Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona. ja ravinnetaseiden kannalta. Hanna Tuomisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona. ja ravinnetaseiden kannalta. Hanna Tuomisto"

Transkriptio

1 Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseiden kannalta Hanna Tuomisto Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Soveltavan biologian laitos Agroekologia Syyskuu 2006

2 2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tdk. Tekijä Författare Author Hanna Tuomisto Laitos Institution Department Soveltavan biologian laitos Työn nimi Arbetets titel Title Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseiden kannalta Oppiaine Läroämne Subject Agroekologia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -tutkielma Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages liitettä Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotimaisista raaka-aineista tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseita. Kirjallisuusosiossa tarkasteltiin ohraetanolia, rypsimetyyliesteriä (RME) ja biokaasua. Tutkimusosiossa laskettiin peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasutaseet koko elinkaaren ajalta, kun raaka-aineena oli timotei-apilanurmi- ja ruokohelpisäilörehu. Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin luomukasvintuotantotilan viherlannoitusalan käyttöä biokaasun raaka-aineena. Lisäksi tutkittiin lannoitevalintojen vaikutuksia taseisiin. Biokaasun energiapanos ja kasvihuonekaasupäästöt olivat pienemmät kuin ohraetanolilla ja RME:llä. Energiapanoksen suuruus peltobiokaasulla oli raaka-aineesta riippuen noin % tuotoksesta, kun taas ohraetanolilla energiapanos oli noin 82 % ja RME:llä 50 % tuotoksesta. Kasvihuonekaasupäästöt ohraetanolilla ja RME:llä olivat jopa suuremmat kuin bensiinillä ja dieselillä. Peltobiokaasun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin % fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Lannasta, elintarviketeollisuuden jätteistä ja orgaanisesta yhdyskuntajätteestä valmistetun biokaasun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin % fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä. Suurimmat energiapanokset vaadittiin biopolttoaineiden prosessoinnissa ja jalostuksessa, kun taas kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyi viljelyssä. Peltobiokaasun tuotannossa suurimmat kasvihuonekaasupäästölähteet olivat työkoneiden polttoaineiden päästöt, maan dityppioksidipäästöt sekä biomassan säilöntään käytetyn rehunsäilöntäaineen valmistuksen päästöt. Säilöntäaine tosin voidaan korvata reaktorin mikrobisiirroksella. Energia, kasvihuonekaasu- sekä ravinnetaseiden kannalta olisi kannattavinta käyttää bioenergian raaka-aineena ensisijaisesti maatalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien orgaanisia jätteitä ja sivutuotteita. Biokaasuteknologia tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden, sillä biokaasua voidaan valmistaa kaikesta orgaanisesta aineksesta. Lisäksi biokaasuteknologia mahdollistaa ravinteiden tehokkaan kierrätyksen, sillä biokaasutusjäännös on erinomaista lannoitetta. Avainsanat Nyckelord Keywords bioenergia, elinkaariarviointi, teollinen ekologia, luomu, ympäristövaikutukset Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos, kirjasto

3 3 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Agriculture and Forestry Tekijä Författare Author Hanna Tuomisto Laitos Institution Department Applied Biology Työn nimi Arbetets titel Title Biogas and other forms of bioenergy from agricultural crops for transport fuel use: energy, greenhouse gas and nutrient balances Oppiaine Läroämne Subject Agroecology Työn laji Arbetets art Level Master thesis Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages appendixes Tiivistelmä Referat Abstract The aim of the study was to assess energy, greenhouse gas and nutrient balances for fieldbased transport biofuels produced in Finnish conditions. In the literature survey barleybased ethanol, rape methyl ester (RME) and biogas were analysed. Energy, greenhouse gas and nutrient balances were calculated from a life cycle perspective for field-based biogas when timothy-clover grass and reed canary grass silage were used as a raw material. As an alternative, the use of green manure of an organic farm for raw material of biogas was evaluated. Also the impact of using various fertilisers was evaluated. Biogas had lower energy input and greenhouse gas emissions than barley-based ethanol and RME. The energy input for biogas was about % of the output depending on the raw material. The energy input for barley-based ethanol was about 82 % and for RME about 50 % of the output. Greenhouse gas emissions for barley-based ethanol and RME were even bigger than for fossil-based reference fuels. The green house gas emissions of field-based biogas were about % of emissions of fossil-based fuels. When manure, organic wastes of food industry or organic municipal wastes were used for raw material of biogas green house gas emissions were about % of emissions of fossil-based fuels. The largest energy input was used in the processing of the biofuels while the most of the green house gases were emitted during farming. The green house gas emissions of the fieldbased biogas were emitted mainly from fuels of farming machines, dinitrogen oxide emissions of the soil and the production of ensiling additives. Emissions can be reduced if biogas reactor -based microbe mass is used instead of ensiling additives. In terms of energy, greenhouse gas and nutrient balances it would be reasonable to use byproducts and wastes of agriculture, food industry and municipalities for raw material of bioenergy. Biogas technology is therefore excellent because all organic material can be used as raw material. Biogas technology makes possible also to recycle nutrients effectively because the digestate is a valuable fertiliser. Avainsanat Nyckelord Keywords bioenergy, life cycle assessment, industrial ecology, organic farming, environmental impacts Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited University of Helsinki, Department of Applied Biology, library

4 4 Esipuhe Tämä tutkimus on tehty Maa- ja metsätalousministeriössä pro gradu -työnä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri liikenteen biopolttoaineiden tuotannon järkevyyttä kotimaisista raaka-aineista energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseiden kannalta. Tutkimuksen rahoittajana on ollut maa- ja metsätalousminiteriön lisäksi Tritonet Oy Tampereelta. Haluan kiittää työni ohjaajia agroekologian professori Juha Heleniusta ja Tritonet Oy:n toimitusjohtaja Pertti Keskitaloa sekä maa- ja metsätalousministeriöstä maatalousneuvos Taina Vesantoa, ylitarkastaja Elina Nikkolaa sekä ylitarkastaja Veli- Pekka Reskolaa, jotka mahdollistivat minulle työn teon ministeriössä. Haluan myös kiittää tutkija Tuula Mäkistä VTT:stä tutkija Annimari Lehtomäkeä Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä heiltä saamistani arvokkaista tiedoista sekä Helsingin yliopistosta agroteknologian professori Jukka Ahokasta, Mmyo Jukka Kivelää ja Mmyo, DI Tuomas Mattilaa sekä MTT:sta tutkija Marko Sinkkosta työni kommentoinnista Hanna Tuomisto

5 5 Määritelmät ja lyhenteet Allokointi. Kohdentaminen Anaerobinen. Ilman happea, hapeton Biodiesel. Kasviöljypohjainen dieselpolttoaine, joka valmistetaan kasviöljyistä vaihtoesteröimällä (rasvahappojen metyyliesterit). Biokaasu. Orgaanisesta aineesta anaerobisen mikrobitoiminnan seurauksena muodostuva kaasu, joka koostuu lähinnä metaanista ja hiilidioksidista Biomassa. Orgaaninen eli eloperäinen aine Biopolttoaine. Kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen polttoaine, joka tuotetaan biomassasta, kuten pelto- tai metsäbiomassasta tai teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteistä. CO 2 -ekvivalentti. Kasvihuonekaasuista käytetty yksikkö, joka kuvaa eri kaasujen kasvihuonekaasupäästön lämmityspotentiaalia verrattuna hiilidioksidiin. EtOH. Etanoli. F-T. Fischer Tropsch, synteesiprosessi, jolla valmistetaan erityyppisiä polttonesteitä synteesikaasusta. Kaasutus. Prosessi, jossa kaasuttava aine reagoi kiinteän tai nestemäisen polttoaineen kanssa korkeassa lämpötilassa muodostaen polttokaasuseoksen. Kaasuttava aine voi olla ilma, happi, vesihöyry tai joku muu hapen kantaja. Kuiva-aine. Massan kuiva-aineen määrä. Liikenteen biopolttoaine. Liikenteessä käytettävä nestemäinen tai kaasumainen polttoaine, joka tuotetaan biomassasta. Biomassa voi olla pelto- tai metsäbiomassaa tai teollisuuden ja yhdyskuntien jätteiden biohajoavaa osaa. Liikenteen biopolttoaineita ovat esimerkiksi bioetanoli, biodiesel, biokaasu ja synteettiset biopolttoaineet. Biopolttoai-

6 6 neet voidaan jakaa ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin käyttöominaisuuksien tai raaka-aineiden mukaan. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla tarkoitetaan peltokasvipohjaista etanolia ja biodieseliä, joiden käytöllä nykyisissä ajoneuvoissa on rajoitteita niiden käyttöominaisuuksien vuoksi. Lämmönvaihdin. Ottaa talteen reaktorista tulevan lietteen lämmön ja lämmittää sillä reaktoriin menevän materiaalin. Mesofiilinen. Lämpötila-alueella C toimiva. Orgaaninen aine. Eloperäinen aina. Psykrofiilinen. Alle 20 C lämpötilassa toimiva. Pyrolyysiöljy. Korkeassa lämpötilassa hapettomissa olosuhteissa valmistettu bioöljy, jota voidaan käyttää raskaan tai kevyen polttoöljyn korvaajana. RME. Rypsimetyyliesteri. Rypsiöljystä valmistettu biodiesel. Synteesikaasu. Vetyä ja hiilimonoksidia sisältävä kaasuseos, joka voidaan valmistaa biomassasta kaasutuksen kautta. Synteettinen polttoaine. Synteesikaasun valmistuksen kautta valmistettu polttoaine. Terminen biokaasu. Termisellä kaasutuksella biomassasta valmistettu kaasumainen polttoaine. Termofiilinen. Lämpötila-alueella >50 C toimiva. Kasvihuonekaasut CO 2 hiilidioksidi CH 4 metaani N 2 O typpioksiduuli

7 7 Yksiköt Wh J wattitunti Joule k kilo, 10 3 = M mega, 10 6 = G giga, 10 9 = T tera, = P peta, = t tonni, 1000 kg 1 MWh = 3,6 GJ

8 8 Sisällys ESIPUHE... 4 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITE METODOLOGIA Teollinen ekologia Elinkaariarviointi KIRJALLISUUSTARKASTELU LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEVAIHTOEHDOT Biodiesel Etanoli Synteettiset polttoaineet Biokaasu BIOPOLTTOAINEIDEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASEET RAVINNETALOUS Ravinnevirrat Biokaasureaktori mukana ravinteiden kierrätyksessä LUOMUTUOTANTO BIOKAASUREAKTORI LUOMUKASVINTUOTANTOTILALLA AINEISTO JA MENETELMÄT VERTAILUASETELMAT TOIMINNALLINEN YKSIKKÖ JA JÄRJESTELMÄN RAJAUKSET ALLOKOINNIT SATOTASON VALINTA ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASELASKENNAN PERIAATTEET Kasvihuonekaasupäästöt Polttoaineet Sähkö ENERGIAPANOKSET JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Lannoitteiden valmistus, kuljetus ja käyttö Kalkin valmistus, kuljetus ja käyttö Maaperän hiilidioksidipäästöt Säilöntäaineen valmistus Työkoneiden polttoaineen kulutus Nurmen energiasisältö Biokaasulaitteiston energiankulutus Biokaasun jalostus liikennepolttoaineeksi MENETELMÄT RAVINNETASELASKELMAT Luomutilan ravinnetase Nurmibiokaasun ravinnetase TULOKSET PRIMÄÄRIENERGIAPANOS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT RAVINNETASEET Luomutilan ravinnetase Nurmen ravinnetase HERKKYYSTARKASTELU TULOSTEN TARKASTELU... 59

9 9 5.1 ENERGIA-, KASVIHUONEKAASU- JA RAVINNETASEET TULOSTEN VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT BIOKAASUN VERTAILU MUIHIN POLTTOAINEISIIN TULEVAISUUDEN TUTKIMUSTARPEITA JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS LIITTEET... 78

10 10 1 Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Viime aikoina on mediassa käyty kiivasta keskustelua liikenteen biopolttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseista sekä muista ympäristövaikutuksista. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi 1 biopolttoaineille vuonna ,75 prosentin osuuden tieliikennekäyttöön myydyistä polttoaineista. Tällä hetkellä biopolttoaineiden osuus Suomessa on lähes olematon, joten tavoitteiden täyttäminen vaatii ripeitä toimia. Suunnitellut toimintamallit tavoitteiden täyttämiseksi perustuvat pitkälle etanolin ja biodieselin varaan (KTM 2006, MMM 2006). Biopolttoaineita ei saa kuitenkaan tuottaa vain säädösten vuoksi, vaan on muistettava perimmäinen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia sekä korvata öljyä. Järkevässä bioenergian tuotannossa sovelletaan teollisen ekologian periaatteita, joiden mukaan tuotantojärjestelmien aine- ja energiavirrat pyritään sulauttamaan luonnon järjestelmien kiertokulkuihin. Luonnon järjestelmissä ei synny jätettä, vaan aineet kiertävät tehokkaasti. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi siis myös ravinnetaseet ovat ympäristön kannalta merkityksellisiä biopolttoaineiden tuotannossa, sillä maatalous on vesistöjen suurin yksittäinen ravinnekuormittaja Suomessa (Suomen ympäristökeskus 2006). Erityisesti fosforin kierrätys on tärkeää, sillä sen varannot ovat rajalliset. Toisaalta ravinnetaseet liittyvät myös energia- ja kasvihuonekaasutaseisiin, sillä kemiallisen typpilannoitteen valmistus on hyvin energiaintensiivistä (Davis & Haglund 1999). Hyödyntämällä kasvien biologista typensidontaa ja käyttämällä orgaanisia lannoitteita, kuten lantaa, kasvibiomassaa sekä jätevesilietettä voidaan typpi kierrättää ja säästää energiaa (Pimentel ym. 2005). Voidaan myös pohtia, onko ylipäätään järkevää käyttää maatalousmaata energian tuotantoon, vai pitäisikö se jättää kokonaan ruoan tuotannolle. Maapallon kasvava väestö asettaa paineita maankäytölle ja maatalousmaan riittävyydelle. Energiakasvien viljely pellolla on vain yksi tapa tuottaa bioenergiaa. Bioenergiaa saadaan myös, metsistä, ve- 1 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/30/EY liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä. Bryssel

11 11 sikasveista, lannasta sekä elintarviketuotannon ja yhdyskuntien orgaanisista jätteistä (kuva 1). Bioenergia Metsä Pelto Vesistöt Elintarvikkeet Rehut Energiakasvit Lanta Ruoka Jäte KUVA 1. Energiakasvit ovat vain yksi bioenergian lähde. Biokaasun tuotanto voisi tarjota erinomaisen mahdollisuuden kestävän kehityksen mukaiseen bioenergian tuotantoon, sillä biokaasun raaka-aineena voidaan käyttää kasvintuotannon jätteitä ja lantaa sekä viherlannoitusmassaa, joten peltoa ei tarvitse varata pelkästään energian tuotantoa varten. Pelto voi siis tuottaa sekä energiaa että elintarvikkeita yhtä aikaa. Etuna on myös mahdollisuus käyttää biokaasutusjäännös lannoitteena, jolloin ravinteet voidaan kierrättää, ja voidaan luopua kemiallisten lannoitteiden käytöstä. Koska VTT:ltä ja MTT:ltä on juuri julkaistu Tekesin ClimBus-teknologiaohjelmassa tehty tutkimus (Mäkinen ym. 2006), jossa käsitellään mm. ohraetanolin ja RME:n (rypsimetyyliesteri) energia- ja kasvihuonekaasutaseita, keskitytään tässä tutkimuksessa biokaasun taseiden laskemiseen ja muita polttoaineita tarkastellaan kirjallisuusosiossa. Biokaasulaskelmissa pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle samoja rajauksia ja lähtöoletuksia kuin VTT:n ja MTT:n tutkimuksessa, jotta tämän tutkimuksen tuloksia biokaasusta voitaisiin verrata ohraetanolin ja RME:n taseisiin.

12 Tutkimuksen tavoite Tämän työn tavoitteena oli selvittää nykytekniikalla tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden elinkaariset energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseet, kun raaka-aineena käytetään kasvibiomassaa. Kirjallisuuden avulla selvitettiin liikenteen biopolttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseita sekä ravinnekiertojen sulkemisen mahdollisuuksia. Tutkimusosiossa laskettiin peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseet. Lisäksi tutkittiin typpiomavaraisen kasvintuotantotilan integrointia biokaasun tuotantoon käyttämällä viherlannoitusbiomassa biokaasun raaka-aineeksi. Tilamallin avulla oli tavoitteena myös selvittää ravinnekierron sulkemisen mahdollisuutta. Typpiomavaraisen biokaasutilan tutkiminen oli esiselvitystä BIOKAMUT: Biologinen kasvimateriaalin mädätys kaasutuotannon tehostaminen tutkimushanketta 1 varten. Peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasutaselaskenta suoritettiin siten, että tuloksia voidaan verrata Mäkisen ym. (2006) tutkimuksen tuloksiin RME:n ja ohraetanolin taseista. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Vähentääkö liikenteen biopolttoaineiden käyttö kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, kun polttoaineiden koko elinkaari huomioidaan? 2. Millainen vaikutus orgaanisten lannoitteiden käytöllä ja ravinnevirtojen sulkemisella on liikenteen biopolttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseisiin? 3. Mitkä ovat peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasutaseet? 4. Miten ravinteet kiertävät typpiomavaraisella kasvintuotantotilalla, jossa viherlannoitus käytetään biokaasun raaka-aineeksi? 1 Vireillä oleva tutkimushanke: BIOKAMUT: Biologinen kasvimateriaalin mädätys kaasutuotannon tehostaminen. Päätutkijoina: Tuomas Mattila SYKE/HY ja Kalle Salonen TKK.

13 Metodologia Teollinen ekologia Teollinen ekologia on teollisten ja ekologisten järjestelmien vuorovaikutusten tutkimusta ja hallintaa. Siinä selvitetään aineen ja energian virtoja, muuntumista ja kulumista teollisissa ja ekologisissa ja systeemeissä ja niiden välillä. Näin pystytään löytämään tärkeimmät ympäristöä kuormittavat kohteet ja suunnittelemaan niihin parannuksia. Tavoitteena on kehittää teollisia järjestelmiä suljetummiksi siten, että jätettä ei syntyisi. Lifset & Graedelin (2002) mukaan teollinen ekologia voidaan jakaa seuraaviin osaalueisiin: - biologinen analogia - systeeminäkökulma - teknologian muutosten vaikutus - yritysten merkitys - dematerialisaatio ja ekotehokkuus - suuntautuminen tulevaisuuteen Biologisella analogialla tarkoitetaan sitä, että teollisten järjestelmien vertailukohtana käytetään ekosysteemejä, joissa yleensä ainekierrot ovat tehokkaita (Lifset & Graedel 2002): luonto ei tunne jätteen käsitettä. Ekologisissa systeemeissä on yleensä aina tuottajat, kuluttajat ja hajottajat (eli "kierrättäjät"), kun taas teollisista systeemeistä hajottajat usein puuttuvat. Teollisen ekologian analyysien avulla voidaankin yrittää kehittää myös teollisia systeemejä tehokkaampaan aineen kierrätykseen. Biologista analogiaa havainnollistetaan usein kuvan 2 tavoin jakamalla systeemit kolmeen eri tyyppiin resurssien käytön tehokkuuden suhteen (Mäki 2005, Lifset & Graedel 2002, Connelly & Koshland 2001). Systeemimallit toimivat sekä biologisissa että teollisissa järjestelmissä.

14 14 Tyypin I systeemissä materiaalivirta on lineaarinen. Tätä systeemiä voidaan verrata teolliseen systeemiin, jossa raaka-aineet otetaan luonnosta, palautetaan jätteinä takaisin luontoon, energiaa käytetään tehottomasti ja se perustuu uusiutumattomiin energian lähteisiin. Tämä systeemi ei ole kestävä, sillä raaka-aineet kuluvat loppuun ajan kuluessa. Useimmat teolliset systeemit toimivat tyypin I tavoin (Connelly & Koshland 2001). Vaikka tyypin I systeemi ei ole yksinään kestävä, voi useista vuorovaikutuksessa olevista tyypin I systeemeistä muodostua kestävä kokonaisuus (tyypin III systeemi). Rajoittamattomat resurssit; 1,0 Energia Hyödyntäminen; 1,0 Tyyppi I Rajoittamattomat j äännökset; 1,0 Tyyppi II Kierrätys; 0,5 Hukkaenergia Rajoitetut materiaaliresurssit; 0,5 Tyyppi III Käyttökelpoinen energia Hukkaenergia Hyödyntäminen 1,0 Rajoitetut jäännösmateriaalit; 0,5 Tuotanto; 1,0 Kulutus; 1,0 Hajotus; 1,0 Kuva 2. Kolme ekologista tai teollista systeemiä kuvaavaa mallia. Luvut 1,0 ja 0,5 havainnollistavat ainevirtojen suuruuksia eri systeemeissä (Mäki 2005 muokannut lähteistä Lifset & Graedel 2002 ja Connelly & Koshland 2001). Tyypin II systeemissä on mukana systeemin sisäistä kierrätystä, mutta kierrätys ei ole täydellistä. Tyypin III systeemi edustaa ekosysteemiä, jossa aine kiertää täydellisesti. Ainoa ulkoinen panos systeemiin on auringon energia ja ainoa poistuva lämpö. Teollinen järjestelmä voi kehittyä tyypin III systeemiksi ainoastaan hyödyntämällä uusiutuvia energianlähteitä ja kierrättämällä kaiken raaka-aineen. Tyypin III systeemi on kestävä.

15 15 Kuvasta 2 nähdään myös kierrätyksen merkitys. Mikäli aikayksikössä kulutetaan 1,0 materiaaliyksikköä, niin tyypin I systeemissä koko materiaalimäärä otetaan systeemin ulkopuolelta. Koska aine ei häviä, systeemistä myös poistuu 1,0 materiaaliyksikköä, sillä yleensä ainetta ei varastoidu systeemiin ainakaan pitkällä aikavälillä. Tyypin II systeemissä pystytään kierrättämään 0,5 materiaaliyksikköä, joten systeemin ulkopuolelta tarvitaan vain 0,5 materiaaliyksikköä ja saman verran syntyy myös poistettavaa jäännöstä. Tyypin III systeemissä kaikki aine kiertää, joten raaka-aineita ei tarvita systeemin ulkopuolelta eikä jätteitä synny. Koska kaikissa malleissa systeemistä poistettavien raaka-aineiden määrä on sama kuin systeemiin tulevan raaka-aineen määrä (Kneese ym. 1970), johtaa jätteiden määrän vähentäminen neitseellisen raaka-aineen käytön vähentämiseen (Schramm 1997). Toisaalta systeemin neitseellisen raaka-aineen käytöstä voidaan suoraan arvioida systeemistä poistuvien jäännöstuotteiden määrä. Teollinen ekologia korostaa systeeminäkökulmaa, jolla pyritään välttämään yllättäviin ongelmiin johtavia kapea-alaisia analyyseja ja ratkaisuja. Systeemitarkastelun työvälineitä ovat elinkaariajattelu, materiaali- ja energiavirta-analyysit sekä systeemien mallinnukset (Lifset & Graedel 2002). Elinkaariajattelussa on tavoitteena muodostaa kokonaiskuva tietyn tuotteen ympäristökuormituksesta koko sen elinkaaren ajalta. Myös energia- ja materiaalivirta-analyysien sekä taseiden avulla pyritään muodostamaan systeemeistä kokonaiskäsitys noudattaen aineen ja energian häviämättömyyden lakeja. Analyysien avulla voidaan tunnistaa systeemien ongelmakohtia ja löytää ennen tunnistamattomia energia- ja materiaalivirtoja. Teknologian muutoksella viitataan kehittyvän tekniikan mahdollisuuksiin rajoittaa ympäristökuormitusta (Lifset & Graedel 2002). Tästä esimerkkinä mikrotasolla on ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja makrotasolla ympäristön laadun säilyttäminen elintason ja ihmisten lukumäärän ollessa reunaehtoina. Yrityksiä pidetään teollisessa ekologiassa aktiivisina toimijoina, jotka tietävät parhaiten itse, kuinka voivat tehokkaimmin vähentää ympäristökuormitustaan (Lifset & Graedel 2002). Rajoitukset ja määräykset eivät siis tule yritysten ulkopuolelta, vaan kehitys tapahtuu yhteistyön kautta.

16 16 Dematerialisaatiolla ja ekotehokkuudella viitataan systeemin kehittymiseen tyypin I systeemistä kohti tyypin III systeemiä. Materiaalikiertojen sulkemisen lisäksi materiaali-intensiteetti vähenee eli sama hyödyke tuotetaan vähemmällä materiaali- ja energiamäärällä. Dematerialisaatio viittaa tähän tavoitteeseen systeemitasolla ja ekotehokkuus yritystasolla. Teollisen ekologian tutkimus on tulevaisuuteen suuntautuvaa. Tutkimusten avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuudessa aiheutuvia ongelmia ja riskejä, joita voidaan pienentää huolellisella suunnittelulla Elinkaariarviointi Elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) avulla pyritään tunnistamaan jonkin kokonaisuuden aiheuttamat ympäristöhaitat sen koko elinkaaren aikana. Elinkaariarvioinnilla arvioidaan tuotteen valmistusprosessin ympäristövaikutukset (käytetty energia ja materiaalit sekä syntyneet päästöt) sisältäen raaka-aineiden hankinnan, osien ja lopputuotteen valmistuksen, kuljetuksen ja jakelun, käytön, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja loppukäsittelyn. Täydellisen elinkaariarvioinnin vaiheisiin kuuluvat 1) tavoitteen ja soveltamisalan määrittely, 2) inventaarioanalyysi 3) vaikutusarviointi ja 4) tulkinta (SFS-EN ISO ). Tavoitteen asettelussa määritetään kysymys, johon elinkaariarvioinnilla etsitään vastausta. Soveltamisalan määrittelyssä kuvataan tutkittavan järjestelmän toiminnot, toiminnallinen yksikkö, johon syötteitä ja tuotteita verrataan, tuotejärjestelmän rajat, allokointimenettelyt, olettamukset, rajoitukset ja tietojen laatuvaatimukset. Inventaarioanalyysissa määritetään tuotteen ympäristöä kuormittavien resurssien käyttö ja päästöt. Tässä tutkimuksessa siis selvitetään energiavirrat, kasvihuonekaasupäästöt ja ravinnetaseet. Vaikutusarvioinnissa määritetään yksiulotteinen suhdeluku ympäristövaikutuksista. Tämä vaihe voidaan jättää pois, kuten tässäkin työssä tehdään. Tulkintavaiheessa arvioidaan elinkaariarvioinnin tavoitteiden saavuttaminen sekä käytetyt menetelmät ja raportoidaan tulokset.

17 17 Toisistaan riippumattomien elinkaariarviointien vertailu ei ole suositeltavaa, sillä tuloksiin vaikuttaa merkittävästi tehdyt rajaukset ja oletukset sekä lähtöarvot sekä sivutuotteiden allokointiperusteet (Bernesson ym. 2006). Elinkaariarvioinneissa on paljon subjektiivisuutta ja valintoja ja yksinkertaistuksia joudutaan tekemään jatkuvasti. 2 Kirjallisuustarkastelu 2.1 Liikenteen biopolttoainevaihtoehdot Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita ovat kasviöljypohjainen biodiesel, etanoli sekä biokaasut. Toiseen sukupolveen kuuluvat kehitteillä olevat biomassasta valmistetut synteettiset polttoaineet ja metanoli, lignoselluloosapohjaisesta biomassasta (olki, puu) valmistettu etanoli, mäntyöljypohjaiset tuotteet (mäntyöljyn esterit) sekä pyrolyysitekniikalla bioöljystä valmistetut tuotteet. Alkoholit (metanoli ja etanoli) voidaan vielä jatkojalostaa eettereiksi (esim. MTBE ja ETBE), joita käytetään yleisesti polttoaineiden lisäaineina, ns. oksygenaatteina Biodiesel Biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasviöljyjä, eläinrasvoja, mäntyöljyä ja käytettyjä paistorasvoja. Euroopassa noin 95 % biodieselistä valmistetaan rypsistä tai rapsista (Körbitz ym. 2003), kun taas Yhdysvalloissa soijaöljy on yleinen raaka-aine. Valmistettaessa biodieseliä rypsistä, siemenet puristetaan ensin mekaanisesti, jolloin saadaan raakarypsiöljyä sekä valkuaisrehuksi kelpaavaa kiinteä jäännöstä eli rypsirouhetta, jolla voidaan korvata ulkomaisen soijarehun tuontia (kuva 3). Öljysaanto on hieman korkeampi kuumapuristuksessa kuin kylmäpuristuksessa, ja uuttamalla kiinteä jäännös liuottimella, kuten heksaanilla, saadaan vielä suurempi öljysaanto. Raakarypsiöljy esteröidään metanolilla, jolloin syntyy rypsimetyyliesteriä (RME), eli biodieseliä, sekä glyserolia. Esteröinti on välttämätöntä viskositeetin ja kylmäominaisuuksien säätämiseksi dieselkäyttöön soveltuvaksi. Esteröinnissä voidaan käyttää myös etanolia, jolloin saadaan rasvahappojen etyyliesteriä (FAEE). Rypsin ollessa raaka-aineena saadaan ryp-

18 18 sietyyliesteriä (REE). Rypsinsiementen keskimääräinen saanto Suomessa on noin 1,75 t/ha, joka vastaisi rypsimetyyliesterin saantona noin 0,61 t RME/ha (Mäkinen ym. 2005). Fortum on kehittänyt uudenlaisen tavan valmistaa biodieseliä NExBTLprosessilla, jossa tuotetaan hiilivedyistä koostuvaa dieselpolttoainetta perinteisen rasvahappoestereistä muodostuvan biodieselin sijasta (Mäkinen ym. 2005). Fortumin prosessi perustuu raaka-aineen vetykäsittelyyn. Rypsin viljely Puristaminen Soijan viljely Rypsiöljy Puristejäte Soijarehu Vaihtoesteröinti Glyserolin tuotanto Glyseroli Glyseroli Dieselin tuotanto RME Diesel KUVA 3. Biodieselin tuotantokaavio ja korvaavuudet. (Franke & Reinhardt 1998)

19 Etanoli Etanolia valmistetaan sokeripitoisista viljelykasveista, kuten sokeriruo'osta ja sokerijuurikkaasta, sekä tärkkelyspitoisista kasveista, kuten viljasta ja perunasta. Sokeri fermentoidaan mikrobien avulla alkoholiksi. Tärkkelyspitoisten raaka-aineiden tärkkelys on muunnettava ennen fermentointia sokereiksi hydrolyysin avulla. Suomessa viljeltävistä kasveista etanolin raaka-aineeksi soveltuu viljelyvarmuutensa vuoksi parhaiten ohra (Mäkinen ym. 2005). Ohra soveltuu viljeltäväksi lähes kaikkialla Suomessa, ja sen viljelyllä on pitkät perinteet. Ohrasato on normaalivuosina noin kg/ha, ja yhdestä tonnista ohraa saadaan etanolia 309 kg (398 litraa), kun 53 % ohran tärkkelyksestä muuttuu prosessissa etanoliksi ja loput 47 % hiilidioksidiksi. Ohran kuiva-aineesta on tärkkelystä 61 %. Ohraetanolin saanto on siis noin 0,91 t/ha (Mäkinen 2005). Lisäksi syntyy sivutuotteena rankkia noin kg, joka voidaan käyttää valkuaisrehuksi korvaamaan tuontisoijaa, tai se voidaan hyödyntää biokaasun raaka-aineena. Rankin kuivaainepitoisuus on noin 15 % ja valkuaispitoisuus keskimäärin % kuiva-aineesta. Rehuksi prosessoitava rankki voidaan erottaa vielä kahteen jakeeseen, jotka ovat kuitupitoinen kiintoainekakku (kuiva-ainepitoisuus 30 %) ja valkuaispitoinen laiharankki (kuiva-ainepitoisuus 8 %). Rankki voidaan myydä tehtaan läheisyyteen märkänä rehuna tai se voidaan kuivata ja jalostaa pellettirehuksi. Etanolia voidaan valmistaa myös puusta vapauttamalla ensin selluloosan ja hemiselluloosan sokerit kemiallisesti hydrolyysin avulla (Mäkinen ym. 2005, kuva 4). Etanolin saanto metsätähteestä tällä menetelmällä on arviolta 17,22 painoprosenttia kuivasta puusta (Mäkinen ym. 2005). Sivutuotteena saadaan mm. ligniinipolttoainetta, jonka massasaanto on lähes kaksinkertainen etanolin saantoon verrattuna. KUVA 4. Etanolin tuotantoprosessi viljoista tai puusta (Mäkinen ym. 2005).

20 Synteettiset polttoaineet Synteettisiä polttoaineita voidaan valmistaa biomassasta, kuten metsätähteistä, ns. synteesikaasureitin kautta (Mäkinen ym. 2005, kuva 5). Biomassasta valmistetaan ensin termisesti kaasuttamalla synteesikaasua, josta valmistetaan polttonesteitä, kuten metanolia, ns. Fischer-Tropsch -polttoaineita tai dimetyylieetteriä (DME). Kaasutuksen tuotekaasu täytyy puhdistaa epäpuhtauksista ja konvertoida synteesiprosessin vaatimusten mukaiseksi synteesikaasuksi. Prosessissa voidaan saavuttaa esimerkiksi metanolille noin 55 prosentin massasaanto kuivasta puusta (Mäkinen ym. 2005). Tulevaisuudessa saattaisi olla myös mahdollista valmistaa termisesti kaasuttamalla kaasumaista polttoainetta, joka sisältää vetyä ja hiilimonoksidia (Mäkinen ym. 2005). Tämä kaasu voitaisiin tarvittaessa prosessoida metaaniksi. Termisellä kaasutuksella olisi siis mahdollista valmistaa sekä nestemäisiä että kaasumaisia polttoaineita ajoneuvokäyttöön. KUVA 5. Liikenteen biopolttoaineiden valmistusprosessi synteesikaasun kautta (Mäkinen ym. 2005) Biokaasu Biokaasua valmistetaan käsittelemällä anaerobisesti eli mädättämällä orgaanista materiaalia, kuten kasvibiomassaa, lantaa, jätevesilietettä tai biojätettä. Kaatopaikoilla muodostuu myös vastaavaa kaasua, joka voidaan ottaa talteen. Biokaasu sisältää yleensä % metaania, % hiilidioksidia, alle 1 % rikkivetyä ja pieniä määriä muita kaasuja. Liikennepolttoainekäyttö edellyttää hiilidioksidin, korrodoivien aineiden ja syövyttävien aineiden poistoa sekä kaasun paineistusta. Kiinteä biokaasutusjäännös voidaan käyttää lannoitteena pellolla tai maisemoinnissa.

21 21 Biokaasulaitos voi olla maatilakohtainen tai keskitetty. Maatilakohtaisessa laitoksessa käsitellään vain yhden maatilan tuottama orgaaninen aines, kuten lanta, sekä mahdollisesti lähialueella tuotettua muuta orgaanista materiaalia, esim. kasvibiomassaa tai elintarviketeollisuuden ylitteitä. Muodostunut energia hyödynnetään tilalla lämpönä ja sähkönä tai jalostetaan liikennepolttoaineeksi, ja käsitelty biomassa käytetään lannoitteena tilan pelloilla. Sähköä voidaan myydä myös sähköverkkoon. Keskitetyssä biokaasulaitoksessa käsitellään usealta maatilalta kerättyä lantaa teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteiden ja -lietteiden kanssa. Energia myydään verkkoon ja käsitelty materiaali jaetaan lannoitteeksi usealle maatilalle. Orgaanisen aineksen anaerobinen hajoaminen on biologinen prosessi, jossa tarvitaan useita bakteeriryhmiä (kuva 6). Haponmuodostajabakteerien erittämät entsyymit hydrolysoivat käsiteltävän massan eli substraatin polymeerit eli hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat yksinkertaisiksi liukoisiksi yhdisteiksi, kuten yksinkertaisiksi sokereiksi, ammoniakiksi ja pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi (Rintala ym. 2002). Hydrolyysituotteet hajoavat happokäymisessä (asidogeneesi) haihtuviksi rasvahapoiksi (volatile fatty acids, VFA). Vetyä tuottavat bakteerit hajottavat muodostuneet rasvahapot asetaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedyksi (asetogeneesi). Asetogeneesi voi edetä joko dehydrogenaatioreittiä, jolloin muodostuu asetaattia ja vetyä, tai hydrogenaatioreittiä, jolloin muodostuu vain asetaattia. Viimeisessä vaiheessa metanogeenit eli metaaninmuodostajabakteerit tuottavat metaania asetaatista tai vedystä ja hiilidioksidista (Dolfing 1988). Mikäli anaerobisessa hajoamisessa on läsnä sulfaattia, muodostuu lisäksi rikkivetyä eli vetysulfidia (H 2 S) sulfaatinpelkistäjäbakteereiden toiminnan seurauksena (Widdel 1988).

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet

Lisätiedot

VEHNÄN JA RAPSIN KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖT VILJELTÄESSÄ NIITÄ BIOPOLTTOAI- NEIDEN RAAKA-AINEEKSI SUOMESSA

VEHNÄN JA RAPSIN KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖT VILJELTÄESSÄ NIITÄ BIOPOLTTOAI- NEIDEN RAAKA-AINEEKSI SUOMESSA VEHNÄN JA RAPSIN KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖT VILJELTÄESSÄ NIITÄ BIOPOLTTOAI- NEIDEN RAAKA-AINEEKSI SUOMESSA Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY mukainen laskenta Artikla 19(2) Helsinki,

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä - yleisötilaisuus, Kouvolan yhteiskoulun auditorio 20.09.2008

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Sellutehdas. Puun esikäsittely. Kuitupuu. Kuori. Sähkö ja lämpö. Höyry/ lämpö. Kuorikattila. Sähkö. Biopolttoaineen valmistus.

Sellutehdas. Puun esikäsittely. Kuitupuu. Kuori. Sähkö ja lämpö. Höyry/ lämpö. Kuorikattila. Sähkö. Biopolttoaineen valmistus. ESPOO 2006 VTT TIEDOTTEITA 2357 Kuitupuu rehu glyseroli Biopolttoaineen valmistus Kuori Biopolttoaineen valmistus Kuori Höyry/ lämpö Sähkö Sähkö ja lämpö Puun esikäsittely Sellutehdas Kuorikattila Raakaöljy

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot