Terve lapsi terve aikuinen TEE 3/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve lapsi terve aikuinen TEE 3/2006"

Transkriptio

1 TEE 3/2006 Terve lapsi terve aikuinen Terveysneuvonta kannattaa Ruokatottumukset yllättävän pysyviä Tupakka iso riesa tupakoijalle... ja vaarallista lapsille

2 Tässä numerossa 3 Apurahakäytäntöjen muutoksista Pääkirjoitus Antti Ahlström 4 Neuvonta varhaislapsuudessa auttaa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. STRIP- projekti selvittää yksilöllisen ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikuttavuutta lasten ja nuorten terveyteen. Kuva: Tapio Niitynperä 7 Mitä lapsena syöt, syöt myös aikuisena Tutkija Vera Mikkilä on selvittänyt suomalaisten ruokatottumuksia ja niiden yhteyksiä riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin LASERI-projektissa. 9 Tupakka on iso riesa tupakoijalle Kansanterveyslaitoksella on käynnissä laaja tutkimushanke, jossa kartoitetaan muun muassa tupakoijien elämänlaatua ja heidän kokemuksiaan tupakoinnista. 11 Ympäristön tupakointi vaarallista lapsille Tutkija Katariina Kallio selvittää STRIP-projektissa, miten lasten altistuminen tupakansavulle vaikuttaa heidän terveyteensä perheissä, joissa tupakoidaan Terve elämä 3/2006 Terve elämä on Juho Vainion Säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Tapio Niitynperä Kalevankatu 17 A Helsinki Puh: (09) GSM: Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Ajankohtaista Vuoden 2007 apurahat hakuun! Säätiön hallitus maastontiedustelussa Säätiön kesäseminaari 14 Tiedon siruja Nuorten epäterveet elintavat altistavat sydäntaudeille aikuisena Valolla ja liikunnalla eroon talvimasennuksesta Kuntoutus ja neuvonta auttavat selkäkipuihin 15 Ullan palsta Sipuleista terveyttä ja elinvoimaa Jo vuosituhansia sipulit ovat kiinnostaneet ihmisiä kaikkialla maapallolla. Niitä on syöty ruokana ja mausteena ja niillä on parannettu lukemattomia vaivoja. Karhunlaukkaa ja muita monivuotisia sipuleita Ullan sipulisalaatit (Kannen kuva: Marketta Ollikainen) Kuva: Ulla Lehtonen 2

3 Apurahakäytäntöjen muutoksista Perustaessaan nimeään kantavan säätiön vuonna 1960 talousneuvos Juho Vainio piti keskeisenä ajatuksena kansanterveyden ja terveiden elämäntapojen vaalimista ja näihin kysymyksiin liittyvien tutkimushankkeiden tukemista. Tavoite on edelleen mitä ajankohtaisin. Vuosien mittaan säätiö on voinut jakaa yhä suurempia apurahoja yhä useammalle hakijalle. Viimeisimmässä jaossa 71 tutkijalle ja tutkijaryhmälle myönnettiin yhteensä euroa. Säätiön hallitus on vastikään asettanut tavoitteeksi yhden miljoonan euron kokonaissumman vuoteen 2009 mennessä. Suomalaisten säätiöiden ja rahastojen apurahakäytäntö on tällä hetkellä vilkkaan keskustelun kohteena. Keskeinen kysymys on apurahan saajien sosiaaliturva. Millä tavalla se tulisi hoitaa? Mitä uudistus tulee maksamaan? Juho Vainion Säätiö on mukana Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnassa, joka 89 yhteisönsä yhteisrintamana seuraa valmisteilla olevan sosiaaliturvalain edistymistä. Yleisesti pidetään hyvänä ajatuksena apurahan saajien sosiaaliturvan rakentamista, mutta ei siten, että se kalleudellaan johtaisi apurahojen ja sitä kautta tutkimusmahdollisuuksien huomattavaan vähenemiseen. Ajankohtaiseksi ja kaikkia säätiöitä ja rahastoja koskevaksi keskustelunaiheeksi on myös noussut niin sanotun yleiskustannuslisän (overhead) periminen tutkijoiden apurahoista. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat ryhtyneet noudattamaan tämäntyyppisen maksun perinnässä hyvin erilaisia käytäntöjä. Kirjavasta järjestelmästä seuraa hankaluuksia sekä apurahahakemusten tekemisessä että niiden arvioinnissa. Edellä mainittu neuvottelukunta on ottanut selvittääkseen asiaa yhteisten pelisääntöjen muodostamiseksi. Juho Vainion Säätiö julistaa seuraavat, vuoden 2007 apurahat haettaviksi lokakuun 2006 loppuun mennessä. Säätiön hallitus on vastikään tehnyt päätöksen apurahastrategiansa kehittämisestä vastaamaan tarkemmin tutkijakunnalta saatua palautetta. Säätiön perusperiaatteiden noudattamisesta ei luonnollisesti tingitä, eikä mistään aikaisemmista käytännöistä luovuta. Tulevissa apurahapäätöksissä pyritään kuitenkin aikaisempaa korostetummin tukemaan nuoria väitöskirjaansa laativia tai post doc -vaiheessa olevia tutkijoita. Myöntöpäätöksiin pyritään myös saamaan tutkijan elämäntilanteen huomioon ottavaa joustoa. Perinteisten lyhytaikaisten apurahojen rinnalle ollaan suunnittelemassa järjestelmää, joka mahdollistaisi jatkuvat kolmivuotiset apurahat tutkimustyön edistymisen ja siihen liittyvän seurannan mukaan. Kaikinpuolisen yhteydenpidon kehittämiseksi on alustavasti otettu suunnittelun kohteeksi Juho Vainion Säätiön Kansanterveyssymposiumi, joka järjestettäisiin ensimmäisen kerran vuonna Erityisenä kohderyhmänä olisivat tuolloin säätiön omat apurahansaajat. Talousneuvos Juho Vainio ( ) Kuva: Tapio Niitynperä Antti Ahlström Professori Antti Ahlström Juho Vainion Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja Kuva: Antero Aaltonen 3

4 Neuvonta varhaislapsuudessa auttaa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kuva: Tapio Niitynperä Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. STRIP- projekti selvittää yksilöllisen ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikuttavuutta lasten ja nuorten terveyteen. Projektin tavoitteena on vähentää sepelvaltimotaudin riskitekijöiden määrää jo varhaislapsuudesta alkaen. Yksilöllisellä ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnalla on saatu aikaan merkittävä muutos lasten ravinnon rasvan laadussa. Interventioryhmän lasten kolesteroliarvot ovat myös merkittävästi matalammat kuin kontrolliryhmän lapsilla. Interventio on samalla vähentänyt ylipainoisuuden esiintymistä tytöillä, mutta se ei ole haitannut lasten kasvua ja kehitystä. Tutkimukseen osallistuvat vapaaehtoiset perheet rekrytoitiin Turun lastenneuvoloista vuosina ja jaettiin satunnaistaen interventio- (n=540) ja kontrolliryhmiin (n=522) lapsen ollessa puolen vuoden ikäinen. Interventioryhmän perheet saavat edelleen yksilöllistä ravitsemus- ja elämäntapaohjausta. Kontrolliryhmälle annetaan ohjausta, joka vastaa yleisen terveydenhuollon tarjoamaa terveyskasvatusta. Lapsen toiseen ikävuoteen asti interventioryhmän perheet kävivät tutkimuskäynneillä Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa muutaman kuukauden välein ja kontrolliryhmän perheet puolivuosittain. Lasten koulutaipaleen alettua interventioperheet on tavattu kahdesti ja kontrolliperheet kerran vuodessa. Tutkimuskäynneillä perheet tapaavat lääkärin ja ravitsemusneuvojan, ja lapsesta sekä perheenjäsenistä otetaan verinäytteet säännöllisin väliajoin. Ennen kutakin käyntiä lapsi täyttää ruokapäiväkirjan, jonka avulla seurataan ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia sekä suunnitellaan interventioryhmän ravitsemusohjausta. Lääkärin vastaanotolla selvitetään muun muassa lapsen kehitys, sairastetut in- 4

5 fektiot ja sepelvaltimotaudin riskitekijöiden esiintyminen lähisuvussa. Jokaiseen tutkimuskäyntiin kuuluu muunmuassa lapsen sydämen ja keuhkojen kuuntelu, vatsan tunnustelu, imusolmukkeiden, suun, nielun ja korvien tutkiminen ja verenpaineen mittaus. Pituus ja paino mitataan tarkasti, ja suhteellinen pituus ja paino määritetään suomalaisten kasvukäyrien mukaisesti. Yhdentoista vuoden iästä alkaen lapsille on tehty kahden vuoden välein valtimotaudin varhaisia verisuonimuutoksia ja keskivartalon rasvan jakautumista herkällä ultraäänimenetelmällä kuvantava tutkimus. STRIP -projektissa on pyritty tukemaan omatoimista terveyden ylläpitämistä ja luomaan edellytyksiä terveyttä edistävälle ruokavaliolle. Ravitsemusneuvonnassa on otettu huomioon kokonaisuutena perhe ja ympäristö, jossa lapsi elää. Ensi vaiheessa vanhemmille annettiin ravitsemusneuvontaa, joka tähtäsi lasten ravinnon rasvakoostumuksen muuttamiseen ideaalisena pidettyyn suuntaan. Tavoitteena oli tyydyttyneiden, kertatyydyttymättömien ja monityydyttymättömien rasvojen suhde 1:1:1. Lapsen täytettyä kolme vuotta rasvan saannissa on tähdätty siihen, että rasvan osuus energian kokonaismäärästä on 30 prosenttia ja ruoan päivittäinen kolesterolimäärä on alle 200 mg. Kontrolliryhmään kuuluvat lapset perheineen saavat tutkimuskäynnin yhteydessä julkisen terveydenhuollon tarjoaman terveyskasvatuksen eli lapsen ikätasoa vastaavat yleiset, nykyisin käytössä olevat ravitsemusohjeet, mutta lapsen rasvan käyttöön tai laatuun ei tarkemmin puututa. Suositusten mukaisesti sekä interventio- että kontrolliperheiden lapset saivat yhden vuoden ikään asti joko äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta, ja kiinteiden lisäruokien anto aloitettiin neljän kuuden kuukauden iässä. Juho Vainion Säätiö onnittelee ja toivottaa edelleen jatkuvaa menestystä Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskukselle 50 -vuotispäivän ( ) johdosta. Tutkittu juttu Tutkimuksessa pysyvyys on kansainvälisesti erinomainen: poisjääneiden ja jatkaneiden piirteiden tarkka analyysi on osoittanut, että interventio- ja kontrolliryhmistä poisjääneet ja niissä jatkavat eivät eroa toisistaan minkään tutkitun ominaisuuden osalta. Poisjäännin syyt olivat interventio- ja kontrolliryhmissä ja molemmilla sukupuolilla lähes identtisiä. Tutkimuksessa jatkavat lapset edustavat siten hyvin alkuperäistä tutkimusjoukkoa. Selvityksen perusteella poisjäännit eivät estä ryhmien keskinäistä vertailua eivätkä vääristä tutkimuksen tuloksia. Ultraäänitutkimusten alettua vuonna 2000 poisjäännit ovat käyneet harvinaisiksi. Valtimoiden konkreettinen seuranta ilmeisesti parantaa tutkimuksessa pysymistä. Interventiolasten tyydyttyneen rasvan saanti on ollut merkitsevästi vähäisempää ja seerumin kolesteroliarvot ovat olleet koko tutkimuksen ajan merkitsevästi (5 6 %) pienemmät kuin vertailuryhmällä. Tutkimusryhmien välillä ei ole ollut eroja vitamiinien ja kivennäisaineiden saannissa. Vähäinen tai runsas rasvan saanti ei myöskään ole heijastunut vitamiinien tai kivennäisaineiden saantiin. Interventiolla on ollut suotuisa vaikutus myös interventiolasten vanhempien ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin, vaikka varsinainen neuvonta onkin kohdistettu lasten ravinnon rasvakoostumuksen muutokseen. Ravinnon rasvan laadun muuttaminen valtimotaudin ehkäisyn kannalta edullisemmaksi ja rasvan määrän kohtuullinen vähentäminen eivät tutkimustulosten mukaan haittaa lasten kasvua tai kehitystä: molemmissa ryhmissä sekä tytöt että pojat kasvavat suomalaisten kasvunormien mukaisesti. Ryhmien välinen ero rasvan laadussa heijastui seerumin kolesterolipitoisuuksiin siten, että neuvontaryhmän lapsilla pitoisuus suureni hieman ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun kontrollilapsilla se suureni selvästi jo aiemmin. Runsaan vuoden iästä viiteen vuoteen neuvontaryhmän lasten seerumin kolesterolipitoisuus oli merkitsevästi pienempi kaikissa mittauspisteissä kuin kontrollilapsilla. Neuvonta vaikutti myös interventiovanhempien seerumin kolesterolipitoisuuksiin suotuisasti. Viimeisimmät rasva-arvojen seurantatiedot on raportoitu seitsemän vuoden ikäisiltä lapsilta: intervention edullinen vaikutus haitalliseen LDL-kolesteroliin oli 5

6 edelleen nähtävissä, mutta tilastollisesti merkitsevänä vain pojilla. Interventioryhmän pojilla verenkierrossa olevien LDL-hiukkasten koon jakauma oli myös edullisempi kuin kontrolliryhmän pojilla, sillä heillä oli vähemmän haitallista pientä tiheää LDL:ää. Ultraäänitutkimusten mukaan interventio vaikuttaa edullisesti myös valtimon sisäkerroksen toimintaan. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ylipainoisten lasten osuus on ollut kahden ikävuoden jälkeen kontrolliryhmässä suurempi kuin interventioryhmässä. Kymmenen vuoden iässä 10 prosenttia interventiotytöistä ja 19 prosenttia kontrollitytöistä oli ylipainoisia. Vastaavassa iässä ylipainoisia poikia oli interventioryhmässä 11 prosenttia ja kontrolliryhmässä 12 prosenttia. Voidaan siis olettaa, että STRIP-projektissa toteutettavalla interventiolla on mahdollista vähentää ylipainoisuuden esiintymistä erityisesti tytöillä, vaikka ravitsemusohjauksen pääpaino on ollut ravinnon rasvojen laadussa eikä ravinnon sisältämän energian tai rasvan määrässä. STRIP -projektin tähänastiset tulokset siis osoittavat, että lapsiin kohdistetulla, varhaislapsuudessa vanhempien kautta annetulla ja myöhemmin suoraan lapseen kohdistetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan vaikuttaa pienten lasten ja myös heidän vanhempiensa ravinnon rasvakoostumukseen siten, että se vastaa paremmin nykyisiä ravitsemussuosituksia. Vanhempien kautta annetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan vaikuttaa selkeästi myös esikouluikäisen lapsen omaan ruoanvalintaan. Elämäntavat, ruokatottumukset niiden osana, alkavat kehittyä jo lapsuudessa, joten koko perheeseen kohdistettu ohjaus on välttämätöntä pyrittäessä tulevaisuudessa vähentämään sairastuvuutta ja kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Professori Olli Simell johtaa STRIP- projektia Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa. FT Hanna Lagström STRIP-projekti FM Marika Päivärinta STRIP-projekti Kuvat Turun yliopisto ja kirjoittajien yksityisarkistot. Miten eteenpäin? STRIP -tutkimusta on tarkoitus jatkaa siihen saakka, kunnes nuorimmatkin tutkimuslapset ovat parikymppisiä. Projektin tutkijoita kiinnostaa erityisesti, miten kouluikäiseen lapseen kohdistetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan vaikuttaa lasten ravitsemustiedon tasoon ja ruokatottumuksiin, sekä miten lasten murrosikä vaikuttaa: miten se muuttaa lasten ruokatottumuksia ja miten paljon muihin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin, muunmuassa tupakoinnin aloitukseen voidaan vaikuttaa yksilöllisellä ja toistetulla ohjauksella. STRIP-projekti onkin maailmassa pitkäkestoisena prospektiivisena interventiotutkimuksena täysin ainutlaatuinen. Se on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota, ja tuloksista on valmistunut monta väitöskirjaa ja monitieteistä tutkimusta. Hyötyä terveydenhuoltoon Aikaisemmin Suomessa tai missään muussakaan maassa ei ole tehty vastaavaa kontrolloitua pitkäkestoista sepelvaltimotaudin riskitekijöihin kohdistuvaa interventiotutkimusta, jossa riskitekijöihin olisi puututtu jo varhaislapsuudesta alkaen. Suomi on tällaisen projektin suhteen erityisasemassa suuren sepelvaltimotautisairastuvuuden ja -kuolleisuuden sekä myös lapsilla todetun muita maita korkeamman kolesterolitason vuoksi. Projekti antaa merkittävää terveyspoliittista tietoutta ja lisää tietoa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden muovautumisesta varhaislapsuudessa sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin jo varhaislapsuudesta lähtien. Projekti tulee jatkossakin tuottamaan maailmanlaajuisesti arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää päätettäessä linjoista, joilla sepelvaltimotaudin ehkäisy päästään aloittamaan väestö- ja yksilötasolla jo varhaislapsuuden aikana. Projektin tuloksia voidaan erityisesti meillä Suomessa käyttää kehitettäessä uutta lastenneuvolatoimintaan soveltuvaa terveyskasvatuksen mallia, jonka pohjalta voidaan lasten varttuessa entisestään parantaa koulu- ja nuoruusiän tarpeita vastaavaa ravitsemus- ja elämäntapaohjausta tavoitteena koko elämänkaaren mittainen terveys. Hanna Lagström, Marika Päivärinta, Olli Simell Turun yliopisto 6

7 Mitä lapsena syöt, syöt myös aikuisena Lapsena omaksutut ruokatottumukset näkyvät aikuisiän ruokapöydässä. Sitä, mitä olet lapsena oppinut syömään, syöt myös aikuisena. LASERI-projektissa tutkitaan, miten terveellisiä suomalaisten ruokatottumukset ovat ja mitä yhteyttä niillä on sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen. Ravitsemustutkijat ovat aika ajoin olleet huolissaan suomalaisten ruokatottumuksista. On pelätty, että erilaiset pitsat ja hampurilaiset kulkeutuvat suomalaistenkin ruokapöytiin ja korvaavat kunnon kotiruoan. Tosiasiassa huoli on aiheeton, sillä tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan keskiverto suomalainen syö sitä samaa ruokaa, mitä hän on tottunut syömään jo lapsena. Suomalaisten ruokatottumukset ovat yllättävänkin pysyviä, eivätkä ne ole juuri muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, tutkija, ETM Vera Mikkilä Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolta toteaa. Mikkilä on tutkinut suomalaisten ruokatottumuksia ja niiden yhteyksiä riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin LASERI-projektissa, jossa on jo vuodesta 1980 lähtien seurattu sepelvaltimotaudin riskitekijöiden muovautumista lapsuudesta aikuisuuteen. Viimeisin LASERI-seuranta toteutettiin vuonna Ravitsemus on ollut mukana tutkimuksessa alusta lähtien. Silloin kun tutkittavat olivat vielä lapsia, tutkittiin lähinnä ruoankäyttöä ja ravinnon saantia, mutta nyt kun he ovat jo nuoria aikuisia, voidaan tutkia esimerkiksi ravinnon yhteyksiä heillä mahdollisesti jo esiintyviin suonimuutoksiin, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Mikkilä selvittää. Kartoittaessaan väitöstyönsä ensi vaiheessa tutkittavien kokonaisruokavaliota Mikkilä havaitsi, että riippumatta koulutustasosta tai sosioekonomisesta asemasta ihmiset koostavat päivittäisen ruokavalionsa hyvin samoista aineksista kuin mitä lapsuudenkodissakin oli tehty. Jos oli tottunut syömään lapsena kasviksia, söi niitä aikuisenakin. Erilaiset eksoottiset ruoat, hampurilaiset, pitsat tai muu pikaruoka eivät tutkimuksessa nousseet mitenkään esiin. Sen sijaan aineistosta erottui kylläkin kaksi selvästi toisistaan poikkeavaa ruokavaliotyyliä: perinteinen tyyli, johon kuuluu peruna, liha, kahvi, ruisleipä, maito ja hyvin vähän kasviksia sekä ruokavaliotyyli, jonka tutkijat nimesivät terveystietoiseksi ruokavalioksi, ja johon sisältyy runsaasti kasviksia, kalaa, teetä, pehmeitä rasvoja, juustoja ja vähän esimerkiksi kahvia ja lihaa. Mikkilän mukaan samat ruokavaliotyylit oli löydettävissä jo vuoden 1980 seuranta-aineistossa, eivätkä ne olleet vuosien varrella juuri muuttuneet. Vaikka ravintoaineiden saanti on muuttunut paljonkin sitten vuoden 1980 kovien rasvojen ja suolansaanti vähentynyt sekä kasvisten ja hedelmien käyttö lisääntynyt ja sitä kautta esimerkiksi vitamiinien saanti kasvanut ruokavaliotasolla ihmiset ovat pystyneet syömään niin kuin ennenkin, hän toteaa. Kasvikset suojaavat sydäntaudeilta. Kuva: Marketta Ollikainen 7

8 Terveellistä vai epäterveellistä kotiruokaa? Entä miten terveellistä suomalainen kotiruoka sitten on? Mikkilä vertasi ravintoaineiden saantia eri ruokavaliotyyleissä voimassa oleviin ravintosuosituksiin ja havaitsi, että kumpikaan niistä ei kaikilta osiltaan yltänyt suosituksiin. Hän arvelee tämän johtuvan osittain siitä, että nyky-yhteiskunnassa normaalin työssäkäyvän on vaikea koota päivittäisen ruokavalionsa niin, että kaikki suositusten osa-alueet tulevat katetuiksi. Esimerkiksi ruisleipä on hyvä kuitulähde, mutta jos sitä ei leivo itse kotona, kaupasta ei välttämättä löydy riittävän vähäsuolaista leipää, jossa ei taas suolasuositus ylittyisi, hän toteaa. Mikkilän mielestä suomalaisessa ruokakulttuurissa ei voi puhua yksiselitteisesti terveellisistä tai epäterveellisistä ruokavalioista. Vaikka esimerkiksi terveystietoiset pyrkivätkin tekemään terveellisiä ruokavalintoja, he myös usein herkuttelevat syövät rasvaisia, paljon suolaa sisältäviä juustoja ja nauttivat viiniä useammin kuin perinteistä ruokavaliota harrastavat. Ei voi selkeästi sanoa, että nämä syövät terveellisesti, nämä epäterveellisesti, vaan on erilaisia tapoja koostaa päivittäinen ruokavalio, hän huomauttaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri ruokavaliotyylien yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten kohonneeseen kokonaiskolesteroliin ja LDL-kolesteroliin sekä kohonneeseen verenpaineeseen, tulehdusmarkkereihin ja insuliiniin. Alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että perinteistä ruokavaliota noudattavilla riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin olisi suurempi kuin terveystietoisilla. Heillä etenkin miehillä oli tutkimuksessa havaittavissa myös jo selviä suonimuutoksia. Sen sijaan terveystietoisella ruokavaliotyylillä ei tällaista yhteyttä havaittu. Yhtenä selittävänä tekijänä Mikkilä pitää kasvisten puuttumista perinteisestä ruokavaliosta, mutta toisaalta myös terveystietoinen sisälsi monia riskitekijöitä, kuten eläinrasvoja ja alkoholia, vaikka kasviksia suosittiinkin. Kun katsoimme tarkemmin terveystietoisen ruokavalion sisältöä, havaitsimme, että siihen liittyi ravintoaineiden osalta enemmän erilaisia variaatioita kuin mitä perinteisessä ruokavaliossa oli. Kokonaisuus ratkaisee Ravitsemustutkimuksessa on perinteisesti kiinnitetty huomiota ruoka- tai ravintoaineisiin ja niiden terveysvaikutuksiin. Mikkilän mielestä toki nekin ovat tärkeitä, mutta pitäisi tutkia myös ruokavaliokokonaisuuksia, koska viime kädessä kokonaisuus on se, mikä ratkaisee. Suomalaisessa ruokaperinteessä ei sinänsä ole hänen mielestään mitään vikaa, kunhan huolehditaan siitä, että ruoka-aineiden valinnassa kartetaan niitä kaikkein epäterveellisempiä vaihtoehtoja. Valintoihin pystytään myös vaikuttamaan, kun tiedetään, miten pysyviä itse asiassa suomalaisten ruokatottumukset ovat. Esimerkiksi lastenneuvoloissa annetulla ravitsemusneuvonnalla saadaan pienin panostuksin paljon ja pitkäkestoista hyvää aikaan. Tuossa vaiheessa pienten lasten vanhemmat yleensä ovat vastaanottavaisia tiedolle, jolle he voivat vaikuttaa lastensa elämään vuosikymmeneksi eteenpäin, Mikkilä toteaa. Tutkimus eri ruokavaliotyylien yhteyksistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin valmistunee lähiaikoina ja tulokset tullaan julkistamaan alan kansainvälisissä tiedelehdissä. Mikkilä kertoo, että jatkossa on tarkoitus myös selvittää ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksia. On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että ravinto vaikuttaa erilaisella geneettisellä taustalla ihmisten kehossa eri tavoin, hän sanoo. Juho Vainion Säätiö on tukenut Mikkilän väitöstutkimusta apurahoin. Marketta Ollikainen ETM Vera Mikkilä Kuva: Mikkilän yksityisarkisto 8

9 Tupakka on iso riesa tupakoijalle Tupakointi ei uhkaa vakavasti vain tupakoijan terveyttä, se hankaloittaa monella tavoin myös hänen arkisia askareitaan. Kansanterveyslaitoksella on käynnissä laaja tutkimushanke, jossa kartoitetaan muun muassa tupakoijien elämänlaatua ja heidän kokemuksiaan tupakoinnista. Suomessa tupakoi yhä lähes joka kolmas aikuinen mies ja joka viides aikuinen nainen. Heistä yli puolet haluaisi lopettaa tupakoinnin ja moni on yrittänyt, osa huonolla menestyksellä. Tupakoinnin fyysisistä riippuvuuksista ja biologisista vaikutuksista on olemassa runsaasti tutkittua tietoa, mutta tupakoijien omista kokemuksista ja tupakointiin liittyvistä ajatuksista tiedetään yllättävän vähän. Kun marraskuussa 2002 valmistuneita Käypä hoito -suosituksia tupakan vieroituksesta laadittiin, suositustyöryhmä löysi vain harvoja tutkimuksia, joissa aihetta olisi edes jotenkin sivuttu. Tupakoijat ovat olleet tutkimuksessa ikään kuin sivuroolissa. Heidän kokemuksiaan esimerkiksi tupakasta vierottamiseen on katsottu lähinnä motivaation näkökulmasta, mutta ei paljon muusta, tutkija, LT Kristiina Patja kertoo. Patja johtaa Kansanterveyslaitoksella tutkimushanketta, jossa kartoitetaan tupakointikäyttäytymistä, tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen liittyviä prosesseja sekä viime vuosina tapahtuneita muutoksia tupakoinnin lopettamisessa eri väestöryhmissä ja yksilön näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi erilaisissa tupakan vieroitusryhmissä ja tupakkariippuvuuden hoidossa. Väestötasolla tupakointi on muuttunut yhä enemmän marginaali-ilmiöksi. Tupakointitavat ovat muuttuneet, samoin on muuttunut tupakoitsijoiden joukko. Ne henkilöt, jotka nyt tupakoivat, ovat hyvin erilaisia kuin henkilöt, jotka tupakoivat 70-luvulla, jolloin tupakointi oli vielä yleistä, hän toteaa. Patjan mukaan tutkimuksella yritetään nyt hakea uutta näkökulmaa tupakointiin ja tupakasta vierottamiseen ottamalla huomioon myös tupakoivien omat kokemukset omasta tupakoinnistaan. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa tupakoivien terveyttä ja terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä heidän kokemaansa subjektiivista elämänlaatua. Aineistona tutkimuksessa käytetään jo olemassa olevia tutkimusaineistoja kuten FINRISKI- ja TERVEYS tutkimusten aineistoja sekä tupakoivien ja tupakoinnin lopettaneiden haastatteluja. Me ei-tupakoitsijat emme aina edes tule ajatelleeksikaan, mistä kaikesta tupakoitsija joutuu lopettaessaan luopumaan. Jos on tottunut rytmittämään työtehtävänsä tupakkataukojen mukaan, tai aina tupakoinut oluella käydessään tai ruokailun jälkeen, miten sitten toimia, jos ei enää tupakoi. Tupakoinnin lopettaminen ei ole vain sitä, että jättää tupakan pois. Siinä on rakennettava kokonaan uusi arki, Patja muistuttaa. 9

10 Hankaloittaa arjen rutiineja Tutkija Hannele Heikkinen selvitti TERVEYS aineistosta tupakoijien terveyteen liittyvää elämänlaatua professori Harri Sintosen kehittämän 15D-elämänlaatumittarin avulla. Mittari tuottaa tulokseksi terveyteen liittyvän elämänlaadun eri ulottuvuuksia kuvaavan profiilin sekä yhden indeksiluvun. Subjektiivista elämänlaatua puolestaan mitattiin pyytämällä vastaajia arvioimaan, kuinka hyväksi he kokevat nykyisen elämänlaatunsa viimeksi kuluneen kuukauden aikana ja ympäröimään janan (0 10) numeroista se, joka parhaiten kuvastaa heidän elämänlaatuaan, Heikkinen selvittää. Alustavat tulokset, joita on jo esitelty kansainvälisissä tupakkakonferensseissa, osoittivat, että subjektiivinen elämänlaatu oli päivittäin tupakoivilla selvästi heikompi kuin tupakoimattomilla. Yllättävää tuloksissa oli, että kaikki tupakoinnin vaikutukset eivät näy terveyden kautta. Tupakoivat arvioivat elämänlaatunsa tupakoimattomia matalammaksi myös aivan tavallisissa arkipäivän toimissa, kuten työssä, opiskelussa ja vapaaajanvietossa, tupakoinnista Kansanterveyslaitoksella väitöskirjaa valmisteleva Heikkinen kertoo. Hän arvelee, että ehkä osittain tuloksia selittää kiristynyt tupakkalainsäädäntö, joka on vaikeuttanut tupakointia esimerkiksi työpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Tupakoijat saattavat myös kokea tupakkakielteisen ilmapiirin painostavana ja alkavat asettaa itsekin itselleen erilaisia rajoituksia. Tupakointihan liittyy monella tapaa tupakoijan päivittäiseen elämään, se ikään kuin lokeroituu sinne, mutta nyt näyttäisi siltä, että se myös heikentää tai hankaloittaa heidän päivittäisiä rutiinejaan, Heikkinen pohtii. Kuvaa tupakoijien arjesta pyritään nyt täydentämään tupakoijien ja tupakoinnin lopettaneiden haastatteluilla kahden tutkijan voimin. Heikkinen itse on heistä toinen. Elämänlaatu ei näissä haastatteluissa ole enää keskeinen asia, vaikka se tuleekin niissä esille. Lähinnä koetamme saada tietoa tupakkariippuvuuden kehittymiseen vaikuttavista elämäntilanteista ja tupakointiin liittyvistä moninaisista merkityksistä ja kokemuksista, hän selvittää. LT Kristiina Patja Kuva: Marketta Ollikainen Uutta näkökulmaa riippuvuuksiin Patja kertoo, että ensi vuoden alussa toteutettavaan FINRISKI 2007 tutkimukseen on tulossa väestötutkimus, jossa tutkimushankeen jo tähän mennessä saatuja tuloksia ja herättämiä uusia ajatuksia on tarkoitus syventää. Yritämme kehittää tupakkariippuvuuden mittareita, jotka paitsi auttavat tutkijoita, tarjoaisivat myös terveydenhuollolle apuvälineitä erilaisten riippuvuuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Patja myöntää, että tutkimustieto ei aina välttämättä välity heti käytäntöön. Esimerkiksi nikotiiniriippuvuustesti kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta laajempaan käyttöön se tuli vasta Käypä hoito -suositusten myötä Kansanterveyslaitos pyrkii tietysti omalta osaltaan lyhentämään tätä aikaa tutkimuksesta käytäntöön, koska me olemme mukana tuottamassa tietoa muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille sekä tupakkavierotuspuhelimelle ja tupakkavierotusportaalille. Kansanterveyslaitoksen tupakkatutkimusta toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitosten kanssa. Juho Vainion Säätiö on tukenut tutkimushanketta apurahoin. Marketta Ollikainen Tutkija Hannele Heikkinen Kuva: Heikkisen yksityisarkisto 10

11 Ympäristön tupakointi vaarallista lapsille Jatkuva altistuminen tupakansavulle voi lisätä lasten riskiä sairastua myöhemmällä iällä sydän- ja verisuonitauteihin. Turun yliopiston Sydänkeskuksen STRIP-projektissa tutkitaan lasten passiivista tupakointia ja sen yhteyksiä muun muassa verisuonten mahdollisiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä veren rasva-arvoihin. Vanhempien tupakointi voi olla vakava uhka myös perheen pienimpien terveydelle, koska se saattaa vahingoittaa heidän sydäntään ja verenkiertoelimistöään. Tutkija, LL Katariina Kallio selvitti Turun yliopiston Sydänkeskuksen STRIP-projektissa, miten nikotiinin aineenvaihduntatuote kotiniini oli kerääntynyt lasten elimistöön perheissä, joissa tupakoitiin. Seerumin kotiniinipitoisuutta pidetään luotettavimpana passiivisen tupakoinnin merkkiaineena. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat tupakoivat, lasten kotiniiniarvot olivat merkitsevästi suuremmat kuin tupakoimattomien vanhempien perheissä. Ehkä hieman yllättäen näytti siltä, että kotiniiniarvot ovat suuremmat niillä lapsilla, joiden isä tupakoi verrattuna lapsiin, joiden äiti tupakoi, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Kallio kertoo. Viime vuosikymmenen alussa käynnistynyt STRIP-projekti (Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsille) on kansainvälisestikin ottaen ainutkertainen tutkimus- ja neuvontahanke, jolla pyritään vähentämään sepelvaltimotaudin riskitekijöiden määrää jo varhaislapsuudesta lähtien. Aluksi hanke keskittyi etupäässä ravitsemusneuvontaan, mutta lasten kasvaessa ja uusien tutkijoiden myötä projektiin on liitetty monia muitakin tutkimusaiheita. Aktiivinen tupakkaneuvonta aloitettiin projektissa 1990-luvun lopulla tutkittavien lasten ollessa tuolloin noin 8 10-vuotiaita. (STRIP-projektista ks. professori Olli Simellin työryhmän artikkeli sivuilla 4 6). Tupakka oli huomioitu tärkeänä riskitekijänä projektin alusta lähtien. Esimerkiksi vanhempien tupakointia kartoitettiin tutkimuskäyntien yhteydessä ja tupakoinnista ja sen haitoista puhuttiin vanhempien kanssa, erityisesti jos suvussa esiintyy varhaista sepelvaltimotautia, vaikka varsinainen tupakkaneuvonta aloitettiinkin lähinnä resurssien vuoksi vasta myöhemmin, Kallio selvittää. Väitöskirjatyönsä ensimmäisessä vaiheessa Kallio tutki vanhempien tupakointia lasten kahdeksan ensimmäisen elinvuoden aikana. Projektin ensimmäisinä vuosina interventio- ja kontrolliryhmän vanhempien tupakoinnissa ei ollut merkittävää eroa, mikä ehkä johtui siitä, että vanhempien tupakointi molemmissa ryhmissä oli vähäisempää kuin Suomessa keskimäärin, eikä aktiivista tupakkaneuvontaa ollut vielä aloitettu. Seerumin kotiniinipitoisuus määritettiin kahdeksanvuotiailta lapsilta. Lähes puolella heistä kotiniini oli mitattavissa, mutta suurella osalla pitoisuudet olivat hyvin pieniä, Kallio kertoo. Muutoksia verenkiertoelimissä STRIP-projektissa haluttiin myös selvittää, oliko tupakka-altistuminen mahdollisesti jo aiheuttanut lapsille havaittavia muutoksia heidän verenkiertoelimistössään. Ultraäänilaitteen avulla mitattiin 11-vuotiaiden lasten olkavaltimon endoteelitoimintaa eli valtimon laajenemiskykyä ja sen yhteyttä lasten passiiviseen tupakkaaltistukseen. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että lapsilla, jotka olivat selvästi altistuneet tupakansavulle 8 11-vuotiaana, olkavaltimon laajenemiskyky oli 11- vuotiaana huonompi kuin lapsilla, jotka eivät olleet altistuneet. Vastaavia havain- 11

12 toja on tehty aikuisilla, mutta näin nuorilla lapsilla asiaa ei ole aiemmin tutkittu. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja sikäli yllättäviä, että ero ryhmien välillä löytyi, vaikka tupakka-altistus oli melko maltillista myös eniten altistuneilla STRIPlapsilla, Kallio kertoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että tupakansavun vaikutukset suonen seinämän toimintaan saattavat riippua myös muista riskitekijöistä. Siksi ultraäänitutkimuksesta ja lasten passiivisesta tupakoinnista tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Vaikutuksia veren rasva-arvoihin Passiivinen tupakointi voi vaikuttaa paitsi verenkiertoelinten toimintaan myös veren rasva-arvoihin. Kallio on tutkinut väitöskirjansa kolmannessa osatyössään samanikäisten lasten tupakka-altistuksen yhteyttä seerumin lipidiarvoihin, joista aineisto on kuitenkin vielä analysointivaiheessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu, että passiivisesti tupakansavulle altistuneilla lapsilla on matalammat HDL-kolesteroliarvot ja korkeammat LDL-kolesteroliarvot kuin altistumattomilla lapsilla, Kallio kertoo. Haitallisen LDL-kolesterolin korkeaa tasoa pidetään yhtenä keskeisimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Kallion tavoitteena on vielä myöhemmin selvittää, miten STRIP-interventioryhmän lapsille suunnattu yksilöllinen neuvonta vaikuttaa lasten tietoihin ja asenteisiin eli pystytäänkö interventiolla estämään lasten tupakoinnin aloittaminen ja siten ehkäisemään mahdolliset terveyshaitat myöhemmällä iällä. Tiedetään, että nuoret aloittavat tupakoinnin yleensä ikävuoden välillä. Sydän- ja verisuonisairauksien taustalla on lukuisia tekijöitä, mutta tupakointi ja passiivinen tupakointi ovat erityisesti niitä, jotka ovat ehkäistävissä, Kallio muistuttaa. Hän uskoo, että STRIP-projektiin liittyvä yksilöllinen tupakkaneuvonta tuo uutta tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa yhteen merkittävään terveysriskiin. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kehitettäessä terveyskasvatusmalleja niin lastenneuvoloihin kuin kouluihinkin, Kallio toteaa. Juho Vainion Säätiö on tukenut Kallion väitöstutkimusta apurahoin. Marketta Ollikainen Neuvonta vähentää nuorten tupakointia Juuri ilmestyneen Kansanterveyslaitoksen Tupakkakertomus 2006:n mukaan tupakoinnin ehkäisyohjelmilla on pystytty vähentämään nuorten tupakointia merkittävästi. Työtä silti riittää, sillä joka kolmas vuotiaista nuorista tupakoi päivittäin. Tupakkakertomuksen mukaan hyviä tuloksia on saatu erityisesti ohjelmilla, joilla on kannustettu nuoria osallistumaan. Ehkäisyohjelmissa nuoret opettelevat haluttua käyttäytymistä mallien ja jäljittelyn avulla tavoitteena lisätä nuorten tietoisuutta tupakointiin liittyvästä sosiaalisesta paineesta ja vahvistaa heidän kykyään vastustaa sitä. Myös ohjelmat, joilla ympäröivä yhteisö on kouluohjelman lisäksi sitoutettu mukaan ja jotka on kohdennettu jollekin tietylle ryhmälle tai ryhmille, ovat olleet menestyksellisiä. Kansanterveyslaitoksen Tupakkakertomus 2006 kokoaa suomalaisen tupakkalainsäädännön keskeisen sisällön, tupakkaan liittyvän ajankohtaisen tutkimustiedon sekä esittelee tupakoinnin vähentämiseen tähtääviä toimia ja toimijoita. LL Katariina Kallio Kuva: Kallion yksityisarkisto 12

13 Juho Vainion Säätiö Ajankohtaista Tapio Niitynperä Vuoden 2007 apurahat hakuun Säätiön apurahojen hakuaika on taas käsillä. Kerran vuodessa haettavista apurahoista ilmoitetaan Helsingin Sanomissa syyskuun lopulla. Tänä vuonna apurahoja jaettiin euroa ja ensi vuodelle on tarkoitukseen varattu euroa. Tarkempia tietoja säätiön internet-sivujen kohdassa apurahat. Myönnetyt apurahat julkistetaan joulukuussa ja jaetaan tammikuussa Säätiön hallitus maastontiedustelussa Säätiön perustaja Juho Vainio hankki omistukseensa aikanaan Nupurin kartanon, jossa hän myös asui ja harrasti luomuviljelyä jo 1920-luvulla. Eri vaiheiden jälkeen Juho Vainion omistukseen jäi neljä alueen koskiosuuksiin liittyvää maapalstaa, jotka ovat edelleen säätiön omistuksessa. Säätiön hallitus tutustui kesällä Espoon Nupurilan alueilla oleviin tontteihin ja niiden mahdolliseen tulevaisuuteen uudella Histan kaava-alueella. Vas. prof. Jussi Huttunen, prof Antti Ahlström, isänn. Olavi Tulonen, varat. Petteri Kuhanen ja varatoimjoht. Timo Viherkenttä Säätiön kesäseminaari Hallitus ahkeroi kesällä kesäseminaarissa, jossa sekä laadittiin että tarkistettiin säätiön aiemmat kiinteistö-, apuraha- ja sijoitusstrategiat näköpiirissä oleva tulevaisuus huomioon ottaen. Terve Elämä -lehdellä lukijaa! Uusimuotoisen lehden sivuilla käy kuukausittain noin lukijaa. Kun lehti ilmestyy kolmen kuukauden välein, yhden lehden lukijamääräksi tulee noin kävijää. 13

14 Tiedon siruja Nuorten epäterveet elintavat altistavat sydäntaudeille aikuisena Altistuminen nuorella iällä sepelvaltimotaudin riskitekijöille saattaa aiheuttaa verisuoniin muutoksia, jotka johtavat ateroskleroosin kehittymiseen myöhemmällä iällä. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että ultraäänen avulla aikuisilta mitattu kaulasuonten ateroskleroosi on yhteydessä teini-iässä mitattujen riskitekijöiden, kuten lihavuuden, tupakoinnin, koholla olevan verenpaineen ja suuren kolesterolipitoisuuden kanssa. Suomalaisten lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavassa LASERI-tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden ja nuoruuden aikaisten verenpainetasojen yhteyttä aikuisena mitattuun verisuonten sisäkalvon solujen laajenemiskykyyn. Tutkimus osoitti, että verisuonten sisäkalvojen solujen toimintakyvyn heikkeneminen altistaa rakenteellisten ateroskleroosimuutosten kehittymiselle. LASERI-tutkimuksen havainnot korostavat, että valtimotaudit saavat alkunsa lapsuudessa, ja että sydäntautien ehkäisyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten riskitekijöihin ja elintapoihin, tutkijat huomattavat. Kuntoutus ja neuvonta auttavat selkäkipuihin Akuutin selkäkivun hoito ja varhaiset neuvonta- ja kuntoutustoimet ehkäisevät tehokkaasti pitkittyneitä selkävaivoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti alaselän niin sanotun neutraaliasennon hyvä hallinta ja selkärangan tukeminen vartalon lihaksilla tuottaa hyviä tuloksia. UKK-instituutti toteutti yhteistyössä VR-Yhtymä OY:n kanssa vuoden kestäneen satunnaistetun seurantatutkimuksen, jossa tutkittiin alaselän neutraaliasennon hyvään hallintaan tähtäävän liikuntaharjoittelun vaikutuksia selkäkipuun, lihaskuntoon, toiminnan haittoihin ja itse arvioituun työkykyyn. Tutkimukseen osallistui 106 rautatieammateissa toimivaa vuotiasta miestä, jotka olivat kokeneet selkäkipuja viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta joilla ei ollut vakavia toiminnan haittoja. Tulokset osoittivat, että selkäkivun voimakkuus väheni vuoden harjoittelun jälkeen 39 prosenttia enemmän kuin vertailuryhmässä. Liikuntaharjoittelu lisäsi myös selvästi uskoa oman työkyvyn säilymiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Kuva: Marketta Ollikainen Valolla ja liikunnalla eroon talvimasennuksesta Säännöllinen liikunta tehostettuna kirkasvalohoidolla pitää mielen korkealla ja ehkäisee tehokkaasti talvimasennusta. Tätä mieltä on psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki tuoreessa väitöstutkimuksessaan, jossa hän on tutkinut liikunnan ja valon vaikutusta mielialaan. Tutkimuksessa oli mukana 244 vapaaehtoista, jotka harrastivat liikuntaa sekä normaalivalaistuksessa että kirkasvalossa. Tutkimus toteutettiin keskellä talvea ja se kesti kahdeksan viikkoa. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että sekä liikunta että kirkasvalo paransivat tutkittavien mielialaa ja vähensivät masennusoireita. Kirkasvalo oli liikuntaa tehokkaampi niin sanottujen epätyypillisten masennusoireiden hoidossa. Epätyypillisiä masennusoireita kuten ruokahalun ja unen tarpeen kasvua ja painonnousua on erityisesti talvimasennuksesta kärsivillä. Sami Leppämäen väitöskirja The effect of exercise and light on mood tarkastettiin Helsingin yliopistossa 1. syyskuuta. 14

15 Ullan palsta Varkautelainen luomukotipuutarhuri, keruutuoteneuvoja, tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtonen kirjoitti ensimmäiset kasvisravintoa ja puutarhanhoitoa käsittelevät juttunsa Terve elämä -lehteen jo vuonna Siitä pitäen hän on avustanut lehteä säännöllisesti, ja vuosien varrella hänen palstastaan on tullut yksi lehden luetuimmista. On hienoa, että Ulla on yhä mukana tekemässä Terve elämä -lehteä ja jakamassa viisaita neuvojaan lukijoillemme. Hän on myös luvannut vastata lukijoiden hänelle lähettämiin kysymyksiin myöhemmin lehdessämme. Voit lähettää kysymykset Ullalle joko soittamalla numeroon (017) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Ulla Lehtonen on tehnyt useita luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvisravintoon liittyviä radio- ja TV-ohjelmia. Hän on jo parikymmentä vuotta antanut ja antaa edelleen ilmaista luonnonmukaiseen kotipuutarhaviljelyyn, kompostikäymälöihin, kasviksiin ja luonnon- sekä puutarhan yrtteihin liittyvää neuvontaa. Ulla Lehtonen on kirjoittanut 11 tietokirjaa. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu yhdeksässä muussa tietoteoksessa. Sipuleista terveyttä ja elinvoimaa Maukkaita sipuliruokia Ullan vihreä salaatti 4 sillifilettä 6-8 dl vihersilppua: 1/3 persiljaa, 1/3 tilliä ja 1/3 sipulien naatteja 2 dl hyvää kermaa 2 rkl omena-hunajaviinietikkaa tai tavallista etikkaa 2 rkl öljyä 4 tl sokeria Sillifileet huuhdotaan ja leikataan viipaleiksi. Silli ja yrtit kerrostetaan tarjoilukulhoon, yrttikerros viimeiseksi. Kerma, etikka, öljy ja sokeri sekoitetaan huolella ja kaadetaan tasaisesti yrttien päälle. Jätetään maustumaan muutamaksi tunniksi ja tarjotaan kuorineen keitettyjen perunoiden kanssa. Älä säikähdä yrttien runsautta! Ne ovat ruokaa ja tasaavat suolan haittoja lasten ja aikuisten aterialla. Yli 4000 vuotta sitten egyptiläiset papit paransivat keripukkia eli vaikeaa C-vitamiinin puutosta rasvaan sekoitetulla sipulimurskalla. Egyptiläisten hautakammioiden seinämaalauksissa on jo kolmannella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua kuvattu tavallisen ruokasipulin viljelyä, kastelua ja uhraamista vainajille. Roomassa purjosipuli tuli kuuluisaksi ensimmäisellä vuosisadalla, sillä se oli keisari Neron lempisipuli. Nero, joka mielellään lauloi ja näytteli, hoiti ääntään syömällä määräpäivinä pelkästään purjoa öljyn kera. Venäjällä sipulit ovat ikivanhaa kansanlääkettä tulehduksiin ja tavalliseen sekä hinkuyskään. Kansankosmetiikassa niitä on käytetty päänahkan ja hiusten hoitoon. Viime vuosikymmenien tutkimustiedot ovat lisänneet sipulien käyttöä ja arvostusta ruokana ja lääkkeenä. Sipulit sisältävät bakteereja tappavia aineita. Sipulilla on kolesterolia alentava vaikutus, ja myös paistettuna ja ruoaksi valmistettuna vaikutus on sama. Sipuli alentaa verenpainetta. Se estää verihiutaleiden saostumista ja näin myös verisuonien tukkeutumista. Kaikissa sipuleissa on runsaasti flavonoideja, erityisesti kversetiiniä; punasipulissa sitä on10 30 prosenttia enemmän kuin keltasipulissa. Vihreitten kasvien ja kasvinosien ja myös sipulien vihreitten osien syönti on kaikille tärkeää. Kasvien vihreät lehdet ovat hyviä raudan ja magnesiumin lähteenä, ja näitten kivennäisten puute aiheuttaa väsymystä. Kun vihreää syödään raakaravintona, niin samalla saadaan myös C-vitamiinia, joka puolestaan parantaa raudan imeytymistä. Magnesium on hyväksi sydämelle ja sitä kutsutaankin sydänkivennäiseksi. Vihreät kasvinosat ovat tärkeitä E-vitamiinin ja foolihapon lähteinä. E-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää sydämelle ja verisuonille ja fooolihapon arvellaan voivan suojata meitä monelta sairaudelta, jopa masennukselta. Vihreissä kasveissa on myös aineita, jotka kasvattavat ja pitävät luustoa kunnossa eli kalkkia, magnesiumia ja K-vitamiinia. Niissä on myös kuituja ja karotenoideja. Beetakaroteenista muodostuu A-vitamiinia, ja näölle hyvää luteini-karoteenia on lähes yksinomaan vihreissä lehtivihanneksissa. Islantilainen Edda-runous kuvastaa sipulin suurta arvostusta. Muinaisskandinaavit kutsuivat suvun etevintä miestä suvun sipuliksi, ja tapa tunnetaan Islannissa vielä nykyisinkin. Norjassa seurueen iloisin velikulta on seuran sipuli. 15

16 Karhunlaukkaa ja muita monivuotisia sipuleita Monivuotiset sipulit ovat kotipuutarhan aarteita. Satoa riittää toukokuulta syysmyöhään ilman suurempaa vaivannäköä, sillä hoidoksi riittää kevätlannoitus, kevyt maan rapsuttelu ja kastelu silloin tällöin. Monivuotiset sipulit mahtuvat pieneen tilaan ja ovat kauniita myös kukkamailla. Niistä syödään yleensä vain vihreät pillit tai lehdet, jotka ovatkin täynnä elinvoimaa antavia aineita. Ilmasipuli kevään lahja Ilmasipuli on kotoisin Egyptistä. Koristeellisena ja runsassatoisena se sopii jokaiseen pihaan. Maassa näkymättömissä on noin 5 cm:n kokoisia sipuleita. Niistä kasvaa pillimäisiä lehtiä, naatteja. Jotkut näistä ovat kukkavanoja, hyvin pulleita ja kovia. Ne kasvattavat päihinsä rykelmän pikkusipuleita. Niihin kasvaa vuorostaan pillimäisiä lehtiä ja uusia kukkavanoja, joiden päähän taas kasvaa rykelmä pikkusipuleita. Lämpimänä ja pitkänä kesänä pikkusipuleita saattaa kasvaa kolmessa kerroksessa. Ilmasipulissa kaikki on syötävää. Ilmassa kasvavat pikkusipulit, oikeammin itusilmut, ovat kovia, vihreitä ja maultaan voimakkaita. Vihreät naatit ovat ruohosipulinmakuista syötävää. Maanalaiset sipulit ovat mehukkaampia ja suurempia kuin ilmassa kasvavat. Ilmasipulin pillimäisiä lehtiä käytetään kuten ruohosipulia. Ne sopivat erityisesti voileiville, salaatteihin, keittoihin, paisteihin ja kasvisten mausteeksi. Kukkavarsien päähän kasvaneita, kovia sipuleita voidaan kypsentää ruoaksi ja lisätä etikkasäilykkeisiin. Ne sopivat erinomaisesti vihanneshapatteisiin. Niitä voi pakastaa kokonaisina ryöppäämättä, ja silloin ne ovat herkkua kalakeitossa. Ilmasipulia lisätään helpoimmin kukkavanojen päähän kehittyvistä sipuleista loppukesällä. Karhunlaukka vanha hyötykasvi Karhunlaukka on monivuotinen mauste-, rohto-, vihannes- ja koristekasvi. Kaunis, kielonlehtinen ja valkokukkainen yrtti on luonnonvarainen, rauhoitettu ja kasvaa Suomessa harvinaisena vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Vihreät, pitkänsoikeat, noin 25 cm pitkät lehdet maistuvat valkosipulille. Myös kukkia voi syödä. Yrtissä on A-, B1-, B2- ja C-vitamiineja. Maistatin karhunlaukan lehtiä ja kukkia yli sadalle lapselle Ulla-mummon yrttiklinikallani Vekara-Varkaus -viikolla kesäkuussa. Vain kaksi poikaa töpeksi yrtin pois suustaan. Karhunlaukka on hieno uusi yrtti kotipuutarhoihimme, kunhan vain sen taimia saadaan yleisemmin myyntiin. Karhunlaukkaa kasvaa runsaasti varjoisissa pähkinäpuulehdoissa Ruotsissa, Virossa ja Pietarin lähettyvillä ja myös muualla Venäjällä. Karhunlaukka kukkii touko-kesäkuulla valkoisin, sarjamaisin kukin. Kun kukat lakastuvat, siemenet kehittyvät nopeasti kukkalatvoihin. Ne varisevat maahan elokuussa, kun vielä on lämmintä. Ne tarvitsevat itääkseen sekä loppukesän lämpöä että talven kylmyyttä. Siemeniä on vaikea kylmäkäsitellä keinotekoisesti; luonnossa se onnistuu parhaiten. Siemenkylvö tehdään alkusyksystä lähelle maan pintaa. Karhunlaukan siemeniä ja taimia on toistaiseksi ollut vaikea saada. Niitä kannattaa kysellä puutarhamessuilta. Voitonpiiraat voitonlaukasta Voitonlaukka on vielä lähes tuntematon maassamme. Luonnonvaraisena sitä kasvaa Venäjällä, Uralilla, Siperiassa, Aasiassa ja Kauko-Idässä. Venäläisen tiedon mukaan voitonlaukan valkosipulille maistuvia lehtiä ja varsia käytetään raakana, suolattuna ja marinoituna. Tuoreista sipuleista keitetään keittoa ja tehdään tavallisia ja villisalaatteja ja pienten piirakoiden täytteitä. Karhunlaukka Ilmasipuli Ullan ruohosipuoli-savukalasalaatti 1 kookas pala savupallasta tai muuta ruodotonta savukalaa 2 omenaa 4 kovaksi keitettyä kananmunaa 3-4 dl ruohosipulisilppua tai sipulien naatteja ohuina renkaina tai purjosilppua ¾ dl öljyä 1-2 rkl tomaattiketsuppia 1-2 tl sokeria Savupallas pienitään kulhon pohjalle. Omenat kuoritaan, kuutioidaan pieneksi ja nostellaan kalan päälle. Munat kuoritaan, pilkotaan pieneksi ja kaadetaan kulhoon. Ruohosipuli lisätään; sitä on oltava runsaasti, sillä se ei ole tässä salaatissa maustetta vaan ruokaa. Öljy, ketsuppi ja sokeri sekoitetaan ja kastike valutetaan salaatin joukkoon. Tarjotaan hyvin jäähdytettynä. Ulla Lehtonen 16

17 Talveksi lehtiä ja mukuloita kuivataan. Voitonpiiraat leivotaan hiivataikinaan. Täytteeseen keitetään riisiä, jonka sekaan silputaan runsaasti voitonlaukkaa ja pari kananmunaa kovaksi keitettynä. Seos maustetaan suolalla, pippurilla, voilla ja viimeistellään vesitilkalla sopivan kiinteäksi. Voiton- ja karhunlaukkaan voi tutustua Helsingin ja Turun kasvitieteellisissä puutarhoissa. Voitonlaukan siemeniä ja taimia voi keväällä kysyä Turusta osoitteella Turun yliopisto, Biologian laitos, Kasvitieteellinen puutarha, Turku, puh Kiinansipuli Talvisipuli Ruohosipuli Kuvat: Ulla Lehtonen Kiinansipuli maistuu valkosipulilta Kiinansipuli eli kiinanruohosipuli eli kiinalainen ruohosipuli tuli Suomeen kesällä Kiinasssa sitä on viljelty jo yli 2000 vuotta sen erinomaisen maun ja ihmiskehoa tervehdyttävän vaikutuksen vuoksi. Se kasvaa siellä myös luonnonvaraisena ja tunnetaan nimellä Gow Choy. Kiinansipuli tuoksuu ja maistuu kevyesti valkosipulille ja siinä on samoja rikkipitoisia yhdisteitäkin kuin valkosipulissa. Se on hyvin kaunis yrtti ja ansaitsee paikkansa myös kukkamaalla. Sillä on valkosipulia muistuttavat vihreät, litteät, vajaan sentin levyiset lehdet, jotka kasvavat cm korkeiksi. Kukinto on valkea, kaunis ja tuoksuu valkosipulille. Kukat sopivat koristamaan ruokia, ja niitä voi myös pakastaa. Niitä ja lehtiä voi kuivata, mutta maku väljähtyy. Kiinansipulia syödään erityisesti Kiinassa, Japanissa, Pohjois-Intiassa ja myös maissa, joissa kiinalaisia elää. Yrtin lehtiä kannattaa syödä nuukailematta, sillä niitä kasvaa jatkuvasti lisää. Kiinansipuli viihtyy vuosikaudet samalla paikalla, joten kasvupaikka muokataan hyvin ja lannoitetaan kompostilla. Siemenet voidaan kylvää suoraan paikalleen, mutta taimista kasvu onnistuu varmemmin. Kiinansipulia voi viljellä myös ikkunalla ja parvekkeilla. Pillisipuli eli talvisipuli Pillisipuli, talvisipuli, piiplöökki, talvilaukka, piplök, kaalilööki, kaalilaukka, ruoholööki, putkilaukka on ruoka- eli kepasipulille melko läheinen viljelty laji. Jo esihistoriallisista ajoista se on ollut Kiinan ja Japanin yleisin sipulilaji. Se kuuluu myös Euroopan perinteisiin viljelykasveihin, mutta on nyttemmin jo lähes hävinnyt täältä. Suomessa sitä viljeltiin 1800-luvulla Inaria myöten, ja taas nykyisin se on haluttu yrttisipuli. Jo varhain keväällä samanaikaisesti ilma- ja ruohosipulin kanssa pillisipuli työntää mullasta vihreät pillimäiset lehtensä. Aluksi se on samannäköinen kuin ilmasipuli, mutta sitten kukkavanojen päähän kehittyy pallo, joka aukeaa vaaleaksi pyöreäksi kukinnoksi. Pillisipulissa on runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä rautaa, jotka kaikki torjuvat kevätväsymystä. Pillisipuli sopii keittojen, paistien, pataruokien ja piirakoiden ja pitsojen mausteeksi. Muna- ja sieniruoissa sekä perunakeitoissa pillisipuli on maukkaimmillaan. Entä mitä alkukesän kalaruoat olisivatkaan ilman pilli-, ilma- tai ruohosipulia? Ruohosipuli monipuolinen mauste Ruohosipuli kasvaa Suomessa luonnonvaraisena erityisesti etelärannikon kallioilla ja kivisillä merenrantaniityillä. Se kasvaa vihreänä mättäänä, ja kun mättäitä on monta ja näissä kymmeniä sinipunaisia kukkia, niin kauniimpaa näkyä tuskin löytyy. Lehdet ovat pitkiä, kapeita, liereitä ja onttoja ja myös kukkavarsi on pysty ja ontto. Ruohosipuli on arvokas yrtti, sillä myös siinä on runsaasti C-vitamiinia, rautaa sekä kalkkia. Ruohosipulia lisätään ruokiin yleensä juuri ennen tarjoilua, mutta toisinkin voidaan tehdä. Ruohosipuli on vähään tyytyvä yrtti ja kasvaa melkein missä vain, kunhan kasvualusta ei ole liian märkä. Jos puutarhassa ei ole erityistä yrttimaata, sitä viljellään kukkamaassa tai kasvimaan laidalla, missä se saa rauhassa kasvaa. 17

18 Terve elämä -lehti Terve elämä -lehti on yksi vanhimpia Suomessa yhä ilmestyviä terveellisten elämäntapojen edistämiseen keskittyviä aikakauslehtiä. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1968 professori Toivo Rautavaaran toimiessa päätoimittajana. Säätiö julkaisi ja kustansi itse lehteä vuoteen 1986 saakka, jolloin kustannusvastuu annettiin kaupalliselle kustantajalle Säätiön toimiessa kuitenkin edelleen lehden julkaisijana. Vuoden 1999 lopussa lehden kustantaminen ja julkaisu palautui taas yhteen paikkaan Juho Vainion Säätiölle. Terve elämä -lehti on jatkanut vuodesta 2001 lähtien ilmestymistä internetlehtenä. Lehdessä on kerrottu ensisijaisesti Säätiön tukemista alan tieteellisistä tutkimushankkeista ja muista ajankohtaisista terveeseen elämäntapaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Säätiön perustaja talousneuvos Juho Vainio suhtautui terveisiin elämäntapoihin, kuntoliikuntaan, kasvis- ja luomuviljeltyyn ruokaan ja nautintoaineista pidättäytymiseen niin vakaumuksellisesti, että kustansi jo 1950-luvulla niitä edistäviä julkaisuja. Hänen tahtonsa oli, että kansanterveyteen vaikuttaviin terveisiin elämäntapoihin liittyvää tutkimustietoutta tulisi myös julkaista kansanomaisessa muodossa. TEE 2006 Terve elämä eli TEE-lehti haluaa edistää taustayhteisönsä toiminta-ajatuksia: raittiutta, lihavuuden vastustamista, kuntoliikuntaa, luonnonmukaista ruoan tuotantoa ja valmistusta sekä ympäristön vaalimista. Lehden ilmestymisaikataulu vuonna / helmikuuta 2/ toukokuuta 3/ syyskuuta 4/ joulukuuta 20

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY ARVOISA ASIAKAS Ruokapäiväkirjan ja ruuankäyttökyselyn avulla selvitämme ruokatottumuksianne ja ravinnonsaantianne. Tietojanne käsitellään täysin luottamuksellisesti,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT UUNILAHNA (suutari/säynävä) Kalaa noin 1,5-2,5kg voita suolaa n. 4 tl valkopippuria 2dl kermaa perunaa porkkanaa sipulia tai purjoa tilliä Perkaa ja suomusta kala tai osta jo käsiteltynä. Laita uuni lämpenemään

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki - ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Sisältö Johdanto ja taustatiedot Yhteenveto Vertailuaineisto

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot