PLUSSA- Työttömän työnhakukunto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PLUSSA- Työttömän työnhakukunto"

Transkriptio

1 PLUSSA- Työttömän työnhakukunto oli RAY:n rahoittama ja Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttama toimintaprojekti vuosina Kolin huipulta katse tulevaisuuteen LOPPURAPORTTI Helli Haapasalo Vesa Pyykkö

2 LUKIJALLE Tiedämme, että hyvä olo on terveyttä, kehon ja mielen tasapainoa ja sitä, että löytää oman paikkansa elämässä. Vaikka perimä osaltaan säätelee terveyttämme, voimme vaikuttaa siihen myös omilla jokapäiväisillä valinnoillamme. Savuttomuus, kohtuus alkoholin käytössä, säännöllinen terveyttä edistävä ja ylläpitävä liikunta, terveelliset ruokatottumukset, sopiva paino ja liiallisen stressin välttäminen ovat keinoja, jotka auttavat pysymään toimintakykyisenä ja välttämään monia sairauksia, selviytymään arjessa sekä ehkäisemään terveyserojen kasvamista. Tiedosta huolimatta sosioekonomiset terveyserot kasvavat maassamme ja maakunnassamme. Osalla väestöä ei ole hyvää oloa. On työttömyyttä ja huolta selviytymisestä ja siitä aiheutuvaa stressiä. Viimeiset ja odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten työpaikkojen katoaminen, tuloerojen kasvu ja suureneva maahanmuuttajaväestö, saattavat edelleen suurentaa terveyseroja, jonka seurauksena yhä suurempi joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Työtön jää työnantajan kustantaman työterveyshuollon ulkopuolelle ja voi jäädä vuosikausiksi ilman terveystarkastuksia ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tämäkin voi olla lisäämässä terveyseroja ja on uhka myös kansanterveydelle sekä työttömän työnhakukunnolle. Pohjois-Karjalan maakunnassa oli vuonna 2004 yli työtöntä, joista yli 3000 oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä oli yli 45 -vuotiaita noin 2300 henkilöä. Yli puoli vuotta työttömänä olleita oli noin 5500 henkilöä ja heistä yli 45 vuotiaita oli noin Suuri joukko työikäisiä on syrjäytymisuhan alla ja suuri osa heistä asuu maakunnan syrjäseuduilla ja vähäisten terveydenhuoltopalvelujen varassa. Raha-automaattiyhdistyksen / RAY rahoitusavustuksella voitiin toteuttaa ajalla PLUSSA Työttömän työnhakukunto kokeilu- ja toimintaprojekti, jossa paneuduttiin työttömän terveys- ja työnhakukunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Projektissa tarjottiin maakunnan ikääntymässä (yli 45 v.) oleville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus terveys- ja kuntokartoitukseen ja lisäksi tarjottiin tietoa ja taitoja toimintaan itsensä hyväksi. Plussa - projektin tavoitteena oli osoittaa kuntoisuuden merkitys niin itse työnhaussa kuin yksilöiden elämänlaadussakin. Tehtävänä oli motivoida yksilöt omaehtoisesti kehittämään ja ylläpitämään omaa terveyttään ja työnhakukuntoaan. Projektin tavoitteena oli myös luoda toimintamuotoja työttömän työterveyshuollolle. 2

3 PLUSSA -työttömän työnhakukunto projektin innovatiivisena elementtinä voitaneen pitää näkökantaa, jossa pyrittiin etsimään valitulle kohdejoukolle keinoja ja menetelmiä kohentaa terveyttä oman elämän hallintaa ja parantaa työnhakukuntoisuutta. Ajatuksena oli uusi toimintamuoto terveyserojen kaventamiseen ja kansanterveyden edistämiseen motolla muutokset arjessa tuovat plussaa elämälle. Projektiin osallistui 202 henkilöä Joensuun seudun, Lieksan, Nurmeksen, Valtimon, Juuan, Polvijärven, Outokummun, Kiteen, Tohmajärven, Tuupovaaran, Ilomantsin kunnista. Yhteistyö maakunnan työvoimatoimistojen kanssa oli merkittävää. Yhteistyötä tehtiin myös Lieksan Sateenkaari ry:n, Nurmeksen Kristalli ry:n, Kontiolahden työttömät ry:n, Juuan työttömät ry:n, Joensuun SPR:n/ lajittelukeskuksen, Karjalan apu ry:n ja Proskill Oy:n Ilman yhteistyötä projektissa ei olisi ollut osallistujia eikä projektia olisi voitu toteuttaa. Kiitokset teille kaikille hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitokset ansaitsevat myös Plussa -projektilaiset, jotka jaksoivat joskus vaikeissakin olosuhteissa viedä yhteistä asiaa eteenpäin. Lämmöllä muistamme teitä jokaista. Erityiskiitokset asiantuntija-avusta ja toiminnasta suunnitteluryhmän jäsenenä, Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen työvoimaohjaajalle Ritva Rusille. Joensuussa Helli Haapasalo projektikoordinaattori, TtM Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Vesa Pyykkö työelämän asiantuntija, FM Proskill OY 3

4 Sisältö Lukijalle Taustatiedot Yhteystiedot Projektin lähtökohta, päämäärät ja tavoitteet 5 Projektin toimintamalli ja arviointi... 6 Projektin kohderyhmä 7 Yhteistyö Projektin toiminta Työnjako ja vastuukysymysten toimivuus. 7 Julkisuus ja tiedottaminen.. 8 Tulokset, mittarit ja vaikutukset Kohti muutosta tavoitteena parempi terveys ja työnhakukuntoisuus 9 Mitä mitattiin käytetyt mittarit ja testit 9 Fyysinen kunto ja Intokunto Laboratoriomittaukset ja miten mitattiin Tuloksia ja taulukot Terveyskunto ja terveyden riskitekijät Kuntomuutokset, kuvio 1 Yhteenveto Tavoitteet 19 Tavoitteiden toteutuminen 20 Mikä ei toteutunut.. 21 Projektin innovatiiviset elementit. 21 Projektin ongelmat projektin aikana 22 Kokemukset ja huomiot.. 23 Yhteistyövalmiudet ja suosituksetkin 24 Lopuksi.. 26 Liitteet: Plussa toimintamalli (Liite 1) Plussa esite ja ohjelmamalli (Liite 2) Palautelomake (Liite 3) Osallistujapalautteen yhteenveto (Liite 4) Terveyskortti (Liite 5) Etusi -osoitin ja muutos projektin aikana (Liite 6) Lehtiartikkelit Kansikuva: Plussa-ryhmäläisiä retkellä Kolilla. Vasemmalla Kolin Activ Oy:stä ohjaajana Irja Tanskanen. Kuvan julkistamiseen on lupa. 4

5 Taustatiedot Projektin nimi ja rahoitus Projekti sai nimekseen PLUSSA TYÖTTÖMÖN TYÖNHAKUKUNTO. Pohjois-Karjalan kansanterveys ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä hankkeelle rahoitusta vuosille yhteensä euroa. Yhteystiedot Pohjois-Karjalan kansanterveys ry / Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus Siltakatu 10A Joensuu. Projektin hallinnoinnista vastaava yhteyshenkilö oli toiminnanjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen puh Projektin raha-asioista ja taloudesta vastaava oli taloussihteeri Raija Myller. Projektin toimintaan ja käytäntöön liittyvistä asioista vastasi projektikoordinaattori TtM Helli Haapasalo Projektin toimisto ja toimitilat olivat Kirkkokatu 16 C Joensuu Suunnitteluryhmä: Vesa Korpelainen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Ritva Rusi, asiantuntijajäsen, Joensuun seudun työvoiman palvelu keskus Vesa Pyykkö, asiantuntijajäsen Proskill Oy Helli Haapasalo, sihteeri Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Projektin lähtökohta, päämäärä ja tavoitteet Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2004 yli työtöntä, joista yli 3000 oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä oli yli 45 -vuotiaita noin 2300 henkilöä. Yli puoli vuota työttömänä olleita oli noin 5500 henkilöä ja heistä yli 45 vuotiaita oli noin Suuri joukko työikäisiä on syrjäytymisuhan alla ja suuri osa heistä asuu maakunnan syrjäseuduilla ja vähäisten terveydenhuoltopalvelujen varassa. Väestöryhmien välillä oli ja on edelleen suuria terveyseroja. Terveyden eriarvoisuuden keskeinen taustatekijä on aineellisten ja kulttuuristen yhteiskunnassa selviytymistä edistävien resurssien epätasainen jakautuminen väestössä. Viimeiset ja odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten työpaikkojen katoaminen, pitkittynyt työttömyys, tuloerojen kasvu ja suureneva maahanmuuttajaväestö, saattavat edelleen suurentaa terveyseroja. Merkittävän suuri joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Korkeana säilyvä työttömyys on merkittävä kansanterveyden uhka. Työttömyyden tuomien ongelmien lisäksi useilla työttömillä on heikko fyysinen kunto ja terveydentila, joilla on vaikutusta toimintakykyyn ja työnhakukuntoon. Lisäongelmia tuovat myös epäterveelliset elintavat eli tupakointi, alkoholin 5

6 käyttö, liian vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä epäterveelliset ruokailu- ja ravitsemustottumukset. Pitkään työttöminä olleilla henkilöillä voi olla myös motivoitumisongelmia omaehtoisen toimintakyvyn, terveiden elämäntapojen, terveyden ja oman kunnon ylläpitoon ja kohentamiseen. Päämäärä PLUSSA Työttömän työnhakukunto projektin päämääränä oli työttömien terveys- ja kuntohuollonmallitus, terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja menetelmien kehittäminen sekä terveyserojen kaventaminen Tavoitteet 1. Projektin tavoitteena oli tarjota projektiin osallistuville pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus kunto- ja terveyskartoituksiin. 2. Antaa tietoa, taitoa ja välineitä terveyskunnon kohentamiseen, työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen, terveiden elintapojen omaksumiseen, motivoitumiseen omasta itsestä huolehtimiseen, sosiaalisten taitojen ylläpitoon. 3. Kehittää ja ylläpitää yksilön terveytä ja työnhakukuntoa ja osoittaa sen merkitys yksilön elämälaadussa ja itse työnhaussa. Projektin toimintamalli ja arviointi Plussa-projekti toimi Joensuun seudun, Valtimon, Nurmeksen, Juuan, Lieksan, Kiteen, Ilomantsin, Outokummun, Tuupovaaran, Tohmajärven ja Polvijärven kunnissa. Osallistujat tulivat työvoimatoimistojen tai yhdistelmätukiyöpaikkojen kautta (liite1). Plussa-projekti koostui 8 16 henkilön paikallisista ryhmistä, jotka kokoontuivat 7 kertaa puolen vuodenaikana. Jokaiselle kokoontumiskerralle oli asetettu omat tavoitteet. Kokoontumiskerran pituus oli 4-6 tuntia. Plussa - projektin esite ja toimintamalli (liite 2). Plussa-projektissa työtön henkilö oli projektin seurannassa ja toimenpiteiden kohteena puolen vuoden ajan. Jokaiselle osallistujalle tehtiin projektin alussa ja lopussa kunto- ja terveyskartoitukset, joiden pohjalta osallistujat saivat oman terveyskuntokortin ja henkilökohtaiset terveyskunnon kohentamisohjeet. Ryhmien kokoontumiskerrat koostuivat teoriaosuudesta ja käytännönharjoituksista ja retkistä, jotka olivat tarkoitettu tukemaan yksilön muutosprosessia ja tuomaan sosiaalista ja henkistä virkistymistä sekä vaihtelua arkeen. Osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa oman ryhmän toiminnan sisältöön. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen sekä elämänhallintaan ja työnhakuun. 6

7 Projektin tuloksellisuutta arvioitiin osallistujapalautteella, haastattelulla sekä mittaustulosten muutoksilla puolen vuoden aikana. Malli käytetystä palautelomakkeesta (liite 3). Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat maakunnan alueella asuvat 45 -vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat. Etusijalla olivat henkilöt, joilla oli ongelmia terveyskunnon osa-alueilla, oli syrjäytynyt tai oli uhkana syrjäytyminen tai päihteiden väärinkäyttö. Poikkeustapauksissa ja työvoimatoimiston tai tukityöpaikan esityksestä voitiin projektiin ottaa myös alle 45- vuotiaita, joille projektiin osallistuminen antoi mahdollisuuden elämäntilanteen tasapainottumiseen. Plussa-projektiin osallistui 202 henkilöä, joista muodostui 19 ryhmää. Ryhmien koko vaihteli 7-16 henkilöön paikkakunnasta riippuen. Osallistujista naisia oli 148 ja miehiä 54. Osallistujien keski-ikä oli 50,1 vuotta ja ikäjakauma oli vuosien välillä. Maahanmuuttajia projektissa oli 20 henkilöä, joista suurin osa oli yli 50-vuotiaita naisia. Projektin toiminta Työnjako ja vastuukysymysten toimivuus Plussa Työttömän työnhakukunto -toimintaprojekti käynnistyi maaliskuussa 2005 Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n hallinnoimana. Valtioneuvoston päätöksen mukaan myönnettiin ensimmäiselle toimintavuodelle avustusta euroa ja vuosille 2006 ja 2007 avustusta saatiin euroa eli koko projektin toiminta-avustus oli yhteensä euroa. Taloudesta ja hallinnoinnista vastaavana oli terveydenhuoltoneuvos, toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen. Proskill Oy/ Vesa Pyykkö vastasi projektin koordinoimisesta ajalla ja alkaen palkattiin projektikoordinaattoriksi TtM Helli Haapasalo, jonka vastuualueena oli projektin käytännön toteuttaminen. Asiantuntijapalvelut hankittiin ostopalveluina Proskill Oy:ltä ja kuntien terveyskeskusten laboratorioilta sekä maakunnan liikunta- ja retkeilykohteista. Projektitoimintaan liittyvä arkisto säilytetään Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n arkistointiohjeiden mukaisesti. Projektihenkilöstön projektille tekemät työtunnit selviävät työtuntilistoista ja löytyvät taloustoimistosta, jota hoitaa Raija Myller. puh Julkisuus ja tiedottaminen Plussa-projektista laadittiin esite markkinointia varten sekä ilmoittautumislomakkeet. Projektia markkinoitiin maakunnan työvoimatoimistoille ja tukityötä järjestäville tahoille. 7

8 Projektin alkuvaiheessa otettiin yhteyttä paikallisiin tiedotusvälineisiin lähettämällä lehdistötiedote. Ainoastaan paikallislehti Karjalan Heili julkaisi pienen artikkelin Plussa-projektista Terveysmessujen yhteydessä syksyllä Myös vuosina 2006 ja 2007 Plussa-projekti oli esillä Pohjois-Karjalassa järjestettävillä Terveysmessuilla. Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry:lle ilmoitettiin projektista ja neljä henkilöä tutustui jopa henkilökohtaisesti alkutesteihin ja heistä kolme osallistui myös lopputesteihin. Projektia markkinoitiin myös Joensuun seudun työvoimatoimiston luentotilaisuudessa Kohti valoisia muuttuvia työmarkkinoita sekä Kontiolahden työttömät ry:n järjestämässä Terveysinfopäivässä Plussa-projektin esittely Lieksan Sateenkaari ry:lle Plussa-projektin esittely Tohmajärven kunnan sosiaali- ja terveysalan viranhaltioille Projektin markkinointikirjeet Outokumpuun ja Juukaan tukityöllistämishankkeille. Artikkelit paikallislehdissä: Ylä-Karjala Pielisjokiseutu Osallistujista osa ei ole halunnut esiintyä julkisuudessa eikä myöskään valokuvissa, joten heidän mielipiteitään kunnioittaen aktiivinen tiedottamien lehdistölle on ollut vähäistä. Työvoimatoimistoille informoitiin päättyneiden ryhmien tuloksista. Tulokset, mittarit ja vaikutukset Kohti muutosta tavoitteena parempi terveys ja työnhakukuntoisuus Suomalaisessa väestössä ylipainoisuus ja keskivartalolihavuus ovat lisääntyneet, veren rasva- ja sokeriarvot ovat suurentuneet, verenpainetasot ovat kohonneet ja fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Seurauksena on riski sairastua vakaviin kansansairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, aikuisiän diabetekseen, metabooliseen oireyhtymään sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Sairauksilla on myös vaikutuksia yksilön työ- ja toimintakykyyn ja terveyskuntoon. Terveyskunnon käsite voidaan määritellä paitsi yksilön kyvyksi selviytyä tarmokkaasti päivittäisistä toiminnoistaan, myös kyvyksi välttää ennenaikaisilta liikkumattomuudesta johtuvista sairauksista sekä niiden kehittymiseltä. Tietoisuus omasta terveyskuntotilanteesta ja tieto siitä, miten itse voi siihen vaikuttaa, motivoi ehkä yksilöä muuttamaan elintapoja terveellisempään suuntaan. 8

9 Osallistujan lähtötilanteen ja terveyden riskitekijöiden selvittämiseksi, muutostavoitteiden asettamiseksi ja muutoksen osoittamiseksi/havaitsemiseksi osallistujille tehtiin alkukartoitus. Alkukartoitus koostui laboratoriomittauksista, kuntotesteistä ja haastattelusta. Mitä mitattiin - käytetyt mittarit ja testit Lyhyesti sanottuna mitattiin henkilöiden työnhakukuntoa (fyysinen kunto ja intokunto) sekä terveyden riskitekijöitä. Plussa- Työttömän työnhakukunto projektissa käytettiin Proskill Oy:n ETUSIosoitinta. Osoitin on kehitetty kuvaamaan työelämässä olevan henkilön kokonaistyökuntoa, jonka osat ovat fyysinen kunto ja intokunto, jolla tarkoitetaan psyykkistä tilannekuntoisuutta. Intokunto sanana ja sisältönä sopii käytettäväksi paremmin kuin psyykkinen kunto. Fyysinen kunto testataan käytännön testein ja intokunto selvitetään kyselyllä. Olemme kehittäneet työnhakukuntoisuuden osoittimen pitämällä fyysisen kunnon osoittimen sellaisenaan ja sovittaneet intokyselyn työttömien tilanteeseen. Osoitin voidaan visualisoida kuntorattaaksi, jolloin yhdellä silmäyksellä näkee hyvät ja huonot asiat työnhakukuntoisuudestaan, oman kunnon suhteessa oman ikäiseen tai tyydyttävään tasoon, kehittämisen alueet (esimerkiksi fyysinen vai intokunto) ja kun siihen liitetään seuranta, niin myös toteutuneen toiminnan vaikutukset. Tässä raportissa on kuntorattaalla kuvattu Plussa- projektin toiminta ja vaikuttavuus. Plussa- projektissa fyysisen kunnon ja intokunnon lisäksi osallistujilta mitattiin terveyden riskitekijät ja niinpä jokainen sai itselleen terveyskortin, jossa oli fyysisen kunnon ja intokunnon lisäksi laboratoriossa mitatut, terveyden riskitekijöitä ilmaisevat veriarvot ja niiden vertailu suositusja viitearvoihin ja toiminnan vaikuttavuus. Terveyskortti liitteenä 5. ETUSI -osoittimen fyysisen kunnon testit pohjautuvat terveyskuntotesteihin. (UKK-instituutti, Terveyskuntotestit ja Liikuntatieteellinen Seuran julkaisu nro 156, Kuntotestauksen käsikirja.) Fyysinen kunto Ennen testejä täytettiin terveyskyselylomake, mitattiin verenpaineet ja otettiin verikokeet terveydenhoitajan haastattelun yhteydessä. Tässä vaiheessa pystyttiin jo ennakolta huomioimaan ne henkilöt, joille ei voi terveydellisistä syistä voinut tehdä fyysisen kunnon testejä. Terveyskyselyn yhteydessä kyseltiin tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvistä asioista. Antropometrisillä mittauksilla ja kehon koostumuksella (BMI) arvioitiin kehon painoisuutta terveydellisestä näkökulmasta. Ylipainon sijoittuminen keskivartaloon muodostaa suurentuneen sairastavuusriskin. Motorisen kunnon arvioinnissa käytettiin staattista tasapainotestiä. Tasapaino on tärkeä osa fyysisen kunnon osa. Tasapaino on yksi kaatumistapaturmien riskitekijä. Hyvällä tasapainolla ja asennonhallinnalla sekä selkärangan liikkuvuudella on vaikutusta selän toimintakykyyn. 9

10 Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon mittaaminen aloitettiin vatsalihaksista. Vartalon koukistajalihasten testillä mitattiin vatsan ja lonkan koukistajalihasten dynaamista kestävyyttä. Vartalon lihasten kunto on tärkeä ryhdin ja pystyasennon ylläpitämisessä ja selkäkipuoireisilla vatsalihasten voima on usein heikentynyt. Selkälihasten kuntoa mitattiin vartalon ojentajalihasten testillä. Selkälihasten alentunut lihasvoima altistaa selkävammoille. Yläraajojen ja vartalon hallintaa mitattiin muunnellun punnerruksen testillä. Sen tarkoituksena on mitata yläraajojen ojentajalihasten voimaa ja kestävyyttä sekä vartalolihasten kykyä tukea selän asentoa. Reisilihasten toimintakykyä mitattiin toistokyykistystestillä. Alaraajojen lihasvoiman heikkeneminen erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla johtaa liikkumisja toimintakyvyn rajoituksiin ja altistaa kaatumistapaturmille. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mitattiin UKK- instituutin 2 km kävelytestillä. Testin perusteella voidaan osallistujalle antaa tietoa hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon riittävyydestä tai riittämättömyydestä suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn Intokunto Intokunto mitattiin kyselyllä, jossa kymenportaisella asteikolla osallistujat vastaavat kysymyksiin. Intokunnon osat ovat tilannetyytyväisyys, joka muodostuu työttömyysajan fyysisestä rasittavuudesta, työttömyyden henkisestä paineesta, kiusaamisen kokemisesta, työhön lähtemisen vaikeudesta ja stressin kokemisesta; työnhakutyytyväisyys, joka puolestaan muodostuu työllistymisen mahdollisuuksien näkemisestä, tavoitteen varmuudesta, taloudellisesta tilanteesta, omasta tekemisestä työllistymisen hyväksi, muutosvalmiudesta ja työnhakumotivaatiosta; ja yhteisötyytyväisyys, joka muodostuu yleensä elämän hyvyyden arviosta, työvoimatoimiston palveluista, ihmissuhteista ja vaikuttamisen kokemisesta. Laboratoriomittaukset ja miten mitattiin Ryhmien 1-12 osallistujille laboratoriomittaukset ja haastattelut sekä antropometriset mittaukset tehtiin paikan päällä ostopalveluna kenttämenetelmällä ja ryhmien osalta mittaukset ostettiin terveyskeskusten laboratorioilta. Laboratoriomittauksista kokonaiskolesterolin, verensokerin, verenpaineen, hemoglobiinin ja maksa-arvotulosten arviointi pohjautui voimassa oleviin suositusarvoihin (Käypähoito-suositukset). Veren rasva-arvoja tarkasteltiin laboratoriomittausten pohjalta olettaen elintapamuutosten ja ruokailutottumusten muutosten muuttavan arvoja terveellisempään suuntaan 10

11 Ryhmien 1-12 toiminnan aikana huomattiin, että projektiin osallistuvien kolesteroli- ja sokeriarvojen mittaus ei ollut käytetyn mittausmenetelmän ja mittausolosuhteiden (näyte sormen päästä otettuna ja kenttäolosuhteissa) osalta riittävän vakioitu ja tiedon siirto terveyskeskukseen jäi osallistujan itsensä varaan. Tässä raportissa osa tuloksista esitetäänkin muodossa ryhmät 1-12 ja ryhmät 13-19, koska mittaustulokset eivät ole keskenään täydellisesti vertailtavissa. Ryhmien osalta verikokeet (fp-gluk, BHb, P-Gt, fp-hdl-kol, fp-ldl-kol, fp- Trigly) ostettiin kuntien terveyskeskusten laboratorioilta. Ryhmissä oli myös henkilöitä, joilta ei kaikkia veriarvoja voitu ottaa. Muutos kenttäolosuhteista laboratoriomittauksiin paransi tulosten informaatiota ja tarkkuutta ja osallistujan jatkohoitomahdollisuuksia. Mittaustulosten tallentuminen terveyskeskusten tiedostoihin oli ainakin projektin toteuttajien mielestä erityisen tärkeää. Ovathan tiedot sieltä jatkuvasti käytettävissä ao. henkilöiden osalta. Muut mittaus- ja testitulokset jäivät osallistujalle itselleen ja näitä tuloksia ei ole siirretty terveyskeskuksiin eikä muuallekaan ilman osallistujan allekirjoittamaa suostumusta. 11

12 Tuloksia Tuloksia terveyden riskitekijöistä verenkolesteroli- ja sokeriarvojen sekä verenpaineen jakaumat projekti alussa ja lopussa. Seuraavassa yhteenlaskettuja muutoksia terveyden riskitekijöistä ensimmäisestä toiseen mittaukseen: 1. mittaus 2. mittaus ero Paino kg Vyötärö cm Verensokeri 718,2 705,8-12,4 mmol/l Kolesteroli 642,8 618,7-24,1 mmol/ Verenpaine sys mmhg dias mmhg Muutos keskiarvoina 161/87 137/84-24/ 3 mmhg Seuraavissa taulukoissa on selvityksiä ja niiden yhteydessä olevassa tekstissä tarkempia tietoja riskitekijöiden muutoksista projektin aikana. Taulukko 1 Veren kolesteroliarvojen jakauma alkumittauksessa ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Kolesteroli (n= 132) (n= 80) (n= 132) (n=80) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 60 henkilöllä 35 henkilöllä 72 henkilöllä 45 henkilöllä alle 5 mmol/l viiteväli 5,1 8,5 viiteväli oli 5,1 6,2 %-osuudet 45 % 44 % 55 % 56 % Projektiin 1-12 ryhmiin osallistujien kokonaiskolesteroliarvot alkumittauksessa olivat (alle 5 mmol/l) suosituksen mukaiset 45 %:lla ja suosituksesta poikkeava 55 %:lla. Loppumittaukseen osallistuneilla kolesteroliarvot olivat edelleen koholla 56 %:lla, mutta mitatut arvot olivat alhaisemmat. Henkilöt, joilla oli kolesteroliarvot koholla saivat ohjeistusta ravitsemus- ja ruokailutottumuksiin. Toisesta mittauksesta jäi pois 39 %. 12

13 Taulukko 2 Veren sokeriarvojen jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Verensokeri (n= 132) (n= 80) (n= 132) (n=80) Luokittelu Suosituksen Suosituksen Suosituksesta Suosituksesta mukainen mukainen poikkeava poikkeava 96 henkilöllä 60 henkilöllä 36 henkilöllä 20 henkilöllä < 6 mmol/l 6,1 10,8 6,1 6,9 %-osuudet 73 % 75 % 27 % 25 % Ryhmissä 1-12 verensokeriarvot olivat alkumittauksessa suosituksen (alle 6 mmol/l ) mukaiset 73%:lla ja loppumittauksessa 75%:lla. Suosituksesta poikkeavia arvoja oli alussa 27%:lla ja lopussa 25%:lla. Ryhmissä oli korkeitakin sokeriarvoja ja henkilöillä oli lisäksi muita riskitekijöitä. Heidät ohjattiin lisätutkimuksiin oman kuntansa terveyskeskukseen diabeteshoitajalle. Toisesta mittauksesta jäi osallistujia pois 39%. Taulukko 4 Veren sokeriarvojen jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Sokeriarvo (n=64) (n= 44) n=64 ) (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 41 henkilöllä 32 henkilöllä 23 henkilöllä 12 henkilöllä alle 6 mmol/l 6,1-13,2 6,1-8,2 %-osuudet 64 % 73 % 36 % 27 % Ryhmissä verensokeriarvot olivat alkumittauksessa 64 %:lla suosituksen mukainen ja 36 %:lla oli suosituksesta poikkeava. Toisessa mittauksessa 73 %:lla oli suosituksen mukainen ja 27 %:lla sokeriarvot olivat vielä koholla. Tässäkin joukossa oli myös korkeita sokeriarvoja ja henkilöillä oli lisäksi muita riskitekijöitä. Heidät ohjattiin lisätutkimuksiin oman kuntansa terveyskeskukseen diabeteshoitajalle. Toisesta mittauksesta osallistujia jäi pois 20 henkilöä. 13

14 Taulukko 5 Veren kolesteroliarvojen jakauma alkumittauksessa ja loppumittauksessa ryhmissä mittaus 2.mittaus 1. mittaus 2. mittaus Kolesteroli (n=64) (n=44 ) (n= 64) (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 30 henkilöllä 19 henkilöllä 34 henkilöllä 25 henkilöllä l alle 5 mmol/ alle 5 mmol/l 5,1-7,3 5,1 6,9 %- osuudet 47 % 43 % 53 % 57% Ryhmissä veren kolesteroliarvot olivat alussa 53 %:lla suosituksesta poikkeavat ja 47 % oli alle 5mmol/l. Toisessa mittauksessa arvot olivat hieman alentuneet, mutta osallistujilla oli edelleen arvot hieman koholla. Taulukko 6 HDL kolesterolin jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä HDL 1.mittaus (n64=) 2.mittaus (n=44 ) 1. mittaus (n=64 ) 2. mittaus (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 58henkilöllä 39 henkilöllä 6 henkilöllä 5 henkilöllä yli 1, ,48 1,1-3,32 0, ,66-1,1 %- osuudet 91 % 89 % 9 % 11 % Ryhmissä HDL- arvo oli osallistujista 91 %:lla suosituksen mukainen. Korkeat HDL-arvot, korkeahkot maksa-arvot, ylipainoisuus sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus/kuntoisuus kertonevat ehkä alkoholin jatkuvasta käytöstä kerrottua enemmän? Taulukko 7 LDL - kolesterolin jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä LDL 1.mittaus (n=64) 2.mittaus (n=44 ) 1. mittaus (n=64 ) 2. mittaus (n=44) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 37 henkilöllä 24 henkilöllä 27 henkilöllä 20 henkilöllä %- osuudet alle 3 mmol/l 3,1-5,29 3,06-4,51 58 % 55 % 42 % 45 % Ryhmissä oli LDL arvot 58 %:lla hyvä (alle 3 mmol/l), vaikka loppumittauksessa suosituksesta poikkeamaa oli 42 %:lla, mutta arvot alenivat. 14

15 Triglyseriarvot olivat kolmea poikkeusta lukuun ottamatta suositusarvon (< 2 mmol/l) mukaisia. Korkein arvo oli 3,05 ensimmäisessä mittauksessa ja loppumittauksessa korkein arvo oli 2,54 mmol/l Gamma GT- arvot olivat alkumittauksessa 94 % suositusarvoissa, mutta lähellä suositusarvojen ylärajaa ja 6%:lla reilusti koholla. Lukemat olivat välillä kahdeksalla henkilöllä ja yli 200 kahdella henkilöllä ja yli 500 yhdellä henkilöllä. Loppumittauksessa arvot olivat koholla neljällä henkilöllä ja arvot olivat välillä Hemoglobiini arvot olivat lähes suositusten mukaiset, mutta huomiota kiinnitti maahanmuuttajien Hb- arvot, jotka olivat alle suositusarvon. Vyötärön ympäryksen muutokset Ryhmien yhteenlaskettu vyötärönympärys alussa oli 6086 cm ja lopussa se oli 5937 cm. Plussaryhmäläisten vyötärönympärys kapeni yhteensä 147 cm. Vyötärön ympäryksen vaihteluväli oli alkumittauksessa 60 cm -150 cm ja loppumittauksessa 60cm 121cm. Muutoksen suunta on hyvä, joka mitattuna tuloksena kertoo osallistujien motivoitumisesta itsestä huolehtimiseen. Yksiötasolla oli huomattaviakin muutoksia terveellisempään suuntaan. Taulukko 8 Verenpaineiden jakauma alku- ja loppumittauksessa ryhmissä 1-19 Verenpaine 1.mittaus (n= 197) 2.mittaus (n= 123) 1. mittaus (n= 197) 2. mittaus (n=123) Luokittelu Suosituksen mukainen Suosituksen mukainen Suosituksesta poikkeava Suosituksesta poikkeava 87 henkilöllä 59 henkilöllä 110 henkilöllä 64 henkilöllä < 130/85 131/86-216/ /86-197/97 %-osuudet 44 % 48 % 56 % 52 % Voimassa olevan Käypähoitosuosituksen raja-arvot verenpaineen ylärajoiksi ovat 130/85. Alkumittauksessa osallistujien verenpainetasot olivat suosituksen mukaiset 43%:lla ja suosituksesta poikkeavat 56%:lla. Verenpaineen osalta oli yllätys se, miten paljon oli niitä henkilöitä, joilla verenpaineet olivat koholla heidän sitä tietämättä. Alkumittauksessa ilmeni, että 90 henkilöllä verenpainetasot olivat reilusti yli 140/ 90mmHg. Hoitamattomat verenpainetasot olivat todella korkeita esim. 164/110, 216/118, 193/108, 218/110, joita löytyi useista ryhmistä. Vaikeat tapaukset ohjattiin välittömästi terveyskeskukseen lisätutkimuksiin. Vain pienellä osalla oli käytössä lääkitys ja hoitotasapaino kunnossa. Mutta moni oli jättänyt määrätyt lääkkeet ottamatta, kun ei ole rahaa niitä ostaa eikä verenpaineen hoitoon osata suhtauduta riittävän vakavasti, koska elämää haittaavia oireita ei ole. Verenpainetasoissa tapahtui kuitenkin eniten muutosta parempaan suuntaan ja verenpainetasot olivat puolen vuoden aikana alentuneet. 15

16 Tauluko 9 Verenpaine, kokonaiskolesterolin ja painonmuutokset ovat keskiarvoina ryhmittäin laskettuna 1. ja 2. toiseen mittaukseen osallistuneista projektilaisista. Ryhmä 1. mittaus sys. dias mmhg 2.mittaus sys. dia mmhg kol.mmol/l ryhmä paino/ka kg/ryhmä ,42 +0, , , ,2-0, , ,5-16, ,0 + 5, ,70-0, ,2 + 6, ,87-5, ,2-8, ,8-13, , , , , ,0 + 17, ,62-7,5 Verenpaineet oli laskettu ryhmittäin keskiarvona. Verenpaineissa tapahtui hyviä muutoksia suositusten suuntaan. kolesteroli oli laskettu ryhmien alku- ja loppumittauksien muutoksena (mmol/l). Myös kolesteroliarvot kokonaisuutena alenivat. Paino ryhmittäin alku- ja loppumittauksien muutoksena (kg). Paino aleni ryhmissä yhteensä 159,2 kg ja painon nousua oli 40 kg, joten kokonaistulos jää 119 kg. Ryhmissä oli myös alipainoisia henkilöitä, joiden painoindeksi (BMI) oli16-18 välillä. Heille oli suosituksena painon kohottaminen. 16

17 Plussa -projektilaisen työnhakukuntoisuuden muutokset ETUSI - osoittimella kuvattuna Kuvio 1. Terveyskunto ja terveyden riskitekijät Tehtyjen mittausten ja testien perusteella voidaan todeta, että osallistujien terveyskunto oli huomattavasti alle keskimääräisen alapuolella. Kuviossa 1. 17

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Tausta ja tavoitteet Suomessa runsas kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset. Erityisenä haasteena liikkumattomien suuri määrä, arkielämän

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti

Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti Testin yhteydessä saat InBody -kehonkoostumusanalyysin veloituksetta! Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti Sporttiäiti-testi sopii kuntoilijalle tai säännöllisesti liikuntaa useita kertoja

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot