ALVAR AALTO -MUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALVAR AALTO -MUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 ALVAR AALTO -MUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Työryhmä: Marjo Holma, Marja-Liisa Hänninen, Kaarina Mikonranta pj., Katariina Pakoma, Risto Raittila

2 SISÄLTÖ 1.1. JOHDANTO Alvar Aalto -museon toiminta-ajatus 1.3. Kokoelmien alkutaival 2. KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikan tavoitteet 2.2. Museotyötä ohjaava lainsäädäntö ja eettiset periaatteet 3. KOKOELMAKUVAUKSET Alvar Aalto -piirustuskokoelma 3.2. Artekin piirustus- ja asiakirjakokoelma 3.3. Alvar Aalto -asiakirjakokoelma Rakennusdokumentit Kirjeet 3.4. Alvar Aalto -museon valokuvakokoelmat Alvar Aalto -valokuvakokoelma Artekin valokuvakokoelma Muut kuvakokoelmat 3.5. Alvar Aalto -esinekokoelmat Alvar Aalto -kokoelma Valaistustyö Viljo Hirvonen Ky. -kokoelma Artekin myymäläkokoelma Pienoismallikokoelma Rakennusperintökokoelma Muuratsalon koetalo -kokoelma Yksityistalo Aalto -kokoelma Alvar Aallon ateljee -kokoelma 3.6. Kirjastokokoelmat 4. KOKOELMASTRATEGIA Kokoelmahallinnan vahvistaminen 4.2. Kokoelmatutkimuksen edistäminen 4.3. Saavutettavuuden parantaminen 4.4. Tavoitteena parempi kokoelma 5. KOKOELMIEN HALLINTA JA HOITO Kokoelmien tiedollinen hallinta Dokumentointi ja tallennus Kokoelmien hallintajärjestelmä 5.2. Kokoelmien fyysinen hallinta Säilytystilat ja turvallisuus Konservointi Määräaikaisinventoinnit Kestävä kehitys kokoelmatyössä 6. KOKOELMIEN KÄYTTÖ Kokoelmien esillepano ja kokoelmapalvelut 6.2. Kokoelmayhteistyö ja kokoelmien liikkuvuus 7. KOKOELMIEN KARTUTTAMINEN Kartuttamisen periaatteet 7.2. Kokoelmapoistojen periaatteet LIITTEET Kokoelmakartta, Luetteloinnin prosessikuvaus, lahjakirja, deponointisopimus, lainaussopimus 1

3 1. JOHDANTO 1.1. Museon toiminta-ajatus Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä ja Helsingissä, joissa sillä on neljä yleisölle avointa kohdetta: Alvar Aalto -museo ja Muuratsalon koetalo Jyväskylässä sekä Alvar Aallon oma talo (Riihitie 20) ja ateljee (Tiilimäki 20) Helsingissä. Alvar Aalto -museo on rakennustaiteen ja muotoilun erikoismuseo, joka toimii Aaltoinformaation kansallisena ja kansainvälisenä keskuksena. Museon tehtävänä on huolehtia Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön jatkumisesta sekä edistää Aallon töiden ja ajatusten tunnettuutta. Museo hallinnoi kokoelmiaan, järjestää näyttelyitä, harjoittaa tutkimusta, tuottaa julkaisuja ja toimii arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen kentällä. Museo tarjoaa asiantuntija-apua Aallon rakennusten korjaamisessa. Alvar Aalto -museo toimii paremman arkiympäristön ja muotoilukulttuurin hyväksi lähtökohtanaan Alvar Aallon ja hänen elämäntyönsä humanistiset ja ekologiset arvot Kokoelmien alkutaival Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidekokoelmat perustettiin lokakuussa 1966 Alvar Aalto - museoseuran aloitteesta. Museon ensimmäinen kokoelma oli Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön taidekokoelma, joka deponoitiin museoon vuonna Alvar Aalto -esinekokoelman ensimmäinen objekti oli Alvar Aallon vuonna 1973 lahjoittama tuolin prototyyppi. Museoseuralta Aalto-museo siirtyi Jyväskylän kaupungin omistukseen vuonna Jyväskylän kaupunki luovutti museon Alvar Aalto -säätiön hallintaan Kaupungin omistamat taidekokoelmat sijoitettiin tässä yhteydessä perustettuun Jyväskylän taidemuseoon. Alvar Aalto -esinekokoelma ja Muuratsalon koetalon kokoelma jäivät Jyväskylän kaupungin omaisuudeksi, mutta osaksi museon kokoelmia. Piirustuskokoelma syntyi, kun Alvar Aalto -säätiö (perustettu 1968) lunasti lahjoitusvaroin Aallon arkkitehtitoimiston piirustusjäämistön Aallon perillisiltä vuonna

4 2. KOKOELMAPOLITIIKKA 2.1. Kokoelmapolitiikan tavoitteet Alvar Aalto -museon kokoelmapolitiikan tarkoituksena on kokoelmatoiminnan tarkastelu kokonaisuutena. Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa esitellään ja siihen on kirjattu museon kokoelmatoimintaa ohjaavat tavoitteet ja menettelytavat sekä eettiset toimintaperiaatteet. Liitteineen se antaa ohjeita kokoelmien ylläpitoa ja kartuttamista sekä lainaus-, sijoitus- ja näyttelytoimintaa varten sekä museon henkilökunnalle että museon yhteistyökumppaneille ja asiakkaille Museotyötä ohjaava lainsäädäntö ja eettiset periaatteet Suomessa valtionosuuskelpoisten museoiden toimintaa ohjaa museolaki. Säätiöpohjaiset museot noudattavat lisäksi säätiölakia. Museot huomioivat toiminnassaan myös kansainväliset sopimukset. Museotoiminnan eettinen ohjenuora on kansainvälisen ICOMin (International Council of Museums) julkaisema Museotyön eettiset säännöt. Alvar Aalto -museo seuraa myös Suomen museoliiton ja Museoviraston antamia ohjeita ja suosituksia. 3. KOKOELMAKUVAUKSET 3.1. Alvar Aalto -piirustuskokoelma Alvar Aalto -museon kokoelmien ydin on harvinaisen yksityiskohtainen Alvar Aallon alkuperäispiirustusten jäämistö. Aallon omien luonnosten ja piirustusten sekä hänen arkkitehtitoimistossaan tuotetun materiaalin lisäksi tähän kokonaisuuteen kuluu Alvar Aallon molempien puolisojen, arkkitehtien Aino (Marsio)-Aallon ja Elissa Aallon suunnitelmia. Piirustusaineiston kartoittaminen tuli ajankohtaiseksi 1970-luvun lopussa tohtori Göran Schildtin aloittaessa Alvar Aalto-biografiansa koostamisen. Kokoelman systemaattinen luettelointi aloitettiin 1980-luvun puolivälissä Alvar Aalto -säätiön aloitteesta. Vuonna 1990 piirustuskokoelma ja rakennusprojekteihin liittyvät muut asiakirjat siirtyivät oston kautta Alvar Aallon perikunnalta Alvar Aalto -säätiön omistukseen. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n lopetettua toimintansa piirustusten luettelointi eteni Aallon ateljeen tiloissa jatkaneessa Alvar Aalto -arkistossa. Arkkitehti Alvar Aallon elämäntyö on tallennettuna niissä arviolta noin luonnoksessa ja piirustuksessa, jotka ovat säilyneet hänen arkkitehdin uraltaan. Kokoelman 3

5 vanhin piirustus on Aallon opiskeluaikainen työ vuodelta 1917, ajallisesti kokoelman loppupäähän sijoittuvat Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n laatimat Aalto-rakennusten muutos- ja laajennus-piirustukset toimiston viimeiseltä toimintavuodelta Piirustuskokoelma siirrettiin vuosien vaihteessa Helsingistä Jyväskylään. Aineisto sijoitettiin ensin väliaikaisiin tiloihin ja vuonna 2006 asianmukaisiin arkistotiloihin Jyväskylän Taulumäelle. Kokoelma karttuu satunnaisesti yksityisten ja yhteisöjen omistuksessa olevien Aalto-piirustusten lahjoitusten tai deponointien kautta Artekin piirustus- ja asiakirjakokoelma Oy/ab Artekin syntyyn, historiaan ja toimintaan liittyvä arkistokokoelma koostuu mm. perustamisasiakirjoista, vienti- ja tuontidokumenteista, sisustussuunnitelmista ja huonekalupiirustuksista, materiaalimalleista, tuote- ja näyttelyluetteloista, julisteista sekä leikekirjoista. Aineisto on pääosin vuosilta Kokoelmaan on viimeksi saatu lahjoituksena Artekin taiteellisen johtajan, sisustusarkkitehti Ben af Schulténin ja sisustusarkkitehti Marja Oksasen pitkiin työuriin liittyvää piirustusaineistoa. Kokoelma deponoitiin Alvar Aalto -säätiölle vuonna Kokoelmaan kuuluvien originaalipiirustusten kokonaismääräksi on arvioitu noin , asiakirja-aineistoa on noin 40 hyllymetriä. Alkuperäispiirustuksia on pääasiassa huonekalujen, valaisimien ja muun Artekin tuottaman esineistön luonnos- ja työpiirustusvaiheista. Kokoelmassa on runsaasti Aino ja Alvar Aallon muotoiluun (huonekalut, valaisimet, kankaat, lasi) liittyvää alkuperäisaineistoa. Arkistokokonaisuus odottaa objektikohtaista luettelointia ja osittain hyvin huonokuntoisen alkuperäisaineiston digitointia. Museo on tehnyt Artekille tallennusprojektiehdotuksen (2007), mutta se odottaa edelleen toteutukseen tarvittavia resursseja. Kokoelman aineisto on järjestetty pääluokittain ja siitä on tehty sisältökartoitus Artekissa työskennelleen sisustusarkkitehti Marja Pystysen toimesta vuonna Kokoelma on sijoitettu Taulumäen arkistoon Jyväskylään. Se karttuu satunnaisesti Artekista saatavalla aineistolla Alvar Aalto -asiakirjakokoelma Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon jäämistöön liittyvästä, rakennusprojekteja koskevasta asiakirja-aineistosta on myöhemmin muodostettu kaksi kokonaisuutta: rakennusdokumentit ja kirjeet. Niiden omistuksen historia on sama kuin Alvar Aalto-piirustuskokoelman. Kirjeiden systemaattinen järjestäminen aloitettiin vuonna 1997 silloisessa Alvar Aalto -arkistossa. 4

6 Rakennusdokumentit Suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä syntyy arkkitehtuuripiirustusten lisäksi myös muuta asiakirja-aineistoa. Merkittävä osa niistä on suunnitteluun liittyviä pöytäkirjoja ja rakennuskohtaisia asiakirjoja kuten rakennusselityksiä ja erilaisia työselityksiä sekä rakenne- ja lvis-piirustuksia. Dokumenttien määrä vaihtelee kohteittain muutamasta arkista 10 hyllymetriin, kohteesta tai suunnitteluajankohdasta riippuen. Asiakirjojen kokonaismäärä on noin 70 hyllymetriä. Osa asiakirjoista on tallennettu tietokantaan. Kokoelman luetteloinnin jälkeen aineisto siirretään Helsingistä päätearkistoon Jyväskylään. Kirjeet Museon kirjekokoelmaan kuuluu Alvar Aallon henkilöhistoriaan sekä rakennusten toimeksiantoihin ja suunnitteluun liittyvä kirjeenvaihto. Tilaajan kanssa käyty kirjeenvaihto sisältää usein henkilö-kohtaisen ajatustenvaihdon lisäksi suunnittelua valaisevaa tietoa. Kokoelma on järjestetty saapuneisiin ja lähetettyihin kirjeisiin sekä muuhun kirjeenvaihtoon. Saapuneet kirjeet on aakkostettu lähettäjän nimen mukaan, lähetetyt kirjeet ja muu kirjeenvaihto vastaanottajan mukaan. Omat arkistoyksikkönsä ovat saaneet arkkitehdit Aino (Marsio)-Aalto ja Elissa Aalto, Maire Gullichsen sekä Aallon sukulaisten välinen kirjeenvaihto. Kirjedokumenttien määrä on noin kappaletta ja ne on luetteloitu tekstitiedostoon. Kirjekokoelma on sijoitettu Alvar Aallon ateljeen tiloihin Helsingin Tiilimäkeen. Kokoelma sijoitetaan luetteloinnin päätyttyä museon päätearkistoon Jyväskylään Alvar Aalto -museon valokuvakokoelmat Alvar Aalto -valokuvakokoelma Alvar Aalto -museon valokuvakokoelma on karttunut museon perustamisesta 1966 lähtien, mutta systemaattisesti sitä on kartutettu vuodesta 1978, kun museoon perustettiin arkkitehtuurivalokuvaajan toimi. Kokoelma sisältää Alvar Aallon tuotantoon liittyviä arkkitehtuurivalokuvia, muotoilukuvia ja henkilökuvia sekä kuvia museon toiminnasta, näyttelyistä, tapahtumista ja henkilökunnasta. Alvar Aallon arkkitehtitoimiston kuvat siirtyivät Alvar Aalto -säätiön hallintaan toimiston lopetettua toimintansa. Vuonna 1998 toimiston kuvat liitettiin museon kokoelmahallintajärjestelmään ja vuonna 2003 ne siirrettiin Jyväskylään asianmukaisiin säilytys- ja käsittelytiloihin. Jäämistöön kuuluva aineisto sisältää arkkitehtuurivalokuvia Aallon suunnittelemista rakennuksista, muotoilukuvia Alvar ja Aino Aallon suunnittelemista esineistä sekä henkilökuvia. Osa kuvista on ammattikuvaajilta tilattuja ja osa toimistossa 5

7 työskennelleiden arkkitehtien ottamia. Kokoelmaan kuuluu myös valokuvia, joiden kuvaajia ei toistaiseksi ole pystytty identifioimaan. Alvar Aalto -valokuvakokoelmassa on noin digitoitua ja tietokantaan luetteloitua kuvaa. Museon toimintaan ja tapahtumiin liittyviä kuvia ei ole vielä digitoitu. Kokoelmaan kuuluu myös valokuvia, joiden käyttö tekijänoikeudellisista tai muista syistä on rajoitettu. Artekin valokuvakokoelma Alvar Aalto -museoon on talletettu oy/ab Artekin toiminnan aikainen noin kappaleen valokuvakokoelma. Se käsittää kuvia aina vuoteen 2009 saakka. Kokoelman lasinegatiivit lahjoitettiin museolle vuonna Loput kuvista Artek tallensi museoon vuosien aikana. Kokoelma koostuu Artekin piirustustoimiston toiminnan aikaisista kuvista. Valokuvin dokumentointi on ollut Artekissa suhteellisen yleistä, kuvia on mm. myymälöistä, näyttelyistä ja messuilta Suomessa ja ulkomailla, interiööreistä, tuotteista sekä toiminnan piiriin kuuluneista henkilöistä. Pääosa Artek-kokoelman kuvista on selattavissa tietokannassa. Muut kuvakokoelmat Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa työskennellyt arkkitehti Michel Merckling kuvasi työuransa aikana Alvar Aallon arkkitehtuuria. Hän lahjoitti noin 5000 kinodian kokoelmansa Alvar Aalto -museolle vuonna Tämä kokonaisuus odottaa luettelointia ja digitointia. Kokoelmaesineiden tunnistekuvat muodostavat luetteloinnin myötä karttuvan valokuvakokoelman. Systemaattisen kuvaustyön aloittivat vuonna 1986 museon silloiset valokuvaajat Mikko Hietaharju ja Hannu Aaltonen. Rakennusinventointien ja rakennusperintöyksikön toiminnassa on syntynyt laaja rakennuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia dokumentoivien kuvien kokoelma, joka karttuu jatkuvasti. Kuva-aineisto on karttunut 2000-luvun alusta lähtien Alvar Aalto -esinekokoelmat Alvar Aalto -kokoelma Kokoelma on museon ensisijainen esinekokoelma. Se koostuu Alvar ja Aino Aallon muotoilutyön tuloksena syntyneistä tuotteista. Kokoelman kerääminen aloitettiin vuonna Alkujaan muutaman esineen kokoelmasta on vuosien saatossa kasvanut kansainvälisestikin merkittävä Aalto-esinekokoelma. Se on karttunut yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja liikelaitosten talletuksin ja lahjoituksin sekä museon omin hankinnoin. 6

8 Merkittävimmät tallettajat ovat Jyväskylän kaupunki (938 objektia), oy/ab Artek (168 objektia) ja Alvar Aallon perhe (124 objektia). Kokoelmaan kuuluu huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä, puutaivutuksia, koruja, kankaita ja muita muotoilun tuotteita sekä maalauksia ja henkilöhistoriallista esineistöä. Kokoelman noin objektia ovat jaettu seuraaviin luokkiin: huonekalut, valaisimet, lasi ja astiat, maalaukset ja henkilöhistoria. Luokista määrällisesti suurin on huonekalut, yli 800 objektia. Aalto-kokoelman vanhimmat esineet ovat 1920-luvulta. Kokoelmaan kuuluu sekä Alvar että Aino Aallon suunnittelemia uniikkiesineitä ja tehdasvalmisteisia sarjatuotteita. Kokoelma on luetteloitu omaan tietokantaansa tunnistusluettelointiperiaatteella (perustiedot ja kuva). Tutkimusluettelointitietojen systemaattinen tallentaminen aloitettiin vuonna Osa esineistöstä on esillä museon perusnäyttelyssä, osa on sijoitettu Kanavuoren säilytystilaan. Kokoelmaa esitellään museon järjestämissä kiertonäyttelyissä ja siitä myönnetään lainoja muille museoille. Valaistustyö Viljo Hirvonen Ky. -kokoelma Alvar Aalto -säätiölle lahjoitettiin vuonna 2012 valaisintehdas Valaistustyö Viljo Hirvonen Ky:n jäämistö. Siihen kuuluu työkaluja, materiaaleja, valaisinten muotteja, puolivalmiita ja valmiita valaisimia, ovien vetimiä ja muita tehtaassa tuotettuja Artekin myymälävalikoimiin kuuluneita pienesineitä. Laajan jäämistön sisällöstä on olemassa kuvallinen sisältöluettelo. Esineistö odottaa toimenpiteitä museon säilytystilassa Jyväskylän Kanavuoressa. Artekin myymäläkokoelmaan on tallennettu oy/ab Artekin piirustustoimiston aineistoa (materiaalinäytteitä yms.), piirustustoimistossa työskennelleiden muotoilijoiden tuotteita sekä myymälänäyttelyiden rekvisiittaa. Kokoelma perustettiin vuonna 2005 ja se karttuu edelleen Artekin toimesta. Aineistoa ei ole museaalisesti luetteloitu. Omistajansa Artekin hallussa on kokoelman sisällön kertova manuaalinen luettelo. Kokoelma on sijoitettu Kanavuoren säilytystilaan Jyväskylään. Pienoismallikokoelma Museon pienoismallikokoelma muodostettiin vuonna 1998 Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon pienoismallien siirryttyä osaksi museon kokoelmia. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, kaupunkikeskuksia ja muita projekteja esittävät pienois-mallit muodostavat 260 objektin kokoelman. Määrällisesti suurin osa malleista on rakennettu Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon vielä toimiessa. Kokoelma on luetteloitu esinetietokantaan tunnistusluettelointiperiaatteella (perustiedot ja kuva). Osa malleista on esillä museon perusnäyttelyssä, valtaosa on sijoitettu Jyväskylään, Kanavuoren 7

9 säilytystilaan. Malleja käytetään myös museon järjestämissä kiertonäyttelyissä ja niitä lainataan muille museoille. Rakennusperintökokoelma Aalto-rakennusten korjaustoimenpiteiden myötä karttuva kokoelma on statukseltaan käyttökokoelma. Se on perustettu vuonna Aineistoa on kerätty jo ennen kokoelman varsinaista muodostamista. Kokoelma käsittää Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten kiinteitä kalusteita, taloteknistä esineistöä, materiaalinäytteitä, rakenteita ja rakenteiden osia. Kokoelman karttuvasta aineistosta voidaan keskeisimpiä objekteja luetteloida myös Alvar Aalto -esinekokoelmaan. Kokoelmaan merkitään myös Aallon arkkitehtitoimiston toiminnan ajalta periytynyt aineisto, kuten esim. materiaalinäytteet. Muuratsalon koetalo -kokoelma Museo sai Alvar ja Elissa Aallon kesäasunnon testamenttilahjoituksena Elissa Aallon kuoleman jälkeen vuonna Kokoelma käsittää sen irtaimiston, mikä rakennuksessa oli sen lahjoitushetkellä. Noin objektin kokoelman omistaa Jyväskylän kaupunki. Kokoelmasta on olemassa vuonna 1995 laadittu manuaalinen luettelo. Osa esineistöstä on edelleen alkuperäisillä paikoillaan kesämuseona toimivassa Koetalossa, osa on tallennettu museon säilytystiloihin Jyväskylän Kanavuoreen. Yksityistalo Aalto -kokoelma Helsingin Riihitiellä sijaitsevan, kotimuseona toimivan Aallon oma talon kalustusta täydennettiin vuonna 2000 Artekin lahjoituksella. Se sisälsi huonekaluja, valaisimia ja tekstiilejä. Nämä esineet muodostavat kokoelman, jota on täydennetty säätiön omin hankinnoin. Rakennukseen on sijoitettu esineistöä myös museon muista kokoelmista. Kokoelmaan kuuluu määrällisesti noin 100 objektia. Esineistö on luetteloitu manuaalisesti. Alvar Aallon ateljee -kokoelma Kokoelma käsittää Alvar Aallon arkkitehtitoimiston toimitilan, Alvar Aallon ateljeen, alkuperäistä irtaimistoa. Vuonna 2012 muodostettuun kokoelmaan kuuluu kaikkiaan yli 200 objektia: huonekaluja, valaisimia ja puutaivutuksia. Ne ovat osa ateljeen kalustusta ja ovat normaalissa päivittäisessä käytössä. Kokoelma on luetteloitu esinetietokantaan tunnistusluettelointiperiaatteella (perustiedot ja kuva) vuonna Kirjastokokoelmat Alvar Aalto -museon kirjastot sijaitsevat sekä Helsingissä että Jyväskylässä. Alvar Aallon ateljeessa sijaitsevan kirjaston ytimen muodostaa Aallon arkkitehtitoimistolle kuuluneet teokset. Museossa, Jyväskylässä, kirjastoon on hankittu museon perustamisesta alkaen Alvar Aaltoa ja hänen aikakautensa arkkitehtuuria ja muotoilua käsitteleviä teoksia. 8

10 Kirjastokokoelmia kartutetaan edelleen Aalto-julkaisuilla sekä nykyarkkitehtuuria ja muotoilua käsittelevillä teoksilla. Materiaali koostuu kirjojen lisäksi aikakauslehdistä, artikkeleista, väitöskirjoista ja opinnäytetöistä sekä rakennus-historiallisista selvityksistä ja inventoinneista. Kirjastokokoelmiin kuuluu myös av-aineistoa sekä sähköisessä muodossa olevia julkaisuja. Alvar Aalto -museon käsikirjasto Jyväskylässä on karttunut museon perustamisvuodesta 1966 lähtien ja siinä on kaikkiaan noin 5000 nimekettä. Kirjastoon kuuluu myös laaja, vuodesta 1976 lähtien koottu lehtileikekokoelma, joka karttuu Suomessa ilmestyvien sanomalehtien artikkeleista hakusanalla Alvar Aalto. Leikkeet tallennetaan ja niiden tiedot viedään tietokantaan. Tällä hetkellä (2012) kokoelmassa on noin leikettä, joista lähes puolet on tietokannassa. Kokonaisuuteen kuuluu myös erillinen Aino Aallon ylläpitämä lehtileikekokoelma vuosilta Nämä kolme kookasta leikekansiota sisältävät artikkeleita pariskunnan työskentelystä. Alvar Aallon ateljeen kirjastoa ryhdyttiin täydentämään vuonna 2000 ja tällä hetkellä siinä on lähes 2000 nimekettä. Kirjastokokoelmaan kuuluu myös arkkitehtitoimiston toiminnan aikana koottu noin 5000 lehtileikkeen kokoelma, jonka koostaminen on ollut satunnaista 1920-luvulta lähtien. Kokonaisuus on vielä järjestämättä. 4. KOKOELMASTRATEGIA Alvar Aalto -museon vuosille vahvistetuissa toimintasuunnitelmassa kokoelmat ja kokoelmatyö ovat määritelty yhdeksi kärkihankkeeksi. Merkittävimmät strategiset painopisteet ovat: kokoelmahallinnan vahvistaminen kokoelmatutkimuksen edistäminen saavutettavuuden parantaminen tavoitteena parempi kokoelma Tässä kokoelmastrategiaa koskevassa asiakirjassa määritellään niitä toimia, joiden avulla museossa pyritään saavuttamaan yllä mainitut tavoitteet Kokoelmahallinnan vahvistaminen Tiedollisen hallinnan vahvistamiseksi ammattitaitoinen henkilökunta työskentelee intensiivisesti kokoelmien parissa. Henkilökunta osallistuu kokoelmahallinnan kehittämiseen myös kansallisella tasolla. Nykytilanteessa perustyö jää kuitenkin liian 9

11 usein tärkeämmiksi priorisoitujen projektien varjoon. Kokoelmien suunnitelmallinen luettelointi ja digitointi etenevät vain riittävillä henkilöstö- ja ohjelmistoresursseilla Kokoelmatutkimuksen edistäminen Määrätietoisella työllä kokoelmatutkimuksen saralla tuotetaan ja tallennetaan laadukasta tietoa, jonka avulla myös kokoelmien arvoluokitus mahdollistuu. Lähdeaineistoa haetaan myös muista Aalto-tietoutta sisältävistä arkistoista. Esinekokoelmien tutkimiseen suunnataan henkilöresursseja tietovarantojen kasvattamiseksi Saavutettavuuden parantaminen Alvar Aalto -museo on mukana museokentän organisoitumista ja kokoelmien hallintaa sekä kokoelmia koskevan tiedon saatavuutta edistävissä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)- ja Museo hankkeissa. Arkkitehtuurin erikoismuseona Alvar Aalto -museo pyrkii omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että tuleva tietojärjestelmä ottaa huomioon arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön dokumentointiin liittyvän tiedon tallentamisen erityispiirteet. Kansallisten hankkeiden lisäksi museo on mukana eurooppalaisessa digitaalisessa kirjastossa (Europeana-portaalissa), joka tuo kokoelmille lisää kansainvälistä näkyvyyttä. Verkkosaatavuudella ja verkkonäyttelyillä pyritään parantamaan Alvar Aallon elämäntyöhön liittyvän kokoelma-aineiston hyödyntämistä sekä kotimaisessa että ulkomaisessa Aalto-tutkimuksessa, suurta yleisö unohtamatta. Museon kokoelmia koskevan tiedon käytettävyyden parantamiseksi Alvar Aalto -museo yhtenäistää luettelointikäytäntöjään kansainvälisten standardien mukaisiksi ja lisää yhtenäisen asiasanoituksen käyttöä. Kokoelmahallinnan kehittämiseksi museo tekee yhteistyötä mm. Suomen Arkkitehtuurimuseon kanssa. Edistääkseen kokoelmiensa saavutettavuutta Aalto-museo välittää tietoa verkko- ja mobiilisovellusten kautta Tavoitteena parempi kokoelma Alvar Aalto -museon kokoelmat ovat kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin merkittävät. Aallon suunnittelemien, kansallisomaisuudeksi luokiteltavien design-tuotteiden säilyminen Suomessa vaatii tällä hetkellä erityishuomiota. Museolla ei ole mahdollisuutta olemassa olevilla resursseilla täydentää tätä aineellista kulttuuriperintöä. Olisi luotava rahoitusjärjestelmä, jonka avulla Aalto-museo voisi hankkia maamme rajojen ulkopuolelle päätymässä olevia objekteja. Piirustuskokoelman hauraimman originaaliaineiston säilymisen edellytys on aineiston konservointikartoitus ja konservointitoimenpiteiden aloittaminen. Esinekokoelmien 10

12 kuntokartoitus- ja konservointisuunnitelmatyö aloitetaan Metropolia-ammattikorkeakoulun konservointiosaston kanssa. Valokuvakokoelmaa kartutetaan kuvaamalla Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kuvaussuunnitelma tehdään vuosittain. Tärkeää on myös restauroinnin ja muutostöiden kohteena olevien ja muuttuvassa ympäristössä sijaitsevien rakennusten kuvaaminen. Museon ammattivalokuvaajan käyttöön hankitaan asianmukainen kalusto ja vuotuisessa budjetissa osoitetaan varoja kuvausmatkoihin. 5. KOKOELMIEN HALLINTA JA HOITO 5.1. Kokoelmien tiedollinen hallinta Dokumentointi ja tallennus Ennen kuin esineet, kuvat, piirustukset, asiakirjat tai muut objektit tai aineistot tai aineistokokonaisuudet voidaan liittää olemassa oleviin kokoelmiin tai ennen kuin niistä voidaan muodostaa kokoelma, ne on alustavasti järjestettävä ja dokumentoitava. Tässä vaiheessa tehdään päätös kokoelmaan liittämisestä tai kokoelman muodostamisesta sen perusteella, mihin yhteyteen tuleva objekti tai objektien joukko kuuluu. Dokumentoinnin ja siihen liittyvän tallennuksen tarkoituksena on tehdä objekteista tunnistettavia ja löydettävissä olevia, jotta ne voidaan sijoittaa tiedolliseen kokoelmahallintajärjestelmään ja fyysiseen sijoituspaikkaan. Kokoelmien hallintajärjestelmä Kokoelmahallintajärjestelmän tehtävänä on mahdollistaa kokoelmiin ja niiden objekteihin liittyvän tiedon tallentaminen ja ylläpitäminen. Lisäksi kokoelmahallintajärjestelmä toimii kokoelmien informaatioväylänä ulospäin. Kokoelmien hallintajärjestelmänä Alvar Aalto -museossa käytetään tietokantapohjaista sähköistä järjestelmää (Novo Oy:n kehittämä Oval Image), joka on käytettävissä kaikilla museon työasemilla. Samaa järjestelmää käytetään kaikkien aineistotyyppien ja -ryhmien luetteloimiseen. Työasemilla on käytettävissä omat lomakkeensa piirustusten, esineiden, valokuvien, asiakirjojen ja kirjojen luetteloimiseen, selailuun, hakuihin ja tulostuksiin. Eri aineistoryhmien tietokantoihin liittyy sekä kaikille yhteisiä metatietorakenteita (kenttämäärittelyjä) että kullekin ryhmälle ominaisia kenttiä. Tietokannat sijaitsevat palvelimella, jonka varmuuskopiointi sisältyy Jyväskylän kaupungin tietohallintoyksiköltä ostettuun palvelusopimukseen. Sähköinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta Se on suunniteltu yksittäisten objektien luetteloimiseen. Vuonna 2012 luetteloitujen objektien kokonaismäärä on noin Järjestelmä on teknisesti vanhentunut ja hidas, ja sen käyttö vaatii 11

13 harjaantumista ja erityisosaamista. Sen suurimpia ongelmia ovat epäyhtenäiset ja standardoimattomat tietosisällöt ja se, että tiedot eivät ole haravoitavissa tai muuten siirrettävissä Internet-ympäristöön. Tällä hetkellä vain valokuva- ja esinetietokantoihin voidaan automaattisesti linkittää kuvatiedostoja. Muissa tietokannoissa voidaan vain viitata digitoituun objektiin tai objektiin liittyvään muuhun tiedostoon. Alvar Aalto -museossa on vuodesta 2010 ollut vireillä siirtyminen uuteen kokoelmahallintajärjestelmään Kokoelmien fyysinen hallinta Säilytystilat ja turvallisuus Taulumäen arkisto, Kankaankatu 17, Jyväskylä Alvar Aalto -museon arkistotilat ja arkistoyksikön henkilökunnan toimistotilat sijaitsevat vuokratiloissa Jyväskylän Taulumäellä. Samassa rakennuksessa toimii Keski-Suomen maanmittaustoimisto. Museon käytössä oleva pinta-ala on 566 m². Tiloissa on henkilökunnan toimistotilojen (370m²) lisäksi paperiaineiston pitkäaikaissäilytykseen soveltuva arkisto (196 m²). Arkistossa säilytetään museon piirustus-, asiakirja- ja valokuvakokoelmia sekä museolle deponoitua Artekin piirustus- ja asiakirjakokoelmaa. Arkistotilan ilmankosteus ja lämpötila pyritään pitämään paperiaineiston säilytysolosuhteille vaaditulla tasolla. Tilaan on hankittu asianmukainen kosteus- ja lämpötilapiirturi. Vaaratilanteita ja niiden ehkäisyä varten on arkisto- ja työtiloista tehty pelastussuunnitelma, jonka liitteenä on tilojen paikantamiskaavio. Kaavioon on merkitty huonetilojen lisäksi mm. IR-liikeilmaisimien, palo-varoittimien, ovikoskettimien, kosteusanturien, savunpoistoluukkujen, jauhesammuttimien sekä ovikotelon kansikoskettimien paikat. Kiinteistö on turvalukittu ja sen huollosta ja vartioinnista vastaa kiinteistöpalveluyritys ISS Palvelut. Kanavuoren kokoelmasäilytystila, Varikkotie 160, Jyväskylä Museon esinekokoelmien säilytystilat sijaitsevat vuokratiloissa Jyväskylän Vaajakoskella, aiemmin Puolustusvoimien käytössä olleen Kanavuoren varikon luolastossa. Museoesineet siirrettiin kokoelmatiloihin keväällä Kokoelmien säilytykseen on tiloista varattu noin 935 m². Luolastossa on tilat myös näyttelyrakenteiden ja kuljetuslaatikoiden säilytykselle(n. 400 m²), kirjojen myyntivarasto (106 m²) ja valokuvaajan studio (63 m²). Kokoelmatilan ilmankosteus ja lämpötila pyritään pitämään esineistön säilytysolosuhteille vaaditulla tasolla. Tilassa on asianmukainen kosteus- ja lämpötilapiirturi. Vahinkoja pyritään minimoimaan mm. kokoelmaesineiden asianmukaiseen käsittelyyn tarvittavan kuljetus- ja nostokaluston hankinnalla. 12

14 Kokoelmatilat on turvalukittu ja niihin on henkilökunnalla rajoitettu pääsyoikeus. Vartioinnin hoitaa ostopalvelusopimuksella Jyväskylän kaupungin Total-kiinteistöpalvelu. Kokoelma-aineistoa on esillä myös museon perusnäyttelyssä, joka on varustettu osin tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä. Museorakennuksessa on turvalukitus- ja liikeilmaisinjärjestelmät. Vaaratilanteita ja niiden ehkäisyä varten on museon tiloista tehty pelastussuunnitelma, jonka liitteenä on kuvallinen kokoelmaesineiden turvaanottoohjeistus. Konservointi Alvar Aalto -museolla ei ole omia konservaattoreita. Kokoelmien fyysisestä hoitamisesta ja säilyttämisestä vastaavat kokoelmia hoitava ja kokoelmien kanssa työskentelevä henkilökunta. Tarvittaessa konservointipalveluja hankitaan resurssien rajoissa ostopalveluna. Kaikki konservointi-toimenpiteet dokumentoidaan tarkasti. Määräaikaisinventoinnit Museolle vuokrattiin uudet esinekokoelmien säilytystilat Kanavuoren luolastosta vuonna Kokoelmien siirron yhteydessä aloitettu tarkastusluettelointi on resurssien puutteesta johtuen kesken. Se saatetaan loppuun vuoden 2013 aikana, jonka jälkeen kunkin kokoelman määräaikaisinventointien aikataulusta päätetään. Määräaikainventoinnit tehdään pistokokeina. Kestävä kehitys kokoelmatyössä Kokoelmien hyvä hallinta ja niiden saattaminen ekologisesti kestävälle pohjalle on pitkällinen prosessi. Se vaatii selkeää tavoitteidenasettelua, avointa mieltä ja koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kokoelmien säilytystilojen olosuhteiden luomisessa tulee pyrkiä energia-tehokkaisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Konservointi- ja arkistoalan tutkimus tuo tietoa olosuhteiden vaikutuksesta materiaaleihin ja auttaa valintojen tekemisessä. Tämän tutkimustyön tuloksia tulee seurata ja soveltaa käytäntöön. 6. KOKOELMIEN KÄYTTÖ 6.1. Kokoelmien esillepano ja kokoelmapalvelut Museo esittelee kokoelmiaan perusnäyttelyssä, vaihtuvissa teema- ja erikoisnäyttelyissään sekä kiertonäyttelyissään Suomessa ja ulkomailla. Kokoelma-aineistoja esitellään myös verkkonäyttelyissä ja mobiilisovelluksissa. Museon kokoelmavarannot eivät ole vielä toistaiseksi avoimissa tietoverkoissa. 13

15 Edistääkseen kokoelmiensa saavutettavuutta museo pyrkii aktiivisesti pääsemään osalliseksi uusiin tietojärjestelmiin, jotka mahdollistavat kansallisesti ja kansainvälisesti laajemman kokoelma-aineiston hyödyntämisen. Alvar Aalto -museo palvelee asiakkaitaan sekä museon tiloissa että välittämällä aineistoja digitaalisessa ja manuaalisessa muodossa. Palveluista laskutetaan olemassa olevan hinnaston mukaisesti. Museo varustaa toimittamansa aineiston tarvittavilla asia- ja lähdetiedoilla. Osaa materiaalista rajoittavat tekijänoikeussäädökset ja osaa henkilötietolaki. Ne huomioidaan aina annettaessa aineistoa tutkijoiden ja muiden asiakkaiden käyttöön. Muita kokoelmien käyttörajoituksia ovat mm. originaaliaineiston kunto ja alhainen konservointiaste Kokoelmayhteistyö ja kokoelmien liikkuvuus Eurooppalaisen Collections Mobility 2.0 -hanke asetti tavoitteekseen edistää kulttuuriperinnön mahdollisimman laajaa saavutettavuutta tukemalla ja kehittämällä museokokoelmien liikkuvuutta ja museoiden välistä kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Alvar Aalto -museo pyrkii kaikessa toiminnassaan osallistumaan tavoitteen toteuttamiseen ja saattamaan näin kokoelmavarantonsa ja niitä koskevan tiedon yhteiseen käyttöön. Yhteistyökumppaneilta edellytetään ICOMIn museoeettisten sääntöjen tuntemusta ja niiden puitteista toimimista. 7. KOKOELMIEN KARTUTTAMINEN 7.1. Kartuttamisen periaatteet Piirustus- ja asiakirjakokoelmien luonteesta johtuen niiden karttuminen on vähäistä. Esinekokoelmien aktiivinen kartuttaminen kohdistuu lähinnä niihin Alvar ja Aino Aallon suunnittelemiin sarja-tuotettuihin malleihin, jotka kokoelmasta vielä puuttuvat. Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista monet ovat peruskorjaustoimenpiteiden kohteena nyt ja lähitulevaisuudessa. Museon rakennusperintöosasto on usein mukana erikoisasiantuntijana näissä projekteissa. Tämä toiminta kartuttaa museon rakennusperintökokoelmaa. Kartuttamisen periaatteena on tallentaa sitä materiaalia, joka on syntynyt Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutyön tuloksena. Museo kartuttaa valokuvakokoelmiaan aktiivisesti. Kokoelmaa täydennetään tavoitteellisesti museon valokuvaajan ottamin kuvin. Lisäksi museo kartoittaa muista 14

16 lähteistä Aalto-aiheisen kuva-aineiston, joka pyritään jäljentämään museon kuvakokoelmiin tutkimuskäyttöä varten. Kokoelmiin tarjotusta materiaalista museo ottaa vastaan vain kokoelmiaan täydentävän aineiston. Lahjoituksen yhteydessä täytetään luovuttajalle ja museolle samansisältöinen lahjakirja, jolla aineiston täysi omistus- ja hallintaoikeus siirtyy museolle. Samalla sovitaan aineistojen käyttöoikeuksista. Aineistojen vastaanottaminen talletuksina on nykyään suhteellisen harvinaista Kokoelmapoistojen periaatteet Kokoelmien arvoluokittamista ei ole vielä tehty. Jos esinekokoelmasta tehdään poistoja, siirretään ne museon käyttökokoelmaan. Piirustus- ja asiakirjadokumenttien luetteloinnin yhteydessä samaa kohdetta koskevat lukuisat jäljenteet hävitetään. Lahjoitustilanteessa tarjotun aineiston tarkkaa valintaa ei aina pystytä tekemään. Tällaisessa tilanteessa menettelytavoista sovitaan lahjoittajan kanssa. 15

17 KOKOELMA SISÄLTÖ AINEISTOTYYPPI Aikatieto Määrä v Alvar Aalto -piirustuskokoelma arkkitehtuuriluonnoksia ja piirustuksia paperiaineistoa, piirustusmuovia 1990 (osto) piirustusta Alvar Aalto -asiakirjakokoelma rakennusasiakirjoja, lvis-piirustuksia, kirjeitä paperiaineistoa 1990 (osto) 70 hyllymetriä Artekin piirustus- ja asiakirjakokoelma kaluste- ja sisustuspiirustuksia, tuoteluetteloita paperiaineistoa 2000 (talletus) piirustusta lehtileikekansioita, toimintaan liittyviä asiakirjoja 40 hyllym. asiakirjoja Alvar Aalto -valokuvakokoelma Aallon arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyviä valokuvia negatiiveja, paperivedoksia, dioja, digikuvia, albumeja valokuvaa henkilöhistorialllista kuva-aineistoa Artekin valokuvakokoelma tuotekuvia, sisustus- ja näyttelykuvia, negatiiveja, paperivedoksia, dioja, digikuvia, albumeja (talletus) valokuvaa henkilö- ja tapahtumakuvia Mikko Mercklingin kokoelma kuvia Alvar Aallon arkkitehtuurikohteista kinodioja 1997 (lahjoitus) valokuvaa Kokoelmaesineiden tunnistekuvat esinekuvia negatiiveja, vedoksia, digikuvia valokuvaa Alvar Aalto -esinekokoelma huonekaluja, valaisimia, lasia ja muita muotoilun tuotteita esineitä objektia taideteoksia Pienoismallikokoelma pienoismalleja Aallon rakennuksista ja aluesuunnitelmista esineitä 1998 (muodostettu) 260 pienoismallia Valaistustyö Viljo Hirvonen Ky -kokoelma valaisimia, aihioita ja muita muotoilutuotteita, esineitä, paperiaineistoa 2012 (lahjoitus) 50 hyllym. objekteja suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä piirustuksia Artekin myymäläkokoelma muotoilutuotteita, myymälärekvisiittaa, esineitä 2005 (talletus) 10 hyllym. objekteja piirutustoimiston irtaimistoa Muuratsalon koetalon kokoelma kesäasunnon irtaimisto: esineitä, paperiaineistoa 1995 (lahjoitus) objektia kalusteita, pienesineistöä, luonnoksia, taideteoksia Yksityistalo Aalto -kokoelma huonekaluja, tekstiilejä, valaisimia esineitä 2000 (muodostettu) 100 objektia Alvar Aallon ateljee -kokoelma huonekaluja, pienesineitä, valaisimia, tekstiilejä esineitä 2012 (muodostettu) 200 objektia Kirjastokokoelma kirjoja, artikkeleita, lehtiä, paperiaineistoa, av-aineistoa, digitaalisia julkaisuja nimekettä av- ja digitallenteita, leikekokoelma Alvar Aalto -museon kokoelmakartta Rakennusperintökokoelma rakennusosia, materiaalinäytteitä esineitä, paperiaineistoa, digitallenteita inventointi- ja dokumenttikuvia

18 Alvar Aalto -museo Luetteloinnin prosessikuvaus Ennen kokoelmaan liittämistä museoammattilainen tutustuu aineistoon, järjestää ja mahdollisesti seuloo aineistoa sekä tekee kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisen kokoelmaanliittämispäätöksen. Osaprosessi Toiminnot Tehtävät Toimijat Toiminnan tulos Diariointi: vastaanottotietojen merkitseminen Pääkirjaan merkitään saantitiedot, joihin sisältyvät saantipäivämäärä, saantiin liittyvät henkilöt ja organisaatiot, lyhyt kuvaus sisällöstä, saannin tunniste, maininta käyttöoikeussopimuksista ja aineiston vastaanottamisen perustelut. Museoammattilainen Museon kokoelmiin otettu aineisto on kirjattu ylös. Järjestäminen ja sisältöön tutustuminen Selvitetään aineiston osien suhteet toisiinsa ja järjestetään aineisto niiden mukaan. Aineistoa voidaan seuloa ja tehdä poistoja ennen aineiston luettelointia. Museoammattilainen Aineistolle on luotu intellektuaalinen ja konkreettinen järjestys. Aineistosta on seulottu siihen kuulumattomat osat. Kuntotarkastus Aineistosta tehdään alustava kuntotarkastus. Konservaattori ja/tai muu museoammattilainen Aineiston arvon ja edustavuuden Aineisto voidaan arvoluokittaa ja sen merkitys tai edustavuus määrittää Museoammattilainen määrittäminen aineistoon tutustumisen yhteydessä. Aineiston pintapuolinen kunto ja mahdollisten toimenpiteiden kiireellisyys on tiedossa ja kirjattu. Aineiston merkitys museon kokoelman osana tiedetään ja luetteloinnin tai säilyttämisen kiireellisyys ja kriteerit on määritelty. Yksilöintitunnisteen antaminen Aineistolle tai siihen sisältyvälle objektille annetaan yksilöintitunniste museossa vakiintuneen käytännön mukaisesti.tunniste on voitu määrittää jo pääkirjaan merkittäessä. Aineistoon kirjoitetaan tai kiinnitetään yksilöintitunniste väliaikaisesti esim. sitomalla numerolappu tai heti pysyvästi esim. kirjoittamalla, maalaamalla tai ompelemalla. Museoammattilainen Aineisto ja sen osat ovat tunnistettavissa. Luettelointi: tietojen hankkiminen ja kirjaaminen Aineiston tiedot kirjataan kokoelmahallintajärjestelmään Luetteloija merkitsee aineistoon liittyvät kuvailu-, materiaali- ja kontekstitiedot. Tämä vaatii museoammattilaiselta itse objektiin perehtymisen lisäksi hyvää aihealueen sisältöosaamista, tietojen hankkimista esim. lähdeteoksista sekä luetteloitavan aineiston vertailua muihin vastaaviin aineistoihin. Museoammattilainen Tiedot merkitsemällä aineisto on hallittavissa, tunnistettavissa ja erotettavissa muista samankaltaisista aineistoista. Aineistoon liittyvä kulttuuriperintö on tallennettu. Valokuvaaminen ja digitointi Aineisto valokuvataan ja/tai digitoidaan valokuvaamalla tai skannaamalla. Alkujaan digitaalisen aineiston kunto tarkistetaan. Valokuvaaja, digitoija tai muu museoammattilainen Aineistosta saadaan valokuva ja/tai digitaalinen tallenne. Digitaalisen tallenteen liittäminen luettelointitietoihin Digitaalinen tallenne (digitoitu tai alkujaan digitaalinen) linkitetään tai liitetään aineiston luettelointitietoihin ja kokoelmahallintajärjestelmään merkitään tietoja tallenteesta ja suoritetusta digitoinnista. Museoammattilainen, valokuvaaja tai digitoija Digitaalinen tallenne ja sen tiedot saadaan luettelointitietojen osaksi katsottavaksi ja haettavaksi. Säilytys Luetteloitu aineisto suojataan sen vaatimalla tavalla. Museoammattilainen Aineistoa säilytetään asianmukaisissa suojauksissa. Säilytystilaan vienti Suojattu aineisto viedään säilytystilaan. Paperiaineisto arkistoidaan. Museoammattilainen Aineisto sijaitsee säilytystilassa omalla paikallaan. Säilytystietojen kirjaaminen Säilytyspaikka jne. merkitään säilytyskirjanpitoon tai kokoelmahallintajärjestelmään. Olosuhteiden seuranta Säilytyksessä olevan aineiston huonetilan olosuhteita seurataan erilaisin laittein ja tehtävin tarkastuksin. Kuntokartoitus Konservaattori tekee aineistosta kuntokartoituksen ja laatii asiaankuuluvan dokumentaation. Täydentävä luettelointi Luettelointitietojen täydentäminen Luettelointitietoja tarkistetaan ja täydennetään kun aineistosta on saatu lisää tietoa tai sille on tehty jokin toimenpide. Tiedot kirjataan kokoelmahallintajärjestelmään. Täydentävää luettelointia on myös kuvien ja dokumenttien lisääminen tai linkittäminen aineiston tietojen yhteyteen. Museoammattilainen Museoammattilainen Konservaattori Museoammattilainen Aineiston sijaintipaikka tiedetään ja se on merkitty kokoelmahallintajärjestelmään. Aineistot säilytetään niille soveltuvissa olosuhteissa. Aineiston tarkka kunto tiedetään ja tieto siitä on kirjattu. Luettelointi ei ole koskaan valmista. Lisätiedot tulevat kirjattua kun niitä ilmenee. Varmuuskopiointi Luettelointitietojen varmuuskopiointi Luettelointitietojen varmuuskopiointi suoritetaan määritetyin väliajoin. Museoammattilainen, Varmuuskopiointia on myös tietojen tulostaminen kokoelmahallintajärjestelmästä tietohallinto tai järjestelmän paperille. toimittaja Varmistetaan tietojen säilyminen

19 LAHJAKIRJA (lahjoittaja) ja Alvar Aalto -säätiön (vastaanottaja) kesken on tehty seuraava sopimus lahjoittajan omistaman esineen/aineiston lahjoittamisesta. Lahjoittaja luovuttaa omistamansa Alvar Aalto -säätiölle. Se liitetään Alvar Aalto -museon -kokoelmaan. Vastaanottaja sitoutuu vastaamaan siitä, että 1. lahjoituksen kohde säilytetään asianmukaisesti ja turvallisesti, 2. kohde luetteloidaan ja sitä hoidetaan asianmukaisesti, 3. lahjoitussopimuksen ehdot astuvat voimaan välittömästi lahjakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Tätä lahjakirjaa on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja aika Lahjoittajan allekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus

20 DEPONOINTISOPIMUS Talletuksen kohde Liitteenä luettelo/lisätietoja talletettavasta esineestä/aineistosta. Tallettaja / omistaja Vastaanottaja Talletuksen ehdot tallettaa esineen/aineiston Alvar Aalto -säätiölle. Omistusoikeus säilyy tallettajalla. Vastaanottajan on säilytettävä aineisto huolellisesti ja vakuutettava se molempien osapuolten hyväksymästä summasta. Vastaanottajalla on oikeus esineen/aineiston esillepanoon järjestämissään näyttelyissä. Talletus tapahtuu vastikkeetta. Vastaanottajalla ei ole oikeutta vaatia korvausta luovutuksen sille aiheuttamista kustannuksista. Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopijapuolilla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Paikka ja aika Tallettajan allekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN - mitä pitäisi ottaa huomioon ennen esinekokoelmien digitointia? Kaikki digitoitu aineisto julkaistaan Kansallisen digitaalisen kirjaston (kdk) nettisivuilla Esinekokoelmia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka

arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka 2012 sisällys 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki 1992 3 1.b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa 3 1.c. Kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy?

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Televisio- ja radio-ohjelmien sekä elokuvien arkistointi Lasse Vihonen / Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Tieteiden talo 19.5.2008 Laki kulttuuriaineistojen

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. LAIT JA ASETUKSET 3 3. ETIIKKA 4 4. TALLENNUSVASTUU 4 5. KOKOELMAT 4 5.1. ESINEKOKOELMIEN HISTORIA 4 5.1.1. ERILLISKOKOELMAT 6 5.2.

1. JOHDANTO 3 2. LAIT JA ASETUKSET 3 3. ETIIKKA 4 4. TALLENNUSVASTUU 4 5. KOKOELMAT 4 5.1. ESINEKOKOELMIEN HISTORIA 4 5.1.1. ERILLISKOKOELMAT 6 5.2. 1. JOHDANTO 3 2. LAIT JA ASETUKSET 3 3. ETIIKKA 4 4. TALLENNUSVASTUU 4 5. KOKOELMAT 4 5.1. ESINEKOKOELMIEN HISTORIA 4 5.1.1. ERILLISKOKOELMAT 6 5.2. KUVAKOKOELMIEN HISTORIA 7 5.3. PIIRUSTUSKOKOELMA 7 5.4.

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Hotelli Kämpin Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 13.4.2011 Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Vahvistettu 14.5.2012 Toimitus: Kati Huovinmaa, vs. intendentti Päivi Rainio, museoamanuenssi Sisällys 1. JOHDANTO...2 2. MUSEOTOIMINNAN PERUSTEET...4 2.1

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Säily&ämisen hallintasuunnitelmat Conserva5on Management Plans. Tommi Lindh, johtaja Alvar Aalto - sää5ö 24.10.2013, Villa Lande, Kemiö

Säily&ämisen hallintasuunnitelmat Conserva5on Management Plans. Tommi Lindh, johtaja Alvar Aalto - sää5ö 24.10.2013, Villa Lande, Kemiö Säily&ämisen hallintasuunnitelmat Conserva5on Management Plans Tommi Lindh, johtaja Alvar Aalto - sää5ö 24.10.2013, Villa Lande, Kemiö Alvar Aalto - sää5ö Alvar Aalto - sää5ö toimii kahdessa kaupungissa,

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Vuoden 2013 keskeisiä strategiaohjelmaan liittyviä tavoitteita ja toiminnan painopisteitä ovat: Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky

Lisätiedot

Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen

Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen Hankeraportti Leila Issakainen, Niklas Jantunen & Timo Kilpeläinen Lusto - Suomen Metsämuseo 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI 1. Sopimuksen tarkoitus ja osapuolien vastuut Tällä sopimuksella

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA

MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA päivitetty 16.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KOKOELMATOIMINNAN PUITTEET 3 3. KOKOELMIEN KOOSTUMUS 4 4. KOKOELMIEN KARTUNTAPERIAATTEET 5 4.1. Mobilia säätiön kokoelmat

Lisätiedot

Kokoelmahallintajärjestelmän

Kokoelmahallintajärjestelmän Kokoelmahallintajärjestelmän hankinta 11.4.2013 Vesa Hongisto Hankkeen tilanne Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Versio 1.0, 2012 Yhtenäiset luettelointisäännöt, formaatit ja standardit

Lisätiedot

Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009

Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009 Suomen rakennustaiteen museoja tiedotuskeskussäätiön kokoelmapolitiikka 2009 Sisällysluettelo 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki 2006 3 1.b. ICOMin eettiset ohjeistukset 3 1.c. Kokoelmapoliittinen ohjelma

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia Hyväksytty Varkauden sivistyslautakunnassa 28.5.2009 VARKAUDEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMI KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013. 672/2013 Laki. kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013. 672/2013 Laki. kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013 672/2013 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallispukualan toimijoiden verkoston kehittäminen ja kansallispukutietouden edistäminen. 2. Valtakunnallinen tallennus-

Lisätiedot

Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua

Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Satu Savia Helsingin kaupunginmuseo Kuvakokoelmat 11.5.2011 www.helsinginkaupunginmuseo.fi 1 Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua - Vanhoja ja uusia standardeja

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...2 2. Vastuuhenkilöt...2 3. Irtaimistoluettelo ja irtaimistokortti...3

Lisätiedot

Valokuvien tallentaminen ja säilytys. Sastamalan Opisto 24.2.2010 Museonjohtaja Maria Pietilä, Sastamalan seudun Museo

Valokuvien tallentaminen ja säilytys. Sastamalan Opisto 24.2.2010 Museonjohtaja Maria Pietilä, Sastamalan seudun Museo Valokuvien tallentaminen ja säilytys Sastamalan Opisto 24.2.2010 Museonjohtaja Maria Pietilä, Sastamalan seudun Museo Miten kuvat säilyisivät mahdollisimman pitkään? Turvana: Huolellinen käsittely Suojaus

Lisätiedot

Arvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi 40 000 kuvaa?

Arvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi 40 000 kuvaa? Arvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi 40 000 kuvaa? Digiwiki 24.11.2009 Elina Anttila Magnus von Wright: Pirtin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU ERILAISTEN VALOKUVA- AINEISTOJEN VAATIMUSTEN HUOMIOIMINEN Riitta www.valokuvataiteenmuseo.fi 1 VALOKUVIEN DIGITOINTI ON ERI ALOJEN ASIANTUNTIJOIDEN YHTEISTYÖTÄ

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1 MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Mikkelin kaupunki ja sopivat Kirjastolain (KL nro 904/1998) 3 :n 2. momentin mukaisesta seudullisesta yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14)

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14) Neuvottelupäivämäärä 10.11.2010 Dnro 112/005/2010/21 Kauden 2011 2013 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden tarkastuskäynnit 2. Museorakennusten kunnosta huolehtiminen 3. Etelä Savon

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 Ravintola Demoa dokumentoimassa vuonna 2015, kuvaajana toimi Matti Ahlgren (taustalla). Kuva: Maria Ollila Kaapelitehdas Tallberginkatu

Lisätiedot

Pietinen Oy -negatiivikokoelman luettelointi- ja digitointiprojekti Kuva-arkistopäivät 3.11.2015 Karoliina Valli & Eemeli Hakoköngäs

Pietinen Oy -negatiivikokoelman luettelointi- ja digitointiprojekti Kuva-arkistopäivät 3.11.2015 Karoliina Valli & Eemeli Hakoköngäs Pietinen Oy -negatiivikokoelman luettelointi- ja digitointiprojekti Kuva-arkistopäivät 3.11.2015 Karoliina Valli & Eemeli Hakoköngäs Hankkeen esittely ja aineistojen valintaprosessit Syksy 2014 (5 kk)

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA

RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA E. Klemolan ehdotuksen pohjalta muokannut Miska Eilola 16.3.2015 1 KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka määrittelee kokoelmatehtävän ja pyrkii kiteyttämään Raahen museon

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Arkistointia Kantrissa. Airi Paananen 8.11.2011

Arkistointia Kantrissa. Airi Paananen 8.11.2011 Arkistointia Kantrissa Airi Paananen 8.11.2011 Arkistointi Mitä arkistointi on Kantrissa ja miten se näkyy? Miksi me arkistoimme? Onko arkistoinnista ollut hyötyä? Voisiko olla arkistoimatta? Kannattaa..

Lisätiedot