KEHITTÄMISKANNUSTE. yritysten moottorina. Lehti-hankkeen kehittämiskannusteprosessin arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄMISKANNUSTE. yritysten moottorina. Lehti-hankkeen kehittämiskannusteprosessin arviointi"

Transkriptio

1 KEHITTÄMISKANNUSTE yritysten moottorina Lehti-hankkeen kehittämiskannusteprosessin arviointi

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo sivu sivu Sisällysluettelo 2 Lisää liiketoimintaakehittämiskannusteilla 3 LEHTI vauhditti hyvinvointialaa 4 Kysyntä osoitti tarpeen 6 Kehittämiskannusteen vaikutukset 10 Rahoitus kriittisenä tekijänä 12 Mitä opittiin? 14 Tästä on hyvä jatkaa! 18 Hiomista ja sujuvuutta prosessihin 9 KEHITTÄMISKANNUSTE yritysten moottorina Tämä julkaisu perustuu Susinno Oy:n (Riikka Kivelä, Helinä Melkas) tekemään tutkimukseen. Tutkimus on tehty LEHTI-hankkeen kehittämiskannusteen arvioinnin pohjalta. Julkaisija Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Askonkatu 9 F, Lahti, Puh , Toimitus ja taitto Autiomaa Oy Kuvat LAKESin ja hankkeen toimijoiden arkistot Painopaikka M&P Paino, Lahti Painosmäärä 350 kpl 2

3 Lisää liiketoimintaa kehittämiskannusteella Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen keskittyneessä LEHTI-hankkeessa onnistuttiin vuosina tekemään uraa uurtavaa työtä hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeen aikana pilotoitiin neljällä eri toiminta-alueella yrityksille ja yritysryhmille suunnattua rahallista kehittämiskannustetta. Kehittämiskannuste oli tarkoitettu yrityksen liiketoiminnan tai palvelujen kehittämiseen ulkopuolista asiantuntijaa hyödyntäen. Kannusteen arvo vaihteli euron välillä. Kehittämiskannustekokeilussa mukana olivat Lahden, Hämeenlinnan, Porvoon ja Turun seudut. LEHTI-hankkeen aikana tehtiin tutkimusta kehittämiskannusteen tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämä julkaisu kokoaa yhteen kehittämiskannustetta saaneiden yritysten kokemukset ja tulokset kehittämiskannusteen käytöstä. Tehdyn tutkimuksen ja yritysten palautteiden pohjalta voidaan todeta, että saatu kehittämiskannuste mahdollisti aktiivisemman otteen yrityksen liiketoiminnan kehittämistyössä. Kannuste rohkaisi yrityksiä ottamaan isompia askeleita omalla kehittämistaipaleellaan ja synnyttämään jopa uusia palveluinnovaatiota ja -konsepteja. Palautteiden ja yritysten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan myös todeta, että hyvinvointialan yritykset ovat kokeneet julkisen rahoituksen saamisen liiketoiminnan kehittämiseen haasteellisena. Tulevaisuudessa hyvinvointialan yritykset tulisi nähdä muiden toimialojen rinnalla tasavertaisina tuensaajina ja potentiaalisina vietinkaupan toimijoina. Näin hankkeen loppumetreillä haluan kiittää rahoittajaa, Etelä-Suomen maakuntien liittoumaa, ennakkoluulottomasta asenteesta kehittämiskannustepilottia kohtaan. Samalla haluan kiittää myös kehittämiskannusteen käyttäjäyrityksiä, joilta saimme rakentavaa palautetta jatkovuosien toimintaa ajatellen. Lahdessa maaliskuussa 2012 Sari Hänninen kehittämisjohtaja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES 3

4 LEHTI vauhditti hyvinvointialaa Loppuvuodesta 2011 päättynyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Etelä-Suomen maakuntien liittouman sekä kuntien rahoittama kuuden maakunnan yhteinen LEHTI-hanke tähtäsi hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ensisijaisena kohderyhmänä olivat hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat. Toiminta kohdistui myös elinkeino- ja yrityskehitysorganisaatioihin. Hankkeen toiminta-alueen muodostivat Etelä-Karjala, Hyvinkää-Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Turun seutu. Hankkeessa oli mukana kuusi osahanketta. Hanke toteutettiin vuosien aikana ja sitä koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES. Kehittämiskannuste innovaatioiden tukena Hyvinvointialan yrityksillä ja yritysryhmillä oli LEHTIhankkeen aikana mahdollisuus hakea euron kehittämiskannustetta liiketoiminnan tai palvelujen kehittämiseen ulkopuolista asiantuntijaa hyödyntäen. Jaettu kehittämiskannuste oli tarkoitettu hyvinvointialan yrityksille sijoitettavaksi aineettomaan pääomaan. Kannustetta saattoi hakea koulutukseen, kursseille osallistumiseen, konsultaation hankkimiseen tai ylipäänsä kaikkeen sellaiseen, mikä lisäisi yrityksen henkistä pääomaa. Tarkoituksena oli aktivoida yrityksiä uusien innovatiivisten tuoteja palvelukonseptien kehittämiseen. 4

5 Kannustetta haettiin alueellisten kehittämisorganisaatioiden hyvinvointihankkeiden kautta. Kehittämiskannusteen käyttö ei aiheuttanut yrityksille ylimääräistä työtä, vaan sen hyödyntäminen tehtiin yrityksille mahdollisimman helpoksi. Kehittämiskannusteprosessista vastasivat LEHTIhankkeen osahanketoimijat toiminta-alueillaan. Yritysten omarahoitusosuus oli 40 prosenttia, eli kannuste kattoi 60 prosenttia asiantuntijapalvelun hankintahinnasta. Kehittämiskannustetta haettiin esimerkiksi yritysten verkostoitumiseen, uuden tuoteidean mallinnukseen tai yrityksen toiminnan kehittämiseen. Yhteensä kannustetta myönnettiin kolmivuotisen LEHTI-hankkeen aikana noin euroa Lahden, Hämeenlinnan, Turun ja Porvoon alueilla. KEHITTÄMISKANNUSTEEN KRITEERIT: tuen saajan tulee olla pk-yritys sen tulee sijaita Etelä-Suomessa de minimis vaatimuksen tulee täyttyä tuen tulee kohdistua yrityksen kehittämistarpeisiin Tutkimuksella taustatietoa tuleviin hankkeisiin LEHTI-hankkeen päätyttyä ja osin jo sen aikana tehtiin tutkimusta kehittämiskannusteen tarpeellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tuloksista. Arvioinnista saatuja tuloksia tullaan käyttämään uusien hankkeiden ja hankerahoitusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Arviointi koostui kehittämiskannustetta markkinoivien kehittämisorganisaatioiden henkilöiden haastatteluista ja heidän laatimistaan prosessikuvauksista sekä neljälle toiminta-alueelle suunnatusta kyselystä. Arvioinnissa vertailtiin sitä, miten prosessit ovat toteutuneet sekä sitä tahtotilaa, miten prosessien olisi haluttu toteutuvan. Kyselyssä pyrittiin selvittämään myös sisäisiä eroja vaikutuksissa ja odotuksissa. Arvioinnissa annettiin tilaa myös avoimille kommenteille prosessin onnistumisten sekä pullonkaulojen ja solmukohtien selvittämiseksi. 5

6 Kysyntä osoitti tarpeen Kehittämiskannuste lähti liikkeelle hitaasti, mutta sai todella tuulta alleen alkuvuodesta Syynä tähän oli aiheen saama näkyvyys sekä yrittäjien oma puskaradio, joka puhui kannustetta hyödyntäneiden hyvien tulosten puolesta. Lahden alueella kannuste myönnettiin 13 yritykselle. Kannustetta käytettiin yritysten tai yhdistysten markkinointitutkimusten tekemiseen, yhteismarkkinointiin, tuote- tai palvelukehitykseen ja räätälöityyn erityiskoulutukseen, markkinointiaineiston uudistamiseen, sosiaalisen median ja verkkokaupan hyödyntämiseen sekä organisaation kehittämiseen kuten strategian luomiseen, työnohjaukseen sekä työmenetelmien kehittämiseen. Hämeenlinnan seudulla toteutui 4 kannustekokeilua. Käyttökohteita olivat mm. yrityskohtaisen räätälöidyn täydennyskoulutuksen toteuttaminen ja yrityksen innovatiivisen liiketoiminnan kehittämisprosessin luominen. kehittämiseen. Turun seudulla kehittämiskannustetoimenpiteitä oli yhteensä 10. Kannustetta käytettiin ammatillisten perhekotien, päiväkotien ja palvelutalojen Porvoon seudulla oli kuusi kannusteen käyttökokeilua, joista kaksi kohdistui yritysverkostoihin. Toisessa yritysverkoston yhteishankkeessa oli mukana 20 yritystä ja toisessa jopa 22. Kannusteen käyttö kohdistui mm. tuotteiden lanseeraukseen, markkinointiin ja markkinointiaineiston suunnitteluun ja verkkokaupan hyödyntämiseen. 6

7 Kannuste kannusti Hankkeessa mukana olleilta yrittäjiltä saatu palaute osoittaa, että hanke ja sen tarjoama rahoitus kirjaimellisesti kannusti. Yrittäjät rohkaistuivat kokeilemaan uusia toimintatapoja ja malleja ja sekä yritykset että kehittäjät koikivat kehittämiskannusteen tukevan yrityksen tai organisaation kehittämistyötä. Kehittämiskannusteen kaltaisen rahoituksen koettiin sopivan erityisesti hyvinvointiyrityksille ja yhdistyksille. Yritysten ja yhdistysten toimijoiden henkistä pääomaa ja osaamista kehittävät prosessit sekä yhteistyöverkostojen rakentaminen poikkeavat jonkin verran yrityksen normaalista kehittämistyöstä. Näin ollen ne tarvitsevat myös siihen erityisesti suunnattua tukea. Kehittäjät näkivät kannusteen tyyppisen rahoituksen haasteena mm. sen, että olemassa ollut rahoitustarve ei välttämättä kohdannut tarjontaa. Osaltaan tähän vaikuttivat prosessin toteutukseen liittyvät hankaluudet etenkin sen alkuvaiheessa. Yritysten maksukyky tai halukkuus ei joissain tapauksissa myöskään ollut riittävällä tasolla. Pienet yritykset olivat myös melko tottumattomia käyttämään asiantuntijapalveluita. Haasteelliseksi koettiin asiantuntijapalvelujen kilpailuttaminen yritysryhmille sekä kannusteen soveltuvuuden hahmottaminen yritysten eri kehittämiskohteisiin. Rahoittajan asettamat tiukat raamit rahoituksen soveltuvuudelle hidastivat tai jopa estivät prosesseja käynnistymästä. OSUI JA UPPOSI Kannusteen ansiosta pääsimme huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kiinni olennaiseen yrityksen menestymisen kannalta. Konsultaatiot ja LTS:n tekeminen selkiytti tilannetta. Projekti olisi todennäköisesti toteutettu joka tapauksessa, mutta kannusteen ansiosta se saatiin tehtyä muuta kehitystyötämme tukevassa aikataulussa ja ennen kaikkea laadukkaasti. Kynnys olisi ollut paljon korkeampi lähteä mukaan kehittämisprosessiin ilman kannustetta. Olimme kauan hakeneet yhteisiä toimintatapoja kolmen yrityksen kesken tavoitteena säilyttää itsenäisyys, mutta tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja toteuttaa yksinkertaisemmin kaikille yhteiset asiat. Näyttää siltä, että löysimme hakemamme kehittämiskannusteen avulla. Työ oli kuitenkin tehtävä itse mikä sinänsä ei ole huono asia. ;) Lainaukset ovat kehittämiskannustetta hakeneiden ja tutkimukseen osallistuneiden yrittäjien kommentteja. 7

8 TULIKO TEHTYÄ JOTAIN, MITÄ EI MUUTEN OLISI EHKÄ TEHTY? Ehdottomasti, esimerkiksi yritysryhmille tehtyjä toimenpiteitä tuskin olisi toteutettu pelkällä omalla rahalla ollenkaan. Konsultaatioista sai tukea hulluillekin ideoille, yhtäkkiä ne tuntuivat toteuttamiskelpoisilta. Pienellä, vasta vähän aikaa toimineella yrityksellä on luonnollisesti rajalliset resurssit ja sitä myöden on myös harkittava todella tarkkaan, mihin näitä käytetään. Kannuste pienentää oleellisesti riskiä ja rohkaisee kokeilemaan uusia toimintatapoja. Ehdottomasti innostaa. Ilman kannustetta emme olisi voineet olla toteutuneessa hankkeessa mukana. Kyllä meillä ei olisi ollut varaa käyttää asiantuntijapalveluita ilman kannustetta emmekä olisi osanneet katsoa itseämme ulkopuolelta, mikä nyt tapahtui mainostoimiston kanssa. 8

9 Hiomista ja sujuvuutta prosesseihin Kehittämiskannusteprosessin tehokkuutta pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Prosessi koettiin vaivattomaksi ja kehittämisen kohteita yrityksiltä löytyi. Hankkeeseen sopivat kehittämiskohteet oli melko helppo tunnistaa yrityksissä. Yrityskohtaiset prosessit koettiin kuitenkin odotettua haastavimmiksi ja ne veivät enemmän aikaa ja resursseja kuin etukäteen osattiin arvioida. Rahoittajatahon vaatimukset koettiin myös liian tiukoiksi sen suhteen millaisiin toimenpiteisiin kannustetta voitiin myöntää. KEHITTÄMISKOHTEEN TUNNISTAMINEN? Yrityksen toiminnassa oli selkeä kehittämisen paikka, joka on ollut tiedossa ja kannusteen avulla tämä oli mahdollista toteuttaa. Tarve oli tiedossa jo ennen kuin aloitimme, siksi harmittikin hidas eteneminen, meitä yritettiin pakittaa aluksi. Yksityiskohtien ja toimintatapojen hiomista ja virtaviivaistamista toivottiin, jottei kehittämisprosessin aikana tarvitse törmätä turhiin yllätyksiin. Jälkimakuja Kehittämiskannuste osoittautui loistavaksi pienimuotoisen kehittämisen välineeksi etenkin hyvinvointialan yritysten keskuudessa, joiden on muutoin vaikea saada avustuksia. Kannusteen koettiin madaltavan etenemisaskeleita ja edesauttavan jopa huippuinnovaatioiden syntyä. Kehittämiskannusteen tyyppisen nopean ja joustavan rahoitusta- van nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia täsmälliseen yrityskehittämiseen ja nopeaan reagointiin esimerkiksi talouden suhdannevaihteluihin ja markkinamuutoksiin. Kritiikkiä niin kehittäjien kuin yrittäjienkin suunnalta sai rahoituksen tiukka rajaus sekä prosessin vaatima byrokratia. Kehittämiskannuste sanana koettiin vieraaksi, vakiintumattomaksi termiksi, jonka sisältöä oli vaikea ymmärtää. Tämä johti osittain tilanteeseen, jossa yrittäjät eivät suoralta kädeltä osanneet hahmottaa sitä, mitä heidän tulisi kehittää. Yrittäjien mukaan tietty kankeus, hitaus ja sekavuus varjosti hankkeen etenemistä ja tämä tulee huomioida vastaavia hankkeita suunniteltaessa. Vauhtiin päästyään yrittäjät pitivät kuitenkin työskentelytapaa luovana ja hyvänä, ja kokivat palvelun notkeuden tukevan erityisesti pk-yrityksiä, jotka eivät resurssien vähyyden johdosta voi harkita esimerkiksi Ely-keskusten tai Tekesin kehittämispalveluita. Vastaavien hankkeiden kannalta kehittämiskannustetta pidettiin kriittisenä tekijänä mukaan lähtemiselle. HAKUPROSESSIN HELPPOUS? Prosessi oli hyvin organisoitu, riitti, kun oli mukana. Tämä varmasti oli tavoite, mutta sitkeyttä vaati aluksi, sekä aikaa ja istumalihaksia. Haku-/hankintaprosessi oli kehittämisorganisaation näkökulmasta kankea, koska kilpailutus ja papereiden pyörittely vei valtavasti aikaa ja resursseja. Prosessit veivät paljon enemmän resurssejamme kuin olimme osanneet etukäteen laskea. 9

10 Kehittämiskannusteen vaikutukset Yksi tärkeä näkökohta kehittämiskannusteen tarpeellisuutta ja tavoitteita tarkasteltaessa on sen vaikuttavuus, eli se, syntyikö kannusteen avulla jotakin pysyvämpää tai pitkävaikutteisempaa kuin yksittäinen toimenpide. Mukana olleilta yrittäjiltä kysyttiin hankkeen jälkeen, jäivätkö kehittämiskannusteen avulla tehdyt toimenpiteet pysyviksi käytännöiksi tai sysäsikö kannusteen käyttö liikkeelle jonkin isomman kehittämisprosessin. Yritykset pitivät tehtyjä toimenpiteitä onnistuneina ja kertoivat niiden lähes poikkeuksetta kääntäneen toiminnan kurssia ainakin jossain määrin. Suurimman esteen pysyvien käytänteiden syntymiselle muodostaa kuitenkin resurssipula. Kehittämisprosesseissa käytetyt asiantuntijat koettiin tärkeiksi ja heidän toivottiin jäävän organisaatioiden pysyviksi asiantuntija- ja yhteistyökumppaneiksi. Myös asiantuntijat näkivät tehtyjen kehittämistoimenpiteiden olleen onnistuneita. PYSYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ? Kyllä, mutta resursseista riippuu, minkä muotoisena ja laajuisena. Näin näyttää tapahtuvan. Nyt uskallamme ottaa loppuriskin itse, satsaamme yritystemme ja omia henkilökohtaisia varoja uuteen palvelumalliin. ISOMPIA JATKOPROJEKTEJA? Olemme hyvin tietoisia, että kehitystä on ehdottomasti jatkettava aloitettuun suuntaan, mutta kehitystyön laajuus riippuu täysin jatkossa käytettävissä olevista resursseista. 10

11 11

12 Uuden palvelukonseptin synnyttämisessä Rahoitus kriittisenä tekijänä Kehittämiskannuste siivitti täysin uudenlaisen palvelukonseptin perustamisvaihetta Lahdessa. Yrittäjän mukaan tuki mahdollisti ammattimaisen otteen alusta alkaen. Yrittäjä Olli Karosen tausta ei suinkaan ole terveys- ja hyvinvointipalveluiden alalla. Ikänsä teollisuuden palveluksessa ollut mies vaihtoi vuorotyöt ensin apuvälineiden korjaamiseen ja hankki sittemmin esteettömyyskartoituskoulutuksen. Ajatus omasta Esteetön Koti yrityksestä syntyi vähitellen, kun Karonen havahtui apuvälinealan pirstaloituneisuuteen. - Välineitä ei mainosteta, saatavuus on vaikeaa ja kokonaisvaltainen palvelu puuttuu. Halusin perustaa myyntipaikan, jossa tuotteet ovat konkreettisesti kokeiltavana ja testattavana kaikki yhdessä paikassa. Marraskuusta 2011 alkaen Karonen on pyörittänyt Lahdessa koko maan mittakaavassa täysin ainutlaatuista konseptia, joka yhdistää apuvälineiden näyttelyn, myynnin, neuvonnan ja asennuksen. Lahden Esteettömän Kodin valikoimassa on lähes 20:n eri maahantuojan ja valmistajan tuotteet. - Yritykseni tuo Päijät-Hämeen kuntien sosiaalipuolelle sellaisia ratkaisuja ja palveluja, joita ei ole muualla päin kunnilla käytettävissä, Karonen toteaa. 12

13 Osana Ollia Karonen aloitti yritystoiminnan suunnittelun kesällä Uudenlainen palvelukonsepti piti sisällään paljon mietittävää. Esimerkiksi sopivan tilan löytyminen tuotti päänvaivaa, sillä tilan tuli olla esteetön ja riittävän suurten ja esteettömien myyntinäyttelytilojen lisäksi tuli löytää paikka, jonka parkkipaikat palvelisivat liikuntarajoitteisia. Sopiva paikka löytyi Lahden keskustan läheltä vanhan rautakaupan tiloista. Yhteistyökumppaneita ja mukaan lähteviä yrityksiä kartoittaessaan Karonen tarvitsi käynnistämisvaiheen rahoitusta. Rahoituskeskusteluihin apuun tuli Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES. - Yritysasiamies Isto Vanhamäen yhteydenotto tuli kuin tilauksesta. Isto pyysi minua mukaan LEHTI-hankkeen OLLIosahankkeeseen. Yhteistyö kehittämisyhtiön kanssa saa Karoselta varauksettoman kiitoksen. - Ilman LAKESin apua koko yritystä ei varmaan olisi edes olemassa tai raha olisi tiukemmalla ja toiminta kotikutoisempaa. OLLI-hankkeen myötä saatu kehittämiskannuste, 900, korvamerkittiin yritysilmeen luomiseen, joka tehtiin yhteistyössä Mainostoimisto Meteorin kanssa. Graafisen ohjeiston pohjalta toteutettiin muun muassa painotuotteita sekä internetsivut. Karonen kertoo kehittämiskannusteen mahdollistaneen ammattilaisen käytön. Yritysilmeen lisäksi yrittäjä sai myös muita kullanarvoisia vinkkejä liiketoimintansa kehittämiseksi. - Koko prosessi sujui erinomaisesti. Itsellä ei olisi resurssit riittäneet ja kehittämiskannuste olisi luultavasti jäänyt hyödyntämättä. Yrityksen alkutaival on pitänyt sisällään runsaasti verkottumista ja toiminnasta tiedottamista. Karonen näkee tulevaisuudessa runsaasti mahdollisuuksia, sillä markkina kasvaa jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä, eivätkä julkiset palvelut pysty yksin vastaamaan tähän tarpeeseen. 13

14 MITÄ OPITTIIN Kyselyssä saatuja nelikenttävastauksia ja avoimia kommentteja analysoitiin kuuden näkökulman kautta. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto tuloksista näiden näkökulmien kautta. 14

15 Relevanssi Kehittämiskannuste on hyödyllinen väline erityisesti pienen yrityksen tai pienyritysverkoston osaamispääoman ja yhteistyön kehittämiseen. Kannusteen saaminen selkeästi rohkaisee pientä yritystä kokeilemaan uusia toimintatapoja, joita ei pelkästään oman rahoituksen turvin uskallettaisi testata. Tehok- Kehittämiskannusteelle löytyy käyttökohteita, mutta kehittämiskohteen rajaaminen rahoituslähteen kriteerien mukaiseksi on haasteellista ja sen tulee olla yksiselitteistä, jotta turhia rahoitushakemuksia ei tehtäisi. Kehittämisyhtiöiden tulee hallita rahoittajan kriteerien vaatimat toimenpiteet, jotta esim. hankintojen kilpailutukseen ei kuluteta liiaksi aikaa. Osa kannusteen käyttäjistä koki prosessin todella hyvin organisoiduksi, mutta osalle jäi kuva byrokratian kankeudesta. kuus Kehittämiskannusteen avulla on tähdätty hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien yhteistyömallien synnyttämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kannusteen käytön on koettu edesauttaneen kehitystyötä yrityksissä ja yhdistyksissä. Vaikuttavuus Kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta se, jäävätkö tulokset pysyviksi käytännöiksi, riippuu pitkälle yrityksen tilanteesta ja resurssien riittävyydestä. Kehittämiskohteen tavoitteet tulee asettaa niin, että toteutus on mahdollista ilman tukirahoitustakin. 15

16 Kehittäjäorganisaatio on ollut ratkaisevassa asemassa pieten yritysten kehittäjäkumppaneiden valinnassa. Yritykset ovat kokeneet, että käytetyt asiantuntijat ovat hyödyllisiä toiminnan kehittäjiä myös tulevaisuudessa. Kannusteen avulla tehtyjen toimien koetaan tai ainakin toivotaan jäävän pysyviksi käytännöiksi. Kestävä kehitys Hankkeen vaikutus Positiivista kannusteen markkinoinnissa ja käytössä on ollut yritysten palaute ja onnistuneiksi koetut kehittämistoimenpiteet. Kannusteen käytön negatiivisia puolia on ollut erityisesti joidenkin kehittäjäorganisaatioiden kokemus rahoittajan liian tiukoista kriteereistä. Kannusteen käytössä päästiin hitaasti liikkeelle muun muassa rahoituksen kriteerien epäselvyydestä johtuen. Yksiselitteisillä rahoittajan kriteereillä ja kehittäjän rutinoituneella kilpailuttamisosaamisella kannustekokeiluja olisi voitu tehdä enemmänkin. Jotta tämän tyyppisellä hankkeella olisi vaikutusta edelleen, tulee rahoituksen pelisäännöt ja vaatimukset kultakin taholta avata ja keskustella yhdessä selviksi. 16

17 Yhteenvetona Hyvinvointialan yrityksille suunnatun rahoituksen kriteerit tulee yksinkertaistaa yhdessä rahoittajan, kehittäjän ja asiantuntijoiden sekä yritysten kanssa. Myös kannusteen tyyppisen rahoituksen rooli ja lisäarvo muiden rahoitusmuotojen joukossa tulee selvittää. Pelisääntöjen läpi käyminen heti alkuun on tärkeää. Myös rahoittajalla tulee olla vastuuta jo tehdyistä päätöksistä jotta turhaa työtä jälkikäteen vältettäisiin. Pienten yritysten tarpeet ovat erilaisia, näin ollen tukirahoitusmuotojen tulee olla joustavia ja näitä tarpeita vastaavia. 17

18 TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA Kehittämiskannustekokeilu lähti hitaasti liikkeelle, ja hyvinvointialan yritykset sekä yhdistykset tiedostivat tarjotut mahdollisuudet vasta kannustekokeilun loppupuolella. Saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että jatkolle on tilausta, kunhan perusteet ovat kunnossa. 18

19 1. Kehittäjät kentälle Tukien hahmottaminen ja niiden soveltaminen päivittäisten perustehtävien rinnalla vaatii paneutumista ja resursseja, joiden järjestäminen pienissä yrityksissä on usein vaikeaa, jopa mahdotonta. Yritysten mukaan saaminen ja tarjolla olleiden kannusteiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kynnyksen madaltamista ja kehittäjäorganisaation jalkautumista yritysten pariin. 2. Ketterää rahoitusta Pienille, erityisesti hyvinvointialan toimijoille ei hankkeen aikana eikä sen jälkeenkään ole ollut tarjolla kehittämistukea, joka olisi resursseihin ja tarpeeseen nähden joustavaa ja helppoa hakea. Jotta alueilta voisi nousta innovatiivisia uusia yrityksiä ja uusia raikkaita toimintamalleja, tulisi jatkossakin olla tarjolla kehittämisrahaa, joka ei ole korvamerkitty tietyille aloille tai toimijoille. Merkillepantavaa on se, ettei summien tarvitse olla suuria, mutta rahan on oltava joustavaa hakea ja käyttää. EU-rakennerahasto ei kankeudessaan ole ehkä sopivin rahoitusinstrumentti pienten yritysten innovatiiviseen ja nopeatempoiseen kehittämiseen. 3. Sujuvuutta prosesseihin Rahoitusta markkinoivilla ja käsittelevillä hanketoimijoilla tulee olla kokemusta hankintojen kilpailuttamisesta sekä keinoja hallita erilaisia asiantuntijaresursseja. Yhtenä mallina voitaisiin käyttää asiantuntijapoolia. Käytettävistä asiantuntijoista voitaisiin koota ja kilpailuttaa pooli, jonka osaajat olisivat tarvittaessa yritysten käytössä ilman jatkuvaa ja toistuvaa kilpailuttamisprosessia. Tämä helpottaisi prosessien virtaviivaisuutta, eivätkä hallinnolliset seikat vaikeuttaisi pienen palveluntuottajan päivittäistä työtä. 4. Ylialueellista hyötyä ja yhteistyötä Hanketoiminnan rahoitus pyrkii tukemaan ja kannustamaan yhä enemmän maakuntarajat ylittävää toimintaa. Fokuksessa ovat pienyritykset ja niiden muodostamat verkostot. Hanketoimijoiden välille tulisi järjestää Crossborder -tapaamisia, joissa voidaan vaihtaa tietoa käynnissä olevista hankkeista ja siitä, mitä rahoitusta tai palvelua ne tarjoavat yrityksille. Näin yrityksillä olisi valittavanaan enemmän eri rahoitus- ja kehityspalveluratkaisuja. Maakuntarajojen kadottua myös hanketoimijoiden mahdollisuudet kehittää alueen yritystoimintaa lisääntyisivät. Kehittäjien ymmärrys yritysten erilaisista tarpeista ja elämänkaarista kasvaisi, ja kattava, eri tarpeet ja kehittämistukien kombinaatiot yhteen sovittava tieto lisääntyisi. 19

20 Lisätiedot: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES Askonkatu 9 F, Lahti Puh Yritysneuvonta Faksi

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Liideri livenä Tampereella 4.6.2014 Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Tampereen Puhelin Oy on vuonna 2003 perustettu tietoliikenne-

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tekesin uusi EAKR-konsepti. Aki Parviainen 18.-19.11.2015

Tekesin uusi EAKR-konsepti. Aki Parviainen 18.-19.11.2015 Tekesin uusi EAKR-konsepti Aki Parviainen 18.-19.11.2015 Mitä Tekes tarjoaa alueen toimijoille Voimme ja haluamme auttaa yrityksiä kilpailukykyiseen kasvuun Meidän panoksemme kasvupolulla: Potentiaalisten

Lisätiedot

EAKR-työpaja Aulangolla 30.8.2012

EAKR-työpaja Aulangolla 30.8.2012 Ideat tuotteiksi ja liiketoiminnaksi EAKR-työpaja Aulangolla 30.8.2012 Erkki Kivelä Miika Lundin Mikä Innokone on? - eli hissipuhe tavikselle Innokone on Aalto-yliopiston, Teknologiakeskus TechVillan ja

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot