Terve lapsi terve aikuinen TEE 3/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve lapsi terve aikuinen TEE 3/2006"

Transkriptio

1 TEE 3/2006 Terve lapsi terve aikuinen Terveysneuvonta kannattaa Ruokatottumukset yllättävän pysyviä Tupakka iso riesa tupakoijalle... ja vaarallista lapsille

2 Tässä numerossa 3 Apurahakäytäntöjen muutoksista Pääkirjoitus Antti Ahlström 4 Neuvonta varhaislapsuudessa auttaa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. STRIP- projekti selvittää yksilöllisen ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikuttavuutta lasten ja nuorten terveyteen. Kuva: Tapio Niitynperä 7 Mitä lapsena syöt, syöt myös aikuisena Tutkija Vera Mikkilä on selvittänyt suomalaisten ruokatottumuksia ja niiden yhteyksiä riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin LASERI-projektissa. 9 Tupakka on iso riesa tupakoijalle Kansanterveyslaitoksella on käynnissä laaja tutkimushanke, jossa kartoitetaan muun muassa tupakoijien elämänlaatua ja heidän kokemuksiaan tupakoinnista. 11 Ympäristön tupakointi vaarallista lapsille Tutkija Katariina Kallio selvittää STRIP-projektissa, miten lasten altistuminen tupakansavulle vaikuttaa heidän terveyteensä perheissä, joissa tupakoidaan Terve elämä 3/2006 Terve elämä on Juho Vainion Säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Tapio Niitynperä Kalevankatu 17 A Helsinki Puh: (09) GSM: Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Ajankohtaista Vuoden 2007 apurahat hakuun! Säätiön hallitus maastontiedustelussa Säätiön kesäseminaari 14 Tiedon siruja Nuorten epäterveet elintavat altistavat sydäntaudeille aikuisena Valolla ja liikunnalla eroon talvimasennuksesta Kuntoutus ja neuvonta auttavat selkäkipuihin 15 Ullan palsta Sipuleista terveyttä ja elinvoimaa Jo vuosituhansia sipulit ovat kiinnostaneet ihmisiä kaikkialla maapallolla. Niitä on syöty ruokana ja mausteena ja niillä on parannettu lukemattomia vaivoja. Karhunlaukkaa ja muita monivuotisia sipuleita Ullan sipulisalaatit (Kannen kuva: Marketta Ollikainen) Kuva: Ulla Lehtonen 2

3 Apurahakäytäntöjen muutoksista Perustaessaan nimeään kantavan säätiön vuonna 1960 talousneuvos Juho Vainio piti keskeisenä ajatuksena kansanterveyden ja terveiden elämäntapojen vaalimista ja näihin kysymyksiin liittyvien tutkimushankkeiden tukemista. Tavoite on edelleen mitä ajankohtaisin. Vuosien mittaan säätiö on voinut jakaa yhä suurempia apurahoja yhä useammalle hakijalle. Viimeisimmässä jaossa 71 tutkijalle ja tutkijaryhmälle myönnettiin yhteensä euroa. Säätiön hallitus on vastikään asettanut tavoitteeksi yhden miljoonan euron kokonaissumman vuoteen 2009 mennessä. Suomalaisten säätiöiden ja rahastojen apurahakäytäntö on tällä hetkellä vilkkaan keskustelun kohteena. Keskeinen kysymys on apurahan saajien sosiaaliturva. Millä tavalla se tulisi hoitaa? Mitä uudistus tulee maksamaan? Juho Vainion Säätiö on mukana Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnassa, joka 89 yhteisönsä yhteisrintamana seuraa valmisteilla olevan sosiaaliturvalain edistymistä. Yleisesti pidetään hyvänä ajatuksena apurahan saajien sosiaaliturvan rakentamista, mutta ei siten, että se kalleudellaan johtaisi apurahojen ja sitä kautta tutkimusmahdollisuuksien huomattavaan vähenemiseen. Ajankohtaiseksi ja kaikkia säätiöitä ja rahastoja koskevaksi keskustelunaiheeksi on myös noussut niin sanotun yleiskustannuslisän (overhead) periminen tutkijoiden apurahoista. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat ryhtyneet noudattamaan tämäntyyppisen maksun perinnässä hyvin erilaisia käytäntöjä. Kirjavasta järjestelmästä seuraa hankaluuksia sekä apurahahakemusten tekemisessä että niiden arvioinnissa. Edellä mainittu neuvottelukunta on ottanut selvittääkseen asiaa yhteisten pelisääntöjen muodostamiseksi. Juho Vainion Säätiö julistaa seuraavat, vuoden 2007 apurahat haettaviksi lokakuun 2006 loppuun mennessä. Säätiön hallitus on vastikään tehnyt päätöksen apurahastrategiansa kehittämisestä vastaamaan tarkemmin tutkijakunnalta saatua palautetta. Säätiön perusperiaatteiden noudattamisesta ei luonnollisesti tingitä, eikä mistään aikaisemmista käytännöistä luovuta. Tulevissa apurahapäätöksissä pyritään kuitenkin aikaisempaa korostetummin tukemaan nuoria väitöskirjaansa laativia tai post doc -vaiheessa olevia tutkijoita. Myöntöpäätöksiin pyritään myös saamaan tutkijan elämäntilanteen huomioon ottavaa joustoa. Perinteisten lyhytaikaisten apurahojen rinnalle ollaan suunnittelemassa järjestelmää, joka mahdollistaisi jatkuvat kolmivuotiset apurahat tutkimustyön edistymisen ja siihen liittyvän seurannan mukaan. Kaikinpuolisen yhteydenpidon kehittämiseksi on alustavasti otettu suunnittelun kohteeksi Juho Vainion Säätiön Kansanterveyssymposiumi, joka järjestettäisiin ensimmäisen kerran vuonna Erityisenä kohderyhmänä olisivat tuolloin säätiön omat apurahansaajat. Talousneuvos Juho Vainio ( ) Kuva: Tapio Niitynperä Antti Ahlström Professori Antti Ahlström Juho Vainion Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja Kuva: Antero Aaltonen 3

4 Neuvonta varhaislapsuudessa auttaa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kuva: Tapio Niitynperä Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. STRIP- projekti selvittää yksilöllisen ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikuttavuutta lasten ja nuorten terveyteen. Projektin tavoitteena on vähentää sepelvaltimotaudin riskitekijöiden määrää jo varhaislapsuudesta alkaen. Yksilöllisellä ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnalla on saatu aikaan merkittävä muutos lasten ravinnon rasvan laadussa. Interventioryhmän lasten kolesteroliarvot ovat myös merkittävästi matalammat kuin kontrolliryhmän lapsilla. Interventio on samalla vähentänyt ylipainoisuuden esiintymistä tytöillä, mutta se ei ole haitannut lasten kasvua ja kehitystä. Tutkimukseen osallistuvat vapaaehtoiset perheet rekrytoitiin Turun lastenneuvoloista vuosina ja jaettiin satunnaistaen interventio- (n=540) ja kontrolliryhmiin (n=522) lapsen ollessa puolen vuoden ikäinen. Interventioryhmän perheet saavat edelleen yksilöllistä ravitsemus- ja elämäntapaohjausta. Kontrolliryhmälle annetaan ohjausta, joka vastaa yleisen terveydenhuollon tarjoamaa terveyskasvatusta. Lapsen toiseen ikävuoteen asti interventioryhmän perheet kävivät tutkimuskäynneillä Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa muutaman kuukauden välein ja kontrolliryhmän perheet puolivuosittain. Lasten koulutaipaleen alettua interventioperheet on tavattu kahdesti ja kontrolliperheet kerran vuodessa. Tutkimuskäynneillä perheet tapaavat lääkärin ja ravitsemusneuvojan, ja lapsesta sekä perheenjäsenistä otetaan verinäytteet säännöllisin väliajoin. Ennen kutakin käyntiä lapsi täyttää ruokapäiväkirjan, jonka avulla seurataan ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia sekä suunnitellaan interventioryhmän ravitsemusohjausta. Lääkärin vastaanotolla selvitetään muun muassa lapsen kehitys, sairastetut in- 4

5 fektiot ja sepelvaltimotaudin riskitekijöiden esiintyminen lähisuvussa. Jokaiseen tutkimuskäyntiin kuuluu muunmuassa lapsen sydämen ja keuhkojen kuuntelu, vatsan tunnustelu, imusolmukkeiden, suun, nielun ja korvien tutkiminen ja verenpaineen mittaus. Pituus ja paino mitataan tarkasti, ja suhteellinen pituus ja paino määritetään suomalaisten kasvukäyrien mukaisesti. Yhdentoista vuoden iästä alkaen lapsille on tehty kahden vuoden välein valtimotaudin varhaisia verisuonimuutoksia ja keskivartalon rasvan jakautumista herkällä ultraäänimenetelmällä kuvantava tutkimus. STRIP -projektissa on pyritty tukemaan omatoimista terveyden ylläpitämistä ja luomaan edellytyksiä terveyttä edistävälle ruokavaliolle. Ravitsemusneuvonnassa on otettu huomioon kokonaisuutena perhe ja ympäristö, jossa lapsi elää. Ensi vaiheessa vanhemmille annettiin ravitsemusneuvontaa, joka tähtäsi lasten ravinnon rasvakoostumuksen muuttamiseen ideaalisena pidettyyn suuntaan. Tavoitteena oli tyydyttyneiden, kertatyydyttymättömien ja monityydyttymättömien rasvojen suhde 1:1:1. Lapsen täytettyä kolme vuotta rasvan saannissa on tähdätty siihen, että rasvan osuus energian kokonaismäärästä on 30 prosenttia ja ruoan päivittäinen kolesterolimäärä on alle 200 mg. Kontrolliryhmään kuuluvat lapset perheineen saavat tutkimuskäynnin yhteydessä julkisen terveydenhuollon tarjoaman terveyskasvatuksen eli lapsen ikätasoa vastaavat yleiset, nykyisin käytössä olevat ravitsemusohjeet, mutta lapsen rasvan käyttöön tai laatuun ei tarkemmin puututa. Suositusten mukaisesti sekä interventio- että kontrolliperheiden lapset saivat yhden vuoden ikään asti joko äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta, ja kiinteiden lisäruokien anto aloitettiin neljän kuuden kuukauden iässä. Juho Vainion Säätiö onnittelee ja toivottaa edelleen jatkuvaa menestystä Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskukselle 50 -vuotispäivän ( ) johdosta. Tutkittu juttu Tutkimuksessa pysyvyys on kansainvälisesti erinomainen: poisjääneiden ja jatkaneiden piirteiden tarkka analyysi on osoittanut, että interventio- ja kontrolliryhmistä poisjääneet ja niissä jatkavat eivät eroa toisistaan minkään tutkitun ominaisuuden osalta. Poisjäännin syyt olivat interventio- ja kontrolliryhmissä ja molemmilla sukupuolilla lähes identtisiä. Tutkimuksessa jatkavat lapset edustavat siten hyvin alkuperäistä tutkimusjoukkoa. Selvityksen perusteella poisjäännit eivät estä ryhmien keskinäistä vertailua eivätkä vääristä tutkimuksen tuloksia. Ultraäänitutkimusten alettua vuonna 2000 poisjäännit ovat käyneet harvinaisiksi. Valtimoiden konkreettinen seuranta ilmeisesti parantaa tutkimuksessa pysymistä. Interventiolasten tyydyttyneen rasvan saanti on ollut merkitsevästi vähäisempää ja seerumin kolesteroliarvot ovat olleet koko tutkimuksen ajan merkitsevästi (5 6 %) pienemmät kuin vertailuryhmällä. Tutkimusryhmien välillä ei ole ollut eroja vitamiinien ja kivennäisaineiden saannissa. Vähäinen tai runsas rasvan saanti ei myöskään ole heijastunut vitamiinien tai kivennäisaineiden saantiin. Interventiolla on ollut suotuisa vaikutus myös interventiolasten vanhempien ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin, vaikka varsinainen neuvonta onkin kohdistettu lasten ravinnon rasvakoostumuksen muutokseen. Ravinnon rasvan laadun muuttaminen valtimotaudin ehkäisyn kannalta edullisemmaksi ja rasvan määrän kohtuullinen vähentäminen eivät tutkimustulosten mukaan haittaa lasten kasvua tai kehitystä: molemmissa ryhmissä sekä tytöt että pojat kasvavat suomalaisten kasvunormien mukaisesti. Ryhmien välinen ero rasvan laadussa heijastui seerumin kolesterolipitoisuuksiin siten, että neuvontaryhmän lapsilla pitoisuus suureni hieman ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun kontrollilapsilla se suureni selvästi jo aiemmin. Runsaan vuoden iästä viiteen vuoteen neuvontaryhmän lasten seerumin kolesterolipitoisuus oli merkitsevästi pienempi kaikissa mittauspisteissä kuin kontrollilapsilla. Neuvonta vaikutti myös interventiovanhempien seerumin kolesterolipitoisuuksiin suotuisasti. Viimeisimmät rasva-arvojen seurantatiedot on raportoitu seitsemän vuoden ikäisiltä lapsilta: intervention edullinen vaikutus haitalliseen LDL-kolesteroliin oli 5

6 edelleen nähtävissä, mutta tilastollisesti merkitsevänä vain pojilla. Interventioryhmän pojilla verenkierrossa olevien LDL-hiukkasten koon jakauma oli myös edullisempi kuin kontrolliryhmän pojilla, sillä heillä oli vähemmän haitallista pientä tiheää LDL:ää. Ultraäänitutkimusten mukaan interventio vaikuttaa edullisesti myös valtimon sisäkerroksen toimintaan. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ylipainoisten lasten osuus on ollut kahden ikävuoden jälkeen kontrolliryhmässä suurempi kuin interventioryhmässä. Kymmenen vuoden iässä 10 prosenttia interventiotytöistä ja 19 prosenttia kontrollitytöistä oli ylipainoisia. Vastaavassa iässä ylipainoisia poikia oli interventioryhmässä 11 prosenttia ja kontrolliryhmässä 12 prosenttia. Voidaan siis olettaa, että STRIP-projektissa toteutettavalla interventiolla on mahdollista vähentää ylipainoisuuden esiintymistä erityisesti tytöillä, vaikka ravitsemusohjauksen pääpaino on ollut ravinnon rasvojen laadussa eikä ravinnon sisältämän energian tai rasvan määrässä. STRIP -projektin tähänastiset tulokset siis osoittavat, että lapsiin kohdistetulla, varhaislapsuudessa vanhempien kautta annetulla ja myöhemmin suoraan lapseen kohdistetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan vaikuttaa pienten lasten ja myös heidän vanhempiensa ravinnon rasvakoostumukseen siten, että se vastaa paremmin nykyisiä ravitsemussuosituksia. Vanhempien kautta annetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan vaikuttaa selkeästi myös esikouluikäisen lapsen omaan ruoanvalintaan. Elämäntavat, ruokatottumukset niiden osana, alkavat kehittyä jo lapsuudessa, joten koko perheeseen kohdistettu ohjaus on välttämätöntä pyrittäessä tulevaisuudessa vähentämään sairastuvuutta ja kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Professori Olli Simell johtaa STRIP- projektia Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa. FT Hanna Lagström STRIP-projekti FM Marika Päivärinta STRIP-projekti Kuvat Turun yliopisto ja kirjoittajien yksityisarkistot. Miten eteenpäin? STRIP -tutkimusta on tarkoitus jatkaa siihen saakka, kunnes nuorimmatkin tutkimuslapset ovat parikymppisiä. Projektin tutkijoita kiinnostaa erityisesti, miten kouluikäiseen lapseen kohdistetulla ravitsemusneuvonnalla voidaan vaikuttaa lasten ravitsemustiedon tasoon ja ruokatottumuksiin, sekä miten lasten murrosikä vaikuttaa: miten se muuttaa lasten ruokatottumuksia ja miten paljon muihin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin, muunmuassa tupakoinnin aloitukseen voidaan vaikuttaa yksilöllisellä ja toistetulla ohjauksella. STRIP-projekti onkin maailmassa pitkäkestoisena prospektiivisena interventiotutkimuksena täysin ainutlaatuinen. Se on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota, ja tuloksista on valmistunut monta väitöskirjaa ja monitieteistä tutkimusta. Hyötyä terveydenhuoltoon Aikaisemmin Suomessa tai missään muussakaan maassa ei ole tehty vastaavaa kontrolloitua pitkäkestoista sepelvaltimotaudin riskitekijöihin kohdistuvaa interventiotutkimusta, jossa riskitekijöihin olisi puututtu jo varhaislapsuudesta alkaen. Suomi on tällaisen projektin suhteen erityisasemassa suuren sepelvaltimotautisairastuvuuden ja -kuolleisuuden sekä myös lapsilla todetun muita maita korkeamman kolesterolitason vuoksi. Projekti antaa merkittävää terveyspoliittista tietoutta ja lisää tietoa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden muovautumisesta varhaislapsuudessa sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin jo varhaislapsuudesta lähtien. Projekti tulee jatkossakin tuottamaan maailmanlaajuisesti arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää päätettäessä linjoista, joilla sepelvaltimotaudin ehkäisy päästään aloittamaan väestö- ja yksilötasolla jo varhaislapsuuden aikana. Projektin tuloksia voidaan erityisesti meillä Suomessa käyttää kehitettäessä uutta lastenneuvolatoimintaan soveltuvaa terveyskasvatuksen mallia, jonka pohjalta voidaan lasten varttuessa entisestään parantaa koulu- ja nuoruusiän tarpeita vastaavaa ravitsemus- ja elämäntapaohjausta tavoitteena koko elämänkaaren mittainen terveys. Hanna Lagström, Marika Päivärinta, Olli Simell Turun yliopisto 6

7 Mitä lapsena syöt, syöt myös aikuisena Lapsena omaksutut ruokatottumukset näkyvät aikuisiän ruokapöydässä. Sitä, mitä olet lapsena oppinut syömään, syöt myös aikuisena. LASERI-projektissa tutkitaan, miten terveellisiä suomalaisten ruokatottumukset ovat ja mitä yhteyttä niillä on sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen. Ravitsemustutkijat ovat aika ajoin olleet huolissaan suomalaisten ruokatottumuksista. On pelätty, että erilaiset pitsat ja hampurilaiset kulkeutuvat suomalaistenkin ruokapöytiin ja korvaavat kunnon kotiruoan. Tosiasiassa huoli on aiheeton, sillä tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan keskiverto suomalainen syö sitä samaa ruokaa, mitä hän on tottunut syömään jo lapsena. Suomalaisten ruokatottumukset ovat yllättävänkin pysyviä, eivätkä ne ole juuri muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, tutkija, ETM Vera Mikkilä Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolta toteaa. Mikkilä on tutkinut suomalaisten ruokatottumuksia ja niiden yhteyksiä riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin LASERI-projektissa, jossa on jo vuodesta 1980 lähtien seurattu sepelvaltimotaudin riskitekijöiden muovautumista lapsuudesta aikuisuuteen. Viimeisin LASERI-seuranta toteutettiin vuonna Ravitsemus on ollut mukana tutkimuksessa alusta lähtien. Silloin kun tutkittavat olivat vielä lapsia, tutkittiin lähinnä ruoankäyttöä ja ravinnon saantia, mutta nyt kun he ovat jo nuoria aikuisia, voidaan tutkia esimerkiksi ravinnon yhteyksiä heillä mahdollisesti jo esiintyviin suonimuutoksiin, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Mikkilä selvittää. Kartoittaessaan väitöstyönsä ensi vaiheessa tutkittavien kokonaisruokavaliota Mikkilä havaitsi, että riippumatta koulutustasosta tai sosioekonomisesta asemasta ihmiset koostavat päivittäisen ruokavalionsa hyvin samoista aineksista kuin mitä lapsuudenkodissakin oli tehty. Jos oli tottunut syömään lapsena kasviksia, söi niitä aikuisenakin. Erilaiset eksoottiset ruoat, hampurilaiset, pitsat tai muu pikaruoka eivät tutkimuksessa nousseet mitenkään esiin. Sen sijaan aineistosta erottui kylläkin kaksi selvästi toisistaan poikkeavaa ruokavaliotyyliä: perinteinen tyyli, johon kuuluu peruna, liha, kahvi, ruisleipä, maito ja hyvin vähän kasviksia sekä ruokavaliotyyli, jonka tutkijat nimesivät terveystietoiseksi ruokavalioksi, ja johon sisältyy runsaasti kasviksia, kalaa, teetä, pehmeitä rasvoja, juustoja ja vähän esimerkiksi kahvia ja lihaa. Mikkilän mukaan samat ruokavaliotyylit oli löydettävissä jo vuoden 1980 seuranta-aineistossa, eivätkä ne olleet vuosien varrella juuri muuttuneet. Vaikka ravintoaineiden saanti on muuttunut paljonkin sitten vuoden 1980 kovien rasvojen ja suolansaanti vähentynyt sekä kasvisten ja hedelmien käyttö lisääntynyt ja sitä kautta esimerkiksi vitamiinien saanti kasvanut ruokavaliotasolla ihmiset ovat pystyneet syömään niin kuin ennenkin, hän toteaa. Kasvikset suojaavat sydäntaudeilta. Kuva: Marketta Ollikainen 7

8 Terveellistä vai epäterveellistä kotiruokaa? Entä miten terveellistä suomalainen kotiruoka sitten on? Mikkilä vertasi ravintoaineiden saantia eri ruokavaliotyyleissä voimassa oleviin ravintosuosituksiin ja havaitsi, että kumpikaan niistä ei kaikilta osiltaan yltänyt suosituksiin. Hän arvelee tämän johtuvan osittain siitä, että nyky-yhteiskunnassa normaalin työssäkäyvän on vaikea koota päivittäisen ruokavalionsa niin, että kaikki suositusten osa-alueet tulevat katetuiksi. Esimerkiksi ruisleipä on hyvä kuitulähde, mutta jos sitä ei leivo itse kotona, kaupasta ei välttämättä löydy riittävän vähäsuolaista leipää, jossa ei taas suolasuositus ylittyisi, hän toteaa. Mikkilän mielestä suomalaisessa ruokakulttuurissa ei voi puhua yksiselitteisesti terveellisistä tai epäterveellisistä ruokavalioista. Vaikka esimerkiksi terveystietoiset pyrkivätkin tekemään terveellisiä ruokavalintoja, he myös usein herkuttelevat syövät rasvaisia, paljon suolaa sisältäviä juustoja ja nauttivat viiniä useammin kuin perinteistä ruokavaliota harrastavat. Ei voi selkeästi sanoa, että nämä syövät terveellisesti, nämä epäterveellisesti, vaan on erilaisia tapoja koostaa päivittäinen ruokavalio, hän huomauttaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri ruokavaliotyylien yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten kohonneeseen kokonaiskolesteroliin ja LDL-kolesteroliin sekä kohonneeseen verenpaineeseen, tulehdusmarkkereihin ja insuliiniin. Alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että perinteistä ruokavaliota noudattavilla riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin olisi suurempi kuin terveystietoisilla. Heillä etenkin miehillä oli tutkimuksessa havaittavissa myös jo selviä suonimuutoksia. Sen sijaan terveystietoisella ruokavaliotyylillä ei tällaista yhteyttä havaittu. Yhtenä selittävänä tekijänä Mikkilä pitää kasvisten puuttumista perinteisestä ruokavaliosta, mutta toisaalta myös terveystietoinen sisälsi monia riskitekijöitä, kuten eläinrasvoja ja alkoholia, vaikka kasviksia suosittiinkin. Kun katsoimme tarkemmin terveystietoisen ruokavalion sisältöä, havaitsimme, että siihen liittyi ravintoaineiden osalta enemmän erilaisia variaatioita kuin mitä perinteisessä ruokavaliossa oli. Kokonaisuus ratkaisee Ravitsemustutkimuksessa on perinteisesti kiinnitetty huomiota ruoka- tai ravintoaineisiin ja niiden terveysvaikutuksiin. Mikkilän mielestä toki nekin ovat tärkeitä, mutta pitäisi tutkia myös ruokavaliokokonaisuuksia, koska viime kädessä kokonaisuus on se, mikä ratkaisee. Suomalaisessa ruokaperinteessä ei sinänsä ole hänen mielestään mitään vikaa, kunhan huolehditaan siitä, että ruoka-aineiden valinnassa kartetaan niitä kaikkein epäterveellisempiä vaihtoehtoja. Valintoihin pystytään myös vaikuttamaan, kun tiedetään, miten pysyviä itse asiassa suomalaisten ruokatottumukset ovat. Esimerkiksi lastenneuvoloissa annetulla ravitsemusneuvonnalla saadaan pienin panostuksin paljon ja pitkäkestoista hyvää aikaan. Tuossa vaiheessa pienten lasten vanhemmat yleensä ovat vastaanottavaisia tiedolle, jolle he voivat vaikuttaa lastensa elämään vuosikymmeneksi eteenpäin, Mikkilä toteaa. Tutkimus eri ruokavaliotyylien yhteyksistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin valmistunee lähiaikoina ja tulokset tullaan julkistamaan alan kansainvälisissä tiedelehdissä. Mikkilä kertoo, että jatkossa on tarkoitus myös selvittää ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksia. On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että ravinto vaikuttaa erilaisella geneettisellä taustalla ihmisten kehossa eri tavoin, hän sanoo. Juho Vainion Säätiö on tukenut Mikkilän väitöstutkimusta apurahoin. Marketta Ollikainen ETM Vera Mikkilä Kuva: Mikkilän yksityisarkisto 8

9 Tupakka on iso riesa tupakoijalle Tupakointi ei uhkaa vakavasti vain tupakoijan terveyttä, se hankaloittaa monella tavoin myös hänen arkisia askareitaan. Kansanterveyslaitoksella on käynnissä laaja tutkimushanke, jossa kartoitetaan muun muassa tupakoijien elämänlaatua ja heidän kokemuksiaan tupakoinnista. Suomessa tupakoi yhä lähes joka kolmas aikuinen mies ja joka viides aikuinen nainen. Heistä yli puolet haluaisi lopettaa tupakoinnin ja moni on yrittänyt, osa huonolla menestyksellä. Tupakoinnin fyysisistä riippuvuuksista ja biologisista vaikutuksista on olemassa runsaasti tutkittua tietoa, mutta tupakoijien omista kokemuksista ja tupakointiin liittyvistä ajatuksista tiedetään yllättävän vähän. Kun marraskuussa 2002 valmistuneita Käypä hoito -suosituksia tupakan vieroituksesta laadittiin, suositustyöryhmä löysi vain harvoja tutkimuksia, joissa aihetta olisi edes jotenkin sivuttu. Tupakoijat ovat olleet tutkimuksessa ikään kuin sivuroolissa. Heidän kokemuksiaan esimerkiksi tupakasta vierottamiseen on katsottu lähinnä motivaation näkökulmasta, mutta ei paljon muusta, tutkija, LT Kristiina Patja kertoo. Patja johtaa Kansanterveyslaitoksella tutkimushanketta, jossa kartoitetaan tupakointikäyttäytymistä, tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen liittyviä prosesseja sekä viime vuosina tapahtuneita muutoksia tupakoinnin lopettamisessa eri väestöryhmissä ja yksilön näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi erilaisissa tupakan vieroitusryhmissä ja tupakkariippuvuuden hoidossa. Väestötasolla tupakointi on muuttunut yhä enemmän marginaali-ilmiöksi. Tupakointitavat ovat muuttuneet, samoin on muuttunut tupakoitsijoiden joukko. Ne henkilöt, jotka nyt tupakoivat, ovat hyvin erilaisia kuin henkilöt, jotka tupakoivat 70-luvulla, jolloin tupakointi oli vielä yleistä, hän toteaa. Patjan mukaan tutkimuksella yritetään nyt hakea uutta näkökulmaa tupakointiin ja tupakasta vierottamiseen ottamalla huomioon myös tupakoivien omat kokemukset omasta tupakoinnistaan. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa tupakoivien terveyttä ja terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä heidän kokemaansa subjektiivista elämänlaatua. Aineistona tutkimuksessa käytetään jo olemassa olevia tutkimusaineistoja kuten FINRISKI- ja TERVEYS tutkimusten aineistoja sekä tupakoivien ja tupakoinnin lopettaneiden haastatteluja. Me ei-tupakoitsijat emme aina edes tule ajatelleeksikaan, mistä kaikesta tupakoitsija joutuu lopettaessaan luopumaan. Jos on tottunut rytmittämään työtehtävänsä tupakkataukojen mukaan, tai aina tupakoinut oluella käydessään tai ruokailun jälkeen, miten sitten toimia, jos ei enää tupakoi. Tupakoinnin lopettaminen ei ole vain sitä, että jättää tupakan pois. Siinä on rakennettava kokonaan uusi arki, Patja muistuttaa. 9

10 Hankaloittaa arjen rutiineja Tutkija Hannele Heikkinen selvitti TERVEYS aineistosta tupakoijien terveyteen liittyvää elämänlaatua professori Harri Sintosen kehittämän 15D-elämänlaatumittarin avulla. Mittari tuottaa tulokseksi terveyteen liittyvän elämänlaadun eri ulottuvuuksia kuvaavan profiilin sekä yhden indeksiluvun. Subjektiivista elämänlaatua puolestaan mitattiin pyytämällä vastaajia arvioimaan, kuinka hyväksi he kokevat nykyisen elämänlaatunsa viimeksi kuluneen kuukauden aikana ja ympäröimään janan (0 10) numeroista se, joka parhaiten kuvastaa heidän elämänlaatuaan, Heikkinen selvittää. Alustavat tulokset, joita on jo esitelty kansainvälisissä tupakkakonferensseissa, osoittivat, että subjektiivinen elämänlaatu oli päivittäin tupakoivilla selvästi heikompi kuin tupakoimattomilla. Yllättävää tuloksissa oli, että kaikki tupakoinnin vaikutukset eivät näy terveyden kautta. Tupakoivat arvioivat elämänlaatunsa tupakoimattomia matalammaksi myös aivan tavallisissa arkipäivän toimissa, kuten työssä, opiskelussa ja vapaaajanvietossa, tupakoinnista Kansanterveyslaitoksella väitöskirjaa valmisteleva Heikkinen kertoo. Hän arvelee, että ehkä osittain tuloksia selittää kiristynyt tupakkalainsäädäntö, joka on vaikeuttanut tupakointia esimerkiksi työpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Tupakoijat saattavat myös kokea tupakkakielteisen ilmapiirin painostavana ja alkavat asettaa itsekin itselleen erilaisia rajoituksia. Tupakointihan liittyy monella tapaa tupakoijan päivittäiseen elämään, se ikään kuin lokeroituu sinne, mutta nyt näyttäisi siltä, että se myös heikentää tai hankaloittaa heidän päivittäisiä rutiinejaan, Heikkinen pohtii. Kuvaa tupakoijien arjesta pyritään nyt täydentämään tupakoijien ja tupakoinnin lopettaneiden haastatteluilla kahden tutkijan voimin. Heikkinen itse on heistä toinen. Elämänlaatu ei näissä haastatteluissa ole enää keskeinen asia, vaikka se tuleekin niissä esille. Lähinnä koetamme saada tietoa tupakkariippuvuuden kehittymiseen vaikuttavista elämäntilanteista ja tupakointiin liittyvistä moninaisista merkityksistä ja kokemuksista, hän selvittää. LT Kristiina Patja Kuva: Marketta Ollikainen Uutta näkökulmaa riippuvuuksiin Patja kertoo, että ensi vuoden alussa toteutettavaan FINRISKI 2007 tutkimukseen on tulossa väestötutkimus, jossa tutkimushankeen jo tähän mennessä saatuja tuloksia ja herättämiä uusia ajatuksia on tarkoitus syventää. Yritämme kehittää tupakkariippuvuuden mittareita, jotka paitsi auttavat tutkijoita, tarjoaisivat myös terveydenhuollolle apuvälineitä erilaisten riippuvuuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Patja myöntää, että tutkimustieto ei aina välttämättä välity heti käytäntöön. Esimerkiksi nikotiiniriippuvuustesti kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta laajempaan käyttöön se tuli vasta Käypä hoito -suositusten myötä Kansanterveyslaitos pyrkii tietysti omalta osaltaan lyhentämään tätä aikaa tutkimuksesta käytäntöön, koska me olemme mukana tuottamassa tietoa muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille sekä tupakkavierotuspuhelimelle ja tupakkavierotusportaalille. Kansanterveyslaitoksen tupakkatutkimusta toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitosten kanssa. Juho Vainion Säätiö on tukenut tutkimushanketta apurahoin. Marketta Ollikainen Tutkija Hannele Heikkinen Kuva: Heikkisen yksityisarkisto 10

11 Ympäristön tupakointi vaarallista lapsille Jatkuva altistuminen tupakansavulle voi lisätä lasten riskiä sairastua myöhemmällä iällä sydän- ja verisuonitauteihin. Turun yliopiston Sydänkeskuksen STRIP-projektissa tutkitaan lasten passiivista tupakointia ja sen yhteyksiä muun muassa verisuonten mahdollisiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä veren rasva-arvoihin. Vanhempien tupakointi voi olla vakava uhka myös perheen pienimpien terveydelle, koska se saattaa vahingoittaa heidän sydäntään ja verenkiertoelimistöään. Tutkija, LL Katariina Kallio selvitti Turun yliopiston Sydänkeskuksen STRIP-projektissa, miten nikotiinin aineenvaihduntatuote kotiniini oli kerääntynyt lasten elimistöön perheissä, joissa tupakoitiin. Seerumin kotiniinipitoisuutta pidetään luotettavimpana passiivisen tupakoinnin merkkiaineena. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat tupakoivat, lasten kotiniiniarvot olivat merkitsevästi suuremmat kuin tupakoimattomien vanhempien perheissä. Ehkä hieman yllättäen näytti siltä, että kotiniiniarvot ovat suuremmat niillä lapsilla, joiden isä tupakoi verrattuna lapsiin, joiden äiti tupakoi, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Kallio kertoo. Viime vuosikymmenen alussa käynnistynyt STRIP-projekti (Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsille) on kansainvälisestikin ottaen ainutkertainen tutkimus- ja neuvontahanke, jolla pyritään vähentämään sepelvaltimotaudin riskitekijöiden määrää jo varhaislapsuudesta lähtien. Aluksi hanke keskittyi etupäässä ravitsemusneuvontaan, mutta lasten kasvaessa ja uusien tutkijoiden myötä projektiin on liitetty monia muitakin tutkimusaiheita. Aktiivinen tupakkaneuvonta aloitettiin projektissa 1990-luvun lopulla tutkittavien lasten ollessa tuolloin noin 8 10-vuotiaita. (STRIP-projektista ks. professori Olli Simellin työryhmän artikkeli sivuilla 4 6). Tupakka oli huomioitu tärkeänä riskitekijänä projektin alusta lähtien. Esimerkiksi vanhempien tupakointia kartoitettiin tutkimuskäyntien yhteydessä ja tupakoinnista ja sen haitoista puhuttiin vanhempien kanssa, erityisesti jos suvussa esiintyy varhaista sepelvaltimotautia, vaikka varsinainen tupakkaneuvonta aloitettiinkin lähinnä resurssien vuoksi vasta myöhemmin, Kallio selvittää. Väitöskirjatyönsä ensimmäisessä vaiheessa Kallio tutki vanhempien tupakointia lasten kahdeksan ensimmäisen elinvuoden aikana. Projektin ensimmäisinä vuosina interventio- ja kontrolliryhmän vanhempien tupakoinnissa ei ollut merkittävää eroa, mikä ehkä johtui siitä, että vanhempien tupakointi molemmissa ryhmissä oli vähäisempää kuin Suomessa keskimäärin, eikä aktiivista tupakkaneuvontaa ollut vielä aloitettu. Seerumin kotiniinipitoisuus määritettiin kahdeksanvuotiailta lapsilta. Lähes puolella heistä kotiniini oli mitattavissa, mutta suurella osalla pitoisuudet olivat hyvin pieniä, Kallio kertoo. Muutoksia verenkiertoelimissä STRIP-projektissa haluttiin myös selvittää, oliko tupakka-altistuminen mahdollisesti jo aiheuttanut lapsille havaittavia muutoksia heidän verenkiertoelimistössään. Ultraäänilaitteen avulla mitattiin 11-vuotiaiden lasten olkavaltimon endoteelitoimintaa eli valtimon laajenemiskykyä ja sen yhteyttä lasten passiiviseen tupakkaaltistukseen. Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että lapsilla, jotka olivat selvästi altistuneet tupakansavulle 8 11-vuotiaana, olkavaltimon laajenemiskyky oli 11- vuotiaana huonompi kuin lapsilla, jotka eivät olleet altistuneet. Vastaavia havain- 11

12 toja on tehty aikuisilla, mutta näin nuorilla lapsilla asiaa ei ole aiemmin tutkittu. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja sikäli yllättäviä, että ero ryhmien välillä löytyi, vaikka tupakka-altistus oli melko maltillista myös eniten altistuneilla STRIPlapsilla, Kallio kertoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että tupakansavun vaikutukset suonen seinämän toimintaan saattavat riippua myös muista riskitekijöistä. Siksi ultraäänitutkimuksesta ja lasten passiivisesta tupakoinnista tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Vaikutuksia veren rasva-arvoihin Passiivinen tupakointi voi vaikuttaa paitsi verenkiertoelinten toimintaan myös veren rasva-arvoihin. Kallio on tutkinut väitöskirjansa kolmannessa osatyössään samanikäisten lasten tupakka-altistuksen yhteyttä seerumin lipidiarvoihin, joista aineisto on kuitenkin vielä analysointivaiheessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu, että passiivisesti tupakansavulle altistuneilla lapsilla on matalammat HDL-kolesteroliarvot ja korkeammat LDL-kolesteroliarvot kuin altistumattomilla lapsilla, Kallio kertoo. Haitallisen LDL-kolesterolin korkeaa tasoa pidetään yhtenä keskeisimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Kallion tavoitteena on vielä myöhemmin selvittää, miten STRIP-interventioryhmän lapsille suunnattu yksilöllinen neuvonta vaikuttaa lasten tietoihin ja asenteisiin eli pystytäänkö interventiolla estämään lasten tupakoinnin aloittaminen ja siten ehkäisemään mahdolliset terveyshaitat myöhemmällä iällä. Tiedetään, että nuoret aloittavat tupakoinnin yleensä ikävuoden välillä. Sydän- ja verisuonisairauksien taustalla on lukuisia tekijöitä, mutta tupakointi ja passiivinen tupakointi ovat erityisesti niitä, jotka ovat ehkäistävissä, Kallio muistuttaa. Hän uskoo, että STRIP-projektiin liittyvä yksilöllinen tupakkaneuvonta tuo uutta tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa yhteen merkittävään terveysriskiin. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kehitettäessä terveyskasvatusmalleja niin lastenneuvoloihin kuin kouluihinkin, Kallio toteaa. Juho Vainion Säätiö on tukenut Kallion väitöstutkimusta apurahoin. Marketta Ollikainen Neuvonta vähentää nuorten tupakointia Juuri ilmestyneen Kansanterveyslaitoksen Tupakkakertomus 2006:n mukaan tupakoinnin ehkäisyohjelmilla on pystytty vähentämään nuorten tupakointia merkittävästi. Työtä silti riittää, sillä joka kolmas vuotiaista nuorista tupakoi päivittäin. Tupakkakertomuksen mukaan hyviä tuloksia on saatu erityisesti ohjelmilla, joilla on kannustettu nuoria osallistumaan. Ehkäisyohjelmissa nuoret opettelevat haluttua käyttäytymistä mallien ja jäljittelyn avulla tavoitteena lisätä nuorten tietoisuutta tupakointiin liittyvästä sosiaalisesta paineesta ja vahvistaa heidän kykyään vastustaa sitä. Myös ohjelmat, joilla ympäröivä yhteisö on kouluohjelman lisäksi sitoutettu mukaan ja jotka on kohdennettu jollekin tietylle ryhmälle tai ryhmille, ovat olleet menestyksellisiä. Kansanterveyslaitoksen Tupakkakertomus 2006 kokoaa suomalaisen tupakkalainsäädännön keskeisen sisällön, tupakkaan liittyvän ajankohtaisen tutkimustiedon sekä esittelee tupakoinnin vähentämiseen tähtääviä toimia ja toimijoita. LL Katariina Kallio Kuva: Kallion yksityisarkisto 12

13 Juho Vainion Säätiö Ajankohtaista Tapio Niitynperä Vuoden 2007 apurahat hakuun Säätiön apurahojen hakuaika on taas käsillä. Kerran vuodessa haettavista apurahoista ilmoitetaan Helsingin Sanomissa syyskuun lopulla. Tänä vuonna apurahoja jaettiin euroa ja ensi vuodelle on tarkoitukseen varattu euroa. Tarkempia tietoja säätiön internet-sivujen kohdassa apurahat. Myönnetyt apurahat julkistetaan joulukuussa ja jaetaan tammikuussa Säätiön hallitus maastontiedustelussa Säätiön perustaja Juho Vainio hankki omistukseensa aikanaan Nupurin kartanon, jossa hän myös asui ja harrasti luomuviljelyä jo 1920-luvulla. Eri vaiheiden jälkeen Juho Vainion omistukseen jäi neljä alueen koskiosuuksiin liittyvää maapalstaa, jotka ovat edelleen säätiön omistuksessa. Säätiön hallitus tutustui kesällä Espoon Nupurilan alueilla oleviin tontteihin ja niiden mahdolliseen tulevaisuuteen uudella Histan kaava-alueella. Vas. prof. Jussi Huttunen, prof Antti Ahlström, isänn. Olavi Tulonen, varat. Petteri Kuhanen ja varatoimjoht. Timo Viherkenttä Säätiön kesäseminaari Hallitus ahkeroi kesällä kesäseminaarissa, jossa sekä laadittiin että tarkistettiin säätiön aiemmat kiinteistö-, apuraha- ja sijoitusstrategiat näköpiirissä oleva tulevaisuus huomioon ottaen. Terve Elämä -lehdellä lukijaa! Uusimuotoisen lehden sivuilla käy kuukausittain noin lukijaa. Kun lehti ilmestyy kolmen kuukauden välein, yhden lehden lukijamääräksi tulee noin kävijää. 13

14 Tiedon siruja Nuorten epäterveet elintavat altistavat sydäntaudeille aikuisena Altistuminen nuorella iällä sepelvaltimotaudin riskitekijöille saattaa aiheuttaa verisuoniin muutoksia, jotka johtavat ateroskleroosin kehittymiseen myöhemmällä iällä. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että ultraäänen avulla aikuisilta mitattu kaulasuonten ateroskleroosi on yhteydessä teini-iässä mitattujen riskitekijöiden, kuten lihavuuden, tupakoinnin, koholla olevan verenpaineen ja suuren kolesterolipitoisuuden kanssa. Suomalaisten lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavassa LASERI-tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden ja nuoruuden aikaisten verenpainetasojen yhteyttä aikuisena mitattuun verisuonten sisäkalvon solujen laajenemiskykyyn. Tutkimus osoitti, että verisuonten sisäkalvojen solujen toimintakyvyn heikkeneminen altistaa rakenteellisten ateroskleroosimuutosten kehittymiselle. LASERI-tutkimuksen havainnot korostavat, että valtimotaudit saavat alkunsa lapsuudessa, ja että sydäntautien ehkäisyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten riskitekijöihin ja elintapoihin, tutkijat huomattavat. Kuntoutus ja neuvonta auttavat selkäkipuihin Akuutin selkäkivun hoito ja varhaiset neuvonta- ja kuntoutustoimet ehkäisevät tehokkaasti pitkittyneitä selkävaivoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti alaselän niin sanotun neutraaliasennon hyvä hallinta ja selkärangan tukeminen vartalon lihaksilla tuottaa hyviä tuloksia. UKK-instituutti toteutti yhteistyössä VR-Yhtymä OY:n kanssa vuoden kestäneen satunnaistetun seurantatutkimuksen, jossa tutkittiin alaselän neutraaliasennon hyvään hallintaan tähtäävän liikuntaharjoittelun vaikutuksia selkäkipuun, lihaskuntoon, toiminnan haittoihin ja itse arvioituun työkykyyn. Tutkimukseen osallistui 106 rautatieammateissa toimivaa vuotiasta miestä, jotka olivat kokeneet selkäkipuja viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta joilla ei ollut vakavia toiminnan haittoja. Tulokset osoittivat, että selkäkivun voimakkuus väheni vuoden harjoittelun jälkeen 39 prosenttia enemmän kuin vertailuryhmässä. Liikuntaharjoittelu lisäsi myös selvästi uskoa oman työkyvyn säilymiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Kuva: Marketta Ollikainen Valolla ja liikunnalla eroon talvimasennuksesta Säännöllinen liikunta tehostettuna kirkasvalohoidolla pitää mielen korkealla ja ehkäisee tehokkaasti talvimasennusta. Tätä mieltä on psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki tuoreessa väitöstutkimuksessaan, jossa hän on tutkinut liikunnan ja valon vaikutusta mielialaan. Tutkimuksessa oli mukana 244 vapaaehtoista, jotka harrastivat liikuntaa sekä normaalivalaistuksessa että kirkasvalossa. Tutkimus toteutettiin keskellä talvea ja se kesti kahdeksan viikkoa. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että sekä liikunta että kirkasvalo paransivat tutkittavien mielialaa ja vähensivät masennusoireita. Kirkasvalo oli liikuntaa tehokkaampi niin sanottujen epätyypillisten masennusoireiden hoidossa. Epätyypillisiä masennusoireita kuten ruokahalun ja unen tarpeen kasvua ja painonnousua on erityisesti talvimasennuksesta kärsivillä. Sami Leppämäen väitöskirja The effect of exercise and light on mood tarkastettiin Helsingin yliopistossa 1. syyskuuta. 14

15 Ullan palsta Varkautelainen luomukotipuutarhuri, keruutuoteneuvoja, tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtonen kirjoitti ensimmäiset kasvisravintoa ja puutarhanhoitoa käsittelevät juttunsa Terve elämä -lehteen jo vuonna Siitä pitäen hän on avustanut lehteä säännöllisesti, ja vuosien varrella hänen palstastaan on tullut yksi lehden luetuimmista. On hienoa, että Ulla on yhä mukana tekemässä Terve elämä -lehteä ja jakamassa viisaita neuvojaan lukijoillemme. Hän on myös luvannut vastata lukijoiden hänelle lähettämiin kysymyksiin myöhemmin lehdessämme. Voit lähettää kysymykset Ullalle joko soittamalla numeroon (017) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Ulla Lehtonen on tehnyt useita luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvisravintoon liittyviä radio- ja TV-ohjelmia. Hän on jo parikymmentä vuotta antanut ja antaa edelleen ilmaista luonnonmukaiseen kotipuutarhaviljelyyn, kompostikäymälöihin, kasviksiin ja luonnon- sekä puutarhan yrtteihin liittyvää neuvontaa. Ulla Lehtonen on kirjoittanut 11 tietokirjaa. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu yhdeksässä muussa tietoteoksessa. Sipuleista terveyttä ja elinvoimaa Maukkaita sipuliruokia Ullan vihreä salaatti 4 sillifilettä 6-8 dl vihersilppua: 1/3 persiljaa, 1/3 tilliä ja 1/3 sipulien naatteja 2 dl hyvää kermaa 2 rkl omena-hunajaviinietikkaa tai tavallista etikkaa 2 rkl öljyä 4 tl sokeria Sillifileet huuhdotaan ja leikataan viipaleiksi. Silli ja yrtit kerrostetaan tarjoilukulhoon, yrttikerros viimeiseksi. Kerma, etikka, öljy ja sokeri sekoitetaan huolella ja kaadetaan tasaisesti yrttien päälle. Jätetään maustumaan muutamaksi tunniksi ja tarjotaan kuorineen keitettyjen perunoiden kanssa. Älä säikähdä yrttien runsautta! Ne ovat ruokaa ja tasaavat suolan haittoja lasten ja aikuisten aterialla. Yli 4000 vuotta sitten egyptiläiset papit paransivat keripukkia eli vaikeaa C-vitamiinin puutosta rasvaan sekoitetulla sipulimurskalla. Egyptiläisten hautakammioiden seinämaalauksissa on jo kolmannella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua kuvattu tavallisen ruokasipulin viljelyä, kastelua ja uhraamista vainajille. Roomassa purjosipuli tuli kuuluisaksi ensimmäisellä vuosisadalla, sillä se oli keisari Neron lempisipuli. Nero, joka mielellään lauloi ja näytteli, hoiti ääntään syömällä määräpäivinä pelkästään purjoa öljyn kera. Venäjällä sipulit ovat ikivanhaa kansanlääkettä tulehduksiin ja tavalliseen sekä hinkuyskään. Kansankosmetiikassa niitä on käytetty päänahkan ja hiusten hoitoon. Viime vuosikymmenien tutkimustiedot ovat lisänneet sipulien käyttöä ja arvostusta ruokana ja lääkkeenä. Sipulit sisältävät bakteereja tappavia aineita. Sipulilla on kolesterolia alentava vaikutus, ja myös paistettuna ja ruoaksi valmistettuna vaikutus on sama. Sipuli alentaa verenpainetta. Se estää verihiutaleiden saostumista ja näin myös verisuonien tukkeutumista. Kaikissa sipuleissa on runsaasti flavonoideja, erityisesti kversetiiniä; punasipulissa sitä on10 30 prosenttia enemmän kuin keltasipulissa. Vihreitten kasvien ja kasvinosien ja myös sipulien vihreitten osien syönti on kaikille tärkeää. Kasvien vihreät lehdet ovat hyviä raudan ja magnesiumin lähteenä, ja näitten kivennäisten puute aiheuttaa väsymystä. Kun vihreää syödään raakaravintona, niin samalla saadaan myös C-vitamiinia, joka puolestaan parantaa raudan imeytymistä. Magnesium on hyväksi sydämelle ja sitä kutsutaankin sydänkivennäiseksi. Vihreät kasvinosat ovat tärkeitä E-vitamiinin ja foolihapon lähteinä. E-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää sydämelle ja verisuonille ja fooolihapon arvellaan voivan suojata meitä monelta sairaudelta, jopa masennukselta. Vihreissä kasveissa on myös aineita, jotka kasvattavat ja pitävät luustoa kunnossa eli kalkkia, magnesiumia ja K-vitamiinia. Niissä on myös kuituja ja karotenoideja. Beetakaroteenista muodostuu A-vitamiinia, ja näölle hyvää luteini-karoteenia on lähes yksinomaan vihreissä lehtivihanneksissa. Islantilainen Edda-runous kuvastaa sipulin suurta arvostusta. Muinaisskandinaavit kutsuivat suvun etevintä miestä suvun sipuliksi, ja tapa tunnetaan Islannissa vielä nykyisinkin. Norjassa seurueen iloisin velikulta on seuran sipuli. 15

16 Karhunlaukkaa ja muita monivuotisia sipuleita Monivuotiset sipulit ovat kotipuutarhan aarteita. Satoa riittää toukokuulta syysmyöhään ilman suurempaa vaivannäköä, sillä hoidoksi riittää kevätlannoitus, kevyt maan rapsuttelu ja kastelu silloin tällöin. Monivuotiset sipulit mahtuvat pieneen tilaan ja ovat kauniita myös kukkamailla. Niistä syödään yleensä vain vihreät pillit tai lehdet, jotka ovatkin täynnä elinvoimaa antavia aineita. Ilmasipuli kevään lahja Ilmasipuli on kotoisin Egyptistä. Koristeellisena ja runsassatoisena se sopii jokaiseen pihaan. Maassa näkymättömissä on noin 5 cm:n kokoisia sipuleita. Niistä kasvaa pillimäisiä lehtiä, naatteja. Jotkut näistä ovat kukkavanoja, hyvin pulleita ja kovia. Ne kasvattavat päihinsä rykelmän pikkusipuleita. Niihin kasvaa vuorostaan pillimäisiä lehtiä ja uusia kukkavanoja, joiden päähän taas kasvaa rykelmä pikkusipuleita. Lämpimänä ja pitkänä kesänä pikkusipuleita saattaa kasvaa kolmessa kerroksessa. Ilmasipulissa kaikki on syötävää. Ilmassa kasvavat pikkusipulit, oikeammin itusilmut, ovat kovia, vihreitä ja maultaan voimakkaita. Vihreät naatit ovat ruohosipulinmakuista syötävää. Maanalaiset sipulit ovat mehukkaampia ja suurempia kuin ilmassa kasvavat. Ilmasipulin pillimäisiä lehtiä käytetään kuten ruohosipulia. Ne sopivat erityisesti voileiville, salaatteihin, keittoihin, paisteihin ja kasvisten mausteeksi. Kukkavarsien päähän kasvaneita, kovia sipuleita voidaan kypsentää ruoaksi ja lisätä etikkasäilykkeisiin. Ne sopivat erinomaisesti vihanneshapatteisiin. Niitä voi pakastaa kokonaisina ryöppäämättä, ja silloin ne ovat herkkua kalakeitossa. Ilmasipulia lisätään helpoimmin kukkavanojen päähän kehittyvistä sipuleista loppukesällä. Karhunlaukka vanha hyötykasvi Karhunlaukka on monivuotinen mauste-, rohto-, vihannes- ja koristekasvi. Kaunis, kielonlehtinen ja valkokukkainen yrtti on luonnonvarainen, rauhoitettu ja kasvaa Suomessa harvinaisena vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Vihreät, pitkänsoikeat, noin 25 cm pitkät lehdet maistuvat valkosipulille. Myös kukkia voi syödä. Yrtissä on A-, B1-, B2- ja C-vitamiineja. Maistatin karhunlaukan lehtiä ja kukkia yli sadalle lapselle Ulla-mummon yrttiklinikallani Vekara-Varkaus -viikolla kesäkuussa. Vain kaksi poikaa töpeksi yrtin pois suustaan. Karhunlaukka on hieno uusi yrtti kotipuutarhoihimme, kunhan vain sen taimia saadaan yleisemmin myyntiin. Karhunlaukkaa kasvaa runsaasti varjoisissa pähkinäpuulehdoissa Ruotsissa, Virossa ja Pietarin lähettyvillä ja myös muualla Venäjällä. Karhunlaukka kukkii touko-kesäkuulla valkoisin, sarjamaisin kukin. Kun kukat lakastuvat, siemenet kehittyvät nopeasti kukkalatvoihin. Ne varisevat maahan elokuussa, kun vielä on lämmintä. Ne tarvitsevat itääkseen sekä loppukesän lämpöä että talven kylmyyttä. Siemeniä on vaikea kylmäkäsitellä keinotekoisesti; luonnossa se onnistuu parhaiten. Siemenkylvö tehdään alkusyksystä lähelle maan pintaa. Karhunlaukan siemeniä ja taimia on toistaiseksi ollut vaikea saada. Niitä kannattaa kysellä puutarhamessuilta. Voitonpiiraat voitonlaukasta Voitonlaukka on vielä lähes tuntematon maassamme. Luonnonvaraisena sitä kasvaa Venäjällä, Uralilla, Siperiassa, Aasiassa ja Kauko-Idässä. Venäläisen tiedon mukaan voitonlaukan valkosipulille maistuvia lehtiä ja varsia käytetään raakana, suolattuna ja marinoituna. Tuoreista sipuleista keitetään keittoa ja tehdään tavallisia ja villisalaatteja ja pienten piirakoiden täytteitä. Karhunlaukka Ilmasipuli Ullan ruohosipuoli-savukalasalaatti 1 kookas pala savupallasta tai muuta ruodotonta savukalaa 2 omenaa 4 kovaksi keitettyä kananmunaa 3-4 dl ruohosipulisilppua tai sipulien naatteja ohuina renkaina tai purjosilppua ¾ dl öljyä 1-2 rkl tomaattiketsuppia 1-2 tl sokeria Savupallas pienitään kulhon pohjalle. Omenat kuoritaan, kuutioidaan pieneksi ja nostellaan kalan päälle. Munat kuoritaan, pilkotaan pieneksi ja kaadetaan kulhoon. Ruohosipuli lisätään; sitä on oltava runsaasti, sillä se ei ole tässä salaatissa maustetta vaan ruokaa. Öljy, ketsuppi ja sokeri sekoitetaan ja kastike valutetaan salaatin joukkoon. Tarjotaan hyvin jäähdytettynä. Ulla Lehtonen 16

17 Talveksi lehtiä ja mukuloita kuivataan. Voitonpiiraat leivotaan hiivataikinaan. Täytteeseen keitetään riisiä, jonka sekaan silputaan runsaasti voitonlaukkaa ja pari kananmunaa kovaksi keitettynä. Seos maustetaan suolalla, pippurilla, voilla ja viimeistellään vesitilkalla sopivan kiinteäksi. Voiton- ja karhunlaukkaan voi tutustua Helsingin ja Turun kasvitieteellisissä puutarhoissa. Voitonlaukan siemeniä ja taimia voi keväällä kysyä Turusta osoitteella Turun yliopisto, Biologian laitos, Kasvitieteellinen puutarha, Turku, puh Kiinansipuli Talvisipuli Ruohosipuli Kuvat: Ulla Lehtonen Kiinansipuli maistuu valkosipulilta Kiinansipuli eli kiinanruohosipuli eli kiinalainen ruohosipuli tuli Suomeen kesällä Kiinasssa sitä on viljelty jo yli 2000 vuotta sen erinomaisen maun ja ihmiskehoa tervehdyttävän vaikutuksen vuoksi. Se kasvaa siellä myös luonnonvaraisena ja tunnetaan nimellä Gow Choy. Kiinansipuli tuoksuu ja maistuu kevyesti valkosipulille ja siinä on samoja rikkipitoisia yhdisteitäkin kuin valkosipulissa. Se on hyvin kaunis yrtti ja ansaitsee paikkansa myös kukkamaalla. Sillä on valkosipulia muistuttavat vihreät, litteät, vajaan sentin levyiset lehdet, jotka kasvavat cm korkeiksi. Kukinto on valkea, kaunis ja tuoksuu valkosipulille. Kukat sopivat koristamaan ruokia, ja niitä voi myös pakastaa. Niitä ja lehtiä voi kuivata, mutta maku väljähtyy. Kiinansipulia syödään erityisesti Kiinassa, Japanissa, Pohjois-Intiassa ja myös maissa, joissa kiinalaisia elää. Yrtin lehtiä kannattaa syödä nuukailematta, sillä niitä kasvaa jatkuvasti lisää. Kiinansipuli viihtyy vuosikaudet samalla paikalla, joten kasvupaikka muokataan hyvin ja lannoitetaan kompostilla. Siemenet voidaan kylvää suoraan paikalleen, mutta taimista kasvu onnistuu varmemmin. Kiinansipulia voi viljellä myös ikkunalla ja parvekkeilla. Pillisipuli eli talvisipuli Pillisipuli, talvisipuli, piiplöökki, talvilaukka, piplök, kaalilööki, kaalilaukka, ruoholööki, putkilaukka on ruoka- eli kepasipulille melko läheinen viljelty laji. Jo esihistoriallisista ajoista se on ollut Kiinan ja Japanin yleisin sipulilaji. Se kuuluu myös Euroopan perinteisiin viljelykasveihin, mutta on nyttemmin jo lähes hävinnyt täältä. Suomessa sitä viljeltiin 1800-luvulla Inaria myöten, ja taas nykyisin se on haluttu yrttisipuli. Jo varhain keväällä samanaikaisesti ilma- ja ruohosipulin kanssa pillisipuli työntää mullasta vihreät pillimäiset lehtensä. Aluksi se on samannäköinen kuin ilmasipuli, mutta sitten kukkavanojen päähän kehittyy pallo, joka aukeaa vaaleaksi pyöreäksi kukinnoksi. Pillisipulissa on runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä rautaa, jotka kaikki torjuvat kevätväsymystä. Pillisipuli sopii keittojen, paistien, pataruokien ja piirakoiden ja pitsojen mausteeksi. Muna- ja sieniruoissa sekä perunakeitoissa pillisipuli on maukkaimmillaan. Entä mitä alkukesän kalaruoat olisivatkaan ilman pilli-, ilma- tai ruohosipulia? Ruohosipuli monipuolinen mauste Ruohosipuli kasvaa Suomessa luonnonvaraisena erityisesti etelärannikon kallioilla ja kivisillä merenrantaniityillä. Se kasvaa vihreänä mättäänä, ja kun mättäitä on monta ja näissä kymmeniä sinipunaisia kukkia, niin kauniimpaa näkyä tuskin löytyy. Lehdet ovat pitkiä, kapeita, liereitä ja onttoja ja myös kukkavarsi on pysty ja ontto. Ruohosipuli on arvokas yrtti, sillä myös siinä on runsaasti C-vitamiinia, rautaa sekä kalkkia. Ruohosipulia lisätään ruokiin yleensä juuri ennen tarjoilua, mutta toisinkin voidaan tehdä. Ruohosipuli on vähään tyytyvä yrtti ja kasvaa melkein missä vain, kunhan kasvualusta ei ole liian märkä. Jos puutarhassa ei ole erityistä yrttimaata, sitä viljellään kukkamaassa tai kasvimaan laidalla, missä se saa rauhassa kasvaa. 17

18 Terve elämä -lehti Terve elämä -lehti on yksi vanhimpia Suomessa yhä ilmestyviä terveellisten elämäntapojen edistämiseen keskittyviä aikakauslehtiä. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1968 professori Toivo Rautavaaran toimiessa päätoimittajana. Säätiö julkaisi ja kustansi itse lehteä vuoteen 1986 saakka, jolloin kustannusvastuu annettiin kaupalliselle kustantajalle Säätiön toimiessa kuitenkin edelleen lehden julkaisijana. Vuoden 1999 lopussa lehden kustantaminen ja julkaisu palautui taas yhteen paikkaan Juho Vainion Säätiölle. Terve elämä -lehti on jatkanut vuodesta 2001 lähtien ilmestymistä internetlehtenä. Lehdessä on kerrottu ensisijaisesti Säätiön tukemista alan tieteellisistä tutkimushankkeista ja muista ajankohtaisista terveeseen elämäntapaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Säätiön perustaja talousneuvos Juho Vainio suhtautui terveisiin elämäntapoihin, kuntoliikuntaan, kasvis- ja luomuviljeltyyn ruokaan ja nautintoaineista pidättäytymiseen niin vakaumuksellisesti, että kustansi jo 1950-luvulla niitä edistäviä julkaisuja. Hänen tahtonsa oli, että kansanterveyteen vaikuttaviin terveisiin elämäntapoihin liittyvää tutkimustietoutta tulisi myös julkaista kansanomaisessa muodossa. TEE 2006 Terve elämä eli TEE-lehti haluaa edistää taustayhteisönsä toiminta-ajatuksia: raittiutta, lihavuuden vastustamista, kuntoliikuntaa, luonnonmukaista ruoan tuotantoa ja valmistusta sekä ympäristön vaalimista. Lehden ilmestymisaikataulu vuonna / helmikuuta 2/ toukokuuta 3/ syyskuuta 4/ joulukuuta 20

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry. Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Testaaja: KUNTOREMONTTI -testit Organisaatio: Elämäntapakysely Ole hyvä ja vastaa huolella

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan. NUOTIORUOKA KURSSI 29.1.2010 13 16 Luontokoulu Korento Niina Rautiainen

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit (Etusivu) Marinoi maistuvaksi! Marinadi mureuttaa grillattavan lihan sekä antaa täyteläisen maun ja värin myös kanalle, kalalle ja kasviksille. Touch of Taste - fondiperheen avulla loihdit helposti esimerkiksi

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Teknologiasta Terveyshyötyä 28.2.2013 Hyvän ja terveen elämän edellytykset Vihanneksia, marjoja tai

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot