PLUSSA- Työttömän työnhakukunto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PLUSSA- Työttömän työnhakukunto"

Transkriptio

1 PLUSSA- Työttömän työnhakukunto oli RAY:n rahoittama ja Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttama toimintaprojekti vuosina Kolin huipulta katse tulevaisuuteen LOPPURAPORTTI Helli Haapasalo Vesa Pyykkö

2 LUKIJALLE Tiedämme, että hyvä olo on terveyttä, kehon ja mielen tasapainoa ja sitä, että löytää oman paikkansa elämässä. Vaikka perimä osaltaan säätelee terveyttämme, voimme vaikuttaa siihen myös omilla jokapäiväisillä valinnoillamme. Savuttomuus, kohtuus alkoholin käytössä, säännöllinen terveyttä edistävä ja ylläpitävä liikunta, terveelliset ruokatottumukset, sopiva paino ja liiallisen stressin välttäminen ovat keinoja, jotka auttavat pysymään toimintakykyisenä ja välttämään monia sairauksia, selviytymään arjessa sekä ehkäisemään terveyserojen kasvamista. Tiedosta huolimatta sosioekonomiset terveyserot kasvavat maassamme ja maakunnassamme. Osalla väestöä ei ole hyvää oloa. On työttömyyttä ja huolta selviytymisestä ja siitä aiheutuvaa stressiä. Viimeiset ja odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten työpaikkojen katoaminen, tuloerojen kasvu ja suureneva maahanmuuttajaväestö, saattavat edelleen suurentaa terveyseroja, jonka seurauksena yhä suurempi joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Työtön jää työnantajan kustantaman työterveyshuollon ulkopuolelle ja voi jäädä vuosikausiksi ilman terveystarkastuksia ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tämäkin voi olla lisäämässä terveyseroja ja on uhka myös kansanterveydelle sekä työttömän työnhakukunnolle. Pohjois-Karjalan maakunnassa oli vuonna 2004 yli työtöntä, joista yli 3000 oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä oli yli 45 -vuotiaita noin 2300 henkilöä. Yli puoli vuotta työttömänä olleita oli noin 5500 henkilöä ja heistä yli 45 vuotiaita oli noin Suuri joukko työikäisiä on syrjäytymisuhan alla ja suuri osa heistä asuu maakunnan syrjäseuduilla ja vähäisten terveydenhuoltopalvelujen varassa. Raha-automaattiyhdistyksen / RAY rahoitusavustuksella voitiin toteuttaa ajalla PLUSSA Työttömän työnhakukunto kokeilu- ja toimintaprojekti, jossa paneuduttiin työttömän terveys- ja työnhakukunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Projektissa tarjottiin maakunnan ikääntymässä (yli 45 v.) oleville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus terveys- ja kuntokartoitukseen ja lisäksi tarjottiin tietoa ja taitoja toimintaan itsensä hyväksi. Plussa - projektin tavoitteena oli osoittaa kuntoisuuden merkitys niin itse työnhaussa kuin yksilöiden elämänlaadussakin. Tehtävänä oli motivoida yksilöt omaehtoisesti kehittämään ja ylläpitämään omaa terveyttään ja työnhakukuntoaan. Projektin tavoitteena oli myös luoda toimintamuotoja työttömän työterveyshuollolle. 2

3 PLUSSA -työttömän työnhakukunto projektin innovatiivisena elementtinä voitaneen pitää näkökantaa, jossa pyrittiin etsimään valitulle kohdejoukolle keinoja ja menetelmiä kohentaa terveyttä oman elämän hallintaa ja parantaa työnhakukuntoisuutta. Ajatuksena oli uusi toimintamuoto terveyserojen kaventamiseen ja kansanterveyden edistämiseen motolla muutokset arjessa tuovat plussaa elämälle. Projektiin osallistui 202 henkilöä Joensuun seudun, Lieksan, Nurmeksen, Valtimon, Juuan, Polvijärven, Outokummun, Kiteen, Tohmajärven, Tuupovaaran, Ilomantsin kunnista. Yhteistyö maakunnan työvoimatoimistojen kanssa oli merkittävää. Yhteistyötä tehtiin myös Lieksan Sateenkaari ry:n, Nurmeksen Kristalli ry:n, Kontiolahden työttömät ry:n, Juuan työttömät ry:n, Joensuun SPR:n/ lajittelukeskuksen, Karjalan apu ry:n ja Proskill Oy:n Ilman yhteistyötä projektissa ei olisi ollut osallistujia eikä projektia olisi voitu toteuttaa. Kiitokset teille kaikille hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitokset ansaitsevat myös Plussa -projektilaiset, jotka jaksoivat joskus vaikeissakin olosuhteissa viedä yhteistä asiaa eteenpäin. Lämmöllä muistamme teitä jokaista. Erityiskiitokset asiantuntija-avusta ja toiminnasta suunnitteluryhmän jäsenenä, Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen työvoimaohjaajalle Ritva Rusille. Joensuussa Helli Haapasalo projektikoordinaattori, TtM Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Vesa Pyykkö työelämän asiantuntija, FM Proskill OY 3

4 Sisältö Lukijalle Taustatiedot Yhteystiedot Projektin lähtökohta, päämäärät ja tavoitteet 5 Projektin toimintamalli ja arviointi... 6 Projektin kohderyhmä 7 Yhteistyö Projektin toiminta Työnjako ja vastuukysymysten toimivuus. 7 Julkisuus ja tiedottaminen.. 8 Tulokset, mittarit ja vaikutukset Kohti muutosta tavoitteena parempi terveys ja työnhakukuntoisuus 9 Mitä mitattiin käytetyt mittarit ja testit 9 Fyysinen kunto ja Intokunto Laboratoriomittaukset ja miten mitattiin Tuloksia ja taulukot Terveyskunto ja terveyden riskitekijät Kuntomuutokset, kuvio 1 Yhteenveto Tavoitteet 19 Tavoitteiden toteutuminen 20 Mikä ei toteutunut.. 21 Projektin innovatiiviset elementit. 21 Projektin ongelmat projektin aikana 22 Kokemukset ja huomiot.. 23 Yhteistyövalmiudet ja suosituksetkin 24 Lopuksi.. 26 Liitteet: Plussa toimintamalli (Liite 1) Plussa esite ja ohjelmamalli (Liite 2) Palautelomake (Liite 3) Osallistujapalautteen yhteenveto (Liite 4) Terveyskortti (Liite 5) Etusi -osoitin ja muutos projektin aikana (Liite 6) Lehtiartikkelit Kansikuva: Plussa-ryhmäläisiä retkellä Kolilla. Vasemmalla Kolin Activ Oy:stä ohjaajana Irja Tanskanen. Kuvan julkistamiseen on lupa. 4

5 Taustatiedot Projektin nimi ja rahoitus Projekti sai nimekseen PLUSSA TYÖTTÖMÖN TYÖNHAKUKUNTO. Pohjois-Karjalan kansanterveys ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä hankkeelle rahoitusta vuosille yhteensä euroa. Yhteystiedot Pohjois-Karjalan kansanterveys ry / Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus Siltakatu 10A Joensuu. Projektin hallinnoinnista vastaava yhteyshenkilö oli toiminnanjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen puh Projektin raha-asioista ja taloudesta vastaava oli taloussihteeri Raija Myller. Projektin toimintaan ja käytäntöön liittyvistä asioista vastasi projektikoordinaattori TtM Helli Haapasalo Projektin toimisto ja toimitilat olivat Kirkkokatu 16 C Joensuu Suunnitteluryhmä: Vesa Korpelainen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Ritva Rusi, asiantuntijajäsen, Joensuun seudun työvoiman palvelu keskus Vesa Pyykkö, asiantuntijajäsen Proskill Oy Helli Haapasalo, sihteeri Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Projektin lähtökohta, päämäärä ja tavoitteet Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2004 yli työtöntä, joista yli 3000 oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä oli yli 45 -vuotiaita noin 2300 henkilöä. Yli puoli vuota työttömänä olleita oli noin 5500 henkilöä ja heistä yli 45 vuotiaita oli noin Suuri joukko työikäisiä on syrjäytymisuhan alla ja suuri osa heistä asuu maakunnan syrjäseuduilla ja vähäisten terveydenhuoltopalvelujen varassa. Väestöryhmien välillä oli ja on edelleen suuria terveyseroja. Terveyden eriarvoisuuden keskeinen taustatekijä on aineellisten ja kulttuuristen yhteiskunnassa selviytymistä edistävien resurssien epätasainen jakautuminen väestössä. Viimeiset ja odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten työpaikkojen katoaminen, pitkittynyt työttömyys, tuloerojen kasvu ja suureneva maahanmuuttajaväestö, saattavat edelleen suurentaa terveyseroja. Merkittävän suuri joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Korkeana säilyvä työttömyys on merkittävä kansanterveyden uhka. Työttömyyden tuomien ongelmien lisäksi useilla työttömillä on heikko fyysinen kunto ja terveydentila, joilla on vaikutusta toimintakykyyn ja työnhakukuntoon. Lisäongelmia tuovat myös epäterveelliset elintavat eli tupakointi, alkoholin 5

6 käyttö, liian vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä epäterveelliset ruokailu- ja ravitsemustottumukset. Pitkään työttöminä olleilla henkilöillä voi olla myös motivoitumisongelmia omaehtoisen toimintakyvyn, terveiden elämäntapojen, terveyden ja oman kunnon ylläpitoon ja kohentamiseen. Päämäärä PLUSSA Työttömän työnhakukunto projektin päämääränä oli työttömien terveys- ja kuntohuollonmallitus, terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja menetelmien kehittäminen sekä terveyserojen kaventaminen Tavoitteet 1. Projektin tavoitteena oli tarjota projektiin osallistuville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus kunto- ja terveyskartoituksiin. 2. Antaa tietoa, taitoa ja välineitä terveyskunnon kohentamiseen, työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen, terveiden elintapojen omaksumiseen, motivoitumiseen omasta itsestä huolehtimiseen, sosiaalisten taitojen ylläpitoon. 3. Kehittää ja ylläpitää yksilön terveytä ja työnhakukuntoa ja osoittaa sen merkitys yksilön elämälaadussa ja itse työnhaussa. Projektin toimintamalli ja arviointi Plussa-projekti toimi Joensuun seudun, Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan, Kiteen, Ilomantsin, Outokummun, Tuupovaaran, Tohmajärven ja Polvijärven kunnissa. Osallistujat tulivat työvoimatoimistojen tai yhdistelmätukiyöpaikkojen kautta (liite1). Plussa-projekti koostui 8 16 henkilön paikallisista ryhmistä, jotka kokoontuivat 7 kertaa puolen vuodenaikana. Jokaiselle kokoontumiskerralle oli asetettu omat tavoitteet. Kokoontumiskerran pituus oli 4-6 tuntia. Plussa - projektin esite ja toimintamalli (liite 2). Plussa-projektissa työtön henkilö oli projektin seurannassa ja toimenpiteiden kohteena puolen vuoden ajan. Jokaiselle osallistujalle tehtiin projektin alussa ja lopussa kunto- ja terveyskartoitukset, joiden pohjalta osallistujat saivat oman terveyskuntokortin ja henkilökohtaiset terveyskunnon kohentamisohjeet. Ryhmien kokoontumiskerrat koostuivat teoriaosuudesta ja käytännönharjoituksista ja retkistä, jotka olivat tarkoitettu tukemaan yksilön muutosprosessia ja tuomaan sosiaalista ja henkistä virkistymistä sekä vaihtelua arkeen. Osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa oman ryhmän toiminnan sisältöön. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen sekä elämänhallintaan ja työnhakuun. 6

7 Projektin tuloksellisuutta arvioitiin osallistujapalautteella, haastattelulla sekä mittaustulosten muutoksilla puolen vuoden aikana. Malli käytetystä palautelomakkeesta (liite 3). Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat maakunnan alueella asuvat 45 -vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat. Etusijalla olivat henkilöt, joilla oli ongelmia terveyskunnon osa-alueilla, oli syrjäytynyt tai oli uhkana syrjäytyminen tai päihteiden väärinkäyttö. Poikkeustapauksissa ja työvoimatoimiston tai tukityöpaikan esityksestä voitiin projektiin ottaa myös alle 45- vuotiaita, joille projektiin osallistuminen antoi mahdollisuuden elämäntilanteen tasapainottumiseen. Plussa-projektiin osallistui 202 henkilöä, joista muodostui 19 ryhmää. Ryhmien koko vaihteli 7-16 henkilöön paikkakunnasta riippuen. Osallistujista naisia oli 148 ja miehiä 54. Osallistujien keski-ikä oli 50,1 vuotta ja ikäjakauma oli vuosien välillä. Maahanmuuttajia projektissa oli 20 henkilöä, joista suurin osa oli yli 50-vuotiaita naisia. Projektin toiminta Työnjako ja vastuukysymysten toimivuus Plussa Työttömän työnhakukunto -toimintaprojekti käynnistyi maaliskuussa 2005 Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n hallinnoimana. Valtioneuvoston päätöksen mukaan myönnettiin ensimmäiselle toimintavuodelle avustusta euroa ja vuosille 2006 ja 2007 avustusta saatiin euroa eli koko projektin toiminta-avustus oli yhteensä euroa. Taloudesta ja hallinnoinnista vastaavana oli terveydenhuoltoneuvos, toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen. Proskill Oy/ Vesa Pyykkö vastasi projektin koordinoimisesta ajalla ja alkaen palkattiin projektikoordinaattoriksi TtM Helli Haapasalo, jonka vastuualueena oli projektin käytännön toteuttaminen. Asiantuntijapalvelut hankittiin ostopalveluina Proskill Oy:ltä ja kuntien terveyskeskusten laboratorioilta sekä maakunnan liikunta- ja retkeilykohteista. Projektitoimintaan liittyvä arkisto säilytetään Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n arkistointiohjeiden mukaisesti. Projektihenkilöstön projektille tekemät työtunnit selviävät työtuntilistoista ja löytyvät taloustoimistosta, jota hoitaa Raija Myller. puh Julkisuus ja tiedottaminen Plussa-projektista laadittiin esite markkinointia varten sekä ilmoittautumislomakkeet. Projektia markkinoitiin maakunnan työvoimatoimistoille ja tukityötä järjestäville tahoille. 7

8 Projektin alkuvaiheessa otettiin yhteyttä paikallisiin tiedotusvälineisiin lähettämällä lehdistötiedote. Ainoastaan paikallislehti Karjalan Heili julkaisi pienen artikkelin Plussa-projektista Terveysmessujen yhteydessä syksyllä Myös vuosina 2006 ja 2007 Plussa-projekti oli esillä Pohjois-Karjalassa järjestettävillä Terveysmessuilla. Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry:lle ilmoitettiin projektista ja neljä henkilöä tutustui jopa henkilökohtaisesti alkutesteihin ja heistä kolme osallistui myös lopputesteihin. Projektia markkinoitiin myös Joensuun seudun työvoimatoimiston luentotilaisuudessa Kohti valoisia muuttuvia työmarkkinoita sekä Kontiolahden työttömät ry:n järjestämässä Terveysinfopäivässä Plussa-projektin esittely Lieksan Sateenkaari ry:lle Plussa-projektin esittely Tohmajärven kunnan sosiaali- ja terveysalan viranhaltioille Projektin markkinointikirjeet Outokumpuun ja Juukaan tukityöllistämishankkeille. Artikkelit paikallislehdissä: Ylä-Karjala Pielisjokiseutu Osallistujista osa ei ole halunnut esiintyä julkisuudessa eikä myöskään valokuvissa, joten heidän mielipiteitään kunnioittaen aktiivinen tiedottamien lehdistölle on ollut vähäistä. Työvoimatoimistoille informoitiin päättyneiden ryhmien tuloksista. Tulokset, mittarit ja vaikutukset Kohti muutosta tavoitteena parempi terveys ja työnhakukuntoisuus Suomalaisessa väestössä ylipainoisuus ja keskivartalolihavuus ovat lisääntyneet, veren rasva- ja sokeriarvot ovat suurentuneet, verenpainetasot ovat kohonneet ja fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Seurauksena on riski sairastua vakaviin kansansairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, aikuisiän diabetekseen, metabooliseen oireyhtymään sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Sairauksilla on myös vaikutuksia yksilön työ- ja toimintakykyyn ja terveyskuntoon. Terveyskunnon käsite voidaan määritellä paitsi yksilön kyvyksi selviytyä tarmokkaasti päivittäisistä toiminnoistaan, myös kyvyksi välttää ennenaikaisilta liikkumattomuudesta johtuvista sairauksista sekä niiden kehittymiseltä. Tietoisuus omasta terveyskuntotilanteesta ja tieto siitä, miten itse voi siihen vaikuttaa, motivoi ehkä yksilöä muuttamaan elintapoja terveellisempään suuntaan. 8

9 Osallistujan lähtötilanteen ja terveyden riskitekijöiden selvittämiseksi, muutostavoitteiden asettamiseksi ja muutoksen osoittamiseksi/havaitsemiseksi osallistujille tehtiin alkukartoitus. Alkukartoitus koostui laboratoriomittauksista, kuntotesteistä ja haastattelusta. Mitä mitattiin - käytetyt mittarit ja testit Lyhyesti sanottuna mitattiin henkilöiden työnhakukuntoa (fyysinen kunto ja intokunto) sekä terveyden riskitekijöitä. Plussa- Työttömän työnhakukunto projektissa käytettiin Proskill Oy:n ETUSIosoitinta. Osoitin on kehitetty kuvaamaan työelämässä olevan henkilön kokonaistyökuntoa, jonka osat ovat fyysinen kunto ja intokunto, jolla tarkoitetaan psyykkistä tilannekuntoisuutta. Intokunto sanana ja sisältönä sopii käytettäväksi paremmin kuin psyykkinen kunto. Fyysinen kunto testataan käytännön testein ja intokunto selvitetään kyselyllä. Olemme kehittäneet työnhakukuntoisuuden osoittimen pitämällä fyysisen kunnon osoittimen sellaisenaan ja sovittaneet intokyselyn työttömien tilanteeseen. Osoitin voidaan visualisoida kuntorattaaksi, jolloin yhdellä silmäyksellä näkee hyvät ja huonot asiat työnhakukuntoisuudestaan, oman kunnon suhteessa oman ikäiseen tai tyydyttävään tasoon, kehittämisen alueet (esimerkiksi fyysinen vai intokunto) ja kun siihen liitetään seuranta, niin myös toteutuneen toiminnan vaikutukset. Tässä raportissa on kuntorattaalla kuvattu Plussa- projektin toiminta ja vaikuttavuus. Plussa- projektissa fyysisen kunnon ja intokunnon lisäksi osallistujilta mitattiin terveyden riskitekijät ja niinpä jokainen sai itselleen terveyskortin, jossa oli fyysisen kunnon ja intokunnon lisäksi laboratoriossa mitatut, terveyden riskitekijöitä ilmaisevat veriarvot ja niiden vertailu suositusja viitearvoihin ja toiminnan vaikuttavuus. Terveyskortti liitteenä 5. ETUSI -osoittimen fyysisen kunnon testit pohjautuvat terveyskuntotesteihin. (UKK-instituutti, Terveyskuntotestit ja Liikuntatieteellinen Seuran julkaisu nro 156, Kuntotestauksen käsikirja.) Fyysinen kunto Ennen testejä täytettiin terveyskyselylomake, mitattiin verenpaineet ja otettiin verikokeet terveydenhoitajan haastattelun yhteydessä. Tässä vaiheessa pystyttiin jo ennakolta huomioimaan ne henkilöt, joille ei voi terveydellisistä syistä voinut tehdä fyysisen kunnon testejä. Terveyskyselyn yhteydessä kyseltiin tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvistä asioista. Antropometrisillä mittauksilla ja kehon koostumuksella (BMI) arvioitiin kehon painoisuutta terveydellisestä näkökulmasta. Ylipainon sijoittuminen keskivartaloon muodostaa suurentuneen sairastavuusriskin. Motorisen kunnon arvioinnissa käytettiin staattista tasapainotestiä. Tasapaino on tärkeä osa fyysisen kunnon osa. Tasapaino on yksi kaatumistapaturmien riskitekijä. Hyvällä tasapainolla ja asennonhallinnalla sekä selkärangan liikkuvuudella on vaikutusta selän toimintakykyyn. 9

10 Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon mittaaminen aloitettiin vatsalihaksista. Vartalon koukistajalihasten testillä mitattiin vatsan ja lonkan koukistajalihasten dynaamista kestävyyttä. Vartalon lihasten kunto on tärkeä ryhdin ja pystyasennon ylläpitämisessä ja selkäkipuoireisilla vatsalihasten voima on usein heikentynyt. Selkälihasten kuntoa mitattiin vartalon ojentajalihasten testillä. Selkälihasten alentunut lihasvoima altistaa selkävammoille. Yläraajojen ja vartalon hallintaa mitattiin muunnellun punnerruksen testillä. Sen tarkoituksena on mitata yläraajojen ojentajalihasten voimaa ja kestävyyttä sekä vartalolihasten kykyä tukea selän asentoa. Reisilihasten toimintakykyä mitattiin toistokyykistystestillä. Alaraajojen lihasvoiman heikkeneminen erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla johtaa liikkumisja toimintakyvyn rajoituksiin ja altistaa kaatumistapaturmille. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mitattiin UKK- instituutin 2 km kävelytestillä. Testin perusteella voidaan osallistujalle antaa tietoa hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon riittävyydestä tai riittämättömyydestä suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn Intokunto Intokunto mitattiin kyselyllä, jossa kymenportaisella asteikolla osallistujat vastaavat kysymyksiin. Intokunnon osat ovat tilannetyytyväisyys, joka muodostuu työttömyysajan fyysisestä rasittavuudesta, työttömyyden henkisestä paineesta, kiusaamisen kokemisesta, työhön lähtemisen vaikeudesta ja stressin kokemisesta; työnhakutyytyväisyys, joka puolestaan muodostuu työllistymisen mahdollisuuksien näkemisestä, tavoitteen varmuudesta, taloudellisesta tilanteesta, omasta tekemisestä työllistymisen hyväksi, muutosvalmiudesta ja työnhakumotivaatiosta; ja yhteisötyytyväisyys, joka muodostuu yleensä elämän hyvyyden arviosta, työvoimatoimiston palveluista, ihmissuhteista ja vaikuttamisen kokemisesta. Laboratoriomittaukset ja miten mitattiin Ryhmien 1-12 osallistujille laboratoriomittaukset ja haastattelut sekä antropometriset mittaukset tehtiin paikan päällä ostopalveluna kenttämenetelmällä ja ryhmien osalta mittaukset ostettiin terveyskeskusten laboratorioilta. Laboratoriomittauksista kokonaiskolesterolin, verensokerin, verenpaineen, hemoglobiinin ja maksa-arvotulosten arviointi pohjautui voimassa oleviin suositusarvoihin (Käypähoito-suositukset). Veren rasva-arvoja tarkasteltiin laboratoriomittausten pohjalta olettaen elintapamuutosten ja ruokailutottumusten muutosten muuttavan arvoja terveellisempään suuntaan 10

11 Ryhmien 1-12 toiminnan aikana huomattiin, että projektiin osallistuvien kolesteroli- ja sokeriarvojen mittaus ei ollut käytetyn mittausmenetelmän ja mittausolosuhteiden (näyte sormen päästä otettuna ja kenttäolosuhteissa) osalta riittävän vakioitu ja tiedon siirto terveyskeskukseen jäi osallistujan itsensä varaan. Tässä raportissa osa tuloksista esitetäänkin muodossa ryhmät 1-12 ja ryhmät 13-19, koska mittaustulokset eivät ole keskenään täydellisesti vertailtavissa. Ryhmien osalta verikokeet (fp-gluk, BHb, P-Gt, fp-hdl-kol, fp-ldl-kol, fp- Trigly) ostettiin kuntien terveyskeskusten laboratorioilta. Ryhmissä oli myös henkilöitä, joilta ei kaikkia veriarvoja voitu ottaa. Muutos kenttäolosuhteista laboratoriomittauksiin paransi tulosten informaatiota ja tarkkuutta ja osallistujan jatkohoitomahdollisuuksia. Mittaustulosten tallentuminen terveyskeskusten tiedostoihin oli ainakin projektin toteuttajien mielestä erityisen tärkeää. Ovathan tiedot sieltä jatkuvasti käytettävissä ao. henkilöiden osalta. Muut mittaus- ja testitulokset jäivät osallistujalle itselleen ja näitä tuloksia ei ole siirretty terveyskeskuksiin eikä muuallekaan ilman osallistujan allekirjoittamaa suostumusta. 11

12 Tuloksia Tuloksia terveyden riskitekijöistä verenkolesteroli- ja sokeriarvojen sekä verenpaineen jakaumat projekti alussa ja lopussa. Seuraavassa yhteenlaskettuja muutoksia terveyden riskitekijöistä ensimmäisestä toiseen mittaukseen: 1. mittaus 2. mittaus ero Paino kg Vyötärö cm Verensokeri 718,2 705,8-12,4 mmol/l Kolesteroli 642,8 618,7-24,1 mmol/ Verenpaine sys mmhg dias mmhg Muutos keskiarvoina 161/87 137/84-24/ 3 mmhg Seuraavissa taulukoissa on selvityksiä ja niiden yhteydessä olevassa tekstissä tarkempia tietoja riskitekijöiden muutoksista projektin aikana. Taulukko 1 Veren kolesteroliarvojen jakauma alkumittauksessa ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Kolesteroli (n= 132) (n= 80) (n= 132) (n=80) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 60 henkilöllä 35 henkilöllä 72 henkilöllä 45 henkilöllä alle 5 mmol/l viiteväli 5,1 8,5 viiteväli oli 5,1 6,2 %-osuudet 45 % 44 % 55 % 56 % Projektiin 1-12 ryhmiin osallistujien kokonaiskolesteroliarvot alkumittauksessa olivat (alle 5 mmol/l) suosituksen mukaiset 45 %:lla ja suosituksesta poikkeava 55 %:lla. Loppumittaukseen osallistuneilla kolesteroliarvot olivat edelleen koholla 56 %:lla, mutta mitatut arvot olivat alhaisemmat. Henkilöt, joilla oli kolesteroliarvot koholla saivat ohjeistusta ravitsemus- ja ruokailutottumuksiin. Toisesta mittauksesta jäi pois 39 %. 12

13 Taulukko 2 Veren sokeriarvojen jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Verensokeri (n= 132) (n= 80) (n= 132) (n=80) Luokittelu Suosituksen Suosituksen Suosituksesta Suosituksesta mukainen mukainen poikkeava poikkeava 96 henkilöllä 60 henkilöllä 36 henkilöllä 20 henkilöllä < 6 mmol/l 6,1 10,8 6,1 6,9 %-osuudet 73 % 75 % 27 % 25 % Ryhmissä 1-12 verensokeriarvot olivat alkumittauksessa suosituksen (alle 6 mmol/l ) mukaiset 73%:lla ja loppumittauksessa 75%:lla. Suosituksesta poikkeavia arvoja oli alussa 27%:lla ja lopussa 25%:lla. Ryhmissä oli korkeitakin sokeriarvoja ja henkilöillä oli lisäksi muita riskitekijöitä. Heidät ohjattiin lisätutkimuksiin oman kuntansa terveyskeskukseen diabeteshoitajalle. Toisesta mittauksesta jäi osallistujia pois 39%. Taulukko 4 Veren sokeriarvojen jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Sokeriarvo (n=64) (n= 44) n=64 ) (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 41 henkilöllä 32 henkilöllä 23 henkilöllä 12 henkilöllä alle 6 mmol/l 6,1-13,2 6,1-8,2 %-osuudet 64 % 73 % 36 % 27 % Ryhmissä verensokeriarvot olivat alkumittauksessa 64 %:lla suosituksen mukainen ja 36 %:lla oli suosituksesta poikkeava. Toisessa mittauksessa 73 %:lla oli suosituksen mukainen ja 27 %:lla sokeriarvot olivat vielä koholla. Tässäkin joukossa oli myös korkeita sokeriarvoja ja henkilöillä oli lisäksi muita riskitekijöitä. Heidät ohjattiin lisätutkimuksiin oman kuntansa terveyskeskukseen diabeteshoitajalle. Toisesta mittauksesta osallistujia jäi pois 20 henkilöä. 13

14 Taulukko 5 Veren kolesteroliarvojen jakauma alkumittauksessa ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Kolesteroli (n=64) (n=44 ) (n= 64) (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 30 henkilöllä 19 henkilöllä 34 henkilöllä 25 henkilöllä l alle 5 mmol/ alle 5 mmol/l 5,1-7,3 5,1 6,9 %- osuudet 47 % 43 % 53 % 57% Ryhmissä veren kolesteroliarvot olivat alussa 53 %:lla suosituksesta poikkeavat ja 47 % oli alle 5mmol/l. Toisessa mittauksessa arvot olivat hieman alentuneet, mutta osallistujilla oli edelleen arvot hieman koholla. Taulukko 6 HDL kolesterolin jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä HDL 1.mittaus (n64=) 2.mittaus (n=44 ) 1. mittaus (n=64 ) 2. mittaus (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 58henkilöllä 39 henkilöllä 6 henkilöllä 5 henkilöllä yli 1, ,48 1,1-3,32 0, ,66-1,1 %- osuudet 91 % 89 % 9 % 11 % Ryhmissä HDL- arvo oli osallistujista 91 %:lla suosituksen mukainen. Korkeat HDL-arvot, korkeahkot maksa-arvot, ylipainoisuus sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus/kuntoisuus kertonevat ehkä alkoholin jatkuvasta käytöstä kerrottua enemmän? Taulukko 7 LDL - kolesterolin jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä LDL 1.mittaus (n=64) 2.mittaus (n=44 ) 1. mittaus (n=64 ) 2. mittaus (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 37 henkilöllä 24 henkilöllä 27 henkilöllä 20 henkilöllä %- osuudet alle 3 mmol/l 3,1-5,29 3,06-4,51 58 % 55 % 42 % 45 % Ryhmissä oli LDL arvot 58 %:lla hyvä (alle 3 mmol/l), vaikka loppumittauksessa suosituksesta poikkeamaa oli 42 %:lla, mutta arvot alenivat. 14

15 Triglyseriarvot olivat kolmea poikkeusta lukuun ottamatta suositusarvon (< 2 mmol/l) mukaisia. Korkein arvo oli 3,05 ensimmäisessä mittauksessa ja loppumittauksessa korkein arvo oli 2,54 mmol/l Gamma GT- arvot olivat alkumittauksessa 94 % suositusarvoissa, mutta lähellä suositusarvojen ylärajaa ja 6%:lla reilusti koholla. Lukemat olivat välillä kahdeksalla henkilöllä ja yli 200 kahdella henkilöllä ja yli 500 yhdellä henkilöllä. Loppumittauksessa arvot olivat koholla neljällä henkilöllä ja arvot olivat välillä Hemoglobiini arvot olivat lähes suositusten mukaiset, mutta huomiota kiinnitti maahanmuuttajien Hb- arvot, jotka olivat alle suositusarvon. Vyötärön ympäryksen muutokset Ryhmien yhteenlaskettu vyötärönympärys alussa oli 6086 cm ja lopussa se oli 5937 cm. Plussaryhmäläisten vyötärönympärys kapeni yhteensä 147 cm. Vyötärön ympäryksen vaihteluväli oli alkumittauksessa 60 cm -150 cm ja loppumittauksessa 60cm 121cm. Muutoksen suunta on hyvä, joka mitattuna tuloksena kertoo osallistujien motivoitumisesta itsestä huolehtimiseen. Yksiötasolla oli huomattaviakin muutoksia terveellisempään suuntaan. Taulukko 8 Verenpaineiden jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä 1-19 Verenpaine 1.mittaus (n= 197) 2.mittaus (n= 123) 1. mittaus (n= 197) 2. mittaus (n=123) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 87 henkilöllä 59 henkilöllä 110 henkilöllä 64 henkilöllä < 130/85 131/86-216/ /86-197/97 %-osuudet 44 % 48 % 56 % 52 % Voimassa olevan Käypähoitosuosituksen raja-arvot verenpaineen ylärajoiksi ovat 130/85. Alkumittauksessa osallistujien verenpainetasot olivat suosituksen mukaiset 43%:lla ja suosituksesta poikkeavat 56%:lla. Verenpaineen osalta oli yllätys se, miten paljon oli niitä henkilöitä, joilla verenpaineet olivat koholla heidän sitä tietämättä. Alkumittauksessa ilmeni, että 90 henkilöllä verenpainetasot olivat reilusti yli 140/ 90mmHg. Hoitamattomat verenpainetasot olivat todella korkeita esim. 164/110, 216/118, 193/108, 218/110, joita löytyi useista ryhmistä. Vaikeat tapaukset ohjattiin välittömästi terveyskeskukseen lisätutkimuksiin. Vain pienellä osalla oli käytössä lääkitys ja hoitotasapaino kunnossa. Mutta moni oli jättänyt määrätyt lääkkeet ottamatta, kun ei ole rahaa niitä ostaa eikä verenpaineen hoitoon osata suhtauduta riittävän vakavasti, koska elämää haittaavia oireita ei ole. Verenpainetasoissa tapahtui kuitenkin eniten muutosta parempaan suuntaan ja verenpainetasot olivat puolen vuoden aikana alentuneet. 15

16 Tauluko 9 Verenpaine, kokonaiskolesterolin ja painonmuutokset ovat keskiarvoina ryhmittäin laskettuna 1. ja 2. toiseen mittaukseen osallistuneista projektilaisista. Ryhmä 1. mittaus sys. dias mmhg 2.mittaus sys. dia mmhg kol.mmol/l ryhmä paino/ka kg/ryhmä ,42 +0, , , ,2-0, , ,5-16, ,0 + 5, ,70-0, ,2 + 6, ,87-5, ,2-8, ,8-13, , , , , ,0 + 17, ,62-7,5 Verenpaineet oli laskettu ryhmittäin keskiarvona. Verenpaineissa tapahtui hyviä muutoksia suositusten suuntaan. kolesteroli oli laskettu ryhmien alku- ja loppumittauksien muutoksena (mmol/l). Myös kolesteroliarvot kokonaisuutena alenivat. Paino ryhmittäin alku- ja loppumittauksien muutoksena (kg). Paino aleni ryhmissä yhteensä 159,2 kg ja painon nousua oli 40 kg, joten kokonaistulos jää 119 kg. Ryhmissä oli myös alipainoisia henkilöitä, joiden painoindeksi (BMI) oli16-18 välillä. Heille oli suosituksena painon kohottaminen. 16

17 Plussa -projektilaisen työnhakukuntoisuuden muutokset ETUSI - osoittimella kuvattuna Kuvio 1. Terveyskunto ja terveyden riskitekijät Tehtyjen mittausten ja testien perusteella voidaan todeta, että osallistujien terveyskunto oli huomattavasti alle keskimääräisen alapuolella. Kuviossa 1. 17

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vuoden lopussa lähes 13.000 Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

MOVE! -tulokset syksy 2016

MOVE! -tulokset syksy 2016 MOVE! -tulokset syksy 2016 Move! - mikä ja miksi? Fyysisen toimintakyvyn mittaus-, seuranta- ja palautejärjestelmä Uuden opetussuunnitelman mukaisesti osa liikunnanopetusta Maailmanlaajuisesti harvinainen

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä Pohjois-Karjalassa yli 12.500 Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8.2012 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 11.679 Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi hieman Pohjois-Karjalassa oli marraskuun

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa Kannustaa Kehittää Kouluttaa Perustettu 3.12.1994 Maakunnallinen liikunnan ja urheilun kehittämis, yhteistyö ja palvelujärjestö. Jäseninä ovat Kainuun kunnat, valtaosa urheiluseuroista monia maakunnalliset

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita lähes 12.600 Pohjois-Karjalassa oli helmikuun

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot