Tulevaisuuden koulun arvot

Transkriptio

1 KYSELY Pia Pale Vastaajien osuudet kouluittain Tulevaisuuden koulun arvot Mitkä osatekijät ovat tärkeitä kasvussa ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen? 30 Yhteisöllisyys ja yksilön huomioiminen - ovat steinerkoulun vahvuuksia. Tieto- ja viestintäteknologia on haaste johon olisi nyt viimeistään tartuttava. Steinerkoulujen vanhemmat vastasivat aktiivisesti tulevaisuuden koulun arvoja kartoittavaan kyselyyn. Kysely toteutettiin Steinerkasvatuksen liiton OPS-projektiin liittyen ja kyselyn pohjana käytettiin samaa kysymyspatteristoa kuin kunnallisellakin puolella, esim. Keski-Suomessa on käytetty. Lisäksi kysyimme mitä vastaajat haluavat muuttaa / säilyttää tulevaisuuden steinerkoulussa. Kyselyyn vastasi 361 henkilöä viidestätoista koulusta, joista koulujen henkilökuntaa oli 32, vanhempia 322. Seitsemän vastaajaa ei ilmoittanut rooliaan yhteisössä. Vastaajat olivat hajautuneet melko epätasaisesti. Viiden koulun vanhemmat muodostavat 70% vastaajista. Eniten henkilökunnan jäseniä oli vastannut Lahdessa. Kyselyssä oli kaksi monivalintaista kyselyosaa, jossa toisessa kartoitettiin arvoja - mitkä osatekijät ovat ovat tärkeitä kasvussa ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen? Ensin kysyttiin kuinka tärkeiksi vastaajat kokivat mainitut arvot, sitten kenen vastuulla he kokevat niiden opettamisen olevan. Yhteenveto näyttää, että vastaajat ovat hyvin yksimielisiä mainittujen asioiden tärkeydestä. Motivaatio osallistumiseen ja oppimiseen koetaan selkeästi koulun vastuualueeseen kuuluvana asiana. Kestävän kehityksen ymmärtämisen opettaminen jakaantui melkein tasan koulun ja kodin välisessä työnjaossa. Tulevaisuuden tiedoista ja taidoista tärkeimmäksi nousi vuorovaikutustaidot. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki niiden opettamisen olevan enimmäkseen kodin vastuualuetta. Muita tärkeimmiksi koettuja taitoja olivat oppimaan oppimisen, ajattelun ja luovuuden sekä yhdessä tekemisen taidot. Koulun vastuualueelle sijoittuivat oppimaan oppimisen taidot sekä tiedonhankinta- ja tieto- ja viestintätekniset taidot. Epävarmuuden sietokyky sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ovat kyselyn mukaan kotona opittavia taitoja. Tässä tulokset käyvät yhteen kunnallisen puolen kyselyn kanssa. Kyselyn tätä osaa arvosteltiin voimakkaasti vapaamuotoisissa vastauksissa - vastausvaih- Mitkä osatekijät ovat tärkeitä kasvussa ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen? 31

2 32 mainittiin lähinnä steinerkoulun vahvuutena ja säilytettävänä asiana. Yksilöllisyys ja yksilön huomioiminen keräsi 46 mainintaa, niin ikään steinerkoulussa säilytettävänä asiana. Luovuus ja luovat toimintamallit mainittiin 60 kertaa, taidot 24 ja taiteet 11 kertaa. Muutospuolella eniten mainintoja saivat tietotekniikka (35), media (9) ja viestintä (9). Nämä kertovat selkeästi mistä on puhe ja mitä halutaan säilyttää - ja mitä muuttaa. Seuraavassa on yritys jakaa sanalliset vastaukset isompien otsikoiden alle. Yritys on puutteellinen. Muutostoiveet olivat helpommin jaoteltavissa ja konkreettisempia kuin säilytettävät asiat. Säilytettävät asiat liittyivät laajemmin arvoihin. Tarkemmalla tutkimuksella aineistosta voisi löytyä vielä paljon kiinnostavia asioita ja yhteyksiä. Tärkein muutos Vastausten /kommenttien määrä aihepiireittäin. Osa kommenteista on jaettu kahteen eri kategoriaan. Ei muutettavaa 14 Pedagoginen muutos 120 Koulun toimintakulttuurin 72 muutos Rakenteellinen muutos 34 Pedagoginen muutos Pedagogista muutosta kaivataan selkeimmin tieto- ja viestintä teknologisten valmiuksien opettamisessa ja mediataidoissa. Yli 30% pedagogisen muutoksen toiveista koski ainoastaan tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvän muutostarvetta. Useimmissa vastauksissa toive oli muotoiltu siten, että tämän päivän tarpeita pitäisi kuunnella ja seurata enemmän - mutta TVT:tä ei saisi olla liikaa, eikä itsetarkoituksellisesti. Vastauksissa korostettiin, että steinerkoulun olisi löydettävä oma tiensä myös tieto- ja viestintäteknologian opettamisessa ja käyttämisessä. Tietotekniikan tulisi olla osa koulua, vaikka ei samassa mittakaavassa ala-asteella, kuin peruskouluun kaavaillaan (en siis koe että jokainen tarvitsee oman Ipadin). Mutta mielestäni tietotekniikkaa ei voi kokonaan sivuuttaa, se voi olla luonteva, suht rajallinen osa opetusta ja oppimaan oppimista, tiedon hankintaa. Nyky-yhteiskunta vaatii osaamaan myös koneen käytön. Yläasteiässä tietotekniikan käyttöä voisi olla enemmänkin jo, esim. ryhmätöiden tekemisessä ja tiedonhaussa. Kokonaan ei voi sulkea ulos tekniikkaa opetuksesta,se olisi karhunpalvelus lapsille. Mutta järkevässä määrin, ilman että se hallitsee. 33 toehdoksi kenen vastuulla -kysymykseen olisi erityisesti kaivattu kohtaa kodin ja koulun vastuulla. Tämä toive on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon sen, että yhteisöllisyys ja yhdessä kasvattaminen nousi kaikkein tärkeimpänä arvona kyselystä esiin. Mutta oli toiveita myös, että olisi ollut myös kohta oppilaan vastuulla. Väitteitä myös kritisoitiin liiallisesta itsestäänselvyydestä. Sanallisia vastauksia tuli runsaasti. Mikä on tärkein muutos, jonka haluaisit tulevaisuuden steinerkouluun keräsi yhteensä 203 vastausta. Kysymys Mikä on tärkein asia, jonka tulisi säilyä tulevaisuuuden steinerkoulussa? keräsi vastauksia 258 vastaajalta. Kommentteja kyselystä tai ops-työstä antoi 92 vastaajaa. Eniten mainintoja sanallisissa vastauksissa saivat yhteisöllisyys ja yhteistyö (74). Nämä

3 34 Toivoisin, että tekniset apuvälineet opetuksessa otettaisiin käyttöön jo alaluokilla, toki vain tiedonhankinta mielessä, mutta näyttäen lapsille jo varhaisessa vaiheessa, ettei koneet ole vain pelejä varten. Toivon, että steinerkoulu pysyy mukana muutoksessa. On tärkeää, että tässä tietoyhteiskunnassa myös steinerkouluissa opetettaisiin tietoteknisiä aineita ja valtavan informaatiomäärän hallintaa. Myös koulun henkilökunta on samoilla linjoilla, osittain maltillisemmin: Toivoisin steinerkoulun pystyvän tarjoamaan tulevaisuudessa kattavasti ja laadukkaasti myös uusimman tietotekniikan huomioivaa opetusta, jonka avulla lapset oppisivat käyttämään nopeasti teknistyvässä yhteiskunnassa tietotekniikkaa hyödyksi ja avuksi monipuolisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla niin koulussa, kotona kuin tulevaisuudessa opiskeluissa ja työelämässäkin. Tietotekniikkakoulutuksen osalta olen sitä mieltä että on tärkeää että tietotekniikan ja esim sosiaalisen median vaaroista ja käyttäytymissäännöistä puhutaan jo alakoululaisille, mutta tietokoneen kanssa työskentely voi odottaa ylemmille luokille. Tieto- ja viestintäteknologia nosti myös toisenlaisia mielipiteitä esiin. Steinerkoululla on nyt haasteena tehdä tieto- ja viestintäteknologian visiostaan yhtenäinen ja selkeä - niin että se perustellusti palvelee pedagogisia näkökulmia, lapsen kasvua ja kehitystä ja tulevaisuuden taitoja. Toivon, ettei ala-asteikäisten tarvitse opetella tietokoneen käyttöä koulussa. Vanhemmilla täytyy olla sananvaltaa, sillä jos konetta ei kotona käytetä, miksi koulussa? Tietokoneiden käyttö on enemmänkin vapaavalintainen kulttuurinen asia, ei mikään ihmisyyden taito. Täytyy priorisoida ja koulun pitää ennen kaikkea vastata yhteiskunnan haasteisiin joista tvt-osaaminen ei ole todellakaan se suurin haaste. Steinerissa tulisi edelleen vaalia ja kunnioittaa lapsuutta. Liian aikaisin aloitettu tietokoneiden kanssa toimiminen häiritsee normaalia lapsuutta. Esim. leikkiminen vähenee ja lapsen oma mielikuvitus ei kehity. Toimintakulttuuriin opetuksessa liittyviä kommentit sisälsivät toiveen opetusmetodien uudistamiseen. Vahvat steinerkoulun toimintamallit kaipaisivat vastaajien mielestä rinnalleen uusia tuulia. Tähän kohtaan on laskettu maukaan myös vastaukset, joissa toivotaan kokonaisuudessaan koulun määrittelevän itsensä uudelleen, päivittyvän tähän päivään. Erityisen moni vastaus toivoi oppiainerajoja ylittävän opetuksen, projektioppimisen ja oppilaiden aktivoinnin mahdollisuuksia. Ilmiöoppiminen ja yhteisopettajuus osaksi koulun toimintakulttuuria kaikilla luokka-asteilla. Opetustapoihin lisää erilaisia luovia metodeja. Eri oppiaineet ylittävää opetusta - monia aineita voi opiskella yhdessä samassa paketissa silloin tällöin. Liikuntaakin voi yhdistää muihin aineisiin. Lisää liikunnallisia asioita, retkiä lähiympäristöön - siellä opiskelua ulkotilassa- ja kinesteettisille oppijoille myös tilaisuuksia hyödyntää itselle ominaisinta oppimistapaansa muiden kouluasioiden opiskelussa. Moninaisten opetustapojen käytön lisääntyminen. Ainerajat ylittävää operusta, ei erillisä oppitunteja irrallisista aiheista. Yhteisölliset projektit; luokkien kesken ja eri koulujen kesken. Oppilaista lähtöisin oleva kasvatus ja opetus, oppilaan mukaan ottaminen vastuullisena oppijana ja yhteisön jäsenenä oppimisprosessiin. Retket, leirikoulut ja ulkomaailman mukaan ottaminen opetukseen. Steinerpedagogiikkaan sopivien pedagogisen oppimismateriaalin suunnittelu ja kehittäminen sekä toteuttaminen. Vihkotyötä ei pidä tietenkään unohtaa, mutta siinä rinnalla tarvitaan steinerkoulujen omaa kirjamateriaalia. Nykyinen kirjava käytäntö erilaisten mistä lieneekään peruskoulujen kirjoista kopioitujen, joskus hyvinkin outojen ja kummallisten paperien käyttäminen on mielestäni lähes tulkoon ala-arvoista eikä ole steinerpedagogian mukaista laisinkaan! Tätä kehittämään! Liikuntaa toivottiin lisää, sen kaikissa eri muodoissa. Se olikin ainoa oppiaine jota selkeästi toivottiin enemmän. Kielissä toiveena oli lähinnä valinnaisuuden lisääminen. Ainoat oppiaineet jotka saivat mainintoja siitä että niitä on liika olivat eurytmia ja uskonto. Useat kehitysehdotukset ja -toiveet liittyivät maailman muuttumiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin. Epävarmuuden sietokyky ja osallistuvan kansalaisen taidot ovat tulevaisuudessa hyvä oppia jo koulussa, koska enemmän elämme epävarmuudessa työ-, toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksissa. Lapsen/nuoren tulisi omalla osallistumisellaan myös nähdä miten voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja omaan sen hetkiseen olotilaansa tai tulevaisuuteen. Tällä hetkellä on paljon nuoria jotka eivät voi vaikuttaa elämän hallintaansa, koska eivät osaa sitä taitoa. Tilaa ja aikaa tieto-opetukselta ihmiseksi kasvamisen tukemiseen. Väljyyttä opetussuunnitelmaan. Kiireetöntä ja stressitöntä koulua. Että steinerkoulu säilyisi vielä enemmän steinerkouluna, ja voisi tehdä asiat steinerpedagogisesti Koulun toimintakulttuurin muutos Yhteisön toimintaan, tiedotukseen ja vanhempaintyöhön kohdistuvat toiveet muutoksesta kohdistuivat avoimempaan ja osallistavampaan keskusteluun. Yhteistyön ja -toiminnan muotoja toivottiin uudistettavan ja vanhemmille selkeämpää tehtävää kouluyhteisössä. Osa vanhemmista haluaisi olla aktiivisemmin kehittämässä koulua - ja he haluaisivat nähdä myös oppilaat ja opiskelijat samassa työssä. Alaluokilla vanhemmat on enemmän kuin kiinnostuneita koulutyöstä, minusta vanhempien mukana olo yhteisissä juhlissa ja tapahtumissa voisi olla laajempaa. Silloin vanhemmat myös kannattaa rekrytä ja vetää toimintaan mukaan, joka on Steinerkouluille hyvin tärkeä yhteistoimija. Todellinen yhdessä tekeminen. Oppilaiden/opiskelijoiden osallisuus yhteisössä! Toiminnan ajatteleminen yhteisönä jota oppilaat, opettajat ja vanhemmat rakentavat yhdessä. Enemmän fokusta yhteisöllisyyden kehittämiseen ja myös opettajan väliseen yhteistyöhön. Tätä varmasti löytyy mutta mahdollisuuksia olisi enemmänkin. Myös tietoisen läsnäolon taitoja opettajille ja oppilaille - tässä steinerkoulu voisi olla edelläkävijänä Oppimisvaikeuksien huomioimiseen toivottiin enemmän resursseja ja opettajille lisää koulutusta. Nämä vastaukset olivat kuitenkin hyvin koulukohtaisia. Samoin kiusaamistilanteisiin puuttumista arvosteltiin vain muutamassa vastauksessa. Työrauhaa ja siihen puuttumisen tapoja kommentoitiin muutamissa vastauksissa. Yhtenäisen linjan tarpeellisuus tuli esiin näissä vastauksissa. Opettajuuteen liittyvät toiveet koskivat enimmäkseen opettajan roolia ja sitä miten sellaisissa tilanteissa tulisi toimia, joissa opettajan ja vanhemman/oppilaan välinen yhteistyö ei toimi. Tähänkin toivottiin selkeämpiä toimintamalleja, jotta vaikeissa tilanteissa kaikille olisi selvää kehen otetaan yhteyttä ja miten koulussa toimitaan. Steinerpedagogiikkaan perehtyneitä tai perehtymistä odotettiin kaikilta opettajilta itsestäänselvästi. 35

4 36 Koulun ja koululiikkeen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö toivottiin näkyvämmäksi. Tähän liittyi myös koulu(liikkeen) imagosta. Toivottiin, että koululiike pystyisi yhteisesti lisäämään tietoisuutta steinerpedagogiikasta valtakunnallisella tasolla, paikallisella tasolla yhteistoiminnan lisäämistä ympäröivään yhteisön kanssa. Yhteistyö paikkakunnan muiden koulujen kanssa erilaisiin tapahtumiin ja urheiluun liittyen, muutenkin avoimuutta enemmän ympäröivään yhteisöön, jotta ennakkoluulot vähenisivät. Steinerkoulu saisi jo tulla ulos kaapista (koulussa ei ole mitään hämärää tai mystistä, päinvastoin upeita oppilasta monipuolisesti kehittäviä toimintatapoja!), tietyiltä osiltaan nykyaikaistua (voi myös olla varsin koulu/opettajakohtaista) Opettajankoulutus voisi olla vahvemmin esillä eri medioissa, opiskelijoiden rekrytointi tilaisuuksissa jne. En tiedä onko näkyvämpi pääkaupunkiseudulla, mutta periferiassa siitä ei näe eikä kuule mitään, ellei itse aktiivisesti ota selvää. Pätevät opettajat ovat kuitenkin edellytys pedagogiikan toteutumiselle siten kuin se on tarkoitettu. Lukiokoulutusta kommentoitiin muutamissa vastauksissa. Lukiosta on tehty kokonaan oma kysely, jonka yhteenvedon voi lukea Steinerkasvatus-lehden nettiliitteestä 4/2014. Tässä kohdassa toivottiin kouluilta lukiokoulutukseen panostamista, sen säilyttämistä ja sitä, että koulun sisällä olisi enemmän yhteistyötä, jotta lukio steinerkoulussa olisi itsestäänselvyys oppilaille, opiskelijoille ja vanhemmille. Rakenteellisia muutoksia Koulun rakenteeseen liittyvät sanalliset muutostarpeet jakaantuivat monelle osa-alueelle. Vastaukset olivat jälleen hyvinkin koulukohtaisia. Talouteen ja hallintoon liittyvät tarpeet liittyivät toiminnan vakauteen, selkeyteen ja tasa-arvoisuuteen. Tiedottaminen, sisäinen viestintä ja vuorovaikutus nousivat esiin täälläkin. Luokkakokoja toivottiin osassa vastauksia pienemmiksi, mutta nähtiin että se on myös taloudellinen asia. Niistä kouluista, joissa ei ole omaa keittiötä tuli useita kommentteja sellaisen puolesta. Tämä korreloi hyvin sen kanssa, että niissä kouluissa joissa on oma luomukeittiö, tuli taas paljon kehuja siitä. Olen toistaiseksi ollut erittäin tyytyväinen opetukseen. Mikäli koulua johdetaan opettajavetoisesti vuororehtoritoiminnalla, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota työn johtamisen laatuun. Opettajien työssäjaksamiseen ja opetuksen laatuun tulee puuttua ajoissa, mikäi ongelmia ilmenee. Toivoisin, ettei paine suuriin luokkiin olisi liian suuri, vaan tarvittaessa olisi mahdollista perustaa rinnakkaisluokat. Otettaisiin muutamalla vuodella takapakkia kehityksessä. Suunta opetussuunnitelmassa on nyt liikaa peruskoulun arvojen suuntaan. Koulun kasvaessa liian suureksi esim opettajat eivät tunne kaikkia koulun oppilaita, eivätkä vanhemmat toisiaan - katoaa tärkeä yhteisöllisyys ja sen myötä yhteen hiileen puhaltaminenkin. Tärkein säilytettävä asia steinerkoulussa Tärkeimmät steinerkoulussa säilytettävät asiat oli ilmaistu enimmäkseen arvoina (yhteisöllisyys, yksilöllisyyden kunnioitus/huomiointi), työtatapoina (käsillä tekeminen, luova toiminnallisuus, käytännöllisyys, kokonaisvaltainen oppiminen) ja toimintakulttuurina (yhdessä tekeminen, ilmapiiri, steinerpedagogiset metodit ja perinteet). Osittain vastauksissa käsiteltiin aiheita kaikilla kolmella alueella. Jakamalla vastauksia hieman eri teemojen alle (jolloin osa vastauksista on jaettu karkeasti myös eri teemojen alle, jolloin 258 vastausta kasvoi lähes 370:ksi). Tieteellisempi jaottelu olisi ollut paikallaan. Tämä on siis nopea yhteenveto. Kaikki mitä steinerkoulussa opetetaan on tärkeää. Yhteisöllisyys, erilaisuuden hyväksyminen, tekemällä oppiminen, toisen kunnioitus, taideaineet ja itsenäinen ajatteleminen ja omilla aivoilla ajatteleminen yleensäkin. Toivon että steinerkoulussa säilyy kaikki hyvä mitä sieltä lapsille annetaan että heistä kasvaa hyviä ihmisiä. niiden tueksi voi tuoda jotain uutta muutosta, mutta hyvin vähän sinne mielestäni mitään kaivataan. Ekan luokan aamulauseena oli Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Sen periaatteen toivoisin säilyvän opetuksessa, se takaa hyvät oppimistulokset, mutta myös inhimillisyyden ja yksilöllisyyden. Aikamme on niin materialistinen ja teknistynyt, että täytyy olla vaihtoehto. Toivottavasti steinerkoulu pitää kiinni kokemuksellisesta oppimisesta, omin käsin, omin aisten oppimisesta. Omista lapsistani tiedän, ettei teknologia jää heille vieraaksi, vaikkei sitä pienestä asti heille opettaisikaan. He ovat tämän ajan lapsia, ja osaavat joka tapauksessa käyttää tietokoneita, puhelimia yms. vanhempiaan paremmin. Yhteys luontoon ja sen merkityksen korostaminen. Kun tietotekniikka lakkaa toimimasta, niin osaavat hankkia ruokansa muualtakin kuin kaupasta. Pelkästään arvoja korostavia vastauksia oli lähes puolet kaikista vastauksista. Luovuus, yhteisöllisyys, luonnon kunnioittaminen, toisten arvostaminen liittyivät usein yhteen. Yhteisöllisyys tuli esille myös toimintakulttuurissa. Yksilön huomioimista arvostettiin ikäkausiopetuksen, pedagogiikan ja opettajan toiminnan arvostamisen yhteydessä. Oppilaan ja hänen omien kehittymismahdollisuuksiensa huomioiminen ja lasten tukeminenomassa kasvussaan ja oppimisessaan YKSI- LÖLLISESTI. Kunnioituksen ilmapiiri niin ihmisiä kuin luontoakin kohtaan. Herkkä havainnointi ja riittävä puuttuminen. Ihmisen kehityksen laaja-alainen ymmärtäminen. Ihmiskuva. Ja tähän liittyen myös taideaineiden laaja näkyminen lukujärjestyksessä. Tunne-Tahto-Ajatus: tämän kolminaisuuden ylläpitäminen opetuksessa. Oppiaineista sai suoria mainintoja lähes ainoastaan eurytmia. Muuten kommentoitiin kieltenopetusta ja taito- ja taideaineita yleisesti. Näiden kaikkien toivottiin erityisesti säilyvän steinerkoulussa. Vieraan kielen puhumisen oppiminen. Olin bussimatkalla ulkomailla. Muutama suomalainen ja me ulkomaalaisten kanssa. Lapsi puhua päpätti vieraskielisten kanssa suorastaa jatkuvasti, ja sai kehuja Hollantilaisen koulun opettajalta sujuvasta englannin kielen taidosta. Kielten opetus ensimmäisestä luokasta alkaen, koululla itsetehty ruoka ja taideaineet. En ole varma siitä onko tämä nyt ehdottomasti tärkein asia, mutta tärkeä mielestäni joka tapauksessa: eurytmian opetusta ei saa hukata! Ja jos sen opetus vielä onnistuttaisiin pitämään / saattamaan sellaiseksi että ajattelun kehittyessä oppilaat ymmärtäisivät sen arvon paremmin, olisi hienoa. Eräs entinen steinerkoululainen, nykyinen tutkija muotoili: olisipa eukka kontekstoitu vähän paremmin, niin siitä ei olisi tullut sellasta kammoa Koulun toiminnassa arvostettiin yhdessä tekemisen kulttuuria ja hyvää yhteishenkeä. Toiveena oli, että steinerkoulun omaleimaisuus säilyisi yhteiskunnan muutospaineiden allakin. 37

5 38 Opettajien positiivinen ja kannustava ote ja omistautuminen työhön tuovat steinerkoululle vanhemman näkökulmasta lisäarvoa. Perinteiden kunnioittaminen on hyvä asia. Lisäksi arvostan kuinka lapsi nähdään yksilönä ja vaikka itselläni on vaikea käytöksinen lapsi ja wilma viestit ovat usein karua luettavaa saan aina myös positiivista palautetta lapsestani. Kiitos tästä. Positiiviset opettajat jotka kannustavat oppilaita oppimiseen ja sitä kautta omaan ajatteluun ja terveeseen itsetuntoon. Rohkeus tehdä asiat toisin kun on (normikoulussa) totuttu. Kaikki oppisisällöt voi periaatteessa asettaa kyseenalaisiksi ja lähteä aivan alusta: mitä oikeasti pitää oppia, jotta pärjää tulevaisuuden aikuisena. Vaikka vanhemmat hehkuttivat yhyeisöllisyyttä, kuului myös soraääniä. Osa vanhemmista olisi halunnut yhteistyötä enemmän, osa taas pohdinta siihen, mikä on vanhempien rooli steinerkoulussa. Vanhemmilla voisi olla paljon enemmän annettavaa koululle - kun kouluyhteisöt vain keksisivät miten innostaa vanhempia mukaan kouluyhteisön kantamiseen ja kehittämiseen. OPS-työ on tässä hyvä mahdollisuus kouluille. Eli toimintaan kannattaisi oikeasti osallistaa enemmän vanhempia - vanhemmilla on osaamista muuhunkin kuin myyjäispullien leipomiseen. Hyvä että tällainen kysely järjestettiin ja vanhemmille ja koko koulun väelle. Oivallinen tilaisuus saada äänensä kuuluviin opetussuunnitelmatyössä. Tällaista lisää tarpeen mukaan! Miellyttävämpi tapa toimia kuin huutoäänestys! OPS muutoksessa Vanhemmat kommentoivat ahkerasti myös opetussuunnitelmien uudistamista. Päällimmäisenä toiveena oli toive steinerpedagogiikan hyvien puolien säilymisestä uudessa opetussuunnitelmassa. Suomen kaikki steinerkoulut ovat valtion rahoituksen piirissä ja se tarkoittaa, että Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat myös steinerkoulujen opetussuunnitelmia. Tämä ei ollut kaikille vastaajille selvää, joukossa oli osin epärealistisia toiveita. Steinerpedagogisen opetussuunnitelmarungon tekijät saivat kuitenkin paljon kannustusta ja vinkkejä - jotka kaikki on luettu huolella ja suurella kiinnostuksella! Koulun tärkein tehtävä on yhdessä kodin ja muiden tahojen ja ihmisten kanssa kasvattaa ehjiä ihmisiä ja tiedostavia kansalaisia, joilla on eväät menestyä tulevaisuuden maailmassa. Tähän tarvitaan laaja-alaista, kriittistä ja innostavaa opetusta kaikissa oppiaineissa. Tietotekniikka ja kaikenlainen virtuaalitoiminta on jo tätä päivää myös oppilaiden elämässä ja se tullee vahvistumaan tulevaisuudessa vielä huomattavasti, jolloin sen tulee näkyä voimakkaasti myös Steinerkouluissa. Toivon, että ops on tarpeeksi konkreettinen, jotta siitä on oikeasti työkaluksi ja avuksi koulun arjessa ja julkinen, jotta vanhemmatkin voivat tutustua siihen. On hienoa, että vanhemmat osallistetaan ops-työhön, kiitos siitä! Toivottavasti näkemyksillämme on osallistumisen lisäksi myös konkreettista vaikutusta. Toivon että huolimatta opetussuunnitelmien yhtenäistämisestä, Steiner kouluissa säilyy oppilaan mahdollisuus kehittyä omaa tahtiaan ja lasten erilaisuuden ja eri oppimisnopeuksien sekä -tapojen huomioiminen. On ollut ilo nähdä kuinka oppiminen voi olla lapsesta hauskaa ja tärkeää. Toivottavasti myös jatkossa lapsilla säilyy ilo oppia, eikä kaikkia pakoteta samaan muottiin. Pitäkää kiinni steinerpedagogiikasta! Sen on erotuttava edukseen! Lopuksi... Olen ollut erittäin tyytyväinen steinerkoulun tarjoamaan opetukseen. Lapsi saa olla oma itsensä, luova ja ajatteleva yksilö. Rauhallinen koulun ilmapiiri luo turvallisuutta ja samalla mielenkiintoa opiskeluun. Heistä kehkeytyy itse ajattelevia tasapainoisia aikuisia. Älkää muuttako steinerkoulujen arvoja ja tarkoitusta jotka tekevät steinerkouluista lapsille tärkeän paikan. Tsemppiä isoon projektiin ja kiitos kun teette hienoa työtä taataksenne hyvän steinerpedagogisen kouluopetuksen lapsillemme! Kyselyn vastausaineistoon tutustuminen on ollut antoisaa. Kaikkein parasta ja merkityksellisintä tässä kyselyssä oli vapaamuotoiset vastaukset. Niissä kuului vanhempien ääni ja asiat konkretisoituivat - toisin kuin monivalintakysymyksissä. Kaikille kouluille on toimitettu yhteenveto oman koulun vapaamuotoisista vastauksista ja pyydetty, että kouluyhteisöt kävisivät palautetta läpi omilla foorumeillaan. Steinerkasvatuksen liiton extranetissä on kouluille lisäksi tarjolla tausta-aineistona kaikki muukin kyselystä koostettu yhteenvetomateriaali. Tämän yhteenvedon lainaukset ovat suoraan vastaajien vapaamuotoisista vastauksista. Steinerkoulujen OPS-työ jatkuu suunnitelmien mukaan. Kevään aikana toivotaan, että koulut järjestäisivät vielä työpajoja ja keskustelutilaisuuksia, joissa koulun oppilaat, opiskelijat ja vanhemmat voisivat pohtia mikä on tärkeää oppia - mikä on tärkein taito elämässä? Siihen kysymykseen voi vastauksensa lähettää myös LYHÄRI 15 katselmuksen kautta. Teksti: Pia Pale 39