Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Terveempi Pohjois-Suomi Omahoito ja Oulunkaari -hankkeen arviointisuunnitelma Oulunkaaren kuntayhtymä (versio 1.0) Outi Kanste Oulunkaaren seutukunta 2006 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Piisilta 1, Ii Puh (08) Faksi (08)

2 Sisältö 1. Hankkeen tausta ja kohderyhmä 2. Hankkeen tavoitteet ja odotetut tulokset 3. Hankearvioinnin tarkoitus ja kohde 4. Arviointikriteerit 5. Arviointimenetelmät 6. Arviointitiedon keruu 7. Arviointitiedon keruun vastuuhenkilöt ja raportointi 8. Arvioinnin resurssit ja rahoitus 9. Arvioinnin toteutuksen aikataulu Oulunkaaren seutukunta 2006 OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Piisilta 1, Ii Puh (08) Faksi (08)

3 1. Hankkeen tausta ja kohderyhmä Terveempi Pohjois-Suomi -hanke (TerPS) on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan sosiaalija terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) kuuluva hankekokonaisuus, jota hallinnoi ja koordinoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekokonaisuus muodostuu seitsemästä osahankkeesta, joista yksi toteutetaan Oulunkaaren kuntayhtymässä. Omahoito ja Oulunkaari -osahanke kuuluu Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen Uudet toimintamallit ja palveluratkaisut -toimenpidekokonaisuuteen. Oulunkaaren hankkeessa kehitetään ja toteutetaan ylipainoisten kuntalaisten tehostettua painonhallinnan ryhmäohjausta, jossa hyödynnetään alueellista videopuhelinverkostoa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa. Oulunkaaren väestö on Iitä lukuun ottamatta keskimääräistä vanhempaa ja sairastuvuus on korkeaa. Kuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja paineet löytää uusia keinoja ehkäistä terveydenhuollon menojen nousua ovat suuret. Siksi uusien ja tehokkaiden keinojen etsiminen kansantautien ehkäisemiseksi on tärkeää. Valtakunnallisestikin poikkeuksellisen pitkälle kehitetyt viestintäalustat, erityisesti videopuhelinverkosto, sekä henkilöstön valmius sen hyödyntämiseen, tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää uudenlaisia ja teknologiaa hyödyntäviä menetelmiä ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä ovat selkeästi ylipainoiset kuntalaiset. Suomalaisista kaksi kymmenestä on merkittävästi lihavia, joilla on vähintään kg:n ylipaino. Toisaalta Suomessa on vähintään vaikeasti lihavia henkilöitä (painoindeksi vähintään 35 kg/m²) lähes seitsemän prosenttia aikuisväestöstä ja sairaalloisesti lihavia (painoindeksi vähintään 40 kg/m²) noin kaksi prosenttia. Lihavuuden luokittelu alkaa lievästä lihavuudesta painoindeksin ollessa kg/m². Vaikeasta lihavuudesta puhutaan painoindeksin ylittäessä 35 kg/m² ja sairaalloisesta lihavuudesta, kun painoindeksi on yli 40 kg/m². Lihavuus liitännäissairauksineen on yksi keskeinen kansanterveysongelma. Lihavuus lisää monien sairauksien vaaraa, alentaa merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ylipaino on niin yleistä, ettei sen ratkaisua väestötasolla voida jättää yksin julkisen terveydenhuollon tehtäväksi, joten omahoitoa ja kuntalaisten vastuuta omasta terveydestä sekä järjestösektorin ja vapaaehtoistyön roolia on tärkeää tukea. Lihavuuden perushoitoon kuuluu keskeisesti elintapaohjaus. Kustannustehokkaiksi lihavuuden hoitokeinoiksi on todettu erilaiset ryhmäinterventiot. 2. Hankkeen tavoitteet ja odotetut tulokset Hankkeen strategisena päämääränä on terveyden edistämistyön tukeminen Oulunkaaren kuntayhtymän alueella teknologia-avusteisen ja ryhmäohjaukseen perustuvan painonhallintaohjelman avulla. Arviointi perustuu hankkeen työsuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin, toimenpiteisiin sekä odotettuihin tuloksiin ja vaikutuksiin. Hankkeen osatavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat seuraavat: 1. Kehittää uusi teknologia-avusteinen ja ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan. Päämääränä on kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen eli konseptin siirrettävyys toimintaympäristöstä toiseen, jolloin se on sovellettavissa muissa terveyskeskuksissa huomioiden kuitenkin paikalliset olosuhteet Toimenpiteet: kohdejoukon tunnistaminen ja muutosvalmiuden testaaminen, toimintakonseptin alustava mallintaminen, käytännön toimeenpanosta sopiminen, pilotointi 2. Hyödyntää toimintakonseptin kehittämisessä uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa Toimenpiteet: videopuhelinvälitteinen etäohjaus osana toimintakonseptia, sähköisten omahoitopalveluiden käyttöönotto

4 3. Hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä ylipainoisten painonhallintaohjelman kehittämisessä Toimenpiteet: hyödynnetään Oulun aluetyöterveyslaitoksen toteuttaman ELVIRA tutkimusprojektin tuloksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä ylipainoisten ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman kehittämisessä ja sovelletaan ELVIRA-councelling ryhmäohjausmallia ( Jaana Laitinen, Työterveyslaitos) 4. Tukea terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä Toimenpiteet: Asiakkaille luodaan mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen ottamalla käyttöön omahoitopalvelualusta ja luomalla toimintamalli omahoitopalvelualustan hyödyntämiseen ylipainoisten painonhallinnassa 5. Vahvistaa järjestöjen roolia ylipainoisten asiakkaiden painonhallinnan tukemisessa Toimenpiteet: järjestö-kuntayhteistyöselvittelyt kaikissa Oulunkaaren kunnissa, järjestötoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät otetaan mukaan painonhallintaohjelman toteuttamiseen, vertaistuen ja sosiaalisen tuen mahdollistaminen ja aktivointi Odotetut tulokset. Hankkeessa toteutettavan kehittämistyön tuloksena syntyy uusi teknologiaavusteinen ja tehostettuun ryhmäohjaukseen perustuva toimintakonsepti ylipainoisten painonhallintaan. Toimintakonseptin rakentamisessa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa ja hyviksi osoittautuneita käytäntöjä. Tämä mahdollistaa näyttöön perustuvien toimintatapojen kehittämisen ja käyttöönoton terveyskeskuksissa osana terveyden edistämistyötä. Lisäksi toimintakonseptin kehittämisessä sovelletaan uusimpia informaatioteknologisia ratkaisuja: videopuhelinteknologiaa ja sähköistä omahoitopalvelualustaa. Hankkeen tuloksena uutta teknologiaa viedään uudelle sovellusalueelle: ylipainoisten tehostettuun ja ryhmämuotoiseen painonhallinnan tukemiseen. KASTE-ohjelman tavoiteindikaattoreiden linjausten mukaisesti hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat, sillä todennäköisesti ylipainoisten osuus työikäisestä väestöstä vähenee Oulunkaaren alueella. Lisäksi indikaattoreiden suuntaisesti palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat sekä alueelliset erot kapenevat, sillä todennäköisesti asiakaspalautteessa Oulunkaarella havaittu tyytyväisyys hankkeessa tarjottaviin palveluihin on hyvä. Lisäksi hankkeen tavoitteet ovat linjassa TerPS-hankekokonaisuuden tavoitteiden kanssa: erityisesti väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen tukeminen omahoitopalveluiden käyttöönotolla. 3. Hankearvioinnin tarkoitus ja kohde Hankearvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että hankkeessa tehdään oikeata asioita, ja että kehittäminen etenee tavoitteiden suuntaisesti: tarkoituksena on lujittaa ja ohjata kehittämistyötä. Lisäksi arvioinnin tarkoituksena on tuoda esille hankkeen tulokset ja vaikutukset sekä tukea ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman käyttöönottoa, videopuhelinteknologian ja sähköisen omahoitopalvelualustan hyödyntämistä sekä järjestöyhteistyötä. Arvioinnin kohteena ovat ryhmämuotoisen painonhallintaohjelman, videopuhelinjärjestelmän ja sähköisen omahoitopalvelualustan toimivuus, painohallintaryhmiin osallistuvien kuntalaisten terveydentilan muutokset, järjestö-kuntayhteistyön tila, hankeorganisaation toimivuus (kuten viestintä, yhteistyö, resurssit) sekä toiminnan jatkuvuus ja hankkeessa luotavat toimintamallit ja hyvät käytännöt. Hankkeen päämääränä on kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen ja siirrettävyys toimintaympäristöstä toiseen. Uuden toimintamallin vaikuttavuuden ja käytettävyyden arviointi mahdollistaa sen, että toimintamalli on sovellettavissa myös esimerkiksi muissa

5 terveyskeskuksissa huomioiden kuitenkin paikalliset olosuhteet. Myös hankkeessa saatavat kokemukset videopuhelinteknologian ja sähköisen omahoitopalvelun soveltuvuudesta kuntalaisten painonhallinnan tukemiseen voidaan siirtää toiseen vastaavaan kontekstiin ja hyödyntää tässä hankkeessa saatuja kokemuksia. 4. Arviointikriteerit Hankkeessa arvioidaan KASTE-ohjelman tavoiteindikaattoreiden ja TerPS-koordinaatiohankkeen indikaattoreiden mukaisesti sitä, että 1. väheneekö ylipainoisten osuus työikäisistä ja lisääntyykö osallistujien hyvinvointi ja terveys sekä 2. lisääntyykö asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin eli paraneeko palveluiden laatu ja vaikuttavuus Näihin yläindikaattoreihin vastaamiseksi Oulunkaaren osahankkeessa on otettu käyttöön useita erilaisia mittareita (alaindikaattoreita), joita ovat painonhallintaohjelmaan osallistuvien paino, vyötärönympärys, verenpaine (ylä/alapaine), painoindeksi (BMI) rasvaprosentit (kehon rasvaprosentti, sisäelinrasvaprosentti, luustolihasprosentti) laboratoriotutkimukset: kokonaiskolesteroli (fp-kol), hyvä kolesteroli (fp-kol-hdl), paha kolesteroli (fp-kol-ldl), rasva-arvot (fp-trigly) sekä tarvittaessa tapauskohtaisesti: paastoverensokeri (fp-gluk), pitkä verensokeri (B-Hb-A1C), maksa-arvo (P-ALAT) elintavat: rasvan laatutesti (Sydänliitto), kuitutesti (Leipätiedotus), suolatesti (Sydänliitto), syömiskäyttäytymiskysely ja ateriarytmi, uni, liikunta ja tupakointi (Terveys 2000, AVTK 2008), Audit C (kolme kysymystä alkoholista) koettu terveydentila ja psyykkiset voimavarat diabetesriskitesti, elintapojen muutosvaihe, motivaatio, tavoitteet painonpudotukselle ja käsitys omasta onnistumisesta, palaute ryhmäohjauksesta asiakkaiden ja henkilöstön teknologian käyttökokemukset, asiakas- ja henkilöstöpalaute, asiakastyytyväisyys, ryhmiin osallistuneiden määrät ja osallistumisaktiivisuus, omahoitopalvelualustan käyttöaktiivisuus 5. Arviointimenetelmät Arviointi keskittyy vaikuttavuuden arviointiin (summatiiviseen arviointiin/lopputulosarviointiin) asiakastasolla: vaikuttavuutta tarkastellaan nimenomaan muutoksina asiakkaan terveydentilassa ja elintavoissa (muutokset esimerkiksi ravinto- ja liikuntatottumuksissa). Toinen keskeinen elementti hankkeen arvioinnissa on kehittämisprosessin aikainen sisäinen itsearviointi (formatiivinen arviointi/prosessiarviointi), joka tarkoittaa erityisesti projektiryhmän kriittistä kehittämisotetta ja oman toiminnan arviointia. Tämä sisäinen arviointi on rakennettu kiinteäksi osaksi hankkeen sisälle, jolloin sillä on mahdollisuus lujittaa ja ohjata kehittämistyötä. Arviointi ei tapahdu pelkästään kehittämistyön päätyttyä, vaan se mahdollistaa kehittämisprosessin johtamisen hallitusti. Arviointi toimii kehittämistyötä tukevana palautteena ja sen ohjaamisen välineenä. Erityisen olennaista arviointi on hankkeissa, joissa luodaan jotain uutta eli esimerkiksi uutta työkäytäntöä. Toteuttamisprosessi on tärkeää tuoda esille, jolloin hankkeen yhteydessä syntynyttä osaamista voidaan hyödyntää laajemmin. Hankkeen laadullisia vaikutuksia arvioidaan soveltaen myös kehittävän arvioinnin ja realistisen monitahoarvioinnin periaatteita. Kehittävällä arvioinnilla mallinnetaan hyviä toimintatapoja, vaikutuksia ja käytäntöjä. Realistisessa monitahoarvioinnissa keskitytään asiakastason toimenpiteiden vaikutusprosesseihin: mikä auttaa, kenen kohdalla ja miksi. Arviointiaineistoa kerätään asiakastasolla kyselyllä, haastattelulla tai suorana asiakaspalautteena välittömissä asiakaskontakteissa sekä työntekijä- ja organisaatiotasolla haastattelemalla, vapaamuotoisella keskustelulla, työryhmien ja ohjausryhmän kokouksissa sekä sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen kautta.

6 Kehittävällä arvioinnilla hankkeen toteuttamisprosessi tuodaan esille, jolloin hankkeen yhteydessä syntynyttä osaamista ja tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa organisaatioissa. Tämä mahdollistuu, kun arviointi suoritetaan sisäisenä itsearviointina sekä kehittävän ja realistisen monitahoarvioinnin periaatteita soveltaen. Kehittävällä arvioinnilla vahvistetaan myös jatkuvan kehittämisen kulttuuria ja kehittämisotetta hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa. 6. Arviointitiedon keruu Hankkeen toimintaa koskeva arviointitieto kerätään hankkeeseen organisoiduissa työryhmissä säännöllisesti eli teemaksi otetaan puolivuosittain kriittinen keskustelu siitä missä on onnistuttu, mitä tulisi edelleen kehittää ja miten suuntaudutaan tulevaan. Tässä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi nelikenttäanalyysiä. Lisäksi hankkeen ohjausryhmältä saadaan palautetta ja arviointitietoa hankkeen etenemisestä ja toteuttamisesta (esimerkiksi tiedottamisen ja yhteistyön onnistuneisuus). Tämä tarkastelu tuo arviointiin ulkopuolisten toimijoiden näkökulman. Uuden toimintakonseptin käytettävyyttä ja asiakastyytyväisyyttä arvioidaan asiakaspalautteen kautta: sekä suorassa asiakaskontaktissa että kyselyn/haastattelun avulla. Palautetta kerätään myös painonhallinnan ryhmäohjauksesta menetelmänä (kokemukset ryhmäohjaustilanteista). Lisäksi hankkeessa arvioidaan teknologian käyttökokemuksia sekä videopuhelinteknologian että omahoitopalvelualustan osalta: arviointitietoja kerätään asiakas- ja henkilöstöpalautteen avulla. Uuden teknologian käytettävyyttä arvioidaan myös omahoitopalvelun käyttöaktiivisuutena. Lisäksi seurataan painonhallintaryhmiin osallistuneiden kuntalaisten määrää ja painonhallintaohjelmasta kesken poisjääneiden osuuksia. Poisjäämisen tai keskeyttämisen syyt pyritään selvittämään. Lisäksi arviointitietoa videopuhelinteknologian toimivuudesta kerätään teknisten ongelmatilanteiden muistion avulla. Etäohjausryhmissä esiin tulevat tekniset ongelmatilanteet kirjataan ylös sanallisena kuvauksena jokaisen ryhmätapaamisen jälkeen. Tarkasteltavana ovat seuraavat asiat: yhteyskatko (yksi vai useita, hetkellinen vai pitkäaikainen), kuvan laatuongelmat (häiriöt), äänen laatuongelmat (häiriöt, kuten huono kuuluvuus, äänen pätkiminen eli katkeilu, epäselvä ääni), ongelmat kameroiden toiminnassa (kääntö ja etäohjaus): kameran etäohjauksen jumittuminen sekä muut mahdolliset ongelmat: esimerkiksi että kaikki osallistujat eivät mahdu kuvaan. Vastaava tiedonkeruulomake teknisiä ongelmatilanteita varten suunnitellaan myös sähköisten omahoitopalveluiden käytön yhteyteen. 7. Arviointitiedon keruun vastuuhenkilöt ja raportointi Osahankkeen arviointitiedot raportoidaan hankkeen väli- ja loppuraporttien yhteydessä. Lisäksi arviointituloksia pyritään julkaisemaan ammatillisissa lehdissä sekä koulutustapahtumissa ja konferensseissa. Projektipäällikkö (30 % työpanos hankkeessa) organisoi systemaattisen arviointitiedon keruun, suorittaa tietojen kokoamisen ja asianmukaisen raportoinnin. Arviointitiedon systemaattinen kerääminen ja esimerkiksi jatkuvan sisäisen itsearvioinnin suorittaminen kuuluu siis hankkeen toteuttajaorganisaatiolle, ja siihen osallistuvat hankkeessa työskentelevä henkilöstö sekä Oulunkaaren osahankkeen projektiryhmän jäsenet. 8. Arvioinnin resurssit ja rahoitus Hankearvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa täytyy ottaa huomioon hankkeen resurssointi. Oulunkaaren osahankkeessa ei ole varattuna erillistä rahoitusta tai resursseja hankearvioinnin suorittamiseen, vaan arviointi toteutetaan osana hankkeessa työskentelevän henkilöstön muuta työnkuvaa. Näin ollen ostopalveluita arvioinnin toteuttamisen tueksi ei ole mahdollista käyttää tämän osahankkeen budjetin sisällä.

7 Hankkeelle ei tehdä ulkoista arviointia, sillä aikaisemmat alueella toteutetut kehittämishankkeet ovat hyvin selkeästi osoittaneet, että koko hankkeen elinkaaren kestävällä kehittävällä arvioinnilla, realistisella monitahoarvioinnilla ja sisäisellä itsearvioinnilla saavutetaan se arviointitieto, joka vie hanketta eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla ja tarjoaa myös muille hankkeen tulosten hyödyntäjille soveltamiskelpoisimman tiedon hankkeen toimeenpanosta ja saavutetuista hyvistä käytännöistä. Tämä on perustultua myös huomioiden hankkeen arviointiin käytössä olevat voimavarat. Ulkoinen arviointi voidaan kuitenkin toteuttaa osana TerPS-koordinaatiohanketta, jolloin rahoitus järjestyy tätä kautta. 9. Arvioinnin toteutuksen aikataulu Hanke toteutetaan ajalla Hankkeessa kehitettävän uuden toimintakonseptin vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla muutoksia painonhallintaryhmiin osallistuvissa asiakkaissa vuoden seurantajaksolla (lähtömittaus toteutettu keväällä 2010, seurantamittaukset 6 kk ja 12 kk kuluttua). Asiakastyytyväisyyttä selvitetään painonhallintaohjelman jälkeen syksyllä 2010 ja omahoitoalustan osalta sen käyttöönoton jälkeen (kartoitetaan myös teknologian käyttökokemukset). Hankkeen toteutuksen tai kehittämisprosessin aikaista sisäistä itsearviointia toteutetaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Oulunkaaren seutukunta 2006 OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Piisilta 1, Ii Puh (08) Faksi (08)