Apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa esiintyi Kouvolan Mieskuoro johtajanaan Jarmo Kukkonen.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012

2 Apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa esiintyi Kouvolan Mieskuoro johtajanaan Jarmo Kukkonen.

3 SISÄLTÖ YLEISTÄ 40-vuotisjuhla...3 Stipendit...3 Taiteen perusopetus, teatteri-ilmaisu ja Lumikuningatar-näytelmä...5 Kuusaan puistojuhla...5 Syksyn konsertit...5 Kymin Nikkarit...5 Apurahatilasto...5 Hallintovastuuvakuutus...7 Arkistosuunnitelma...7 Taloushallintopalvelut...7 Vuosiaikataulu...7 Kotisivut...7 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Puheenjohtaja Jussi Kivisen puhe säätiön juhlassa APURAHAT Keväällä jaetut apurahat...13 Toiminta-alueen apurahat...13 Muut apurahat...13 Apurahoista ja projekteista Yhteenveto opintotoiminnasta...19 Taiteen perusopetus, teatteri-ilmaisu, Lumikuningatar Kuusankosken Teatterin toiminnanjohtaja Piia Kleimola...21 Kuvasatoa 40-vuotistaipaleelta HALLINTO Hallitus...27 Sijoitustoimikunta...27 Valtuuskunta...29 Apurahalautakunta...31 Tilintarkastajat...33 TALOUS Talous...35 Tilinpäätös...37 Hallituksen kiitokset...37 Tuloslaskelma...38 Tase...39 Tilintarkastuskertomus MYÖNNETYT APURAHAT 2012 Toiminta-alueen apurahat Muut apurahat vuotisjuhla-apurahat...61 Erityisapurahat...61 Stipendit Kouvolan ja muun Kymenlaakson oppilaitoksiin

4 Apuraha- ja 40-vuotisjuhlan kutsuvieraita.

5 YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön 40. toimintavuosi. Säätiö myönsi toimintavuoden aikana apurahoina ja stipendeinä yhteensä euroa. Apurahoja ja stipendejä sai henkilöä, ryhmää ja yhdistystä. Apurahojen kokonaissummasta kohdennettiin 41,7 % koulutukseen. Myönnetyistä apurahoista on tarkempia tietoja toimintakertomuksen sivuilla Luettelo apurahojen ja stipendien saajista on tässä toimintakertomuksessa tilinpäätösasiakirjojen jälkeen. 40-VUOTISJUHLA Kuusankoskitalossa pidetyn 40-vuotisjuhlan tervehdyssanat lausui säätiön puheenjohtaja Jussi Kivinen. Tervehdyssanat ovat toimintakertomuksen sivuilla Säätiö jakoi juhlassa seitsemän euron määräistä juhla-apurahaa eli yhteensä euroa. Luettelo juhla-apurahojen saajista on sivulla 15. Juhlan musiikista vastasi Kouvolan Mieskuoro johtajanaan Jarmo Kukkonen. Ohjelma koostui kolmesta osiosta: suomalaisia lauluja Kalevalasta tähän päivään, operettimusiikin helmiä laidasta laitaan sekä kattaus Juice Leskisen rakastetuimmista lauluista. Kuoron vieraina konsertissa esiintyivät sopraano Ann-Mari Printz ja tenori Tapio Lehtinen. Säestyksestä vastasivat Arvo Saaristo (viulu), Pekka Ainali (piano), Hannu Kaikko (basso), Joakim Ramula (kitara) ja Jukka Utti (lyömäsoittimet). STIPENDIT Säätiö on jo usean vuoden ajan jakanut stipendejä Kouvolan ja muun Kymenlaakson opiskelijoille ja koululaisille. Tänä vuonna säätiö päätti laajentaa kevään stipendijaon koskemaan uuden Kouvolan kaikkia kouluja. Kaupungin ylläpitämissä kouluissa on yli oppilasta. Yhteistyössä Kouvolan kaupungin koulutoimen kanssa jaettiin 263 stipendiä. Lisäksi jaettiin muualla Kymenlaaksossa 22 stipendiä. Stipendien kokonaissumma oli euroa. Juhlatunnelmia 3

6 Sonus-kuoro esiintymismatkalla Roomassa.

7 TAITEEN PERUSOPETUS, TEATTERI-ILMAISU JA LUMIKUNINGATAR-NÄYTELMÄ Säätiön tukemia Lumikuningatar-näytelmän esityksiä Kuusankoskitalossa tuli katsomaan noin koululaista koko Kouvolan alueelta. Kuusankosken Teatterilla oli neljä näytäntöä maaliskuun lopussa ja viisi näytäntöä huhtikuussa. Bussikyytien järjestelyt olivat kaupungin koulutoimen vastuulla, mutta säätiö kustansi kuljetukset. Teatterinjohtaja Piia Kleimolan laatima kuvaus näytelmän toteutuksesta on sivulla 21. KUUSAAN PUISTOJUHLA Monen vuoden tauon jälkeen järjestettiin nk. Kuusaan puistojuhla elo-syyskuun vaihteessa Kouvolan kaupungin ollessa päävastuullisena. Säätiö tuki juhlaa kustantamalla Jorma Kääriäisen & Riku Niemi Orchestran konsertin Kuusankoskitalossa. SYKSYN KONSERTIT Säätiö hankki edellisen vuoden tapaan 300 lippua Kuusankoskitalossa tapahtuviin konsertteihin. Liput jaettiin UPM Kymin henkilöstölle ja eläkeläisille sekä heidän perheenjäsenilleen. Kymin Nikkarit ry KYMIN NIKKARIT Säätiö on jatkanut yhteistyötään Kymin Nikkarit ry:n kanssa. Nikkarien päätoimintamuodot ovat puutyöpaja, kutomo ja virkistys. Nikkarit ovat myös järjestäneet tapahtumia, jotka on suunnattu laajemmalle piirille. Retkeen Helsingin loma-asuntomessuille osallistui 45 henkilöä. Vuoden päätapahtuma oli kuitenkin kisamatka Helsinkiin yleisurheilun EM-kilpailuihin. Lippuja hankittiin 100 kpl. Säätiön tuella lipun hinta muodostui osallistujille varsin edulliseksi. APURAHATILASTO Tilintarkastajat olivat kiinnittäneet huomiota säätiön perinteiseen tapaan tilastoida haetut ja myönnetyt apurahat. Heidän mielestään olisi toivottavaa, että apurahojen tilastoinnissa 5

8 Elovalkeat-viikon avajaiset

9 käytettäisiin samankaltaista ryhmittelyä kuin säätiön säännöissä. Uutta tilastointitapaa on ruvettu soveltamaan vuoden aikana. HALLINTOVASTUUVAKUUTUS Säätiöllä on usean vuoden ajan ollut sopimus hallintovastuuvakuutuksesta Chartis Europe S.A.:n kanssa. QBE Insurance (Europe) Ltd:n kanssa tehty uusi sopimus on kattavuudeltaan samanlainen kuin aikaisempi sopimus, mutta kustannuksiltaan merkittävästi halvempi. Kouvola Harmonikat ry ARKISTOSUUNNITELMA Säätiö on uudistanut arkistosuunnitelmansa. Asiakirjojen lyhytaikainen säilytys tapahtuu säätiön tiloissa Kuusankoskella ja pysyvä säilytys UPM-konsernin keskusarkiston asianmukaisissa tiloissa Valkeakoskella. TALOUSHALLINTOPALVELUT Säätiö- ja kirjanpitopalvelusopimus Nordean säätiöpalvelun kanssa uudistettiin ja laajennettiin koskemaan mm. apurahojen maksatusta. Uusi sopimus taloushallintopalveluista astui voimaan vuoden 2013 alussa. Jari Heikkisen luontokuva VUOSIAIKATAULU Hallitus on tarkistanut säätiön vuosiaikataulun siten, että apurahoja haetaan tammikuussa ja jaetaan kesän kynnyksellä. Säätiön toiminnan painopiste on talvella ja keväällä apurahahakemusten käsittelyssä sekä syksyllä mm. tilitysten valvonnassa, kuluvan vuoden hallinnollisissa tehtävissä ja seuraavan vuoden apuraha- ja budjettivalmisteluissa. Uuteen käytäntöön siirryttiin vuoden 2013 alussa. KOTISIVUT Säätiön kotisivut oli tehty 2000-luvun alussa, joten ne olivat jo kymmenen vuotta vanhat. Hallitus päätti syksyllä sivujen uudistamisesta ja uudet sivut ovat olleet käytössä vuodenvaihteesta 2012/2013 lähtien. Apurahojen sähköinen haku tammikuussa 2013 tapahtui uusien kotisivujen kautta. 7

10 KYMIN OSAKEYHTIÖN 100-VUOTISSÄÄTIÖ PUHEENJOHTAJA JUSSI KIVISEN PUHE SÄÄTIÖN JUHLASSA Hyvä juhlaväki Vuoden 1872 alkupuolella pidettiin kaksi tärkeätä kokousta, joiden vaikutus säteilee meidän päiviimme saakka ja myös tähän tilaisuuteen. Tammikuussa 1872 pidettiin Turussa kreivi Carl Robert Mannerheimin koolle kutsuma kokous, jossa päätettiin perustaa Kuusankoski Aktiebolag -niminen osakeyhtiö. Sen tuli rakentaa puuhiomo, jonka voimanlähteeksi tulisi Kymijoen Kuusankoskesta saatava vesivoima. Tämä kreivi oli muuten Suomen marsalkan isä. Samana vuonna, helmikuun viimeisenä päivänä 1872, pidettiin Forssassa kokous, jonka oli kutsunut koolle kauppaneuvos Axel Wilhelm Wahren. Myös tässä kokouksessa päätettiin alustavasti osakeyhtiön perustamisesta ja puuhiomon rakentamisesta ja tämänkin puuhiomon voimanlähteeksi tuli Kuusankoski. Seuraavana vuonna tuo osakeyhtiö virallisesti perustettiin ja sai nimen Kymmene Aktiebolag. Myöhemmin se tunnettiin Kymin Osakeyhtiönä. Molemmat yhtiöt rakensivat Kuusankosken vastakkaisille rannoille puuhiomon ja ryhtyivät valmistamaan täällä paperia. Saman joen varteen, Voikkaankosken äärelle, perustettiin vielä 1890-luvulla kolmas saman alan tehdas. Sen rakennutti Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiö, jonka keskeinen voimahahmo oli vuorineuvos Rudolf Elving. Voikkaan paperitehdas oli jo vuonna 1901 tuotannoltaan Suomen suurin. Vuonna 1904 tapahtui näiden kolmen keskeisen metsäteollisuusyrityksen suuri uudelleenjärjestely. Kuusankoski-yhtiö ja Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiö sulautuivat Kymi-yhtiöön. Siitä alkaen Kymi-yhtiö omisti siis kaikki kolme edellä mainittua teollisuuslaitosta: Kymin, Kuusankosken ja Voikkaan. Tämän suuryhtiön johtoon tuli vuorineuvos Elving. Kuten yleisesti tiedetään, sen jälkeenkin yhtiössä ja sen ympärillä on tapahtunut lukuisia erilaisia järjestelyjä. Monia tehtaita on rakennettu, ostettu, myyty ja lopetettukin. Vuonna 1972 Kymi-yhtiö saavutti sadan vuoden iän. Tuon merkkipaalun saavuttamista suunniteltiin aluksi juhlistettavan niin, että yhtiö rakennuttaisi Kuusankoskelle urheiluhallin, josta olisi iloa ja hyötyä yhtiöläisille ja samalla muillekin. Hallin piirustuksetkin olivat jo valmiina, mutta hanke keskeytettiin. Asiaa harkittiin vielä uudelleen. Esillä oli erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, kunnes yhtiön hallinnollinen johtaja Lars Räihä esitti ajatuksen, että henkilökuntaa muistettaisiin luomalla apurahajärjestelmä yhtiön henkilökunnan henkisten harrastusten tukemiseksi. Tällaisen järjestelmän vaikutus olisi pitkäaikainen ja sen piiriin pääsisivät myös muualla kuin Kuusankoskella työskentelevät yhtiöläiset. Johtaja Räihä ja yhtiön sosiaalipäällikkö Åke Launikari valmistelivat asiaa tältä pohjalta ja yhtiön hallitus hyväksyi ajatuksen. Kun suunnitelman toteuttaminen edellytti merkittävää taloudellista panostamista, hanke oli käsiteltävä yhtiökokouksessa. Kesäkuun 9. päivänä 1972 pidetys- 8

11 sä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Kymi-yhtiö päätti juhlavuotensa kunniaksi lahjana henkilökunnalleen perustaa säätiön, jolle annettiin nimeksi Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Nyt arvioiden yhtiön 40 vuotta sitten tekemä päätös oli viisas ja kauaskantoinen. Säätiön peruspääomaksi yhtiö lahjoitti markkaa, mikä määrä rahan arvon muutokset huomioon ottaen vastaa nykyrahassa yli kolmea miljoonaa euroa. Lahja yhtiön henkilökunnalle oli siis varsin merkittävä. Siitä huolehtiminen järjestettiin niin, että henkilökunta tuli itse kantamaan päävastuun säätiön hallinnosta. Säätiön perustamisen yhteydessä yhtiö antoi säädekirjan, jota voi pitää säätiön perustuslakina. Säädekirjan mukaan säätiön tarkoituksena on edistää yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä ammattiin liittyvää opintotoimintaa ja muuta sivistyksellistä ja aatteellista harrastustoimintaa, kehittää yhtiön eläkeläisten yksilöllistä harrastus- ja virkistystoimintaa sekä tukea yhdistysten, seurojen ja kerhojen toimintaa niillä paikkakunnilla, joilla toimii yhtiön teollisuuslaitos tai muu yksikkö. Säätiön toiminnan alkuvuosina Kymi-yhtiöllä oli toimintaa paitsi Kuusankoskella myös monella muulla paikkakunnalla: Karhulassa, Juankoskella, Karkkilassa, Heinolassa, Salossa, Helsingissä, Hangossa, Porvoossa ja Iisalmessa. Kaikkien näiden toimipaikkojen henkilöstö kuului säätiön toiminta-alueeseen ja apurahatoiminnan piiriin. Yhtiön palveluksessa oli siihen aikaan noin 8500 henkilöä, ja kun otetaan lisäksi huomioon heidän perheenjäsenensä ja yhtiön eläkeläiset, säätiön lähipiiriin kuului varsin suuri joukko ihmisiä. Sen jälkeen olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Säätiön toimintapiiriin kuuluvia tehtaita on enää Kuusankoskella, joka nyt on osa Kouvolaa, eikä yhtiökään ole enää sama. Yhtiön palveluksessa Kuusankoskella on henkilökuntaa enää runsaat 600. Toisaalta säätiön talous on kuluneiden 40 vuoden aikana kehittynyt varsin suotuisasti. Niinpä sääntöjä on voitu väljentää niin, että säätiöllä on nyt mahdollisuus myöntää apurahoja paitsi edellä mainitulle alkuperäiselle ydinpiirille myös muihin säätiön toiminnan yleishyödyllistä luonnetta vastaaviin tarkoituksiin. Näin ollen säätiö on viime aikoina voinut aikaisempaa suuremmassa määrin tukea yhtiöläisten ja muun lähipiirinsä lisäksi myös muiden tällä seudulla asuvien opintoja samoin kuin täällä toimivien yhdistysten erityishankkeita sekä monenlaisia kulttuuri-, liikunta- ja muita toimintoja. Erityisesti lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä olemme pitäneet arvokkaana. Viime vuosina säätiö on rahoittanut myös Kouvolan seutua koskevaa ja täällä tehtävää tieteellistä tutkimusta sekä yleisölle tarkoitettujen konserttien ja muiden tapahtumien järjestämistä. Muutama esimerkki säätiön viime vuosina tukemista yleishyödyllisistä hankkeista: Repoveden kansallispuiston alueella Valkealassa ja Huhdasjärven ympäristössä Jaalassa tehdyt arkeologiset tutkimukset. 9

12 Kuoron vieraina konsertissa esiintyvät sopraano Ann-Mari Printz ja tenori Tapio Lehtinen Säestyksestä vastaavat Arvo Saaristo, viulu, Pekka Ainali, piano, Hannu Kaikko, basso, Joakim Ramula, kitara ja Jukka Utti, lyömäsoittimet Ohjelma Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhla Kuusankoskitalossa klo 18 Mieleni minun tekevi suomalaisia lauluja Kalevalasta tähän päivään Kouvolan Mieskuoro johtajanaan Jarmo Kukkonen Tervehdyssanat Säätiön puheenjohtaja Jussi Kivinen Maximiin kun näin käyn operettimusiikin helmiä laidasta laitaan Kouvolan Mieskuoro Juhla-apurahat Säätiön puheenjohtaja Jussi Kivinen Kuusankoski here I come kattaus Juice Leskisen rakastetuimmista lauluista Kouvolan Mieskuoro Kahvitarjoilu 40-vuotisjuhlan kutsu ja ohjelma 10

13 Lasten liikuntatoimintaa on tuettu useana vuonna eri tavoin jääliikuntatapahtumissa oli joitakin vuosia sitten mukana yli 2000 lasta. Muutamana vuotena on tuettu yhtiöläisten ja yhtiön eläkeläisten piirissä toimintansa aloittaneen Kymen Nikkarit -yhdistyksen käynnistymistä ja toimintaa. Lähihistorian alalta on syytä mainita Kuusankosken Voikkaan kapearaiteisen rautatien vaunujen kunnostaminen Jokioisten mseorautatielle, siis elävään museoon. Lasten teatteriharrastuksia on tuettu osallistumalla useana vuotena Kuusankoskella keväisin järjestettävän Kansainvälisen Lasten Teatteritapahtuman kustannuksiin ja tänä vuonna tarjoamalla noin 2500 lapselle mahdollisuus nähdä täällä esitettävä Lumikuningatar-näytelmä. Säätiön toiminta on siis kehittynyt vuosikymmenten mittaan varsin monipuoliseksi. Mutta palataan säätiön keskeiseen tehtävään ja tämän illan teemaan, nyt jaettaviin apurahoihin. Hakuaikana viime marraskuussa säätiö sai 1266 hakemusta, määrältään yhteensä runsaat 2,6 miljoonaa euroa suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. On tietenkin selvää, ettei kaikkia hakemuksia koskaan voida hyväksyä, eikä varsinkaan haettuja määriä. Mutta aika monelle silti voitiin apuraha myöntää, nimittäin 933 hakijaa saa nyt yhteensä lähes euroa. Nämäkin luvut vastaavat suunnilleen edellisvuotisia. Niin kuin aina, etenkin opintoja on pyritty tukemaan. Kun nyt myönnetyt apurahat lasketaan mukaan, säätiö on rahan arvon muutokset huomioon ottaen toiminta-aikanaan myöntänyt apurahoja kaikkiaan reilusti yli 16 miljoonaa euroa. Tuo määrä on enemmän kuin viisinkertainen säätiön alkuperäiseen pääomaan verrattuna. Tämän on mahdollistanut säätiön talouden myönteinen kehitys. Mainittakoon vielä, että säätiö antaa tänäkin keväänä Juhlatunnelmia varoja lukuisille Kouvolassa ja muualla Kymenlaaksossa toimiville kouluille stipendien antamiseksi hyvin menestyneille oppilaille kunkin oppilaitoksen harkinnan mukaan. Tällä kertaa stipendin saa edellisvuosia useampi eli yhteensä 285 oppilasta yli sadassa koulussa. Sen johdosta, että vietämme nyt säätiön 40-vuotisjuhlaa, säätiö on lisäksi päättänyt antaa erityisen juhlaapurahan muutamalle tällä seudulla toimivalle taholle, joiden toimintaa ympäröivän yhteiskunnan hyväksi säätiön piirissä pidetään arvokkaana. Palaamme juhlaapurahoihin kohta seuraavan iloisen musiikkituokion jälkeen. Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän keväiseen juhlaamme. n 11

14 Apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa esiintyi Kouvolan Mieskuoro solistinaan Arvo Saaristo.

15 APURAHAT VUONNA 2012 MYÖNNETYT APURAHAT (EUROA) KEVÄÄLLÄ JAETUT APURAHAT Vuoden 2012 apurahat julistettiin haettaviksi mennessä ilmoituksella, joka julkaistiin useissa sanomalehdissä sekä internetissä. Määräaikana jätettiin hakemusta, yhteismäärältään euroa. Apurahalautakunnan ehdotuksen perusteella hallitus myönsi vuoden 2012 keväällä 933 apurahaa, yhteensä euroa. Keväällä jaettujen apurahojen lisäksi säätiö jakoi vuoden aikana muitakin apurahoja. Säätiön 40-vuotisen toiminnan kunniaksi säätiö jakoi seitsemän euron suuruista juhla-apurahaa, yhteensä euroa. Hallitukselle vuoden aikana saapuneiden hakemusten perusteella myönnettiin kuusi erityisapurahaa, yhteensä euroa. Lisäksi jaettiin Kouvolan ja muun Kymenlaakson oppilaitoksissa opiskeleville 285 stipendiä, yhteensä euroa. Säätiön myöntämät apurahat ovat jakautuneet eri hakijaryhmien kesken seuraavasti: Toiminta-alueen apurahat Palveluksessa olevat, eläkeläiset ja perheenjäsenet Rekisteröidyt yhdistykset ja muut yhteisöt Oppilaitoksille myönnetyt stipendit Muut apurahat Henkilökohtaiset apurahat Yhteisökohtaiset apurahat Oppilaitoksille myönnetyt stipendit TOIMINTA-ALUEEN APURAHAT kpl euroa Palveluksessa olevien henkilöiden, eläkeläisten sekä heidän perheenjäsentensä opinto-, kulttuuri-, harrastus- ja virkistystoiminta Rekisteröidyt yhdistykset ja muut yhteisöt Oppilaitoksille myönnetyt stipendit Yhteensä MUUT APURAHAT Henkilökohtaiset apurahat Yhteisökohtaiset apurahat Oppilaitoksille myönnetyt stipendit Yhteensä MYÖNNETYT APURAHAT JA STIPENDIT YHTEENSÄ

16 Kuusankosken Teatterin Lumikuningatar-näytelmän esiintyjiä

17 APURAHOISTA JA PROJEKTEISTA Säätiön 40-vuotisjuhlassa annetut juhla-apurahat Säätiön 40-vuotisen toiminnan kunniaksi annettiin erityiset juhla-apurahat seuraaville seitsemälle seutukunnalla toimivalle taholle, joiden toimintaa ympäröivän yhteiskunnan hyväksi pidetään säätiön piirissä arvokkaana: Kouvolan vammaisneuvosto, vammaisten lasten ja nuorten kerho- ja leiritoiminta, euroa. Kuusaan Latu ry, toiminnan tukeminen, euroa. Kuusankosken Musiikkiluokkien Tuki ry, retki Helsinkiin musiikkitaloon sekä toiminnan tukeminen, euroa. Kuusankosken seurakunnan diakoniatyö, vähävaraisten perheiden virkistysretki sekä diakoniatyön tukeminen, euroa. Kuusankosken Teatteri, teatteri-ilmaisun perusopetus lapsille ja nuorille, euroa. Kuusankoski-Seura ry, toiminnan tukeminen, euroa. Pohjois-Kymen musiikkiopisto, soittimien hankinta, euroa. Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry Kalevalan koulun oppilaat saivat ensimmäisellä karjalan kielen oppitunnilla uudet vienankieliset Koirien Kalevala -kirjat. SÄÄTIÖN ANTAMA TUKI VUONNA 2012 (EUROA) Opinnot ja tieteellinen toiminta Kulttuuri- ja taiteellinen toiminta Yhteiskunnallinen toiminta Harrastus ja virkistystoiminta 15

18 Valkealan lukiosta valmistuneita keväällä 2012.

19 Suurimmat muut apurahat yhteisöille Kouvolan kaupunki, Rurik Wasastjerna, Kolme tehdasta, yksi kunta Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö -kirjan tekeminen, euroa. Apuraha käytetään Voikkaan ja Kymintehtaan tehdasalueita koskevien lukujen arkistotutkimus-, inventointi-, kuvaus-, haastattelu-, käsikirjoitus- ja taittotyöhön. Kuusankosken Teatterin kannatusyhdistys ry, Tulevaisuuden Kuulas -hanke, euroa. Hankkeella lisätään Lasten Kansainvälisen Teatteritapahtuma Kuulaksen alueellista verkostoitumista ja vakiinnutetaan tapahtuma osaksi Pohjois-Kymenlaakson lasten kulttuuripalveluja. Kouvolan kaupunki, Kuusaan puistojuhla, Jorma Kääriäisen ja Riku Niemi Orchestran konsertti, euroa ja 1970-luvuilla perinteeksi muodostuneen ja vuosien tauon jälkeen nyt elvytetyn Kuusaan puistojuhlan päätöskonsertin kustannukset. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, kuuden opintoryhmän opintotoiminnan tukeminen, euroa. Kuusankosken Teatteri, Lumikuningatar-näytelmän aamuesitykset Kuusankosken Teatterissa sekä noin 2 500:n kouvolalaisen peruskoulun 1., 2. ja 3. luokan oppilaan kuljettaminen linja-autoilla esityksiin, yhteensä euroa. Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry, juniorijääkiekko ja -taitoluistelu, euroa. Kuusankosken Eläkkeensaajat ry, yhdistyksen 50-vuotisjuhlat ja historiikki, euroa Kuusankosken Puutarhayhdistys ry, yhdistyksen 90-vuotisjuhla ja juhlanäyttely, euroa. Kouvolan Hiihtoseura ry, alppihiihdon, maastohiihdon ja mäkihypyn/yhdistetyn juniorileirit kotimaassa, euroa Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys. Kuvat: Lassi Kujala Jättömaa-festivaalit

20 Ari Helander: Värien hiljaisuus valokuvanäyttely, valokuvakollaasi Marilyn

21 Kouvolan Pallonlyöjät ry, juniorijoukkueiden leiri- ja turnaustoiminta, euroa Kouvot ry, juniori- ja harrastesektorin toiminta, euroa Kumu Junior Team ry, junioritoiminta, euroa Kuusankosken Puhti ry, pesäpallo- ja jääkiekkojunioreiden leiri- ja turnaustoiminta, euroa Pohjois-Kymen musiikkiopiston kannatusyhdistys ry, Rigoletto-oopperaproduktion tuottaminen, euroa Elovalkeat-viikon avajaiset Suurimmat henkilökohtaiset apurahat Seuraaville henkilöille myönnettiin vähintään euron suuruinen apuraha: Arto Ahlberg, energiatekniikan insinööri (AMK) -opinnot III, euroa. Arja Aittoniemi, väitöskirjatutkimus Kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön verotus verohallinnon ja seurakuntien kannalta, euroa. Jarno Einolander, opinnot tekniikan tohtoriksi, tekniikan väitöskirja III, euroa. Piia Harjula, Teollisuuden MBA -opinnot ja lopputyö II, euroa. Emma Kajander, Patria pilot training, liikennelentäjän ammatillinen lupakirja ja koulutus perämieheksi, euroa. Päivi Keso, psykodraamaohjaajaopinnot, lukuvuosimaksu, euroa. Piia Kleimola, teatterinjohtajakoulutus, euroa. Marko Puustinen, Business Studies BA (Hons) Bournemouth Universityssa IV, lukukausimaksut, euroa. Anna Taimioja, biologian ja maantiedon opettajaopinnot II, euroa. Kuusankosken Harmonikansoittajat ry YHTEENVETO OPINTOTOIMINNASTA Sääntöjen 4 :n mukaan on vähintään kolmannes jaettujen apurahojen määrästä vuosittain käytettävä opintotoimintaan. Vuonna 2012 käytettiin opintotoiminnan tukemiseen euroa eli 41,7 prosenttia myönnettyjen apurahojen yhteismäärästä. 19

22 Lumikuningatar

23 TAITEEN PERUSOPETUS, TEATTERI-ILMAISU, LUMIKUNINGATAR Kouvolan kansalaisopisto/kuusankosken Teatteri Piia Kleimola, Kuusankosken Teatterin toiminnanjohtaja Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää taideopetusta. Opiskelun tulee luoda edellytykset elinikäiselle harrastukselle ja antaa valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin. Opetuksen tavoitteena on myös tukea oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja rohkaista oppilasta luovuuteen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan. Parhaimmillaan teatteriopetus antaa osallistujille onnistumisen kokemuksia, jäsentää ympäröivää todellisuutta, tukee itseymmärryksen kasvua ja auttaa sietämään epävarmuutta. Avainsanoja ovat myös vuorovaikutustaidot, aloitekyky ja pitkäjänteisyyden kehittyminen. Kouvolassa teatteri-ilmaisun perusopetus tapahtuu yhteistyössä Kouvolan kansalaisopiston ja Kuusankosken Teatterin kanssa. Opetus tunnetaan nimellä taipo. Taipo on suosittu harrastusmuoto. Teatteriryhmissä on vuosittain mukana noin 200 lasta ja nuorta. Opetus järjestetään Kuusankoskitalon Teatterisalissa, Luolanäyttämöllä sekä muissa Kuusankosken Teatterin harjoitustiloissa. Eri ryhmillä on vuosittain teatterissa ainakin yksi oma esitys ja osa oppilaista on mukana teatterin muissa produktioissa. Varsinaisen perustoiminnan lisäksi lapset ja nuoret esiintyvät usein alueen erilaisissa tapahtumissa sekä toimivat Kuulas - Kansainvälisen Lasten Teatteritapahtuman talkootöissä. Lumikuningatar eli kuuden taiporyhmän yhteistyöproduktio sai ensi-iltansa Kuusankosken Teatterin teatterisalissa Lumikuningatar kertoo Gerdasta, Kaista ja ystävyydestä. Kun Lumikuningatar varastaa Kain lumen ja jään valtakuntaan, lähtee Gerda etsimään ystäväänsä. Pitkällä matkallaan Gerda kohtaa muun muassa noitia, variksia, kuninkaallisia ja rosvoja. Gerdan johtoajatuksena on, että ystävää ei saa unohtaa! Esitys perustui H.C. Andersenin samannimiseen satuun. Esityksen ohjasi Lotta Savolainen assistenttinaan Jani Hujanen. Yhden ryhmän ohjauksesta vastasi Essi Reinikainen. Skenografiavierailijana oli Päivi Pöyhölä Lappeenrannasta. Esityksen näyttävä puvustus koostui pääosin neuleista. Suuritöisen puvustuksen toteuttivat Päivi Pöyhölä, Mervi Suvela ja Annariina Leikkainen. Lavastuksen ja äänimaisemien toteutus oli Matti Kalevi Pasin ja valot toteutti Juha Koso. Lumikuningattaren roolissa nähtiin Mia Lahtinen, muut näyttelijät olivat vuotiaita taipolaisia. Teatterilavalla oli yhteensä 85 esiintyjää. Yhteistyössä olivat mukana myös Kuusankosken lasten kuvataidekoulu sekä Pohjois-Kymen musiikkiopiston rumpuryhmä. Viikonloppuesitysten lisäksi Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö tarjosi aamuesitykset kuljetuksineen Kouvolan alueen koululaisille. Näissä aamuesityksissä Lumikuningattaren tarinan pääsi seuraamaan noin 2500 alakoululaista. Viimeinen esityskerta oli osana Kuulas - Kansainvälistä Lasten Teatteritapahtumaa Kokonaisuudessaan esityksen näki noin 3200 henkilöä. n 21

24 KUVASATOA 40-VUOTISTAIPALEELTA 22

25 23

26 KUVASATOA 40-VUOTISTAIPALEELTA 24

27 25

28 Pohjois-Kymen musiikkiopiston kannatusyhdistys ry, Rigoletto-oopperaproduktio

29 HALLINTO HALLITUS Säätiön hallitukseen kuuluvat UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen valitsema puheenjohtaja, säätiön valtuuskunnan valitsema varapuheenjohtaja sekä valtuuskunnan valitsemat yhteensä viisi työntekijä- ja toimihenkilöjäsentä. Valtuuskunta valitsee lisäksi kaksi hallituksen varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksivuotinen. Säätiön hallitukseen kuuluivat toimikauden 2012 ajan seuraavat henkilöt: Jussi Kivinen puheenjohtaja Reino Grönlund varapuheenjohtaja toimihenkilöryhmästä Juha Järvinen jäsen työntekijäryhmästä Seppo Kylliäinen jäsen toimihenkilöryhmästä Pertti Mäkelä jäsen työntekijäryhmästä Jukka Puustinen jäsen toimihenkilöryhmästä Jukka Tuominen jäsen työntekijäryhmästä Tuula Järvinen varajäsen toimihenkilöryhmästä Kai Nyyssönen varajäsen työntekijäryhmästä Hallituksen sihteerinä toimi säätiön asiamies Stig-Olof Lindholm. Sirkusryhmä Sukris Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 9 kertaa. SIJOITUSTOIMIKUNTA Hallituksen vuonna 2008 perustama ja sen alaisena toimiva sijoitustoimikunta kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Kokouksissa sijoitustoimikunnan jäsen Kim Lindström on esittänyt ajankohtaiskatsauksia arvopaperimarkkinoista sekä laatinut selvityksiä säätiön sijoituksista suomalaisiin osakkeisiin ja osakemarkkinoiden kehityksestä. Nordealta on saatu kirjalliset raportit Private Wealth Managementin hoidettavaksi annetun salkun sisällöstä ja kehityksestä. Sijoitusjohtaja Stefan von Knorring osallistui sijoitustoimikunnan kokoukseen lokakuussa Rigoletto-oopperaproduktio 27

30 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry. Kuva: Lassi Kujala

31 VALTUUSKUNTA Valtuuskuntaan, jonka puheenjohtajan UPM-Kymmene Oyj:n hallitus nimittää, kuului toimikauden 2012 ajan puheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet on valittu kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain on vaihtunut puolet valtuuskunnan jäsenistä. Säätiön valtuuskuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: Jussi Kivinen, UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen nimeämä puheenjohtaja Työntekijöitten valitsemat jäsenet Tommi Bragge jäsen Päivi Kajander Pertti Mäkelä Kari Tiitinen Juha Järvinen 2012 Tuija Pasonen 2012 Paavo Pesonen 2012 Kati Tähti 2012 Säätiön hallitus yhteiskuvassa Kai Nyyssönen varajäsen Mikko Kosonen 2012 Toimihenkilöitten valitsemat jäsenet Seppo Kylliäinen jäsen Jonna Linden Mikko Pajari Jukka Suortanen Reino Grönlund 2012 Kirsi Hedström 2012 Tuomo Lindén 2012 Jukka Puustinen 2012 Säätiön valtuuskunnan työskentelyä Kirsti Stylman-Anttila varajäsen Juhani Einolander 2012 Valtuuskunta oli syyskokouksessaan valinnut varapuheenjohtajaksi vuosiksi Reino Grönlundin toimihenkilöryhmästä. Toimintavuoden aikana valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. Säätiön valtuuskunta yhteiskuvassa 29

32 Kuusankoski-Seuran kesätilaisuus

33 APURAHALAUTAKUNTA Apurahalautakunnan tehtävänä on käsitellä apurahahakemukset ja toimintavuoden määrärahan puitteissa valmistella hallituksen vahvistettavaksi ehdotus apurahojen myöntämisestä. Apurahalautakuntaan kuuluu kymmenen varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Heidät valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että valtuuskunta valitsee kuusi varsinaista jäsentä ja molemmat varajäsenet ja UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaan johtaja kaksi jäsentä. Lisäksi säätiön hallitus valitsee apurahalautakuntaan kaksi varsinaista jäsentä. Apurahalautakuntaan kuuluivat vuonna 2012 valtuuskunnan vuoden 2010 syyskokouksessa valitsemina: Reino Grönlund toimihenkilöryhmästä Tuula Järvinen toimihenkilöryhmästä Jukka Koponen työntekijäryhmästä Seppo Kylliäinen toimihenkilöryhmästä Paavo Pesonen työntekijäryhmästä Keijo Vilkki työntekijäryhmästä Pertti Mäkelä varajäsen, työntekijäryhmästä Jukka Puustinen varajäsen, toimihenkilöryhmästä. UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaan johtaja oli valinnut apurahalautakuntaan vuosiksi 2011 ja 2012 Petteri Metiäisen ja Kalle Talvenheimon. Kalle Talvenheimon siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen tammikuussa 2012 tehtaan johtaja nimesi hänen tilalleen kauden loppuun asti Kirsti Stylman- Anttilan. Hallitus oli valinnut kokouksessaan apurahalautakuntaan päättyväksi toimikaudeksi Sirkka-Liisa Huumosen ja Seija Ämmälahden. Apurahalautakunta valitsi keskuudestaan toimikauden puheenjohtajaksi Petteri Metiäisen ja varapuheenjohtajaksi Paavo Pesosen. Pirkko Vaara toimi lautakunnan sihteerinä. Häntä avusti Sini Aalto. Apurahalautakunta kokoontui toimikauden aikana 8 kertaa. Vellikuppi on Kuusankoski-Seuran jo perinteinen kotiseutujulkaisu. 31

34 Jättömaa -festivaalit 2012

35 TILINTARKASTAJAT UPM-Kymmene Oyj nimeää yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan, joiden tulee yhdessä valtuuskunnan valitsemien tilintarkastajien kanssa tarkastaa kahden seuraavan tilivuoden tilinpitoa ja hallintoa. UPM-Kymmene Oyj:n hallitus oli syksyllä 2010 nimennyt tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastajan, taloust. maist. Jouko Taipaleen ja hänen varahenkilökseen KHT-tilintarkastajan, kauppat. maist. Christina Variksen. Valtuuskunnan vuoden 2010 syyskokouksessa oli valittu varsinaisiksi tilintarkastajiksi HTM-tilintarkastaja, sosionomi Tapani Kivelä ja HTM-tilintarkastaja Jarmo Kuntonen sekä heidän varamiehikseen HTM-tilintarkastaja Reijo Haka ja Kari Palmumaa. Kuusaan Latu Kuusaan Latu 33