Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
|
|
- Yrjö Paavo Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka puh , sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Heikki Jokinen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Sari Heinikoski, Oulun Diakonissalaitos, Diakoniaopisto
3 Tiivistelmä Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa. Aineisto selvitykseen kerättiin 9/2014 1/2015 yrittäjille toteutettuina kyselyinä, haastatteluina ja terveyskuntotarkastuksina. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin tiedot Pohjois-Pohjanmaalla toimivista hoivaalan yrityksistä ja yrittäjistä ja sähköinen hyvinvointikysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Hyvinvointikyselyllä kartoitettiin yrittäjien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavassa vaiheessa käynnistyivät pienemmälle määrälle yrittäjiä osaamiskartoitushaastattelut, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituskysely jaettavaksi suuremmalle yrittäjäjoukolle. Osaamiskartoituskyselyiden lisäksi kaikille yrittäjille tarjottiin mahdollisuus osallistua laajaan terveyskuntotarkastukseen, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien terveydentilaa ja fyysistä kuntoa. Terveyskuntotarkastuksiin osallistui 34 hoiva-alan yrittäjää. Tarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasvaaineenvaihdunnan häiriöt. Ylipainon esiintyvyys oli terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla miehillä keskimääräistä työikäistä väestöä yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli puolestaan tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla työikäisiä naisia selkeästi yleisempää (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Yrittäjien fyysisen kunnon testeissä keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-alan yrittäjien keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti (50 % vs. 31 %). Selvityksen hyvinvointikyselyyn vastasi 63/104 yrittäjästä ja vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä jokainen koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja närästysoireet. Arkielämää haittaavaa väsymystä ja uupumista koki neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16). Hyvinvointikyselyn liikuntaosion perusteella yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti, mikä vastaa väestön keskimääräistä tasoa. Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää tavoitetason. Elämän laatuunsa vaikuttavista tekijöistä yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan kovaa.
4 Yrittäjien osaamista kartoitettiin hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiolla (63 vastaajaa), osaamiskartoitushaastatteluilla (7 haastattelua) ja osaamiskartoituskyselyllä (8 itsearviointia). Hyvinvointikyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa, organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa sekä tehokkaassa ajankäytössä. Vahvuuksinaan yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen, organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen sekä työn organisoinnin. Hoiva-alan pk-yrittäjien osaamista haastoivat haastatteluiden perusteella toimintaympäristön muutokset kuten palvelurakenteen muuttuminen kotihoidon suuntaan ja reagointivalmiuksien puuttuminen pienyrityksistä. Selkeimpänä toimintaympäristön muutoksena yrittäjät tunnistivat isojen toimijoiden tulon markkinoille, joiden kanssa kilpailtaessa yrittäjiltä vaaditaan kilpailutusosaamista. Esimiestoiminnassa yrittäjät kokivat osaamisen tarvetta työntekijöiden rekrytointiin ja heidän osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Itsearviointikyselyssä kehittämiskohteet yrittäjillä liittyivät erityisesti uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja talouden hallinnasta. Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joiden hallintaan olisi tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä olisi mahdollista lievittää lisäämällä yrittäjien liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan toisivat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnista huolehtiminen takaisi hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamisen kehittämiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen olisi pienyrittäjille keskeistä ja voisi luoda mahdollisuuksia myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.
5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi Selvityksen tarkoitus Aineisto ja menetelmät Aineisto Tiedonkeruu Analysointi Hyvinvointikyselyn tulokset Taustatiedot Terveydentila Mieliala ja elämän laatu Ravitsemus ja nautintoaineet Fyysinen kunto ja liikunta Osaaminen Osaamiskartoituksen tulokset Osaamiskartoitushaastattelut Osaamiskartoitus (itsearviointi) Terveyskuntotarkastusten tulokset Yleinen terveydentila Fyysinen kunto Tulosten tarkastelu Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi Hoiva-alan yrittäjien osaaminen Liitteet Taulukot Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot....9 Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä...15 Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa...16 Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa...16 Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain....17
6 1 Johdanto 1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi Suomessa hoiva-alan yrittäjyys syntyi 1980 luvulla ja laajeni 1990 luvulla muun muassa yhteiskunnan palveluihin voimakkaasti vaikuttaneiden tekijöiden kuten taloudellisen laman, kuntalain uudistumisen ja valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä luvulla hoiva-ala on ollut nopeasti kasvava yksityissektorin toimiala 1, 2. Tämä Hoiva-hankkeen toteuttama esiselvitys keskittyi hoiva-alalla toimiviin sosiaalipalveluyrityksiin, jotka voidaan jakaa asumisen sisältäviin palveluihin ja avohuollon palveluihin. Esimerkiksi lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset ja palvelutalot sekä päihdehuoltolaitokset ovat asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja. Avohuollon palveluihin kuuluvat muun muassa vanhusten päivätoiminta ja erilaiset kotipalvelut 3. Väestön ikääntyminen asettaa hoiva-alalle voimakasta kasvutarvetta. Vuonna 2010 valtakunnallisesti tarkasteltuna yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä). Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna yksityistä sosiaalipalveluita tuottavaa toimintayksikköä (pl. päivähoito). Edellä mainituissa luvuissa on mukana sekä varsinainen yritystoiminta että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen palvelutoiminta 4. Yritystoiminnan osuus sosiaalipalveluiden tuottamisesta oli vuonna % ja osuus on kasvanut 11 %:lla vuodesta Valtaosa hoiva-alan yrityksistä on pienyrityksiä ja usein yrittäjänä toimii nainen 5. Kasvuyrityksiä on vähän, vaikka hoiva-alalla kasvun mahdollisuuksia olisi paljon 6. Ohjautuminen hoiva-alan yrittäjäksi tapahtuu erilaisia reittejä ja yrittäjien koulutus- ja työkokemustaustat ovat moninaisia. Aiemmin suuri osa hoiva-alan yrittäjistä on ohjautunut yrittäjyyteen sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen ja alalla hankitun työkokemuksen kautta, ilman erityistä yrittäjäkoulutusta luvulla 2. asteen opistot ja ammattikorkeakoulut ovat panostaneet yrittäjyyttä tukevan kurssitarjonnan kehittämiseen. Yrityksen perustamiseksi tarvittavaa tietoa on saatavilla myös erilaisilta yrittäjäkursseilta 7. Hoiva-alaa sitovat vahvasti eettisyys ja ammatilliset vaatimukset 6. Usein hoiva-alan yrittäjällä onkin vahva ammattitausta ja alan osaamista ja työkokemusta ennen yrittäjäksi siirtymistä. Ammattiosaamisen lisäksi yrittäjältä vaaditaan osaamista tuotteistamisessa, markkinoinnissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, alan lainsäädännöstä ja 1 Sinkkonen, S., Rissanen, S Hoivayrittäjyys hyvinvointivaltiossa. 2 Työ- ja elinkeinoministeriö 2012c: Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja 3/ Väyrynen, R Yksityiset sosiaalipalvelut Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti Palmgren, H., Kaleva, S., Jalonen, P., Tuomi, K Naisyrittäjien työhyvinvointi. 7 Kalajainen, A., Kalajainen, J Hoivayrittäjyyden abc Opas yritysideasta hoivayrittäjyyden perustoimintoihin. 1
7 palvelujen korvausjärjestelmien tuntemuksessa 8. Hyvinvointialan yrittäjyydestä tehdyissä selvityksissä on todettu yritystoiminnan haasteina muun muassa liikkeenjohtamiseen liittyvien taitojen puute, yksityisen kysynnän vähäisyys, pientoimijuus, kehittämis- ja investointipääoman puute, lyhyet sopimukset, tietotekniikan kehittymättömyys ja yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden kesken 9. Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelusektoria arvostetaan kuluttajien ja toimialan päättäjien keskuudessa. Yksityinen sektori nähdään osana palveluiden monituottajamallia, jossa julkinen sektori keskittyy palveluiden järjestämiseen ja kilpailuttaa nykyistä suuremman osan palvelujen tuottamisesta. Toisaalta käynnissä oleva sote-uudistus ei monien asiantuntijoiden mielestä vahvista yksityisen sektorin roolia vaan jopa kaventaa sitä 10. Vuonna 2010 yksityisen sosiaalipalvelualan toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään puolet palveluistaan kunnille ja erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostivat lähes kaikki toimintayksikön tuottamista palveluista 3. Kuntien talouden kehityksellä on siis suoraa vaikutusta pieniin yrityksiin ja kilpailtaessa kuntaasiakkuuksista yksityiset palveluntuottajat menestyvät laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluilla 5. Yksityisen sektorin toivotaan tuovan alalle myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia 10. Yksityisen sektorin toivotaan tuovan hoivaalalle laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita, mutta myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia. pixhill.com Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on tutkimusten mukaan yhteydessä henkilöstönäkökulmasta työntekijöiden riittävä määrä, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen 4. 8 Haapa-aho, M Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. 9 Kaarakainen, M Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys. Luentoesitys To Be or Well-Be seminaari. Oulu Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja3/
8 SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) laati vuonna 2014 selvityksen kotihoidossa työskenteleville lähihoitajille ja selvityksen perusteella puolet piti kotihoitopalveluiden tarjontaa riittämättömänä. Myös kotihoidon työntekijöiden yhteydenotot pääluottamusmiehiin olivat lisääntyneet. Suurin osa yhteydenotoista koski työmäärän lisääntymistä sekä hoidon laatua ja omaa jaksamista. Kotihoidossa työskentelevistä lähihoitajista nykyisessä työssä työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä 46 % ja alan vaihtoa harkitsi 66 % vastaajista 11. Viesti nykyisten hoiva-alan työntekijöiden ylikuormittumisesta ja alan vaihdoksen suunnittelusta on huolestuttava, koska ala kärsii muutenkin kasvavasta työvoimapulasta. Hoiva-alalla työskentelevä henkilöstö on ikääntymässä 4 ja työ- ja elinkeinoministeriön tarvearvion mukaan sosiaali- ja terveysala tarvitsee vuoteen 2025 mennessä vähintään uutta ammattilaista 6. Työntekijäpula aiheuttaa kilpailua työntekijöistä yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välille 4. Kilpailussa menestyäkseen tulee hoiva-alan yrityksen olla haluttu työnantaja. Nuorten mielestä tärkein työpaikan valintakriteeri on ilmapiiri ja tästä syystä työhyvinvointi voidaan nähdä kilpailutekijänä houkuteltaessa uusia työntekijöitä 12. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tarvitsevat työntekijät, mutta myös yrittäjät. Yrittäjien hyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat pienyrityksen toiminnan kivijalka. Hoivapalvelujen tarve kasvaa yhteiskunnassa jatkuvasti ja hoiva-alan yrittäjyyden kehitysnäkymät ovat hyvät. Voimakkaana kasvualana jatkuvat haasteet ja muutokset kuitenkin kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi voi helposti jäädä tiivistahtisen työn jalkoihin. Muuttuva toimintaympäristö luo yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Menestyminen kilpailutuksissa vaatii yrittäjän ja henkilöstön osaamisen kehittämistä, mutta myös palveluiden ja menetelmien ajan tasalla pitämistä. Isojen toimijoiden tulo markkinoille voi syrjäyttää pienempiä paikallisia toimijoita, mikäli edellytykset palvelun tuottamiselle eivät toteudu tai kilpailutusosaamista ei ole. Kokonaisuudessaan pienyrittäjän käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa valitettavan usein yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Työssä kuormittumista aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset työn kuormitustekijät. Fyysisiä kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi fyysisesti raskas työ tai jatkuva paikallaan istuminen. Psykososiaaliset, stressiä aiheuttavat kuormitustekijät, voivat puolestaan liittyä työmäärään, töiden organisointiin ja työympäristöön. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä, kiirettä ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioita. Myös liian alikuormittava työ voi olla haitallisesti kuormittavaa. Työstressin on havaittu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin kuten sydän ja verisuonisairauksiin 13 ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä niiden vuoksi ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen 14. Työstressillä näyttää olevan vaikutusta myös muun muassa muistamiseen, oppimiseen ja nukkumiseen 15 sekä epäterveellisiin elintapoihin 16. Lisäksi työstressin ja 11 Asiakkaat ovat ihmisiä eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä. SuPer Manka,M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi Kivimäki, M., Nyberg, S. T., Batty, G. D., Fransson, E. I., Heikkilä, K., Alfredsson, L.,... & Theorell, T. (2012b). Job strain as a risk factor for coronary heart disease: A collaborative meta-analysis of individual participant data. The Lancet 380, Mäntyniemi, A., Oksanen, T., Salo, P., Virtanen, M., Sjösten, N., Pentti, J.,... & Vahtera, J. (2012). Job strain and the risk of disability pension due to musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: A prospective cohort study of employees. Occupational & Environmental Medicine 69(8), Karhula, K., Puttonen, S., Vuori, M., Sallinen, M., Hyvärinen H. K., Kalakoski, V. & Härmä, M. (2013). Työstressi ja uni hoitotyössä. Työstressin ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. Työympäristötutkimuksen Raporttisarja nro 63. Helsinki: Työterveyslaitos. 16 Heikkilä, K., Nyberg, S. T., Fransson, E. I., Alfredsson, L., De Bacquer, D., Bjorner, J. B., & Kivimäki, M. (2012a). Job strain and alcohol intake: a collaborative meta-analysis of individual-participant data from men and women. PloS One 7(7). 3
9 fyysisen passiivisuuden on havaittu olevan jossain määrin yhteydessä toisiinsa 17 ja hyvän kunnon ja liikunnan vähentävän stressiä normaalipainoisilla, mutta ei ylipainoisilla 18. Ylipainon huomioiminen onkin tärkeää kun analysoidaan fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja työn vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen, kuten kiire ja stressi, vie voimavaroja ja heikentää terveyttä. Työntekijä ja tässä tapauksessa yrittäjä on päävastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä. Koettuun työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen ja henkinen rasittavuus ja työstä palautumisen mahdollisuus sekä terveydentila, fyysinen kunto ja elämäntavat kuten ravitsemuksen laatu ja unen määrä. Myös osaaminen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät kuten elämänhallinnan tunne vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko vähentäen tai edistäen sitä. Myönteisiä ympäristön tarjoamia voimavaroja voivat olla sosiaalinen tuki tai aineelliset edellytykset kuten varallisuus. 12 Pienyrittäjien oma henkilökohtainen terveys on usein itsestään selvyys, eikä sen ylläpitämisestä juurikaan huolehdita ennen kuin ilmaantuu sairaudesta kertova tai arkeen vaikuttava oire 19. Yrittäjän on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, huolehdittavat lomien toteutumisesta ja työaikalainsäädännön mukaisten lepoaikojen toteutumisesta työvuorojen välissä. Pienyrittäjän voi olla vaikea järjestää itselleen samoja etuuksia kuin työtekijöille kuten esimerkiksi säännöllisiä viikkovapaapäiviä tai riittävää loma-aikaa. Voi hyvin yrittäjä hankkeen kyselyssä vain 25 % vastaajista ilmoitti pitävänsä riittävästi lomia ja vapaapäiviä Selvityksen tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. 17 Kouvonen, A., Vahtera, J., Oksanen, T., Pentti, J., Väänänen, A. K., Heponiemi, T., & Kivimäki, M. (2013). Chronic workplace stress and insufficient physical activity: A cohort study. Occupational & Environmental Medicine 70(1), Kettunen, O Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with stress, mental resources, owerweight and workability Saarni H., Pakkala L., Wibom H., Oksanen T., Kalanen K., Hautala L Työterveyshuolto ja pk-yrittäien terveyden ja jaksamisen edistäminen. Työterveyslääkäri 2005;23(3): Venäläinen, E., Kärmeniemi, P., Pitkänen, M. (toim.) Voi hyvin yrittäjä. Raportti pienyrittäjien hyvinvoinnin tilanteesta ja työhyvinvointia edistävistä toimintatavoista Kaakkois-Suomessa. 4
10 Ala on kasvuala johtuen väestön ikääntymisestä ja pienyritysten säilyminen ja menestyminen alalla julkisen sektorin rinnalla on keskeistä, jotta laadukkaat hoivapalvelut voidaan taata myös tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on tarkasteltu pienyrittäjien hyvinvointia lähinnä työtyytyväisyyden, työn ja perheen välisten vaikutusten sekä voimavaralähtöisyyden kannalta. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan hoiva-alan yrittäjän hyvinvointia koetun ja mitatun terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös itse yrittäjyyteen liittyvien osaamiskysymysten kautta. Selvityksellä nostetaan esille näistä osa-alueista kehittämistarpeita, ja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä tukevia toimenpiteitä. Osaamiskartoitukset haluttiin ottaa mukaan, koska muuttuvassa toimintaympäristössä osaaminen ja sen kehittäminen on tunnistettu yritysten pixhill.com kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla on suoraan vaikutusta yrittäjän ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja edelleen kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Yrittäjä, työntekijä ja koko työyhteisö voivat paremmin, jos oikea osaaminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa. 2 Aineisto ja menetelmät 2.2 Aineisto Selvityksen aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (pl. päivähoito) pk-yrittäjistä. Pohjois- Pohjanmaan hoiva-alan yritykset (pl.päivähoito) ja yrittäjät koottiin kahdesta eri yritystietohausta (lähde: asiakastieto.fi) ja lisäksi rekisterin ajantasaisuus tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n yritysrekisteristä ja täydennettiin puuttuvilta osin. Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi hoiva-alan yrityksiä yhteensä 89 kpl. Jokaiselle yrittäjälle lähetettiin linkki hyvinvointikyselyyn sähköpostitse. Tämän jälkeen yrittäjille vielä soitettiin ja varmistettiin, että mikäli yrityksessä toimii useampi yrittäjä, niin myös he saivat kyselylinkin sähköpostiinsa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Varsinainen selvitys toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan yrittäjille kohdennetun hyvinvointikyselyn. Toinen osio sisälsi terveyskuntotarkastuksen, osaamiskartoitushaastattelun sekä laajan osaamiskartoituskyselyn niille yrittäjille, jotka halusivat näihin osallistua. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. Aineisto koostuu ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyn vastauksista (63 vastausta, sähköinen kysely tai paperikysely), osaamiskartoitushaastattelujen vastauksista (7 yrittäjää), laajan osaamiskartoituskyselyn vastauksista (8 vastausta) ja terveyskuntotarkastuksen arvoista (34 yrittäjää). Yrittäjiltä pyydettiin suostumus käyttää aineistoa nimettömänä hankkeen tuloksien raportoinnissa. 5
11 2.3 Tiedonkeruu Hyvinvointikysely Hyvinvointikyselyn teemat hahmoteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina lääkäri, terveydenhoitaja, liikunnanohjaaja, psykologi ja koulutuspäällikkö. Tavoitteena oli käyttää kysymyskokonaisuuksia, joiden luotettavuudesta on aiempaa näyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin terveyttä ja hyvinvointia koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kyselyn teemoina olivat: yrittäjän taustatiedot, terveydentila, mieliala, elämänlaatu, ravitsemus ja nautintoaineet, fyysinen kunto ja liikunta ja osaamiskartoitus. Lisäksi kysyttiin halukkuutta osallistua terveyskuntotarkastukseen, osaamiskartoitushaastatteluun tai -kyselyyn. Vastattavia kysymyksiä oli 65, jotka kaikki olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä. Avoimia kysymyksiä vältettiin tietoisesti, jotta kyselyyn vastaaminen sujuisi nopeasti ja tutkittavat jaksaisivat vastata kaikkiin kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti. Kysely toteutettiin Webropol menetelmällä lähettämällä tutkittaville sähköinen linkki kyselyyn sähköpostitse. Kysely löytyy liitteestä 1. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. Terveyskuntotarkastus Terveyskuntotarkastuksessa yrittäjiltä mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys sekä laskettiin painoindeksi. Laboratoriotutkimuksina määritettiin pieni verenkuva (PVK) ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit) ja verensokeri. Yrittäjien kehonkoostumus mitattiin BIA (Bioelectrical Impedance Analysis) menetelmällä InBody 720 laitteella. Menetelmä perustuu kehon erilaisten kudosten aiheuttamaan erilaiseen sähkövirran vastukseen. Tutkittavat tulivat terveyskuntotutkimukseen aamulla, yön yli ulottuvan paaston jälkeen, jolloin mittaustuloksen on osoitettu olevan luotettavin. Laboratoriotutkimukset ja perusmittaukset suoritti terveydenhoitaja. Paastoa vaativien mittausten ja määritysten jälkeen tutkittavat saivat kevyen aamupalan, jonka jälkeen suoritettiin kuntotestaukset. Yrittäjän terveyskuntotarkastus laboratoriotutkimukset kehonkoostumusanalyysi aamiainen rasituskoe, lääkärintarkastus energiatesti palaute ja elämäntapaohjaus Lääkärintarkastus liitettiin hapenottokyvynmittauksen yhteyteen, koska testi edellytti lääkärin valvontaa ja tulkintaa. Hapenottokykytesti toteutettiin epäsuorana polkupyöräergometritestinä sydänfilmi- ja verenpaineseurannassa. Ennen testiä tutkittavilta mitattiin lepoverenpaine ja otettiin leposydänfilmi sekä tehtiin leposykkeeseen perustuva Polar OwnIndex hapenottokyvynmittaus. Testiä valvoi ja sen tulkitsi liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Testistä syntyi dokumentaationa testituloksen ohella rasitussydänfilmi. Rasituskokeen jälkeen liikunnanohjaaja toteutti yrittäjälle dynaamiset lihaskuntotestit Laturi Energiatestistön mukaisesti. Lihaskuntotesteissä mitattiin vatsalihasten, selän, ylä- ja alaraajojen dynaaminen lihaskunto. Lisäksi testikokonaisuuteen 6
12 kuuluivat liikkuvuustesteistä eteentaivutustesti ja tasapainotesteistä yhden jalan seisonta. Lisätiedot energiatestin sisällöstä löytyvät osoitteesta: Yrittäjä sai testin jälkeen suullisen kokonaispalautteen fyysisen hyvinvointinsa tilasta ja elämäntapaohjausta, jossa huomioitiin yrittäjän arki. Lääkäri lähetti palautteen verikoevastauksista ja rasituskokeesta yrittäjälle kotiin. Osaamiskartoitus Osaamiskartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa 1) alkukartoitus, 2) yrittäjähaastattelut ja 3)yrittäjän itsearviointi. Toteutuksen apuna käytettiin C&Q Pro ohjelmistoa. Alkukartoitus oli osa laajempaa hyvinvointikyselyä (liite 1) ja osaamiskartoitus osioon valittiin 21 osaamisväittämää C&Q -työkalun yleisistä esimiehen ja yrittäjän osaamisprofiileista. Jokainen alkukartoitukseen vastannut henkilö sai näin mahdollisuuden pohtia omaa osaamistaan näiden väittämien kautta. Alkukartoituksessa vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittautua yrittäjähaastatteluun, joiden kautta päästiin tarkentamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osaamistarpeita. Yrittäjähaastatteluja tehtiin seitsemän. Haastattelujen pohjalta saatiin seitsemän erilaista hoiva-alan yrittäjän osaamiskoostetta. Osaamiskartoitushaastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Mitkä toimintaympäristön muutokset haastavat osaamista yrityksessäsi? 2. Mitä työtehtäviä olet tehnyt tänään? 3. Mitä osaamista tehtävien suorittaminen vaatii? 4. Mikä haastaa hyvinvointialan yrittäjän osaamista nyt ja tulevaisuudessa? 5. Onko sinulla tällä hetkellä joku akuutti osaamisen kehittämisen tarve? Haastattelujen pohjalta saatujen osaamiskoosteiden pohjalta luotiin C&Q työkaluun yksi yhteinen itsearviointilomake. Linkki lomakkeeseen lähetettiin 16 yrittäjälle, joista kahdeksan suoritti itsearvioinnin. Itsearvioinnissa yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan 94 kohdassa, jotka oli kerätty yrittäjähaastatteluista. Kyselyn arviointikohdat valikoituivat haastattelussa listattujen osaamisten mukaisesti. Yrittäjät arvioivat osaamistaan skaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa aloittelijaa ja 5 asiantuntijaa. Kahdeksan henkilöä suoritti itsearvioinnin ja kukin heistä sai itselleen osaamisprofiilin, jossa näkyvät omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kartoitusohjelma mittaa itsearviointia suhteessa asetettuihin tavoitetasoihin, minkä perusteella saadaan ajettua niin sanottu kuiluananalyysi. Jos kuilu on 0 tai plusmerkkinen, niin henkilön osaaminen on ajan tasalla tai ylittää asetetun tavoitetason. Jos se on miinusmerkkinen, niin osaamista on syytä kehittää esimerkiksi koulutuksen, mentoroinnin tai kehittämishankkeiden avulla. pixhill.com 7
13 2.4 Analysointi Hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten aineisto syötettiin ja muunnettiin tilastollisia analyyseja varten IBMM Statistics SPSS (versio 20) -ohjelmaan. Selvityksessä kuvataan yrittäjien taustatiedot (sukupuoli, ikä, viimeisin koulutusaste, yrittäjänä toimiminen vuosina, yrityksen hoiva-ala ja henkilöstömäärä) ja keskeisimmät muuttujat liittyen yrittäjien hyvinvointiin, terveyteen ja osaamiseen frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla. Osaamiskartoitushaastattelu ja itsearviointi toteutettiin C&Q työkalun prosessin mukaisesti. Haastatteluissa käytettiin standardikysymyksiä, joiden vastausten perusteella työkalun tietokannasta valittiin vastauksia vastaavat osaamisväittämät. Kustakin haastattelusta syntyi kooste, johon listattiin ne osaamisalueet (osaamisväittämät), jotka haastateltu yrittäjä oli tunnistanut merkittäväksi omassa työssään. Itsearviointilomakkeen osaamisväittämät otettiin suoraan haastattelukoosteista. Itsearvioinnin jälkeen itsearviointivastauksista C&Q ohjelma ajoi automaattisesti kuiluanalyysin, joka kertoo yrittäjän omasta osaamisesta kullakin osaamisalueella suhteessa tavoitetasoon. C&Q ohjelma myös yhdisti nämä itsearvioinnin tulokset, jolloin saimme itsearvioinnin suorittaneiden yrittäjien yhteisen osaamisprofiilin. Saimme siis tietoa siitä, mitä vahvuuksia tällä vastaajajoukolla oli ja mitä yhteisiä kehittämisen alueita. 3 Hyvinvointikyselyn tulokset 3.1 Taustatiedot Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 63 yrittäjää 104 yrittäjästä eli vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 69,4 % oli naisia. Iältään yrittäjät olivat pääsääntöisesti yli 36 vuotiaita (96,9 %, n=61). Yli 51 -vuotiaita oli 42,3 % yrittäjistä. Jokaisella yrittäjällä oli vähintään toisen asteen tutkinto ja yrittäjyysopintoja oli suorittanut 60,3 % yrittäjistä. Uusia yrittäjiä, jotka ovat toimineet yrittäjänä alle viisi vuotta, oli viidesosa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yleisimmät toimialat olivat mielenterveysja päihdetyö (n=27), vanhustyö (n=21) ja lasten ja nuorten asumispalvelut (n=17). Yli puolet yrityksistä (58,1 %) oli niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, 88,7 % yrityksistä työllisti enintään 25 henkilöä ja 98,4 % yrityksistä voitiin lukea pienyrityksiksi (alle 50 työntekijää). Yrittäjien taustatiedot on kuvattu taulukossa 1 (s.8). 8
14 Sukupuoli n % nainen mies yhteensä puuttuvia ,4 30,6 100,0 Luokiteltu ikä n % vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 61 vuotta yhteensä puuttuvia Viimeisin koulutusaste n % 2. asteen tutkinto ammattikorkeakoulututkinto yliopistotutkinto jokin muu yhteensä puuttuvia Yrittäjyysopintoja n % kyllä ei yhteensä puuttuvia ,2 0,0 15,9 27,0 17,5 25,4 11,1 100,0 38,1 42,9 11,1 7,9 100,0 60,3 37,7 100,0 Yrittäjänä toimiminen n % 1-4 vuotta 5-10 vuotta vuotta 21 vuotta yhteensä ,0 23,8 39,7 17,5 100,0 puuttuvia 0 Yrityksen hoiva-ala n % (voi olla useampi/yritys) perhekoti vanhustyö mielenterveys- ja päihdetyö vammaistyö lapset ja nuoret (muu kuin perhekoti) Yrityksen henkilöstömäärä n % yhteensä (puuttuvia 1) Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. 27,0 33,3 42,9 19,0 3,2 3,2 58,1 30,6 9,7 1,6 100,0 9
15 3.2 Terveydentila Hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % oli käynyt terveystarkastuksessa viiden vuoden sisällä kyselyn täyttöhetkestä ja 17,7 %:lla terveystarkastuksesta oli yli viisi vuotta. Ainoastaan kaksi yrittäjää ei ollut käynyt koskaan terveystarkastuksessa. Kaikki yrittäjät olivat käyneet hammastarkastuksessa viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ja yli puolet (59,7 %, n=37) alle vuosi sitten. Kaikki kyselyyn vastanneista kokivat, että heillä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Eniten haittaavaksi oireeksi koettiin niska-hartiaseudun kiputila (27 % vastaajista). Tuki- ja liikuntaelin vaivoista selkäkivun arkea häiritsevänä oireena ilmoittivat 16 % vastaajista ja nivelkivut 14 %. Muista oireista häiritseviksi koettiin närästysvaiva (21 % ), päänsärky (11 %), vatsakipu (11 %) ja rytmihäiriötuntemukset (11 %). Joka neljäs koki väsymyksen ja uupumuksen häiritsevän arjen elämää. Uniajan määrällisesti riittäväksi koki kuitenkin 35,5 % vastaajista. Henkilöt, jotka nukkuivat alle seitsemän tuntia, kokivat yleisemmin unen määrän riittämättömäksi kuin kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuvat. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 75,4 % nukkui keskimäärin alle seitsemän tuntia vuorokaudessa. 3.3 Mieliala ja elämän laatu RBDI-kyselyn perusteella lievän masennuksen kriteerit (5-7 pistettä) täytti 11,1 % vastanneista ja keskivaikean masennuksen kriteerit (8-15 pistettä) täyttyivät 7,9 %:lla. Yhdelläkään vastanneella vakavan masennuksen kriteerit eivät täyttyneet. Kyselyn osa-alueista hoiva-alan yrittäjien mielialaan vaikuttavina tekijöinä nousivat yleisimpinä esille seuraavat osa-alueet: Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen, 8,1 % koki olevansa aamulla paljon väsyneempi kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä (27,4 %, n=17) Yrittäjistä lähes viidesosa (19,1 %, n=12) oli huolissaan siitä, että näyttää epämiellyttävältä tai rumalta. Varmuus päätöksen teossa oli vähentynyt ja päätöksen tekoa pyrki lykkäämään 16,1 %:lla yrittäjistä. Yrittäjien kokemaa elämänlaatua kysyttiin valmiilla vastausvaihtoehdoilla asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti erittäin tyytyväistä ja 5 erittäin tyytymätöntä. Yrittäjien vastaukset on kuvattu taulukossa 2 (s.10). prosenttijakaumina. Yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysiseen toimintakykyynsä (17,5 %, n=11), terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa (molemmissa 11,1 %, n=7). 10
16 Ihmissuhteet Nykyinen terveydentila 1=erittäin tyytyväinen Henkinen toimintakyky 2=melko tyytyväinen Fyysinen toimintakyky Harrastusmahdollisuudet Asuinympäristö 3=en tyytymätön enkä tyytyväinen 4=melko tyytymätön 5=erittäin tyytymätön Taloudellinen tilanne Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. Yrittäjien elämäntyytyväisyys arvioitiin kyselyllä, joka mittaa elämän kiinnostavuutta, onnellisuutta, yksinäisyyttä ja elämän helppoutta. Näistä osa-alueista lasketaan elämäntyytyväisyyspisteet, joiden mukaan elämäänsä kokonaisuudessaan tyytyväisiä oli neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16), hiukan tyytymättömiä yli puolet yrittäjistä (58,7 %, n=37) ja tyytymättömiä viidesosa yrittäjistä (15,9 %, n=10). Yrittäjistä lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan melko tai hyvin kovaa. 3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet Suurin osa kyselyyn vastanneista (84,2 %, n=53) kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, osalle henkilökohtainen ruokavalio ei ollut kovin tärkeä ja 3 % vastaajista ilmoitti, ettei kiinnittänyt lainkaan huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Vastaajista 79,4 % kertoi syövänsä yleensä aamupalan ja 20,6 % ei syönyt aamupalaa säännöllisesti. Valtaosa yrittäjistä (79 %, n=49) ei tupakoi. Päivittäin tupakoivia oli 8,1 % vastanneista ja harvemmin tai satunnaisesti tupakoivia 12,9 % vastaajista. Nuuskaa käytti säännöllisesti 3,2 % hyvinvointikyselyyn vastanneista. Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 22,2 % vastanneista. 16,3 % kyselyyn vastanneista käytti alkoholia useammin kuin kerran viikossa. AUDIT-kyselyn perusteella 7,9 % vastanneista ylitti riskikäytön rajan (8-15 pistettä) ja 6,3 % ylitti haitallisen käytön rajan (16 19 pistettä). Yhdellä vastaajalla mahdollisen alkoholiriippuvuuden raja (20 pistettä) ylittyi. 11
17 3.5 Fyysinen kunto ja liikunta Fyysisen kuntonsa huonoksi arvioi 15,9 % kyselyyn vastanneista ja keskinkertaiseksi 38,1 %. Omasta mielestään hyväkuntoisia oli lähes puolet (46 %, n=29) yrittäjistä. Kun yrittäjiä pyydettiin vertaamaan kuntoansa ikätovereihinsa, koki ikätovereitaan huonommassa kunnossa olevan viidesosa yrittäjistä (20,7 %, n=13). pixhill.com Hoiva-alan yrittäjistä vajaa viidennes (14,3 %, n=9) liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja 85,7 % liikkuu liian vähän. Terveysliikuntasuositusten mukainen kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan suositusmäärä toteutuu neljänneksellä yrittäjistä (28,6 %, n=18). Yrittäjien arvioima liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin on kuvattu taulukossa 3. Terveysliikuntasuosituksen minimi (2t30min reipasta liikuntaa ja 2 krt lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa viikossa) toteutuu ei toteudu Terveysliikuntasuosituksen minimi kestävyyskuntoharjoittelun osalta (2t30min reipasta liikuntaa viikossa) toteutuu ei toteudu Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. n % ,3 85,7 28,6 71,4 Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista edistäviä tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 4 (s.12). Vastaajista suurin osa (98,4 %) koki terveyden edistämisen liikkumista edistäväksi tekijäksi. Muita fyysisiä liikkumista edistäviä tekijöitä, joita yli puolet vastanneista yrittäjistä piti tärkeinä, olivat: painon pudottaminen, ulkonäön kohentaminen, suorituskyvyn kehittäminen ja oman kehon hyväksyminen. Yrittäjistä valtaosa koki myös psyykkiset syyt liikkumistaan edistäviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat mielialan kohottaminen, energisyyden lisääminen, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen, luonnosta nauttiminen ja stressin lievittäminen. Sosiaalisista syistä sosiaalisten suhteiden luominen tai ylläpitäminen liikunnan avulla oli yleinen valittu vaihtoehto (44,3 %). 12
18 Terveyden edistäminen (98,4 %) Mielialan kohottaminen (90,3 %) Energisyyden lisääminen (90,3 %) Hyvänolon tunteesta nauttiminen (85,5 %) Stressin lievittäminen (83,6 %) Luonnosta nauttiminen (79,0 %) Painon pudottaminen (78,7 %) Ulkonäön kohentaminen (77,0 %) Suorituskyvyn kehittäminen (60,0 %) Oman kehon hyväksyminen (56,7 %) Sosiaaliset suhteet (44,3 %) Ponnistelusta nauttiminen (31,7 %) Lihasmassan kasvattaminen (30.0 %) Seksuaalisen vetovoiman lisääminen (30,0 %) Arvostuksen kohottaminen ystäväpiirissä (16,7 %) Perheen tai ystävän kehotus (11,7 %) Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (6,7 %) kyllä ei Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista rajoittavia tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 5. Vastausten perusteella yrittäjien liikkumista rajoittivat eniten ajan puute, laiskuus ja väsymys. Seuraavaksi tärkeimpinä syinä olivat apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute, jotka rajoittivat liikkumista viidesosalla yrittäjistä. Ajan puute (66,7 %) Laiskuus (51,9 %) Väsymys (39,3 %) Apea mieliala (21,3 %) Sairaus tai vamma (19,7 %) Kiinnostuksen puute (18,3 %) Liikuntataitojen puute (11,5 %) Ryhmän puute (9,8 %) Ohjauksen puute (8,2 %) Liikuntatilojen puute (6,6 %) Rahan puute (3,3 %) En tiedä miten kannattaisi liikkua (3,3 %) Sopivan liikuntamuodon puute (3,3 %) Liikunnan aiheuttama epämukava olo (3,3 %) Häpeä (3,3 %) Liikuntavarusteiden puute (1,6 %) Huonot liikenneyhteydet (1,6 %) kyllä ei Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. 13
19 3.6 Osaaminen Hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiossa vastaajat arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1-5, jossa taso 1 vastaa aloittelijatason osaamista ja 5 asiantuntijatason osaamista. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa (33 vastaajaa tasolla 1-3), organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa (32 vastaajaa tasolla 1-3) sekä tehokkaassa ajankäytössä (ajanhallinta) (31 vastaajaa tasolla 1-3). Vahvuuksinaan kartoitukseen vastanneet yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, asiakaslähtöisyyden ymmärtämisen, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen (57 vastaajaa tasolla 4-5), organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen (56 vastaajaa tasolla 4-5) sekä työn, töiden suunnittelun ja järjestelyn (töiden organisointi) (52 vastaajaa tasolla 4-5). Vastaajista koulutukseen oli osallistunut 34 yrittäjää viimeisen kuuden kuukauden aikana ja 40 yrittäjää oli suorittanut joskus jotain yrittäjyysopintoja. Vastaajista siis 1/3 ei ollut suorittanut lainkaan yrittäjyysopintoja. Lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 15 yrittäjää. Toivelistalla oli osaamisen päivittäminen, vertaistuki, johtamiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutus, talousjohtaminen, verotukseen liittyvän osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus. Alkukartoituksessa 12 ilmoitti haluavansa osallistua osaamiskartoitushaastatteluun ja 18 itsearviointikyselyyn. Haastatteluja toteutui lopulta seitsemän ja itsearviointikyselyyn vastasi kahdeksan yrittäjää. 4 Osaamiskartoituksen tulokset 4.1 Osaamiskartoitushaastattelut Osaamiskartoitushaastatteluun osallistui seitsemän yrittäjää, joista 1 tuotti kotihoitopalveluja, 2 vanhusten asumispalveluja, 1 lastensuojelupalveluja, 2 mielenterveyspalveluja ja 1 vammaisten asumispalveluja. pixhill.com Hoiva-alan yrittäjät tunnistivat toimintaympäristössään useita erilaisia muutoksia. Yksi selkeimmistä muutoksista, joka tunnistettiin, oli isojen kansallisten ja monikansallisten toimijoiden tulo markkinoille. Pienillä yksiköillä on kannattavuusongelmia, mikä vaikeuttaa kilpailutuksiin osallistumista. Pienet toimijat pystyvät kilpailemaan laadulla, mutta hinta on usein tärkein kriteeri palveluntuottajaa valittaessa. Myös kilpailutukseen osallistuminen on iso prosessi, joka vaatii osaamista, jota kaikilla yrittäjillä ei aina ole. Palvelun ostajan muuttuvat kriteerit 14
20 voivat myös tuottaa ongelmia pienille, yhteen palvelutuotteeseen keskittyville toimijoille. Pienen palveluntuottajan osaaminen on kapeampaa, mikä estää nopean reagoinnin uusiin palvelutarpeisiin. Myös asiakaskunta on selvästi muuttunut ja muuttumassa. Painopisteen muuttuminen laitoshoidosta avohoidon ja kotihoidon puolelle on aiheuttanut sen, että asumisyksiköissä asuu entistä huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Samalla avohoidon ja kotihoidon piirissä on entistä haasteellisempaa asiakaskuntaa, koska asiakkaat asuvat pidempään kotona. Kiinteiden laitospaikkojen määrää halutaan vähentää, mikä muuttaa palvelurakennetta kotiin vietävien palvelujen suuntaan. Kaikki palveluntuottajat eivät ole tällaiseen muutokseen osanneet valmistautua. Yrittäjiä mietityttää myös tuleva SOTE-muutos, jonka sisällöstä ja sen tuomista vaikutuksista yksityisiin toimijoihin ei ole vielä tietoa. Myös mahdolliset lakimuutokset liittyen henkilöstömitoituksiin ja kelpoisuuksiin mietityttävät yrittäjiä. Koska hoivayrityksissä palvelun tuottavat osaavat työntekijät, työntekijöiden rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä haastaa yrittäjien osaamista. Eri-ikäiset työntekijät odottavat yrittäjältä/esimieheltä erilaisia asioita, he motivoituvat eri tavoin ja myös sitoutuminen työnantajaan on erilaista. 4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi) Haastattelun perusteella yrittäjille koottiin itsearviointilomake, johon vastasi kahdeksan yrittäjää. Itsearviointilomakkeella oli 94 kohtaa, joita yrittäjät arvioivat. Jokainen sai itsearvioinnistaan henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jossa näkyvät hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämisen kohteet. C&Q työkalu laski kullekin vastaajalle kuiluanalyysin, joka näyttää yrittäjän osaamisen tason suhteessa tavoitetasoon. Kaikkien itsearviointiin vastanneiden vastaukset koottiin yhteen taulukkoon 6, jolloin saatiin näkyviin tämän pienen ryhmän yhteiset vahvuudet ja kehittämishaasteet. Yrittäjien vahvuudet Yrittäjien kehittämisalueet Kahdenkeskisen, henkilökohtaisen asiakastyön hallinta Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden tunnistaminen, osaamisvajeisiin Alihankintapalvelujen hankintaosaaminen puuttuminen, koulutussuunnittelu Kiinteistönhoitoon liittyvä osaaminen Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja Erilaisten asiakastilanteiden ja talousosaaminen asiakasryhmien hallinta, asiakkaan käsittelytaidot Rekrytointiosaaminen, henkilöstön palkkaukseen liittyvä osaaminen Tiimityöskentelytaidot Taloushallinnon prosessien tuntemus Taloushallinnon tietojärjestelmien tuntemus ja hyödyntäminen Tiettyyn asiakasryhmään liittyvänä osaamisvajeena tulivat esille saattohoitotaidot Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä 15
Mikä Virettä firmaan hanke?
Mikä Virettä firmaan hanke? Jaana Ukonaho, projektipäällikkö Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin -hanke 2015-2017 Valtakunnallinen asiantuntijaverkosto
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotNUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT
NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT MOPO-seminaari 20. 21.11.2013 Riitta Pyky Jaana Ukonaho ODL Liikuntaklinikka, MopoTuning Taustaa Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain hieman
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotStora Enso Metsä Hyvinvointiohjelma 2010
Stora Enso Metsä Hyvinvointiohjelma 2010 Taustalla Rethink -filosofia Strategiasta lähtenyt tarve Ihmiset ja työkalut huippukuntoon Voimakas painotus palveluiden kohdentamiseen ja viestintään Palveluita
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotMillainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?
Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotKipinä- hyvinvoin+valmennus
Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotNaisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen
Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,
LisätiedotKuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä
Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti Hankkeen
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN
ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN 21.2.2017 Kirsi Heikkilä-Tammi Tutkimusjohtaja, Työhyvinvointi Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotAivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509
Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509 Teppo Valtonen, tuotepäällikkö @aivotyo @teppo_v SuPer-Susanna Noin 50-vuotias nainen Asuu Uudellamaalla Työskentelee kunnallisessa palvelutalossa Tekee töitä kolmessa
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotMiten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?
Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotMITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015
MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotSosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä
Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotYrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon. Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO
Yrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO Ylläpidä hyvää ja vahvuuksiasi Ennakoi riskejä ja toimi Hae apua ja kuntoudu Ylläpidä hyvää ja vahvuuksiasi Kumpaan
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotLiikuntaklinikka. Hyvä kunto ja työkunto kulkevat käsi kädessä
Liikuntaklinikka Hyvä kunto ja työkunto kulkevat käsi kädessä Panosta terveiden elämäntapojen tukemiseen ja näe positiiviset vaikutukset työtehoon. ODL Liikuntaklinikka Hyvä kunto ja työkunto kulkevat
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotMuutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lape kysely 1 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotSporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti
Testin yhteydessä saat InBody -kehonkoostumusanalyysin veloituksetta! Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti Sporttiäiti-testi sopii kuntoilijalle tai säännöllisesti liikuntaa useita kertoja
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotSupermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
Lisätiedot