HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN LAATUKÄSI- KIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN LAATUKÄSI- KIRJA"

Transkriptio

1 JUUAN TERVEYSKESKUS STLTK Liite nro 9 TYÖTERVEYSHUOLTO HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN LAATUKÄSI- KIRJA

2 Sisältö 1 Johdanto Organisaatio Yhteystiedot Organisaation kuvaus Tukipalvelujen kuvaus Toiminta-ajatus ja toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet Visio ja strategia Laadunhallinta Laadunhallinnan vastuuhenkilöt ja henkilöstön osallistuminen Asiakkaan osallistuminen ja oikeudet Yhteistyö muiden toimintayksiköiden kanssa Laadun ja vaikuttavuuden arviointialueet Työterveyshuollon asiakkuus Palvelujen järjestäminen, myyntilaskutus ja kustannusten korvaus Työterveyshuoltosopimus Pienten yritysten työterveyshuollon toimintamalli Keskisuurten ja suurten yritysten työterveyshuollon toimintamalli Kunnan työterveyshuollon toimintamalli Terveyden ja työkyvyn edistämisen prosessit Työpaikkaselvitys Toimintasuunnitelma Työterveystarkastus erityinen sairastumisen vaara Työterveystarkastus ei erityistä sairastumisen vaaraa Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työyhteisön kehittäminen työterveyshuollon toimintana... 50

3 5.7 Työterveyspainotteinen sairaanhoito Ensiapuvalmiuden tukeminen Työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit Työkykyarvio Työterveysneuvottelu Työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus Muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio Yhteistyö Kelan, tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa Lähteet ja lisätietoa Kirjoittajat... 75

4 3 1 Johdanto Hyvän käytännön mukainen laatukäsikirja pohjautuu eurooppalaiseen EFQM Excellence - malliin (kuvio alla). Laatukäsikirjassa kuvataan työterveyshuollon laatujärjestelmää, joka nojaa työterveyshenkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja haluun tehdä laadukasta työterveystyötä. Laatujärjestelmän avulla edistämme palveluiden tasalaatuisuutta ja varmistamme työterveysyksiköiden asiakkaiden sekä toimintaa ohjaavien säädösten edellyttämät palvelut. Valtionneuvoston asetuksen (708/2013) laatujärjestelmää ohjaavat säädökset koskevat työterveysyhteistyötä (1 ), työterveyshuollon toimintatapoja (3 ) sekä toiminnan ja laadun vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa (5 ). Laadukkaan toiminnan perustana toimii lain (1383/2001) tarkoituksesta kertova ensimmäinen pykälä. Tämä laatukäsikirja sisältää yksikkömme johtamisen, asiakkuuksien, henkilöstön sekä tukipalveluiden ja yhteistyökumppaneiden kuvauksen lisäksi työterveyshuollon terveyden ja työkyvyn edistämisen sekä työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun ydinprosessien kuvaukset. Laatukäsikirjassa kuvataan myös työterveysyksikön laadunhallinnan kokonaisuus, joka perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (341/2011) laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Työterveyshuollon EFQM Excellence -laatumalli.

5 4 2 Organisaatio 2.1 Yhteystiedot JUUAN TERVEYSKESKUS, TYÖTERVEYSHUOLTO Y-tunnus Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava lääkäri Johtava hoitaja Kaisa Tanskanen Arto Strand Jenni Halonen YHTEYDENOTOT Puhelin- ja ajanvarauspalvelu klo 8-9 ja Ajanvaraukset internetissä Sähköposti etunimi.sukunimi@juuka.fi Laskutus Juuan kunta/ ostolaskut, tth Poikolantie Juuka Työterveyshuoltosopimusasiat työterveyshoitajat puh ja klo TOIMIPISTE Osoite Juuan terveyskeskus,, Aimontie Juuka

6 5 2.2 Organisaation kuvaus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimi JOHTORYHMÄ Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava lääkäri Johtava hoitaja AMMATTIHENKILÖT Työterveyslääkäri Työterveyshoitajat (2) ASIANTUNTIJAT Työfysioterapeutti TUKIPALVELUHENKILÖSTÖ Atk-vastaava Röntgen Terveyskeskusavustaja OSTOPALVELUT Lääkärit Laboratorio Työpsykologi Maatalouden asiantuntijat Juuan terveyskeskuksen työterveyshuollon organisaatiokaavio.

7 6 Toimialaluokitus Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen 0,4 % 0,4 % 2,5 % 1,8 % 1,2 % Tukku- ja vähittäiskauppa;moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi 5,7 % 8,9 % 47,7 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta Kiinteistöalan toiminta 5,8 % 16,3 % 2,9 % 6,1 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 0,3 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu palvelutoiminta

8 7 Juuan terveyskeskuksen toimii Juuan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena. Sosiaali- ja terveyslautakunta osaltaan vastaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Se hyväksyy työterveyshuollon palveluiden hinnoittelun, toiminta-, käyttö- ja investointisuunnitelmat. Terveyskeskuksen johtava lääkäri päättää palvelutoiminnan järjestämisestä ja organisoimisesta, sopimusten hyväksymisestä ja irtisanomisista sekä muista on liittyvistä sopimuksista. Työterveyslääkäri työskentelee johtavan lääkärin alaisuudessa. Terveyskeskuksen johtava hoitaja on työterveyshoitajien, työfysioterapeutin ja terveyskeskusavustajan esimies. Työterveyslääkäri on työterveyshuollon ammattihenkilö, joka toimii työterveyshuollossa lääketieteellisenä asiantuntijana auttaen työnantajaa arvioimaan ja hallitsemaan työympäristön terveydellisiä riskejä ja tukien työpaikan tärkeintä voimavaraa työntekijää huolehtimaan työkyvystään. Työterveyslääkäri arvioi työnhakijan ja työntekijän terveydentilaa ja työkykyä suhteessa työn vaatimuksiin, ehkäisee, tunnistaa ja hoitaa työhön liittyviä sairauksia ja työtapaturmia ja arvioi kuntoutustarvetta. Kokonaisvaltaiseen on kuuluu myös muu sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito, jolloin terveitä työpäiviä menetetään mahdollisimman vähän. Työterveyslääkäri toimii yhdessä työterveyshoitajan ja muun henkilöstön kanssa ja tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen edustuksen kanssa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hyväksi, noudattaen laissa määriteltyä työterveyshuollon sisältöä sekä hyvää käytäntöä. Päätoimisesti, yli 20 tuntia viikossa työterveyshuollossa työskentelevän lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri tai erikoistuva lääkäri. Osa-aikaisesti toimivalla lääkärillä on oltava vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. Työterveyshoitaja on työterveyshuollon ammattihenkilö, jonka työn keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden ja työyhteisöjen terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshoitaja suunnittelee ja toteuttaa työyhteisön a muiden työterveyshuollon toimijoiden, kuten työterveyslääkärin ja työfysioterapeutin sekä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Hän tekee myös tiivistä yhteistyötä asiakasyrityksen työsuojelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Työterveyshoitaja tekee työpaikkakäyntejä ja työpaikkaselvityksiä, joiden avulla hän seuraa ja arvioi työmenetelmiä, -olosuhteita ja - ympäristöä sekä niiden vaikutusta terveyteen. Hän tekee mahdollisia työpaikkaan liittyviä parannusehdotuksia sekä opastaa työntekijöitä työtavoissa. Erilaiset terveystarkastukset, terveysneuvonta ja terveyden edistäminen sekä työterveyspainotteisen sairausvastaanoton pitäminen kuuluvat työterveyshoitajan tehtäviin. Lisäksi työterveyshoitaja osallistuu työntekijän kuntoutuksen järjestämiseen, työntekijän työtehtävien uudelleenjärjestelyyn tai työntekijän uudelleensijoittamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Työterveyshoitaja arvioi työpaikan ensiapuvalmiutta ja osallistuu sen suunnitteluun. Työterveyshoitajalla tulee olla suoritettuna on pätevöittävät erikoistumisopinnot. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija, jolla on fysioterapeutin pätevyys ja työterveyshuollon erikoistumisopinnot. Työfysioterapeutti osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun sekä siihen liittyvien ryhmien ohjaukseen ja ottaa asiakkaita yksilövastaanotolle työterveyden ammattihenkilöiden tarveharkinnan perusteella. Yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa kartoitetaan asiakkaan fyysiseen työ- ja toimintakykyyn liittyviä asioita sekä etsitään ratkaisuja. Työfysioterapeutti antaa ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa sekä liikunnan vaikutuksista erilaisten sairauksien hoidos-

9 8 sa ja ehkäisyissä. Työfysioterapeutin työhön kuuluu myös työterveyslain mukaisesti yrityksen suunnitelmassa mainittujen toimintojen suunnittelu, toteutus, arviointi ja seuranta yhteistoiminnassa työterveyshuollon ammattihenkilöiden kanssa. Työterveyspsykologi on työterveyshuollon asiantuntija, jonka työn tavoitteena on tukea yksilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisöjen toimivuutta osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. Yksilövastaanotoilla kartoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa tämän psyykkiseen työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita sekä annetaan toimenpide-ehdotuksia. Vastaanotolla voidaan tehdä psykologisia tutkimuksia liittyen esimerkiksi muistiin, oppimiseen, keskittymiskykyyn, ongelmanratkaisutaitoihin ja työmotivaatioon. Työterveyspsykologi selvittää myös työyhteisön ongelmatilanteita ja tekee ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Työterveyspsykologi toimii esimiesten tukena antaen tietoja, neuvontaa ja ohjausta työyhteisön vuorovaikutukseen ja ristiriitatilanteisiin tai muutoksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi tehtäviin kuuluvat kriisityö, luentojen pitäminen sekä yksilö- ja ryhmätyönohjaus. Psykologilta vaaditaan työterveyshuollon pätevöitymiskoulutus tai jatkotutkintona suoritettava erikoispsykologin tutkinto, johon sisältyvät työterveyshuollon koulutusmoduulit. Psykologipalvelut toteutuvat ostopalveluna Tietotaito Group Oy Suomelta. Terveyskeskusavustajan asiakaspalvelutehtäviin sisältyvät ajanvarauksista huolehtiminen sekä asiakkaiden vastaanottaminen, neuvominen ja opastaminen. Ajanvarauksen yhteydessä selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja hoidon kiireellisyys. Lisäksi terveyskeskusavustaja avustaa lääkäriä pienissä toimenpiteissä. Terveyskeskusavustajan toimistotehtäviä ovat muun muassa ajanvarauskirjojen hallinnointi, reseptien uusimispyyntöjen käsittely, arkistointi sekä postiliikenteen hoitaminen. Työnkuvaan sisältyvät muun muassa asiakassopimusten ylläpito, lisäksi laskutusjärjestelmien hallinta, kirjanpito sekä Kela- tilitykset. 2.3 Tukipalvelujen kuvaus Työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen kiinteästi liittyviä tukipalveluja tuottavat: TUKIPALVELU Laboratoriotutkimukset Radiologiset ja muut kuvantamistutkimukset PALVELUNTUOTTAJA Itä-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Juuan terveyskeskuksen röntgen Kliinisfysiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset Muut asiantuntijapalvelut PKSSK kansanterveystyönä Yritysneuvoja Heikki Nuutinen maatalouden asiantuntija Optikko Jouni Karjalainen Oy työnäkeminen Kukin tukipalvelun tuottaja vastaa oman toimintansa osalta palvelujen laadusta ja laadunhallinnasta. Työterveyshuolto vastaa siitä, että sen käyttämillä asiantuntijoilla on laissa tarkoitettu työterveyshuollon pätevyys.

10 9 Muut työterveyshuollon tukipalveluntuottajat ovat: TUKIPALVELU Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kirjanpito palkkahallinto ICT-palvelut laitteet tietojärjestelmät järjestelmätuki tietojärjestelmäturvallisuus Siivouspalvelut Tila- ja huoltopalvelut tilapalvelut huoltopalvelut tekstiilihuolto välinehuolto PALVELUNTUOTTAJA Juuan kunta Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Juuan kunta Juuan kunta Pohjolan Tekstiilipalvelu Oy Juuan kunta

11 Toiminta-ajatus ja toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet Tuottaa hyvän käytännön mukaisia palveluja terveyskeskuksen kanssa sopimuksen tehneille työnantajille, yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville Keskeiset toimintaamme ohjaavat arvot/periaatteet ovat: IHMISLÄHEISYYS AMMATILLISUUS ASIAKASLÄHTÖISYYS MONIAMMATILLISUUS JA VAIKUTTAVUUS Ihmisläheisyys: helposti tavoitettavat lähipalvelut asiakkaiden tunteminen Ammatillisuus: työterveyshuollon asiantuntijuus, riippumattomuus, luottamuksellinen ja eettinen toimintatapa lainsäädännön mukainen toiminta Asiakaslähtöisyys: työpaikan/yrittäjän tarpeista lähtevä toiminta, työterveysyhteistyö Kustannustehokkuus, Kelan korvauskäytäntöjen mukainen toiminta Vaikuttavuus: tiivis työterveysyhteistyö, työn painottuminen ennaltaehkäisevään toimintaan Moniammatillisuus: tiivis työyhteisö kumppaneina pitkäaikaiset asiantuntijatoimijat

12 Visio ja strategia Juuan kunnan kuntastrategian visio 2017 Itsenäinen Juuka Parasta Pielistä. Tarkoittaa mm. - Avaraa asumista puhtaassa luonnossa - Laadukkaita palveluja - Lämpöä ja ilmettä kivestä - Puhdasta ruokaa läheltä Päästrategia: - Mahdollistamme kuntalaisille hyvän elämän vauvasta vaariin - Ylläpidämme hyvää taloutta, edistämme työllisyyttä ja työpaikkojen syntymistä, pyöritämme euroja Juukaan. - Vahvistamme osaamista ja elinkeinorakennettamme - Kannustamme henkilöstöämme uudistumiseen ja yhteistyöhön, huolehdimme henkilöstön työhyvinvoinnista. Visiomme vuoteen 2017 on kunnan päästrategia- alueisiin limittyvä henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä kannustaminen yhteistyöhän. Lisäksi työhömme kuuluva kansanterveystyön osuus laajentaa asiakaskuntaa vauvasta vaariin. Alla olevassa kuviossa on esitettynä strategiamme neljä näkökulmaa, päämäärät ja asiat, joissa meidän tulee onnistua. JUUAN TERVEYSKESKUS/TYÖTERVEYSHUOLTO IHMISLÄHEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO LÄHIPALVELUNA Asiakasnäkökulman päämäärä Vaikuttavuus Menestystekijät Asiakaslähtöisyys Työterveysyhteistyö Palvelujen laatu ja saatavuus Saavutettavuus Prosessinäkökulman päämäärä Hyvän käytännön mukaiset palvelut Menestystekijät Moniammatillinen riittävä henkilöstö asiantuntijoineen Paikalliset palvelut Hyvä yhteistoiminta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa Kouluttautuminen ja toimintojen joustava kehittäminen

13 12 Henkilöstönäkökulman päämäärä Osaava henkilöstö Menestystekijät Moniammatillisesti riittävät, pysyvät resurssit Osaamisen kehittämisen mahdollisuus Yhteistoiminta Työhyvinvoinnista huolehtiminen Talousnäkökulman päämäärä Tasapainoinen talous tuotto vastaa menoja Menestystekijät Oikein mitoitettu hinnoittelu ja tuotteistus Ammattihenkilöstö kunnan omana työvoimana Realistinen budjetointi Seuraavissa neljässä kuviossa on kuvattuna menestystekijöihin liittyvät tavoitteet eli missä meidän tulee onnistua ja niiden alla onnistumiseen johtavat toimenpiteet. Viidennessä kuviossa ovat mittarit, joilla onnistumista seurataan. VAIKUTTAVUUS Asiakaslähtöisyys Osallistuva asiakas; Tunnistamme asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet ja täytämme ne; Kehitämme toimintaa asiakkaiden kanssa yhteistyössä Työterveysyhteistyö Suunnitelmallinen ja toimiva yhteistyökumppanuus; Määrittelemme yhteiset tavoitteet työpaikan kanssa; Rakennamme ja ylläpidämme asiakkaan luottamusta Työalojen erityispiirteiden tunnistaminen ja toimiminen tältä pohjalta Asiakastyytyväisyyskyselyt Säännöllinen tarpeiden arviointi, tavoitteiden asettelu, vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen yhteistyössä Suunnitelmalliset yhteistyötapaamiset / yhteydenpito Dokumentoidun toimintamallin kehittäminen Palvelujen laatu ja saatavuus Tyytyväiset asiakkaat; Kustannustehokkaat ja oikea-aikaiset palvelut; Asiakkaat ovat mukana palveluiden kehittämisessä Saavutettavuus Olemme tavoitettavissa; Palvelumme ovat lähellä asiakasta; Turvaamme asiakkaalle riittävän tiedon saannin Asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakaspalaute Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen Kirjallinen laatujärjestelmä, laatuverkostoyhteistyö Tarkoituksenmukaiset lähipalvelut Toimiva ajanvaraus Verkkopalvelumahdollisuus Säännöllinen asiakaskontakti

14 13 HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAISET PALVELUT Moniammatillinen riittävä henkilöstö asiantuntijoineen Työterveystoimijoiden joustava yhteistyö; Käytettävissä olevien resurssien tehokas ja oikea-aikainen hyödyntäminen Moniammatillinen tiimityö Verkostot Hyvä yhteistoiminta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa Työntekijä-asiakkaaseen kohdistuvat yksilölliset ja oikeaaikaiset toimenpiteet; Työntekijän työkyvyn ylläpito ja/tai palauttaminen Paikalliset palvelut Laadukkaiden paikallisten työterveyshuollon palveluiden toteuttaminen; Toimiva yhteistyö Eri ammattiryhmien tehokas toiminta Ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden saumaton yhteistyö Toimiva työterveysyhteistyö nykytekniikoita hyödyntäen Kouluttautuminen ja toimintojen joustava kehittäminen Ammattitaitoinen henkilöstö; Kehityksessä mukana oleva ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen Sovitut yhteistoimintakäytännöt terveydenhuollon tahojen kesken työterveyshuollon toimiessa koordinoijana Työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaosta sopiminen Linkitys työpaikalle työterveyshuollon kautta Koulutustarjonnan hyödyntäminen myös videovälitteisenä Työpaikkojen tarpeiden aktiivinen tunnistaminen Verkostoituminen Sote- uudistuksen suunnittelun ja toteutuksen aktiivinen seuranta ja mahdollisuuksien mukaan vaikuttaminen OSAAVA HENKILÖSTÖ Moniammatillisesti riittävät ja pysyvät resurssit Paikallisesti hyvä toimivuus; Asiantuntijoiden joustava tavoitettavuus suunnitelmallinen rekrytointi, ostopalvelutarpeen arviointi huomioiva työnantaja paikkakunnan mahdollisuuksien esiintuominen Yhteistoiminta Verkostoyhteistyö asiantuntijoiden kanssa; Täydentävien palvelujen lähisaatavuus Riittävän pitkäkestoiset sopimukset laadukkaiden asiantuntijoiden kanssa Sopivien toimitilojen järjestäminen asiantuntijatarpeisiin Yhteisen potilastietojärjestelmän hyödyntäminen Osaamisen kehittämisen mahdollisuus Tavoitteellinen koulutus; Koulutusmyönteinen yhteisö Koulutustarpeiden tunnistaminen, koulutussuunnitelmat Henkilöstökoulutus ja vertaistuen hyödyntäminen Koko terveyskeskuksen yhteiset koulutukset Kehityskeskustelut Työhyvinvoinnista huolehtiminen Turvallinen työ ja työympäristö; Motivoituneet työntekijät, hyvä työilmapiiri; Kohtuullinen työkuormitus Riskien arviointi ja korjaustoimien nopea toteuttaminen Mutkaton esimiestyö Kehityskeskustelut Ikääntymisen huomioonottaminen Tehtäväkokonaisuuksien oikea mitoittaminen

15 14 TASAPAINOINEN TALOUS - TUOTTO VASTAA MENOJA Oikein mitoitettu hinnoittelu ja tuotteistus Kohtuukustanteiset palvelut Ajantasainen hinnasto Talouden seuranta Yhdenmukaisen hintatason tavoittelu lähialueen kanssa Talousosaamisen kehittäminen Yhteistoiminta kunnan taloushallinnon kanssa Ammattihenkilöstö kunnan omana työvoimana Perushenkilöstö: lääkäri, hoitajat ja fysioterapeutti kunnan omana henkilöstönä Kunta työnantajana kilpailukykyinen ja kiinnostava Palkkaus, tilat, itsensä kehittämisen mahdollisuus huomioitu Me Realistinen budjetointi Budjetin raameissa pysyminen Talousajattelun ja taidon kehittäminen Yhteistyö taloushenkilöstön kanssa Tulojen ja menojen säännöllinen seuranta Mahdollisten muutosten ennakointi

16 15 MITTARISTO ASIAKASNÄKÖKULMA Asiakaslähtöisyys Työterveysyhteistyö Palvelujen laatu ja saatavuus Saavutettavuus Asiakastyytyväisyys Toimintasuunnitelmien toteutuminen Työterveyshuollon itsearviointi työterveysyhteistyön toteutumisesta yrityskohtaisesti PROSESSINÄKÖKULMA Moniammatillinen riittävä henkilöstö asiantuntijoineen Paikalliset palvelut Hyvä yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa Kouluttautuminen ja toimintojen joustava kehittäminen Ennaltaehkäisevän työn / KELA I osuus kokonaislaskutuksesta Yhteistyön määrä sidosryhmien kanssa Työkykyprosessien lopputulokset Ammattijakauma HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Moniammatillisesti riittävät, pysyvät resurssit Osaamisen kehittämisen mahdollisuus Verkostoyhteistyö asiantuntijoiden kanssa ja täydentävien palvelujen lähisaatavuus Työhyvinvoinnista huolehtiminen Kehityskeskusteluiden toteuma / vuosi Erityisosaaminen / henkilöstö Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot / htv

17 16 TALOUSNÄKÖKULMA Oikein mitoitettu hinnoittelu ja tuotteistus Ammattihenkilöstö kunnan omana työvoimana Realistinen budjetointi Talouden tunnusluvut, liikevaihdon muutokset Asiakkuuksien määrä ja laatu / työntekijä Asiakastyön tuotto (organisaatio / tiimi / yksilö), suoritteet / kk

18 17 3 Laadunhallinta 3.1 Laadunhallinnan vastuuhenkilöt ja henkilöstön osallistuminen Työterveyshuollon laatukäsikirjalla kuvataan ja määritetään työterveyshuollon prosesseja, käytäntöjä ja toimintamalleja. Johtava lääkäri vastaa koko terveydenhuollon toiminnasta ja terveyspalvelujen laadusta. Johtava hoitaja vastaa hoitotyön laadunhallinnasta. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan laadukkaan toiminnan toteuttamisesta, seurannasta ja kehittämisestä. Uudelle työntekijälle laatukäsikirja toimii perehtymisen apuna. Käsikirjan säännöllinen päivittäminen sekä yhteinen käsittely työyhteisössä ylläpitävät ja kehittävät sekä yksilön että työyhteisön laatuosaamista. Toiminnan laadusta saadaan palautetta yksilötasolla kehityskeskusteluiden yhteydessä, asiakastyytyväisyyskyselyllä myös työyhteisötasolla. Laatukäsikirja voi ohjata myös talouden tasapainottamista. 3.2 Asiakkaan osallistuminen ja oikeudet Työterveyshuoltoasiakkaan laadukkaan hoidon turvaamiseksi hoitavalla henkilökunnalla on oltava käytettävissään tarpeelliset tiedot asiakkaan terveydentilasta ja tehdyistä tutkimuksista. Potilastietojen käyttö ja luovutus organisaatioiden välillä edellyttää aina asiakkaan ja hänen tietojaan käsittelevän henkilön välistä hoitosuhdetta. Potilastietoja saa käyttää vain hoidon edellyttämässä laajuudessa. Työterveyshuoltohenkilöstöä sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus kaikissa asiakkaan terveyttä ja hoitoa koskevissa asioissa. Juuan terveyskeskuksella on tietosuojavastaava, jonka asiantuntemusta käytetään hyvän potilas- ja henkilötietojen käsittelytavan ja tietosuojan saavuttamiseksi. Jokaisella asiakkaalla on oikeus tarkastaa omat potilastietonsa ja ketkä niitä ovat käyttäneet. Omiin tietoihin on mahdollisuus tutustua Juuan terveyskeskuksen tiloissa ajanvarauksella. Tiedot annetaan kopiona tarvittaessa. Asiakkaalla on myös oikeus esittää korjausvaatimus potilastietoihin kirjallisella pyynnöllä. Omien potilastietojen käyttöä ja tietojen luovutusta organisaatioiden välillä hallinnoidaan kansallisen terveysarkiston Kanta-palvelussa. Työterveyshuollon henkilöasiakas voi antaa palautetta havaitsemistaan palvelun, toiminnan tai kohtelun laatupuutteista sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti neuvottelemalla ensin hoitoonsa osallistuneiden henkilöiden kanssa ja ottamalla sitten tarvittaessa yhteyttä Juuan terveyskeskuksen johtavaan lääkäriin/johtavaan hoitajaan tai potilasasiamieheen. Asiakas voi tarvittaessa olla yhteydessä myös aluehallintovirastoon (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (VALVIRA). Potilasvahinkotapauksessa asiakas voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Työnantaja-asiakas voi reklamoida havaitsemistaan laatupoikkeamista palautelomakkeen kautta tai ottamalla yhteyttä työterveyshoitajiin, Juuan terveyskeskuksen johtavaan lääkäriin/johtavaan hoitajaan. Lasku-

19 18 tusasioissa voi olla yhteydessä työterveyshuollon terveyskeskusavustajaan ja Kelan korvauksiin liittyvissä kysymyksissä työterveyshoitajiin. Internet-linkkejä: Kanta-palvelu Potilasasiamies AVI VALVIRA Potilasvakuutuskeskus 3.3 Yhteistyö muiden toimintayksiköiden kanssa Työterveyshuolto koordinoi työpaikan tarpeista lähtevää, suunnitelmallista ja moniammatillista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyötä. Työterveysyhteistyötä tehdään niin työnantajan, muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen, sosiaalihuollon kuin työsuojeluviranomaistenkin kanssa lain (1383/2001) 12. pykälän mukaisesti. Työterveyshuollon ydintehtävänä on huolehtia työssä olevien työkyvystä. kuntoutuspalveluiden tuottajat erikoissairaanhoito, yksityiset palveluntuottajat sosiaalivakuutus (työeläkelaitokset, Kela, VKK, Tela) TTH perusterveydenhuolto työnantaja työsuojelu, HR, johtaminen työntekijät Työterveyshuollon asema terveydenhuollon kokonaisuudessa Ennaltaehkäisevä ja työkyvyn tuen käynnit kuuluvat kaikille työntekijöille. Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista. Työterveyspainotteisten sairaanhoitopalveluiden laajuus eri työnantajilla vaihtelee sopimuksen mukaisesti haastaen terveydenhuollon eri toimijoiden yhteistyötä. Pitkittyneissä sairauspoissaoloissa työterveyshuollon koordinoiva rooli tehostaa toimintaa. Kuntoutustarpeiden ilmetessä ohjaa aktiivisesti työntekijöitä. Yhteinen Mediatri- potilasohjelmisto helpottaa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Alueellinen ja kansallinen kehittämistyö jatkuu meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä. Kehittämistyön tavoitteena on hyvän käytännön mukaisesti: 1. Viiveettömät ja joustavat hoitoketjut työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä. 2. Työntekijä saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ilman päällekkäisiä toimintoja. 3. Työterveyshuollon erityisosaamista hyödynnetään työkykyyn liittyvissä asioissa. 4. Hyvä lääketieteellinen hoitokäytäntö toteutuu sopimusten rajoissa. 5. Terveydenhuoltokustannukset jakautuvat tarkoituksenmukaisesti.

20 Laadun ja vaikuttavuuden arviointialueet Laadunhallinnan kulmakiviä ovat laadun seuranta, arviointi ja kehittäminen. Juuan työterveyshuollossa toiminnan ja tulosten laadun itsearviointi tehdään hyvän käytännön mukaisesti kerran vuodessa. Arvioinnin tarkoituksena on arvioida työterveyshuollon omaa toimintaa, analysoida toiminnan tuloksia ja luoda arvioinnin pohjalta kehittämishankkeet seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. Hyvät työterveyshuollon käytännöt nostetaan arkisen työn perustaksi vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi. Vaikuttavuudella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon sekä erillisen että yhteisen työterveystoiminnan avulla aikaansaatua muutosta kohti yhteistä tavoitetta. Muutos voi olla havaittavissa välittömästi tai pidemmällä tähtäimellä. Työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan Työterveyshuoltolain (1383/ ) ja Valtioneuvoston asetuksen (1484/ ) mukaisesti seuraamalla: 1. toimenpiteiden vaikuttavuutta asiakasorganisaatioiden työympäristössä ja työyhteisössä 2. asiakastyöntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja 3. asiakastyöntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja 4. työterveyshuollon omia toimintatapoja 5. tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista 6. asiakastyytyväisyyttä 4. Työterveyshuollon asiakkuus 4.1 Palvelujen järjestäminen, myyntilaskutus ja kustannusten korvaus Työnantajalla on lain (1383/2001) perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Työnantaja voi halutessaan ostaa myös yleislääkäritasoista sairaanhoitopalvelua. Yrittäjä voi halutessaan ostaa palvelut itselleen. Työnantajalla/yrittäjällä on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa yhteistyössä laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuolto laskuttaa työnantajia/yrittäjiä kuukausittain toteutuneista työterveyshuollon palveluista voimassa olevan palveluhinnaston mukaisesti. Asiakastoimipaikkojen työntekijöille sopimukseen perustuvat palvelut ovat maksuttomia. Työterveyshuollon laskutus koostuu työnantajille, yrittäjille/maatalousyrittäjille, vakuutusyhtiöille ja henkilöille lähetettävistä laskuista. Laskut otetaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Vakuutusyhtiölle (paitsi Kelalle) laskut otetaan tarvittaessa henkilöittäin. Ennen laskujen tulostusta tehdään laboratorio- ja röntgentutkimussuoritteiden siirto toisesta järjestelmästä työterveyshuollon laskutukseen. Lisäksi röntgenhoitajalta saatua listaa verrataan Mediatrilla oleviin röntgensuoritteisiin ja puuttuvat suoritteet lisätään laskutettaviin, jotka ovat jääneet pois laskutettavista esim. jos ei ole valittu käyntiluokkaa röntgenlähetettä tehdessä. Mediatrilta tiivistetään myös ei laskuteta tilassa olevat ja tehdään tarvittavat korjaukset näihin. Lisäksi insertoidaan suoritteisiin terveyskeskuksessa erikoislääkärillä (ortopedi, KNK-lääkäri) käyneet. Mediatrilta

21 20 työterveyshuollon suoritteista tarkistetaan mm. Kelan korvausluokat ja tulotili. Yrittäjien/maatalousyrittäjien perustiedoista tarkastetaan myös seuraavat tiedot: osoite, maksusopimus, sopimustaso, toimintasuunnitelma, Y-tunnus, tyyppiryhmä, perusselvitys, eläkevakuutus. Edellä mainitut toimenpiteet tekee terveyskeskusavustaja. Työterveyshoitaja tarkistaa kerran kuukaudessa Islabista saadun laboratoriosuoritelistan ja tekee tarvittavat korjaukset. Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen tulostetaan Mediatrilta luettelot laskutettavista suoritteista, joista terveydenhoitajat käyvät läpi omien työpaikkojensa suoritteet. Suoritteiden tarkastuksen jälkeen terveyskeskusavustaja tulostaa laskut ja laskuerittelyt (joidenkin työnantajien laskut ja erittelyt lähetettävä eri osoitteisiin) Mediatrilta sekä postittaa ne. Laskut tulostetaan ryhmittäin: työnantajat, vakuutusyhtiöt, henkilöt. Kelalle tulostetaan lähetettäväksi SV112, SV113 ja SV114 lomakkeet. Laskujen tulostuksesta seuraavana päivänä terveyskeskusavustaja tekee siirron reskontraan Pro elaskutus ohjelmalla. ProE:ltä siirretään laskutiedostot myyntireskontraan sekä kirjanpito- ja laskuluettelot Rondo kiertoon. Työterveyshuoltoon tulostetaan laskuluettelo. Reskontrasiirrosta lähetetään tieto sähköpostitse kirjanpitoon. Tämän jälkeen kirjanpidosta saadun viestin saavuttua (Rondo R8) terveyskeskusavustaja asiatarkastaa laskut ja lähettää ne edelleen hyväksyttäväksi hallintojohtajalle. Juuan kunta työnantajan laskut lähetetään hallintokuntiin tiliöitäviksi ja hyväksyttäviksi. Em. laskuista ei tehdä reskontrasiirtoa vaan niistä lähetetään koontiluettelo hyväksyttäväksi hallintojohtajalle, joka toimittaa alkuperäisen kappaleen kirjanpitoon ja kopion on. Työterveyshuollon laskujen maksua seuraa kunnan kirjanpito myyntireskontrasta. Tiedot maksamattomista laskuista kirjanpito lähettää perintätoimisto Lindorffille, joka huolehtii saatavien perinnästä. Niiltä yrittäjiltä/maatalousyrittäjiltä, joiden Kelan korvauskatto on mennyt yli, laskutetaan ylimenevä osuus itseltään. Kela korvaa työnantajalle/yrittäjälle hyvän käytännön mukaisen työterveystoiminnan tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Korvauksen ulkopuolelle jäävät muun muassa sairausvakuutuslain muiden säännösten mukaiset, kuntoutuslainsäädännön, liikenne- ja tapaturmavakuutuslain sekä yksityisen sairauskuluvakuutuksen piiriin kuuluvat kustannukset. Työnantaja hakee korvausta tilikausittain kuuden kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle esitäytetyn, kustannus- ja toimintatiedot sisältävän korvaushakemuksen. Työterveyshuolto on korvausten hakijana maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin kuuluvalle yrittäjälle järjestämänsä ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelujen kustannuksien osalta. Yrittäjä maksaa saamistaan palveluista vain korvauksen ylittävän osuuden. Korvausta maksetaan % ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) hyväksytyistä kustannuksista. Korkeampi korvaustaso edellyttää työpaikan kanssa yhdessä sovittua varhaisen tuen toimintamallia. Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) hyväksytyistä kustannuksista korvataan 50 %. Kustannusten hyväksyminen edellyttää, että toiminta on ollut työterveyshuollon palvelusopimuksen ja toimintasuunnitelman mukaista. Korvaus määräytyy laskennallisten työntekijäkohtaisten enimmäismäärien mukaan, jotka tarkistetaan vuosittain.

22 Työterveyshuoltosopimus TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUSPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työterveyshuoltosopimus Työterveyshoitajat / versio 1 Työterveyshuoltotoimintaa ohjaavien lakien vaatimukset täyttävän sopimuksen laatiminen työterveysyhteistyössä työnantajaasiakkaan/yrittäjän kanssa Aktiivinen työterveysyhteistyö nimetty työterveyshoitaja, terveyskeskuksen johtava lääkäri Työterveyshuolto Tieto työterveyspalveluiden tarpeesta tulee yrityksestä sähköpostitse, puhelimella, kirjeellä tai henkilökohtaisella tapaamisella Kyseessä voi olla tarjouspyyntö, sopimusneuvottelupyyntö tai suoraan sopimuspyyntö. Työnantajan/yrittäjän ja yksikön välinen kirjallinen sopimus ja toiminnan aloittaminen työterveysyhteistyössä Työnantaja/yrittäjä Aluehallintovirasto, Kansaneläkelaitos, Mela Asiantuntijuus, asiakaslähtöisyys, tarkoituksenmukaisuus, eettisyys, työturvallisuus- ja työterveystoimintaa ohjaavien lakien toteutuminen Aluehallintoviraston vaatimukset eri lakien täyttymisestä Kelan korvauskäytäntöjen vaatimukset Sopimusten määrän kehitys ja laajuuden muutokset Arviointi toimintasuunnitelmaa tarkastettaessa. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta tarkastetaan työterveysyhteistyössä. Työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma

23 22 TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUSPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE 1. Ilmoitus Työnantaja/yrittäjä Työterveyshuollon edustaja työterveyshuollon palvelujen tarpeesta / tarjouspyyntö 2. Yhteydenotto, palvelutarjouksen lähettäminen/tarjouspyyntöön vastaaminen Työnantaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja / -t 3. Sopimusneuvottelu Työterveyshuollon edustaja 4. Sopimuksen laatiminen Terveyskeskuksen johtava lääkäri ja työnantaja/yrittäjä 5. Sopimuksen allekirjoitus 7. Sopimuksen päättäminen työsuojelun edustajat / työntekijät, työterveyshuollon edustajat 6. Seuranta TALLENNE Tarjouspyyntö/ palvelutarveilmoitus Työterveyshuoltosopimus Irtisanomisilmoitus Palvelutarjous

24 23 TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUSPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Ilmoitus työterveyshuollon palvelujen tarpeesta / tarjouspyyntö 4. Sopimuksen laatiminen 5. Sopimuksen allekirjoitus 6. Seuranta 7. Sopimuksen päättäminen Työnantaja/yrittäjä 2. Yhteyden-otto, palvelutarjouksen lähettäminen tai tarjouspyyntöön vastaaminen Työterveyshuollon edustaja /-t 3. Sopimusneuvottelu Työnantaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja /-t Työterveyshuollon edustaja Terveyskeskuksen johtava lääkäri ja yrityksen johtaja Työterveyshuoltosopimus (kaksi kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle) työsuojelu, työntekijät, työterveyshuollon edustajat työterveyshuollon edustaja Työnantajaa koskevien lakien ja säädösten tuntemus Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta Yhteydenoton sujuvuus Tarjouspyynnössä palvelujen laatukriteerit Mahdollisimman nopea vastaaminen Palvelutarjouksen selkeys Lain edellyttämien palveluiden sekä yrityksen toimialan ja tarpeiden huomiointi Neuvottelun asiakaslähtöisyys Tiedon antaminen lain sisällöstä ja palveluista sopiminen Työterveyspalvelutarpeen tunnistaminen ja tarjottavien palvelujen soveltuvuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja laajuuden arvio Kirjallisesta sopimuksesta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palvelujen sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto Johtavan lääkärin poissaolo Sopimus on nähtävillä työpaikalla Seuranta ja arviointi toimintasuunnitelmaa päivitettäessä tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa Irtisanomisaika on sovittu sopimusta tehdessä Kirjallinen irtisanomisilmoitus Työturvallisuutta ja työterveyshuollon järjestämistä säätelevät lait ja asetukset Työterveyshuoltolaki Sopimuspohja Työterveyshuoltolaki Sopimuksen sisältövaatimukset Ohje alihankinta- /kumppanuussopimuksi sta Työterveyshuoltolaki Työsuojeluvalvonnan ohjeita 1/2013 (STM) Työterveyshuoltolaki TALLENNE/ ASIAKIRJA Tarjouspyyntö/ palvelutarveilmoitus Palvelutarjous Palvelujen hankinnassa käytettävät esitteet Hinnasto Sopimusluonnos Irtisanomisilmoitus

25 Pienten yritysten työterveyshuollon toimintamalli PIENTEN YRITYSTEN TYÖTERVEYSHUOLTOPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Pienten yritysten työterveyshuollon toimintamalli työterveyshoitajat versio 1 Pienten, alle 20 henkeä työllistävien yritysten/yrittäjien erityistarpeisiin vastaava työterveyshuollon toimintamalli, joka kehittää työterveysyhteistyötä ja parantaa toiminnan sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä. Pienten yritysten/yrittäjien tarpeet ja toimintaa ohjaavien lakien vaatimukset täyttävä sekä Kelan korvauskäytäntöjen mukainen toiminta Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri. Työfysioterapeutti tarvittaessa työn sisältäessä fyysistä kuormitusta. Työpsykologi tarvittaessa työn sisältäessä psykososiaalista kuormitusta. Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työterveyshuoltosopimuksen ja toiminnan tarve. Työterveyshuoltotoiminta suunnitellaan ja toteutetaan työterveysyhteistyössä. Yrittäjä/työnantaja, työntekijät Aluehallintovirasto, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Työterveyslaitos, yritysneuvoja Yhteistyö, asiakaslähtöisyys, tarpeenmukaisuus Kelan korvauskäytäntöjen vaatimukset Aluehallintoviraston vaatimukset eri lakien täyttymisestä Toteutunut toiminta suhteessa tarpeeseen ja suunnitelmiin, sairauslomatilastot, asiakastyytyväisyys Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, työterveyshenkilöstö Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, työterveyshenkilöstö Terveyden ja työkyvyn edistämisen prosessit, työkykyarvio, yhteistyö Kelan, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus

26 25 PIENTEN YRITYSTEN TYÖTERVEYSHUOLTOPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO Sopimuksen solmiminen Työterveyshuoltotoiminnan käynnistäminen Jatkuva toiminta Työnantaja/yrittäjä ja 1. Sopimusneuvottelu/ esiselvitys 2. Työn, työolosuhteiden ja työympäristön terveydellisen merkityksen selvittäminen; riskinarviointi, työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma Yrittäjä/ työntekijä 3. Työterveystarkastukseen valmistautuminen 4. Työterveystarkastus: työterveyshoitaja, tarvittaessa työterveyslääkäri/asiantuntija työsuojelu ja Työterveyshuolto Työnantaja/yrittäjä ja 5. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta, arviointi ja vuosittainen päivitys TALLENNE Työterveyshuoltosopimus Terveystarkastuslomakkeet Työterveyssuunnitelma Työpaikkaselvitysraportti Toimintasuunnitelma/päivitys Työkelpoisuus-/soveltuvuuslausunto Asiakastietojärjestelmään Asiakastietojärjestelmään

27 26 PIENTEN YRITYSTEN TYÖTERVEYSHUOLTOPROSESSIN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 3. Työterveystarkastukseen valmistautuminen 5. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta ja vuosittainen päivitys 1. Sopimusneuvottelu/esiselvitys Työnantaja/yrittäjä ja 2. Riskinarvio, työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma työsuojelu ja Yrittäjä/ työntekijä 4. Työterveystarkastus Työterveyshuolto, työntekijä/yrittäjä Työnantaja/yrittäjä ja Työterveyshuollon palveluiden läpinäkyvyys, selkeys ja sujuvuus Työterveysyhteistyö Pienten yritysten erikoistarpeiden huomiointi Työterveysyhteistyö Työn, työyhteisön ja työympäristön voimavarojen, riskien ja kuormitustekijöiden löytyminen sekä terveydellisen merkityksen arvioinnin onnistuminen Toimintasuunnitelman selkeys, luettavuus ja säilyttäminen moniammatillisen tiimin ulottuvilla sekä työpaikalla nähtävillä Terveystarkastuslomakkeiston saatavuus ja käytettävyys Työn, työyhteisön ja työympäristön todellisten voimavarojen, riskien ja kuormitustekijöiden löytyminen Työterveystarkastuksen oikeaaikainen toteutuminen Työn altisteiden, terveydellisten edellytysten ja työntekijän/yrittäjän työ- ja toimintakyvyn ohjaama terveystarkastuksen sisältö Työntekijän toimittama lausunto työnantajalle Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta työterveysyhteistyössä Työturvallisuutta ja työterveyshuollon järjestämistä säätelevät lait ja asetukset PIRA-kansio (pienten yritysten työturvallisuusja työterveyskansio) Kelan korvausohjeet PIRA-kansio (pienten yritysten työturvallisuusja työterveyskansio) Lomakkeet Medinet-ohjeet Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Altistekohtaiset tutkimusohjeet TALLENNE/ ASIAKIRJA Hyvä käytäntö Työterveyshuoltosopimus Hyvä käytäntö Työpaikkaselvitysraportti Hyväksytty ja allekirjoitettu toimintasuunnitelma Hyvä käytäntö Terveystarkastuslomakkeet sähköisesti tai paperilla Työterveyssuunnitelma Työkelpoisuus-/ soveltuvuuslausunto Asiakastietojärjestelmään Hyvä käytäntö Toimintasuunnitelma/päivitys Asiakastietojärjestelmään

28 Keskisuurten ja suurten yritysten työterveyshuollon toimintamalli KESKISUURTEN JA SUURTEN YRITYSTEN PROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Keskisuurten ja suurten yritysten työterveyshuollon toimintamalli Työterveyshoitajat versio 1 Keskisuurten ja suurten, yli 20 henkeä työllistävien yritysten erityistarpeisiin vastaava työterveyshuollon toimintamalli, joka kehittää työterveysyhteistyötä ja parantaa toiminnan sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä. Yritysten tarpeet ja toimintaa ohjaavien lakien vaatimukset täyttävä sekä Kelan korvauskäytäntöjen mukainen toiminta Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri. Työfysioterapeutti tarvittaessa työn sisältäessä fyysistä kuormitusta. Työpsykologi tarvittaessa työn sisältäessä psykososiaalista kuormitusta. Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työterveyshuoltosopimuksen ja -toiminnan tarve. Työterveyshuoltotoiminta suunnitellaan ja toteutetaan työterveysyhteistyössä. Yrittäjä/työnantaja, työntekijät Aluehallintovirasto, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Työterveyslaitos Yhteistyö, asiakaslähtöisyys, tarpeenmukaisuus Kelan korvauskäytäntöjen vaatimukset Aluehallintoviraston vaatimukset eri lakien täyttymisestä Toteutunut toiminta suhteessa tarpeeseen ja suunnitelmiin, sairauslomatilastot, asiakastyytyväisyyskyselyt Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Terveyden ja työkyvyn edistämisen prosessit, työkykyarvio, yhteistyö Kelan, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus

29 28 KESKISUURTEN JA SUURTEN YRITYSTEN PROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO Työnantajan edustaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja työsuojelu Sopimuksen solmiminen 1. Sopimusneuvottelu/ esiselvitys Työterveyshuoltotoiminnan käynnistäminen Jatkuva toiminta 2. Työn, työolosuhteiden ja työympäristön vaarojen tunnistus ja riskinarviointi. Riskiarvioinnin säännöllinen päivitys 3. Työn, työolosuhteiden ja työympäristön terveydellisen merkityksen selvittäminen; työpaikkaselvitys Yrittäjä/ työntekijä 4. Yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelma 5. Työterveystarkastukseen valmistautuminen 6. Työterveystarkastus: työterveyshoitaja, tarvittaessa työterveyslääkäri/asiantuntija TALLENNE Työterveyshuolto työsuojelu, henkilöstön edustus, Työterveyshuolto työsuojelu, henkilöstön edustus, Työnantaja/yrittäjä ja Työterveyshuoltosopimus Työnantajan vaarojen tunnistus ja riskinarvio 7. Työterveysyhteistyön ja työterveyshuollon toiminnan täsmennetty suunnitelma Terveystarkastuslomakkeet Työterveyssuunnitelma Työkelpoisuus-/soveltuvuuslausunto Työpaikkaselvitysraportti Terveystarkastusten koonti >20 tjä Asiakastietojärjestelmään 8. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta, arviointi ja vuosittainen päivitys Toimintasuunnitelma/päivitys Asiakastietojärjestelmään

30 29 KESKISUURTEN JA SUURTEN YRITYSTEN PROSESSIN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Sopimusneuvottelu/ esiselvitys 5. Tarkastukseen valmistautuminen 7. Täsmennetty suunnitelma Työnantajan edustaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja 2. Vaarojen tunnistus ja riskinarviointi työsuojelu 3. Työpaikkaselvitys Työterveyshuolto 4. Toimintasuunnitelma työsuojelu, henkilöstön edustus, Yrittäjä/ työntekijä 6. Työterveystarkastus Työterveyshuolto, työntekijä/yrittäjä Asiakastietojärjestelmään työsuojelu, henkilöstön edustus, Työterveyshuollon palveluiden läpinäkyvyys, selkeys ja sujuvuus Työterveysyhteistyö Yrityksen erikoistarpeiden huomiointi Työn, työyhteisön ja työympäristön voimavarojen, riskien ja kuormitustekijöiden löytyminen Riskinarvioinnin säännöllinen päivittäminen Terveydellisen merkityksen arvioinnin onnistuminen Raportin selkeys ja luettavuus Toimintasuunnitelman selkeys, luettavuus ja säilyttäminen moniammatillisen tiimin ulottuvilla sekä työpaikalla nähtävillä Terveystarkastuslomakkeiston saatavuus ja käytettävyys Oikea-aikaisuus Työn altisteiden, terveydellisten edellytysten ja työntekijän/yrittäjän työ- ja toimintakyvyn ohjaama terveystarkastuksen sisältö Työntekijän toimittama lausunto työnantajalle Yksilön tietosuojan toteutuminen terveystarkastuskoonnissa Työterveysyhteistyö Työturvallisuutta ja työterveyshuollon järjestämistä säätelevät lait ja asetukset Hyvä käytäntö Kelan korvausohjeet Lomakkeet Medinet-ohjeet Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa TALLENNE/ ASIAKIRJA Hyvä käytäntö Työterveyshuoltosopimus Työnantajan vaarojen tunnistus ja riskinarvio Hyvä käytäntö Työpaikkaselvitysraportti Hyväksytty ja allekirjoitettu toimintasuunnitelma Hyvä käytäntö Terveystarkastuslomakkeet sähköisesti tai paperilla Altistekohtaiset tutkimusohjeet Työterveyssuunnitelma Työkelpoisuus-/ soveltuvuuslausunto Terveystarkastusten koonti Hyvä käytäntö Toimintasuunnitelma/päivitys

31 30 8. Suunnitelman mukainen toiminta ja vuosittainen päivitys työsuojelu ja Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta työterveysyhteistyössä Hyvä käytäntö Toimintasuunnitelma/päivitys Asiakastietojärjestelmään

32 Kunnan työterveyshuollon toimintamalli KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLTOPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Kunnan työterveyshuollon toimintamalli työterveyshoitajat versio 1 Kunnan erityistarpeisiin vastaava työterveyshuollon toimintamalli, joka kehittää työterveysyhteistyötä ja parantaa toiminnan sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä. Kunnan tarpeet ja toimintaa ohjaavien lakien vaatimukset täyttävä sekä Kelan korvauskäytäntöjen mukainen toiminta Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri. Työfysioterapeutti tarvittaessa työn sisältäessä fyysistä kuormitusta. Työpsykologi tarvittaessa työn sisältäessä psykososiaalista kuormitusta. Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työterveyshuoltosopimuksen ja -toiminnan tarve. Työterveyshuoltotoiminta suunnitellaan ja toteutetaan työterveysyhteistyössä. Kunta, työntekijät Aluehallintovirasto, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Työterveyslaitos Yhteistyö, asiakaslähtöisyys, tarpeenmukaisuus Kelan korvauskäytäntöjen vaatimukset Aluehallintoviraston vaatimukset eri lakien täyttymisestä Toteutunut toiminta suhteessa tarpeeseen ja suunnitelmiin, sairauslomatilastot, asiakastyytyväisyys Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Terveyden ja työkyvyn edistämisen prosessit, työkykyarvio, yhteistyö Kelan, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus

33 32 KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLTOPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO Sopimuksen solmiminen Työterveyshuoltotoiminnan käynnistäminen Jatkuva toiminta Työnantaja ja 1. Sopimusneuvottelu/ esiselvitys ja puitesuunnitelma 2. Työterveyshuollon kohdennetut toimintasuunnitelmat Työnantaja, työntekijät, työsuojelu 3. Työn, työolosuhteiden ja työympäristön vaarojen tunnistus ja riskinarviointi, riskinarvion säännöllinen päivitys 4. Työn, työolosuhteiden ja työympäristön terveydellisen merkityksen arviointi; työpaikkaselvitys Työntekijä 5. Työterveystarkastukseen valmistautuminen Työnantaja, työsuojelu ja Työterveyshuolto Työterveyshuolto ja työntekijä 6. Työterveystarkastus Työnantaja, työntekijät, työsuojelu ja Työnantaja, työsuojelu ja 7. Työpaikkaselvityksen ja terveystarkastusten palautetilaisuus; Työterveysyhteistyön ja työterveyshuollon toiminnan täsmennetty suunnitelma 8. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta, arviointi ja vuosittainen päivitys TALLENNE Työterveyshuoltosopimus Puitesuunnitelma ja kohdennetut toimintasuunnitelmat Työnantajan vaarojen Terveystarkastuslomakkeet Työterveyssuunnitelma Työkelpoisuus-/soveltuvuuslausunto Työpaikkaselvitysraportti Terveystarkastusten koonti >20 tjä Asiakastietojärjestelmään Toimintasuunnitelma/päivitys Asiakastietojärjestelmään

34 33 tunnistus ja riskinarvio

35 34 KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLTOPROSESSIN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Sopimusneuvottelu/esiselvitys ja puitesuunnitelma 2. Kohdennetut toimintasuunnitelmat 3. Vaarojen tunnistus ja riskinarviointi Työnantaja ja Työnantaja, työsuojelu ja Työnantaja, työntekijät, työsuojelu Työterveyshuollon palveluiden läpinäkyvyys, selkeys ja sujuvuus Työterveysyhteistyö Kunnan/kuntayhtymän erikoistarpeiden huomiointi Työterveysyhteistyö Suunnitelman selkeys, luettavuus ja säilyttäminen moniammatillisen tiimin ulottuvilla sekä työpaikalla nähtävillä Työn, työyhteisön ja työympäristön todellisten voimavarojen, riskien ja kuormitustekijöiden löytyminen Työturvallisuutta ja työterveyshuollon järjestämistä säätelevät lait ja asetukset Hyvä käytäntö TALLENNE/ ASIAKIRJA Hyvä käytäntö Työterveyshuoltosopimus Hyväksytty ja allekirjoitettu puitesuunnitelma Toimintasuunnitelmat Työnantajan vaarojen tunnistus ja riskien arviointi Terveydellisen merkityksen arvion onnistuminen Raportin selkeys ja luettavuus 4. Työpaikkaselvitys Työterveyshuolto Työpaikkaselvitysraportti 5. Tarkastukseen valmistautuminen Työntekijä Terveystarkastuslomakkeiston saatavuus ja käytettävyys Hyvä käytäntö Lomakkeet Medinet-ohjeet Terveystarkastuslomakkeet sähköisesti tai paperilla 7. Täsmennetty suunnitelma 8. Suunnitelman mukainen toiminta, arviointi ja päivitys 6. Työterveystarkastus Työterveyshuolto ja työntekijä Työnantaja, työntekijät, työsuojelu ja Työnantaja, työsuojelu ja Oikea-aikaisuus Työn altisteiden, terveydellisten edellytysten ja työntekijän työja toimintakyvyn ohjaama terveystarkastus Työntekijän toimittama lausunto työnantajalle Yksilön tietosuojan toteutuminen työyhteisökoonnissa Työterveysyhteistyö Työyksikön/ -yhteisön erikoistarpeiden huomiointi Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta työterveysyhteistyössä Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Altistekohtaiset tutkimusohjeet Työterveyssuunnitelma Työkelpoisuus-/ soveltuvuuslausunto Asiakastietojärjestelmän Terveystarkastusten koonti Asiakastietojärjestelmän Hyvä käytäntö Toimintasuunnitelma/päivitys Asiakastietojärjestelmän

36 35 5 Terveyden ja työkyvyn edistämisen prosessit 5.1 Työpaikkaselvitys TYÖPAIKKASELVITYSPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen SELITE Työpaikkaselvitys työterveyshoitajat / versio 1 Työn, työyhteisön ja työympäristön terveyttä ja työkykyä tukevien sekä haitallisten tekijöiden tunnistaminen, terveydellisen merkityksen arvio ja tarvittavat työterveyshuollon suositukset. Työn, työyhteisön ja työympäristön voimavarojen tukeminen sekä terveydelle haitallisten tekijöiden tunnistaminen ja minimointi työsuojelutoimijat ja työntekijät, työterveyshoitaja. Tarvittaessa työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työpsykologi tai muu asiantuntija Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin 1) Perusselvitys: Työpaikkaselvityksen tarve työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa, työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa tai työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin 2) Suunnattu selvitys: perusselvityksen perusteella/tarvittaessa Työpaikkaselvitysraportissa on esitettyinä työpaikan terveysriskien, kuormitustekijöiden ja voimavarojen terveydellisen merkityksen arvio sekä tarvittavat työterveyshuollon suositukset, jatkosuunnitelma ja seuranta. Asiakastyönantaja/yrittäjä ja työntekijät Aluehallintovirasto, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, työterveyslaitos, maatalouden yritysneuvoja, Mela Asiantuntijuus, kustannustehokkuus, palveluiden laatu Lakien, asetusten, Kansaneläkelaitoksen korvausvaatimusten ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukainen työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitysten määrä ja oikea-aikaisuus, suunnitellut/toteutuneet työpaikkaselvitykset, suositeltujen toimenpiteiden toteutuminen, työhön liittyvien oireiden, sairastuvuuden, ammattitautien sekä eläkkeelle siirtyneiden määrä, työhygieeniset mittarit Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Toimintasuunnitelma, terveystarkastus

37 36 TYÖPAIKKASELVITYSPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE 1. Tarpeen arviointi ja suunnittelu 2. Terveyttä ja työkykyä tukevien sekä haitallisten tekijöiden tunnistaminen 3. Työpaikkaselvitys: terveydellisen merkityksen arviointi ja suositukset toimenpiteistä 4. Työpaikkaselvitysraportin käsittely työpaikalla Työnantaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja Työnantaja/yrittäjä ja työnantajan työsuojelutoimijat Työterveyshuolto Työnantaja/yrittäjä ja työnantajan työsuojelutoimijat, TALLENNE Työnantajan/yrittäjän vaarojen tunnistus ja riskinarvio Työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportti Asiakastietojärjestelmään 5. Seuranta

38 37 TYÖPAIKKASELVITYSPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Tarpeen arviointi ja suunnittelu 5. Seuranta Työnantaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja 2. Terveyttä ja työkykyä tukevien sekä haitallisten tekijöiden tunnistaminen Työnantaja/yrittäjä ja työnantajan työsuojelutoimijat 3. Työpaikkaselvitys: terveydellisen merkityksen arviointi ja suositukset toimenpiteistä Työterveyshuolto 4. Työpaikkaselvitysraportin käsittely työpaikalla Työnantaja/yrittäjä Työpaikkaselvitysraportti Työnantaja/yrittäjä ja työnantajan työsuojelutoimijat, Työpaikkaselvitysajankohdan oikea-aikaisuus Työterveysyhteistyö Työnantajan ja työsuojelun riskienarvioinnin osaaminen Työntekijöiden osallistaminen riskien arviointiin Työn, työyhteisön ja työympäristön todellisten voimavarojen, riskien ja kuormitustekijöiden löytyminen Työn, työyhteisön ja työympäristön todellisten voimavarojen, riskien ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvion onnistuminen Työpaikan tarpeita vastaavat toimenpidesuositukset Työpaikkaselvitysraportin selkeys, luettavuus ja säilyttäminen moniammatillisen tiimin ulottuvilla Suunnatun selvityksen tarvearvio on kuvattu perusselvityksessä Työpaikkaselvitysraportista työntekijöille tiedottaminen Raportin nähtävillä pitäminen Raportin käsittely toimielimissä Sovittujen jatkotoimenpiteiden toteutuminen Seurannan suunnitelmallinen ja järjestelmällinen toteutuminen Työterveysyhteistyö Hyvä käytäntö Työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessin ohjeet ja lomakkeet Aikaisemmat työpaikkaselvitysraportit Työnantajan vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin ohje PIRA-kansio pientyöpaikoilla Työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessin ohje Suunnattujen työpaikkaselvitysten ohjeet Hyvä käytäntö TALLENNE/ ASIAKIRJA Kirjaukset asiakasyrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon tietojärjestelmään Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin lomakkeet Työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportti Kirjaukset työterveyshuollon tietojärjestelmään ja asiakasyrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan Hyvä käytäntö Kirjaukset asiakasyrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon tietojärjestelmään

39 Toimintasuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen tai päivitys työterveyshoitajat / versio 1 Työterveyshuoltotoimintaa ohjaavien lakien vaatimukset täyttävän ja Kelan korvauskäytäntöjen mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen työterveysyhteistyössä työnantajan/yrittäjän kanssa. Työnantajan/yrittäjän ja työntekijöiden työhyvinvointia tukevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen Työnantajan edustaja/yrittäjä ja työsuojelutoimijat, työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työterveyshuollon asiantuntija Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja 1) Uusi työnantaja/yrittäjä; sopimus ja työpaikkaselvitys tehty 2) Muu työnantaja/yrittäjä; edellisen toimintasuunnitelmankauden päättyessä tai yrityksen tarpeiden muuttuessa Työnantajan/yrittäjän kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma tai sen päivitys Työnantaja/yrittäjä ja työntekijät Kansaneläkelaitos, Aluehallintovirasto, maatalousyritysneuvoja Asiantuntijuus, luottamuksellisuus, työterveysyhteistyö Kelan korvauskäytäntöjen vaatimukset. Aluehallintoviraston vaatimukset eri lakien täyttymisestä Toteutuneet toimintasuunnitelmat suhteessa tarpeeseen, toimintasuunnitelmien laatimiseen käytetty aika, toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutuminen, sairauslomatilastot, asiakastyytyväisyys Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työterveyshuoltosopimus, työpaikkaselvitys, terveystarkastus

40 39 TOIMINTASUUNNITELMAPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE 1. Työterveyshuoltosopimus 2. Työpaikkaselvitys 3. Toimintasuunnitelman alustava laatiminen/päivittäminen 4. Toimintasuunnitelman täsmennykset, hyväksyminen ja allekirjoittaminen 5. Toimintasuunnitelman käsittely työpaikalla Työnantaja/ yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja työnantajan työsuojelutoimijat, Työterveyshuolto Työnantaja/yrittäjä ja Työnantaja/yrittäjä Työnantaja/yrittäjä ja työnantajan työsuojelutoimijat 6. Seuranta TALLENNE Työterveyshuoltosopimus Työnantajan vaarojen tunnistus ja riskinarvio Työnantajan työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportti

41 40 TOIMINTASUUNNITELMAPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Työterveyshuoltosopimus Työnantaja/yrittäjä ja työterveyshuollon edustaja Työterveysyhteistyö Hyvä käytäntö Työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessin ohje TALLENNE/ ASIAKIRJA Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2. Työpaikkaselvitys työnantajan työsuojelutoimijat, 3. Alustavan toimintasuunnitelman laatiminen/ päivittäminen Työterveyshuolto Työnantajan/yrittäjän ja työsuojelun riskienarvioinnin osaaminen Työntekijöiden osallistaminen riskien arviointiin Työpaikan työn, työyhteisön ja työympäristön todellisten riskien, kuormitustekijöiden ja voimavarojen löytyminen Moniammatillisuus Toimintasuunnitelman selkeys, luettavuus ja säilyttäminen moniammatillisen tiimin ulottuvilla Työnantajan vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin ohje Hyvä käytäntö Työnantajan vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin lomakkeisto Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma Kirjaukset työterveyshuollon tietojärjestelmään 4. Toimintasuunnitelman täsmennykset, hyväksyminen ja allekirjoittaminen Työnantaja/yrittäjä Tiedonsiirron sujuvuus Hyvä käytäntö Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma 5. Toimintasuunnitelman käsittely työpaikalla Työnantaja/yrittäjä Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen tiedottaminen työpaikalla Hyvä käytäntö Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma 6. Seuranta Työnantaja/yrittäjä ja työnantajan työsuojelutoimijat Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta työpaikalla Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma

42 Työterveystarkastus erityinen sairastumisen vaara ALKU-, MÄÄRÄAIKAIS- JA LOPPUTARKASTUSPROSESSIEN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Alkutarkastus/määräaikaistarkastus/lopputarkastus työterveyshoitajat / versio 1 Työntekijän/yrittäjän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työn altisteisiin liittyvien lakien ja asetusten mukaisesti. Lopputarkastuksessa terveydentilan kartoitus ja jatkosuunnitelma Työn altisteisiin liittyvien oireiden ja sairauksien/ammattitautien ehkäisy sekä mahdollisimman varhainen havaitseminen. Haitallisen altistumisen minimointi työoloihin ja suojautumiseen vaikuttamalla. Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri. Työfysioterapeutti työn sisältäessä fyysistä kuormitusta. Työpsykologi työn sisältäessä psykososiaalista kuormitusta. Nimetty työterveyslääkäri ja - hoitaja 1) Alkutarkastus: työnantaja ohjaa uuden työntekijän alkutarkastukseen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa tai terveydellisiä erityisvaatimuksia edellyttävää työtä aloitettaessa 2) Määräaikaistarkastus: työn altisteiden/ terveysvaatimusten/ työntekijän terveyden ja työkyvyn määrittelemä tarve tarkastukselle 3) Lopputarkastus: työsuhteen päättyminen toiseen työpaikkaan/työttömäksi/eläkkeelle siirryttäessä Työn altisteiden terveysvaikutukset huomioiva sekä työntekijän terveyttä ja työkykyä ylläpitävä terveyssuunnitelma on tehty yhteistyössä. Lopputarkastuksessa jatkosuunnitelma ja hoitovastuun siirtyminen Työntekijät/yrittäjät Työnantaja, työyhteisö, työterveyshuollon tukipalveluiden tuottajat, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kuntoutuspalveluiden tuottajat, Työterveyslaitos, Aluehallintovirasto Asiantuntijuus, luottamuksellisuus, tarkastukseen käytettävän ajan optimointi, tarkastuksen oikea-aikainen toteutuminen. Työyhteisötason raportoinnissa yksilön tietosuojan toteutuminen Työnantajalle aiheutuvien kustannusten optimointi, sujuva tiedonkulku Asiakastyytyväisyys, työterveystarkastusten määrä/toteutuminen, ammattitautitilastot, työterveyssuunnitelmien määrä ja laatu, työyhteisötason raportointi Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, työkykyarvio, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus, työterveysneuvottelu, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio, pienyritysten työterveyshuollon toimintamalli

43 42 ALKU-, MÄÄRÄAIKAIS- JA LOPPUTARKASTUSPROSESSIEN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE 1. Tarpeen ja tavoitteiden määrittäminen 2. Työterveystarkastusten suunnittelu 3. Työterveystarkastukseen valmistautuminen Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työnantaja/yrittäjä Työterveyshuolto ja työnantaja/yrittäjä Työntekijä/yrittäjä Työterveyshuolto 4. Työterveystarkastus Työntekijä ja 5. Työterveyssuunnitelma Lopputarkastuksessa jatkosuunnitelma ja hoidon siirtyminen Työntekijä, työnantaja/yrittäjä, työsuojelu, / muu hoitotaho 6. Seuranta -yksilötaso -työyhteisötaso TALLENNE Työntekijän täyttämät terveystarkastuslomakkeet Työkelpoisuuslausunto työntekijän terveydellisistä edellytyksistä työskennellä altisteisessa työssä Yksilöllinen työkyvyn ja terveyden edistämisen kirjallinen suunnitelma Asiakastietotietojärjestelmään Työyhteisötason raportointi Altisteiden mukaisten tutkimusten tulokset Lopputarkastuksessa jatkosuunnitelma

44 43 ALKU-, MÄÄRÄAIKAIS- JA LOPPUTARKASTUSPROSESSIEN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Tarpeen ja tavoitteiden määrittäminen Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työnantaja/yrittäjä Työterveystarkastukset perustuvat työn, työyhteisön ja työympäristön todellisiin voimavaratekijöihin ja riskeihin. Terveystarkastustarve on kirjattuna työpaikkaselvitykseen ja toimintasuunnitelmaan. Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa TALLENNE/ ASIAKIRJA 2. Terveystarkastusten suunnittelu Työterveyshuolto ja työnantaja/yrittäjä Työn altisteiden terveysvaikutusten tuntemus Työterveysyhteistyö Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa 3. Työterveystarkastukseen valmistautuminen Työntekijä/yrittäjä Terveystarkastuslomakkeiston saatavuus, ymmärrettävyys ja täytettävyys Lomakkeet Medinet-palvelun ohjeet Työntekijän täyttämät terveystarkastuslomakkeet joko paperilla tai sähköisesti 5. Työterveyssuunnitelma 6. Seuranta yksilötaso työyhteisötaso 4. Työterveystarkastus Työterveyshuolto, työntekijä Työntekijä ja Työntekijä, työnantaja/yrittäjä, työsuojelu, /muu taho Työterveystarkastuksen oikeaaikainen toteutuminen Työn altisteiden, terveydellisten edellytysten ja työntekijän/yrittäjän työ- ja toimintakyvyn ohjaama terveystarkastuksen sisältö Työntekijän toimittama kelpoisuuslausunto työnantajalle Suunnitelmaan sitoutuminen Työterveyshuollon asiantuntijoiden osaamisen oikea-aikainen hyödyntäminen Suunnitelman toteutuminen Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta sekä jatkotoimenpiteiden käynnistäminen tarvittaessa Työterveysyhteistyö Yksilön tietosuojan toteutuminen työyhteisöraportoinnissa Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Altistekohtaiset tutkimusohjeet Hyvä käytäntö Työkyvyn tukiprosessi työterveyshuollossa Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Työkelpoisuuslausunto työntekijän terveydellisistä edellytyksistä työskennellä alisteisessa työssä Altisteiden mukaisten tutkimusten tulokset Yksilöllinen työkyvyn ja terveyden edistämisen kirjallinen suunnitelma Lopputarkastuksessa jatkosuunnitelma terveyden edistämiseksi ja seuraamiseksi Työyhteisötason raportointi

45 Työterveystarkastus ei erityistä sairastumisen vaaraa TYÖHÖNSIJOITUS- JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVIEN TYÖTERVEYSTARKASTUSPROSESSIEN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työhönsijoitustarkastus/työkykyä ylläpitävä työterveystarkastus työterveyshoitajat / versio 1 Työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja tukeminen Työhön liittyvien tai työssä haittaavien oireiden ja sairauksien ehkäisy sekä mahdollisimman varhainen havaitseminen. Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri. Työfysioterapeutti työn sisältäessä fyysistä kuormitusta. Työpsykologi työn sisältäessä psykososiaalista kuormitusta. Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja 1) Työhönsijoitustarkastus: työnantaja ohjaa uuden työntekijän työhönsijoitustarkastukseen työn terveydellisen sopivuuden ja työkyvyn arvioimiseksi 2) Työkykyä ylläpitävä tarkastus: työntekijän terveyden ja työkyvyn arvioiminen ja seuranta toimintasuunnitelman mukaisesti Työntekijän työhön sopivuus terveydelliseltä kannalta ja työkyky on arvioitu suhteessa työtehtäviin. Terveyttä ja työkykyä ylläpitävä terveyssuunnitelma on tehty yhteistyössä. Työntekijät/yrittäjät Työnantaja, työyhteisö, työterveyshuollon tukipalveluiden tuottajat, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kuntoutustahot Asiantuntijuus, luottamuksellisuus, tarkastukseen käytettävän ajan optimointi. Työyhteisötason raportoinnissa yksilön tietosuojan toteutuminen Työnantajalle aiheutuvien kustannusten optimointi, sujuva tiedonkulku Asiakastyytyväisyyskyselyt, tarkastusten määrä/toteutuminen/vaikuttavuus, työterveyssuunnitelmien toteutuminen, työyhteisötason raportointi/palaute terveystarkastuksista Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, työkykyarvio, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus, työterveysneuvottelu, muun terveydenhuollon kuntoutuksen koordinaatio

46 45 TYÖHÖNSIJOITUS- JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVIEN TYÖTERVEYSTARKASTUSPROSESSIEN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE 1. Tarpeen ja tavoitteiden määrittäminen 2. Terveystarkastusten suunnittelu 3. Työterveystarkastukseen valmistautuminen Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työnantaja/yrittäjä Työterveyshuolto ja työnantaja/yrittäjä Työntekijä/yrittäjä Työterveyshuolto 4. Työterveystarkastus Työntekijä ja 5. Työterveyssuunnitelma Työntekijä, työnantaja, 6. Seuranta -yksilötaso -työyhteisötaso TALLENNE Työntekijän täyttämät terveystarkastuslomakkeet Lausunto työntekijän soveltuvuudesta työhön terveydelliseltä kannalta Yksilöllinen työkyvyn ja terveyden edistämisen kirjallinen suunnitelma Asiakastietojärjestelmään Työyhteisötason raportti

47 46 TYÖHÖNSIJOITUS- JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVIEN TYÖTERVEYSTARKASTUSPROSESSIEN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 2. Terveystarkastusten suunnittelu 1. Tarpeen ja tavoitteiden määrittäminen Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työnantaja/yrittäjä Työterveyshuolto ja työnantaja/yrittäjä 3. Työterveystarkastukseen valmistautuminen Työntekijä/yrittäjä Työterveystarkastukset perustuvat työn, työyhteisön ja työympäristön todellisiin voimavaratekijöihin ja riskeihin. Terveystarkastustarve on kirjattuna työpaikkaselvitykseen ja toimintasuunnitelmaan. Työterveysyhteistyö Työn terveysvaikutusten tuntemus Työterveysyhteistyö Terveystarkastuslomakkeiston saatavuus, ymmärrettävyys ja täytettävyys Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Lomakkeet Medinet-palvelun ohjeet TALLENNE/ ASIAKIRJA Työntekijän täyttämät terveystarkastuslomakkeet joko paperilla tai sähköisesti 4. Työterveystarkastus Työterveyshuolto, työntekijä Työterveystarkastusten toteutuminen toimintasuunnitelman mukaisesti Työolosuhteiden ja työntekijän/yrittäjän tarpeiden ohjaama terveystarkastuksen sisältö Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Lausunto työntekijän soveltuvuudesta työhön terveydelliseltä kannalta Työntekijän toimittama lausunto työnantajalle 5. Työterveyssuunnitelma Työntekijä ja Suunnitelmaan sitoutuminen Työterveyshuollon asiantuntijoiden osaamisen oikea-aikainen hyödyntäminen Hyvä käytäntö Työkyvyn tukiprosessi työterveyshuollossa Yksilöllinen työkyvyn ja terveyden edistämisen kirjallinen suunnitelma Suunnitelman toteutuminen 6. Seuranta -yksilötaso -työyhteisötaso Työntekijä, työnantaja/yrittäjä, Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta Työterveysyhteistyö Yksilön tietosuojan toteutuminen työyhteisötason raportoinnissa Hyvä käytäntö Terveystarkastukset työterveyshuollossa Asiakastietojärjestelmän Työyhteisötason raportti

48 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA- JA OHJAUSPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) työterveyshoitajat / versio 1 Edistää työpaikkojen työterveysosaamista Lisätä työterveyttä, -turvallisuutta ja työkykyä koskevia tietoja, taitoja, myönteisiä asenteita sekä toimintatapoja työpaikalla Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työpsykologi, muu asiantuntija Nimetty työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työpsykologi Työpaikkaselvityksen, terveystarkastusten tai muun toiminnan kautta arvioitu tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen tarve yksilölle tai ryhmälle/työyhteisölle Työterveysosaamisen lisääntyminen, terveyden ja työkyvyn säilyminen ja koheneminen työntekijät, työnantajan työsuojelutoimijat, yrityksen johto ja muut päätöksentekijät Aluehallintovirasto, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Työterveyslaitos, maatalouden yritysneuvoja Laadukas, oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työnantajalle aiheutuvien kustannusten optimointi, sujuva tiedonkulku TANO -toiminnan määrä ja luonne, asiakastyytyväisyys Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Terveyden ja työkyvyn edistämisen sekä työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit

49 48 TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA- JA OHJAUSPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE 1. Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely 2. Toiminnan suunnittelu työsuojelu ja Työterveyshuolto, muu asiantuntija 3. Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta (TANO) -yksilölle -ryhmälle/työyhteisölle -sovituissa tilanteissa työsuojelu, 4. Seuranta ja arviointi TALLENNE Asiakastietojärjestelmään TANO-materiaali Asiakastietojärjestelmään Asiakastietojärjestelmään

50 49 TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA- JA OHJAUSPROSESSIN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely 2. Toiminnan suunnittelu 3. Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta (TANO) -yksilölle -ryhmälle / työyhteisölle -sovituissa tilanteissa 4. Seuranta ja arviointi Työnantaja/yrittäjä ja Työterveyshuolto Työterveysyhteistyö Työn ja työolosuhteiden tuntemus TANO-toiminnan oikeaaikaisuus ja kohdentaminen Systemaattinen ja moniammatillinen suunnittelu Todellisiin tarpeisiin kohdennettu TANO-toiminta Oikea-aikaisuus Asiantuntemus Yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista tukevien ohjaus- ja viestintämenetelmien käyttäminen Oikein valitut seuranta- ja arviointimenetelmät Työterveysyhteistyö Hyvä käytäntö Työterveysyksikön ohjeet asiantuntijoiden käytöstä Hyvä käytäntö Työterveyslaitoksen tietopankki Käypä hoito -suositukset Suojainvalmistajien materiaalit TALLENNE/ ASIAKIRJA Asiakastietojärjestelmään Hyvä käytäntö Asiakastietojärjestelmään TANO-materiaali Työterveyshuollon ammattikirjallisuus ja tietokannat Asiakastietojärjestelmään Hyvä käytäntö Asiakastietojärjestelmään

51 Työyhteisön kehittäminen työterveyshuollon toimintana TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset SELITE Työyhteisön kehittäminen työterveyshuollon toimintana työterveyshoitajat / versio 1 Työyhteisön toimivuuden edistäminen Työyhteisön toimivuuden arviointi ja edistäminen työterveysyhteistyössä Työnantaja, työntekijät, työterveyshoitaja. Tarvittaessa työterveyslääkäri, työterveyshuollon asiantuntija, työsuojelu Työterveysyksikön johtaja/ nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työyhteisön tilanne: mahdolliset vahvuudet sekä ongelmat, muutosvaihe Hyvän käytännön mukaisesti toteutunut suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kehittyminen, jossa työyhteisön toimivuus on parantunut, ja jonka seurauksena työn hallinnan edellytykset ovat vahvistuneet ja työn sujumisen esteet vähentyneet. Työnantaja, työntekijät Työterveyshuollon tukipalvelujen tuottajat, työsuojelu, Aluehallintovirasto, vakuutusyhtiöt Työterveyshuollon tieto-taito työyhteisöllisten haasteiden ratkaisemisessa, yhteisölähtöinen toimintatapa, valittujen kehittämismenetelmien vaikuttavuus Oikea-aikainen tukipalveluiden käyttö Mittarit Kehittämissuunnitelman tavoitteiden toteutuminen (tavoitteet / tulos), työhyvinvointi Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin -Prosessikohtainen arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa -Työterveyshuollon itsearviointi (valitun kehittämismenetelmän hallinta) Työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, terveystarkastus, työterveysneuvottelu, tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus

52 51 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPROSESSIN KAAVIO VASTUU- TAHO VAIHE Työnantaja, 1. Tarpeiden määrittely 2. Tavoitteiden asettaminen Työnantaja,, työsuojelu Työterveyshuolto, työnantaja, työsuojelu/työntekijät 3. Suunnitelman laatiminen Työnantaja, työntekijät, 4. Toteutus Työnantaja, työntekijät,, työsuojelu 5. Seuranta ja arviointi TALLENNE Yhteenveto kyselyn tuloksista Kehittämissuunnitelma Asiakastietojärjestelmään Asiakastietojärjestelmään

53 52 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Tarpeiden määrittely Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja työnantaja Työyhteisön kehittämishalun ja tarpeen tunnistaminen Työpaikasta olevien taustatietojen hyödyntäminen yhteistyössä Ohjeet työyhteisötasoisten yhteenvetojen laatimisesta Kyselyn / toiminnallisen menetelmän toteuttamisohjeet TALLENNE/ ASIAKIRJA Työpaikkaselvitys (suunnattu) Asiakastietojärjestelmään Yhteenveto tuloksista Suunnatun työpaikkaselvityksen raportti 2. Tavoitteiden asettaminen Työterveyshuolto ja työnantaja, työsuojelu Yhteistyössä asetetut konkreettiset, saavutettavissa olevat tavoitteet on määritelty Kehittämisprosessiin osallistuvan ryhmän valinta (työyhteisöstä ja työterveyshuollosta) Työnantajan toimintamallit (esim. kohtelu, kriisitilanne, jälkihoito) 3. Suunnitelman laatiminen Työterveyshuolto, työnantaja, työntekijät Soveltuvan kehittämismenetelmän valinta Käytettävissä olevien kehittämismenetelmien valikoima ja menetelmäosaaminen Kehittämis-suunnitelma Toteuttamisaikataulun realistisuus Viestintäsuunnitelma ja vastuut 4. Toteutus Työnantaja, työntekijät, Työyhteisön eri osapuolten toimintaan sitoutuminen ja osallistuminen Tavoitteiden täsmentäminen Kehittämismenetelmän käyttöön liittyvät ohjeet 5. Seuranta ja arviointi Työnantaja, työntekijät,, työsuojelu Arviointipalautteen hankkiminen Asetettujen tavoitteiden mitattavuus Kyselyn toteuttamisohjeet Asiakastietojärjestelmään

54 Työterveyspainotteinen sairaanhoito TYÖTERVEYSPAINOTTEISEN SAIRAANHOITOPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työterveyspainotteinen sairaanhoito työterveyshoitajat / versio 1 Sairauksien hoitaminen ja työhön liittyvien sairauksien tunnistaminen Hyvä hoito, hoitoonohjaus, työkykyuhkien varhainen toteaminen. Työhön liittyvien sairauksien tunnistaminen Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työterveyshuollon asiantuntijat Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Sairaanhoidon laajuuden ja sisällön määrittelevät palvelusopimus ja toimintasuunnitelma Viiveettä toteutunut työkykyä palauttava hoito/hoitoonohjaus ja tarvittaessa työntekijän ohjautuminen varhaisen tuen käytäntöjen piiriin. Työpaikan työntekijät/yrittäjä Lisäpalvelutuottajat, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Kela, AVI, vakuutusyhtiöt Onnistunut hoidon tarpeen arviointi, hoitoon pääsy, oikea-aikainen palvelu, koordinaatiovastuun toteutuminen työhön liittyvien sairauksien hoitoprosessissa, palvelun toteutuminen sopimuksen/suunnitelman mukaisesti Oikein laadittu lähete, selkeä konsultaatiopyyntö, sovitusti toteutettu hoitoonohjaus, korvausratkaisun tekemisen vaatimukset täyttävä lausunto Ammattitautiepäilyjen/-tapausten määrä, sairaanhoitopalvelujen kustannukset työnantajalle, sairaanhoitokustannusten osuus kokonaiskustannuksista, asiakastyytyväisyys Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Terveystarkastus, toimintasuunnitelma, työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit

55 54 TYÖTERVEYSPAINOTTEISEN SAIRAANHOITOPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE Terveyskeskusavustaja/ työterveyshoitaja, asiakas 1. Palvelutarpeen arviointi ja ajanvaraus 2. Hoitajan tai lääkärin vastaanotto 3. Tarvittavat lisäselvitykset: laboratorio, kuvantaminen, asiantuntijan vastaanotto 4. Hoitajan tai lääkärin vastaanotto/muu yhteys Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto, asiakas, muu jatkohoitotaho 5. Asiakaskohtainen seuranta/ ohjaus jatkohoitoon Työnantaja, työntekijä, 6. Työpaikkakohtainen seuranta TALLENNE Asiakastietojärjestelmän Työyhteisötason raportointi

56 55 TYÖTERVEYSPAINOTTEISEN SAIRAANHOITOPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Palvelutarpeen arviointi ja ajanvaraus Terveyskeskusavustaja/ työterveyshoitaja Hoitoon pääsy Hoidon tarpeen arviointiohjeet Toimintasuunnitelmassa kuvattu sisältö TALLENNE/ ASIAKIRJA 2. Hoitajan tai lääkärin vastaanotto Työterveyshuolto Sovittu työnjako ja tietojen välittyminen Sairauden yhteys työhön/vaikutus työkykyyn tunnistetaan Varhaisen tuen tarve tunnistetaan Käypä Hoito Hoitoonohjausmallit Työpaikkakohtainen varhaisen tuen malli TTH:n sairauskertomus hoito-ohje/eresepti lausunto sopimus (esim hoitoonohjausmalli) 3. Tarvittavat lisäselvitykset: laboratorio, kuvantaminen, asiantuntijan vastaanotto Työterveyshuolto Lisäpalvelurajaukset Asiantuntijan vastaanotto Jatkohoitoon ohjaaminen perusterveydenhuoltoon tarvittaessa ISLAB / tutkimusohjekirja Kuvantamistutkimusohjeet Ajanvarausohjeet lähete, konsultaatiopyyntö lisäpalvelulähete 4. Hoitajan tai lääkärin vastaanotto/ muu yhteys Työterveyshuolto Varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen Jatkohoitoon ohjaaminen perusterveydenhuoltoon/erikoissairaanhoitoon/mu ualle tarvittaessa Työnantajakohtainen varhaisen tuen malli konsultaatiovastaus lähete lausunto ilmoitus (ammattitauti, tartuntatauti) hoito-ohje/eresepti 5. Asiakaskohtainen seuranta/ ohjaus jatkohoitoon Työterveyshuolto, asiakas, muu jatkohoitotaho Työterveysyksikön lääketieteellisen hoitovastuun rajaukset Perusterveydenhuoltoon hoitoon ohjaamisen käytäntö 6. Työpaikkakohtainen seuranta Työnantaja, Muualta kertyneet sairauslomatiedot toimitetaan on Raportointi- ja luokitteluohje sairauslomaraportti Yhteys työhön

57 Ensiapuvalmiuden tukeminen ENSIAPUVALMIUDEN TUKIPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Ensiapuvalmiuden tukeminen työterveyshoitajat /versio 1 Työpaikan olosuhteiden ja toiminnan mukaisen ensiapuvalmiuden järjestämiseen osallistuminen Työpaikalla on ensiapuvalmius onnettomuuksia, työtapaturmia, sairauskohtauksia, väkivaltatilanteita sekä psyykkisesti kuormittavia tilanteita varten. Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETK; ulkopuolinen) Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työpaikkaselvityksessä ensiapuvalmiuden tarpeen arvio todettujen vaara- ja haittatekijöiden perusteella Työpaikalla on olosuhteiden ja toiminnan mukainen ensiapuvalmius työntekijät Työsuojelu, väestönsuojelu, pelastustoimi, ensihoito, SPR, tapaturmavakuutusyhtiöt Yhteistyö, asiantuntijuus, tarpeenmukaisuus Yhteistyö Työnantajan ilmoittamien työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden määrä, ensiapukoulutukset Jatkuva laadunarviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, TANO

58 57 ENSIAPUVALMIUDEN TUKIPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE työterveyshuollon ammattihenkilöt, työsuojelu 1. Ensiapuvalmiuden tarpeen arvio työterveyshuollon ammattihenkilöt, tarvittaessa sidosryhmät Työnantaja/yrittäjä /nimetty työntekijä; ETK 2. Ensiapuvalmiuden suunnittelu 3. Toteutus ja ylläpito Työterveyshuolto, työnantaja/yrittäjä, työsuojelu 4. Seuranta TALLENNE Työnantajan/yrittäjän vaarojen tunnistus- ja riskienarviointi Työpaikkaselvitysraportti Toimintasuunnitelma SPR:n ensiapukortti Toimintaohjeet Lista ensiapukoulutetuista

59 58 ENSIAPUVALMIUDEN TUKIPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Ensiapuvalmiuden tarpeen arvio 2. Ensiapuvalmiuden suunnittelu työsuojelu, työterveyshuollon ammattihenkilöt työterveyshuollon ammattihenkilöt, tarvittaessa sidosryhmät Työpaikan riskien arviointi on työterveyshuollon käytettävissä Tapaturmavaarojen riskiluokituksen onnistuminen (vähäinen/ ilmeinen/ erityinen) Ensiapuvalmiuden tarpeen arvioinnin onnistuminen työpaikkaselvityksessä (ensiaputaitojen ja -välineiden tarve, toimintaohjeet vaaratilanteiden, suuronnettomuuksien ja henkisen tuen varalle) Työpaikan erityisvaatimukset huomioiva ensiapuvalmiuden suunnittelu Suositukset työpaikan ensiapukoulutusvaatimuksista ja ensiapuvälineiden määrästä on annettu Neuvontaa ja ohjausta toimintaohjeiden laatimiseksi vaaratilanteiden, suuronnettomuuksien ja henkisen tuen varalle on toteutettu Ensiapuvalmius työpaikoilla -opas Hyvä käytäntö Ensiapuvalmius työpaikoilla -opas Hyvä käytäntö TALLENNE/ ASIAKIRJA Työnantajan/yrittäjän vaarojen tunnistus- ja riskienarviointi Työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportti Työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportti Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 3. Toteutus ja ylläpito nimetty työntekijä, ETK Työpaikalla on asianmukainen ensiapuvälineistö, jonka nimetty vastuuhenkilö tarkistaa kuukausittain Ensiapukoulutuksessa on huomioitu työpaikan riskit Ensiapukoulutettuja on riittävästi ja heistä on ajantasainen luettelo työpaikalla Ensiapuvalmius työpaikoilla -opas Hyvä käytäntö Ensiapuvälineistön tarkistuslista SPR:n ensiapukortti koulutetuille Luettelo ensiapukoulutetuista työnantajalle ja SPR:lle Työpaikan toimintaohjeet Ensiapukoulutusten päivittämisestä huolehtiminen Kouluttajalla on ETK-pätevyys (SPR) Työnantaja laatii toimintaohjeet vaaratilanteiden, suuronnettomuuksien ja henkisen tuen varalle Toimintaohjeiden ja osaamisen ylläpito 4. Seuranta työterveyshuollon ammattihenkilöt, työsuojelu Työpaikkaselvitysten ja toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä Hyvä käytäntö Työpaikkaselvitysraportti Toimintasuunnitelma

60 59 6 Työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit 6.1 Työkykyarvio TYÖKYKYARVIOPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työkykyarvio työterveyshoitajat / versio 1 Työntekijän terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta Toimenpide-ehdotukset työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä tarvittaessa työn sopeuttamiseksi suhteessa työntekijän edellytyksiin. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen arviointi, seuraaminen ja edistäminen neuvonnalla sekä hoitoon tai kuntoutukseen ohjaamalla Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, tarvittaessa työfysioterapeutti, työpsykologi tai muu asiantuntija Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työnantaja, työntekijä, tai muu taho tunnistaa työkykyä uhkaavan tilanteen Työterveysyhteistyössä sovitut jatkotoimenpiteet ja niiden seuranta Työntekijä/yrittäjä Työnantaja-asiakas, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kansaneläkelaitos, työeläkelaitos, vakuutusyhtiöt, kuntoutustahot Ammatillisuus, tuloksellisuus, luottamus Yhteistyö, kunkin toimijan oman roolin ja vastuiden tunnistaminen, tiedonkulku, työkykykoordinoinnin onnistuminen Sairauslomatiedot, työkykyprosessin vaikuttavuus työntekijän työssä selviytymiseen, työkykyneuvottelujen määrä, asiakastyytyväisyys Jatkuva laadunarviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit

61 60 TYÖKYKYARVIOPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE Tarpeen havaitsija (työntekijä, esimies,, muu taho) 1. Tarpeen havaitseminen työntekijä 2. Puheeksi otto työpaikalla ja yhteisen näkemyksen kirjaaminen 3. Työterveyshoitajan terveystarkastus/työkykyarvio 4. Työterveyslääkärin terveystarkastus/työkykyarvio 5. Asiantuntijan terveystarkastus/ tarkentavat tutkimukset Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto, asiantuntijataho työsuojelu, luottamustaho, työntekijä, TALLENNE Asiakasyrityksen varhaisen tuen toimintamallin mukaisen puheeksi oton Asiakastietojärjestelmään Lääkärin lausunto 6. Työterveysneuvottelu, jatkosuunnitelma 7. Seuranta Työterveysneuvottelun muistio

62 61 muistio Asiantuntijalausunto

63 62 TYÖKYKYARVIOPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 1. Tarpeen havaitseminen 3. Työterveyshoitajan terveystarkastus/ työkykyarvio Tarpeen havaitsija (työntekijä, esimies,, muu taho) 2. Puheeksi otto työpaikalla ja yhteisen näkemyksen kirjaaminen työntekijä Työterveyshuolto Työterveysyhteistyö Työkyvyn tuen koordinointi Tilanteen luottamuksellinen käsittely Yhteisen ymmärryksen löytyminen Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin onnistuminen Kuntoutustarpeen tunnistamisen onnistuminen ja kuntoutukseen ohjaaminen Asiakasyrityksen varhaisen tuen malli Sairauspoissaolojen sääntö Työkyvyn tuki työterveyshuollossa Asiakasyrityksen varhaisen tuen malli Työkyvyn tuki työterveyshuollossa Käypä hoitosuositukset TALLENNE/ ASIAKIRJA Asiakasyrityksen varhaisen tuen toimintamallin mukaisen puheeksi oton muistio Potilastietojärjestelmän 4. Työterveyslääkärin terveystarkastus/ työkykyarvio Työterveyshuolto Työ- ja toimintakyvyn yksilöllisen arvioinnin onnistuminen Kuntoutustarpeen tunnistamisen onnistuminen ja kuntoutukseen ohjaaminen Työkyvyn tuki työterveyshuollossa Käypä hoitosuositukset Ammattitautiohjeistus Potilastietojärjestelmän Lääkärinlausunto Ammattitaudeissa tehtävät ilmoitukset 5. Asiantuntijan tarkentavat tutkimukset Aikataulutuksen optimointi Työterveysyhteistyö Psyykkisen työkyvyn arvioinnin ohjeet Työterveyshuolto Tutkimusmenetelmäohjeet Potilastietojärjestelmään Asiantuntijalausunto 6. Työterveysneuvottelu, jatkosuunnitelma Yhteisymmärryksen saavuttaminen Luottamuksellisuus Suunnitelmaan sitoutuminen Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen Varhaisen tuen malli Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista Muistiopohja Työterveysneuvottelun muistio 7. Seuranta työntekijä, Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seuranta sekä jatkotoimenpiteiden käynnistäminen tarvittaessa Työterveysyhteistyö Asiakasyrityksen varhaisen tuen malli Työkyvyn tuki työterveyshuollossa

64 Työterveysneuvottelu TYÖTERVEYSNEUVOTTELUPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työterveysneuvottelu työterveyshoitajat / versio 1 Työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä työntekijän työssä selviytymisen ja jaksamisen tukeminen työterveysyhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa Yhteisen näkemyksen löytyminen asiakkaan työ- ja toimintakyvystä ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Työntekijä/yrittäjä, työnantajan edustaja/-t, työsuojelu- ja luottamushenkilöt, työterveyshuollon henkilöstö. Tarvittaessa muu asiantuntija/ työntekijän tukihenkilö. Nimetty työterveyslääkäri- ja hoitaja työntekijä tai tunnistaa työkykyä uhkaavan tilanteen Työterveysyhteistyössä sovitut jatkotoimenpiteet Asiakastyönantaja/yrittäjä, työntekijä, yhteistyötahot Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kansaneläkelaitos, työeläkelaitos, vakuutusyhtiöt, kuntoutustahot Ammatillisuus, tuloksellisuus, luottamus Yhteistyö, oman roolin ja vastuiden tunnistaminen, tiedonkulku Työterveysneuvotteluiden määrä, sairauslomatilastot, jatkotoimenpiteiden toteutuminen, työterveysneuvottelun vaikuttavuus työntekijän työssä selviytymiseen Jatkuva laadunarviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työterveystarkastus, TANO, työterveyspainotteinen sairaanhoito, työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit

65 64 TYÖTERVEYSNEUVOTTELUPROSESSIN KAAVIO VASTUUTAHO VAIHE Tarpeen havaitsija (työntekijä/yrittäjä, esimies, tai muu taho) 1. Neuvottelun tarve 2. Neuvottelusta sopiminen ja tarvittavat esiselvittelyt Työterveyshuolto 3. Työterveysneuvottelu 4. Muistio Esimies, uusi esimies uudelleensijoituksessa Työterveyshuolto/ esimies 5. Seuranta TALLENNE Asiakasyrityksen varhaisen tuen toimintamallin mukaisen puheeksioton muistio Työterveysneuvottelun muistiopohjalle kirjoitettu muistio Asiakastietojärjestelmään

66 65 TYÖTERVEYSNEUVOTTELUPROSESSIN KIRJALLINEN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT 1. Neuvottelun tarve 2. Neuvottelusta sopiminen ja tarvittavat esiselvittelyt 3. Työterveysneuvottelu 4. Muistio 5. Seuranta Työntekijä/yrittäjä/esimies/ tai joku muu taho, joka huomaa työkykyä uhkaavan tilanteen Esimies/yrittäjä Puheenjohtaja valitaan kokouksessa. Jokainen osallistuu keskusteluun oman roolinsa mukaisesti, omasta näkökulmastaan. Jatkosuunnitelma tehdään työterveysyhteistyössä. Esimies, uusi esimies uudelleen-sijoituksessa Seurantakeskustelun järjestämisestä sovitaan palaverissa. Jokainen vastaa sovittujen toimenpiteiden toteutuksesta Työterveysyhteistyö Osallistujien valinta Yhteisen ajan löytyminen Yhteisen ymmärryksen löytyminen asiakkaan työ- ja toimintakyvystä Luottamuksellisuus Suunnitelmaan sitoutuminen Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen Muistion objektiivisuus Tarpeellisten asioiden selkeä esilletuonti Sovittujen toimenpiteiden toteutuminen Prosessin suunnitelmallisuus ja jatkuvuus TYÖOHJE Asiakasyrityksen varhaisen tuen malli Työkyvyn tukiprosessi työterveyshuollossa Työkyvyn tukiprosessi työterveyshuollossa Varhaisen tuen malli Muistiopohja Muistiopohja Työkyvyn tukiprosessi työterveyshuollossa TALLENNE/ ASIAKIRJA Puheeksioton muistio Asiakastietojärjestelmään Työterveysneuvottelun muistiopohjalle kirjoitettu muistio Asiakastietojärjestelmään Työterveysneuvottelun muistio Asiakastietojärjestelmään Työterveysneuvottelun muistio Asiakastietojärjestelmään

67 Työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus TYÖN JA TYÖOLOJEN KEHITTÄMIS- JA MUOKKAUSPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus työterveyshoitajat /versio 1 Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamismahdollisuuksien määrittäminen työterveysyhteistyössä niin, että työpaikan valmiudet sekä osaaminen työn ja työympäristön kehittämiseen ja muokkaamiseen vahvistuvat. Kuntoutustarpeen tunnistaminen. Työssä jatkamisen edistäminen ja työhön paluun tukeminen. Osittaisen työkyvyn hyödyntäminen, työkyvyn menetyksen ehkäiseminen työntekijä, Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja työterveyshuollon osalta Työntekijän tilanne edellyttää työn ja työolojen muokkausta työssä selviytymisen turvaamiseksi. Työpaikalla itsenäisesti toteutetut tukitoimenpiteet ovat riittämättömiä. Terveystarkastuksessa on todettu työn tai työolojen kehittämisen/muokkauksen tarve. Työpaikalla toteutettujen pysyvien tai määräaikaisten toimenpiteiden (esim. työaikamuokkaus, ergonomiaparannus, osaamisen kehittäminen) jälkeen työntekijä jatkaa kokoaikatyössä tai osa-aikaisesti. Työntekijä, työnantaja/yrittäjä Työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt, Työterveyslaitos, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Kela, Mela, AVI, TE-palvelut Viiveetön työssä selviytymisen mahdollisuuksien arvio, työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun suunnittelu. Työhön paluun tukitoimien koordinointi työterveyshuollossa ja työssä selviytymisen seuranta työterveysyhteistyössä Työurien pidentyminen, kustannusten hallinta, tiedonkulku Asiakastyytyväisyyskyselyt, onnistuneiden työssä jatkamisen tuen prosessien määrä, sairauspoissaoloseuranta Jatkuva laadunarviointi ja kehittäminen Vuosittainen arviointi, Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa Jatkuva kehittäminen, Työterveystarkastus, työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit

68 67 TYÖN JA TYÖOLOJEN KEHITTÄMIS- JA MUOKKAUSPROSESSIN KAAVIO VASTUU- TAHO Työntekijä, työnantaja/yrittäjä,, muu taho VAIHE 1. Työssä selviytymisen ongelman havaitseminen havaitseminen 2. Työn ja työolojen kehittämisen ja muutosten suunnittelu 3. Lisäselvitykset/- tutkimukset 4. Työn ja työolojen kehittämisen ja muutosten toteutus työntekijä, työyhteisö, Työterveyshuolto, työterveyshuollon asiantuntijat, muut asiantuntijat työntekijä, työyhteisö, työntekijä, 5. Seuranta ja tuki Muistio Lähete TALLENNE Asiakastietojärjestel-mään Lääkärinlausunnot Konsultaatiopyyntö Lääkärinlausunto Muistio Muistio Asiakastietojärjestelmään

69 68 TYÖN JA TYÖOLOJEN KEHITTÄMIS- JA MUOKKAUSPROSESSIN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 2. Työn ja työolojen kehittämisen ja muutosten suunnittelu 3. Lisäselvityk- set/- tutkimukset 4. Työn ja työolojen kehittämisen ja muutosten toteutus 5. Seuranta ja tuki 1. Työssä selviytymisen ongelman havaitseminen työntekijä,, muu taho työntekijä, työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysiotera-peutti Työterveyshuolto, työterveyshuollon asiantuntijat, muut asiantuntijat Työnantaja, työntekijä, työyhteisö, Työnantaja, työntekijä, Sairauspoissaolojen aktiivi-nen seuranta Työntekijän/työnantajan yhteydenotto Kertyneen työpaikkakohtai-sen tiedon hyödyntäminen ongelman täsmentämisessä Työpaikan, työtehtävien, työprosessien ja työvälineiden tunteminen Työhön paluun tukikeinojen tunteminen Yhteydenpito työntekijään sairausloman aikana Työhön paluun suunnittelu toteutettu työterveysyhteistyössä Jäljellä olevan työkyvyn arvioinnin onnistuminen suhteessa työtehtäviin Työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin työntekijän työkyvyn perusteella Työyhteisön informointi Toimenpiteiden koordinointi Seurantasuunnitelman toteutuminen työterveysyhteistyössä Terveystarkastuksen toteuttaminen tarvittaessa Työpaikkakohtainen varhaisen tuen malli Sairauspoissaolojen sääntö Perehtyneisyys työn kuormitustekijöihin Työpaikkaselvitysraportti Esiselvitystiedot / Työpaikkaselvitysraportti Kelan ohjeet Työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden ohjeet Muistiopohja Ergonomiaselvitys Fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen mittarit Altistemittaukset Muistiossa sovitut toimenpiteet Työolosuhteiden järjestelytuen ohje (TE-palvelut) Kelan ohjeet Muistiopohja Muistiopohja TALLENNE/ ASIAKIRJA Asiakastietojärjestelmän Lääkärinlausunnot Muistio Konsultaatiopyyntö Lähete Lääkärinlausunto Työkykyneuvottelun muistio Muistio Asiakastietojärjestelmän

70 Muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio MUUN TERVEYDENHUOLLON JA KUNTOUTUKSEN KOORDINOINNIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen koordinaatio työterveyshoitajat / versio 1 Työntekijän jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn voimavarakeskeinen arviointi, jonka perusteella suunnitellaan, käynnistetään ja seurataan hoitoa, kuntoutusta tai muuta tukitoimintaa. Työssä jatkaminen, työhön paluu tai työllistymisen tuki. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat, tarvittaessa erityisasiantuntijat Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Kuntoutus- ja/tai muun terveydenhuollon hoidon tarve on tunnistettu Työntekijän/yrittäjän yksilöllinen suoritus-, toiminta- ja työkyky on selvitetty ja kuvattu sairauden aiheuttaman haitan perusteella. Kuntoutus- ja/tai hoitoon ohjaamisen suunnitelma sekä niihin liittyvät dokumentit on tehty. Työntekijä/yrittäjä Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, yksityinen sektori, kolmas sektori, kuntoutuspalveluiden tuottajat, vakuutusyhtiöt, työnantaja Asiantuntijuus, prosessiin osallistumisen oikea-aikaisuus Yhteistyö, oman roolin tunnistaminen, sujuva tiedonkulku Sairauspoissaolojen määrä, eläketapahtumien määrä ja laatu (olemassa olevat ja uudet, lähinnä suurella työnantajalla), asiakastyytyväisyyskysely: jatkotoimenpiteiden toteutuminen, kuntoutuksen/muun hoidon vaikuttavuus työntekijän työssä selviytymiseen tai työllistymiseen Jatkuva laadunarviointi ja kehittäminen - Vuosittainen arviointi, -Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa - Jatkuva kehittäminen, Terveyden ja työkyvyn edistämisen prosessit, työkykyarvio, yhteistyö Kelan, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa, työn ja työolojen kehittäminen ja muokkaus

71 70 MUUN TERVEYDENHUOLLON JA KUNTOUTUKSEN KOORDINOINNIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE Työntekijä/yrittäjä, työnantaja,, muu taho 1. Kuntoutustarpeen tunnistaminen 2. Kokonaistilanteen kartoittaminen -Jäljellä oleva työkyky -työkyvyn alenemisen/ työkyvyttömyyden riski 3. Asiantuntijan/ muun terveydenhuollon tarkentavat tutkimukset Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto, työntekijä/yrittäjä, työnantaja 4. Kuntoutussuunnitelma: tavoite/toimenpiteiden tarvearvio -työssä jatkaminen -työhön paluu -työllistyminen/uudelleensijoittuminen TALLENNE Asiakastietojärjestelmään Tarvittavat lähetteet ja lausunnot 5. Kuntoutussuunnitelman/toimenpiteiden toteuttaminen ja arviointi Kuntoutuspalautteet 6. Seuranta Työntekijä/yrittäjä, työnantaja, kuntoutustaho/, muu terveydenhuolto Työntekijä/yrittäjä, työnantaja, Asiakastietojärjestelmään

72 71 MUUN TERVEYDENHUOLLON JA KUNTOUTUKSEN KOORDINOINNIN KUVAUS VAIHE VASTUU KRIITTISET TEKIJÄT TYÖOHJE 3. Asiantuntijan/erikoissaira anhoidon tarkentavat tutkimukset 4. Kuntoutussuunnitelma: tavoite/ toimenpiteiden tarvearvio 5. Kuntoutussuunnitelman toteuttaminen ja arviointi 6. seuranta 1. Kuntoutustarpeen tunnistaminen Työntekijä/yrittäjä, työnantaja, 2. Kokonaistilanteen kartoittaminen Työterveyshuolto Työterveyshuolto, työntekijä/yrittäjä, työnantaja Työntekijä/yrittäjä, kuntoutustaho/erikoissair aanhoito/perusterve ydenhuolto Työntekijä/yrittäjä, Kuntoutustarpeen tunnistaminen viiveettä Työterveysyhteistyö Työkyvyn tuen koordinoinnin onnistuminen Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin onnistuminen Oikeanlaiseen jatkotutkimukseen/hoitoon/kuntoutukseen ohjaaminen Aikataulutuksen optimointi Työterveysyhteistyö Kuntoutussuunnitelman realistisuus ja oikea-aikaisuus Työntekijän/yrittäjän sitoutuminen kuntoutus/- hoitoprosessiin Työntekijän/yrittäjän oma aktiivisuus Kuntoutus-/hoitotahon sekä työterveyshuollon suunnitelmallisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen tiedonkulun toteutuminen Kuntoutus/-hoitosuunnitelman mukaiset väli- ja loppuarvioinnit Kuntoutussuunnitelman mukainen järjestelmällinen seuranta sekä jatkotoimenpiteet Työterveysyhteistyö Asiakasyrityksen varhaisen tuen malli Työkyvyn tukiprosessi työterveyshuollossa Käypä hoito-suositukset Sairaaksi kirjoittamisen ohjeisto Ammattitautiohjeistus Käypä hoito-suositukset Kelan ohjeet Kelan ohjeet Yhteiset hoitokäytännöt Tietojen luovuttamisen ohjeet Kuntoutussuunnitelma TALLENNE/ ASIAKIRJA Asiakastietojärjestelmään Työkyvyn tuki työterveyshuollossa Asiakastietojärjestelmään Tarvittavat lähetteet ja lausunnot Työterveyshuolto Asiakastietojärjestelmään Tarvittavat lähetteet ja lausunnot Asiakastietojärjestelmään Tarvittavat lähetteet ja lausunnot Kuntoutuspalautteet Asiakastietojärjestelmään

73 Yhteistyö Kelan, tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa KELAN JA VAKUUTUSYHTIÖIDEN YHTEISTYÖPROSESSIN PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT Prosessin nimi Laatija/hyväksyjä (pv.kk.vvvv/versio nro) Tarkoitus Tavoite Keskeiset resurssit Omistaja/vastuullinen Lähtötilanne Tulos Asiakkaat Sidosryhmät Asiakkaiden vaatimukset Sidosryhmien vaatimukset Mittarit Arviointi ja kehittäminen - aikataulu ja taho Yhteydet muihin prosesseihin SELITE Yhteistyö Kelan, tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa työterveyshoitajat /versio 1 Työntekijän työhön kuntoutumisen koordinointi ja tuki Työntekijän työssä jatkaminen, työhön paluu, työllistyminen tai erilaiset eläke- tai taloudellisen tuen ratkaisut Työntekijä, työnantaja/yrittäjä,, työkykyneuvoja/kela, vakuutusyhtiöiden kuntoutusyhdyshenkilöt Nimetty työterveyslääkäri ja -hoitaja Työkyvyttömyyden uhka Työntekijän, työnantajan tai työterveysyhteistyössä toteutetut tukitoimet eivät riitä Optimaalisen ratkaisun löytyminen, työtekijä jatkaa toimintakykyä vastaavassa työssä tai siirtyy eläkkeelle Työntekijä, työnantaja/yrittäjä, Kela, vakuutuslaitokset Kuntoutuslaitokset, koulutuspalveluiden tarjoajat, erikoissairaanhoito, Työterveyslaitos Kuntoutustarpeen oikea-aikainen havaitseminen, joustava asian käsittely, kuntoutumisen seuranta Oikea-aikainen osallistuminen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Toteutuneiden kuntoutusprosessien määrä, eläketapahtumien määrä ja luonne, asiakastyytyväisyys Jatkuva laadunarviointi ja kehittäminen - Vuosittainen arviointi, - Jatkuva arviointi työterveysyhteistyössä asiakkaiden kanssa - Jatkuva kehittäminen, Terveystarkastus, työkyvyn palauttamisen ja työhön paluun prosessit

74 73 KELAN JA VAKUUTUSYHTIÖIDEN YHTEISTYÖPROSESSIN KAAVIO VASTUUTA- HO VAIHE työntekijä, Kela Työntekijä, työnantaja/yrittäjä, 1. Työhön kuntoutumisen tarpeen tunnistaminen 2. Kokonaistilanteen kartoittaminen ja kuntoutuksen haku 3. Kuntoutuspäätös Kela, vakuutusyhtiö Työterveyshuolto, työntekijä/yrittäjä, vakuutusyhtiö, kuntoutuspalvelun tuottaja Työntekijä, työnantaja/yrittäjä, 4. Kuntoutumisprosessin koordinointi 5. Kuntoutumisen ja työssä selviytymisen seuranta Työntekijä, työantaja,, Kela, vakuutusyhtiö 6. Yhteistyöprosessi vakuutusyhtiöiden kanssa päättyy TALLENNE Asiakastietojärjestelmään Muistio Kuntoutussuunnitelma A-/B-lausunto (90 pv) Muistio

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveyshuolto 2018

Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 1 PALVELUHINNASTO 1.1.2016 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 15.12.2015 95) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Ilomantsin terveyskeskuksen työterveyshuolto

Ilomantsin terveyskeskuksen työterveyshuolto Ilomantsin terveyskeskuksen HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN LAATUKÄSIKIRJA -malli Versio 1, 15.6.2015 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Organisaatio... 3 2.1 Yhteystiedot... 3 etunimi.sukunimi@ilomantsi.fi...

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat 1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat

Lisätiedot

Mallilomake. Kela SV 98 TTH. Työnantajan hakemus. Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset. 1. Työnantajan tiedot. 2. Työnantajan tilinumero

Mallilomake. Kela SV 98 TTH. Työnantajan hakemus. Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset. 1. Työnantajan tiedot. 2. Työnantajan tilinumero Kela Työnantajan hakemus Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 98 TTH Tällä lomakkeella työnantaja hakee korvausta järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista. Jos palveluntuottaja on esitäyttänyt

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille:

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille: 1 (6) Päivätoiminta on vanhuksille tarkoitettu määräaikainen tukipalvelu, jolla tuetaan vanhuksen omatoimisuutta ja estetään toimintakyvyn vajeesta johtuvaa syrjäytymistä. Päivätoiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN Kotipalveluun Kotisairaanhoitoon Kotiin tarjottaviin omaishoidon sijaishoitajapalveluihin Hakemus on saapunut... Palveluntuottajaa koskevat tiedot

Lisätiedot

Henkilöstöyritysten työterveys

Henkilöstöyritysten työterveys Alk. 19 Netto vuodessa Toimintasuunnitelma Seulova terveystarkastus Sähköinen työpaikkakäynti Ekstranet Maksusitoumusmalli Helpperi-terveysohjaus SATA Henkilöstöyritysten työterveys Lähipalveluita jo 17

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi Palvelun tuottaja Y-tunnus Toimintayksikön nimi Toimintayksikön postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Toiminnasta vastaavan henkilön nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Myel-vakuutettujen työterveys

Myel-vakuutettujen työterveys Alk. 19 vuodessa Toimintasuunnitelma Sähköinen terveyskysely Sähköinen tilakysely Työolosuhdeselvitys Helpperi-terveysohjaus Yhteistyössä: MATKI Myel-vakuutettujen työterveys Lähipalveluita jo 17 kunnassa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Työterveyshuoltoa koskevia säädöksiä Jokaisen työnantajan on järjestettävä

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Palveluseteli/Varhaiskasvatus HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI Vastaanottaja: Saapumispäivämäärä: Uusi hakemus Muutoshakemus

Lisätiedot

Toiminta häiriötilanteissa. 3/2013 v. 1.3

Toiminta häiriötilanteissa. 3/2013 v. 1.3 Toiminta häiriötilanteissa 3/2013 v. 1.3 Sisällys Käytönaikainen tuki häiriön käsittelyn vaiheet ja tehtävät Kelan Kanta-tuki 2 Toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa loppukäyttäjien tulee tietää mihin

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Palveluhinnasto 2019

Palveluhinnasto 2019 Palveluhinnasto 2019 Siun työterveys on maakunnallinen työterveyspalvelujen tuottaja ja kehittäjä. Kumppaniverkostomme avulla tarjoamme palveluja oman maakuntamme lisäksi kaikkialla Suomessa. Lakisääteinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot