Lapsiperheet. Barnfamiljer. KOLUMNI: Voihan Movember. Vaikuttamiseen vauhtia yhteistyöllä. Mielenilmaus ja miten se rakennettiin Salossa

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 02/2013 Lapsiperheet Barnfamiljer 02/ Vaikuttamiseen vauhtia yhteistyöllä KOLUMNI: Voihan Movember Mielenilmaus ja miten se rakennettiin Salossa

2 Sisällys: Keski-Suomen Lape-kuulumisia 4 Mielenilmaus ja miten se rakennettiin Salossa 5 Vaikuttamiseen vauhtia yhteistyöllä 6 Kansalaisvaikuttaminen poliittisten päättäjien näkökulmasta 7 Huumorintaju on se, mikä tulee kun ruoka on syöty 10 Voihan Movember 11 Hallituksen yhteystiedot: HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Roberta Fabritius, Rovaniemi rfabritius@gmail.com VARAPUHEENJOHTAJA Anja Kadziolka, Vihti anja.kadziolka@gmail.com SIHTEERI Eeva Salakari, Joensuu eeva.salakari@gmail.com MUU HALLITUS Minna Mustonen, Jyväskylä minnamustonen1@gmail.com Lehden toimitus: Tiina Tähtinen, Ristiina taehtiina@gmail.com Pekka Aittakumpu, Oulu pekka.ait@hotmail.com VARAJÄSEN Elina Seitz, Salo elina.seitz@hotmail.com KOTISIVUT Yhteistyökumppanit Lapsenvahti.fi Peikonpoika (verkkokauppa) Vekaravintti (Tuusula, kauppa ja verkkokauppa) Bambolino.fi Vauvatavara.net Pinjata Lelutalo Art Of Music (Espoo) Taidekehystämö Hyvärinen PÄÄTOIMITTAJA Anna Lanas anna.lanas@gmail.com Lapsiperheet Barnfamiljer 02/13 TAITTO Edward Stewart stewart.eddie@gmail.com on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. Condiana (verkkokauppa) Leikkien.fi (verkkokauppa) Kauhalan kotija käsityöpalvelu mari.josefsson@gmail.com Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan/palveluistaan Lape:n jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme jasenyys/jasenedut/ 2 Lapsiperheet lape.fi

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Tervehdys hyvät Lapsiperheet-lehden lukijat! Keskustelu kotihoidon tuesta on käynyt jo pit kään kuumana. Kotihoidon tuen vastai nen kampanja on johtamassa siihen, että maamme hal litus vie raken neuudistuksen ja tasa-arvon nimissä lukuisilta lapselta oikeuden kotihoitoon. Kotihoidon tuen jakaminen vanhempien kesken tulee jakamaan perheet yhä tiukemmin eri kasteihin ja yhä useampi perhe joutuu toteamaan lapsen 2-vuotissyntämäpäivien tienoilla, että kotihoito on käytännössä mahdotonta järjestää. Onnekkaimmissa perheissä asiat saa daan järjes tettyä niin, että isä voi jäädä kotiin ja on varmasti niitäkin perheitä, joissa tuen loppuminen ei vaikuta lasten hoitopaikan valintaan. Hyvin monelle kotihoidon tuen loppuminen tulee kuitenkin olemaan se viimeinen tikki ja lapsi laitetaan päivähoitoon aikaisemmin kuin haluttaisiin. Kotihoidon tuki on tällä hetkellä pieni, mutta melko joustava tuki perheille. Sen perusteel la, mi tä nyt on tiedossa en usko, että kotihoi don tuen leikkaaminen äidiltä lisää isien osuutta päätoimisina hoitajina merkittävästi. Kannatan kyllä erittäin lämpimästi isiä ot tamaan kopin lasten hoidosta, jos se on mahdollista, mutta tiedän varsin hyvin, ettei se ole aina ole. Perheiden hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että perheet saisivat itse päättää kuka lasta hoitaa ja missä lasta hoidetaan, ilman yhteiskunnan painostusta suuntaan tai toiseen. Pääteema tässä lehdessä on näkyvä vaikuttaja. Voin äidillisellä ylpeydellä todeta, että sitä Lape on jälleen ollut. Olemme saaneet kannanottojemme pohjalta useita haastattelupyyntöjä ja kantamme kotihoidon tuen muutoksiin on noteerattu mediassa. Tavoitteena on, että meitä kuunneltaisiin aidosti myös päättäjien taholla. On tärkeää, että teemme yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa ja Väestöliitto ja Kuluttajaliiton koordinoima kuluttajaparlamentti tarjoavatkin yhteistyölle oivan alustan. Kotihoidon tuen lisäksi meillä on hallitukses sa asialistalla mm. päiväkotien ryhmäkoot ja lapsiperheiden kotipalvelut. Ryhmäkokoasiasta Lape teki Lapselle syli-kansalaisaloitteen. Väestöliiton lisäksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto ja Suomen las tenhoitoalan liitto ry tukivat aloitetta ja tekivät paljon töitä asian eteen. Nimien keräys loppui lokakuun puolessa välissä, emmekä valitettavasti saaneet riittävästi nimiä. Jatkamme kuitenkin työtä asian eteen. Lapsiperheiden kotipalveluihin otimme kantaa Kuluttajaparlamentissa. Hallituspuolueet antoivat tukensa kuluttajaparlamentin vaatimuksil le, joten voimme olettaa, että hallitus tulee kor vamerkitsemään kunnille rahaa kotipalvelun saatavuuden parantamiseksi. Meillä hallituksessa on tavoitteena ja toivee na, että Lape olisi jatkossakin näkyvä vaikut taja ja siihen me tarvitsemme kaik kien la pe laisten rohkeutta ja aikaa tarttua y hä uudes taan ja uudestaan epäkohtiin suoma lai ses sa perhepolitiikassa. Vaikka välillä tulee kovaakin, ei luovuteta. Pidetään lippu korkealla ja tuetaan toinen toistamme tässä välillä raskaassakin vaikuttamistyössä. Onnea ja menestystä vuodelle 2014! Roberta Fabritius 6 lapsen kotiäiti Puheenjohtaja Lapsiperheiden Etujärjestö ry Onneksi emme ole yksin, vaan lasten kotihoi don rajaamista on kritisoitu laajasti myös mui den järjestöjen ja asiantuntijoiden taholta. Lapsiperheet lape.fi 3

4 Keski-Suomen Lape-kuulumisia Keski-Suomessa Jyväskylässä perustettiin paikallisjaosto kolmen naisen voimin. Puheenjohtajana toi mii aluevastaava Min na Mus tonen, varapuheenjohtajana aluevastaava Mari Josefsson ja sih tee rinä Salla Pehkonen. Jaosto esittäytyi hei nä kuus sa Palvipäivät-kesätapahtumassa Korpilahdella Jyväskylässä. Päiviä vietettiin kimaltelevan Päijänteen äärel lä kävijän nauttiessa kau niis ta kesä ilma sta. Jaoston hallituksen jäsen ten esitellessä järjestöä ja kerätessä Lapsel le syli-kansalaisaloitteeseen nimiä, pitivät esittelijöiden, parhaimmillaan 10 lasta piknikkiä viereisellä nur mel la. Tapahtumassa saatiin uu sia pai kallisjäseniä ja päästiin kes kustelemaan lapsiperheiden asioista lukuisten perhei den lisäksi mm. kansan edustaja Aila Palomäen kanssa. Karusellimarkkinoilla Laukaassa piipahdettiin myös lasten ke ra kampanjoiden Lapselle syli-aloitetta ja saaden arvokasta tietoa päi vä hoi to ti lanteista Keski-Suo mes sa sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta. Keski-Suomen paikallisjaos ton toimintasuunnitelmassa yksi toiminnan kohde on kyläkoulut. Lakkautusuhan alla olevien kyläkoulujen puolesta on ehditty taistelemaan vetoomuksella ja kannanotolla. Joutsan Rutalahdella, osallistuttiin yleisönä Kylä kouluseminaariin, jossa puhujina oli mm. kansanedustaja Mauri Pekkarinen, professori Eira Korpinen ja Itä-Suomen aluehallinnon sivistys toi men ylitarkastaja Kari Lehtola. Jaostossa koettiin tämän kaltaisten laadukkaiden ja kaikin puolin erinomaisesti järjestettyjen seminaarien olevan hyviä ja kannatettavia vaikuttamisen muotoja. Paikallisjaostossa keskity tään loppuvuodesta kannanottojen lisäksi tie dottamiseen ja rekrytoin tiin. Yh teydenotot sekä uudet jäsenet ja toi mijat ovat lämpimästi tervetulleita! Minna Mustonen Lape on näkynyt mediassa kevään ja syksyn aikana: useassa lehdessä ja lehtien verkkosivuistoilla järjestön kannanottoja kotihoidon tukeen liittyen puheenjohtajan haastattelu MTV3:n verkkosivulla ja Radio Novassa Aamulehdessä puheenjohtajan kannanotto koskien kuntalisää puheenjohtajan haastattelu A-Talkissa ja Radio Novassa Tiina Tähtisen haastattelu Länsi-Savossa Näkyvää paikallistoimintaa sekä kannanottoja mm. Jyväskylässä ja Salossa 4 Lapsiperheet lape.fi

5 Mielenilmaus ja miten se rakennettiin Salossa Sain muutamia viikkoja sit ten kutsun tulla mukaan suun nittelemaan ja järjestämään mielenilmau sta Sa lon sairaalan syn nytysosas ton ja lastenosaston säilyttämisen puolesta, ja sai raalan toimin nan puo lusta mi se ksi. Edellisinä vuosina olen laittanut itse eteenpäin adresseja osas to jen puo les ta, tänä syksynä asial la oli vat sai raa lan kä tilöt, jot ka olivat huolissaan lapsiperheiden saami sta pal ve lui sta ja siitä, katoa vat ko ne omalta paikkakunnalta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, jonne sairaanhoitopiirillä on suuri halu keskittää toimintoja. Kätilöjen aloittama adressi keräsi yli 5000 allekirjoitusta. Pieni ydinporuk ka ryhtyi tämän jälkeen suunnittelemaan marssia ja toritapahtumaa, jossa tuotaisiin esille osastojen ja sairaalan merkitystä kaupunkilaisille. Kutsun myötä pääsin järjestelyihin mukaan, ja pian päädyttiin siihen että koko tapahtuma järjestetään Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n nimissä, poliisille tehtävään tapahtumailmoitukseen tar vitaan järjestö ja Lape oli tähän tarkoitukseen todella sopiva. Tapahtuman järjestäminen työl lis ti monella tavalla koko tehotiimiä, oli tehtävä lupa- anomuksia, edellämainittu tapahtumailmoitus poliisille, ja sen yhteyteen oli mm. koottava lista järjestyksenvalvojista ja liikenteenohjaajista, tehtävä turvallisuussuunnitelma marssin ja toritapahtuman ajaksi, mietittävä kaikki toiminnot ja tapahtumat sekä uhat etukäteen. Osa vapaaehtoisista keskittyi mainosten tekemiseen, saimme valokuvaajan ottamaan kuvia synnäriltä ja niistä tehtiin julisteita, teetettiin banderolleja kunhan oli ensin saatu mietittyä sopivia iskulauseita, haettiin vapaaehtoisia avustamaan kahvinjakopisteissä sekä etsittiin sponsoreita ja lahjoittajia mukaan tapahtumaan. Salolaiset yritykset ja yhdistykset ottivat todella mahtavalla tavalla haasteen vastaan, tätä kuvaa se, että yksi yritys tuli keittämään 2000 litraa hernekeittoa, toinen yrittäjä tuli jakamaan 300 hodaria lapsille, kolmas tarjosi kaikki kahvitustarpeet ja yhdistysten jäseniä tuli avuksi sekä järjestämään toimintaa tapahtu man yhteyteen. Yksi yrittäjä lähti maksa maan Teostomaksuja, joihin piti myös hakea lupaa, koska tapahtu massa esi tettiin musiikkia. Esiintyjiäkin saa tiin paikalle, muusikoita ja teatterin tekijöitä, jotka esittivät vakavam pi en puheiden ja kannanottojen lomassa keventävää ohjelmaa. Saimme pai kalle salolaisen ylpeyden, Voice Kid sin finaalissa suomalaisten sydämet sulattaneen Niilo Turusen, jonka esiintyminen veti torin täyteen porukkaa. Rahaa ei ollut käy tös sä paljoa, kaik ki kerättiin lahjoituksina ja spon so ri en kautta, va kuu tus yhtiö tar josi tapahtumaan va kuu tus ta jon ka otim me ilolla vastaan. Mai nostaminen tapahtui hyvin voimakkaasti ne tin kaut ta, perustimme face bookiin tapahtumasivustot, jotka saivat ly hy essä ajassa tuhansia jäseniä, paikal liset lehdet lähtivät tu ke maan toimintaa laittamalla lehtiin tapahtuma mainoksia sekä tekemäl lä jut tuja ja haastatteluja. Ta pah tu ma huo mioi tiin laajasti jo etu käteen. Kai kes ta etukäteissuunnittelusta ja hyvistä toivomuksista huolimatta meidät tekijät yl lät ti lauantaina 9.11 klo 12 se, et tä saim me marssille mu kaan ar vi ol ta vajaat 5000 mielenosoitta jaa. Marssi let kan pituus oli ki lo met rin mit tai nen, ensimmäiset mars si jat saa pui vat torille kun viimeiset vas ta läh tivät lähtöpaikalta. Torilla oli rauhallinen, positiivinen tunnelma kuten toivoimme, koska tar koitus oli nimenomaan järjestää rauhanomainen ja po si tiivinen mielenilmaus hy vän asian puolesta. Marssi ja tapahtuma sai valtakunnallista huomiota mm. Ylen uutisissa, MTV:n uutisissa, Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja useissa paikallislehdissä. Tapahtuma saa vielä jatkoa, kun järjestämme Lapen nimissä aiheesta päättäjille suunnatun se mi naa rin, taistelu siis jatkuu vielä, em mekä aio ihan helpolla luovuttaa! Elina Seitz Lapsiperheet lape.fi 5

6 Vaikuttamiseen vauhtia yhteistyöllä Oulun Korvensuoralla kampanjoidaan yhtenäisen peruskoulun puolesta O ulun Korvensuoran koulu lai set pää si vät keväällä 2013 val ta k un nal l isiin uutisiin alettuaan kou lu lak koon. Kaupunginosan vä k i on tais tellut yli kaksikymmentä vuot ta oman yläkoulun puolesta, koska alu een ylä koululaisilla on kaupunki oloi hin nähden epätavallisen pitkä kou lu mat ka. Asia on saanut runsaasti nä ky v yyt tä erityisesti Oulun seudulla ja pai kallisissa tiedotusvälineissä. Lasten ja nuorten asiat kiin nos ta vat me diaa. Oulussa koros te taan yh teisöl lisyyttä ja uskon, että yh dis tyk set ja järjestöt saavat sen k in vuo ksi ää nen sä kuuluviin, sa noo Kor ven suoran ja Tal v ikankaan kou lu jen van hem pain toi mikunnan puheen joh taja Tanja Haapanen. Tanja Haapanen on puuhannut Kor vensuoralle uutta koulua vuo desta Silloin van hempain toimi kun nan kokouksessa puhuttiin siitä, että Korvensuora on ainoa Oulun suur alue, josta puuttuu yläkoulu. Alueen lapset joutuvat käymään yläkoulua eri koulualueella 8 10 kilometrin pääs sä ja ovat näin täysin eriarvoisessa asemassa. Adressi Korvensuoran yhtenäisen peruskoulun rakentamisen puolesta luovutettiin Oulun kaupungintalon edustalla kaupungin johdolle syksyllä Viime keväänä vuosien kam pan join nin jälkeen kau punginhalli tus päät ti kou lun rakentamisesta. Vii meisin käänne tapahtui äskettäin lo ka kuus sa, kun kaupunginjohtaja e sit ti ta lous arvioesityksessään kou lu hankkeen lyk k äämistä ha maan tu le vai suu teen. Oulun kau pungin val tuus to ottaa esitykseen kantaa joulukuussa. Vanhempaintoimikunnan ohella alueen asukasyhdistys on aktiivisesti kouluhankkeen takana. Tärkein vaikuttamiskanava toimijoille ovat olleet lehtien yleisönosastot. Paikallislehdet ovat aina jul kais seet kir joituksemme. Ou lun pai kal lislehdillä on toisinaan myös kampanjoita, joissa he tarjoavat tilaa yhdistysten tai järjestöjen kirjoituksille. Miten järjestön tai yhdistyksen kannattaisi Haapasen mielestä toimia, jos se haluaa saada median kiinnostumaan ajamistaan asioista? Lehtiin riittää kantaaottava tiedote. Hyvä tiedote on lyhyt, ytimekäs, asial linen, tosiasioihin perustuva ja harkittu. Asian saaminen tv-uutisiin tai radioon vaatii yleensä jotain nor maalista poikkeavaa toimintaa. Olen ko ke nut, että mie lenosoituksen ja ad res sin luovutuksenkin voi tehdä po sitiivisella tavalla. Reilut henkilöä al lekir joit ti han ket ta puoltavan adressin, jo ka luo v u tettiin syksyllä 2012 kau pungin johdolle. Keväällä 2013 lähes kaik k i Kor vensuoran suuralueen 350 kou lu lais ta olivat yhden päivän koululakossa Korvensuoran koulun sisäilmaongelman ja puuttuvan yläkoulun vuoksi. Silloin asia sai valtakunnallista näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Iltapäivällä lakko jatkui vanhempaintoimikunnan ja asukasyhdistyksen mie len il mauk sel li sel la pyöräkulkueella. Korvensuoran suuralueella toimii Korvensuora Kotina yhteistyöryhmä, jonka merkitys hankkeelle on ollut suuri. Ryhmä koostuu alueen eri toimijoista, muun muassa päiväkodeista, kouluista, asukasyhdistyksestä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksestä, nuorisoseurasta, alueen asukkaista ja yrittäjistä. Paikallisessa hankkeessa on Haapa sen mukaan erittäin tärkeää, että toi mi jat yh d is tä vät voimavaransa. Kou luhankkeen toimijoilla on ollut paljon hyviä ideoita ja niitä on ollut hauska toteuttaa. Ne ovat lisänneet asukkaiden yh tei söl l isyyt t ä. Parhaita tai don näyt tei tä a lu eemme yhteistyöstä ovat olleet ta ulu mainos, perä kärrymainos, Fa ce book -si vu jen luominen, laulun teke minen päättäjille ja videon tekeminen Korvensuoran koulun historiasta sekä taideteos yhteisöllisyydestä. Teksti: Pekka Aittakumpu Kuva: Tuukka Ruokamo Lapsiperheet lape.fi

7 Kansalaisvaikuttaminen poliittisten päättäjien näkökulmasta Sain tehtäväksi kirjoittaa tähän lehteen näkyvästä vaikuttamisesta. Kansalaisvaikuttamisesta on ollut useita juttuja ennenkin, tällä kertaa tavoitteena oli saavuttaa poliittisten toimijoiden näkökulmaa aiheeseen. Toimiessani itse aiemmin valtuutettuna, tutustuin politiikassa pidempään mukana olleisiin naispoliitikkoihin, tässä jutussa haastattelen kolmea, eri puoluetta edustavaa vaikuttajaa. Esitin haas tateltaville nel jä kysymystä, ensimmäisenä niistä miten kan salaisen kannattaa yrittää vai kuttaa poliittiseen päätöksentekoon, mikä on hyvä tapa toimia? Vihreiden edustaja, neljättä kautta valtuustossa vaikuttava Eeva Koskinen vas ta si tähän, että kan sa lai sen kannattaa olla yhteydessä päättäjiin, ja kehotti rakentamaan hyviä kanavia siihen. Koskisen mukaan pelkkä haukkuminen ei ole vaikuttamiskeino, ruo hon juuritason ideoiden, ajatusten ja ratkaisujen kertominen sen sijaan on. Kristillisdemokraattien riveissä e dus ta va, politiikassa monin tavoin vuo desta 2004 lähtien ollut Jaana Shelby puolestaan kannustaa vaikut tamaan monella eri rintamalla, e simerkiksi kansalaisjärjestöjen kaut ta, poliittisten puolueiden kautta, a su kas- ja kyläyhdistyksissä, van hempain toimikun nissa, ammattiliitoissa, yrittäjäjärjestöissä, urheiluseuroissa, kulttuuriyhdistyksissä ja niin edelleen, Shelby painottaa että kun sa man viestin saa läpi montaa eri kanavaa pitkin, tuloksia alkaa syntyä. Shelby kehottaa kansalaisia vaikuttamaan myös mielipidekirjoitusten kautta, laatimalla konkreettisia ehdotuksia ja neuvottelemalla virkamiesten kanssa yksittäisissä tapauksissa, joissa voi olla tarjoamassa esimerkiksi kolmannen sektorin panosta johonkin ratkaisuun. Kokoomusta edustava, jo useampia valtuustokausia, lautakuntia ja puheen johtajuuksia poliittisen uransa aikana kartuttaneen Elina Suonio- Pel tosalon mielestä kansalai sen kan nattaa olla suoraan yhteydes sä omaan valtuutettuunsa, hän muistuttaa että yhteydenpito on rik kaus josta molemmat osapuolet hyötyvät, päättäjät pysyvät ajan tasalla kun talaisten kokemuksista. Toisena kysymyksenä oli, mitä mieltä olette kuntalaisaloitteista ja erilaisista kuntalaisten tekemistä adresseista, toimivatko ne? Eeva Koskisen mukaan yllämainitut ovat tärkeitä länsimaisen demokratian vaikuttamiskeinoja, ihmiset tarvitsevat paikkoja joissa ilmaista mielipiteensä myös vaalien välissä. - Käytännössä ne tulevat useimmiten liian myöhään ja niillä ei ole enää varsinaisessa pää töksentekovaiheessa juuri merkitystä, Koskinen toteaa. Koskinen kommentoi, että jos kansanliike lähtee liikkelle etuajassa, sillä on paremmat "Elina Suonio- Peltosalon mielestä kansalaisen kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan valtuutettuunsa" Lapsiperheet lape.fi 7

8 "pienissä kunnissa poliittiset valtasuhteet pysyvät ehdokkaiden perheiden äänillä ja totutuilla kiristys ja lahjontasuhteilla" mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Tämä vaatii aktiivista kansalaisuutta ja valppautta, medialla on erittäin keskeinen rooli viestiä keskeneräisistä ja tulossa olevista asioista, Koskinen painottaa. Jaana Shelby nostaa esille, et tä o mas sa kaupungissa kun ta lais aloitteista ei tu le tietoa luot tamusmiehille, ellei niis tä ole tehty erikseen lehdistötiedotetta, ja lehti ei kirjoita niistä, niin pä hän ei o saa sanoa, kuinka hy vin tai huo nos t i ne saavuttavat toivottuja tu lok sia. Kuntalaisten vetoomukset vai kuttavat sen kokoisissa kunnissa, joissa poliittinen tilivelvollisuus toimii edes jossain määrin, Shelby to teaa ja jatkaa, että tällä hän tarkoittaa sitä et tä pienissä kunnissa poliittiset valtasuhteet pysyvät ehdokkaiden perhei den äänillä ja totutuilla kiristys ja lahjontasuhteilla. Pienen kunnan poliitikot tule vat uudelleen valituiksi tekivätpä mitä päätöksiä tahansa, sillä äänes tyskäyttäytymisen takana ei ole tilivelvollisuus, niinpä hyvin vahvakin vastustus, vetoomukset jne eivät paina päätöksenteossa mitään, Shelby kritisoi. Elina Suonio- Peltosalo kom mentoi, et tä kuntalaisaloite saa ai kaan kes kustelua, mutta saadaanko sillä pysyvää muutosta aikaan, onkin sitten toinen juttu. Kolmantena kysymyksenä oli miten kuntalaisia pitäisi kuulla, vai pitäisikö (kuinka paljon kuntalaisilta tulevaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi)? Eeva Koskinen toteaa, että kunta laisten kuulemisesta on pai koin tul lut vain ikävähkö muodollisuus, joka on hoidettava, hänen mielestään avoin, suora ja molemminpuolinen tietojen vaihto on demokratian ydintä, tarkoittaen sitä että kuntalaisia ei pidetä hallintoalamaisina vaan oman ar kensa asiantuntijoina ja palveluis taan veroja maksavina kansalaisina. Jaana Shelby puolestaan nostaa esille erilaisia keinoja, joita tulisi käyttää kuntalaisten kuulemiseen: kuulemistilaisuuksia, nettipalautteita ja niin edelleen. Tärkeintä olisi, että kunnassa toi mi via jär jestöjä kuultaisiin järjestelmällisesti valmistelussa olevista asioista, Shelby toteaa. Elina Suonio- Peltosalo korostaa, et tä kuntalaisten kuuleminen on tär keä asia, kuntalaisia vartenhan kunta toimii. Demokratiaa ei voi koskaan vähätellä päätöksenteossa, mikäli diktatuuri nousee, demokratia 8 Lapsiperheet lape.fi

9 "Demokratiaa ei voi koskaan vähätellä päätöksenteossa, mikäli diktatuuri nousee, demokratia vähenee ja kuntalainen jää kuulematta" vähenee ja kuntalainen jää kuulematta, Suonio- Peltosalo tiivistää ja nostaa esille huolta ajasta, jossa elämme: taloudellisesti heikkoina aikoina syntyy le vottomuutta ja yhteisöllisyys tah too hukkua, vaikka juuri silloin sen pitäisi turvata. Neljäs kysymys kuului: mitä mi el tä olette kolmannen sektorin mahdollisuuksista vaikuttaa? Kolmannen sektorin rooli tulee vahvistumaan, mutta nyt vielä se on lähinnä juhlapuhetta, haja- asutuksen kylissä ja taajamissa tulevaisuudessa palveluita ovat tarjoamassa erittäin suurella todennäköisyydellä monet kolmannen sektorin toimijat, ennustaa Eeva Koskinen, ja kehottaa kolmatta sektoria olemaan nyt aktiivinen keskus te lukumppani kunnalle tuoda jat ku vasti esiin osaamistaan, ideoi taan ja mahdollisuuksiaan osallis tua palveluiden tarjontaan. Jaana Shelby uskoo, että mitä heikommaksi kuntien kantokyky muodostuu, sitä enemmän kolmas sektori saa jalansijaa ja suunvuoroa kuntalaisten hyvinvointiin liit tyvissä asioissa. Tämä edellyttää kuitenkin lähes ammattimaista otetta järjestötoimijoilta, joiden vaikuttavuus on suoraan verrannollinen heidään taitoonsa ja kykyynsä puhua ja kir joit taa hal linnon kieltä, Shelby painottaa. Shel by kannustaa tekemään yhteis työtä muiden järjestöjen kanssa, ja toteaa että se tuo parempia tuloksia kuin yksin toimiminen. Tämä on tärkeää myös siksi, että hyvän alun saanut aloite ei pysähdy kateuteen ja miksi meiltä ei ku kaan kysynyt asenteen vuoksi, Shelby toteaa. Elina Suonio- Peltosalo kommentoi, että kolmas sektori oli jär jestötoiminnan osalta hänen oman vaalikampanjansa keskeinen elementti, hä nen mielestään kolmatta sek toria kan nattaa tukea ja tehdä yhteis työtä. Kaupungin kumppanina kolmas sektori on paras mahdollinen, Suonio- Peltosalo kiteyttää. Uskon ja toivon, että näistä mielipiteistä kansalaisjärjestö ja aktiiviset yhdistyksen jäsenet saavat osviittaa ja vinkkejä siitä, miten yrittää vai kuttaa oman kunnan päätöksente koon. Kan nattaa olla aktiivinen, seu ra ta oman kunnan päätöksentekoa esimer kik si internetissä, jos kunnan sivuil ta löy ty vät hallituksen, valtuuston ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat, pysyä ajan tasalla päätök senteosta ja ottaa aina rohkeasti yhteyttä päättäjiin, jos ja kun haluaa vaikuttaa, välittää päättäjille lisätietoa tai saada itse tietoa siitä miten asiat etenevät. Elina Seitz Lapsiperheet lape.fi 9

10 Huumorintaju on se, mikä tulee kun ruoka on syöty E tsin tässä päivänä muutama na kä sii ni pieniä kirjasia, joihin olen kir joitellut vuosien varrella parhaita las ten suusta tupsahtaneita lausei ta tai satuja. Enemmän löytyy niitä ihan ensimmäisten vuosien parhaita juttuja, nyt huomaa että monta vuotta on vilahtanut välistä, vähem mil lä kirjoituksilla. Taitaa vaikuttaa sekin, että nykyään parhaat kom men t it tulee kirjoiteltua vaikkapa facebookpäivityksiin, muillekin luettava k si ja päivää piristämään (niihin tosin pitäisi kysyä aina lupa lapselta!). Löysin muutamia loistavia, yhtenä esimerk kinä otsikon teksti. Kuopuksella oli vähän huono päivä, ikää viisi vuotta. Hän oli niin tosik komaisella tuulella, että kysäisin häneltä, onko ipanalla lain kaan huu morintajua, ja tietääkö hän, mitä se huumorintaju tarkoittaa. Kuopus vastasi tähän, että se on se, mikä tulee kun ruoka on syöty. En tiedä, millainen jälkiruoka tuo huu morintaju mahtaa olla, mutta aika mielenkiintoiselta kuulostaa! kotona on juteltu, on tapahtunut, tai mitä vaikkapa päivähoidossa on luettu tai tehty. Nyt lukiessani huomasin, että lapset ovat paljon tuoneet jutuissaan esille kaveruutta, millainen on hyvä ystävä, miten muiden ihmisten kanssa ollaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Kolmevuotiaan kertomissa tarinoissa halataan ja välitetään; oli jänis se äitiä pussas, yksi jänis se oli kiltti ja iloinen jänis, se jänis halas sua äiti, ja mietitään uhkia, kuten jänis hyppeli ja hyppeli ja meni autotielle. Jänikselle tuli pipi. Kuusivuotiaan tarina on pidempi ja pohdiskeleva: Yksi pupu löysi pääsiäismunan. Mutta se luuli sitä strutsin tekemäksi. Sitten hän meni näyttämään kaikille linnuille sitä. Mutta ei hän tiennyt kylläkään mikä se oli. Se näytti sitä toisille pupuille ja näytti linnuille mutta kukaan ei sanonut mitään. Mutta sitten hän meni strutsin tykö sitten se strutsi sanoi: kiitos että toit minun munani. Ole hyvä vain, minä löysin sen ojan varrelta. Siihen se tarina loppui. Lasten tarinoissa ja runoissa kaikuu jälkiä monenlaisista asioista, mitä Tarinoissa lähdetään ulos leik ki mään, löy detään ystäviä, tul laan 10 ta kai sin kotiin syömään, men nään nuk kumaan, tavataan sukulaisia, tai sit ten vain villisti seikkaillaan mieli ku v i t uksen kautta vaikka missä, ta pah tumissa ei ole päätä eikä häntää, mut ta ker tominen on hauskaa, ja muis tan että lapsista oli ihan pieni nä k in erityisen hauskaa se, että äiti kir joit ti niitä ylös sitä mukaa kun tarina e te ni, ja niitä luettiin moneen ker taan ääneen yhdessä. Nyt lapset kir joit televat koulussa tarinoita ja aineita, mie li kuvitus näyttää säilyneen sekä sanavaraston monipuolisuus, mi hin on varmasti vaikuttanut se, että kotona on aina luettu paljon, yhdessä ja erikseen. Yhden aivan ihanan helmen haluan jakaa kaikille, tuolloin n. 2,5 vuotiaan kuopuksen lausahduksen: Äiti, halataan. Halaamisesta tulee hyviä ihmisiä. Voiko tähän enää enem pää sanoa? Elina Seitz Lapsiperheet lape.fi

11 KOLUMNI Voihan Movember Marraskuu. Onko maailmassa mitään an keampaa? Loputtomalta tuntuva pimeys, synk kyys ja sade sekä toinen toistaan seuraavat flunssat ja räkätaudit lannistavat kovapintaisimmankin optimistin. Mutta se ei vielä riitä. Jossain syvällä jonkun hyvin sairaan ih misen pimeässä mielessä on kehittynyt idea, jolla marraskuun saa vieläkin kurjemmaksi: Movember. Movemberin ideana on muka se, että miehet antavat marraskuun ajan viik si en sä kas vaa. Joku sitten lahjoittaa siitä rie mus ta rahaa syö pätutkimukseen. Kuulemma risukkona rehottavat naa ma karvat lisäävät ih misten tietä mys tä eturauhassyövästä. Roh kenen olla eri mieltä. Tä nä vuon na oli jo järjestykses sä toinen marraskuu, jolloin o len joutunut näke mään, kun oma mieheni kasvat taa nenänsä alle räkästoppareita. Tie toi suuteni syövistä ei ole pro ses sissa lisääntynyt. On naisia, jotka pitä vät viik sekkäistä ja parrakkaista mie histä. Minä en ole niitä tyttöjä. Haluan mieheni pysyvän siloposkisena! Tiedän, että naamakarvoista nillittäminen on pikkusieluista ja naurettavaa. Mutta silti. Joskus joku pieneltä tuntuva asia vain iskee syvälle johonkin primitiiviseen. Avioliittomme alkuvuosina mieheni jätti eräänä kesällä naamansa ajelematta. Muka joku kesäparta. Yritin kauniisti suostuttelemal la saada hänet ajamaan sen pois. Ei mitään vaikutusta. Sitten naapurin rouva me ni sa nomaan miehelleni, että kesäparta so pii hä nel le. Mies säteili kilpaa auringon kanssa. Minä muistan vieläkin kurkkuani kuristaneen epätoivon. Ajattelin, että ei kai se nyt tuosta rohkaistuneena saa päähänsä pitää sitä. Onneksi ei. "Uhkailulla en saanut miestäni luopumaan viiksistään" Sitten tuli tämä Movember. Viime vuonna se al koi. Silloin en enää ollut yhtä kiltti ja lem peäpuheinen kuin vuosia aikaisemmin kesäparran kanssa. Sanoin aika suoraan, että tuon on lähdettävä ja mielellään nopeasti. Lupasin lahjoittaa rahaa eturauhassyöpätutkimukseen. Lopulta melkein itkin ja rukoilin, että ole kiltti, aja nuo kalapuikot pois. Ei mitään vaikutusta. Mies sinnitteli risukkonsa kanssa marraskuun loppuun asti. Luulin ja toivoin, että kyseessä oli ker taluonteinen juttu. Kun niitä karvoja alkoi taas marraskuun alkupäivinä ilmestyä mieheni ylähuuleen, ensimmäinen ajatukseni oli, että otan vauhtia ja juoksen päin seinää. En vaan kestä. En it sekään tiedä, miksi en. Ei mi nulla ole tapana puuttua mie heni ulkonäköön. Mut ta täs sä kohtaa menee kuppi nurin että kolisee. Olisiko raukkamaista uhkail la avioerolla viiksien takia? Mel ko varmasti. En ihan siihen alentunut, mutta kerroin kyllä aikovani vuokrata vas taisuudessa itselleni yksiön marraskuuksi. Mies nauroi. Luuli, etten ole tosissani. Uhkailulla en saanut miestäni luopumaan viiksistään, mutta onneksi suostuttelukeinoja on muitakin. Tällä kertaa meidän perheen Movember päättyi marraskuun puoliväliin. Lahjoitin riemuissani 50 euroa Syöpäsäätiölle sopuhinta siloposkista! Nyt te kaikki varmaan haluatte tietää, millä sain mieheni luopumaan piikeistään. En kerro. Tämä on kuitenkin perhelehti. Anne Ojala-Soini Lapsiperheet lape.fi 11

12 Jos vastaanottajaa ei tavoiteta pyydämme palauttamaan osoitteeseen Lapsiperheiden Etujärjestö r.y. Anne Liias Sorvarintie VIIALA Aluevastaavat Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse kiinnostunut ryhtymään aluevastaavaksi ota yhteyttä puheenjohtajaan, rfabritius@gmail.com. Aluevastaava, muistathan ilmoittaa meille muuttuneet yhteystietosi! HAAPAJÄRVI Kaarina Torkkkola kaarina.torkkola@haapajarvi.fi HELSINKI Reetta Holmberg reettanen@gmail.com Jaana Gardemeister jaana.gardemeister@gmail.com JYVÄSKYLÄ, KORPILAHTI Minna Mustonen minnamustonen1@gmail.com Mari Josefsson mari.josefsson@gmail.com KUOPIO Laura Hiltunen ljkallio@hotmail.com Katja Koivistoinen koivistoinen.katja@gmail.com MÄNTSÄLÄ Roberta Fabritius rfabritius@gmail.com MIKKELI, RISTIINA Tiina Tähtinen taehtiina@gmail.com NURMIJÄRVI Virpi Korhonen virpi.m.korhonen@helsinki.fi OULU Pekka Aittakumpu pekka.ait@hotmail.com PIETARSAARI Anna-Maria Pokela ansku.pokela@multi.fi POHJOIS-KARJALA Eeva Salakari eeva.salakari@gmail.com RAAHE Anna Pärkkä parkka@suomi24.fi SALO Elina Seitz elina.seitz@hotmail.com TYRNÄVÄ Johanna Harmainen johanna.harmainen@gmail.com VANTAA Johanna Happonen johanna.happonen@netti.fi Sanna Hamström sannahamstrom@gmail.com VIHTI Anja Kadziolka anja.kadziolka@gmail.com Ruotsinkielisten yhteyshenkilö Henrietta Janhonen henrietta.janhonen@hotmail.com