Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona. ja ravinnetaseiden kannalta. Hanna Tuomisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona. ja ravinnetaseiden kannalta. Hanna Tuomisto"

Transkriptio

1 Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseiden kannalta Hanna Tuomisto Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Soveltavan biologian laitos Agroekologia Syyskuu 2006

2 2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tdk. Tekijä Författare Author Hanna Tuomisto Laitos Institution Department Soveltavan biologian laitos Työn nimi Arbetets titel Title Peltobiokaasu liikenteen biopolttoainevaihtoehtona energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseiden kannalta Oppiaine Läroämne Subject Agroekologia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -tutkielma Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages liitettä Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotimaisista raaka-aineista tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseita. Kirjallisuusosiossa tarkasteltiin ohraetanolia, rypsimetyyliesteriä (RME) ja biokaasua. Tutkimusosiossa laskettiin peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasutaseet koko elinkaaren ajalta, kun raaka-aineena oli timotei-apilanurmi- ja ruokohelpisäilörehu. Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin luomukasvintuotantotilan viherlannoitusalan käyttöä biokaasun raaka-aineena. Lisäksi tutkittiin lannoitevalintojen vaikutuksia taseisiin. Biokaasun energiapanos ja kasvihuonekaasupäästöt olivat pienemmät kuin ohraetanolilla ja RME:llä. Energiapanoksen suuruus peltobiokaasulla oli raaka-aineesta riippuen noin % tuotoksesta, kun taas ohraetanolilla energiapanos oli noin 82 % ja RME:llä 50 % tuotoksesta. Kasvihuonekaasupäästöt ohraetanolilla ja RME:llä olivat jopa suuremmat kuin bensiinillä ja dieselillä. Peltobiokaasun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin % fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Lannasta, elintarviketeollisuuden jätteistä ja orgaanisesta yhdyskuntajätteestä valmistetun biokaasun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin % fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä. Suurimmat energiapanokset vaadittiin biopolttoaineiden prosessoinnissa ja jalostuksessa, kun taas kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyi viljelyssä. Peltobiokaasun tuotannossa suurimmat kasvihuonekaasupäästölähteet olivat työkoneiden polttoaineiden päästöt, maan dityppioksidipäästöt sekä biomassan säilöntään käytetyn rehunsäilöntäaineen valmistuksen päästöt. Säilöntäaine tosin voidaan korvata reaktorin mikrobisiirroksella. Energia, kasvihuonekaasu- sekä ravinnetaseiden kannalta olisi kannattavinta käyttää bioenergian raaka-aineena ensisijaisesti maatalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien orgaanisia jätteitä ja sivutuotteita. Biokaasuteknologia tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden, sillä biokaasua voidaan valmistaa kaikesta orgaanisesta aineksesta. Lisäksi biokaasuteknologia mahdollistaa ravinteiden tehokkaan kierrätyksen, sillä biokaasutusjäännös on erinomaista lannoitetta. Avainsanat Nyckelord Keywords bioenergia, elinkaariarviointi, teollinen ekologia, luomu, ympäristövaikutukset Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos, kirjasto

3 3 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Agriculture and Forestry Tekijä Författare Author Hanna Tuomisto Laitos Institution Department Applied Biology Työn nimi Arbetets titel Title Biogas and other forms of bioenergy from agricultural crops for transport fuel use: energy, greenhouse gas and nutrient balances Oppiaine Läroämne Subject Agroecology Työn laji Arbetets art Level Master thesis Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages appendixes Tiivistelmä Referat Abstract The aim of the study was to assess energy, greenhouse gas and nutrient balances for fieldbased transport biofuels produced in Finnish conditions. In the literature survey barleybased ethanol, rape methyl ester (RME) and biogas were analysed. Energy, greenhouse gas and nutrient balances were calculated from a life cycle perspective for field-based biogas when timothy-clover grass and reed canary grass silage were used as a raw material. As an alternative, the use of green manure of an organic farm for raw material of biogas was evaluated. Also the impact of using various fertilisers was evaluated. Biogas had lower energy input and greenhouse gas emissions than barley-based ethanol and RME. The energy input for biogas was about % of the output depending on the raw material. The energy input for barley-based ethanol was about 82 % and for RME about 50 % of the output. Greenhouse gas emissions for barley-based ethanol and RME were even bigger than for fossil-based reference fuels. The green house gas emissions of field-based biogas were about % of emissions of fossil-based fuels. When manure, organic wastes of food industry or organic municipal wastes were used for raw material of biogas green house gas emissions were about % of emissions of fossil-based fuels. The largest energy input was used in the processing of the biofuels while the most of the green house gases were emitted during farming. The green house gas emissions of the fieldbased biogas were emitted mainly from fuels of farming machines, dinitrogen oxide emissions of the soil and the production of ensiling additives. Emissions can be reduced if biogas reactor -based microbe mass is used instead of ensiling additives. In terms of energy, greenhouse gas and nutrient balances it would be reasonable to use byproducts and wastes of agriculture, food industry and municipalities for raw material of bioenergy. Biogas technology is therefore excellent because all organic material can be used as raw material. Biogas technology makes possible also to recycle nutrients effectively because the digestate is a valuable fertiliser. Avainsanat Nyckelord Keywords bioenergy, life cycle assessment, industrial ecology, organic farming, environmental impacts Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited University of Helsinki, Department of Applied Biology, library

4 4 Esipuhe Tämä tutkimus on tehty Maa- ja metsätalousministeriössä pro gradu -työnä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri liikenteen biopolttoaineiden tuotannon järkevyyttä kotimaisista raaka-aineista energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseiden kannalta. Tutkimuksen rahoittajana on ollut maa- ja metsätalousminiteriön lisäksi Tritonet Oy Tampereelta. Haluan kiittää työni ohjaajia agroekologian professori Juha Heleniusta ja Tritonet Oy:n toimitusjohtaja Pertti Keskitaloa sekä maa- ja metsätalousministeriöstä maatalousneuvos Taina Vesantoa, ylitarkastaja Elina Nikkolaa sekä ylitarkastaja Veli- Pekka Reskolaa, jotka mahdollistivat minulle työn teon ministeriössä. Haluan myös kiittää tutkija Tuula Mäkistä VTT:stä tutkija Annimari Lehtomäkeä Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä heiltä saamistani arvokkaista tiedoista sekä Helsingin yliopistosta agroteknologian professori Jukka Ahokasta, Mmyo Jukka Kivelää ja Mmyo, DI Tuomas Mattilaa sekä MTT:sta tutkija Marko Sinkkosta työni kommentoinnista Hanna Tuomisto

5 5 Määritelmät ja lyhenteet Allokointi. Kohdentaminen Anaerobinen. Ilman happea, hapeton Biodiesel. Kasviöljypohjainen dieselpolttoaine, joka valmistetaan kasviöljyistä vaihtoesteröimällä (rasvahappojen metyyliesterit). Biokaasu. Orgaanisesta aineesta anaerobisen mikrobitoiminnan seurauksena muodostuva kaasu, joka koostuu lähinnä metaanista ja hiilidioksidista Biomassa. Orgaaninen eli eloperäinen aine Biopolttoaine. Kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen polttoaine, joka tuotetaan biomassasta, kuten pelto- tai metsäbiomassasta tai teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteistä. CO 2 -ekvivalentti. Kasvihuonekaasuista käytetty yksikkö, joka kuvaa eri kaasujen kasvihuonekaasupäästön lämmityspotentiaalia verrattuna hiilidioksidiin. EtOH. Etanoli. F-T. Fischer Tropsch, synteesiprosessi, jolla valmistetaan erityyppisiä polttonesteitä synteesikaasusta. Kaasutus. Prosessi, jossa kaasuttava aine reagoi kiinteän tai nestemäisen polttoaineen kanssa korkeassa lämpötilassa muodostaen polttokaasuseoksen. Kaasuttava aine voi olla ilma, happi, vesihöyry tai joku muu hapen kantaja. Kuiva-aine. Massan kuiva-aineen määrä. Liikenteen biopolttoaine. Liikenteessä käytettävä nestemäinen tai kaasumainen polttoaine, joka tuotetaan biomassasta. Biomassa voi olla pelto- tai metsäbiomassaa tai teollisuuden ja yhdyskuntien jätteiden biohajoavaa osaa. Liikenteen biopolttoaineita ovat esimerkiksi bioetanoli, biodiesel, biokaasu ja synteettiset biopolttoaineet. Biopolttoai-

6 6 neet voidaan jakaa ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin käyttöominaisuuksien tai raaka-aineiden mukaan. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla tarkoitetaan peltokasvipohjaista etanolia ja biodieseliä, joiden käytöllä nykyisissä ajoneuvoissa on rajoitteita niiden käyttöominaisuuksien vuoksi. Lämmönvaihdin. Ottaa talteen reaktorista tulevan lietteen lämmön ja lämmittää sillä reaktoriin menevän materiaalin. Mesofiilinen. Lämpötila-alueella C toimiva. Orgaaninen aine. Eloperäinen aina. Psykrofiilinen. Alle 20 C lämpötilassa toimiva. Pyrolyysiöljy. Korkeassa lämpötilassa hapettomissa olosuhteissa valmistettu bioöljy, jota voidaan käyttää raskaan tai kevyen polttoöljyn korvaajana. RME. Rypsimetyyliesteri. Rypsiöljystä valmistettu biodiesel. Synteesikaasu. Vetyä ja hiilimonoksidia sisältävä kaasuseos, joka voidaan valmistaa biomassasta kaasutuksen kautta. Synteettinen polttoaine. Synteesikaasun valmistuksen kautta valmistettu polttoaine. Terminen biokaasu. Termisellä kaasutuksella biomassasta valmistettu kaasumainen polttoaine. Termofiilinen. Lämpötila-alueella >50 C toimiva. Kasvihuonekaasut CO 2 hiilidioksidi CH 4 metaani N 2 O typpioksiduuli

7 7 Yksiköt Wh J wattitunti Joule k kilo, 10 3 = M mega, 10 6 = G giga, 10 9 = T tera, = P peta, = t tonni, 1000 kg 1 MWh = 3,6 GJ

8 8 Sisällys ESIPUHE... 4 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITE METODOLOGIA Teollinen ekologia Elinkaariarviointi KIRJALLISUUSTARKASTELU LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEVAIHTOEHDOT Biodiesel Etanoli Synteettiset polttoaineet Biokaasu BIOPOLTTOAINEIDEN ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASEET RAVINNETALOUS Ravinnevirrat Biokaasureaktori mukana ravinteiden kierrätyksessä LUOMUTUOTANTO BIOKAASUREAKTORI LUOMUKASVINTUOTANTOTILALLA AINEISTO JA MENETELMÄT VERTAILUASETELMAT TOIMINNALLINEN YKSIKKÖ JA JÄRJESTELMÄN RAJAUKSET ALLOKOINNIT SATOTASON VALINTA ENERGIA- JA KASVIHUONEKAASUTASELASKENNAN PERIAATTEET Kasvihuonekaasupäästöt Polttoaineet Sähkö ENERGIAPANOKSET JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Lannoitteiden valmistus, kuljetus ja käyttö Kalkin valmistus, kuljetus ja käyttö Maaperän hiilidioksidipäästöt Säilöntäaineen valmistus Työkoneiden polttoaineen kulutus Nurmen energiasisältö Biokaasulaitteiston energiankulutus Biokaasun jalostus liikennepolttoaineeksi MENETELMÄT RAVINNETASELASKELMAT Luomutilan ravinnetase Nurmibiokaasun ravinnetase TULOKSET PRIMÄÄRIENERGIAPANOS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT RAVINNETASEET Luomutilan ravinnetase Nurmen ravinnetase HERKKYYSTARKASTELU TULOSTEN TARKASTELU... 59

9 9 5.1 ENERGIA-, KASVIHUONEKAASU- JA RAVINNETASEET TULOSTEN VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT BIOKAASUN VERTAILU MUIHIN POLTTOAINEISIIN TULEVAISUUDEN TUTKIMUSTARPEITA JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS LIITTEET... 78

10 10 1 Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta Viime aikoina on mediassa käyty kiivasta keskustelua liikenteen biopolttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseista sekä muista ympäristövaikutuksista. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi 1 biopolttoaineille vuonna ,75 prosentin osuuden tieliikennekäyttöön myydyistä polttoaineista. Tällä hetkellä biopolttoaineiden osuus Suomessa on lähes olematon, joten tavoitteiden täyttäminen vaatii ripeitä toimia. Suunnitellut toimintamallit tavoitteiden täyttämiseksi perustuvat pitkälle etanolin ja biodieselin varaan (KTM 2006, MMM 2006). Biopolttoaineita ei saa kuitenkaan tuottaa vain säädösten vuoksi, vaan on muistettava perimmäinen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia sekä korvata öljyä. Järkevässä bioenergian tuotannossa sovelletaan teollisen ekologian periaatteita, joiden mukaan tuotantojärjestelmien aine- ja energiavirrat pyritään sulauttamaan luonnon järjestelmien kiertokulkuihin. Luonnon järjestelmissä ei synny jätettä, vaan aineet kiertävät tehokkaasti. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi siis myös ravinnetaseet ovat ympäristön kannalta merkityksellisiä biopolttoaineiden tuotannossa, sillä maatalous on vesistöjen suurin yksittäinen ravinnekuormittaja Suomessa (Suomen ympäristökeskus 2006). Erityisesti fosforin kierrätys on tärkeää, sillä sen varannot ovat rajalliset. Toisaalta ravinnetaseet liittyvät myös energia- ja kasvihuonekaasutaseisiin, sillä kemiallisen typpilannoitteen valmistus on hyvin energiaintensiivistä (Davis & Haglund 1999). Hyödyntämällä kasvien biologista typensidontaa ja käyttämällä orgaanisia lannoitteita, kuten lantaa, kasvibiomassaa sekä jätevesilietettä voidaan typpi kierrättää ja säästää energiaa (Pimentel ym. 2005). Voidaan myös pohtia, onko ylipäätään järkevää käyttää maatalousmaata energian tuotantoon, vai pitäisikö se jättää kokonaan ruoan tuotannolle. Maapallon kasvava väestö asettaa paineita maankäytölle ja maatalousmaan riittävyydelle. Energiakasvien viljely pellolla on vain yksi tapa tuottaa bioenergiaa. Bioenergiaa saadaan myös, metsistä, ve- 1 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/30/EY liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä. Bryssel

11 11 sikasveista, lannasta sekä elintarviketuotannon ja yhdyskuntien orgaanisista jätteistä (kuva 1). Bioenergia Metsä Pelto Vesistöt Elintarvikkeet Rehut Energiakasvit Lanta Ruoka Jäte KUVA 1. Energiakasvit ovat vain yksi bioenergian lähde. Biokaasun tuotanto voisi tarjota erinomaisen mahdollisuuden kestävän kehityksen mukaiseen bioenergian tuotantoon, sillä biokaasun raaka-aineena voidaan käyttää kasvintuotannon jätteitä ja lantaa sekä viherlannoitusmassaa, joten peltoa ei tarvitse varata pelkästään energian tuotantoa varten. Pelto voi siis tuottaa sekä energiaa että elintarvikkeita yhtä aikaa. Etuna on myös mahdollisuus käyttää biokaasutusjäännös lannoitteena, jolloin ravinteet voidaan kierrättää, ja voidaan luopua kemiallisten lannoitteiden käytöstä. Koska VTT:ltä ja MTT:ltä on juuri julkaistu Tekesin ClimBus-teknologiaohjelmassa tehty tutkimus (Mäkinen ym. 2006), jossa käsitellään mm. ohraetanolin ja RME:n (rypsimetyyliesteri) energia- ja kasvihuonekaasutaseita, keskitytään tässä tutkimuksessa biokaasun taseiden laskemiseen ja muita polttoaineita tarkastellaan kirjallisuusosiossa. Biokaasulaskelmissa pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle samoja rajauksia ja lähtöoletuksia kuin VTT:n ja MTT:n tutkimuksessa, jotta tämän tutkimuksen tuloksia biokaasusta voitaisiin verrata ohraetanolin ja RME:n taseisiin.

12 Tutkimuksen tavoite Tämän työn tavoitteena oli selvittää nykytekniikalla tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden elinkaariset energia-, kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseet, kun raaka-aineena käytetään kasvibiomassaa. Kirjallisuuden avulla selvitettiin liikenteen biopolttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseita sekä ravinnekiertojen sulkemisen mahdollisuuksia. Tutkimusosiossa laskettiin peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasu- ja ravinnetaseet. Lisäksi tutkittiin typpiomavaraisen kasvintuotantotilan integrointia biokaasun tuotantoon käyttämällä viherlannoitusbiomassa biokaasun raaka-aineeksi. Tilamallin avulla oli tavoitteena myös selvittää ravinnekierron sulkemisen mahdollisuutta. Typpiomavaraisen biokaasutilan tutkiminen oli esiselvitystä BIOKAMUT: Biologinen kasvimateriaalin mädätys kaasutuotannon tehostaminen tutkimushanketta 1 varten. Peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasutaselaskenta suoritettiin siten, että tuloksia voidaan verrata Mäkisen ym. (2006) tutkimuksen tuloksiin RME:n ja ohraetanolin taseista. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Vähentääkö liikenteen biopolttoaineiden käyttö kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, kun polttoaineiden koko elinkaari huomioidaan? 2. Millainen vaikutus orgaanisten lannoitteiden käytöllä ja ravinnevirtojen sulkemisella on liikenteen biopolttoaineiden energia- ja kasvihuonekaasutaseisiin? 3. Mitkä ovat peltobiokaasun energia- ja kasvihuonekaasutaseet? 4. Miten ravinteet kiertävät typpiomavaraisella kasvintuotantotilalla, jossa viherlannoitus käytetään biokaasun raaka-aineeksi? 1 Vireillä oleva tutkimushanke: BIOKAMUT: Biologinen kasvimateriaalin mädätys kaasutuotannon tehostaminen. Päätutkijoina: Tuomas Mattila SYKE/HY ja Kalle Salonen TKK.

13 Metodologia Teollinen ekologia Teollinen ekologia on teollisten ja ekologisten järjestelmien vuorovaikutusten tutkimusta ja hallintaa. Siinä selvitetään aineen ja energian virtoja, muuntumista ja kulumista teollisissa ja ekologisissa ja systeemeissä ja niiden välillä. Näin pystytään löytämään tärkeimmät ympäristöä kuormittavat kohteet ja suunnittelemaan niihin parannuksia. Tavoitteena on kehittää teollisia järjestelmiä suljetummiksi siten, että jätettä ei syntyisi. Lifset & Graedelin (2002) mukaan teollinen ekologia voidaan jakaa seuraaviin osaalueisiin: - biologinen analogia - systeeminäkökulma - teknologian muutosten vaikutus - yritysten merkitys - dematerialisaatio ja ekotehokkuus - suuntautuminen tulevaisuuteen Biologisella analogialla tarkoitetaan sitä, että teollisten järjestelmien vertailukohtana käytetään ekosysteemejä, joissa yleensä ainekierrot ovat tehokkaita (Lifset & Graedel 2002): luonto ei tunne jätteen käsitettä. Ekologisissa systeemeissä on yleensä aina tuottajat, kuluttajat ja hajottajat (eli "kierrättäjät"), kun taas teollisista systeemeistä hajottajat usein puuttuvat. Teollisen ekologian analyysien avulla voidaankin yrittää kehittää myös teollisia systeemejä tehokkaampaan aineen kierrätykseen. Biologista analogiaa havainnollistetaan usein kuvan 2 tavoin jakamalla systeemit kolmeen eri tyyppiin resurssien käytön tehokkuuden suhteen (Mäki 2005, Lifset & Graedel 2002, Connelly & Koshland 2001). Systeemimallit toimivat sekä biologisissa että teollisissa järjestelmissä.

14 14 Tyypin I systeemissä materiaalivirta on lineaarinen. Tätä systeemiä voidaan verrata teolliseen systeemiin, jossa raaka-aineet otetaan luonnosta, palautetaan jätteinä takaisin luontoon, energiaa käytetään tehottomasti ja se perustuu uusiutumattomiin energian lähteisiin. Tämä systeemi ei ole kestävä, sillä raaka-aineet kuluvat loppuun ajan kuluessa. Useimmat teolliset systeemit toimivat tyypin I tavoin (Connelly & Koshland 2001). Vaikka tyypin I systeemi ei ole yksinään kestävä, voi useista vuorovaikutuksessa olevista tyypin I systeemeistä muodostua kestävä kokonaisuus (tyypin III systeemi). Rajoittamattomat resurssit; 1,0 Energia Hyödyntäminen; 1,0 Tyyppi I Rajoittamattomat j äännökset; 1,0 Tyyppi II Kierrätys; 0,5 Hukkaenergia Rajoitetut materiaaliresurssit; 0,5 Tyyppi III Käyttökelpoinen energia Hukkaenergia Hyödyntäminen 1,0 Rajoitetut jäännösmateriaalit; 0,5 Tuotanto; 1,0 Kulutus; 1,0 Hajotus; 1,0 Kuva 2. Kolme ekologista tai teollista systeemiä kuvaavaa mallia. Luvut 1,0 ja 0,5 havainnollistavat ainevirtojen suuruuksia eri systeemeissä (Mäki 2005 muokannut lähteistä Lifset & Graedel 2002 ja Connelly & Koshland 2001). Tyypin II systeemissä on mukana systeemin sisäistä kierrätystä, mutta kierrätys ei ole täydellistä. Tyypin III systeemi edustaa ekosysteemiä, jossa aine kiertää täydellisesti. Ainoa ulkoinen panos systeemiin on auringon energia ja ainoa poistuva lämpö. Teollinen järjestelmä voi kehittyä tyypin III systeemiksi ainoastaan hyödyntämällä uusiutuvia energianlähteitä ja kierrättämällä kaiken raaka-aineen. Tyypin III systeemi on kestävä.

15 15 Kuvasta 2 nähdään myös kierrätyksen merkitys. Mikäli aikayksikössä kulutetaan 1,0 materiaaliyksikköä, niin tyypin I systeemissä koko materiaalimäärä otetaan systeemin ulkopuolelta. Koska aine ei häviä, systeemistä myös poistuu 1,0 materiaaliyksikköä, sillä yleensä ainetta ei varastoidu systeemiin ainakaan pitkällä aikavälillä. Tyypin II systeemissä pystytään kierrättämään 0,5 materiaaliyksikköä, joten systeemin ulkopuolelta tarvitaan vain 0,5 materiaaliyksikköä ja saman verran syntyy myös poistettavaa jäännöstä. Tyypin III systeemissä kaikki aine kiertää, joten raaka-aineita ei tarvita systeemin ulkopuolelta eikä jätteitä synny. Koska kaikissa malleissa systeemistä poistettavien raaka-aineiden määrä on sama kuin systeemiin tulevan raaka-aineen määrä (Kneese ym. 1970), johtaa jätteiden määrän vähentäminen neitseellisen raaka-aineen käytön vähentämiseen (Schramm 1997). Toisaalta systeemin neitseellisen raaka-aineen käytöstä voidaan suoraan arvioida systeemistä poistuvien jäännöstuotteiden määrä. Teollinen ekologia korostaa systeeminäkökulmaa, jolla pyritään välttämään yllättäviin ongelmiin johtavia kapea-alaisia analyyseja ja ratkaisuja. Systeemitarkastelun työvälineitä ovat elinkaariajattelu, materiaali- ja energiavirta-analyysit sekä systeemien mallinnukset (Lifset & Graedel 2002). Elinkaariajattelussa on tavoitteena muodostaa kokonaiskuva tietyn tuotteen ympäristökuormituksesta koko sen elinkaaren ajalta. Myös energia- ja materiaalivirta-analyysien sekä taseiden avulla pyritään muodostamaan systeemeistä kokonaiskäsitys noudattaen aineen ja energian häviämättömyyden lakeja. Analyysien avulla voidaan tunnistaa systeemien ongelmakohtia ja löytää ennen tunnistamattomia energia- ja materiaalivirtoja. Teknologian muutoksella viitataan kehittyvän tekniikan mahdollisuuksiin rajoittaa ympäristökuormitusta (Lifset & Graedel 2002). Tästä esimerkkinä mikrotasolla on ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja makrotasolla ympäristön laadun säilyttäminen elintason ja ihmisten lukumäärän ollessa reunaehtoina. Yrityksiä pidetään teollisessa ekologiassa aktiivisina toimijoina, jotka tietävät parhaiten itse, kuinka voivat tehokkaimmin vähentää ympäristökuormitustaan (Lifset & Graedel 2002). Rajoitukset ja määräykset eivät siis tule yritysten ulkopuolelta, vaan kehitys tapahtuu yhteistyön kautta.

16 16 Dematerialisaatiolla ja ekotehokkuudella viitataan systeemin kehittymiseen tyypin I systeemistä kohti tyypin III systeemiä. Materiaalikiertojen sulkemisen lisäksi materiaali-intensiteetti vähenee eli sama hyödyke tuotetaan vähemmällä materiaali- ja energiamäärällä. Dematerialisaatio viittaa tähän tavoitteeseen systeemitasolla ja ekotehokkuus yritystasolla. Teollisen ekologian tutkimus on tulevaisuuteen suuntautuvaa. Tutkimusten avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuudessa aiheutuvia ongelmia ja riskejä, joita voidaan pienentää huolellisella suunnittelulla Elinkaariarviointi Elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) avulla pyritään tunnistamaan jonkin kokonaisuuden aiheuttamat ympäristöhaitat sen koko elinkaaren aikana. Elinkaariarvioinnilla arvioidaan tuotteen valmistusprosessin ympäristövaikutukset (käytetty energia ja materiaalit sekä syntyneet päästöt) sisältäen raaka-aineiden hankinnan, osien ja lopputuotteen valmistuksen, kuljetuksen ja jakelun, käytön, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja loppukäsittelyn. Täydellisen elinkaariarvioinnin vaiheisiin kuuluvat 1) tavoitteen ja soveltamisalan määrittely, 2) inventaarioanalyysi 3) vaikutusarviointi ja 4) tulkinta (SFS-EN ISO ). Tavoitteen asettelussa määritetään kysymys, johon elinkaariarvioinnilla etsitään vastausta. Soveltamisalan määrittelyssä kuvataan tutkittavan järjestelmän toiminnot, toiminnallinen yksikkö, johon syötteitä ja tuotteita verrataan, tuotejärjestelmän rajat, allokointimenettelyt, olettamukset, rajoitukset ja tietojen laatuvaatimukset. Inventaarioanalyysissa määritetään tuotteen ympäristöä kuormittavien resurssien käyttö ja päästöt. Tässä tutkimuksessa siis selvitetään energiavirrat, kasvihuonekaasupäästöt ja ravinnetaseet. Vaikutusarvioinnissa määritetään yksiulotteinen suhdeluku ympäristövaikutuksista. Tämä vaihe voidaan jättää pois, kuten tässäkin työssä tehdään. Tulkintavaiheessa arvioidaan elinkaariarvioinnin tavoitteiden saavuttaminen sekä käytetyt menetelmät ja raportoidaan tulokset.

17 17 Toisistaan riippumattomien elinkaariarviointien vertailu ei ole suositeltavaa, sillä tuloksiin vaikuttaa merkittävästi tehdyt rajaukset ja oletukset sekä lähtöarvot sekä sivutuotteiden allokointiperusteet (Bernesson ym. 2006). Elinkaariarvioinneissa on paljon subjektiivisuutta ja valintoja ja yksinkertaistuksia joudutaan tekemään jatkuvasti. 2 Kirjallisuustarkastelu 2.1 Liikenteen biopolttoainevaihtoehdot Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita ovat kasviöljypohjainen biodiesel, etanoli sekä biokaasut. Toiseen sukupolveen kuuluvat kehitteillä olevat biomassasta valmistetut synteettiset polttoaineet ja metanoli, lignoselluloosapohjaisesta biomassasta (olki, puu) valmistettu etanoli, mäntyöljypohjaiset tuotteet (mäntyöljyn esterit) sekä pyrolyysitekniikalla bioöljystä valmistetut tuotteet. Alkoholit (metanoli ja etanoli) voidaan vielä jatkojalostaa eettereiksi (esim. MTBE ja ETBE), joita käytetään yleisesti polttoaineiden lisäaineina, ns. oksygenaatteina Biodiesel Biodieselin raaka-aineena voidaan käyttää kasviöljyjä, eläinrasvoja, mäntyöljyä ja käytettyjä paistorasvoja. Euroopassa noin 95 % biodieselistä valmistetaan rypsistä tai rapsista (Körbitz ym. 2003), kun taas Yhdysvalloissa soijaöljy on yleinen raaka-aine. Valmistettaessa biodieseliä rypsistä, siemenet puristetaan ensin mekaanisesti, jolloin saadaan raakarypsiöljyä sekä valkuaisrehuksi kelpaavaa kiinteä jäännöstä eli rypsirouhetta, jolla voidaan korvata ulkomaisen soijarehun tuontia (kuva 3). Öljysaanto on hieman korkeampi kuumapuristuksessa kuin kylmäpuristuksessa, ja uuttamalla kiinteä jäännös liuottimella, kuten heksaanilla, saadaan vielä suurempi öljysaanto. Raakarypsiöljy esteröidään metanolilla, jolloin syntyy rypsimetyyliesteriä (RME), eli biodieseliä, sekä glyserolia. Esteröinti on välttämätöntä viskositeetin ja kylmäominaisuuksien säätämiseksi dieselkäyttöön soveltuvaksi. Esteröinnissä voidaan käyttää myös etanolia, jolloin saadaan rasvahappojen etyyliesteriä (FAEE). Rypsin ollessa raaka-aineena saadaan ryp-

18 18 sietyyliesteriä (REE). Rypsinsiementen keskimääräinen saanto Suomessa on noin 1,75 t/ha, joka vastaisi rypsimetyyliesterin saantona noin 0,61 t RME/ha (Mäkinen ym. 2005). Fortum on kehittänyt uudenlaisen tavan valmistaa biodieseliä NExBTLprosessilla, jossa tuotetaan hiilivedyistä koostuvaa dieselpolttoainetta perinteisen rasvahappoestereistä muodostuvan biodieselin sijasta (Mäkinen ym. 2005). Fortumin prosessi perustuu raaka-aineen vetykäsittelyyn. Rypsin viljely Puristaminen Soijan viljely Rypsiöljy Puristejäte Soijarehu Vaihtoesteröinti Glyserolin tuotanto Glyseroli Glyseroli Dieselin tuotanto RME Diesel KUVA 3. Biodieselin tuotantokaavio ja korvaavuudet. (Franke & Reinhardt 1998)

19 Etanoli Etanolia valmistetaan sokeripitoisista viljelykasveista, kuten sokeriruo'osta ja sokerijuurikkaasta, sekä tärkkelyspitoisista kasveista, kuten viljasta ja perunasta. Sokeri fermentoidaan mikrobien avulla alkoholiksi. Tärkkelyspitoisten raaka-aineiden tärkkelys on muunnettava ennen fermentointia sokereiksi hydrolyysin avulla. Suomessa viljeltävistä kasveista etanolin raaka-aineeksi soveltuu viljelyvarmuutensa vuoksi parhaiten ohra (Mäkinen ym. 2005). Ohra soveltuu viljeltäväksi lähes kaikkialla Suomessa, ja sen viljelyllä on pitkät perinteet. Ohrasato on normaalivuosina noin kg/ha, ja yhdestä tonnista ohraa saadaan etanolia 309 kg (398 litraa), kun 53 % ohran tärkkelyksestä muuttuu prosessissa etanoliksi ja loput 47 % hiilidioksidiksi. Ohran kuiva-aineesta on tärkkelystä 61 %. Ohraetanolin saanto on siis noin 0,91 t/ha (Mäkinen 2005). Lisäksi syntyy sivutuotteena rankkia noin kg, joka voidaan käyttää valkuaisrehuksi korvaamaan tuontisoijaa, tai se voidaan hyödyntää biokaasun raaka-aineena. Rankin kuivaainepitoisuus on noin 15 % ja valkuaispitoisuus keskimäärin % kuiva-aineesta. Rehuksi prosessoitava rankki voidaan erottaa vielä kahteen jakeeseen, jotka ovat kuitupitoinen kiintoainekakku (kuiva-ainepitoisuus 30 %) ja valkuaispitoinen laiharankki (kuiva-ainepitoisuus 8 %). Rankki voidaan myydä tehtaan läheisyyteen märkänä rehuna tai se voidaan kuivata ja jalostaa pellettirehuksi. Etanolia voidaan valmistaa myös puusta vapauttamalla ensin selluloosan ja hemiselluloosan sokerit kemiallisesti hydrolyysin avulla (Mäkinen ym. 2005, kuva 4). Etanolin saanto metsätähteestä tällä menetelmällä on arviolta 17,22 painoprosenttia kuivasta puusta (Mäkinen ym. 2005). Sivutuotteena saadaan mm. ligniinipolttoainetta, jonka massasaanto on lähes kaksinkertainen etanolin saantoon verrattuna. KUVA 4. Etanolin tuotantoprosessi viljoista tai puusta (Mäkinen ym. 2005).

20 Synteettiset polttoaineet Synteettisiä polttoaineita voidaan valmistaa biomassasta, kuten metsätähteistä, ns. synteesikaasureitin kautta (Mäkinen ym. 2005, kuva 5). Biomassasta valmistetaan ensin termisesti kaasuttamalla synteesikaasua, josta valmistetaan polttonesteitä, kuten metanolia, ns. Fischer-Tropsch -polttoaineita tai dimetyylieetteriä (DME). Kaasutuksen tuotekaasu täytyy puhdistaa epäpuhtauksista ja konvertoida synteesiprosessin vaatimusten mukaiseksi synteesikaasuksi. Prosessissa voidaan saavuttaa esimerkiksi metanolille noin 55 prosentin massasaanto kuivasta puusta (Mäkinen ym. 2005). Tulevaisuudessa saattaisi olla myös mahdollista valmistaa termisesti kaasuttamalla kaasumaista polttoainetta, joka sisältää vetyä ja hiilimonoksidia (Mäkinen ym. 2005). Tämä kaasu voitaisiin tarvittaessa prosessoida metaaniksi. Termisellä kaasutuksella olisi siis mahdollista valmistaa sekä nestemäisiä että kaasumaisia polttoaineita ajoneuvokäyttöön. KUVA 5. Liikenteen biopolttoaineiden valmistusprosessi synteesikaasun kautta (Mäkinen ym. 2005) Biokaasu Biokaasua valmistetaan käsittelemällä anaerobisesti eli mädättämällä orgaanista materiaalia, kuten kasvibiomassaa, lantaa, jätevesilietettä tai biojätettä. Kaatopaikoilla muodostuu myös vastaavaa kaasua, joka voidaan ottaa talteen. Biokaasu sisältää yleensä % metaania, % hiilidioksidia, alle 1 % rikkivetyä ja pieniä määriä muita kaasuja. Liikennepolttoainekäyttö edellyttää hiilidioksidin, korrodoivien aineiden ja syövyttävien aineiden poistoa sekä kaasun paineistusta. Kiinteä biokaasutusjäännös voidaan käyttää lannoitteena pellolla tai maisemoinnissa.

21 21 Biokaasulaitos voi olla maatilakohtainen tai keskitetty. Maatilakohtaisessa laitoksessa käsitellään vain yhden maatilan tuottama orgaaninen aines, kuten lanta, sekä mahdollisesti lähialueella tuotettua muuta orgaanista materiaalia, esim. kasvibiomassaa tai elintarviketeollisuuden ylitteitä. Muodostunut energia hyödynnetään tilalla lämpönä ja sähkönä tai jalostetaan liikennepolttoaineeksi, ja käsitelty biomassa käytetään lannoitteena tilan pelloilla. Sähköä voidaan myydä myös sähköverkkoon. Keskitetyssä biokaasulaitoksessa käsitellään usealta maatilalta kerättyä lantaa teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteiden ja -lietteiden kanssa. Energia myydään verkkoon ja käsitelty materiaali jaetaan lannoitteeksi usealle maatilalle. Orgaanisen aineksen anaerobinen hajoaminen on biologinen prosessi, jossa tarvitaan useita bakteeriryhmiä (kuva 6). Haponmuodostajabakteerien erittämät entsyymit hydrolysoivat käsiteltävän massan eli substraatin polymeerit eli hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat yksinkertaisiksi liukoisiksi yhdisteiksi, kuten yksinkertaisiksi sokereiksi, ammoniakiksi ja pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi (Rintala ym. 2002). Hydrolyysituotteet hajoavat happokäymisessä (asidogeneesi) haihtuviksi rasvahapoiksi (volatile fatty acids, VFA). Vetyä tuottavat bakteerit hajottavat muodostuneet rasvahapot asetaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedyksi (asetogeneesi). Asetogeneesi voi edetä joko dehydrogenaatioreittiä, jolloin muodostuu asetaattia ja vetyä, tai hydrogenaatioreittiä, jolloin muodostuu vain asetaattia. Viimeisessä vaiheessa metanogeenit eli metaaninmuodostajabakteerit tuottavat metaania asetaatista tai vedystä ja hiilidioksidista (Dolfing 1988). Mikäli anaerobisessa hajoamisessa on läsnä sulfaattia, muodostuu lisäksi rikkivetyä eli vetysulfidia (H 2 S) sulfaatinpelkistäjäbakteereiden toiminnan seurauksena (Widdel 1988).

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Juha Helenius Helsingin yliopisto Kiitokset: Linnea Nordling HELMET Areena tapahtuma, Pilvenmäki, Forssa 2.3.2017 Maataloustieteiden

Lisätiedot

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot