PLUSSA- Työttömän työnhakukunto

Transkriptio

1 PLUSSA- Työttömän työnhakukunto oli RAY:n rahoittama ja Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttama toimintaprojekti vuosina Kolin huipulta katse tulevaisuuteen LOPPURAPORTTI Helli Haapasalo Vesa Pyykkö

2 LUKIJALLE Tiedämme, että hyvä olo on terveyttä, kehon ja mielen tasapainoa ja sitä, että löytää oman paikkansa elämässä. Vaikka perimä osaltaan säätelee terveyttämme, voimme vaikuttaa siihen myös omilla jokapäiväisillä valinnoillamme. Savuttomuus, kohtuus alkoholin käytössä, säännöllinen terveyttä edistävä ja ylläpitävä liikunta, terveelliset ruokatottumukset, sopiva paino ja liiallisen stressin välttäminen ovat keinoja, jotka auttavat pysymään toimintakykyisenä ja välttämään monia sairauksia, selviytymään arjessa sekä ehkäisemään terveyserojen kasvamista. Tiedosta huolimatta sosioekonomiset terveyserot kasvavat maassamme ja maakunnassamme. Osalla väestöä ei ole hyvää oloa. On työttömyyttä ja huolta selviytymisestä ja siitä aiheutuvaa stressiä. Viimeiset ja odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten työpaikkojen katoaminen, tuloerojen kasvu ja suureneva maahanmuuttajaväestö, saattavat edelleen suurentaa terveyseroja, jonka seurauksena yhä suurempi joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Työtön jää työnantajan kustantaman työterveyshuollon ulkopuolelle ja voi jäädä vuosikausiksi ilman terveystarkastuksia ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tämäkin voi olla lisäämässä terveyseroja ja on uhka myös kansanterveydelle sekä työttömän työnhakukunnolle. Pohjois-Karjalan maakunnassa oli vuonna 2004 yli työtöntä, joista yli 3000 oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä oli yli 45 -vuotiaita noin 2300 henkilöä. Yli puoli vuotta työttömänä olleita oli noin 5500 henkilöä ja heistä yli 45 vuotiaita oli noin Suuri joukko työikäisiä on syrjäytymisuhan alla ja suuri osa heistä asuu maakunnan syrjäseuduilla ja vähäisten terveydenhuoltopalvelujen varassa. Raha-automaattiyhdistyksen / RAY rahoitusavustuksella voitiin toteuttaa ajalla PLUSSA Työttömän työnhakukunto kokeilu- ja toimintaprojekti, jossa paneuduttiin työttömän terveys- ja työnhakukunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Projektissa tarjottiin maakunnan ikääntymässä (yli 45 v.) oleville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus terveys- ja kuntokartoitukseen ja lisäksi tarjottiin tietoa ja taitoja toimintaan itsensä hyväksi. Plussa - projektin tavoitteena oli osoittaa kuntoisuuden merkitys niin itse työnhaussa kuin yksilöiden elämänlaadussakin. Tehtävänä oli motivoida yksilöt omaehtoisesti kehittämään ja ylläpitämään omaa terveyttään ja työnhakukuntoaan. Projektin tavoitteena oli myös luoda toimintamuotoja työttömän työterveyshuollolle. 2

3 PLUSSA -työttömän työnhakukunto projektin innovatiivisena elementtinä voitaneen pitää näkökantaa, jossa pyrittiin etsimään valitulle kohdejoukolle keinoja ja menetelmiä kohentaa terveyttä oman elämän hallintaa ja parantaa työnhakukuntoisuutta. Ajatuksena oli uusi toimintamuoto terveyserojen kaventamiseen ja kansanterveyden edistämiseen motolla muutokset arjessa tuovat plussaa elämälle. Projektiin osallistui 202 henkilöä Joensuun seudun, Lieksan, Nurmeksen, Valtimon, Juuan, Polvijärven, Outokummun, Kiteen, Tohmajärven, Tuupovaaran, Ilomantsin kunnista. Yhteistyö maakunnan työvoimatoimistojen kanssa oli merkittävää. Yhteistyötä tehtiin myös Lieksan Sateenkaari ry:n, Nurmeksen Kristalli ry:n, Kontiolahden työttömät ry:n, Juuan työttömät ry:n, Joensuun SPR:n/ lajittelukeskuksen, Karjalan apu ry:n ja Proskill Oy:n Ilman yhteistyötä projektissa ei olisi ollut osallistujia eikä projektia olisi voitu toteuttaa. Kiitokset teille kaikille hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitokset ansaitsevat myös Plussa -projektilaiset, jotka jaksoivat joskus vaikeissakin olosuhteissa viedä yhteistä asiaa eteenpäin. Lämmöllä muistamme teitä jokaista. Erityiskiitokset asiantuntija-avusta ja toiminnasta suunnitteluryhmän jäsenenä, Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen työvoimaohjaajalle Ritva Rusille. Joensuussa Helli Haapasalo projektikoordinaattori, TtM Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Vesa Pyykkö työelämän asiantuntija, FM Proskill OY 3

4 Sisältö Lukijalle Taustatiedot Yhteystiedot Projektin lähtökohta, päämäärät ja tavoitteet 5 Projektin toimintamalli ja arviointi... 6 Projektin kohderyhmä 7 Yhteistyö Projektin toiminta Työnjako ja vastuukysymysten toimivuus. 7 Julkisuus ja tiedottaminen.. 8 Tulokset, mittarit ja vaikutukset Kohti muutosta tavoitteena parempi terveys ja työnhakukuntoisuus 9 Mitä mitattiin käytetyt mittarit ja testit 9 Fyysinen kunto ja Intokunto Laboratoriomittaukset ja miten mitattiin Tuloksia ja taulukot Terveyskunto ja terveyden riskitekijät Kuntomuutokset, kuvio 1 Yhteenveto Tavoitteet 19 Tavoitteiden toteutuminen 20 Mikä ei toteutunut.. 21 Projektin innovatiiviset elementit. 21 Projektin ongelmat projektin aikana 22 Kokemukset ja huomiot.. 23 Yhteistyövalmiudet ja suosituksetkin 24 Lopuksi.. 26 Liitteet: Plussa toimintamalli (Liite 1) Plussa esite ja ohjelmamalli (Liite 2) Palautelomake (Liite 3) Osallistujapalautteen yhteenveto (Liite 4) Terveyskortti (Liite 5) Etusi -osoitin ja muutos projektin aikana (Liite 6) Lehtiartikkelit Kansikuva: Plussa-ryhmäläisiä retkellä Kolilla. Vasemmalla Kolin Activ Oy:stä ohjaajana Irja Tanskanen. Kuvan julkistamiseen on lupa. 4

5 Taustatiedot Projektin nimi ja rahoitus Projekti sai nimekseen PLUSSA TYÖTTÖMÖN TYÖNHAKUKUNTO. Pohjois-Karjalan kansanterveys ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä hankkeelle rahoitusta vuosille yhteensä euroa. Yhteystiedot Pohjois-Karjalan kansanterveys ry / Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus Siltakatu 10A Joensuu. Projektin hallinnoinnista vastaava yhteyshenkilö oli toiminnanjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen puh Projektin raha-asioista ja taloudesta vastaava oli taloussihteeri Raija Myller. Projektin toimintaan ja käytäntöön liittyvistä asioista vastasi projektikoordinaattori TtM Helli Haapasalo Projektin toimisto ja toimitilat olivat Kirkkokatu 16 C Joensuu Suunnitteluryhmä: Vesa Korpelainen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Ritva Rusi, asiantuntijajäsen, Joensuun seudun työvoiman palvelu keskus Vesa Pyykkö, asiantuntijajäsen Proskill Oy Helli Haapasalo, sihteeri Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Projektin lähtökohta, päämäärä ja tavoitteet Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2004 yli työtöntä, joista yli 3000 oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä oli yli 45 -vuotiaita noin 2300 henkilöä. Yli puoli vuota työttömänä olleita oli noin 5500 henkilöä ja heistä yli 45 vuotiaita oli noin Suuri joukko työikäisiä on syrjäytymisuhan alla ja suuri osa heistä asuu maakunnan syrjäseuduilla ja vähäisten terveydenhuoltopalvelujen varassa. Väestöryhmien välillä oli ja on edelleen suuria terveyseroja. Terveyden eriarvoisuuden keskeinen taustatekijä on aineellisten ja kulttuuristen yhteiskunnassa selviytymistä edistävien resurssien epätasainen jakautuminen väestössä. Viimeiset ja odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten työpaikkojen katoaminen, pitkittynyt työttömyys, tuloerojen kasvu ja suureneva maahanmuuttajaväestö, saattavat edelleen suurentaa terveyseroja. Merkittävän suuri joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Korkeana säilyvä työttömyys on merkittävä kansanterveyden uhka. Työttömyyden tuomien ongelmien lisäksi useilla työttömillä on heikko fyysinen kunto ja terveydentila, joilla on vaikutusta toimintakykyyn ja työnhakukuntoon. Lisäongelmia tuovat myös epäterveelliset elintavat eli tupakointi, alkoholin 5

6 käyttö, liian vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä epäterveelliset ruokailu- ja ravitsemustottumukset. Pitkään työttöminä olleilla henkilöillä voi olla myös motivoitumisongelmia omaehtoisen toimintakyvyn, terveiden elämäntapojen, terveyden ja oman kunnon ylläpitoon ja kohentamiseen. Päämäärä PLUSSA Työttömän työnhakukunto projektin päämääränä oli työttömien terveys- ja kuntohuollonmallitus, terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja menetelmien kehittäminen sekä terveyserojen kaventaminen Tavoitteet 1. Projektin tavoitteena oli tarjota projektiin osallistuville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus kunto- ja terveyskartoituksiin. 2. Antaa tietoa, taitoa ja välineitä terveyskunnon kohentamiseen, työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen, terveiden elintapojen omaksumiseen, motivoitumiseen omasta itsestä huolehtimiseen, sosiaalisten taitojen ylläpitoon. 3. Kehittää ja ylläpitää yksilön terveytä ja työnhakukuntoa ja osoittaa sen merkitys yksilön elämälaadussa ja itse työnhaussa. Projektin toimintamalli ja arviointi Plussa-projekti toimi Joensuun seudun, Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan, Kiteen, Ilomantsin, Outokummun, Tuupovaaran, Tohmajärven ja Polvijärven kunnissa. Osallistujat tulivat työvoimatoimistojen tai yhdistelmätukiyöpaikkojen kautta (liite1). Plussa-projekti koostui 8 16 henkilön paikallisista ryhmistä, jotka kokoontuivat 7 kertaa puolen vuodenaikana. Jokaiselle kokoontumiskerralle oli asetettu omat tavoitteet. Kokoontumiskerran pituus oli 4-6 tuntia. Plussa - projektin esite ja toimintamalli (liite 2). Plussa-projektissa työtön henkilö oli projektin seurannassa ja toimenpiteiden kohteena puolen vuoden ajan. Jokaiselle osallistujalle tehtiin projektin alussa ja lopussa kunto- ja terveyskartoitukset, joiden pohjalta osallistujat saivat oman terveyskuntokortin ja henkilökohtaiset terveyskunnon kohentamisohjeet. Ryhmien kokoontumiskerrat koostuivat teoriaosuudesta ja käytännönharjoituksista ja retkistä, jotka olivat tarkoitettu tukemaan yksilön muutosprosessia ja tuomaan sosiaalista ja henkistä virkistymistä sekä vaihtelua arkeen. Osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa oman ryhmän toiminnan sisältöön. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen sekä elämänhallintaan ja työnhakuun. 6

7 Projektin tuloksellisuutta arvioitiin osallistujapalautteella, haastattelulla sekä mittaustulosten muutoksilla puolen vuoden aikana. Malli käytetystä palautelomakkeesta (liite 3). Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat maakunnan alueella asuvat 45 -vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat. Etusijalla olivat henkilöt, joilla oli ongelmia terveyskunnon osa-alueilla, oli syrjäytynyt tai oli uhkana syrjäytyminen tai päihteiden väärinkäyttö. Poikkeustapauksissa ja työvoimatoimiston tai tukityöpaikan esityksestä voitiin projektiin ottaa myös alle 45- vuotiaita, joille projektiin osallistuminen antoi mahdollisuuden elämäntilanteen tasapainottumiseen. Plussa-projektiin osallistui 202 henkilöä, joista muodostui 19 ryhmää. Ryhmien koko vaihteli 7-16 henkilöön paikkakunnasta riippuen. Osallistujista naisia oli 148 ja miehiä 54. Osallistujien keski-ikä oli 50,1 vuotta ja ikäjakauma oli vuosien välillä. Maahanmuuttajia projektissa oli 20 henkilöä, joista suurin osa oli yli 50-vuotiaita naisia. Projektin toiminta Työnjako ja vastuukysymysten toimivuus Plussa Työttömän työnhakukunto -toimintaprojekti käynnistyi maaliskuussa 2005 Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n hallinnoimana. Valtioneuvoston päätöksen mukaan myönnettiin ensimmäiselle toimintavuodelle avustusta euroa ja vuosille 2006 ja 2007 avustusta saatiin euroa eli koko projektin toiminta-avustus oli yhteensä euroa. Taloudesta ja hallinnoinnista vastaavana oli terveydenhuoltoneuvos, toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen. Proskill Oy/ Vesa Pyykkö vastasi projektin koordinoimisesta ajalla ja alkaen palkattiin projektikoordinaattoriksi TtM Helli Haapasalo, jonka vastuualueena oli projektin käytännön toteuttaminen. Asiantuntijapalvelut hankittiin ostopalveluina Proskill Oy:ltä ja kuntien terveyskeskusten laboratorioilta sekä maakunnan liikunta- ja retkeilykohteista. Projektitoimintaan liittyvä arkisto säilytetään Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n arkistointiohjeiden mukaisesti. Projektihenkilöstön projektille tekemät työtunnit selviävät työtuntilistoista ja löytyvät taloustoimistosta, jota hoitaa Raija Myller. puh Julkisuus ja tiedottaminen Plussa-projektista laadittiin esite markkinointia varten sekä ilmoittautumislomakkeet. Projektia markkinoitiin maakunnan työvoimatoimistoille ja tukityötä järjestäville tahoille. 7

8 Projektin alkuvaiheessa otettiin yhteyttä paikallisiin tiedotusvälineisiin lähettämällä lehdistötiedote. Ainoastaan paikallislehti Karjalan Heili julkaisi pienen artikkelin Plussa-projektista Terveysmessujen yhteydessä syksyllä Myös vuosina 2006 ja 2007 Plussa-projekti oli esillä Pohjois-Karjalassa järjestettävillä Terveysmessuilla. Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry:lle ilmoitettiin projektista ja neljä henkilöä tutustui jopa henkilökohtaisesti alkutesteihin ja heistä kolme osallistui myös lopputesteihin. Projektia markkinoitiin myös Joensuun seudun työvoimatoimiston luentotilaisuudessa Kohti valoisia muuttuvia työmarkkinoita sekä Kontiolahden työttömät ry:n järjestämässä Terveysinfopäivässä Plussa-projektin esittely Lieksan Sateenkaari ry:lle Plussa-projektin esittely Tohmajärven kunnan sosiaali- ja terveysalan viranhaltioille Projektin markkinointikirjeet Outokumpuun ja Juukaan tukityöllistämishankkeille. Artikkelit paikallislehdissä: Ylä-Karjala Pielisjokiseutu Osallistujista osa ei ole halunnut esiintyä julkisuudessa eikä myöskään valokuvissa, joten heidän mielipiteitään kunnioittaen aktiivinen tiedottamien lehdistölle on ollut vähäistä. Työvoimatoimistoille informoitiin päättyneiden ryhmien tuloksista. Tulokset, mittarit ja vaikutukset Kohti muutosta tavoitteena parempi terveys ja työnhakukuntoisuus Suomalaisessa väestössä ylipainoisuus ja keskivartalolihavuus ovat lisääntyneet, veren rasva- ja sokeriarvot ovat suurentuneet, verenpainetasot ovat kohonneet ja fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Seurauksena on riski sairastua vakaviin kansansairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, aikuisiän diabetekseen, metabooliseen oireyhtymään sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Sairauksilla on myös vaikutuksia yksilön työ- ja toimintakykyyn ja terveyskuntoon. Terveyskunnon käsite voidaan määritellä paitsi yksilön kyvyksi selviytyä tarmokkaasti päivittäisistä toiminnoistaan, myös kyvyksi välttää ennenaikaisilta liikkumattomuudesta johtuvista sairauksista sekä niiden kehittymiseltä. Tietoisuus omasta terveyskuntotilanteesta ja tieto siitä, miten itse voi siihen vaikuttaa, motivoi ehkä yksilöä muuttamaan elintapoja terveellisempään suuntaan. 8

9 Osallistujan lähtötilanteen ja terveyden riskitekijöiden selvittämiseksi, muutostavoitteiden asettamiseksi ja muutoksen osoittamiseksi/havaitsemiseksi osallistujille tehtiin alkukartoitus. Alkukartoitus koostui laboratoriomittauksista, kuntotesteistä ja haastattelusta. Mitä mitattiin - käytetyt mittarit ja testit Lyhyesti sanottuna mitattiin henkilöiden työnhakukuntoa (fyysinen kunto ja intokunto) sekä terveyden riskitekijöitä. Plussa- Työttömän työnhakukunto projektissa käytettiin Proskill Oy:n ETUSIosoitinta. Osoitin on kehitetty kuvaamaan työelämässä olevan henkilön kokonaistyökuntoa, jonka osat ovat fyysinen kunto ja intokunto, jolla tarkoitetaan psyykkistä tilannekuntoisuutta. Intokunto sanana ja sisältönä sopii käytettäväksi paremmin kuin psyykkinen kunto. Fyysinen kunto testataan käytännön testein ja intokunto selvitetään kyselyllä. Olemme kehittäneet työnhakukuntoisuuden osoittimen pitämällä fyysisen kunnon osoittimen sellaisenaan ja sovittaneet intokyselyn työttömien tilanteeseen. Osoitin voidaan visualisoida kuntorattaaksi, jolloin yhdellä silmäyksellä näkee hyvät ja huonot asiat työnhakukuntoisuudestaan, oman kunnon suhteessa oman ikäiseen tai tyydyttävään tasoon, kehittämisen alueet (esimerkiksi fyysinen vai intokunto) ja kun siihen liitetään seuranta, niin myös toteutuneen toiminnan vaikutukset. Tässä raportissa on kuntorattaalla kuvattu Plussa- projektin toiminta ja vaikuttavuus. Plussa- projektissa fyysisen kunnon ja intokunnon lisäksi osallistujilta mitattiin terveyden riskitekijät ja niinpä jokainen sai itselleen terveyskortin, jossa oli fyysisen kunnon ja intokunnon lisäksi laboratoriossa mitatut, terveyden riskitekijöitä ilmaisevat veriarvot ja niiden vertailu suositusja viitearvoihin ja toiminnan vaikuttavuus. Terveyskortti liitteenä 5. ETUSI -osoittimen fyysisen kunnon testit pohjautuvat terveyskuntotesteihin. (UKK-instituutti, Terveyskuntotestit ja Liikuntatieteellinen Seuran julkaisu nro 156, Kuntotestauksen käsikirja.) Fyysinen kunto Ennen testejä täytettiin terveyskyselylomake, mitattiin verenpaineet ja otettiin verikokeet terveydenhoitajan haastattelun yhteydessä. Tässä vaiheessa pystyttiin jo ennakolta huomioimaan ne henkilöt, joille ei voi terveydellisistä syistä voinut tehdä fyysisen kunnon testejä. Terveyskyselyn yhteydessä kyseltiin tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvistä asioista. Antropometrisillä mittauksilla ja kehon koostumuksella (BMI) arvioitiin kehon painoisuutta terveydellisestä näkökulmasta. Ylipainon sijoittuminen keskivartaloon muodostaa suurentuneen sairastavuusriskin. Motorisen kunnon arvioinnissa käytettiin staattista tasapainotestiä. Tasapaino on tärkeä osa fyysisen kunnon osa. Tasapaino on yksi kaatumistapaturmien riskitekijä. Hyvällä tasapainolla ja asennonhallinnalla sekä selkärangan liikkuvuudella on vaikutusta selän toimintakykyyn. 9

10 Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon mittaaminen aloitettiin vatsalihaksista. Vartalon koukistajalihasten testillä mitattiin vatsan ja lonkan koukistajalihasten dynaamista kestävyyttä. Vartalon lihasten kunto on tärkeä ryhdin ja pystyasennon ylläpitämisessä ja selkäkipuoireisilla vatsalihasten voima on usein heikentynyt. Selkälihasten kuntoa mitattiin vartalon ojentajalihasten testillä. Selkälihasten alentunut lihasvoima altistaa selkävammoille. Yläraajojen ja vartalon hallintaa mitattiin muunnellun punnerruksen testillä. Sen tarkoituksena on mitata yläraajojen ojentajalihasten voimaa ja kestävyyttä sekä vartalolihasten kykyä tukea selän asentoa. Reisilihasten toimintakykyä mitattiin toistokyykistystestillä. Alaraajojen lihasvoiman heikkeneminen erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla johtaa liikkumisja toimintakyvyn rajoituksiin ja altistaa kaatumistapaturmille. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mitattiin UKK- instituutin 2 km kävelytestillä. Testin perusteella voidaan osallistujalle antaa tietoa hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon riittävyydestä tai riittämättömyydestä suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn Intokunto Intokunto mitattiin kyselyllä, jossa kymenportaisella asteikolla osallistujat vastaavat kysymyksiin. Intokunnon osat ovat tilannetyytyväisyys, joka muodostuu työttömyysajan fyysisestä rasittavuudesta, työttömyyden henkisestä paineesta, kiusaamisen kokemisesta, työhön lähtemisen vaikeudesta ja stressin kokemisesta; työnhakutyytyväisyys, joka puolestaan muodostuu työllistymisen mahdollisuuksien näkemisestä, tavoitteen varmuudesta, taloudellisesta tilanteesta, omasta tekemisestä työllistymisen hyväksi, muutosvalmiudesta ja työnhakumotivaatiosta; ja yhteisötyytyväisyys, joka muodostuu yleensä elämän hyvyyden arviosta, työvoimatoimiston palveluista, ihmissuhteista ja vaikuttamisen kokemisesta. Laboratoriomittaukset ja miten mitattiin Ryhmien 1-12 osallistujille laboratoriomittaukset ja haastattelut sekä antropometriset mittaukset tehtiin paikan päällä ostopalveluna kenttämenetelmällä ja ryhmien osalta mittaukset ostettiin terveyskeskusten laboratorioilta. Laboratoriomittauksista kokonaiskolesterolin, verensokerin, verenpaineen, hemoglobiinin ja maksa-arvotulosten arviointi pohjautui voimassa oleviin suositusarvoihin (Käypähoito-suositukset). Veren rasva-arvoja tarkasteltiin laboratoriomittausten pohjalta olettaen elintapamuutosten ja ruokailutottumusten muutosten muuttavan arvoja terveellisempään suuntaan 10

11 Ryhmien 1-12 toiminnan aikana huomattiin, että projektiin osallistuvien kolesteroli- ja sokeriarvojen mittaus ei ollut käytetyn mittausmenetelmän ja mittausolosuhteiden (näyte sormen päästä otettuna ja kenttäolosuhteissa) osalta riittävän vakioitu ja tiedon siirto terveyskeskukseen jäi osallistujan itsensä varaan. Tässä raportissa osa tuloksista esitetäänkin muodossa ryhmät 1-12 ja ryhmät 13-19, koska mittaustulokset eivät ole keskenään täydellisesti vertailtavissa. Ryhmien osalta verikokeet (fp-gluk, BHb, P-Gt, fp-hdl-kol, fp-ldl-kol, fp- Trigly) ostettiin kuntien terveyskeskusten laboratorioilta. Ryhmissä oli myös henkilöitä, joilta ei kaikkia veriarvoja voitu ottaa. Muutos kenttäolosuhteista laboratoriomittauksiin paransi tulosten informaatiota ja tarkkuutta ja osallistujan jatkohoitomahdollisuuksia. Mittaustulosten tallentuminen terveyskeskusten tiedostoihin oli ainakin projektin toteuttajien mielestä erityisen tärkeää. Ovathan tiedot sieltä jatkuvasti käytettävissä ao. henkilöiden osalta. Muut mittaus- ja testitulokset jäivät osallistujalle itselleen ja näitä tuloksia ei ole siirretty terveyskeskuksiin eikä muuallekaan ilman osallistujan allekirjoittamaa suostumusta. 11

12 Tuloksia Tuloksia terveyden riskitekijöistä verenkolesteroli- ja sokeriarvojen sekä verenpaineen jakaumat projekti alussa ja lopussa. Seuraavassa yhteenlaskettuja muutoksia terveyden riskitekijöistä ensimmäisestä toiseen mittaukseen: 1. mittaus 2. mittaus ero Paino kg Vyötärö cm Verensokeri 718,2 705,8-12,4 mmol/l Kolesteroli 642,8 618,7-24,1 mmol/ Verenpaine sys mmhg dias mmhg Muutos keskiarvoina 161/87 137/84-24/ 3 mmhg Seuraavissa taulukoissa on selvityksiä ja niiden yhteydessä olevassa tekstissä tarkempia tietoja riskitekijöiden muutoksista projektin aikana. Taulukko 1 Veren kolesteroliarvojen jakauma alkumittauksessa ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Kolesteroli (n= 132) (n= 80) (n= 132) (n=80) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 60 henkilöllä 35 henkilöllä 72 henkilöllä 45 henkilöllä alle 5 mmol/l viiteväli 5,1 8,5 viiteväli oli 5,1 6,2 %-osuudet 45 % 44 % 55 % 56 % Projektiin 1-12 ryhmiin osallistujien kokonaiskolesteroliarvot alkumittauksessa olivat (alle 5 mmol/l) suosituksen mukaiset 45 %:lla ja suosituksesta poikkeava 55 %:lla. Loppumittaukseen osallistuneilla kolesteroliarvot olivat edelleen koholla 56 %:lla, mutta mitatut arvot olivat alhaisemmat. Henkilöt, joilla oli kolesteroliarvot koholla saivat ohjeistusta ravitsemus- ja ruokailutottumuksiin. Toisesta mittauksesta jäi pois 39 %. 12

13 Taulukko 2 Veren sokeriarvojen jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Verensokeri (n= 132) (n= 80) (n= 132) (n=80) Luokittelu Suosituksen Suosituksen Suosituksesta Suosituksesta mukainen mukainen poikkeava poikkeava 96 henkilöllä 60 henkilöllä 36 henkilöllä 20 henkilöllä < 6 mmol/l 6,1 10,8 6,1 6,9 %-osuudet 73 % 75 % 27 % 25 % Ryhmissä 1-12 verensokeriarvot olivat alkumittauksessa suosituksen (alle 6 mmol/l ) mukaiset 73%:lla ja loppumittauksessa 75%:lla. Suosituksesta poikkeavia arvoja oli alussa 27%:lla ja lopussa 25%:lla. Ryhmissä oli korkeitakin sokeriarvoja ja henkilöillä oli lisäksi muita riskitekijöitä. Heidät ohjattiin lisätutkimuksiin oman kuntansa terveyskeskukseen diabeteshoitajalle. Toisesta mittauksesta jäi osallistujia pois 39%. Taulukko 4 Veren sokeriarvojen jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Sokeriarvo (n=64) (n= 44) n=64 ) (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 41 henkilöllä 32 henkilöllä 23 henkilöllä 12 henkilöllä alle 6 mmol/l 6,1-13,2 6,1-8,2 %-osuudet 64 % 73 % 36 % 27 % Ryhmissä verensokeriarvot olivat alkumittauksessa 64 %:lla suosituksen mukainen ja 36 %:lla oli suosituksesta poikkeava. Toisessa mittauksessa 73 %:lla oli suosituksen mukainen ja 27 %:lla sokeriarvot olivat vielä koholla. Tässäkin joukossa oli myös korkeita sokeriarvoja ja henkilöillä oli lisäksi muita riskitekijöitä. Heidät ohjattiin lisätutkimuksiin oman kuntansa terveyskeskukseen diabeteshoitajalle. Toisesta mittauksesta osallistujia jäi pois 20 henkilöä. 13

14 Taulukko 5 Veren kolesteroliarvojen jakauma alkumittauksessa ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Kolesteroli (n=64) (n=44 ) (n= 64) (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 30 henkilöllä 19 henkilöllä 34 henkilöllä 25 henkilöllä l alle 5 mmol/ alle 5 mmol/l 5,1-7,3 5,1 6,9 %- osuudet 47 % 43 % 53 % 57% Ryhmissä veren kolesteroliarvot olivat alussa 53 %:lla suosituksesta poikkeavat ja 47 % oli alle 5mmol/l. Toisessa mittauksessa arvot olivat hieman alentuneet, mutta osallistujilla oli edelleen arvot hieman koholla. Taulukko 6 HDL kolesterolin jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä HDL 1.mittaus (n64=) 2.mittaus (n=44 ) 1. mittaus (n=64 ) 2. mittaus (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 58henkilöllä 39 henkilöllä 6 henkilöllä 5 henkilöllä yli 1, ,48 1,1-3,32 0, ,66-1,1 %- osuudet 91 % 89 % 9 % 11 % Ryhmissä HDL- arvo oli osallistujista 91 %:lla suosituksen mukainen. Korkeat HDL-arvot, korkeahkot maksa-arvot, ylipainoisuus sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus/kuntoisuus kertonevat ehkä alkoholin jatkuvasta käytöstä kerrottua enemmän? Taulukko 7 LDL - kolesterolin jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä LDL 1.mittaus (n=64) 2.mittaus (n=44 ) 1. mittaus (n=64 ) 2. mittaus (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 37 henkilöllä 24 henkilöllä 27 henkilöllä 20 henkilöllä %- osuudet alle 3 mmol/l 3,1-5,29 3,06-4,51 58 % 55 % 42 % 45 % Ryhmissä oli LDL arvot 58 %:lla hyvä (alle 3 mmol/l), vaikka loppumittauksessa suosituksesta poikkeamaa oli 42 %:lla, mutta arvot alenivat. 14

15 Triglyseriarvot olivat kolmea poikkeusta lukuun ottamatta suositusarvon (< 2 mmol/l) mukaisia. Korkein arvo oli 3,05 ensimmäisessä mittauksessa ja loppumittauksessa korkein arvo oli 2,54 mmol/l Gamma GT- arvot olivat alkumittauksessa 94 % suositusarvoissa, mutta lähellä suositusarvojen ylärajaa ja 6%:lla reilusti koholla. Lukemat olivat välillä kahdeksalla henkilöllä ja yli 200 kahdella henkilöllä ja yli 500 yhdellä henkilöllä. Loppumittauksessa arvot olivat koholla neljällä henkilöllä ja arvot olivat välillä Hemoglobiini arvot olivat lähes suositusten mukaiset, mutta huomiota kiinnitti maahanmuuttajien Hb- arvot, jotka olivat alle suositusarvon. Vyötärön ympäryksen muutokset Ryhmien yhteenlaskettu vyötärönympärys alussa oli 6086 cm ja lopussa se oli 5937 cm. Plussaryhmäläisten vyötärönympärys kapeni yhteensä 147 cm. Vyötärön ympäryksen vaihteluväli oli alkumittauksessa 60 cm -150 cm ja loppumittauksessa 60cm 121cm. Muutoksen suunta on hyvä, joka mitattuna tuloksena kertoo osallistujien motivoitumisesta itsestä huolehtimiseen. Yksiötasolla oli huomattaviakin muutoksia terveellisempään suuntaan. Taulukko 8 Verenpaineiden jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä 1-19 Verenpaine 1.mittaus (n= 197) 2.mittaus (n= 123) 1. mittaus (n= 197) 2. mittaus (n=123) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 87 henkilöllä 59 henkilöllä 110 henkilöllä 64 henkilöllä < 130/85 131/86-216/ /86-197/97 %-osuudet 44 % 48 % 56 % 52 % Voimassa olevan Käypähoitosuosituksen raja-arvot verenpaineen ylärajoiksi ovat 130/85. Alkumittauksessa osallistujien verenpainetasot olivat suosituksen mukaiset 43%:lla ja suosituksesta poikkeavat 56%:lla. Verenpaineen osalta oli yllätys se, miten paljon oli niitä henkilöitä, joilla verenpaineet olivat koholla heidän sitä tietämättä. Alkumittauksessa ilmeni, että 90 henkilöllä verenpainetasot olivat reilusti yli 140/ 90mmHg. Hoitamattomat verenpainetasot olivat todella korkeita esim. 164/110, 216/118, 193/108, 218/110, joita löytyi useista ryhmistä. Vaikeat tapaukset ohjattiin välittömästi terveyskeskukseen lisätutkimuksiin. Vain pienellä osalla oli käytössä lääkitys ja hoitotasapaino kunnossa. Mutta moni oli jättänyt määrätyt lääkkeet ottamatta, kun ei ole rahaa niitä ostaa eikä verenpaineen hoitoon osata suhtauduta riittävän vakavasti, koska elämää haittaavia oireita ei ole. Verenpainetasoissa tapahtui kuitenkin eniten muutosta parempaan suuntaan ja verenpainetasot olivat puolen vuoden aikana alentuneet. 15

16 Tauluko 9 Verenpaine, kokonaiskolesterolin ja painonmuutokset ovat keskiarvoina ryhmittäin laskettuna 1. ja 2. toiseen mittaukseen osallistuneista projektilaisista. Ryhmä 1. mittaus sys. dias mmhg 2.mittaus sys. dia mmhg kol.mmol/l ryhmä paino/ka kg/ryhmä ,42 +0, , , ,2-0, , ,5-16, ,0 + 5, ,70-0, ,2 + 6, ,87-5, ,2-8, ,8-13, , , , , ,0 + 17, ,62-7,5 Verenpaineet oli laskettu ryhmittäin keskiarvona. Verenpaineissa tapahtui hyviä muutoksia suositusten suuntaan. kolesteroli oli laskettu ryhmien alku- ja loppumittauksien muutoksena (mmol/l). Myös kolesteroliarvot kokonaisuutena alenivat. Paino ryhmittäin alku- ja loppumittauksien muutoksena (kg). Paino aleni ryhmissä yhteensä 159,2 kg ja painon nousua oli 40 kg, joten kokonaistulos jää 119 kg. Ryhmissä oli myös alipainoisia henkilöitä, joiden painoindeksi (BMI) oli16-18 välillä. Heille oli suosituksena painon kohottaminen. 16

17 Plussa -projektilaisen työnhakukuntoisuuden muutokset ETUSI - osoittimella kuvattuna Kuvio 1. Terveyskunto ja terveyden riskitekijät Tehtyjen mittausten ja testien perusteella voidaan todeta, että osallistujien terveyskunto oli huomattavasti alle keskimääräisen alapuolella. Kuviossa 1. 17