt glukoosinsieto, runsaasti rasvaa sisältävä ravinto ja paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruoka. Erityisesti lihavuus ja vyötärölihavuus (vyötärönympärys miehillä yli 100 cm ja naisilla 90 cm) lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos kehon painoindeksi ylittää merkittävän ylipainon rajan (30 kg/m2), sairastumisriski kasvaa peräti kymmenkertaiseksi verrattuna normaalipainoiseen ihmiseen. (Louheranta & Uusitupa 2000, ; Saramies 2004, 34.) Dyslipidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus on alle 1 mmol/l tai vaihtoehtoisesti triglyseridipitoisuus on yli 2 mmol/l. Aikuistyypin diabetekseen liittyy olennaisesti aterioiden jälkeiset korkeat glukoosiarvot sekä veren lipidipitoisuuden nousu. Lisäksi aikuistyypin diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään (aineenvaihduntasyndrooma) vaikuttavat korkea triglyseridipitoisuus, matala HDL-kolesteroli, LDLkolesterolipartikkeleiden määrä sekä vapaat rasvahapot. (Saramies 2004, 39.) Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä diabeteksen riskitekijöistä. Rajaarvona kohonneelle verenpaineelle pidetään sitä, että systolinen paine on 140 mmhg tai enemmän ja diastolinen paine on 90 mmhg tai enemmän. Ihanteellinen verenpaineen arvo on 120/80 mmhg, mutta alle 130/85 mmhg verenpainetta pidetään vielä normaalina. (Jula & Riikola 2006)

10 6 Metaboliseksi oireyhtymäksi kutsutaan tilannetta, jossa henkilöllä esiintyy useita vaaratekijöitä sydän- ja verenkiertoelimistölle. Oireyhtymä altistaa erityisesti aikuistyypin diabetekselle ja sepelvaltimotaudille. Tyypillisimmät vaaratekijät ovat ylipaino ja vyötärölihavuus sekä erilaiset veren rasva-aineiden sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. (Kukkonen-Harjula 2005, ) Oireyhtymän diagnoosia voidaan pitää varmana, kun samanaikaisesti todetaan kohonnut verenpaine sekä poikkeava triglyseridien, HDL-kolesterolin ja insuliinin pitoisuus. Perusterveydenhuollossa oireyhtymä voidaan todeta melko helposti mittaamalla pituus, paino, verenpaine ja vyötärönympärys sekä kysymällä lähisukulaisten diabeteksesta. Metabolinen oireyhtymä on melko yleinen keski-ikäisillä, jopa viidennes aikuisväestöstä kärsii siitä. (Kukkonen-Harjula 2005, 94.) Elintavoilla ja perinnöllisillä tekijöillä on suuri vaikutus metabolisen oireyhtymän puhkeamisessa. Elintapatekijöistä keskeisimpiä ovat runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, energiaa ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus. Perussyynä oireyhtymässä on insuliiniresistenssi. Insuliinia tarvitaan, jotta glukoosi pääsee lihassoluun energialähteeksi. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan parantaa glukoosin soluun ottoa ja siten voidaan vähentää insuliiniresistenssiä. (Kukkonen-Harjula 2005, 94.) Tyypin 2 diabetes kehittyy pitkällä aikavälillä, joten taudin vaaratekijöihin voidaan vaikuttaa missä tahansa tilanteessa. Näin ollen taudin eteneminen voidaan estää tai ainakin viivästyttää taudin puhkeamista. Henkilöillä, joilla on heikentynyt sokerinsieto kahden tunnin oraalisessa sokerirasituskokeessa, on suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. (Louheranta & Uusitupa 2000, 3920.) 3 TYYPIN 2 DIABEETIKON LIIKUNTA Liikunta on diabeteksen hoidon kulmakiviä yhdessä ruokavalion ja lääkityksen kanssa (Sigal ym. 2005, 88). Viime vuosina on todistettu, että kohtuullisen kuormittavalla liikunnalla voidaan ehkäistä diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Liikunnan vaikutukset insuliiniherkkyyteen ovat sekä lyhyt- että pitkäkestoisia. Tästä johtuen päivittäinen liikunta on tärkeässä roolissa. Perinteisesti liikunnassa on korostettu kes-

11 7 tävyysliikunnan merkitystä, mutta uusimmissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia myös kuntosaliharjoittelulla. (Laaksonen 2004, 1669.) Sekä kestävyys- että lihasvoimaharjoittelu parantavat insuliiniherkkyyttä ja glukoosin sietoa suunnilleen yhtä paljon, mutta parhaat tulokset on saatu tutkimuksista, joissa on molemmat liikuntamuodot on yhdistetty liikuntaohjelmaan (Zacker 2005, 93). American Diabetes Association (ADA) teki vuonna 2004 yhteenvedon tyypin 2 diabeetikoiden liikunnasta tehdyistä tutkimuksista. Edellinen yhteenveto aiheesta oli tehty vuonna Näiden tutkimustulosten perusteella diabeetikoiden aerobisen liikunnan muotojen, määrien ja tehojen suosituksia on muutettu. Voimaharjoittelua suositellaan harjoitettavaksi enemmän, laajemmalle ryhmälle potilaita ja suuremmalla teholla kuin aikaisemmin. Aikaisemmat liikuntasuositukset olivat ehkä varovaisempia kuin olisi tarpeellista. (Sigal ym.2005, 88.) Liikunnalla voidaan vaikuttaa ylipainoon, painonhallintaan, keskivartalolihavuuteen sekä insuliiniherkkyyteen. Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia metabolisen oireyhtymän tunnusomaisiin tekijöihin, kuten verenpaineeseen, lipidien aineenvaihduntaan ja endoteelifunktioon (verisuonen sisäseinämän supistuminen). Koska liikunnalla voidaan vaikuttaa metabolisen oireyhtymän ominaisuuksiin, on odotettavissa, että säännöllisellä liikunnalla voidaan ehkäistä metabolista oireyhtymää, joka taas on usein johtaa aikuistyypin diabetekseen. ( Laaksonen 2004, 1669.) Keskeistä ylipainoisilla on laihtuminen, jo 5-10 %:n painon vähennys pysyvästi pienentää sydän- ja verikiertosairauksien vaaratekijöitä (Kukkonen-Harjula 2005, 95). Yhdysvaltalaisessa Diabetes Prevention Programissa (DPP) tutkittavana oli 3234 ihmistä, joilla ei vielä ollut aikuistyypin diabetesta mutta joilla oli alentunut glukoosinsietokyky. Tutkittavat jettiin kolmeen eri ryhmään, jotka olivat elämäntapamuutos-, lääke- ja vertailuryhmään. Elämäntapamuutosryhmälle asetettiin tavoitteeksi vähintään 7 %:n painonpudotus harrastamalla 150 minuuttia liikuntaa viikossa. Riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni 58 % elämäntapamuutosryhmässä vertailuryhmään verrattuna. (Knowler ym. 2002, 393.) Samanlaisia tuloksia on saatu myös suomalaisessa Diabetes Prevention Study:ssa (DPS), jossa tutkittavana oli 523 suomalaista henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto. Myös DPS-tutkimuksessa riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni 58 % niillä, jotka harrastivat säännöllisesti liikuntaa. (Valle ym. 2002, 1370.)

12 8 3.1 Sydän- ja verenkiertoelimistön harjoittaminen Säännöllinen liikunta (päivittäinen tai lähes päivittäinen) lisää hapen kuljetusta lihaksiin sekä tehostaa hapen käyttöä lihaksissa. Liikunnan tulisi olla kohtuullisen kuormittavaa, ja voidaankin käyttää sääntöä, että liikunnan aikana tulisi hengästyä, mutta samalla pitäisi pystyä puhumaan. Myös hyöty- eli arkiliikunnan määrän tulisi olla riittävä. Aloittelevan liikkujan tulisi aloittaa varovasti ja lisätä liikuntakerran kestoa asteittain kymmenestä minuutista tuntiin. Kokonaisuudessa kyky jaksaa arjen toimia helpottuu. (Heinonen 2003, 147.) Aikuistyypin diabeetikoilla insuliinin eritys toimii jossain määrin. Liikunnan yhteydessä insuliinin eritys vähenee samoin kuin terveillä henkilöillä. Tästä johtuen heidän verensokerin liiallisen laskun riski on pienempi. Harrastettaessa pitkäkestoista liikuntaa, joka vähentää lihasten varastoimaa sokeria, aikuistyypin diabeetikoiden lihasten ja maksan insuliiniherkkyys paranee. Rasittavuudeltaan vähäinen mutta pitkäkestoinen liikunta parantaa erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden insuliiniherkkyyttä ja alentaa verensokeria. Tästä johtuen pitkäkestoinen liikunta on suositeltavaa tyypin 2 diabeetikoille. Jatkuva liikunta on suositeltavaa myös laihdutuksen ja painonhallinnan kannalta. (Koivisto 1999, 85.) Lisäksi kestävyystyyppinen harjoittelu pienentää sekä lepoettä kuormitusverenpainetta. Liikuntaharjoittelulla, joka kestää keskimäärin 12 viikkoa, voidaan alentaa lepoverenpainetta 3-4 mmhg. (Kukkonen-Harjula 2005, 107.) Usein suositellaan harjoitettavaksi liikuntaa vähintään 30 minuuttia lähes päivittäin. Monissa uudemmissa tutkimuksissa tyypin 2 diabeetikoilla on harjoitettu liikuntaa kolmesti viikossa. Monet ovat pitäneet helpompana toteuttaa tällaisia pidempiä harjoituksia harvemmin kuin päivittäisiä lyhyempiä liikuntaharjoituksia. Yhden liikuntakerran vaikutus insuliiniherkkyyteen kestää tuntia riippuen liikunnan kestosta ja tehosta. Näin ollen liikuntaa tulisi harrastaa vähintään joka toinen päivä, jotta vaikutus insuliiniherkkyyteen saataisiin pidettyä yllä. (Sigal ym. 2005, 92.) Sigal ym. (2005, 93.) suosittelevat veren sokeritason alentamiseksi, painonhallinnan avuksi sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskin pienentämiseksi kevyttä liikuntaa (40-60 % VO2max tai % maksimisykkeestä) vähintään 150 minuuttia viikossa ja/tai vähintään 90 minuuttia reipasta liikuntaa (>60 % VO2max tai >70 %

13 maksimisykkeestä). Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kolmesti viikossa ja liikuntakertojen välillä tulisi olla enintään kaksi peräkkäistä päivää. (Sigal ym. 2005, 93.) 9 Boulen ym. (2001, ) yhteenvedossa, jossa oli mukana 14 tutkimusta, selvitettiin yli kahdeksan viikkoa kestävän liikuntaohjelman vaikutuksia verensokeriin ja kehon painoon aikuistyypin diabeetikoilla. Alun perin tutkimusryhmä ja vertailuryhmä eivät poikenneet toisistaan verensokerin ja kehon painon suhteen. Liikuntaohjelman jälkeen tutkimusryhmän verensokeri oli huomattavasti alentunut verrattuna vertailuryhmään. Kehon painossa ei sen sijaan ollut tapahtunut muutoksia. Liikunnan hyödylliset vaikutukset kohdistuivat siis verensokerin tasoon, mutta niillä ei ollut yhteyttä kehon painoon. Näissä tutkimuksissa liikunnan määrä ja teho saattoivat olla liian alhaisia (keskimäärin 53 minuuttia/kerta, 3,4 kertaa viikossa, 15 viikon ajan), jotta energiankulutus olisi ollut tarpeeksi suurta ja painoa olisi saatu alenemaan. Useimmissa tutkimuksissa ei mitattu kehon koostumusta, joten on mahdollista, että liikunnan myötä osa rasvakudoksesta on korvautunut lihaskudoksella. Boule ym. (2001, ) tutkivat myös vaikutuksia liikunnan tehokkuuden, liikuntakertojen tiheyden, sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon muutosten sekä verensokeritason muutosten välillä. Vertailtava ominaisuus oli maksimaalinen hapenottokyky (VO2max), jota mitattiin joko hapenoton suoralla testillä tai arvioon perustuvalla testillä. Liikunnan teho harjoitusten aikana oli 50 % - >75 % maksimaalisesta hapenottokyvystä. Tutkimusryhmän hapenottokyky parani keskimäärin 11,8 %, kun vertailuryhmällä se heikkeni 1 %. Veren sokeritasoon liikunnan tehokkuudella oli suurempi merkitys kuin liikuntakertojen tiheydellä. Suurin vaikutus saatiin tutkimuksessa, jossa liikunnan teho oli kaikkein korkein. Tässä tutkimuksessa harjoiteltiin kolmesti viikossa, 55 minuuttia, 75 % (VO2max), jossa oli intervalleja jopa vieläkin korkeammalla teholla sisältäen 5 minuutin alku- ja loppuverryttelyt. VO2max parani 41 % tutkimusryhmällä ja 1 % vertailuryhmällä. Myös rasvaprosentti laski tutkimusryhmällä huomattavan paljon (vatsan ihonalaisen rasvaprosentin lasku 18 %). Tutkimustulosten perusteella voidaan suositella korkeatehoista aerobista harjoittelua tyypin 2 diabeetikoille veren sokeritason alentamiseksi. Näin kovatehoinen harjoittelu voi kuitenkin olla vaikeaa toteuttaa tai jopa jossain määrin vaarallista moniongelmaisille tyypin 2 diabeetikoille, mikä täytyy ottaa huomioon liikuntaa suunniteltaessa. Joka tapauksessa yhteys harjoittelun tehokkuuden ja sydän- ja verenkiertoelimistön

14 10 kunnon sekä verensokerin muutosten välillä on merkittävä. Tyypin 2 diabeetikoille, jotka jo liikkuvat kevyellä teholla, tulisi suositella kovempitehoista liikuntaa, jotta sekä aerobisen kestävyyden että veren sokeritason suotuisa kehitys jatkuisi. (Sigal ym. 2005, 91.) Parhaimmat tulokset pitkän tähtäimen painonhallintaan on saatu yhdistämällä oikea ruokavalio, liikunta ja elämäntapamuutokset. Pelkällä liikunnalla ilman ruokavalion ja elämäntapojen muutoksia on saatu vain vähäistä painon alenemista (n. 2 kg). Monesti painon pudotus on vähäistä, koska lihavilla ihmisillä on vaikeuksia suorittaa riittävästi liikuntaa kuluttaakseen tarpeeksi energiaa. Usein lisääntyneen liikunnan ohella lisääntyy myös syöminen sekä muu aktiivisuus vähenee. Useiden tutkimusten perusteella merkittävään ja pysyvään painonpudotukseen (vähintään 13,6 kg, keskimäärin 30 kg, säilyttäen painonalennus vähintään vuoden, keskimäärin 5 vuotta) vaaditaan kevyttä liikuntaa jopa 7 tuntia viikossa. (Sigal ym. 2005, ) 3.2 Lihasvoimaharjoittelu Ikääntymisen myötä lihasmassan väheneminen johtaa vanhuuden lihaskatoon, heikentyneeseen liikuntakykyyn, heikentyneeseen glukoosiaineenvaihduntaan ja lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin (Sigal ym. 2005, 93). Lihasvoimaharjoittelulla ylläpidetään ja parannetaan lihasten voimaa, kestävyyttä ja perusaineenvaihduntaa (Heinonen 2003, 147). Voimaharjoittelulla saadaan usein nopeampia tuloksia toiminnallisuuteen ja kehon koostumukseen kuin aerobisella harjoittelulla (Sigal ym. 2005, 93). Lihasten harjoittamiseen voidaan käyttää kuntosalilaitteita tai vapaita painoja. Varsinkin vapailla painoilla seisoma-asennossa tehtävät harjoitteet kehittävät lihasten ohella hyvin myös tasapaino- ja koordinaatiokykyä, kehon hallintaa, luutiheyttä sekä yleistä fyysisen aktiivisuuden kapasiteettia ja ovat siksi tärkeitä muun muassa ehkäistäessä osteoporoottisia murtumia ikääntyneillä. (Heinonen 2003, 147.) Lihasvoimaharjoittelua pidetään myös aerobista harjoittelua vähemmän yksitoikkoisena (Sigal ym. 2005, 93-95). Lihaksia tulisi ensisijaisesti harjoittaa pumppaavilla liikkeillä, jolloin lihas vuoroin jännittyy ja rentoutuu. Peruskuntoa ajatellen toistojen määrän tulisi olla toistoa 2-3 kertaa. Ohjelma tulisi toistaa 2-3 kertaa viikossa. Kolme ensimmäistä viikkoa keskitytään aktivoimaan lihasten hermostoja, jonka jälkeen voidaan vastuksia asteit-

15 11 tain nostaa. Vastuksen määrää voidaan arvioida myös testaamalla taakka, jonka lihas pystyy suoriutumaan vain yhden kerran. Tästä voidaan laskea sopiva harjoitustaso, joka on maksimitaakasta %. Vastuksen määrää pitää arvioida tasaisin väliajoin, mikäli halutaan harjoittaa voimaa. Jotta voima lisääntyisi, täytyy kuorman kohota tai toistojen lisääntyä, koska elimistö sopeutuu ärsykkeisiin ja näin ollen selviytyy harjoituksista yhä taloudellisimmin, vähemmällä lihastyöllä ja pienemmällä energiankulutuksella. (Heinonen 2003, ) Jos harjoitellaan aina samoja lihasryhmiä, niin harjoittelukertojen välissä tulisi olla taukoa vähintään 48 tuntia palautumisen varmistamiseksi (Zacker 2005, 73). Aerobinen harjoittelu on yksi aikuistyypin diabeteksen hoitokeinoista, koska sen on todettu parantavan insuliiniherkkyyttä sekä glukoosinsietoa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös voimaharjoittelulla saadaan samanlaisia vaikutuksia kuin aerobisella harjoittelulla. Parhaimmat tulokset insuliiniherkkyyden ja glukoosinsiedon paranemisen kannalta on saatu yhdistämällä aerobinen ja voimaharjoittelu. (Zacker 2005, 72.) Korkea verenpaine on yksi aikuistyypin diabeteksen riskitekijöistä. Aerobinen harjoittelu on ollut pitkään ainut suositeltu liikuntamuoto kohonneen verenpaineen hoitoon. (Zacker 2005, 72.) Lihasvoimaharjoittelun turvallisuudesta keski-ikäisille ja ikääntyneille, joilla on sydän- ja verisuonitautiriski, on oltu huolissaan (Sigal ym. 2005, 95). Voimaharjoittelua on aikaisemmin pidetty vahingollisena harjoittelumuotona, jos ihmisellä on kohonnut verenpaine. Viimeisimmissä tutkimuksissa on osoitettu, että voimaharjoittelu alentaa myös lepoverenpainetta aikuisilla. (Zacker 2005, 72.) On ajateltu, että verenpaineen nopea nousu kovatehoisissa voimaharjoitteissa voi olla haitallista, mutta vakavia ongelmia tyypin 2 diabeetikoiden voimaharjoittelua tutkittaessa ei ole esiintynyt (Sigal ym. 2005, 95). Jo 5-10 %:n painon vähennys pysyvästi pienentää sydän- ja verikiertosairauksien vaaratekijöitä (Kukkonen-Harjula 2005, 95). Aerobisella liikunnalla ja kalorien rajoittamisella on saatu hyviä tuloksia laihdutettaessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että laihduttaessa aerobisella liikunnalla ja kalorien rajoittamisella katoaa myös lihasmassaa samalla, kun pyritään pääsemään eroon ylimääräisestä rasvasta. Voimaharjoittelulla voidaan ylläpitää ja lisätä kehon lihasmassaa, josta on hyötyä myös jatkoa ajatellen, koska lihasmassan kasvu parantaa insuliiniherkkyyttä. (Zacker 2005, 72.)

16 Liikunnan suunnittelussa huomioitavaa Usein tyypin 2 diabeetikot ovat liikapainoisia ja heillä on kohonnut verenpaine rasvaaineenvaihdunnanhäiriöiden lisäksi (Dehko 2000, 30). Kaikki fyysiset toiminnot kuluttavat energiaa suhteessa siirrettävien kuormien suuruuteen sekä liikkumisen määrään, oli sitten kyseessä liikunnan harrastaminen tai töissä suoritettavat askareet. Energian kulutus riippuu myös liikkumiseen käytettävästä ajasta. Ylipainoisilla liikunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon kehon niveliä säästävä liikunnan muoto. Myös harjoitusten tiheyden tulee olla päivittäistä tai vähintään 5 päivänä viikossa. Harjoittelua ennen tulee suorittaa lämmittely ja jälkeen jäähdyttely. Ympäristöön, vaatetukseen ja nestetasapainoon tulee myös kiinnittää huomiota. (Heiskanen & Mälkiä 2002, 113.) Painoa kannattelevissa liikuntalajeissa tulee huomioida neuropatian aiheuttamat tuntohäiriöt. Liikuttaessa on varottava alaraajoihin mahdollisesti tulevia ihohiertymiä. (Kukkonen-Harjula 2005, 101.) Liikunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon ravinnon sekä insuliinin annostelu ja ajoitus liikuntasuorituksen yhteydessä. Diabeetikoilla on tärkeätä selvittää veren glukoositason vaihtelut liikunnan vaikutuksesta. Veren glukoosin testaus voi olla tarpeen ennen liikuntaa, liikunnan aikana ja liikunnan jälkeen, jotta osataan arvioida insuliinin ja ravinnon tarvetta. Hiilihydraatteja voi olla tarpeen nauttia ennen, jälkeen ja liikuntasuorituksen aikana. Insuliiniannosta voi olla tarpeen pienentää sekä ennen että jälkeen liikunnan. Annosmäärät riippuvat liikunnan tehosta, kestosta ja diabeetikon aiemmista kokemuksista. (Mullooly & Kemmis 2005, ) Muu lääkitys ja diabeteksen aiheuttamat sairaudet vaikuttavat myös harjoittelun suunnitteluun (Heiskanen & Mälkiä 2002,114). Tyypin 2 diabeetikoista joka neljäs saa kroonisen ja usein pahenevan jalkavaurion. Diabeettisen jalan amputaatioriski on jopa 10 -kertainen verrattuna ei-diabeetikkoon. Jalkahaavat johtavatkin usein amputaatioon. Pitkään epätasapainossa ollut diabetes, korkea verenpaine ja tupakointi johtavat usein lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin. Mikroangiopatia (pienten valtimoiden vaurioituminen) johtaa silmänpohjamuutoksiin (retinopatia), munuaisvaurioihin (nefropatia) ja hermovaurioihin (neuropatia). Alaraajoissa ongelmat esiintyvät hermovaurioina, valtimotautina (mak-

17 roangiopatia) tai pienten valtimoiden vaurioina (mikroangiopatia). (Nissen & Liukkonen 2004, 667.) 13 4 FYYSISEN KUNNON TESTAUS OSANA LIIKUNTAOHJAUSTA Fyysinen kunto on ihmisen kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista ilman liiallista väsymystä. Keskisen ym. (2004, 11.) mukaan tavalliselle ihmiselle hyvän fyysisen kunnon kriteeriksi voidaan laskea se, että pystyy elämään normaalia elämää ilman epämiellyttäviä fyysisiä tuntemuksia ajoittain raskaittenkin ponnistusten aikana. Yleensä fyysisen kunnon määritelmät viittaavat ihmisen kykyyn suoriutua jostakin tietystä liikuntasuorituksesta. Kuntotestauksella pyritään kartoittamaan näitä määrättyjä fyysisten ominaisuuksien kehittyneisyyttä suhteessa siihen, miten yksilö selviytyy tietyistä fyysisistä suorituksista. (Keskinen ym. 2004, 11.) Kuntotestauksella voidaan todentaa potilaalle tämän fyysinen suorituskyky. Usein tyypin 2 diabeetikoilla fyysinen suorituskyky on huomattavasti heikentynyt, vaikkeivät he itse sitä ole huomanneet. Heikko tulos kuntotestistä voi motivoida potilasta harrastamaan liikuntaa. (Auravuo & Kasper 2006.) Savonlinnan keskussairaalan fysioterapiaosastolla on tyypin 2 diabeetikoiden kunnon testaamiseen aikaisemmin käytetty muun muassa kuuden minuutin kävelytestiä ja käden puristusvoimatestiä. Kyseiset testit ovat helppoja suorittaa, ja ne voidaan toteuttaa sisätiloissa fysioterapiaosastolla. Testit ovat henkilökunnalle ennestään tuttuja, ja ne on todettu hyviksi välineiksi fyysisen kunnon arviointiin. (Auravuo & Kasper 2006.) 4.1 Kuuden minuutin kävelytesti Kuuden minuutin kävelytesti mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Testi on turvallinen, helppo toteuttaa ja se kuvaa hyvin päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa liikkumiskykyä. (Vainio 2004, 124.) Tutkimuksissa on todettu, että testitulokset ovat yhteydessä testattavan ikään, ylipainoon, keskivartalolihavuuteen, heikkoon puristusvoimaan ja masentuneisuuteen. Muita testituloksiin vaikuttavia tekijöitä ovat fyysinen

18 aktiivisuus, koulutustaso, oman fyysisen kunnon arvio, hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet sekä diabetes. (Rikli & Jones 1998; Sadovsky 2003, 1198.) 14 Testi tulee suorittaa suoralla käytävällä kävellen sitä edestakaisin. Testattavaa ei tule kannustaa, koska se voi vaikuttaa testitulokseen jopa 30 %. Testi tulee tehdä aina yhdelle potilaalle kerrallaan. (Enright 2003, 783.) 4.2 Käden puristusvoima Käden puristusvoiman heikkous ennustaa toimintakyvyn laskua. Se kuvaa myös yleistä voimatasoa ja selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. (Frederiksen ym. 2002, 110.) Riittävää käden puristusvoimaa tarvitaan monissa päivittäisissä tehtävissä, kuten tölkkien ja pullojen avaamisessa sekä kaiteesta kiinnipitämisessä. Useimmiten puristusvoiman mittauksessa käytetään voimadynamometriä, jossa käsikahvan etäisyyttä on mahdollista säätää. (Ahtiainen & Häkkinen 2004, 142.) Savonlinnan keskussairaalassa on käytössä puristusvoimamittarina Jamar dynamometri. Markkinoilla olevista puristusvoimamittareista Jamar dynamometri on eniten käytetty ja useiden tahojen suosittelema. Se on reliaabeli ja validi mittari oikein käytettynä ja kalibroituna. Jamar dynamometri on eniten tutkittu puristusvoimamittari, ja siitä on laajasti tietoa, jonka vuoksi sitä pidetään luotettavana mittausvälineenä. (Mathiowetz 2002, TUOTEKEHITYS Toimiva tuotekehitystoiminta on yksi tärkeimmistä edellytyksistä yrityksen toiminnassa. Yrityksen tulee huolehtia jatkuvasta tuotekehityksestä. Pahimmassa tapauksessa tuotteet ennen pitkään vanhentuvat, myynti vähenee ja viimein loppuu kokonaan. Tuotekehityksellä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään parantamaan ja kehittämään tuotetta. Tuotekehitystoiminnassa tarvitaan hyvää luonnontieteiden tuntemusta sekä kykyä luovaan käytännön työhön. Tuotekehityksessä voi olla kyseessä kokonaan uuden tuotteen suunnitteleminen tai jo olemassa olevan tuotteen kehittäminen paremmaksi. (Jokinen 2001, 9-10.)

19 15 On aivan sama, onko palvelun tuottajan asiakkaana yksityinen henkilö tai organisaatio, asiakasnäkökulman tai näkökulmien selvittäminen on välttämätöntä tuotteistamisprosessin suorittamiseksi. Tuotteistamisen alussa pitää selvittää asiakkaiden tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeet ja muovata tuotetta siten, että kaikkien asiakastasojen tarpeet tulee huomioitua tuotekehitysprosessin lopputuloksessa. Eri asiakasryhmien tarpeisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. (Jämsä & Manninen 2000, 20.) Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielipiteet ovat tärkeitä arvioitaessa palveluiden vaikuttavuutta, saavutettavuutta, kustannus-hyötysuhdetta sekä muita asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaiden mielipiteet ovat tärkeitä myös silloin, kun arvioidaan konkreettisen tuotteen käyttömukavuutta ja -turvallisuutta sekä eri asiakastasojen erityisvaatimusten huomioon ottamista. Sosiaali- ja terveysalan tuotetta kehitellessä pitää muistaa huomioida, että samaa tuotetta voi käyttää useat eri asiakkaat. (Jämsä & Manninen 2000, 21.) Tuotekehityksen voi jakaa viiteen eri toimintavaiheeseen, jotka ovat kehitystarpeen tunnistaminen, ideointi, luonnostelu, kehittely ja viimeistely. Vaiheesta toiseen siirtyminen ei edellytä edellisen vaiheen valmiiksi saamista. Esimerkiksi asiakkaisiin yhteydenpito tuotteen luonnosteluvaiheessa saattaa selkiyttää kehittämistarvetta. (Jämsä & Manninen 2000, 28.) 5.1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen Sosiaali- ja terveysalalla käytetään usein organisaatiotasolla erilaisia laadun kehittämisen menetelmiä. Arviointitiedon kerääminen on yksi tapa hankkia tietoa nykyisistä palveluista. Monet yksiköt keräävät asiakaspalautteita ja tekevät potilaskyselyitä tai keräävät jollain muulla tavalla palautetta toiminnastaan. Näiden tietojen analysointi osoittaa, mitkä ovat eri organisaatioiden ja palvelumuotojen kehittämistarpeet. Erilaiset tilastot antavat myös tietoa yksikön toiminnasta, esimerkiksi kuinka paljon mitäkin palvelua käytetään ja kuinka paljon ne maksavat. (Jämsä & Manninen 2000, 29.) Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuttien keskuudessa nousi esiin tarve yhtenäisestä fysioterapeuttisesta ohjeistuksesta diabetesta sairastavan potilaan hoitoon. Yksi osa ohjeistuksesta on diabeetikon liikuntaohjaus. Tähän mennessä jokainen fysioterapeutti on ohjannut potilaille liikuntaa omalla tavallaan, joten ohjeistus ei ole ollut yh-

20 tenäistä. Syksyllä 2005 opinnäytetöiden tarjouspäivänä aihe esiteltiin yleisesti Savonlinnan keskussairaalan fysioterapeuttien toimesta Käynnistäminen/ideointi Organisaation menestymisen kannalta oikeiden tuotekehityshankkeiden käynnistäminen on hyvin oleellista. Tästä johtuen ennen lopullista tuotekehityshankkeen toteuttamispäätöstä on tarkkaan selvitettävä uuden tuotteen markkinointinäkymät, saatavat tuotot, kehittämiskustannukset sekä myös työterveydelliset ja ympäristönsuojelulliset kysymykset. Positiivisissa tapauksissa käynnistysvaihe päättyy kehityspäätökseen. (Jokinen 2001, 14.) Tuotekehitysprojektin edellytyksenä on, että tuotteelle on tarve ja mielikuva sen toteuttamismahdollisuudesta. Pelkkä tarve ei riitä tuotekehityksen käynnistämiseen. Tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien huomaaminen voi tapahtua sattumalta tai säännöllisen hakutoiminnan tuloksena. (Jokinen 2001, 17.) Tuotekehityksen yhteydessä tapahtuu usein yllättäviä asioita, jotka muuttavat työn kulkua. Näin lopputulos on enemmän tai vähemmän erilainen kuin projektin alussa kuviteltiin. Tästä johtuen odottamattomiin tapahtumiin on kehitystoiminnassa kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuotekehitystoiminnan tulisi olla joustavaa niin, että asetettuja tavoitteita voidaan tarvittaessa muuttaa, jos ilmenee äkillisiä vaikeuksia tai uusia mahdollisuuksia. (Jokinen 2001, ) Vaikka sattumat voivat tuottaa hyviä tuoteideoita, ei tuotekehitystä voida rakentaa pelkästään sattumien varaan, vaan uusien tuotteiden etsiminen tulee olla organisoitua ja systemaattista. Tietoa organisaation ja sen tuotteiden asemasta kertovat yrityksen ulkopuolelta muun muassa asiakkaiden kyselyt ja tarjouspyynnöt, markkina-analyysit, kilpailijoiden tuotteiden analyysit, messujen herättämät vaikutelmat ja yleiset kehitysennusteet. Organisaation sisältä tarvitaan tietoa muun muassa henkilökunnan tiedontasosta, käytettävissä olevista tutkimustiloista ja -laitteista sekä yrityksen taloudellisesta tilanteesta. (Jokinen 2001, ) Tarjouspäivän jälkeen päätimme ottaa tarjouksen opinnäytetyöstä vastaan. Heti tämän jälkeen otimme yhteyttä fysioterapiaosastoon ja sovimme tapaamisen aiheesta vastaa-

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

AKTIIVISEMPI ARKI-luento

AKTIIVISEMPI ARKI-luento AKTIIVISEMPI ARKI-luento 14.11.2016 Ryhmäkeskustelu Mitä kuuluu? Miten hanke on sujunut omalta kohdalta, mikä on mennyt hyvin ja missä voisi parantaa? Mitä hyvää ja mitä parannettavaa hankkeen toiminnassa

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA Petra Lundberg Sanna Piiroinen Sylvia Rovasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa Kannustaa Kehittää Kouluttaa Perustettu 3.12.1994 Maakunnallinen liikunnan ja urheilun kehittämis, yhteistyö ja palvelujärjestö. Jäseninä ovat Kainuun kunnat, valtaosa urheiluseuroista monia maakunnalliset

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Nuorten diabetes Tyypin 1 diabetes on vaikeasti hoidettava sairaus, erityisesti nuorilla. Jos jokin asia diabeteksen hoidossa menee vikaan, siitä usein valitettavasti

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikuntasuositus

Ikääntyneiden liikuntasuositus Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot