KEHITTÄMISKANNUSTE. yritysten moottorina. Lehti-hankkeen kehittämiskannusteprosessin arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄMISKANNUSTE. yritysten moottorina. Lehti-hankkeen kehittämiskannusteprosessin arviointi"

Transkriptio

1 KEHITTÄMISKANNUSTE yritysten moottorina Lehti-hankkeen kehittämiskannusteprosessin arviointi

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo sivu sivu Sisällysluettelo 2 Lisää liiketoimintaakehittämiskannusteilla 3 LEHTI vauhditti hyvinvointialaa 4 Kysyntä osoitti tarpeen 6 Kehittämiskannusteen vaikutukset 10 Rahoitus kriittisenä tekijänä 12 Mitä opittiin? 14 Tästä on hyvä jatkaa! 18 Hiomista ja sujuvuutta prosessihin 9 KEHITTÄMISKANNUSTE yritysten moottorina Tämä julkaisu perustuu Susinno Oy:n (Riikka Kivelä, Helinä Melkas) tekemään tutkimukseen. Tutkimus on tehty LEHTI-hankkeen kehittämiskannusteen arvioinnin pohjalta. Julkaisija Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Askonkatu 9 F, Lahti, Puh , Toimitus ja taitto Autiomaa Oy Kuvat LAKESin ja hankkeen toimijoiden arkistot Painopaikka M&P Paino, Lahti Painosmäärä 350 kpl 2

3 Lisää liiketoimintaa kehittämiskannusteella Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen keskittyneessä LEHTI-hankkeessa onnistuttiin vuosina tekemään uraa uurtavaa työtä hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeen aikana pilotoitiin neljällä eri toiminta-alueella yrityksille ja yritysryhmille suunnattua rahallista kehittämiskannustetta. Kehittämiskannuste oli tarkoitettu yrityksen liiketoiminnan tai palvelujen kehittämiseen ulkopuolista asiantuntijaa hyödyntäen. Kannusteen arvo vaihteli euron välillä. Kehittämiskannustekokeilussa mukana olivat Lahden, Hämeenlinnan, Porvoon ja Turun seudut. LEHTI-hankkeen aikana tehtiin tutkimusta kehittämiskannusteen tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämä julkaisu kokoaa yhteen kehittämiskannustetta saaneiden yritysten kokemukset ja tulokset kehittämiskannusteen käytöstä. Tehdyn tutkimuksen ja yritysten palautteiden pohjalta voidaan todeta, että saatu kehittämiskannuste mahdollisti aktiivisemman otteen yrityksen liiketoiminnan kehittämistyössä. Kannuste rohkaisi yrityksiä ottamaan isompia askeleita omalla kehittämistaipaleellaan ja synnyttämään jopa uusia palveluinnovaatiota ja -konsepteja. Palautteiden ja yritysten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan myös todeta, että hyvinvointialan yritykset ovat kokeneet julkisen rahoituksen saamisen liiketoiminnan kehittämiseen haasteellisena. Tulevaisuudessa hyvinvointialan yritykset tulisi nähdä muiden toimialojen rinnalla tasavertaisina tuensaajina ja potentiaalisina vietinkaupan toimijoina. Näin hankkeen loppumetreillä haluan kiittää rahoittajaa, Etelä-Suomen maakuntien liittoumaa, ennakkoluulottomasta asenteesta kehittämiskannustepilottia kohtaan. Samalla haluan kiittää myös kehittämiskannusteen käyttäjäyrityksiä, joilta saimme rakentavaa palautetta jatkovuosien toimintaa ajatellen. Lahdessa maaliskuussa 2012 Sari Hänninen kehittämisjohtaja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES 3

4 LEHTI vauhditti hyvinvointialaa Loppuvuodesta 2011 päättynyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Etelä-Suomen maakuntien liittouman sekä kuntien rahoittama kuuden maakunnan yhteinen LEHTI-hanke tähtäsi hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ensisijaisena kohderyhmänä olivat hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat. Toiminta kohdistui myös elinkeino- ja yrityskehitysorganisaatioihin. Hankkeen toiminta-alueen muodostivat Etelä-Karjala, Hyvinkää-Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Turun seutu. Hankkeessa oli mukana kuusi osahanketta. Hanke toteutettiin vuosien aikana ja sitä koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES. Kehittämiskannuste innovaatioiden tukena Hyvinvointialan yrityksillä ja yritysryhmillä oli LEHTIhankkeen aikana mahdollisuus hakea euron kehittämiskannustetta liiketoiminnan tai palvelujen kehittämiseen ulkopuolista asiantuntijaa hyödyntäen. Jaettu kehittämiskannuste oli tarkoitettu hyvinvointialan yrityksille sijoitettavaksi aineettomaan pääomaan. Kannustetta saattoi hakea koulutukseen, kursseille osallistumiseen, konsultaation hankkimiseen tai ylipäänsä kaikkeen sellaiseen, mikä lisäisi yrityksen henkistä pääomaa. Tarkoituksena oli aktivoida yrityksiä uusien innovatiivisten tuoteja palvelukonseptien kehittämiseen. 4

5 Kannustetta haettiin alueellisten kehittämisorganisaatioiden hyvinvointihankkeiden kautta. Kehittämiskannusteen käyttö ei aiheuttanut yrityksille ylimääräistä työtä, vaan sen hyödyntäminen tehtiin yrityksille mahdollisimman helpoksi. Kehittämiskannusteprosessista vastasivat LEHTIhankkeen osahanketoimijat toiminta-alueillaan. Yritysten omarahoitusosuus oli 40 prosenttia, eli kannuste kattoi 60 prosenttia asiantuntijapalvelun hankintahinnasta. Kehittämiskannustetta haettiin esimerkiksi yritysten verkostoitumiseen, uuden tuoteidean mallinnukseen tai yrityksen toiminnan kehittämiseen. Yhteensä kannustetta myönnettiin kolmivuotisen LEHTI-hankkeen aikana noin euroa Lahden, Hämeenlinnan, Turun ja Porvoon alueilla. KEHITTÄMISKANNUSTEEN KRITEERIT: tuen saajan tulee olla pk-yritys sen tulee sijaita Etelä-Suomessa de minimis vaatimuksen tulee täyttyä tuen tulee kohdistua yrityksen kehittämistarpeisiin Tutkimuksella taustatietoa tuleviin hankkeisiin LEHTI-hankkeen päätyttyä ja osin jo sen aikana tehtiin tutkimusta kehittämiskannusteen tarpeellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tuloksista. Arvioinnista saatuja tuloksia tullaan käyttämään uusien hankkeiden ja hankerahoitusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Arviointi koostui kehittämiskannustetta markkinoivien kehittämisorganisaatioiden henkilöiden haastatteluista ja heidän laatimistaan prosessikuvauksista sekä neljälle toiminta-alueelle suunnatusta kyselystä. Arvioinnissa vertailtiin sitä, miten prosessit ovat toteutuneet sekä sitä tahtotilaa, miten prosessien olisi haluttu toteutuvan. Kyselyssä pyrittiin selvittämään myös sisäisiä eroja vaikutuksissa ja odotuksissa. Arvioinnissa annettiin tilaa myös avoimille kommenteille prosessin onnistumisten sekä pullonkaulojen ja solmukohtien selvittämiseksi. 5

6 Kysyntä osoitti tarpeen Kehittämiskannuste lähti liikkeelle hitaasti, mutta sai todella tuulta alleen alkuvuodesta Syynä tähän oli aiheen saama näkyvyys sekä yrittäjien oma puskaradio, joka puhui kannustetta hyödyntäneiden hyvien tulosten puolesta. Lahden alueella kannuste myönnettiin 13 yritykselle. Kannustetta käytettiin yritysten tai yhdistysten markkinointitutkimusten tekemiseen, yhteismarkkinointiin, tuote- tai palvelukehitykseen ja räätälöityyn erityiskoulutukseen, markkinointiaineiston uudistamiseen, sosiaalisen median ja verkkokaupan hyödyntämiseen sekä organisaation kehittämiseen kuten strategian luomiseen, työnohjaukseen sekä työmenetelmien kehittämiseen. Hämeenlinnan seudulla toteutui 4 kannustekokeilua. Käyttökohteita olivat mm. yrityskohtaisen räätälöidyn täydennyskoulutuksen toteuttaminen ja yrityksen innovatiivisen liiketoiminnan kehittämisprosessin luominen. kehittämiseen. Turun seudulla kehittämiskannustetoimenpiteitä oli yhteensä 10. Kannustetta käytettiin ammatillisten perhekotien, päiväkotien ja palvelutalojen Porvoon seudulla oli kuusi kannusteen käyttökokeilua, joista kaksi kohdistui yritysverkostoihin. Toisessa yritysverkoston yhteishankkeessa oli mukana 20 yritystä ja toisessa jopa 22. Kannusteen käyttö kohdistui mm. tuotteiden lanseeraukseen, markkinointiin ja markkinointiaineiston suunnitteluun ja verkkokaupan hyödyntämiseen. 6

7 Kannuste kannusti Hankkeessa mukana olleilta yrittäjiltä saatu palaute osoittaa, että hanke ja sen tarjoama rahoitus kirjaimellisesti kannusti. Yrittäjät rohkaistuivat kokeilemaan uusia toimintatapoja ja malleja ja sekä yritykset että kehittäjät koikivat kehittämiskannusteen tukevan yrityksen tai organisaation kehittämistyötä. Kehittämiskannusteen kaltaisen rahoituksen koettiin sopivan erityisesti hyvinvointiyrityksille ja yhdistyksille. Yritysten ja yhdistysten toimijoiden henkistä pääomaa ja osaamista kehittävät prosessit sekä yhteistyöverkostojen rakentaminen poikkeavat jonkin verran yrityksen normaalista kehittämistyöstä. Näin ollen ne tarvitsevat myös siihen erityisesti suunnattua tukea. Kehittäjät näkivät kannusteen tyyppisen rahoituksen haasteena mm. sen, että olemassa ollut rahoitustarve ei välttämättä kohdannut tarjontaa. Osaltaan tähän vaikuttivat prosessin toteutukseen liittyvät hankaluudet etenkin sen alkuvaiheessa. Yritysten maksukyky tai halukkuus ei joissain tapauksissa myöskään ollut riittävällä tasolla. Pienet yritykset olivat myös melko tottumattomia käyttämään asiantuntijapalveluita. Haasteelliseksi koettiin asiantuntijapalvelujen kilpailuttaminen yritysryhmille sekä kannusteen soveltuvuuden hahmottaminen yritysten eri kehittämiskohteisiin. Rahoittajan asettamat tiukat raamit rahoituksen soveltuvuudelle hidastivat tai jopa estivät prosesseja käynnistymästä. OSUI JA UPPOSI Kannusteen ansiosta pääsimme huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kiinni olennaiseen yrityksen menestymisen kannalta. Konsultaatiot ja LTS:n tekeminen selkiytti tilannetta. Projekti olisi todennäköisesti toteutettu joka tapauksessa, mutta kannusteen ansiosta se saatiin tehtyä muuta kehitystyötämme tukevassa aikataulussa ja ennen kaikkea laadukkaasti. Kynnys olisi ollut paljon korkeampi lähteä mukaan kehittämisprosessiin ilman kannustetta. Olimme kauan hakeneet yhteisiä toimintatapoja kolmen yrityksen kesken tavoitteena säilyttää itsenäisyys, mutta tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja toteuttaa yksinkertaisemmin kaikille yhteiset asiat. Näyttää siltä, että löysimme hakemamme kehittämiskannusteen avulla. Työ oli kuitenkin tehtävä itse mikä sinänsä ei ole huono asia. ;) Lainaukset ovat kehittämiskannustetta hakeneiden ja tutkimukseen osallistuneiden yrittäjien kommentteja. 7

8 TULIKO TEHTYÄ JOTAIN, MITÄ EI MUUTEN OLISI EHKÄ TEHTY? Ehdottomasti, esimerkiksi yritysryhmille tehtyjä toimenpiteitä tuskin olisi toteutettu pelkällä omalla rahalla ollenkaan. Konsultaatioista sai tukea hulluillekin ideoille, yhtäkkiä ne tuntuivat toteuttamiskelpoisilta. Pienellä, vasta vähän aikaa toimineella yrityksellä on luonnollisesti rajalliset resurssit ja sitä myöden on myös harkittava todella tarkkaan, mihin näitä käytetään. Kannuste pienentää oleellisesti riskiä ja rohkaisee kokeilemaan uusia toimintatapoja. Ehdottomasti innostaa. Ilman kannustetta emme olisi voineet olla toteutuneessa hankkeessa mukana. Kyllä meillä ei olisi ollut varaa käyttää asiantuntijapalveluita ilman kannustetta emmekä olisi osanneet katsoa itseämme ulkopuolelta, mikä nyt tapahtui mainostoimiston kanssa. 8

9 Hiomista ja sujuvuutta prosesseihin Kehittämiskannusteprosessin tehokkuutta pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Prosessi koettiin vaivattomaksi ja kehittämisen kohteita yrityksiltä löytyi. Hankkeeseen sopivat kehittämiskohteet oli melko helppo tunnistaa yrityksissä. Yrityskohtaiset prosessit koettiin kuitenkin odotettua haastavimmiksi ja ne veivät enemmän aikaa ja resursseja kuin etukäteen osattiin arvioida. Rahoittajatahon vaatimukset koettiin myös liian tiukoiksi sen suhteen millaisiin toimenpiteisiin kannustetta voitiin myöntää. KEHITTÄMISKOHTEEN TUNNISTAMINEN? Yrityksen toiminnassa oli selkeä kehittämisen paikka, joka on ollut tiedossa ja kannusteen avulla tämä oli mahdollista toteuttaa. Tarve oli tiedossa jo ennen kuin aloitimme, siksi harmittikin hidas eteneminen, meitä yritettiin pakittaa aluksi. Yksityiskohtien ja toimintatapojen hiomista ja virtaviivaistamista toivottiin, jottei kehittämisprosessin aikana tarvitse törmätä turhiin yllätyksiin. Jälkimakuja Kehittämiskannuste osoittautui loistavaksi pienimuotoisen kehittämisen välineeksi etenkin hyvinvointialan yritysten keskuudessa, joiden on muutoin vaikea saada avustuksia. Kannusteen koettiin madaltavan etenemisaskeleita ja edesauttavan jopa huippuinnovaatioiden syntyä. Kehittämiskannusteen tyyppisen nopean ja joustavan rahoitusta- van nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia täsmälliseen yrityskehittämiseen ja nopeaan reagointiin esimerkiksi talouden suhdannevaihteluihin ja markkinamuutoksiin. Kritiikkiä niin kehittäjien kuin yrittäjienkin suunnalta sai rahoituksen tiukka rajaus sekä prosessin vaatima byrokratia. Kehittämiskannuste sanana koettiin vieraaksi, vakiintumattomaksi termiksi, jonka sisältöä oli vaikea ymmärtää. Tämä johti osittain tilanteeseen, jossa yrittäjät eivät suoralta kädeltä osanneet hahmottaa sitä, mitä heidän tulisi kehittää. Yrittäjien mukaan tietty kankeus, hitaus ja sekavuus varjosti hankkeen etenemistä ja tämä tulee huomioida vastaavia hankkeita suunniteltaessa. Vauhtiin päästyään yrittäjät pitivät kuitenkin työskentelytapaa luovana ja hyvänä, ja kokivat palvelun notkeuden tukevan erityisesti pk-yrityksiä, jotka eivät resurssien vähyyden johdosta voi harkita esimerkiksi Ely-keskusten tai Tekesin kehittämispalveluita. Vastaavien hankkeiden kannalta kehittämiskannustetta pidettiin kriittisenä tekijänä mukaan lähtemiselle. HAKUPROSESSIN HELPPOUS? Prosessi oli hyvin organisoitu, riitti, kun oli mukana. Tämä varmasti oli tavoite, mutta sitkeyttä vaati aluksi, sekä aikaa ja istumalihaksia. Haku-/hankintaprosessi oli kehittämisorganisaation näkökulmasta kankea, koska kilpailutus ja papereiden pyörittely vei valtavasti aikaa ja resursseja. Prosessit veivät paljon enemmän resurssejamme kuin olimme osanneet etukäteen laskea. 9

10 Kehittämiskannusteen vaikutukset Yksi tärkeä näkökohta kehittämiskannusteen tarpeellisuutta ja tavoitteita tarkasteltaessa on sen vaikuttavuus, eli se, syntyikö kannusteen avulla jotakin pysyvämpää tai pitkävaikutteisempaa kuin yksittäinen toimenpide. Mukana olleilta yrittäjiltä kysyttiin hankkeen jälkeen, jäivätkö kehittämiskannusteen avulla tehdyt toimenpiteet pysyviksi käytännöiksi tai sysäsikö kannusteen käyttö liikkeelle jonkin isomman kehittämisprosessin. Yritykset pitivät tehtyjä toimenpiteitä onnistuneina ja kertoivat niiden lähes poikkeuksetta kääntäneen toiminnan kurssia ainakin jossain määrin. Suurimman esteen pysyvien käytänteiden syntymiselle muodostaa kuitenkin resurssipula. Kehittämisprosesseissa käytetyt asiantuntijat koettiin tärkeiksi ja heidän toivottiin jäävän organisaatioiden pysyviksi asiantuntija- ja yhteistyökumppaneiksi. Myös asiantuntijat näkivät tehtyjen kehittämistoimenpiteiden olleen onnistuneita. PYSYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ? Kyllä, mutta resursseista riippuu, minkä muotoisena ja laajuisena. Näin näyttää tapahtuvan. Nyt uskallamme ottaa loppuriskin itse, satsaamme yritystemme ja omia henkilökohtaisia varoja uuteen palvelumalliin. ISOMPIA JATKOPROJEKTEJA? Olemme hyvin tietoisia, että kehitystä on ehdottomasti jatkettava aloitettuun suuntaan, mutta kehitystyön laajuus riippuu täysin jatkossa käytettävissä olevista resursseista. 10

11 11

12 Uuden palvelukonseptin synnyttämisessä Rahoitus kriittisenä tekijänä Kehittämiskannuste siivitti täysin uudenlaisen palvelukonseptin perustamisvaihetta Lahdessa. Yrittäjän mukaan tuki mahdollisti ammattimaisen otteen alusta alkaen. Yrittäjä Olli Karosen tausta ei suinkaan ole terveys- ja hyvinvointipalveluiden alalla. Ikänsä teollisuuden palveluksessa ollut mies vaihtoi vuorotyöt ensin apuvälineiden korjaamiseen ja hankki sittemmin esteettömyyskartoituskoulutuksen. Ajatus omasta Esteetön Koti yrityksestä syntyi vähitellen, kun Karonen havahtui apuvälinealan pirstaloituneisuuteen. - Välineitä ei mainosteta, saatavuus on vaikeaa ja kokonaisvaltainen palvelu puuttuu. Halusin perustaa myyntipaikan, jossa tuotteet ovat konkreettisesti kokeiltavana ja testattavana kaikki yhdessä paikassa. Marraskuusta 2011 alkaen Karonen on pyörittänyt Lahdessa koko maan mittakaavassa täysin ainutlaatuista konseptia, joka yhdistää apuvälineiden näyttelyn, myynnin, neuvonnan ja asennuksen. Lahden Esteettömän Kodin valikoimassa on lähes 20:n eri maahantuojan ja valmistajan tuotteet. - Yritykseni tuo Päijät-Hämeen kuntien sosiaalipuolelle sellaisia ratkaisuja ja palveluja, joita ei ole muualla päin kunnilla käytettävissä, Karonen toteaa. 12

13 Osana Ollia Karonen aloitti yritystoiminnan suunnittelun kesällä Uudenlainen palvelukonsepti piti sisällään paljon mietittävää. Esimerkiksi sopivan tilan löytyminen tuotti päänvaivaa, sillä tilan tuli olla esteetön ja riittävän suurten ja esteettömien myyntinäyttelytilojen lisäksi tuli löytää paikka, jonka parkkipaikat palvelisivat liikuntarajoitteisia. Sopiva paikka löytyi Lahden keskustan läheltä vanhan rautakaupan tiloista. Yhteistyökumppaneita ja mukaan lähteviä yrityksiä kartoittaessaan Karonen tarvitsi käynnistämisvaiheen rahoitusta. Rahoituskeskusteluihin apuun tuli Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES. - Yritysasiamies Isto Vanhamäen yhteydenotto tuli kuin tilauksesta. Isto pyysi minua mukaan LEHTI-hankkeen OLLIosahankkeeseen. Yhteistyö kehittämisyhtiön kanssa saa Karoselta varauksettoman kiitoksen. - Ilman LAKESin apua koko yritystä ei varmaan olisi edes olemassa tai raha olisi tiukemmalla ja toiminta kotikutoisempaa. OLLI-hankkeen myötä saatu kehittämiskannuste, 900, korvamerkittiin yritysilmeen luomiseen, joka tehtiin yhteistyössä Mainostoimisto Meteorin kanssa. Graafisen ohjeiston pohjalta toteutettiin muun muassa painotuotteita sekä internetsivut. Karonen kertoo kehittämiskannusteen mahdollistaneen ammattilaisen käytön. Yritysilmeen lisäksi yrittäjä sai myös muita kullanarvoisia vinkkejä liiketoimintansa kehittämiseksi. - Koko prosessi sujui erinomaisesti. Itsellä ei olisi resurssit riittäneet ja kehittämiskannuste olisi luultavasti jäänyt hyödyntämättä. Yrityksen alkutaival on pitänyt sisällään runsaasti verkottumista ja toiminnasta tiedottamista. Karonen näkee tulevaisuudessa runsaasti mahdollisuuksia, sillä markkina kasvaa jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä, eivätkä julkiset palvelut pysty yksin vastaamaan tähän tarpeeseen. 13

14 MITÄ OPITTIIN Kyselyssä saatuja nelikenttävastauksia ja avoimia kommentteja analysoitiin kuuden näkökulman kautta. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto tuloksista näiden näkökulmien kautta. 14

15 Relevanssi Kehittämiskannuste on hyödyllinen väline erityisesti pienen yrityksen tai pienyritysverkoston osaamispääoman ja yhteistyön kehittämiseen. Kannusteen saaminen selkeästi rohkaisee pientä yritystä kokeilemaan uusia toimintatapoja, joita ei pelkästään oman rahoituksen turvin uskallettaisi testata. Tehok- Kehittämiskannusteelle löytyy käyttökohteita, mutta kehittämiskohteen rajaaminen rahoituslähteen kriteerien mukaiseksi on haasteellista ja sen tulee olla yksiselitteistä, jotta turhia rahoitushakemuksia ei tehtäisi. Kehittämisyhtiöiden tulee hallita rahoittajan kriteerien vaatimat toimenpiteet, jotta esim. hankintojen kilpailutukseen ei kuluteta liiaksi aikaa. Osa kannusteen käyttäjistä koki prosessin todella hyvin organisoiduksi, mutta osalle jäi kuva byrokratian kankeudesta. kuus Kehittämiskannusteen avulla on tähdätty hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien yhteistyömallien synnyttämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kannusteen käytön on koettu edesauttaneen kehitystyötä yrityksissä ja yhdistyksissä. Vaikuttavuus Kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta se, jäävätkö tulokset pysyviksi käytännöiksi, riippuu pitkälle yrityksen tilanteesta ja resurssien riittävyydestä. Kehittämiskohteen tavoitteet tulee asettaa niin, että toteutus on mahdollista ilman tukirahoitustakin. 15

16 Kehittäjäorganisaatio on ollut ratkaisevassa asemassa pieten yritysten kehittäjäkumppaneiden valinnassa. Yritykset ovat kokeneet, että käytetyt asiantuntijat ovat hyödyllisiä toiminnan kehittäjiä myös tulevaisuudessa. Kannusteen avulla tehtyjen toimien koetaan tai ainakin toivotaan jäävän pysyviksi käytännöiksi. Kestävä kehitys Hankkeen vaikutus Positiivista kannusteen markkinoinnissa ja käytössä on ollut yritysten palaute ja onnistuneiksi koetut kehittämistoimenpiteet. Kannusteen käytön negatiivisia puolia on ollut erityisesti joidenkin kehittäjäorganisaatioiden kokemus rahoittajan liian tiukoista kriteereistä. Kannusteen käytössä päästiin hitaasti liikkeelle muun muassa rahoituksen kriteerien epäselvyydestä johtuen. Yksiselitteisillä rahoittajan kriteereillä ja kehittäjän rutinoituneella kilpailuttamisosaamisella kannustekokeiluja olisi voitu tehdä enemmänkin. Jotta tämän tyyppisellä hankkeella olisi vaikutusta edelleen, tulee rahoituksen pelisäännöt ja vaatimukset kultakin taholta avata ja keskustella yhdessä selviksi. 16

17 Yhteenvetona Hyvinvointialan yrityksille suunnatun rahoituksen kriteerit tulee yksinkertaistaa yhdessä rahoittajan, kehittäjän ja asiantuntijoiden sekä yritysten kanssa. Myös kannusteen tyyppisen rahoituksen rooli ja lisäarvo muiden rahoitusmuotojen joukossa tulee selvittää. Pelisääntöjen läpi käyminen heti alkuun on tärkeää. Myös rahoittajalla tulee olla vastuuta jo tehdyistä päätöksistä jotta turhaa työtä jälkikäteen vältettäisiin. Pienten yritysten tarpeet ovat erilaisia, näin ollen tukirahoitusmuotojen tulee olla joustavia ja näitä tarpeita vastaavia. 17

18 TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA Kehittämiskannustekokeilu lähti hitaasti liikkeelle, ja hyvinvointialan yritykset sekä yhdistykset tiedostivat tarjotut mahdollisuudet vasta kannustekokeilun loppupuolella. Saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että jatkolle on tilausta, kunhan perusteet ovat kunnossa. 18

19 1. Kehittäjät kentälle Tukien hahmottaminen ja niiden soveltaminen päivittäisten perustehtävien rinnalla vaatii paneutumista ja resursseja, joiden järjestäminen pienissä yrityksissä on usein vaikeaa, jopa mahdotonta. Yritysten mukaan saaminen ja tarjolla olleiden kannusteiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kynnyksen madaltamista ja kehittäjäorganisaation jalkautumista yritysten pariin. 2. Ketterää rahoitusta Pienille, erityisesti hyvinvointialan toimijoille ei hankkeen aikana eikä sen jälkeenkään ole ollut tarjolla kehittämistukea, joka olisi resursseihin ja tarpeeseen nähden joustavaa ja helppoa hakea. Jotta alueilta voisi nousta innovatiivisia uusia yrityksiä ja uusia raikkaita toimintamalleja, tulisi jatkossakin olla tarjolla kehittämisrahaa, joka ei ole korvamerkitty tietyille aloille tai toimijoille. Merkillepantavaa on se, ettei summien tarvitse olla suuria, mutta rahan on oltava joustavaa hakea ja käyttää. EU-rakennerahasto ei kankeudessaan ole ehkä sopivin rahoitusinstrumentti pienten yritysten innovatiiviseen ja nopeatempoiseen kehittämiseen. 3. Sujuvuutta prosesseihin Rahoitusta markkinoivilla ja käsittelevillä hanketoimijoilla tulee olla kokemusta hankintojen kilpailuttamisesta sekä keinoja hallita erilaisia asiantuntijaresursseja. Yhtenä mallina voitaisiin käyttää asiantuntijapoolia. Käytettävistä asiantuntijoista voitaisiin koota ja kilpailuttaa pooli, jonka osaajat olisivat tarvittaessa yritysten käytössä ilman jatkuvaa ja toistuvaa kilpailuttamisprosessia. Tämä helpottaisi prosessien virtaviivaisuutta, eivätkä hallinnolliset seikat vaikeuttaisi pienen palveluntuottajan päivittäistä työtä. 4. Ylialueellista hyötyä ja yhteistyötä Hanketoiminnan rahoitus pyrkii tukemaan ja kannustamaan yhä enemmän maakuntarajat ylittävää toimintaa. Fokuksessa ovat pienyritykset ja niiden muodostamat verkostot. Hanketoimijoiden välille tulisi järjestää Crossborder -tapaamisia, joissa voidaan vaihtaa tietoa käynnissä olevista hankkeista ja siitä, mitä rahoitusta tai palvelua ne tarjoavat yrityksille. Näin yrityksillä olisi valittavanaan enemmän eri rahoitus- ja kehityspalveluratkaisuja. Maakuntarajojen kadottua myös hanketoimijoiden mahdollisuudet kehittää alueen yritystoimintaa lisääntyisivät. Kehittäjien ymmärrys yritysten erilaisista tarpeista ja elämänkaarista kasvaisi, ja kattava, eri tarpeet ja kehittämistukien kombinaatiot yhteen sovittava tieto lisääntyisi. 19

20 Lisätiedot: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES Askonkatu 9 F, Lahti Puh Yritysneuvonta Faksi

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Loviisan sisäänajoväylän alueelle sopivan ratkaisun kehittäminen ja toteuttaminen v. 2015 mennessä. Fredrik Pressler 6.5.2013 1 Kehitettävä alue

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot