MITÄ VOIT TEHDÄ SYDÄMESI HYVÄKSI? Terveysbaari-tapahtuma Matinkylän terveysasemalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ VOIT TEHDÄ SYDÄMESI HYVÄKSI? Terveysbaari-tapahtuma Matinkylän terveysasemalla 24.10.2006"

Transkriptio

1 MITÄ VOIT TEHDÄ SYDÄMESI HYVÄKSI? Terveysbaari-tapahtuma Matinkylän terveysasemalla Pauliina Alanko ja Maija Kukkonen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Alanko, Pauliina & Kukkonen, Maija. Mitä voit tehdä sydämesi hyväksi Terveysbaari tapahtuma Matinkylän terveysasemalla Helsinki, syksy 2007, 80 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää, kokeilla sekä arvioida uudenlaista terveyden edistämisen toimintamuotoa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotos oli Terveysbaari tapahtuma, jonka järjestimme Espoossa Matinkylän terveysasemalla lokakuussa Terveysbaarin teemana oli: Mitä voit tehdä sydämesi hyväksi?. Tarkoituksena oli lisätä alueen asukkaiden itseohjautuvuutta terveysneuvonnan keinoin. Produktio oli työelämälähtöinen, sillä aloitteen terveystapahtuman järjestämiselle teki Matinkylän terveysasema. Työelämän edustajien tavoitteena oli uudistaa alueen terveyspalveluita vaihtoehtoisen työmenetelmän kautta. Terveysbaari toteutettiin yhteistyössä Matinkylä-Olarin terveyskeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat myös eri järjestöt ja yritykset. Opinnäytetyön teoriaosuuden lähtökohtana on Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Teoriaosuudessa käsitellään myös terveyden edistämisen näkökulmia, ennaltaehkäisevää terveydenhoitotyötä sekä terveysviestintää ja -neuvontaa. Terveysbaari koostui viidestä konkreettisesta pisteestä terveysaseman tiloissa. Pisteissä tarjottiin asiakkaille tietoa ja keinoja siitä, mitä he voivat tehdä edistääkseen sydänterveyttään. Pisteissä käsiteltiin ravitsemuksen, liikunnan, alkoholin ja tupakan sekä stressin vaikutusta sydän ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuteen. Terveysneuvonnan kulmakivenä oli asiakkaan voimavarojen tukeminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Produktion tuotos oli onnistunut, ja sen saama palaute asiakkailta ja terveysaseman työntekijöiltä lähes kokonaan positiivista. Palautteeseen sisältyi myös arvokkaita kehitysehdotuksia. Oppimiskokemuksista tärkeimpiä olivat taitojen kehittyminen terveysneuvontatyössä sekä työelämän kehittämiseen liittyvässä projektitoiminnassa. Ymmärrämme jatkossakin yhteistyön tärkeyden eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Asiasanat: produktio, sydän- ja verisuonisairaudet, terveyden edistäminen, terveysneuvonta, terveystapahtuma

3 ABSTRACT Alanko, Pauliina and Kukkonen, Maija. Health Bar event at a health centre: What can you do for your heart? 80 p., 8 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Public Health Nurse. The aim of the thesis was to develop and try new functional modes of advancing the prevention of cardiovascular diseases. The product of this functional thesis was a health event called Health Bar (Terveysbaari) held in October 2006 at a health centre in Espoo. The theme of the Health Bar was What can you do for your heart? The event aimed to promote health by increasing self-guidance of the local residents through health counselling. The production was work-life related, since the initiative for the health event emerged from the health centre. The objective was to renew the area s health services by alternative working methods. The Health Bar event was carried out in co-operation with a social- and health centre in Espoo. In addition, different organisations and companies worked as partners for the production. The thesis emphasized the perspective of health promotion, preventive health care and health communication and counselling. The thesis was based on the national health programmes as the starting point for the production. The Health Bar consisted of five concrete information stands in the premises of the health centre. In these stands, customers were provided with information on what to do to promote their cardiac health. Topics dealt with the effects of nutrition, exercise, alcohol, tobacco and stress causing cardiovascular diseases. The corner stone for the health information was to support the customers resources according to their own situation. The result of the production seemed successful and almost all the feedback from the customers and the employees of the health centre was positive. The feedback also included valuable development suggestions. As a learning experience, the most important issue was developing skills in giving health counselling and project work involving the development of work life. As future professionals, it was a useful insight to find multi-professional partners from different organisations and companies. Keywords: production, cardiovascular diseases, health promotion, health counselling, health event

4 SISÄLLYS I TEOREETTISET PERUSTEET 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET TERVEYS 2015 KANSANTERVEYSOHJELMA Terveyden edistämisen laatusuositukset Terveysbarometri TERVEYDEN EDISTÄMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITOTYÖ TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestintä prosessina Terveysneuvonta SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET TUTKIMUSKATSAUS II PRODUKTION KUVAUS 9 PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT Espoon kaupungin suunnitelma Matinkylän yhteisöanalyysi Suunnitelman eteneminen standistä Terveysbaariksi TERVEYSBAARIN TOTEUTUS JA ARVIOINTI PALAUTTEET Asiakaspalaute Terveysbaarista Terveysaseman henkilökunnan palaute POHDINTA JA AMMATILLINEN KASVU LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 KUOLEMANSYYT VUONNA LIITE 2 KIRJE YHTEISTYÖTAHOILLE LIITE 3 SYÖ SYDÄMESI HYVÄKSI PISTEEN MATERIAALI KAPPALEITTAIN LIITE 4 TIETOKILPAILUN VASTAUSLOMAKE LIITE 5 TIETOKILPAILUKYSYMYKSET LIITE 6 ARVIOINTIPISTEEN TIETOKILPAILUKYSYMYKSET LIITE 7 TIETOKILPAILUN OIKEAT VASTAUKSET LIITE 8 PALAUTELOMAKE... 80

5 I TEOREETTISET PERUSTEET 1 JOHDANTO Saimme kiinnostavan tilaisuuden osallistua Espoon Matinkylän terveysaseman ideoimaan terveystapahtumaan, kun Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita pyydettiin mukaan sen järjestämiseen. Tapahtumasta muotoutui toiminnallinen opinnäytetyömme. Kun toiminnallisella opinnäytetyöllä on toimeksiantaja, lisää se tekijöiden vastuuntuntoa työstä ja opettaa projektinhallintaan. Toimeksi annetun opinnäytetyön etu on myös siinä, että pääsemme opiskelijoina peilaamaan tietojamme ja taitojamme tämän hetken työelämään ja sen tarpeisiin. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Opinnäytetyömme kautta saimme mahdollisuuden vaikuttaa yhden alueen terveydenedistämistoimintaan, ja harjoittaa taitojamme terveysneuvonnan saralla. Järjestimme Matinkylän terveysasemalle Terveysbaarin, jonka tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksiin ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta käytetään termiä primaaripreventio, jonka määrittelemme työssämme. Tässä opinnäytetyössä käytämme primaaripreventiosta käsitettä ennaltaehkäisy. Järjestetty terveystapahtuma oli Espoon terveysasemilla ensimmäinen, ja saimme melko vapaat kädet suunnittelutyöhön. Terveystapahtuma on yksi uusista vaihtoehdoista harjoittaa terveysviestintää. Kirjallinen työmme rakentuu kahdesta eri osasta, joista ensimmäinen osa käsittelee produktion teoreettisia perusteita. Toisessa osassa kuvaamme ja arvioimme tapahtuman suunnitelmaa ja toteutusta. Lopuksi tarkastelemme työmme onnistumista pohdinnan ja ammatillisen kasvun kautta. Teoriaosuuden lähtökohtana on Terveys 2015-kansanterveysohjelma, jonka periaatteisiin produktiomme pohjautuu. Käsittelemme teoriassa myös ennaltaehkäisevää hoitotyötä, sekä terveysviestintää ja neuvontaa. Esittelemme

6 6 merkittävimpiä sydän- ja verisuonisairauksiin vaikuttavia tekijöitä, joista Terveysbaari rakentui. Tutkimuskatsauksessa esittelemme lopuksi opinnäytetyöhön liittyviä tutkimuksia. Produktion suunnitelman, toteutuksen ja arvioinnin esittelyssä käytämme apuna kuvallista ilmaisua. TERVEYS kansanterveysohjelma -Terveyden edistämisen laatusuositukset - Terveysbarometri 2007 TERVEYDEN EDISTÄMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITOTYÖ TERVEYSVIESTINTÄ -terveysviestinnän määritelmä -terveysviestintä prosessina TERVEYSNEUVONTA -voimaantuminen (empowerment) SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET -esiintyvyys -riskitekijät -ennaltaehkäisy TUTKIMUSKATSAUS -Pohjois-Karjala - projekti -ylipainoisten naisten kokemuksia terveysneuvonnasta -voimavarakeskeisyys terveysneuvonnassa Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys Opinnäytetyömme on ajankohtainen, sillä nykyisin terveyden edistämistyö vaatii vaikuttaakseen uudenlaisia toimintamuotoja. Ihmisillä on paljon tietoa sydänterveyteen vaikuttavista tekijöistä, mutta sitä voi olla vaikeaa soveltaa käytäntöön. Neuvonnassa korostuu ihmisen omien voimavarojen esille tuominen. Meille tuleville terveydenhoitajille asiakkaan tukeminen ja motivoiminen on sekä haaste että mahdollisuus vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen. Tämän päivän terveydenhoitajan työhön kuuluu niin oman työn kuin työmuotojenkin jatkuva kehittäminen.

7 7 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Valitsimme opinnäytetyömme muodoksi produktion, jossa tarkoituksena on tehdä tuotos ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan (Vilkka & Airaksinen 2003, 9). Produktio eli toiminnallinen opinnäytetyö on lyhytkestoinen toiminto, jonka tuloksena on rajattu tai kertaluontoinen tuotos, esimerkiksi kirjallinen tai kuvallinen tuotos, näytelmä, musiikkiesitys tai tapahtuma. Toteutustapana voi olla kirja, kansio, opas, cd-rom tai johonkin tilaan järjestetty näyttely tai tapahtuma. Opinnäytetyön pitäisi olla työelämälähtöinen, käytännönlähtöinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9 10.) Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena on terveyden edistäminen, pyrkien vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksiin ennaltaehkäisevän hoitotyön keinoin. Osallistumme Terveystori tapahtumaan Matinkylän terveysasemalla Espoossa, jonne järjestämme Terveysbaarin. Baarin teemana on: Mitä voit tehdä sydämesi hyväksi? Opinnäytetyömme päätavoite on kehittää ja kokeilla uutta toimintamuotoa sekä arvioida sitä. Tavoitteena on myös luoda innostavia ideoita sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Lisäksi tavoitteena on Järjestää Terveysbaari Matinkylän terveysasemalla Espoossa , lisätä alueen asukkaiden itseohjautuvuutta oman ja yhteisön terveyden edistämiseksi, sekä kehittää omaa ammatillista kasvua erityisesti terveysneuvonnan saralla.

8 8 3 TERVEYS 2015 KANSANTERVEYSOHJELMA Vuonna 2001 valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Terveys ohjelmasta, joka linjaa Suomen kansallista terveyspolitiikkaa 15 vuoden tähtäimellä. Ohjelmassa painotetaan erityisesti terveyden edistämistä. Ohjelman on valmistellut valtioneuvoston asettama Kansanterveyden neuvottelukunta, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Tavoitteet ja toimintalinjat on pyritty tuomaan lähelle ihmisen arkielämää. Osallistuminen ja asiakkaan omien voimien etsiminen ovat terveyden edistämisen perusperiaatteita. Siksi ihmiset itse, kaikki paikallistason toimijat, sosiaali- ja terveydenhuolto, muut toimialat, järjestöt, elinkeinoelämä ja kulttuuri ovat tärkeitä ohjelman toteutumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 3, 21, 27.) Opinnäytetyömme kautta voisimme myös olla pienellä panoksella mukana Terveys ohjelman toteutuksessa. Kunnilla on viime vuosikymmenten itsehallinnon vahvistumisen ja toimivallan laajenemisen vuoksi hyvät mahdollisuudet toteuttaa Terveys ohjelmaa. Terveydenhuolto on kunnissa usein aloitteentekijä terveyttä edistävässä toiminnassa. Terveyspalveluissa terveyttä voidaan edistää lisäämällä ihmisten ja yhteisöjen voimia rohkaisemalla kansalaisten osallistumista, ottamalla laaja näkökulma terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, korostamalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja edistämällä eri sektoreiden välistä yhteistyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 27, 33.) Matinkylän alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä voitaisiin tukea kutsumalla heitä terveystapahtumaan, jossa he edelleen saisivat lisää tietoa esimerkiksi alueen liikuntamahdollisuuksista. Tapahtuman järjestämisessä voisimme huomioida yhteistyön tarjoamat edut eri järjestöjen kanssa. Jotta palveluita voitaisiin kehittää entistä laajemmin terveyttä edistäväksi, on muistettava, että se edellyttää usein muutoksia työntekijöiden asenteissa ja totutuissa työtavoissa (Koponen, Hakulinen & Pietilä 2002, 122). Tapahtumien järjestäminen on mielestämme yksi uudenlainen, totutuista tavoista poikkeava

9 9 toimintamuoto terveyden edistämistyössä. Toivomme myös terveysaseman työntekijöiden hyötyvän produktiostamme. 3.1 Terveyden edistämisen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Terveyden edistämisen laatusuositukset, joiden tehtävänä on auttaa kuntia ja kuntayhtymiä tehokkaiden toimintakäytäntöjen kehittämisessä, suunnittelussa ja toiminnan arvioimisessa. Terveyden edistämisen laatusuositukset tukevat Terveys 2015 kansanterveysohjelman toteutusta kunnissa. Laatusuositukset toimivat kuntajohdon terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin perusteina, ja ne on tarkoitettu työvälineeksi kunnan hallinnonaloille, päättäjille sekä työntekijöille. Suositukset perustuvat olemassa olevaan näyttöön ja hyvistä käytännöistä saataviin kokemuksiin. Laatusuosituksessa kunnan terveyden edistämisen toimintalinjoja on kuusi: terveyden edistämisen toimintapolitiikka ja johtaminen, terveyttä edistävät toimintaympäristöt, terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen, terveyden edistämisen osaaminen, terveyttä edistävät palvelut ja terveyden edistämisen seuranta ja arviointi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 3.) Laatusuositusten mukaan terveyden edistämisen sisältöjä ovat muun muassa ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 3). Ihmiset voivat itse edistää terveyttään, mutta he tarvitsevat tietoa ja tukea päätöstensä perustaksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28). Väestöön kohdistetut toimenpiteet terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavia. Keskeisimpiä haasteita on ehkäistä väestön ylipainoa. Kunnissa tuleekin panostaa väestön ylipainoon ja sairastumisen ehkäisyyn tukemalla arjen terveellisiä valintoja. Ravintotottumusten muuttaminen terveelliseksi on yksilön lisäksi myös kuntayhteisön asia. (Martikainen 2006, ) Pyrimme huomioimaan laatusuositusten keskeisimpiä sisältöjä terveystapahtuman perustana. Seuraavat laatusuositusten sisällöt ovat merkittävässä asemassa ehkäistäessä esimerkiksi sydän ja verisuonisairauksia.

10 10 Kuntien terveyden edistämisessä terveysliikunta on tärkeää nähdä laajaalaisena toimintana. Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jolla on terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia ilman liialliseen liikuntaan liittyviä vaaroja. Terveysliikunta voidaan jakaa perusliikuntaan ja kuntoliikuntaan. Terveysliikunnan edistäminen on sitä tehokkaampaa, mitä monipuolisemmin kunnalliset toimenpiteet edistävät ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa juuri sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuo heille iloa. Liikunnan edistämisessä on kyse muun muassa yksilön tietoihin, taitoihin ja asenteisiin vaikuttamisesta, kuten terveysviestinnästä. Terveysliikunnan edistäminen tarvitsee edistyäkseen neuvontaa, tiedon jakamista, liikunnan ohjausta sekä liikuntapaikkojen kunnossapitoa. Neuvonta sopii hyvin perusterveydenhuollolle ja liikuntapalveluiden tuottajille, kun taas tiedon jakamista on helppoa harjoittaa esimerkiksi internetiä käyttäen. (Fogelholm 2006, ) Tupakoimattomuuden edistäminen sisältää tupakoinnin ehkäisyn, lopettamisen tukemisen, elinympäristön savuttomuuden edistämisen ja tupakoimattomuutta edistävän asenneilmapiirin vahvistumisen. Laaja-alainen toiminta kohdistuu kaikkiin väestöryhmiin. Tupakoinnin vähentämispolitiikka kunnissa koostuu eri hallintokuntien lukuisista toimenpiteistä. Muun muassa kuntalaisten tietoa tukipalveluista pitäisi lisätä. Terveystoimen tehtäviin kuuluu tuottaa osa vieroituspalveluista, kouluttaa muiden toimialojen toimijoita, tuottaa omahoitomateriaalia sekä ohjata potilaita vierotukseen. Tällä hetkellä tupakointi keskittyy vähemmän koulutettuun väestöryhmään. Tupakointiin puuttuminen vahvistaa kuntien varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia. (Patja 2006, 53.) Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmassa esitetään alkoholihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kolme osatavoitetta: alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen, alkoholijuomien riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Kunnissa varmistetaan tiedotuksen ja valistuksen keinoin, että kuntalaiset tietävät alkoholin käytön riskirajat ja tuntevat alkoholin käyttöön liittyvät riskit, sekä vakiinnutetaan alkoholin käytön riskien arviointi ja mini-interventiotoiminta osaksi kunnan perus- ja työterveyshuoltoa. Kuntalaisilla tulee olla saatavilla tietoa päihteistä ja niihin liittyvistä haitoista

11 11 ja riskeistä, sekä kunnan tulee järjestää monipuolisia ja laadukkaita päihdepalveluja varhaisvaiheen päihdehaittojen ehkäisyssä. (Warsell & Mustalampi 2006, ) 3.2 Terveysbarometri 2007 Vuoden 2007 Terveyden edistämisen keskuksen barometrissa selvitettiin kuntaja järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa. Barometrin mukaan terveellinen ruokavalio nousi kaikkien vastaajaryhmien vastauksissa esiin keskeisimpänä terveyskäyttäytymisen muotona, johon voidaan vaikuttaa. Terveysjohtajilla nousivat lisäksi esiin alkoholin kohtuukäyttöön ja tupakoimattomuuteen vaikuttaminen. Kunnanjohtajat painottivat liikunnan edistämistä. Järjestöjohtajilla vaikutusmahdollisuuksia pidettiin parhaina terveellisen ravitsemuksen ohella liikunnan ja sosiaalisten suhteiden luomisen osalta (Parviainen, Laari, Malinen, Mikkonen & Saikkonen 2007, 46 47, 15.) Terveyden edistämisen tulevaisuuden valoisana nähneet henkilöt olivat sitä mieltä, että terveyden edistämisen näkyvyys on huomattavasti lisääntynyt sekä yleisessä keskustelussa että politiikassa. Ihmisillä on heidän mukaansa tietoa ja mahdollisuuksia aiempaa enemmän ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet, keinot ja resurssit ovat parantuneet. Ongelmiin puuttuminen terveyden edistämisen keinoin säästää resursseja ja tuo tuloksia. Yksilön vastuun korostaminen nähtiin jossain määrin liiallisena ja myös terveyden edistämisen vaikutusten arviointi nähtiin haasteellisena. Terveysvalistuksen vaikutus nähdään toisaalta ristiriitaisena, koska tehdään paljon, muttei tehoa ole nähtävissä. Myös rakenteita terveyden edistämisen toiminnalle tulisi kehittää. (Parviainen ym )

12 12 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Ymmärrämme terveyden edistämisen olevan terveydenhoitajan työn tärkein lähtökohta. Terveys on moniulotteinen, laaja-alainen, yksilöllinen ja yhteiskunnallinen sekä subjektiivinen kokonaisuus. Terveyttä on pidetty ominaisuutena, toimintakykynä, tasapainona tai kykynä sopeutua tai selviytyä. (Vertio 2003, 27, 15.) Myönteisessä terveyskäsityksessä terveys nähdään dynaamisena, koko elämän jatkuvana prosessina ja kykynä reagoida erilaisiin häiriöihin sopivalla tavalla (Kettunen, Liimatainen & Poskiparta 1996, 98). Yleisiä edellytyksiä terveydelle ovat rauha, turvallisuus, tasapainoinen ekosysteemi, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Edellä mainittujen pohjalta syntyvät voimavaratekijät, kuten tulot, ravinto, koulutus ja ihmissuhteet. Terveys on arkielämän olennainen voimavara ja inhimillinen perusarvo, sekä välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. (Koskenvuo & Mattila 2003, ) Vertion mukaan terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jolla lisätään myönteisesti vaikuttavia sosiaalisia edellytyksiä, sekä muutetaan ihmisten käyttäytymistä terveyttä suosivaan suuntaan kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten toimenpiteiden avulla. Rimpelän mukaan elämäntyylin muutoksia voidaan tukea vahvistamalla tietoisuutta, muuttamalla käyttäytymistä ja luomalla terveyttä suosiva ympäristö. (Raatikainen 2002, 11.) Yhteiskunnallisella tasolla terveyden edistäminen vaatii onnistuakseen terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämistä ja ympäristön aikaansaamista, yhteisöjen toiminnan tehostamista, henkilökohtaisten taitojen kehittämistä sekä terveyspalvelujen uudistamista (Koskenvuo & Mattila 2003, 16 17; Vertio 2003, 30 31). Terveyden edistäminen edellyttää käsitystä siitä, mitä muutoksia ja minkälaista kehitystä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten nämä näkyvät tai heijastuvat terveyden edistämisen sisältöön ja toimintaan sekä asiakastyöhön. (Hirvonen, Koponen & Hakulinen 2002, 35; Koponen ym. 2002, 122.) Terveystapahtumassa

13 13 olisi nähdäksemme mahdollisuus olla vaikuttamassa joidenkin edellä mainittujen asioiden kehittämiseen, vaikkakaan vaikutukset eivät välttämättä näkyisi kovin laajassa mittakaavassa. Tuomisen, Savolan ja Koskinen-Ollonqvistin (2005, 30 33) mukaan terveyden edistämisessä korostuvat yleistaidot ovat terveysviestintä, ryhmätyötaidot ja projektinhallinta. Laaja terveysviestinnän näkemys ja siten viestinnän keinot sisältävät kaikenlaisen joukkoviestinnän terveysvalistuksesta ja mainonnasta hoitajan ja potilaan väliseen keskusteluun. Ryhmätyötaidot ovat tarpeen eri ammattikuntien ja tieteenalojen kasvavassa yhteistyössä, jossa myös verkostoja tiimityöskentely korostuvat. Tehokas ja vaikuttava terveyden edistäminen vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja projektinhallintataitoja, johon kuuluu keskeisesti myös laadunvarmistus ja laadun parantaminen. Terveystapahtuman järjestäminen vaatii ryhmätyötaitoja, sekä kykyä tietynlaiseen projektinhallintaan, unohtamatta organisointitaitoja. Meiltä vaatii myös rohkeutta mennä toteuttamaan terveysviestintää ammattilaisen roolissa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut kovin paljon. Terveydenedistämistoiminnan tulee perustua näyttöön aina, kun se on mahdollista. Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten valintoihin ja miten terveyttä tukevia valintoja voidaan edistää. (Koivisto 2002, )

14 14 5 ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITOTYÖ Preventiot ovat keinoja, joilla ylläpidetään terveyttä vaikuttamalla tautien ilmaantumiseen ja pyrkimällä minimoimaan sairauksien aiheuttamat haitat. Sairauksien ehkäisyn tavoitteena on lievittää yksilön inhimillistä kärsimystä ja lisätä yksilön ja yhteisön toimintakykyä, sekä säästää sairaanhoidon kustannuksissa. Tavoitteena on myös lisätä ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia terveysvalintoihin. (Koskenvuo ja Mattila 2003, 17; Koponen ym. 2002, 83.) Preventiot jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joita ovat primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio. (Koponen ym. 2002, 83.) Primaaripreventio merkitsee samaa kuin ennaltaehkäisevä hoitotyö, eli toimintaa ennen kuin taudin esiaste on alkanut kehittyä. Se vähentää yksilön tai yhteisön alttiutta sairastua tautiin. Primaaripreventiota voidaan toteuttaa varautumalla uhkaan jo ennen kuin vaaratekijä on läsnä. Terveydenhuollossa primaariprevention tärkeimpiä keinoja ovat rokotukset ja terveysneuvonta. (Koskenvuo & Mattila, 2003, 17.) Primaaripreventiossa olennaista on terveyttä edistävien työmenetelmien hyödyntäminen yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen voimavarojen vahvistamiseksi (Koponen ym. 2002, 83). Sekundaaripreventio pyrkii estämään sairauden pahenemista poistamalla riskitekijän tai pienentämällä sen vaikutusta. Käytännössä se liittyy ennaltaehkäisyn sijasta sairauden hoitoon, mutta raja primaariprevention kanssa on häilyvä. (Koskenvuo & Mattila 2003, 17.) Koposen ym. (2002, 84) mukaan sekundaaripreventiossa pulmat, riskit tai oireet pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja niitä pyritään hoitamaan tai ratkomaan ennen yksilön terveysongelmien monimutkaistumista. Järjestämässämme terveystapahtumassa sekundaaripreventiota voisi edustaa erilaiset mittaukset, kuten verensokerin ja verenpaineen mittaukset.

15 15 Tertiaaripreventio pyrkii estämään jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen pahenemisen. Tertiaaripreventioon liittyy usein kuntoutus. (Koskenvuo & Mattila 2003, 17).

16 16 6 TERVEYSVIESTINTÄ Maailman terveysjärjestö WHO (Torkkola 2002, 5) määrittelee terveysviestinnän seuraavasti: Terveysviestintä on keskeisin keino välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Kaikkia joukkoviestinnän muotoja, sekä uusia että vanhoja, voidaan käyttää levitettäessä yleisölle hyödyllistä terveysinformaatiota sekä lisättäessä tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä. Jos terveysviestintä määritellään laajasti, se pitää sisällään kaiken sellaisen viestinnän, joka jotenkin liittyy terveyteen, sairauteen, lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon. Terveysviestintä on osa kaikkea viestintää ja vain osa terveysviestinnästä on joukkoviestintää. (Torkkola 2002, 6 9.) Koska mielestämme nykyisin terveysviestintää kohtaa päivittäin eri paikoissa, se vaatii vastaanottajaltaan terveydenlukutaitoa. Terveyden lukutaito tarkoittaa yksilön kykyjä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää, saavuttaa ja ymmärtää terveystietoa. Tavoitteena on kriittisen tietoisuuden syntyminen yksilö- ja yhteisötasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 44.) Terveyden lukutaidossa on erityisesti kyse siitä, millaiset edellytykset ja mahdollisuudet yksilöllä on itse vaikuttaa, osallistua ja hyödyntää olemassa olevaa terveystietoa terveytensä edistämiseen. Taitojen karttuminen vaatii kriittistä tietoisuutta sekä arviointi- ja ongelmanratkaisukykyjä, jotka puolestaan vaativat aktiivista osallistumista ja vuorovaikutustilanteita. Näin yksilö oppii etsimään, hahmottamaan, vertailemaan, analysoimaan ja yhdistämään erilaisia terveyteen vaikuttavia asiayhteyksiä. Prosessi on elinikäinen. (Leskinen & Koskinen-Ollonqvist 2000, ) Terveyden lukutaidon kehittäminen on nostettu erääksi uuden vuosituhannen keskeisimmäksi terveyden edistämistoiminnan haasteeksi. Terveyden lukutaidon tasoa pidetään terveyskasvatusmenetelmien ja vuorovaikutustoiminnan tuloksellisuuden mittarina. Siksi terveyden lukutaidon edistäminen on haaste terveyskasvatuksen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämiselle. (Leskinen &

17 17 Koskinen-Ollonqvist 2000, 23.) Kun terveyteen vaikuttavista tekijöistä keskustellaan yhdessä, voisi asiakkaiden terveydenlukutaito tapahtumassa lisääntyä. 6.1 Terveysviestintä prosessina Viestintä on jatkuva ja dynaaminen prosessi, joka käy lävitse eri vaiheita. Jokainen viestintätilanne alkaa jo ennen kohtaamista. Se alkaa ennakoinnissa ja odotuksissa, joita meillä on. Viestintäprosessi myös jatkuu vielä kohtaamisen jälkeen, kun tilanteessa tuotetut ja syntyneet tulkinnat ja merkitykset muokkautuvat. (Silvennoinen 2004,19.) Sanoman perille menoa on syytä tarkastella erityisesti vastaanottajan näkökulmasta (Korkiakoski 2004, 15 17; Silvennoinen, 2004, 91 92). Vuorovaikutustilanteessa on erityisen tärkeää jatkuvasti havainnoida sitä, onko asiakas ymmärtänyt käsiteltävän asian oikein. Korkiakoski muistuttaa, että vaikuttamisen yhtälöön tarvitaan tietoa, tunnetta ja toimintaa. Ihmisiin vaikuttaminen edellyttää myös, että pystyy puhuttelemaan tunteita (Korkiakoski 2004, 15 17). Terveyttä edistävän viestinnän kulmakivet ovat puolueettomuus ja asiantuntemus. Viestinnässä arvoista korostuvat ennen kaikkea eettisyys, totuudellisuus ja terveyden tasa-arvon edistäminen. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 5.) Myös tapahtumassa toteutettavassa terveysviestinnässä on huomioitava edellä mainitut arvot. 6.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnan tarkoituksena on jakaa tietoa ja näin muuttaa ihmisen terveyskäyttäytymistä optimaaliseksi ihmisen omilla ehdoilla. Terveysneuvontaa toteuttaakseen hoitohenkilökunnalla on oltava sekä tietoja että vuorovaikutustaitoja. (Koskenvuo & Mattila 2003, 20.) Poskiparran mukaan kasvava ja asioista jo tietävä asiakaskunta vaatii uudenlaisia tutkimukseen perustuvia toimintamuotoja, joita voidaan toteuttaa ihmisten arjessa yhdessä heidän kanssaan (Poskiparta 2007, 6).

18 18 Poskiparta kuvaa terveysneuvontaa kehämäiseksi vuorovaikutusprosessiksi, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat keskustelun sisältöön ja määrään. Vuorovaikutustilanne määrittää käyttäytymisen, joten kukin vuorovaikutustilanne on ainutkertainen. Ainutlaatuisuus muodostuu myös siitä, että jokaisella on yksilöllinen tapa havaita, käsitellä havaintoja ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotka taas ohjaavat havainnointia. Osallistuja tai hoitaja ei voi etukäteen täysin suunnitella neuvonnan kulkua. Terveysneuvonta on yhdessä oppimista, dynaamista, vastavuoroista ja kehittyvää vuorovaikutusta, joka jatkuu vielä konkreettisen vuorovaikutustilanteen jälkeen yksilön ajatuksissa ja myös toiminnoissa. (Poskiparta 1997, 24.) Terveysneuvontaan liittyy yleensä kaksi tavoitetta: inhimillisten voimavarojen kehittäminen ja ylläpitäminen sekä tarkoituksenmukaisten päätösten ja valintojen tekemisen tukeminen. Neuvonnan nykysuuntaukset perustuvat lähinnä humanistiseen ajatteluun sekä kognitiiviseen psykologiaan. Niissä korostetaan asioiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä, itseohjautuvuutta, kokemuksellisuutta ja reflektiivisyyttä sekä ohjauksen että omaksumisen perustana. Terveyskäyttäytymisen, esimerkiksi ruokavalion, tietoinen muuttaminen vaatii, että ohjattavat ovat motivoituneita muutokseen ja ymmärtävät sen merkityksen terveytensä ja elämänlaatunsa kannalta. Heidän on myös ymmärrettävä ruokavalion toteutuksen periaatteet ja heillä on oltava riittävät taidot toteuttaa sitä. (Shemeikka 2005, ) Toivomme, että terveystapahtuma herättäisi asiakkaiden motivaatiota toteuttaa terveellisiä elintapoja arjessa. Ymmärrämme kuitenkin, että pysyvä muutos käyttäytymisessä edellyttää pidempiaikaista tukea ja ohjausta. Terveysneuvonnan neljä vaihetta ovat ihmisen kuuntelu, vuoropuhelu, itsearviointi ja toimintamallien tunnistaminen, sekä toiminnan uudelleensuuntaaminen. Neuvontaprosessissa asiakas on tasavertainen kumppani, jonka pitäisi olla aktiivisesti mukana omaa terveyttään koskevassa päätöksenteossa. Kriittisen ajattelun avulla ihminen tulee tietoiseksi voimavaroistaan ja vaihtoehtoisista toimintatavoistaan ja muutoksen mahdollisuuksista elinympäristössään. (Poskiparta 2002, 24 26; Kettunen 2001, )

19 19 Asiakkaiden omien voimavarojen etsiminen on yksi terveysneuvonnan tärkeimpiä lähtökohtia. Miettinen ja Pelkonen kuvaavat voimaantumista (empowerment) yksilölliseksi ja yhteisölliseksi prosessiksi, jossa tunnistetaan ihmisen kyky tyydyttää omat tarpeensa, ratkaista ongelmiaan sekä saada käyttöönsä tarvittavia voimavaroja. Tavoitteena on yksilön elämänhallinnan lisääntyminen. Näin ollen työntekijällä on enemmänkin mahdollistajan ja kannattelijan, kuin asiantuntijan rooli. Työntekijä joka toimii mahdollistajan roolissa, rohkaisee asiakasta itse ratkaisemaan omat ongelmansa. Hän lähestyy asiakasta tämän elämäntilanteesta käsin. (Sukula 2002, ) Jaana Torpström ja Aila Paganus ovat määritelleet ravitsemusneuvonnan keskeisimpiä periaatteita, joita voi mielestämme soveltaa myös muuhun terveysneuvontaan. Ravitsemusneuvonnan päämääränä on ohjata asiakasta muuttamaan ruokailutottumuksiaan sairauden vaatimalla tavalla tai ravitsemussuositusten mukaisesti. Neuvonnan keskeisenä sisältönä on antaa tietoa sekä herättää ja ylläpitää motivaatiota. Neuvonnan on oltava yksilöllistä, käytännönläheistä ja havainnollistavaa. Ihanteellinen neuvontatilanne on sellainen, jossa asiakas itse oivaltaa ravitsemusongelmansa ja löytää ratkaisuja siihen. (Torpström & Paganus 2005, ) Koska ohjauksen on oltava käytännönläheistä ja havainnollistavaa, neuvonnan kohteena on asiakkaan jokapäiväinen elämä ja ruokailu. Ravinto-opin termit on muutettava arkikielen sanoiksi. Kuvallinen aineisto havainnollistaa käytäntöä, esimerkiksi ruokaympyrä- ja kolmio sekä lautasmalli ovat suotavia. (Torpström & Paganus 2005, ; Korkiakoski 2004, ) Kuvallinen aineisto tukisi terveystapahtumassa neuvonnan toteuttamista ja tekisi tapahtumasta houkuttelevamman. Jaettava materiaali mahdollistaa tiedon kertaamisen myös tapahtuman jälkeen. Kun asiakasneuvonnassa käytetään kirjallista materiaalia, on varmistettava, että potilas on ymmärtänyt asian oikein. Parasta on, jos ammattilainen käyttää kirjallista materiaalia suullisen neuvonnan tukena. Käyttökelpoisuudesta tarvitaan erilaisia kriteereitä ja palautetta. Mielenkiintoa ja luettavuutta lisää myös hyvin suunniteltu ulkoasu. (Marttila & Piekkola 1996, )

20 20 Tiedon antaminen on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä. Tieto lisää motivaatiota. Myös onnistumisen kokemukset, hyvän olon tunne sekä suorituskyvyn ja elämänlaadun paraneminen lisäävät motivaatiota. Positiivisuus on neuvonnassa tärkeää, ja vähäinenkin myönteinen palaute kannustaa ja innostaa jatkamaan. (Torpström & Paganus 2005, ) Neuvonnassa on merkittävää se, ettei etsitä syyllisiä tai syitä ravitsemusongelmaan, vaan lähdetään siitä, mitä tähän mennessä on asian eteen tehty, mikä toimii hyvin ja mitä muuta asiakas on valmis tekemään kokemustensa, tietojensa ja taitojensa perusteella. Perusoletuksena on se, että jokaisella on itsellään ratkaisuideat ja selviytymistaidot syömisen hallintaan. Ne täytyy vaan löytää ja valjastaa käyttöön. (Torpström & Paganus 2005, 357.) Mielestämme myös Torpström ja Paganus viittaavat edellä voimavarakeskeiseen terveysneuvontaan

21 21 7 SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET Kun ihmisen elinikä pitenee, yhä useammat sairastavat erilaisia pitkäaikaissairauksia, joista Suomessa yleisimpiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet. Arvioidaan, että noin henkilöä sairastaa sepelvaltimotautia. Noin saa vuosittain akuutin sepelvaltimokohtauksen ja näistä henkilöistä noin sairastaa sydäninfarktin. Niin ikään sydän- ja verisuonitaudit kuuluvat suomalaisten merkittävimpiin kuolinsyihin. (Liite 1.) Sydäninfarktin saaneista noin kuolee sairauden ensi- ja akuuttivaiheessa. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2006, 180.) Korkea verenpaine eli hypertonia on krooninen sairaus, joka aiheuttaa monia vakavia seurauksia etenkin sydämessä, verisuonissa, aivoissa, munuaisissa ja silmän verkkokalvolla. Sekä korkea että matala verenpaine aiheuttavat oireita elimistössä. Tosin jatkuva korkea verenpaine on haitallisempaa kuin matala. Verenpaineen yleinen tavoitetaso nykyisin on alle 140/85 mmhg. Diabeetikoilla tavoitetaso on alle 140/80 mmhg ja vanhuksilla alle 160/90 mmhg. Optimaalinen verenpainetaso olisi alle 120/80 mmhg. (Iivanainen ym. 2006, 196.) Verenkiertoelinten sairauksien esiintyvyys ja niistä aiheutunut kuolleisuus ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet. Verenpainetason laskun syynä lienee ravitsemus- ja elämäntapamuutokset, sekä lääkityksen tehostuminen. Teollisuusmaissa väestön verenpaineen kohoamisen syitä ovat erityisesti ravinnon suolapitoisuus, liikapaino ja alkoholinkäyttö. Verenpaineeseen alentavasti vaikuttavat ravinnon kalium, magnesium ja kalsium, kuten myös säännöllinen liikunta ja laihtuminen. (Tikkanen & Salomaa 2003.) Vähärasvainen, tyydyttämättömiä ja kertatyydyttämättömiä rasvahappoja sisältävä ruokavalio suojaa sydämen ja verisuoniston terveyttä. Tyydyttyneet rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä ja tyydyttymättömät nestemäisiä tai puolinestemäisiä. (Iivanainen ym. 2006, 192.)

22 22 Erilaisten rasvojen lähteitä: Tyydyttyneet rasvahapot: voi, margariini, maitovalmisteiden rasva, lihan rasva Kertatyydyttämättömät rasvahapot: rypsi- ja oliiviöljy Tyydyttämättömät rasvahapot: auringonkukka-, soija-, maissi- ja rypsiöljy, kalan rasva KUVIO 2. Erilaisten rasvojen lähteitä (Iivanainen ym. 2006, 192.) Pohjoiseurooppalainen ruokavalio sisältää paljon tyydyttyneitä rasvoja, jotka kohottavat sekä veren kokonaiskolesterolia että LDL-kolesterolia. Korkea veren kolesterolipitoisuus on todennäköisesti tärkein sepelvaltimotaudin riskeistä. Kolesteroli on välttämätön solukalvojen rakenneosa, liian suuresta kolesterolimäärästä on haittaa. Kolesteroli voidaan jakaa kahteen tyyppiin: LDL (low density lipid) ja HDL (high density lipid) kolesteroli. LDL on kudoksien ja valtimonseinämien pahaa kolesterolia, joka muodostaa valtimoa ahtauttavia ateroomia. HDL on hyvää kolesterolia, joka kulkeutuu pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä. HDL-kolesterolin osuuden pitäisi olla vähintään 1/5 kokonaiskolesterolista. Rasva-arvojen tavoitetasot ovat seuraavat: kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l, LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l HDL-kolesteroli yli 1,0 mmol/l ja triglyseridit alle 2,0 mmol/l. (Iivanainen ym. 2006, 180, ) Runsaasti kolesterolia sisältäviä ruoka-aineita ovat voi, liha, kala, kuohukerma, rasvainen juusto, kananmunan keltuainen, munuainen, maksa sekä katkaravut ja äyriäiset. Sen sijaan kasvikunnan tuotteissa ei ole lainkaan kolesterolia. Kuitupitoinen ruokavalio suojaa sydämen ja verisuonten terveyttä. Kuitu alentaa veren haitallisen kolesterolin määrää ja hidastaa myös veren sokeritason nousua. Kuitupitoisia ruoka-aineita ovat ruisleipä, täysjyväleipä, puurot, myslit, vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät. (Iivanainen ym. 2006, 192.) Suola kohottaa verenpainetta. Sydäntään ajatteleva käyttää vähäsuolaisia tuotteita (suolapitoisuus alle 1,2 %), korvaa tavallisen suolan vähemmän natriumia sisältävällä tai käyttää kevytsuoloja, joissa osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla. (Iivanainen ym. 2006, 192.)

23 23 Tupakoinnin haitallisuus sydänlihakselle johtuu sisään hengitetyn hään kiinnittymisestä punasoluun ja hapen syrjäyttämiseen punasolusta. Kun häkä syrjäyttää osan hapesta, veren hapenkuljetuskyky huononee ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Nikotiini supistaa verisuonia ja nostattaa verenpainetta, mikä lisää sydämen kuormitusta. Alkoholin säännöllinen ja runsas käyttö kohottaa selvästi verenpainetta. Mitä runsaampaa käyttö on, sitä korkeammaksi verenpaine nousee. Alkoholi sisältää myös runsaasti energiaa ja siten edesauttaa ylipainon muodostumista. (Iivanainen ym. 2006, 192.) Säännöllinen liikunta vahvistaa ja kasvattaa sydänlihasta, lisää suotuisan HDLkolesterolin määrää ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta vahvistaa sydäntä seuraavasti: Liikkuessa sydämeen palaavan laskimoveren määrä lisääntyy, jolloin sydänlihas venyttyy. Tähän lihassyyt reagoivat supistumalla voimakkaasti ja näin sydämen lihasmassa kasvaa ja verisuonitus lisääntyy. Sepelvaltimoiden verenkierto tehostuu, sydänlihaksen hapensaanti lisääntyy ja sydämen toimintateho paranee. Toiminnan tehostumisen seurauksena sydän pumppaa jokaisella supistuksella enemmän verta, joten sen lyöntitiheys pienenee. (Iivanainen ym. 2006, 192.) Yleinen, ympäri maailmaa käytetty terveysliikunnan suositus on seuraava: aikuisten pitäisi terveyden ylläpitämiseksi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin (UKK-insituutti 2007). Tietyt tunteet nostavat sydämen ja verisuonten sairastumisriskiä. Kun sympaattinen taisteluhermosto aktivoituu, seuraa elimistön stressireaktio. Tällöin parasympaattinen, rauhoittava hermosto lamaantuu. Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten herkästi autonominen hermosto reagoi eri tilanteisiin. Stressiä voivat aiheuttaa hyvinkin erilaiset asiat elämässä. Jatkuva valmiustila ja stressi vaikuttavat elimistön hormonitasoon, jolloin adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli nousevat veressä. Hormonit aikaansaavat sykkeen ja verenpaineen nousun sekä hengityksen kiihtymisen, joka on pidemmän päälle haitallista niin sydämen kuin muidenkin elimien toiminnalle. (Iivanainen ym. 2006, 193.)

24 24 8 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuskatsauksen tarkoitus on esitellä työhömme liittyviä tutkimuksia. Kerromme lyhyesti Pohjois-Karjala-projektista ja ylipainoisten naisten kokemuksista terveysneuvonnasta, sekä voimavarakeskeisyydestä terveysneuvonnassa. Erityisesti edellä mainittua voimaantumista voidaan tukea pidempiaikaisessa asiakassuhteessa, mutta myös lyhyemmässä vuorovaikutustilanteessa sen huomioiminen edesauttaa keskustelun onnistumista. Pohjois-Karjala-projektia voidaan hyvin käyttää esimerkkinä laajasta terveysviestinnän kampanjasta. Projekti on kansallisesti ja kansainvälisesti esimerkki laajasta ja vaikuttavasta yhteisötason terveysinterventiosta, joka koskee tärkeimpiä kansanterveyden nykyisiä ongelmia, kroonisia kansantauteja. Pohjois- Karjala projekti käynnistettiin vuonna 1972 toteuttamaan laajaa tutkimus ja kokeiluohjelmaa sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden vähentämiseksi Suomessa. Pohjois-Karjala-projektin käynnistyessä olivat sydän- ja verisuonitaudit jo teollistuneen maailman yleisin kuolemansyy. Kun ongelman ratkaisumahdollisuuksia käytiin projektin suunnitteluvaiheessa monipuolisesti läpi, havaittiin, että avainasemassa on ennaltaehkäisy. Vaikka hoidolla ja kuntoutuksella voidaan pelastaa ihmisen henki, on kuolleisuusepidemian torjunta olennaisesti kiinni siitä, miten uusia tautitapauksia voidaan ehkäistä. Strategiaksi valittiin yhteisötason ehkäisy, jossa peruspyrkimyksenä oli vaikuttaa koko yhteisöön, niin että väestön riskitekijöiden taso heikkenisi ja sen kautta sairastuvuus pienenisi. (Puska 2003, ) Mei-Yen, Chuan-Chiang ja Ching-Yun (2005, 41 45) ovat tutkineet ylipainoisten nuorten naisten kokemuksia terveysneuvonnasta. Tutkimuksessa esitetään naisten näkökulmasta millaista on hyvä terveysneuvonta ja miten se on auttanut heitä saavuttamaan päämääräänsä. Tutkimuksen tekijöiden mielestä ylipainon ennaltaehkäisy on merkittävää, sillä se on todellinen terveysongelma kehittyneissä maissa. Erityisen tärkeää on, että terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy aloitetaan mahdollisimman nuorena. Tutkimuksen mukaan hankalinta painonhallinnassa oli totuttujen tapojen muuttaminen, minkä suhteen naiset nostivat tärkeiksi tekijöiksi ammattilaisten ja ympäristön sosiaalisen tuen. Monilla

25 25 heistä oli alhainen itsetunto ja neuvonnassa hyvänä puolena korostui asiakkaan rohkaisu ja kannustus. Tutkimuksen mukaan myös media on merkittävä roolimalli terveyden edistämisessä. Medialla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Korostettaessa mediassa terveydelle suotuisia asioita, voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyskäyttäytymiseen. (Mei-Yen, Chuan- Chiang & Ching-Yun, 2005, 45.) Koska voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu perustuu dialogiin, se saattaa olla haasteellista, jos asiakas on vähäpuheinen. Tarja Kettusen, Marita Poskiparran, Leena Liimataisen, Auli Sjögrenin ja Päivi Karhilan (2001, ) tutkimuksen mukaan on neljä tekijää, jotka aiheuttavat asiakkaan vähäpuheisuutta hoitajan ja asiakkaan välisessä keskustelussa. Nämä tekijät ovat hoitajan ylivalta ja dominointi, asiakkaan alistuvaisuus, syyllisyys ja kohteliaisuus. Ne voivat vaihdella tai niiden suhde voi muuttua neuvontakeskustelun aikana. Vähäpuheisuus johtuu hyvin usein myös asiakkaan taustasta tai persoonallisuudesta. Tutkimuksesta kävi muun ohella ilmi, että jos neuvontakeskustelua hallitsee selkeästi vain yksi päämäärä, asiakkaan ja hoitajan neuvontasuhteesta voi helposti tulla epäsuhtainen, ja tämä voi lisää osaltaan asiakkaan passiivisuutta. (Kettunen ym. 2001, ) Nähdäksemme keskustelu asiakkaiden henkilökohtaisista asioista järjestettävässä tapahtumassa voi olla haasteellista, koska emme tunne heitä entuudestaan ja ympärillä on todennäköisesti muita ihmisiä kuulemassa. Juha Siitonen (1999) on tutkinut voimaantumisteorioiden perusteita väitöskirjatutkimuksessaan. Tutkimus koski luokanopettajaksi opiskelevien ammatillista kasvua uusimuotoisessa pitkäkestoisessa moduuliharjoittelussa. Siitosen pohdinnoissa keskeisenä ajatuksena on se, että voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Voimaantumista voidaan kuitenkin yrittää tukea hienovaraisilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä, esimerkiksi avoimuudella, toimintavapaudella, rohkaisemisella, sekä turvallisuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisellä. Voimaantumisteoria voi Siitosen mukaan toimia teoriataustana voi-

26 26 mavarojen ylläpitämistä edistävissä ja uupumusta estävissä hankkeissa ja tutkimuksissa. (Siitonen 1999, ) Tahdoimme ottaa työhömme mukaan myös terveysterrori-näkökulman, sillä nykyisin ihmiset kohtaavat terveyden edistämistoimintaa lähes päivittäin eri muodoissa. Lahelma ja Serkkola ovat artikkeleissaan kuvanneet terveyden edistämistä terveysterrorin näkökulmasta. Terveysterrorin vastustajien mielestä terveyden edistäjät, viranomaiset, asiantuntijat ja valistajat pyrkivät toimillaan rajoittamaan kansalaisten vapauksia ja yksilön oikeuksia. Vaikka varmasti syyllistymmekin välillä terveysterroriin, käsitteenä se ei kuitenkaan kuvaa terveiden elintapojen edistämistä, sairauksien ehkäisyä ja terveyspolitiikkaa. (Lahelma 2006, 4351.) Kun asiakas kokee syyllisyyttä tai syyllistämistä sairaudestaan, tuntee hän olleensa terveysterrorin kohteena. Myös käytännön hoitotilanteissa hoitohenkilökunta ja potilaat jakavat samaa ongelmaa, sillä hoitajat voivat kokea syyllisyyttä neuvonnasta ja pelkäävät toteuttavansa neuvontaa terveysterrorin tavoin. (Serkkola 2004.) Mielestämme sekä asiakkaan että hoitajan asenteet vaikuttavat kokemukseen neuvontatilanteesta.

27 27 II PRODUKTION KUVAUS 9 PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT 9.1 Espoon kaupungin suunnitelma Tutustuimme Espoon Matinkylän terveysaseman osastonhoitajan ja terveydenhoitajien opinnäytetyö-ehdotukseen keväällä 2006, kun he hakivat opiskelijoita mukaan Matinkylässä syksyllä 2006 järjestettävään terveystapahtumaan. Joulukuussa 2005 tehdyssä suunnitelmassa tilaisuus nähtiin laaja-alaisena yhteistyöverkostot ja alueen asukkaat kokoavana terveyden edistämistapahtumana. Toimintamuodoiksi suunniteltiin tietoiskuja, erilaisia kirjallisia materiaaleja, yksilö- ja pienryhmätehtäviä, reflektoivaa keskustelua, kotitehtäviä sekä ohjausta. Ylipäätään asiakas nähtiin aktiivisena tiedonhankkijana, käsittelijänä ja terveyden edistäjänä. Käytännössä jokainen järjestäjätaho, kuten järjestöt ja seurakunta toisivat oman osaamisensa näkyviin, ja vastuu tapahtuman aikaisesta palvelun tuottamisesta olisi jokaisella toimijalla itsellään. Kohderyhmänä olisivat alueen kaikki asukkaat. Aihealueet olisivat esimerkiksi astma ja allergiat, syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, mielenterveysongelmat, tapaturmat, infektioiden ehkäisy, elintarvikeneuvonta sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Terveystapahtuman tavoitteena oli vastata alueen asukkaiden palvelutarpeeseen sekä lisätä vaihtoehtoisen uudistuvan työmenetelmän kautta asiakkaiden itseohjautuvuutta ja aktiivista toimintaa oman sekä yhteisön terveyden edistämiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä alueen palveluiden tunnettavuutta ja osallistuvuutta eri toimijoiden ja asiakkaiden kesken terveyttä edistävästi, sekä lisätä alueen yhteisöllisyyttä ja horisontaalista verkostojen tiivistymistä myös asukkaiden kesken. Keväällä 2006 terveystapahtuman ideoijien suunnitelmissa oli, että muun muassa Espoon kaupungin päihdepuoli, seurakunta, terveysaseman laboratorio

28 28 sekä hammashoitola ja Espoon kaupungin liikuntavirasto osallistuisivat Terveystapahtumaan omilla standeillaan. Siihen osallistuisi myös lääke-yritysten esittelijöitä sekä terveysaseman infektiohoitaja kertoisi infektioiden torjunnasta. 9.2 Matinkylän yhteisöanalyysi Yhteisö on ihmisten muodostama verkosto. Jäseniä yhdistää esimerkiksi asuinpaikka, työ tai etninen tausta. Verkosto syntyy, kun ihmiset liittyvät yhteen jaetun kokemuksen tai huolenaiheen perusteella ja päättävät haluavansa kuulua kyseiseen yhteisöön. Yhteisössä tapahtuvalla terveydenedistämistyöllä tarkoitetaan sitä, että terveyden edistäjä tekee yhteisön eri ryhmien kanssa suoraa ja jatkuvaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on lisätä yhteisön jäsenten mahdollisuuksia hallita ja parantaa terveyttään. Työ voi olla esimerkiksi yhteisön kehittämistä, terveysviestintää tai tiettyyn terveyskysymykseen liittyvän projektin tai kampanjan vetämistä. (Ewles & Simnett 1995, ) Yhteisöanalyysia tarvitaan arvioitaessa yhteisön terveyttä. Siihen sisältyvät johtopäätökset tiedosta, jota tarvitaan yhteisön terveyden edistämiseksi. Yhteisöanalyysin voi tehdä esimerkiksi kunnalle, koululle tai työyhteisölle. (Vertio 2003, 86; Koponen 2002, ) Teimme yhteisöanalyysin selvittääksemme Matinkylän alueen rakennetta ja palveluita, jotka on huomioitava tapahtumaa suunnitellessa. Vuonna 1920 Espoo oli alle 9000 asukkaan maalaiskunta luvulla väestömäärä kasvoi nopeasti, rakentaminen kiihtyi ja palveluelinkeinoista tuli suurin työllistäjä. Väkiluku on kasvanut vuosina keskimäärin asukkaalla vuosittain. Vuodesta 1990 alkaen Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 2006 väestöä oli Ruotsinkielisiä Espoossa on 8,5 % ja suomenkielisiä 84,8 %. Espoon koulutustaso on maan toiseksi korkein. (Espoon kaupunki 2007b.) Hyvin koulutetut ovat terveempiä ja heillä myös terveydelle vaarallisia tottumuksia ilmenee vähemmän kuin vähemmän koulutetuilla. Riskikäyttäytyminen ei aina ole satunnaista, vaan sitä voidaan jossain määrin ennustaa. (Ojanen 2004, )

29 29 Suur-Matinkylään kuuluvat Matinkylän lisäksi Olarin ja Henttaa-Suurpellon alueet, joissa asukkaita oli vuoden 2007 alussa (Espoon kaupunki 2007b). Vuonna 2006 ainoastaan Matinkylän alueella asukkaita oli (Espoon kaupunki 2007a). Seuraavissa tilastoissa käsitellään pienempää Matinkylän aluetta. KUVIO 3. Matinkylän asukkaat ikäryhmittäin (Espoon kaupunki 2007a.) Vuonna 2004 työvoimana väestöstä toimi henkeä. Työvoiman ulkopuolella oli henkeä. Eläkeläisiä oli henkeä ja opiskelijoita henkeä. Vuonna 2005 työttömyysprosentti oli 7,7 %, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2004 (8,5 %). Miehiä oli työttömänä enemmän kuin naisia. Vuonna 2003 Ma-

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tervetuloa Terveyspiste-päiville!

Tervetuloa Terveyspiste-päiville! Tervetuloa Terveyspiste-päiville! Koulutuspäivien tavoitteet 1. Välittää osallistujille sellaista tietoa aivoterveyden edistämisestä sekä päihteiden käytön haittojen ehkäisemisestä, jota voi hyödyntää

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimustieto SOTEkehityksen käyttöön Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimusperustainen palvelu-

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot