MITÄ VOIT TEHDÄ SYDÄMESI HYVÄKSI? Terveysbaari-tapahtuma Matinkylän terveysasemalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ VOIT TEHDÄ SYDÄMESI HYVÄKSI? Terveysbaari-tapahtuma Matinkylän terveysasemalla 24.10.2006"

Transkriptio

1 MITÄ VOIT TEHDÄ SYDÄMESI HYVÄKSI? Terveysbaari-tapahtuma Matinkylän terveysasemalla Pauliina Alanko ja Maija Kukkonen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Alanko, Pauliina & Kukkonen, Maija. Mitä voit tehdä sydämesi hyväksi Terveysbaari tapahtuma Matinkylän terveysasemalla Helsinki, syksy 2007, 80 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää, kokeilla sekä arvioida uudenlaista terveyden edistämisen toimintamuotoa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotos oli Terveysbaari tapahtuma, jonka järjestimme Espoossa Matinkylän terveysasemalla lokakuussa Terveysbaarin teemana oli: Mitä voit tehdä sydämesi hyväksi?. Tarkoituksena oli lisätä alueen asukkaiden itseohjautuvuutta terveysneuvonnan keinoin. Produktio oli työelämälähtöinen, sillä aloitteen terveystapahtuman järjestämiselle teki Matinkylän terveysasema. Työelämän edustajien tavoitteena oli uudistaa alueen terveyspalveluita vaihtoehtoisen työmenetelmän kautta. Terveysbaari toteutettiin yhteistyössä Matinkylä-Olarin terveyskeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat myös eri järjestöt ja yritykset. Opinnäytetyön teoriaosuuden lähtökohtana on Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Teoriaosuudessa käsitellään myös terveyden edistämisen näkökulmia, ennaltaehkäisevää terveydenhoitotyötä sekä terveysviestintää ja -neuvontaa. Terveysbaari koostui viidestä konkreettisesta pisteestä terveysaseman tiloissa. Pisteissä tarjottiin asiakkaille tietoa ja keinoja siitä, mitä he voivat tehdä edistääkseen sydänterveyttään. Pisteissä käsiteltiin ravitsemuksen, liikunnan, alkoholin ja tupakan sekä stressin vaikutusta sydän ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuteen. Terveysneuvonnan kulmakivenä oli asiakkaan voimavarojen tukeminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Produktion tuotos oli onnistunut, ja sen saama palaute asiakkailta ja terveysaseman työntekijöiltä lähes kokonaan positiivista. Palautteeseen sisältyi myös arvokkaita kehitysehdotuksia. Oppimiskokemuksista tärkeimpiä olivat taitojen kehittyminen terveysneuvontatyössä sekä työelämän kehittämiseen liittyvässä projektitoiminnassa. Ymmärrämme jatkossakin yhteistyön tärkeyden eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Asiasanat: produktio, sydän- ja verisuonisairaudet, terveyden edistäminen, terveysneuvonta, terveystapahtuma

3 ABSTRACT Alanko, Pauliina and Kukkonen, Maija. Health Bar event at a health centre: What can you do for your heart? 80 p., 8 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Public Health Nurse. The aim of the thesis was to develop and try new functional modes of advancing the prevention of cardiovascular diseases. The product of this functional thesis was a health event called Health Bar (Terveysbaari) held in October 2006 at a health centre in Espoo. The theme of the Health Bar was What can you do for your heart? The event aimed to promote health by increasing self-guidance of the local residents through health counselling. The production was work-life related, since the initiative for the health event emerged from the health centre. The objective was to renew the area s health services by alternative working methods. The Health Bar event was carried out in co-operation with a social- and health centre in Espoo. In addition, different organisations and companies worked as partners for the production. The thesis emphasized the perspective of health promotion, preventive health care and health communication and counselling. The thesis was based on the national health programmes as the starting point for the production. The Health Bar consisted of five concrete information stands in the premises of the health centre. In these stands, customers were provided with information on what to do to promote their cardiac health. Topics dealt with the effects of nutrition, exercise, alcohol, tobacco and stress causing cardiovascular diseases. The corner stone for the health information was to support the customers resources according to their own situation. The result of the production seemed successful and almost all the feedback from the customers and the employees of the health centre was positive. The feedback also included valuable development suggestions. As a learning experience, the most important issue was developing skills in giving health counselling and project work involving the development of work life. As future professionals, it was a useful insight to find multi-professional partners from different organisations and companies. Keywords: production, cardiovascular diseases, health promotion, health counselling, health event

4 SISÄLLYS I TEOREETTISET PERUSTEET 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET TERVEYS 2015 KANSANTERVEYSOHJELMA Terveyden edistämisen laatusuositukset Terveysbarometri TERVEYDEN EDISTÄMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITOTYÖ TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestintä prosessina Terveysneuvonta SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET TUTKIMUSKATSAUS II PRODUKTION KUVAUS 9 PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT Espoon kaupungin suunnitelma Matinkylän yhteisöanalyysi Suunnitelman eteneminen standistä Terveysbaariksi TERVEYSBAARIN TOTEUTUS JA ARVIOINTI PALAUTTEET Asiakaspalaute Terveysbaarista Terveysaseman henkilökunnan palaute POHDINTA JA AMMATILLINEN KASVU LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 KUOLEMANSYYT VUONNA LIITE 2 KIRJE YHTEISTYÖTAHOILLE LIITE 3 SYÖ SYDÄMESI HYVÄKSI PISTEEN MATERIAALI KAPPALEITTAIN LIITE 4 TIETOKILPAILUN VASTAUSLOMAKE LIITE 5 TIETOKILPAILUKYSYMYKSET LIITE 6 ARVIOINTIPISTEEN TIETOKILPAILUKYSYMYKSET LIITE 7 TIETOKILPAILUN OIKEAT VASTAUKSET LIITE 8 PALAUTELOMAKE... 80

5 I TEOREETTISET PERUSTEET 1 JOHDANTO Saimme kiinnostavan tilaisuuden osallistua Espoon Matinkylän terveysaseman ideoimaan terveystapahtumaan, kun Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita pyydettiin mukaan sen järjestämiseen. Tapahtumasta muotoutui toiminnallinen opinnäytetyömme. Kun toiminnallisella opinnäytetyöllä on toimeksiantaja, lisää se tekijöiden vastuuntuntoa työstä ja opettaa projektinhallintaan. Toimeksi annetun opinnäytetyön etu on myös siinä, että pääsemme opiskelijoina peilaamaan tietojamme ja taitojamme tämän hetken työelämään ja sen tarpeisiin. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Opinnäytetyömme kautta saimme mahdollisuuden vaikuttaa yhden alueen terveydenedistämistoimintaan, ja harjoittaa taitojamme terveysneuvonnan saralla. Järjestimme Matinkylän terveysasemalle Terveysbaarin, jonka tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksiin ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta käytetään termiä primaaripreventio, jonka määrittelemme työssämme. Tässä opinnäytetyössä käytämme primaaripreventiosta käsitettä ennaltaehkäisy. Järjestetty terveystapahtuma oli Espoon terveysasemilla ensimmäinen, ja saimme melko vapaat kädet suunnittelutyöhön. Terveystapahtuma on yksi uusista vaihtoehdoista harjoittaa terveysviestintää. Kirjallinen työmme rakentuu kahdesta eri osasta, joista ensimmäinen osa käsittelee produktion teoreettisia perusteita. Toisessa osassa kuvaamme ja arvioimme tapahtuman suunnitelmaa ja toteutusta. Lopuksi tarkastelemme työmme onnistumista pohdinnan ja ammatillisen kasvun kautta. Teoriaosuuden lähtökohtana on Terveys 2015-kansanterveysohjelma, jonka periaatteisiin produktiomme pohjautuu. Käsittelemme teoriassa myös ennaltaehkäisevää hoitotyötä, sekä terveysviestintää ja neuvontaa. Esittelemme

6 6 merkittävimpiä sydän- ja verisuonisairauksiin vaikuttavia tekijöitä, joista Terveysbaari rakentui. Tutkimuskatsauksessa esittelemme lopuksi opinnäytetyöhön liittyviä tutkimuksia. Produktion suunnitelman, toteutuksen ja arvioinnin esittelyssä käytämme apuna kuvallista ilmaisua. TERVEYS kansanterveysohjelma -Terveyden edistämisen laatusuositukset - Terveysbarometri 2007 TERVEYDEN EDISTÄMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITOTYÖ TERVEYSVIESTINTÄ -terveysviestinnän määritelmä -terveysviestintä prosessina TERVEYSNEUVONTA -voimaantuminen (empowerment) SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET -esiintyvyys -riskitekijät -ennaltaehkäisy TUTKIMUSKATSAUS -Pohjois-Karjala - projekti -ylipainoisten naisten kokemuksia terveysneuvonnasta -voimavarakeskeisyys terveysneuvonnassa Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys Opinnäytetyömme on ajankohtainen, sillä nykyisin terveyden edistämistyö vaatii vaikuttaakseen uudenlaisia toimintamuotoja. Ihmisillä on paljon tietoa sydänterveyteen vaikuttavista tekijöistä, mutta sitä voi olla vaikeaa soveltaa käytäntöön. Neuvonnassa korostuu ihmisen omien voimavarojen esille tuominen. Meille tuleville terveydenhoitajille asiakkaan tukeminen ja motivoiminen on sekä haaste että mahdollisuus vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen. Tämän päivän terveydenhoitajan työhön kuuluu niin oman työn kuin työmuotojenkin jatkuva kehittäminen.

7 7 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Valitsimme opinnäytetyömme muodoksi produktion, jossa tarkoituksena on tehdä tuotos ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan (Vilkka & Airaksinen 2003, 9). Produktio eli toiminnallinen opinnäytetyö on lyhytkestoinen toiminto, jonka tuloksena on rajattu tai kertaluontoinen tuotos, esimerkiksi kirjallinen tai kuvallinen tuotos, näytelmä, musiikkiesitys tai tapahtuma. Toteutustapana voi olla kirja, kansio, opas, cd-rom tai johonkin tilaan järjestetty näyttely tai tapahtuma. Opinnäytetyön pitäisi olla työelämälähtöinen, käytännönlähtöinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9 10.) Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena on terveyden edistäminen, pyrkien vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksiin ennaltaehkäisevän hoitotyön keinoin. Osallistumme Terveystori tapahtumaan Matinkylän terveysasemalla Espoossa, jonne järjestämme Terveysbaarin. Baarin teemana on: Mitä voit tehdä sydämesi hyväksi? Opinnäytetyömme päätavoite on kehittää ja kokeilla uutta toimintamuotoa sekä arvioida sitä. Tavoitteena on myös luoda innostavia ideoita sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Lisäksi tavoitteena on Järjestää Terveysbaari Matinkylän terveysasemalla Espoossa , lisätä alueen asukkaiden itseohjautuvuutta oman ja yhteisön terveyden edistämiseksi, sekä kehittää omaa ammatillista kasvua erityisesti terveysneuvonnan saralla.

8 8 3 TERVEYS 2015 KANSANTERVEYSOHJELMA Vuonna 2001 valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Terveys ohjelmasta, joka linjaa Suomen kansallista terveyspolitiikkaa 15 vuoden tähtäimellä. Ohjelmassa painotetaan erityisesti terveyden edistämistä. Ohjelman on valmistellut valtioneuvoston asettama Kansanterveyden neuvottelukunta, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Tavoitteet ja toimintalinjat on pyritty tuomaan lähelle ihmisen arkielämää. Osallistuminen ja asiakkaan omien voimien etsiminen ovat terveyden edistämisen perusperiaatteita. Siksi ihmiset itse, kaikki paikallistason toimijat, sosiaali- ja terveydenhuolto, muut toimialat, järjestöt, elinkeinoelämä ja kulttuuri ovat tärkeitä ohjelman toteutumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 3, 21, 27.) Opinnäytetyömme kautta voisimme myös olla pienellä panoksella mukana Terveys ohjelman toteutuksessa. Kunnilla on viime vuosikymmenten itsehallinnon vahvistumisen ja toimivallan laajenemisen vuoksi hyvät mahdollisuudet toteuttaa Terveys ohjelmaa. Terveydenhuolto on kunnissa usein aloitteentekijä terveyttä edistävässä toiminnassa. Terveyspalveluissa terveyttä voidaan edistää lisäämällä ihmisten ja yhteisöjen voimia rohkaisemalla kansalaisten osallistumista, ottamalla laaja näkökulma terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, korostamalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja edistämällä eri sektoreiden välistä yhteistyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 27, 33.) Matinkylän alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä voitaisiin tukea kutsumalla heitä terveystapahtumaan, jossa he edelleen saisivat lisää tietoa esimerkiksi alueen liikuntamahdollisuuksista. Tapahtuman järjestämisessä voisimme huomioida yhteistyön tarjoamat edut eri järjestöjen kanssa. Jotta palveluita voitaisiin kehittää entistä laajemmin terveyttä edistäväksi, on muistettava, että se edellyttää usein muutoksia työntekijöiden asenteissa ja totutuissa työtavoissa (Koponen, Hakulinen & Pietilä 2002, 122). Tapahtumien järjestäminen on mielestämme yksi uudenlainen, totutuista tavoista poikkeava

9 9 toimintamuoto terveyden edistämistyössä. Toivomme myös terveysaseman työntekijöiden hyötyvän produktiostamme. 3.1 Terveyden edistämisen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Terveyden edistämisen laatusuositukset, joiden tehtävänä on auttaa kuntia ja kuntayhtymiä tehokkaiden toimintakäytäntöjen kehittämisessä, suunnittelussa ja toiminnan arvioimisessa. Terveyden edistämisen laatusuositukset tukevat Terveys 2015 kansanterveysohjelman toteutusta kunnissa. Laatusuositukset toimivat kuntajohdon terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin perusteina, ja ne on tarkoitettu työvälineeksi kunnan hallinnonaloille, päättäjille sekä työntekijöille. Suositukset perustuvat olemassa olevaan näyttöön ja hyvistä käytännöistä saataviin kokemuksiin. Laatusuosituksessa kunnan terveyden edistämisen toimintalinjoja on kuusi: terveyden edistämisen toimintapolitiikka ja johtaminen, terveyttä edistävät toimintaympäristöt, terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen, terveyden edistämisen osaaminen, terveyttä edistävät palvelut ja terveyden edistämisen seuranta ja arviointi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 3.) Laatusuositusten mukaan terveyden edistämisen sisältöjä ovat muun muassa ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 3). Ihmiset voivat itse edistää terveyttään, mutta he tarvitsevat tietoa ja tukea päätöstensä perustaksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28). Väestöön kohdistetut toimenpiteet terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavia. Keskeisimpiä haasteita on ehkäistä väestön ylipainoa. Kunnissa tuleekin panostaa väestön ylipainoon ja sairastumisen ehkäisyyn tukemalla arjen terveellisiä valintoja. Ravintotottumusten muuttaminen terveelliseksi on yksilön lisäksi myös kuntayhteisön asia. (Martikainen 2006, ) Pyrimme huomioimaan laatusuositusten keskeisimpiä sisältöjä terveystapahtuman perustana. Seuraavat laatusuositusten sisällöt ovat merkittävässä asemassa ehkäistäessä esimerkiksi sydän ja verisuonisairauksia.

10 10 Kuntien terveyden edistämisessä terveysliikunta on tärkeää nähdä laajaalaisena toimintana. Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jolla on terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia ilman liialliseen liikuntaan liittyviä vaaroja. Terveysliikunta voidaan jakaa perusliikuntaan ja kuntoliikuntaan. Terveysliikunnan edistäminen on sitä tehokkaampaa, mitä monipuolisemmin kunnalliset toimenpiteet edistävät ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa juuri sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuo heille iloa. Liikunnan edistämisessä on kyse muun muassa yksilön tietoihin, taitoihin ja asenteisiin vaikuttamisesta, kuten terveysviestinnästä. Terveysliikunnan edistäminen tarvitsee edistyäkseen neuvontaa, tiedon jakamista, liikunnan ohjausta sekä liikuntapaikkojen kunnossapitoa. Neuvonta sopii hyvin perusterveydenhuollolle ja liikuntapalveluiden tuottajille, kun taas tiedon jakamista on helppoa harjoittaa esimerkiksi internetiä käyttäen. (Fogelholm 2006, ) Tupakoimattomuuden edistäminen sisältää tupakoinnin ehkäisyn, lopettamisen tukemisen, elinympäristön savuttomuuden edistämisen ja tupakoimattomuutta edistävän asenneilmapiirin vahvistumisen. Laaja-alainen toiminta kohdistuu kaikkiin väestöryhmiin. Tupakoinnin vähentämispolitiikka kunnissa koostuu eri hallintokuntien lukuisista toimenpiteistä. Muun muassa kuntalaisten tietoa tukipalveluista pitäisi lisätä. Terveystoimen tehtäviin kuuluu tuottaa osa vieroituspalveluista, kouluttaa muiden toimialojen toimijoita, tuottaa omahoitomateriaalia sekä ohjata potilaita vierotukseen. Tällä hetkellä tupakointi keskittyy vähemmän koulutettuun väestöryhmään. Tupakointiin puuttuminen vahvistaa kuntien varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia. (Patja 2006, 53.) Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmassa esitetään alkoholihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kolme osatavoitetta: alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen, alkoholijuomien riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Kunnissa varmistetaan tiedotuksen ja valistuksen keinoin, että kuntalaiset tietävät alkoholin käytön riskirajat ja tuntevat alkoholin käyttöön liittyvät riskit, sekä vakiinnutetaan alkoholin käytön riskien arviointi ja mini-interventiotoiminta osaksi kunnan perus- ja työterveyshuoltoa. Kuntalaisilla tulee olla saatavilla tietoa päihteistä ja niihin liittyvistä haitoista

11 11 ja riskeistä, sekä kunnan tulee järjestää monipuolisia ja laadukkaita päihdepalveluja varhaisvaiheen päihdehaittojen ehkäisyssä. (Warsell & Mustalampi 2006, ) 3.2 Terveysbarometri 2007 Vuoden 2007 Terveyden edistämisen keskuksen barometrissa selvitettiin kuntaja järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa. Barometrin mukaan terveellinen ruokavalio nousi kaikkien vastaajaryhmien vastauksissa esiin keskeisimpänä terveyskäyttäytymisen muotona, johon voidaan vaikuttaa. Terveysjohtajilla nousivat lisäksi esiin alkoholin kohtuukäyttöön ja tupakoimattomuuteen vaikuttaminen. Kunnanjohtajat painottivat liikunnan edistämistä. Järjestöjohtajilla vaikutusmahdollisuuksia pidettiin parhaina terveellisen ravitsemuksen ohella liikunnan ja sosiaalisten suhteiden luomisen osalta (Parviainen, Laari, Malinen, Mikkonen & Saikkonen 2007, 46 47, 15.) Terveyden edistämisen tulevaisuuden valoisana nähneet henkilöt olivat sitä mieltä, että terveyden edistämisen näkyvyys on huomattavasti lisääntynyt sekä yleisessä keskustelussa että politiikassa. Ihmisillä on heidän mukaansa tietoa ja mahdollisuuksia aiempaa enemmän ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet, keinot ja resurssit ovat parantuneet. Ongelmiin puuttuminen terveyden edistämisen keinoin säästää resursseja ja tuo tuloksia. Yksilön vastuun korostaminen nähtiin jossain määrin liiallisena ja myös terveyden edistämisen vaikutusten arviointi nähtiin haasteellisena. Terveysvalistuksen vaikutus nähdään toisaalta ristiriitaisena, koska tehdään paljon, muttei tehoa ole nähtävissä. Myös rakenteita terveyden edistämisen toiminnalle tulisi kehittää. (Parviainen ym )

12 12 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Ymmärrämme terveyden edistämisen olevan terveydenhoitajan työn tärkein lähtökohta. Terveys on moniulotteinen, laaja-alainen, yksilöllinen ja yhteiskunnallinen sekä subjektiivinen kokonaisuus. Terveyttä on pidetty ominaisuutena, toimintakykynä, tasapainona tai kykynä sopeutua tai selviytyä. (Vertio 2003, 27, 15.) Myönteisessä terveyskäsityksessä terveys nähdään dynaamisena, koko elämän jatkuvana prosessina ja kykynä reagoida erilaisiin häiriöihin sopivalla tavalla (Kettunen, Liimatainen & Poskiparta 1996, 98). Yleisiä edellytyksiä terveydelle ovat rauha, turvallisuus, tasapainoinen ekosysteemi, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Edellä mainittujen pohjalta syntyvät voimavaratekijät, kuten tulot, ravinto, koulutus ja ihmissuhteet. Terveys on arkielämän olennainen voimavara ja inhimillinen perusarvo, sekä välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. (Koskenvuo & Mattila 2003, ) Vertion mukaan terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jolla lisätään myönteisesti vaikuttavia sosiaalisia edellytyksiä, sekä muutetaan ihmisten käyttäytymistä terveyttä suosivaan suuntaan kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten toimenpiteiden avulla. Rimpelän mukaan elämäntyylin muutoksia voidaan tukea vahvistamalla tietoisuutta, muuttamalla käyttäytymistä ja luomalla terveyttä suosiva ympäristö. (Raatikainen 2002, 11.) Yhteiskunnallisella tasolla terveyden edistäminen vaatii onnistuakseen terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämistä ja ympäristön aikaansaamista, yhteisöjen toiminnan tehostamista, henkilökohtaisten taitojen kehittämistä sekä terveyspalvelujen uudistamista (Koskenvuo & Mattila 2003, 16 17; Vertio 2003, 30 31). Terveyden edistäminen edellyttää käsitystä siitä, mitä muutoksia ja minkälaista kehitystä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten nämä näkyvät tai heijastuvat terveyden edistämisen sisältöön ja toimintaan sekä asiakastyöhön. (Hirvonen, Koponen & Hakulinen 2002, 35; Koponen ym. 2002, 122.) Terveystapahtumassa

13 13 olisi nähdäksemme mahdollisuus olla vaikuttamassa joidenkin edellä mainittujen asioiden kehittämiseen, vaikkakaan vaikutukset eivät välttämättä näkyisi kovin laajassa mittakaavassa. Tuomisen, Savolan ja Koskinen-Ollonqvistin (2005, 30 33) mukaan terveyden edistämisessä korostuvat yleistaidot ovat terveysviestintä, ryhmätyötaidot ja projektinhallinta. Laaja terveysviestinnän näkemys ja siten viestinnän keinot sisältävät kaikenlaisen joukkoviestinnän terveysvalistuksesta ja mainonnasta hoitajan ja potilaan väliseen keskusteluun. Ryhmätyötaidot ovat tarpeen eri ammattikuntien ja tieteenalojen kasvavassa yhteistyössä, jossa myös verkostoja tiimityöskentely korostuvat. Tehokas ja vaikuttava terveyden edistäminen vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja projektinhallintataitoja, johon kuuluu keskeisesti myös laadunvarmistus ja laadun parantaminen. Terveystapahtuman järjestäminen vaatii ryhmätyötaitoja, sekä kykyä tietynlaiseen projektinhallintaan, unohtamatta organisointitaitoja. Meiltä vaatii myös rohkeutta mennä toteuttamaan terveysviestintää ammattilaisen roolissa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut kovin paljon. Terveydenedistämistoiminnan tulee perustua näyttöön aina, kun se on mahdollista. Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten valintoihin ja miten terveyttä tukevia valintoja voidaan edistää. (Koivisto 2002, )

14 14 5 ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITOTYÖ Preventiot ovat keinoja, joilla ylläpidetään terveyttä vaikuttamalla tautien ilmaantumiseen ja pyrkimällä minimoimaan sairauksien aiheuttamat haitat. Sairauksien ehkäisyn tavoitteena on lievittää yksilön inhimillistä kärsimystä ja lisätä yksilön ja yhteisön toimintakykyä, sekä säästää sairaanhoidon kustannuksissa. Tavoitteena on myös lisätä ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia terveysvalintoihin. (Koskenvuo ja Mattila 2003, 17; Koponen ym. 2002, 83.) Preventiot jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joita ovat primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio. (Koponen ym. 2002, 83.) Primaaripreventio merkitsee samaa kuin ennaltaehkäisevä hoitotyö, eli toimintaa ennen kuin taudin esiaste on alkanut kehittyä. Se vähentää yksilön tai yhteisön alttiutta sairastua tautiin. Primaaripreventiota voidaan toteuttaa varautumalla uhkaan jo ennen kuin vaaratekijä on läsnä. Terveydenhuollossa primaariprevention tärkeimpiä keinoja ovat rokotukset ja terveysneuvonta. (Koskenvuo & Mattila, 2003, 17.) Primaaripreventiossa olennaista on terveyttä edistävien työmenetelmien hyödyntäminen yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen voimavarojen vahvistamiseksi (Koponen ym. 2002, 83). Sekundaaripreventio pyrkii estämään sairauden pahenemista poistamalla riskitekijän tai pienentämällä sen vaikutusta. Käytännössä se liittyy ennaltaehkäisyn sijasta sairauden hoitoon, mutta raja primaariprevention kanssa on häilyvä. (Koskenvuo & Mattila 2003, 17.) Koposen ym. (2002, 84) mukaan sekundaaripreventiossa pulmat, riskit tai oireet pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja niitä pyritään hoitamaan tai ratkomaan ennen yksilön terveysongelmien monimutkaistumista. Järjestämässämme terveystapahtumassa sekundaaripreventiota voisi edustaa erilaiset mittaukset, kuten verensokerin ja verenpaineen mittaukset.

15 15 Tertiaaripreventio pyrkii estämään jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen pahenemisen. Tertiaaripreventioon liittyy usein kuntoutus. (Koskenvuo & Mattila 2003, 17).

16 16 6 TERVEYSVIESTINTÄ Maailman terveysjärjestö WHO (Torkkola 2002, 5) määrittelee terveysviestinnän seuraavasti: Terveysviestintä on keskeisin keino välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Kaikkia joukkoviestinnän muotoja, sekä uusia että vanhoja, voidaan käyttää levitettäessä yleisölle hyödyllistä terveysinformaatiota sekä lisättäessä tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä. Jos terveysviestintä määritellään laajasti, se pitää sisällään kaiken sellaisen viestinnän, joka jotenkin liittyy terveyteen, sairauteen, lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon. Terveysviestintä on osa kaikkea viestintää ja vain osa terveysviestinnästä on joukkoviestintää. (Torkkola 2002, 6 9.) Koska mielestämme nykyisin terveysviestintää kohtaa päivittäin eri paikoissa, se vaatii vastaanottajaltaan terveydenlukutaitoa. Terveyden lukutaito tarkoittaa yksilön kykyjä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää, saavuttaa ja ymmärtää terveystietoa. Tavoitteena on kriittisen tietoisuuden syntyminen yksilö- ja yhteisötasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 44.) Terveyden lukutaidossa on erityisesti kyse siitä, millaiset edellytykset ja mahdollisuudet yksilöllä on itse vaikuttaa, osallistua ja hyödyntää olemassa olevaa terveystietoa terveytensä edistämiseen. Taitojen karttuminen vaatii kriittistä tietoisuutta sekä arviointi- ja ongelmanratkaisukykyjä, jotka puolestaan vaativat aktiivista osallistumista ja vuorovaikutustilanteita. Näin yksilö oppii etsimään, hahmottamaan, vertailemaan, analysoimaan ja yhdistämään erilaisia terveyteen vaikuttavia asiayhteyksiä. Prosessi on elinikäinen. (Leskinen & Koskinen-Ollonqvist 2000, ) Terveyden lukutaidon kehittäminen on nostettu erääksi uuden vuosituhannen keskeisimmäksi terveyden edistämistoiminnan haasteeksi. Terveyden lukutaidon tasoa pidetään terveyskasvatusmenetelmien ja vuorovaikutustoiminnan tuloksellisuuden mittarina. Siksi terveyden lukutaidon edistäminen on haaste terveyskasvatuksen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämiselle. (Leskinen &

17 17 Koskinen-Ollonqvist 2000, 23.) Kun terveyteen vaikuttavista tekijöistä keskustellaan yhdessä, voisi asiakkaiden terveydenlukutaito tapahtumassa lisääntyä. 6.1 Terveysviestintä prosessina Viestintä on jatkuva ja dynaaminen prosessi, joka käy lävitse eri vaiheita. Jokainen viestintätilanne alkaa jo ennen kohtaamista. Se alkaa ennakoinnissa ja odotuksissa, joita meillä on. Viestintäprosessi myös jatkuu vielä kohtaamisen jälkeen, kun tilanteessa tuotetut ja syntyneet tulkinnat ja merkitykset muokkautuvat. (Silvennoinen 2004,19.) Sanoman perille menoa on syytä tarkastella erityisesti vastaanottajan näkökulmasta (Korkiakoski 2004, 15 17; Silvennoinen, 2004, 91 92). Vuorovaikutustilanteessa on erityisen tärkeää jatkuvasti havainnoida sitä, onko asiakas ymmärtänyt käsiteltävän asian oikein. Korkiakoski muistuttaa, että vaikuttamisen yhtälöön tarvitaan tietoa, tunnetta ja toimintaa. Ihmisiin vaikuttaminen edellyttää myös, että pystyy puhuttelemaan tunteita (Korkiakoski 2004, 15 17). Terveyttä edistävän viestinnän kulmakivet ovat puolueettomuus ja asiantuntemus. Viestinnässä arvoista korostuvat ennen kaikkea eettisyys, totuudellisuus ja terveyden tasa-arvon edistäminen. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 5.) Myös tapahtumassa toteutettavassa terveysviestinnässä on huomioitava edellä mainitut arvot. 6.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnan tarkoituksena on jakaa tietoa ja näin muuttaa ihmisen terveyskäyttäytymistä optimaaliseksi ihmisen omilla ehdoilla. Terveysneuvontaa toteuttaakseen hoitohenkilökunnalla on oltava sekä tietoja että vuorovaikutustaitoja. (Koskenvuo & Mattila 2003, 20.) Poskiparran mukaan kasvava ja asioista jo tietävä asiakaskunta vaatii uudenlaisia tutkimukseen perustuvia toimintamuotoja, joita voidaan toteuttaa ihmisten arjessa yhdessä heidän kanssaan (Poskiparta 2007, 6).

18 18 Poskiparta kuvaa terveysneuvontaa kehämäiseksi vuorovaikutusprosessiksi, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat keskustelun sisältöön ja määrään. Vuorovaikutustilanne määrittää käyttäytymisen, joten kukin vuorovaikutustilanne on ainutkertainen. Ainutlaatuisuus muodostuu myös siitä, että jokaisella on yksilöllinen tapa havaita, käsitellä havaintoja ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotka taas ohjaavat havainnointia. Osallistuja tai hoitaja ei voi etukäteen täysin suunnitella neuvonnan kulkua. Terveysneuvonta on yhdessä oppimista, dynaamista, vastavuoroista ja kehittyvää vuorovaikutusta, joka jatkuu vielä konkreettisen vuorovaikutustilanteen jälkeen yksilön ajatuksissa ja myös toiminnoissa. (Poskiparta 1997, 24.) Terveysneuvontaan liittyy yleensä kaksi tavoitetta: inhimillisten voimavarojen kehittäminen ja ylläpitäminen sekä tarkoituksenmukaisten päätösten ja valintojen tekemisen tukeminen. Neuvonnan nykysuuntaukset perustuvat lähinnä humanistiseen ajatteluun sekä kognitiiviseen psykologiaan. Niissä korostetaan asioiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä, itseohjautuvuutta, kokemuksellisuutta ja reflektiivisyyttä sekä ohjauksen että omaksumisen perustana. Terveyskäyttäytymisen, esimerkiksi ruokavalion, tietoinen muuttaminen vaatii, että ohjattavat ovat motivoituneita muutokseen ja ymmärtävät sen merkityksen terveytensä ja elämänlaatunsa kannalta. Heidän on myös ymmärrettävä ruokavalion toteutuksen periaatteet ja heillä on oltava riittävät taidot toteuttaa sitä. (Shemeikka 2005, ) Toivomme, että terveystapahtuma herättäisi asiakkaiden motivaatiota toteuttaa terveellisiä elintapoja arjessa. Ymmärrämme kuitenkin, että pysyvä muutos käyttäytymisessä edellyttää pidempiaikaista tukea ja ohjausta. Terveysneuvonnan neljä vaihetta ovat ihmisen kuuntelu, vuoropuhelu, itsearviointi ja toimintamallien tunnistaminen, sekä toiminnan uudelleensuuntaaminen. Neuvontaprosessissa asiakas on tasavertainen kumppani, jonka pitäisi olla aktiivisesti mukana omaa terveyttään koskevassa päätöksenteossa. Kriittisen ajattelun avulla ihminen tulee tietoiseksi voimavaroistaan ja vaihtoehtoisista toimintatavoistaan ja muutoksen mahdollisuuksista elinympäristössään. (Poskiparta 2002, 24 26; Kettunen 2001, )

19 19 Asiakkaiden omien voimavarojen etsiminen on yksi terveysneuvonnan tärkeimpiä lähtökohtia. Miettinen ja Pelkonen kuvaavat voimaantumista (empowerment) yksilölliseksi ja yhteisölliseksi prosessiksi, jossa tunnistetaan ihmisen kyky tyydyttää omat tarpeensa, ratkaista ongelmiaan sekä saada käyttöönsä tarvittavia voimavaroja. Tavoitteena on yksilön elämänhallinnan lisääntyminen. Näin ollen työntekijällä on enemmänkin mahdollistajan ja kannattelijan, kuin asiantuntijan rooli. Työntekijä joka toimii mahdollistajan roolissa, rohkaisee asiakasta itse ratkaisemaan omat ongelmansa. Hän lähestyy asiakasta tämän elämäntilanteesta käsin. (Sukula 2002, ) Jaana Torpström ja Aila Paganus ovat määritelleet ravitsemusneuvonnan keskeisimpiä periaatteita, joita voi mielestämme soveltaa myös muuhun terveysneuvontaan. Ravitsemusneuvonnan päämääränä on ohjata asiakasta muuttamaan ruokailutottumuksiaan sairauden vaatimalla tavalla tai ravitsemussuositusten mukaisesti. Neuvonnan keskeisenä sisältönä on antaa tietoa sekä herättää ja ylläpitää motivaatiota. Neuvonnan on oltava yksilöllistä, käytännönläheistä ja havainnollistavaa. Ihanteellinen neuvontatilanne on sellainen, jossa asiakas itse oivaltaa ravitsemusongelmansa ja löytää ratkaisuja siihen. (Torpström & Paganus 2005, ) Koska ohjauksen on oltava käytännönläheistä ja havainnollistavaa, neuvonnan kohteena on asiakkaan jokapäiväinen elämä ja ruokailu. Ravinto-opin termit on muutettava arkikielen sanoiksi. Kuvallinen aineisto havainnollistaa käytäntöä, esimerkiksi ruokaympyrä- ja kolmio sekä lautasmalli ovat suotavia. (Torpström & Paganus 2005, ; Korkiakoski 2004, ) Kuvallinen aineisto tukisi terveystapahtumassa neuvonnan toteuttamista ja tekisi tapahtumasta houkuttelevamman. Jaettava materiaali mahdollistaa tiedon kertaamisen myös tapahtuman jälkeen. Kun asiakasneuvonnassa käytetään kirjallista materiaalia, on varmistettava, että potilas on ymmärtänyt asian oikein. Parasta on, jos ammattilainen käyttää kirjallista materiaalia suullisen neuvonnan tukena. Käyttökelpoisuudesta tarvitaan erilaisia kriteereitä ja palautetta. Mielenkiintoa ja luettavuutta lisää myös hyvin suunniteltu ulkoasu. (Marttila & Piekkola 1996, )

20 20 Tiedon antaminen on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä. Tieto lisää motivaatiota. Myös onnistumisen kokemukset, hyvän olon tunne sekä suorituskyvyn ja elämänlaadun paraneminen lisäävät motivaatiota. Positiivisuus on neuvonnassa tärkeää, ja vähäinenkin myönteinen palaute kannustaa ja innostaa jatkamaan. (Torpström & Paganus 2005, ) Neuvonnassa on merkittävää se, ettei etsitä syyllisiä tai syitä ravitsemusongelmaan, vaan lähdetään siitä, mitä tähän mennessä on asian eteen tehty, mikä toimii hyvin ja mitä muuta asiakas on valmis tekemään kokemustensa, tietojensa ja taitojensa perusteella. Perusoletuksena on se, että jokaisella on itsellään ratkaisuideat ja selviytymistaidot syömisen hallintaan. Ne täytyy vaan löytää ja valjastaa käyttöön. (Torpström & Paganus 2005, 357.) Mielestämme myös Torpström ja Paganus viittaavat edellä voimavarakeskeiseen terveysneuvontaan

21 21 7 SYDÄN JA VERISUONISAIRAUDET Kun ihmisen elinikä pitenee, yhä useammat sairastavat erilaisia pitkäaikaissairauksia, joista Suomessa yleisimpiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet. Arvioidaan, että noin henkilöä sairastaa sepelvaltimotautia. Noin saa vuosittain akuutin sepelvaltimokohtauksen ja näistä henkilöistä noin sairastaa sydäninfarktin. Niin ikään sydän- ja verisuonitaudit kuuluvat suomalaisten merkittävimpiin kuolinsyihin. (Liite 1.) Sydäninfarktin saaneista noin kuolee sairauden ensi- ja akuuttivaiheessa. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2006, 180.) Korkea verenpaine eli hypertonia on krooninen sairaus, joka aiheuttaa monia vakavia seurauksia etenkin sydämessä, verisuonissa, aivoissa, munuaisissa ja silmän verkkokalvolla. Sekä korkea että matala verenpaine aiheuttavat oireita elimistössä. Tosin jatkuva korkea verenpaine on haitallisempaa kuin matala. Verenpaineen yleinen tavoitetaso nykyisin on alle 140/85 mmhg. Diabeetikoilla tavoitetaso on alle 140/80 mmhg ja vanhuksilla alle 160/90 mmhg. Optimaalinen verenpainetaso olisi alle 120/80 mmhg. (Iivanainen ym. 2006, 196.) Verenkiertoelinten sairauksien esiintyvyys ja niistä aiheutunut kuolleisuus ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet. Verenpainetason laskun syynä lienee ravitsemus- ja elämäntapamuutokset, sekä lääkityksen tehostuminen. Teollisuusmaissa väestön verenpaineen kohoamisen syitä ovat erityisesti ravinnon suolapitoisuus, liikapaino ja alkoholinkäyttö. Verenpaineeseen alentavasti vaikuttavat ravinnon kalium, magnesium ja kalsium, kuten myös säännöllinen liikunta ja laihtuminen. (Tikkanen & Salomaa 2003.) Vähärasvainen, tyydyttämättömiä ja kertatyydyttämättömiä rasvahappoja sisältävä ruokavalio suojaa sydämen ja verisuoniston terveyttä. Tyydyttyneet rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä ja tyydyttymättömät nestemäisiä tai puolinestemäisiä. (Iivanainen ym. 2006, 192.)

22 22 Erilaisten rasvojen lähteitä: Tyydyttyneet rasvahapot: voi, margariini, maitovalmisteiden rasva, lihan rasva Kertatyydyttämättömät rasvahapot: rypsi- ja oliiviöljy Tyydyttämättömät rasvahapot: auringonkukka-, soija-, maissi- ja rypsiöljy, kalan rasva KUVIO 2. Erilaisten rasvojen lähteitä (Iivanainen ym. 2006, 192.) Pohjoiseurooppalainen ruokavalio sisältää paljon tyydyttyneitä rasvoja, jotka kohottavat sekä veren kokonaiskolesterolia että LDL-kolesterolia. Korkea veren kolesterolipitoisuus on todennäköisesti tärkein sepelvaltimotaudin riskeistä. Kolesteroli on välttämätön solukalvojen rakenneosa, liian suuresta kolesterolimäärästä on haittaa. Kolesteroli voidaan jakaa kahteen tyyppiin: LDL (low density lipid) ja HDL (high density lipid) kolesteroli. LDL on kudoksien ja valtimonseinämien pahaa kolesterolia, joka muodostaa valtimoa ahtauttavia ateroomia. HDL on hyvää kolesterolia, joka kulkeutuu pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä. HDL-kolesterolin osuuden pitäisi olla vähintään 1/5 kokonaiskolesterolista. Rasva-arvojen tavoitetasot ovat seuraavat: kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l, LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l HDL-kolesteroli yli 1,0 mmol/l ja triglyseridit alle 2,0 mmol/l. (Iivanainen ym. 2006, 180, ) Runsaasti kolesterolia sisältäviä ruoka-aineita ovat voi, liha, kala, kuohukerma, rasvainen juusto, kananmunan keltuainen, munuainen, maksa sekä katkaravut ja äyriäiset. Sen sijaan kasvikunnan tuotteissa ei ole lainkaan kolesterolia. Kuitupitoinen ruokavalio suojaa sydämen ja verisuonten terveyttä. Kuitu alentaa veren haitallisen kolesterolin määrää ja hidastaa myös veren sokeritason nousua. Kuitupitoisia ruoka-aineita ovat ruisleipä, täysjyväleipä, puurot, myslit, vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät. (Iivanainen ym. 2006, 192.) Suola kohottaa verenpainetta. Sydäntään ajatteleva käyttää vähäsuolaisia tuotteita (suolapitoisuus alle 1,2 %), korvaa tavallisen suolan vähemmän natriumia sisältävällä tai käyttää kevytsuoloja, joissa osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla. (Iivanainen ym. 2006, 192.)

23 23 Tupakoinnin haitallisuus sydänlihakselle johtuu sisään hengitetyn hään kiinnittymisestä punasoluun ja hapen syrjäyttämiseen punasolusta. Kun häkä syrjäyttää osan hapesta, veren hapenkuljetuskyky huononee ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Nikotiini supistaa verisuonia ja nostattaa verenpainetta, mikä lisää sydämen kuormitusta. Alkoholin säännöllinen ja runsas käyttö kohottaa selvästi verenpainetta. Mitä runsaampaa käyttö on, sitä korkeammaksi verenpaine nousee. Alkoholi sisältää myös runsaasti energiaa ja siten edesauttaa ylipainon muodostumista. (Iivanainen ym. 2006, 192.) Säännöllinen liikunta vahvistaa ja kasvattaa sydänlihasta, lisää suotuisan HDLkolesterolin määrää ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta vahvistaa sydäntä seuraavasti: Liikkuessa sydämeen palaavan laskimoveren määrä lisääntyy, jolloin sydänlihas venyttyy. Tähän lihassyyt reagoivat supistumalla voimakkaasti ja näin sydämen lihasmassa kasvaa ja verisuonitus lisääntyy. Sepelvaltimoiden verenkierto tehostuu, sydänlihaksen hapensaanti lisääntyy ja sydämen toimintateho paranee. Toiminnan tehostumisen seurauksena sydän pumppaa jokaisella supistuksella enemmän verta, joten sen lyöntitiheys pienenee. (Iivanainen ym. 2006, 192.) Yleinen, ympäri maailmaa käytetty terveysliikunnan suositus on seuraava: aikuisten pitäisi terveyden ylläpitämiseksi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin (UKK-insituutti 2007). Tietyt tunteet nostavat sydämen ja verisuonten sairastumisriskiä. Kun sympaattinen taisteluhermosto aktivoituu, seuraa elimistön stressireaktio. Tällöin parasympaattinen, rauhoittava hermosto lamaantuu. Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten herkästi autonominen hermosto reagoi eri tilanteisiin. Stressiä voivat aiheuttaa hyvinkin erilaiset asiat elämässä. Jatkuva valmiustila ja stressi vaikuttavat elimistön hormonitasoon, jolloin adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli nousevat veressä. Hormonit aikaansaavat sykkeen ja verenpaineen nousun sekä hengityksen kiihtymisen, joka on pidemmän päälle haitallista niin sydämen kuin muidenkin elimien toiminnalle. (Iivanainen ym. 2006, 193.)

24 24 8 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuskatsauksen tarkoitus on esitellä työhömme liittyviä tutkimuksia. Kerromme lyhyesti Pohjois-Karjala-projektista ja ylipainoisten naisten kokemuksista terveysneuvonnasta, sekä voimavarakeskeisyydestä terveysneuvonnassa. Erityisesti edellä mainittua voimaantumista voidaan tukea pidempiaikaisessa asiakassuhteessa, mutta myös lyhyemmässä vuorovaikutustilanteessa sen huomioiminen edesauttaa keskustelun onnistumista. Pohjois-Karjala-projektia voidaan hyvin käyttää esimerkkinä laajasta terveysviestinnän kampanjasta. Projekti on kansallisesti ja kansainvälisesti esimerkki laajasta ja vaikuttavasta yhteisötason terveysinterventiosta, joka koskee tärkeimpiä kansanterveyden nykyisiä ongelmia, kroonisia kansantauteja. Pohjois- Karjala projekti käynnistettiin vuonna 1972 toteuttamaan laajaa tutkimus ja kokeiluohjelmaa sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden vähentämiseksi Suomessa. Pohjois-Karjala-projektin käynnistyessä olivat sydän- ja verisuonitaudit jo teollistuneen maailman yleisin kuolemansyy. Kun ongelman ratkaisumahdollisuuksia käytiin projektin suunnitteluvaiheessa monipuolisesti läpi, havaittiin, että avainasemassa on ennaltaehkäisy. Vaikka hoidolla ja kuntoutuksella voidaan pelastaa ihmisen henki, on kuolleisuusepidemian torjunta olennaisesti kiinni siitä, miten uusia tautitapauksia voidaan ehkäistä. Strategiaksi valittiin yhteisötason ehkäisy, jossa peruspyrkimyksenä oli vaikuttaa koko yhteisöön, niin että väestön riskitekijöiden taso heikkenisi ja sen kautta sairastuvuus pienenisi. (Puska 2003, ) Mei-Yen, Chuan-Chiang ja Ching-Yun (2005, 41 45) ovat tutkineet ylipainoisten nuorten naisten kokemuksia terveysneuvonnasta. Tutkimuksessa esitetään naisten näkökulmasta millaista on hyvä terveysneuvonta ja miten se on auttanut heitä saavuttamaan päämääräänsä. Tutkimuksen tekijöiden mielestä ylipainon ennaltaehkäisy on merkittävää, sillä se on todellinen terveysongelma kehittyneissä maissa. Erityisen tärkeää on, että terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy aloitetaan mahdollisimman nuorena. Tutkimuksen mukaan hankalinta painonhallinnassa oli totuttujen tapojen muuttaminen, minkä suhteen naiset nostivat tärkeiksi tekijöiksi ammattilaisten ja ympäristön sosiaalisen tuen. Monilla

25 25 heistä oli alhainen itsetunto ja neuvonnassa hyvänä puolena korostui asiakkaan rohkaisu ja kannustus. Tutkimuksen mukaan myös media on merkittävä roolimalli terveyden edistämisessä. Medialla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Korostettaessa mediassa terveydelle suotuisia asioita, voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyskäyttäytymiseen. (Mei-Yen, Chuan- Chiang & Ching-Yun, 2005, 45.) Koska voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu perustuu dialogiin, se saattaa olla haasteellista, jos asiakas on vähäpuheinen. Tarja Kettusen, Marita Poskiparran, Leena Liimataisen, Auli Sjögrenin ja Päivi Karhilan (2001, ) tutkimuksen mukaan on neljä tekijää, jotka aiheuttavat asiakkaan vähäpuheisuutta hoitajan ja asiakkaan välisessä keskustelussa. Nämä tekijät ovat hoitajan ylivalta ja dominointi, asiakkaan alistuvaisuus, syyllisyys ja kohteliaisuus. Ne voivat vaihdella tai niiden suhde voi muuttua neuvontakeskustelun aikana. Vähäpuheisuus johtuu hyvin usein myös asiakkaan taustasta tai persoonallisuudesta. Tutkimuksesta kävi muun ohella ilmi, että jos neuvontakeskustelua hallitsee selkeästi vain yksi päämäärä, asiakkaan ja hoitajan neuvontasuhteesta voi helposti tulla epäsuhtainen, ja tämä voi lisää osaltaan asiakkaan passiivisuutta. (Kettunen ym. 2001, ) Nähdäksemme keskustelu asiakkaiden henkilökohtaisista asioista järjestettävässä tapahtumassa voi olla haasteellista, koska emme tunne heitä entuudestaan ja ympärillä on todennäköisesti muita ihmisiä kuulemassa. Juha Siitonen (1999) on tutkinut voimaantumisteorioiden perusteita väitöskirjatutkimuksessaan. Tutkimus koski luokanopettajaksi opiskelevien ammatillista kasvua uusimuotoisessa pitkäkestoisessa moduuliharjoittelussa. Siitosen pohdinnoissa keskeisenä ajatuksena on se, että voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Voimaantumista voidaan kuitenkin yrittää tukea hienovaraisilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä, esimerkiksi avoimuudella, toimintavapaudella, rohkaisemisella, sekä turvallisuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisellä. Voimaantumisteoria voi Siitosen mukaan toimia teoriataustana voi-

26 26 mavarojen ylläpitämistä edistävissä ja uupumusta estävissä hankkeissa ja tutkimuksissa. (Siitonen 1999, ) Tahdoimme ottaa työhömme mukaan myös terveysterrori-näkökulman, sillä nykyisin ihmiset kohtaavat terveyden edistämistoimintaa lähes päivittäin eri muodoissa. Lahelma ja Serkkola ovat artikkeleissaan kuvanneet terveyden edistämistä terveysterrorin näkökulmasta. Terveysterrorin vastustajien mielestä terveyden edistäjät, viranomaiset, asiantuntijat ja valistajat pyrkivät toimillaan rajoittamaan kansalaisten vapauksia ja yksilön oikeuksia. Vaikka varmasti syyllistymmekin välillä terveysterroriin, käsitteenä se ei kuitenkaan kuvaa terveiden elintapojen edistämistä, sairauksien ehkäisyä ja terveyspolitiikkaa. (Lahelma 2006, 4351.) Kun asiakas kokee syyllisyyttä tai syyllistämistä sairaudestaan, tuntee hän olleensa terveysterrorin kohteena. Myös käytännön hoitotilanteissa hoitohenkilökunta ja potilaat jakavat samaa ongelmaa, sillä hoitajat voivat kokea syyllisyyttä neuvonnasta ja pelkäävät toteuttavansa neuvontaa terveysterrorin tavoin. (Serkkola 2004.) Mielestämme sekä asiakkaan että hoitajan asenteet vaikuttavat kokemukseen neuvontatilanteesta.

27 27 II PRODUKTION KUVAUS 9 PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT 9.1 Espoon kaupungin suunnitelma Tutustuimme Espoon Matinkylän terveysaseman osastonhoitajan ja terveydenhoitajien opinnäytetyö-ehdotukseen keväällä 2006, kun he hakivat opiskelijoita mukaan Matinkylässä syksyllä 2006 järjestettävään terveystapahtumaan. Joulukuussa 2005 tehdyssä suunnitelmassa tilaisuus nähtiin laaja-alaisena yhteistyöverkostot ja alueen asukkaat kokoavana terveyden edistämistapahtumana. Toimintamuodoiksi suunniteltiin tietoiskuja, erilaisia kirjallisia materiaaleja, yksilö- ja pienryhmätehtäviä, reflektoivaa keskustelua, kotitehtäviä sekä ohjausta. Ylipäätään asiakas nähtiin aktiivisena tiedonhankkijana, käsittelijänä ja terveyden edistäjänä. Käytännössä jokainen järjestäjätaho, kuten järjestöt ja seurakunta toisivat oman osaamisensa näkyviin, ja vastuu tapahtuman aikaisesta palvelun tuottamisesta olisi jokaisella toimijalla itsellään. Kohderyhmänä olisivat alueen kaikki asukkaat. Aihealueet olisivat esimerkiksi astma ja allergiat, syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, mielenterveysongelmat, tapaturmat, infektioiden ehkäisy, elintarvikeneuvonta sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Terveystapahtuman tavoitteena oli vastata alueen asukkaiden palvelutarpeeseen sekä lisätä vaihtoehtoisen uudistuvan työmenetelmän kautta asiakkaiden itseohjautuvuutta ja aktiivista toimintaa oman sekä yhteisön terveyden edistämiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä alueen palveluiden tunnettavuutta ja osallistuvuutta eri toimijoiden ja asiakkaiden kesken terveyttä edistävästi, sekä lisätä alueen yhteisöllisyyttä ja horisontaalista verkostojen tiivistymistä myös asukkaiden kesken. Keväällä 2006 terveystapahtuman ideoijien suunnitelmissa oli, että muun muassa Espoon kaupungin päihdepuoli, seurakunta, terveysaseman laboratorio

28 28 sekä hammashoitola ja Espoon kaupungin liikuntavirasto osallistuisivat Terveystapahtumaan omilla standeillaan. Siihen osallistuisi myös lääke-yritysten esittelijöitä sekä terveysaseman infektiohoitaja kertoisi infektioiden torjunnasta. 9.2 Matinkylän yhteisöanalyysi Yhteisö on ihmisten muodostama verkosto. Jäseniä yhdistää esimerkiksi asuinpaikka, työ tai etninen tausta. Verkosto syntyy, kun ihmiset liittyvät yhteen jaetun kokemuksen tai huolenaiheen perusteella ja päättävät haluavansa kuulua kyseiseen yhteisöön. Yhteisössä tapahtuvalla terveydenedistämistyöllä tarkoitetaan sitä, että terveyden edistäjä tekee yhteisön eri ryhmien kanssa suoraa ja jatkuvaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on lisätä yhteisön jäsenten mahdollisuuksia hallita ja parantaa terveyttään. Työ voi olla esimerkiksi yhteisön kehittämistä, terveysviestintää tai tiettyyn terveyskysymykseen liittyvän projektin tai kampanjan vetämistä. (Ewles & Simnett 1995, ) Yhteisöanalyysia tarvitaan arvioitaessa yhteisön terveyttä. Siihen sisältyvät johtopäätökset tiedosta, jota tarvitaan yhteisön terveyden edistämiseksi. Yhteisöanalyysin voi tehdä esimerkiksi kunnalle, koululle tai työyhteisölle. (Vertio 2003, 86; Koponen 2002, ) Teimme yhteisöanalyysin selvittääksemme Matinkylän alueen rakennetta ja palveluita, jotka on huomioitava tapahtumaa suunnitellessa. Vuonna 1920 Espoo oli alle 9000 asukkaan maalaiskunta luvulla väestömäärä kasvoi nopeasti, rakentaminen kiihtyi ja palveluelinkeinoista tuli suurin työllistäjä. Väkiluku on kasvanut vuosina keskimäärin asukkaalla vuosittain. Vuodesta 1990 alkaen Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 2006 väestöä oli Ruotsinkielisiä Espoossa on 8,5 % ja suomenkielisiä 84,8 %. Espoon koulutustaso on maan toiseksi korkein. (Espoon kaupunki 2007b.) Hyvin koulutetut ovat terveempiä ja heillä myös terveydelle vaarallisia tottumuksia ilmenee vähemmän kuin vähemmän koulutetuilla. Riskikäyttäytyminen ei aina ole satunnaista, vaan sitä voidaan jossain määrin ennustaa. (Ojanen 2004, )

29 29 Suur-Matinkylään kuuluvat Matinkylän lisäksi Olarin ja Henttaa-Suurpellon alueet, joissa asukkaita oli vuoden 2007 alussa (Espoon kaupunki 2007b). Vuonna 2006 ainoastaan Matinkylän alueella asukkaita oli (Espoon kaupunki 2007a). Seuraavissa tilastoissa käsitellään pienempää Matinkylän aluetta. KUVIO 3. Matinkylän asukkaat ikäryhmittäin (Espoon kaupunki 2007a.) Vuonna 2004 työvoimana väestöstä toimi henkeä. Työvoiman ulkopuolella oli henkeä. Eläkeläisiä oli henkeä ja opiskelijoita henkeä. Vuonna 2005 työttömyysprosentti oli 7,7 %, mikä oli vähemmän kuin vuonna 2004 (8,5 %). Miehiä oli työttömänä enemmän kuin naisia. Vuonna 2003 Ma-

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista Veikko Kujala Johtaja, terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt

FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot