ARAKESKEISTEN MENETELMIEN LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARAKESKEISTEN MENETELMIEN LEHTI"

Transkriptio

1 1 R A T K E S N EI TARVI SINUN EI TARVITSE TIETÄÄ ETTÄ TIEDÄT TTÄ TIE- DÄ SINUN EI TARVITSE TIETÄÄ ETTÄ TIEDÄT RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEISTEN MENETELMIEN LEHTI 1 / 99

2 2 N:o 1 / 99 ( ) 5.vuosikerta Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys (ry.) Päätoimittaja Tapio Malinen puh/fax: Toimitusneuvosto Ben Furman, Lauri Heikkilä, Vesa Heiskanen, Anneli Litovaara, Antti Mattila. Taitto Timo Rytkönen puh: tai Taiteellinen suunnittelu & kansi Kati Simonen Ratkes-yhdistyksen jäsenasiat, lehdentilaus ja yhteydenotot: Kirsi-Marja Järvinen PL 56, Helsinki puh , fax Internetissä Ratkesin kotisivu: Ratkesin kotisivua ylläpitää: Päivittelijä Lasse Salmi Yksityiset ja yritykset voivat tilata Ratkes-lehteä liittymättä jäseneksi hintaan 100mk/vuosi Ilmestyy neljänä numerona v Seuraavat numerot 17.5., 20.9 ja Lehteen tulevan materiaalin on oltava toimituksessa: 6.5., 6.9. ja mennessä. Toimituksen osoite: Kajavatie 21, 06100, Porvoo. ILMOITUSHINNAT: Takasivu 1000;-,1/1 sivu 800;- 1/2 sivu 500;-, 1/4 sivu 300;- Sisältö 3 LUKIJALLE 2 4 KOKEMUKSIA RATKAISUKESKEISISTÅ NARRATIIVISISTA KEINOISTA Antero Katajainen 16 TUNTEIDEN TAKANA OVAT ARVOT JA UNELMAT -Gregory Smithiä kuunnellen Timo Rytkönen 22 TOSIASIA ON KUOLLUT METAFORA - Ratkes-lehti haastatteli Gregory Smithiä Tapio Malinen 27 LYHYTTERAPIAN SANKAREITA Heiskanen&Turunen 28 FILOSOFIN VASTAANOTOLLA Antti Mattila 30 RATKESMIES YLÄASTEELLA Pekka Väänänen 34 Lasse Salmi 37 IKUISESTI UUDISTUVA JOHN FRYCKMAN SAA RATKES-AVAIMEN Ritva Saarelainen 38 INTERNET-RIIPUVUUS -kirja-esittely Lasse Jalonen 40 LUPAAVUUTTA ETSIMÄSSÄ -kirjaesittely Lasse Salmi 41 FAMILY PROCESS -aikakauslehtiesittely Vesa Heiskanen 42 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA

3 3 LUKIJALLE 3 Lukijalle Tämä lehti ei ole vielä syntynyt. Se syntyy todellisuuteen, joka on kirjoitetun sanan ja lukijan välissä. Tilaan, jossa merkitykset kehkeytyvät lukukokemuksen kautta. Sanat ovat toukkia, joista Sinä lukijana teet perhosia: löydät ja luot samanaikaisesti. Näin olet myös suhdevastuussa lehden lopullisesta syntymisestä. Elämä on liian vakava leikki, jotta voisimme väittää että se tulisi määritellä vain yhdellä tavalla. Siksi haluamme antaa erilaisten ajatusten ja kokemusten kuulua moniäänisesti ja silti korkeatasoisen arkisesti. Ratkes-lehti näkymöi erilaisten mahdollisuuksien horisontteja. Liike näissä maisemissa on myös lukijan ajattelua. Emme halua pelkästään informoida, lisätä jo ennestään vyörynomaista kiinteän tiedon määrää, vaan pikemminkin paljastaa mahdollisen. Ja lisätä sen arvostusta. Mahdollisen, jonka viisaus on epävarmuuden viisautta paradoksien, kysymysten ja monimielisyyden viisautta. Parhaassa tapauksessa tämä lehti on ympäristö, jossa lukija voi ylittää havaitun, tiedetyn ja nautitun. Mikään ei ole piilossa. Kaikki on läsnä. Voit nähdä. PS: Tampereen alueryhmä on tuottanut osan lehden aineistosta. Kiitos ansiokkaasta ja elävästi todesta yhteistyöstä. Lopuksi tuleville kirjoittajille tiedotus: emme pyydä Sinulta maksua, jotta saisit kunnian antaa toisten hyötyä viisaudestasi ja kokemuksestasi! Tapio Malinen päätoimittaja

4 4 Taustaa: ratkaisukeskei-syy- voimavarasuuntautuneeseen työotteeseen 4KOKEMUKSIA RATKAISUKESKEISISTÄ NARRATIIVISISTA KEINOISTA destä Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on saavuttanut yhä laajenevaa suosiota ympäri maailmaa. Suomessakin sillä on vankka edustus ja kannattajakunta. Myös narratiivinen lähestymistapa on herättänyt kasvavaa kiinnostusta terapian ja kuntoutuksen piirissä. Tässä artikkelissa kuvaan, kuinka narratiiviset keinot voivat täydentää ja syventää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Esittelen teorian ja käytännön tasolla, miten näitä lähestymistapoja voi käyttää rinnakkain. Kokemusteni mukaan elämäntarinan muutokset ovat asiakkaille erittäin merkityksellisiä ja usein käänteentekeviä kuntoutumisprosessissa. ANTERO KATAJAINEN LL, Yleislääketieteen erikoislääkäri EERI PARTNERS Tämä on lyhennelmä artikkelista, joka on julkaistu teoksessa: Kunnon tarinoita - tarinallinen näkökulma kuntoutukseen. Kun-toutussäätiön tutki-muksia, Research Re-ports, 59/98. Julkaistaan kirjoittajan ja t o i m i t t a j a n ystävällisellä luvalla. Kuntoutussäätiön Voimavarasuuntautuneen asiakastyön kehittämiskeskus ( VAK-keskus ) aloitti toimintansa helmikuussa VAK-projektia suunniteltaessa pyrkimyksenä oli palvelun, tutkimuksen ja kehittämistyön yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Keskuksen hankalalta kuulostava nimi valittiin harkitusti viestittämään sitä, että toimintaa ei rakenneta tietyn toimintamallin ( kuten ratkaisukeskeinen) tai teoreettisen viitekehityksen varaan, vaan kyse on yhteistyön kehittämisestä toisaalta asiakkaiden, toisaalta muiden toimijoiden kanssa. Voimavaraorientaation katsottiin kuvaavan parhaiten sitä asiakastyön, tutkimuksen ja koulutuksen ulottuvuutta, joka merkitsi uusien toimintamahdollisuuksien etsimistä yli totuttujen ammattikunta-, sektori- ja koulukuntarajojen. Käytännössä valinta tarkoitti mm. luopumista psykiatrisista diagnooseista, ongelmamäärittelystä ja sairauskertomuksista sekä siirtymistä kapeasta psykoterapialokerosta laajemman keskustelu- tai

5 5 asiakastyön kentälle. Voimavarasuuntautunut työote tähtää hyvän yhteistyösuhteen ja asiakkaiden toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävien keskustelujen luomiseen. Keskustelullinen näkökulma pitää sisällään konstruktivistisen tausta-ajatuksen, jonka mukaan kielen ja puheen avulla luodaan, ylläpidetään ja muunnellaan jatkuvasti sosiaalista todellisuutta. Voima-varasuuntautuneissa keskusteluissa pyritäänkin tuottamaan ja nostamaan esiin yhteistyötä suosivia todellisuuksia. Hankeen ydin oli asiakastyö, jota toteutettiin pääosin Kelan rahoittamana kuntoutuksena. Asiakastyön lähtökohtana oli ratkaisukeskeinen malli (Solution- Focused Brief Therapy), josta eri työntekijöillä oli projektin aikana erilaisia muunnelmia. Rat-kaisukeskeistä perusmallia täydennettiin voimavaraorientaa-tioon sopivilla elementeillä mm. narratiivisista terapioista, hypnoosista, NLP-menetelmästä ja sosio- tai psykodraamasta. (ks. Vataja 1998) Omat lähtökohtani Koulutukseni asiakastyöhön perustuu ratkaisukeskeiseen perus-ajatteluun ja malliin. Lisäksi olen ollut innostunut narratiivisesta työotteesta, joka on mielestäni oivallisesti syventänyt ja täy-dentänyt ratkaisukeskeistä työotetta. Viime aikoina olen harjoitellut myös NLP-taitoja, jotka ovat edelleen lisänneet työkaluvalikoimaa. Kun tarkastelen omaa työotettani löydän konstruktivistisesta tausta-ajatuksista paljon omaa työtäni kuvaavaa ja sateenvarjon, jonka alle mahtuvat kaikki käyttämäni lähestymistavat. Konstruktivistinen terapeutti katsoo, että se kuinka asioita katsomme määrittää mitä näemme ja se mitä näemme määrittää mitä teemme. Kun keskustelemme ja haastattelemme asiakasta teemme historiaa emmekä ainoastaan kerää taustatietoa ( we are making history and not just taking history ) (Hoytt, 1996) Jotkut terapiamuodot ohjaavat keskustelujen avulla ihmisiä hakemaan ratkaisuja ongelmiin-sa, toiset taas ohjaavat keskusteluja sen merkityksen tutkimisen suuntaan ajatellen, että uuden merkityksen löytyminen ohjaa irtautumaan vanhasta ongelmakeskeisestä näkemyksestä. Uusien elämäntarinoiden kehittäminen, joiden kautta ihmiset voivat löytää uuden näkemyksen itsestään ja maailmasta, jossa he elävät voi olla terapian keskeinen ja ohjaava metafora. Narratiiviset aikomukset ohjaavat terapiaa ja ratkaisevat usein, miten edetään ja mitä kysymyksiä ja valintoja tehdään, mistä olemme kiinnostuneita. Tällainen kertomuksellinen metafora ei ole ainoa oikea lähestymistapa, vaan pikemminkin yksi monista mahdollisuuksista, joilla terapiaa voidaan tehdä. Terapiassa keskitytään enemmän uuden merkityksen laajentamiseen ja rikastamiseen kuin uuden käyttäytymisen rohkaisemiseen. Terapeutin rooli on pääasiassa kuuntelemista ja kysymysten tekoa. Tämä auttaa pysymään en tiedä -asenteessa (Anderson ja Goolishian, 1990). Kysymysten teko houkuttelee ihmisiä paremmin selkeyttämään ja ohjaamaan uudelleen ymmärrys-tämme terapian eri käänteissä kuin diagnostiset ja tulkinnalliset lausunnot....se kuinka asioita katsomme määrittää mitä näemme ja se mitä näemme määrittää mitä teemme... Michael Whiten sekä David Epstonin (1990) perusteos Narrative Means to Therapeutic Ends sekä Freedman ja Combsin (1996 ) kirja narratiivisesta terapiasta ovat suositeltavaa luettavaa asiasta kiinnostuneille. Esittelen seuraavassa, joitain kohtia heidän käsityksistään, joita käytän myös itse työssäni. Petri Arvilommi (1998) on tehnyt ansiokkaan artikkelin narratiivisesta terapiasta, jota osittain myös olen käyttänyt lähteenä. 5 Narratiivisen keskustelun keinot - vaihtoehtoisen tarinan luominen John L. Walter ja Jane E. Peller (1996) kuvaavat hyvin terapeutin ja asiakkaan roolia kirjoituksessaan Rethinking our assump-tions. Samassa kirjoituksessa he esittelevät tavoitekeskustelun (goaling) käsitteen entisen rat-kaisukeskeisen tavoite ( goal) käsitteen tilalle. Tavoitekeskus-telun tyyli sopii hyvin

6 6 myös nar-ratiiviseen ajatteluun. Siinä käydään läpi mitä asiakas haluaa ja millaisena hän elämänsä kokee muutoksen jälkeen. Keskustelussa keskitytään siihen, mistä asiakkaat tietävät saavuttavansa uuden-laisen kokemuksen ja mitkä merkit kertovat sen heille. Tämäntyyppinen tavoitekeskustelu on omiaan avaamaan uusia merkityksiä ja kokemuksia asiakkaan elämään. Tavoitekeskustelu on merki-tyksen kehittämistä ja hakemis-ta sellaiselle elämälle, mitä asiakas haluaa elää ja kokea ongelmien jälkeen. Tavoitekeskustelu vie kokonaan ongelma-akselin ulkopuolelle kohti hypoteettista elämäntarinaa, missä asiakkaalla ei ole enää ongelmiaan ja hän kokee elävänsä kyseisellä elämänalueella haluamallaan tavalla. Metaforisesti tavoitekeskustelu on yhteisen tarinavaihtoehdon luomista ongelmatarinan tilalle. Tavoitekeskustelu on luonteeltaan vuorovaikutuksellinen ja luova prosessi. Siinä ei niinkään keskitytä ongelmien ratkaisuun tai tiukkaan konkreettiseen tavoitteellisuuteen. Ratkaisukeskeisyyskin saattaa olla vain ongelman toinen puoli, eikä todellinen vaihtoehto elämään. Se saattaa pitää meitä myös liian paljon ongelmapuheen vankeina. Tavoitekeskustelu poikkeaa traditionaalisesta tavoitekeskeisestä terapiasta, jossa on ajateltu tavoitetta konkreettisena päätepisteenä ja tapahtumana, joka täytyy saavuttaa. Se on enemmän mahdollisuuksien kehittämistä ja erilaisten elämän vaihtoehtojen hakemista. Sillä, että käy- 6tetään termiä tavoitekeskustelu sanan tavoite sijaan, halutaan korostaa, että kyseessä on prosessi ja uusien mahdollisuuksien kehittäminen, eikä niinkään pääte-piste. Insoo Kim Bergin (1998) mukaan tari-nan kertomistapahtuma muuttaa tarinan tapahtumia kertojan mielessä. Tapahtumien eri puolet ja yksityiskohdat voivat muuttua merkittävästikin. Yksittäisten tapahtumien merkitys määräytyy tarinan arvioinnin ja ratkaisun perusteella. Valitse-malla ja toistamalla sellaisia osia asiakkaan tarinasta, jotka ovat ratkaisun kannalta hyödyllisim-piä, terapeutti auttaa löytämään asiakkaan tarinalle myönteisem-piä sävyjä. Tilan avaaminen uusille tarinoille Ennen kuin uutta elämäntarinaa ja sen sisältöä ja tapahtumia voidaan alkaa tutkia on tärkeää, että ihmisten ongelmatarina tulee kuulluksi ja että ihmisille syntyy käsitys, että heidän näkemyksensä ja kertomuksensa ymmärretään ja arvostetaan. Vain tällaisen yhteisen ymmärtämisen kaut-ta voi syntyä luottamus ja hoitosuhde, jossa uutta mahdollisesti syntyvää elämäntarinaa voidaan alkaa tutkia. Elämäntarinoita kuunnellaan sellaisella asenteella, että syntyy vaikutelma monien mahdollisten merkitysten olemassaolosta. En tiedä -asenne auttaa ihmettelemään ja uteliaasti kyselemään: Olisiko mahdollista, että.. tai Mitä jos Toivomme, että ihmiset tulevat kokemaan tarinansa jonain sellaisena, jota he voivat muokata, pikemmin kuin jonakin, joka on jo muokannut heidät. Ihmisten kertoessa ja hahmotellessa uutta tarinaansa on säännöllisin välein hyvä vetää yhteen, mitä on kuultu ja tarkistaa, että asiat ovat tulleet oikein ymmärretyiksi. Samalla kysymyksemme ja yhteenvetomme haastavat ihmisiä tutkimaan vanhaa tarinaansa uudessa valossa. Me emme ole kuulostelemassa asiakkaan pääasiallisia ongelmia tai keräämässä keskeisiä paloja heidän tarinoistaan tehdäksemme diagnooseja. Tavoitteenamme ei ole etsiä taustalla olevaa todellista tai piilevää ydinongelmaa. Emme myöskään vertaile heidän tarinoitaan mihinkään luokitte-luun tai normatiivisiin standardeihin. Yritämme sen sijaan ymmärtää ihmisten kertomien tarinoiden merkityksen heille itselleen ja sijoittaa itsemme niiden ihmisten kenkiin, joiden kanssa työskentelemme. Harlene Andersson ja Harry Goolishian (1988) ovat kirjoittaneet en tiedä -asenteesta ja työtavasta. Heidän mukaansa terapeutti ei kysy asioita siksi, että heillä olisi asiantuntemusta asiakkaan ongelmiin tai siksi, että hän tietäisi ratkaisun. Terapeutti kysyy uteliaassa hengessä : mitähän pystymme luomaan. Keskittymällä siihen, mitä asiakas haluaa, mahdollistuu merkityksien kehittyminen. Kysymykset keskittyvät neljälle alueelle: 1. Mitä asiakas sanoo haluavansa konsultaatiolta? 2. Miten se mitä asiakas haluaa tulee muuttamaan hänen elämäänsä?

7 7 3. Kuinka asiakas tietää olevansa oikeilla jäljillä ja sen että ongelma on ratkennut? 4. Kuinka hän kokee tällä hetkellä jotain siitä mitä hän tavoittelee? Sen tunnistaminen, missä vaiheessa asiakas on saanut kertoa riittävän paljon ongelmatarinaansa ja mikä on juuri oikea hetki siirtyä aktiivisempaan tavoitekeskusteluun tai uuden tarinan kehittelyyn, on vaikea ja herkkyyttä vaativa asia. On hyvä edetä kokeillen, ikään kuin testata olisiko nyt jo sopiva hetki siirtyä eteenpäin. Tässä vaiheessa kannattaa tarkkailla asiakkaan sanatonta viestintää erityisen huolellisesti. Aina voi kysyä myös suoraan asiakkaalta (asiakas konsulttina). Esimerkiksi: Kuulen ja näen, että Sinulla on ollut tosi rankkoja aikoja eikä ole ihme, että voit noin huonosti. Haluaisin kuitenkin kysyä myös hieman tulevaisuudesta ellei se tunnu Sinusta liian aikaiselta? Tai jos tulevaisuussuun-tautuneet kysymykset on tehty ilman ennakkolupaa ja asiakkaan sanaton viestintä kertoo, että on edetty liian nopeasti voi todeta: taisin edetä liian nopeasti, ehkä on hyvä, että kerrot vielä tarkemmin ja lisää viime aikojen tapahtumista jne Kuuntelun ja uuden tarinan kehittämisen herkkä tasapaino on hyvä pitää mielessä koko haastattelun ajan. On joskus tarpeen palata takaisin ongelmatarinan kuunteluun, vaikka oltaisiinkin edetty jo pitkälle uuden tarinan suuntaan. Asiakkaat ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia ( niin kuin muissakin suhteissa); jotkut tarvitsevat paljon kuuntelua, toisten kanssa voi edetä nopeammin. Kokemukseni mukaan erityisesti surua ja masennusta hoidettaessa kannattaa olla tarkkana ja antaa tarvittaessa tilaa runsaalle kuuntelulle. Uuden tarinan kehittäminen Terapian varhaisemmassa vaiheessa kysymyksillä pyritään ennen kaikkea ymmärtämään ihmisten ongelmakyllästeistä tarinaa. Kun kuuntelua, luottamusta ja yhteistä ymmärrystä on saavu-tettu sopivassa määrin, voidaan keskittyä enemmän uutta tarinaa hakeviin kysymyksiin....terapeutti ei kysy asioita siksi, että heillä olisi asiantuntemusta asiakkaan ongelmiin tai siksi, että hän tietäisi ratkaisun... Kysy-myksillä pyritään houkuttelemaan ihmisiä näkemään kertomuksensa jostain uudesta näkökulmasta ja huomaamaan, että muutkin vaihtoehtoiset tarinat ovat mahdollisia. Kuuntelulla ja kysymyksillä haetaan ja odotetaan sopivan ikkunan aukeamista kohti uutta, merkityksellistä tarinaa. Kuunteleminen ja kyseleminen Dekonstruktiivinen ( purkava) kysely kutsuu ihmiset näkemään tarinansa eri perspektiiveistä, havaitsemaan miten ne on rakennettu, panemaan merkille niiden rajoitukset ja huomaamaan, että on muitakin mahdollisia tarinoita. Sopivia kysymyksiä tässä vaiheessa ovat: - mitä jos? - kyllä, mutta toisaalta, voisiko olla näinkin? - tuo on yksi vaihtoehto, mutta haluaisin tarkistaa olenko oikeilla jäljillä, kun ymmärrän sen mitä kerrot hieman toisella tavalla - onko mahdollista, että se mitä kerrot voisi tarkoittaa myös?? - voitko arvata kuinka minä kuulen sen mitä juuri kerroit? - en ole varma olenko nyt ymmärtänyt oikein kun sanon - en ole varma onko asia sinun kohdallasi juuri näin, mutta viime viikolla minulla kävi asiakas, jolla oli hyvin samankaltainen tilanne kuin sinulla ja hän oli ymmärtänyt asian hieman eri näkökulmasta... Sisäänmenotie ihmisten uusiin tarinoihin löytyy poikkeusten kautta. Yleensä kehittyvät aukot ( openings) spontaanisti dekonstruktiivisen kyselyn ja kuuntelun kautta. Myös suorempi aukkojen etsiminen kyselemällä voi olla tarpeen. Kun uusia poikkeuskandidaatteja löytyy on syytä varmistaa, että aukko edustaa haluttua kokemusta ja aukeaa sellaiseen suuntaan, jolla on todella merkitystä asiakkaan elämään. Seuraavat kysymykset auttavat meitä hahmottamaan poikkeuksen merkitystä asiakkaalle: - kiinnostaako tämä sinua? - oletko yllättynyt tästä? - onko tämä jotain sellaista jota haluat lisää elämääsi? - onko tämä sinusta hyvä vai paha asia?

8 8 Rauhankatu 4, TURKU Puh (02) , Fax (02) Voimavarat työssä -valmennuspäivä Oulussa, Hotelli Cumuluksessa Valmennuspäivän aikana saat monipuolisisa ja toimivia keinoja Voimavarat työssä-kyselyn hyödyntämiseksi työyhteisöjen kehittämisessä. Jukka Kataja, Sari Kujala, Anneli Litovaara ja Matti Tiusanen vetävät päivät mukaansa tempaavalla tavalla. Ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen 9.00 Valmennuspäivän avaus ja tavoitteet, Matti Tiusanen 9.10 Johdatus voimavarakeskeiseen lähestymistapaan, Anneli Litovaara Voimavarat työssä-kysely työhyvinvoinnin edistämisessä, Matti Tiusanen Voimavarat työssä- ohjelmisto esittely, Sari Kujala Lounas Miten vahvistan yksilön voimavaroja haastattelussa, Anneli Litovaara Miten toteutan onnistuneen palautetilaisuuden, Jukka Kataja Luovia ratkaisuja työyhteisön kehittämiseen, Jukka Kataja Yhteenveto ja päätöskeskustelu Ilmoittaudu mennessä, niin valmennuspäivän hinta on 1250 mk. Tämän jälkeen ilmoittautuneille ja maksaville hinta on 1400 mk. Jos työpaikaltasi tulee useampia, kysy ryhmäalennusta. Hintaan sisältyy valmennuspäivän ohjelma, materiaali, lounas ja kahvit jälkeen perimme peruutuksista 250 mk järjestelykuluina. Lisätietoja saat Ratkaisu-Impulssista, Sari Kujalalta (HUOM! UUDET NU- MEROT) puh (02) , fax (02)

9 Kun uutta aukkoa tarkastellaan ja on käynyt ilmi, että se edustaa asiakkaalle tärkeää ja merkityksellistä uutta suuntaa, kannattaa asiakkaan henkilökohtaista selviytymiskykyä (personal agency) vahvistaa kuinka -kysymyksillä. Näissä kysymyksissä kannattaa pysyä sitkeästi ja kerätä mahdollisimman paljon yksityiskohtia ja lisää yksityiskohtia: mitä 9vielä, entä mitä vielä, vieläkö tulee mieleen jotain - kuinka sait tämän aikaan? - mitä teit päästäksesi tähän uuteen tunnelmaan? - kuinka päädyit tähän uuteen tulkintaan? - mitä ennakkovalmisteluja teit tätä varten? - mitkä olosuhteet auttoivat sinua päätymään tähän? - ketkä olivat läsnä? - mitä muuta? - mitä vielä? - voitko tarkentaa? Kaksinkertaiset maisemat - dual landscapes Ylläkuvattuihin kysymyksiin tulevat vastaukset usein tarinamuodossa ja näin alkaa kehittyä tärkeitä avaintapahtumia ( unique outcomes) uuteen muotoutuvaan tarinaan. Näitä voidaan tarkastella vuoroin kahdessa eri maisemassa : toiminnan maisemassa (landscape of action) ja tietoisuuden maisemassa (landscape of consciousness) (White 1990). Toiminnan maisema vastaa kysymyksiin: kuka, mitä, missä milloin, miten. Toiminnan maisemassa liitettään yhteen juonellisesti peräkkäisiä tapahtumia ajassa. Kytkemällä useampia poikkeuksellisia avaintapahtumia tai poikkeuksia toisiinsa saadaan aikaan uusi alatarina tai tarinan pätkä toiminnan maisemassa. Tarinaa on hyvä kehittää myös tietoisuuden maisemassa. Tietoisuuden maisemalla viitataan siihen kuviteltuun alueeseen, missä ihmiset keksivät merkityksen, halut, tarkoitukset, uskomukset, sitoumukset, motivaatiot, arvot ja vastaavat, jotka liittyvät heidän kokemuksiinsa toiminnan maisemassa. Toisin sanoen tietoisuuden maisemassa ihmiset ajattelevat toiminnan maisemassa tarinoitujen kokemusten seuraamuksia ja merkityksiä. Sopivia merkitystä koskevia kysymyksiä ovat: - mitä nyt ajattelet tästä kaikesta? - mitä tämä kertoo sinulle itsestäsi / kyvyistäsi/ selviytymismahdollisuuksistasi? - mitä tämä kertoo teidän parisuhteestanne? - minkä merkityksen annat tälle? - mitä ajattelet oppineesi näistä tapahtumista? - millä lailla tämä on kasvattanut sinua? - mitä tämä kertoo elämästäsi ja mitä haluat siitä? - voitko olla ylpeä kertomastasi? -mistä erityisesti olet ylpeä? - millä lailla uudessa valossa näet nyt itsesi - luuletko että puolisosi / ystäväsi/ työtoverisi tulevat yllättymään? 9 Tähän vaiheeseen kannattaa kokemukseni mukaan käyttää aikaa. Muotoutuvat uudet merkitykset tietoisuuden maisemassa ovat asiakkaille yleensä erittäin syvällisiä ja voimakkaita kokemuksia ja saattavat olla käänteentekeviä terapian kannalta. Näiden uusien merkitysten ja tulkintojen avulla ihmiset pystyvät usein selviytymään uusista tilanteista tai entisistä ongelmistaan ikään kuin uusin eväin ja uutena ihmisenä. Kun tarinoita kehitellään yhteistyössä asiakkaan kanssa liikutaan toiminnan ja tietoisuuden maiseman välillä kutoen nämä kaksi yhteen edestakaisin uudelleen ja uudelleen ja liittäen eri käyntikerroilla ilmaantuvaa uutta materiaalia ja alatarinoita tähän muotoutuvaan uuteen tarinaan. Historian ja tulevaisuuden uudelleen kehittäminen Voimme myös hakea ajallisesti tukea näille uusille näkökulmille menneisyydestä tai tulevaisuudesta ja täten uudelleen kirjoittaa syntyvän tarinan historiaa ja tulevaisuutta. Voimme esimerkiksi kysyä: Muistuuko mieleesi menneisyydestäsi tapahtumia, jotka tukevat tätä uutta näkemystä itsestäsi? Muistatko tilanteita, jossa joku muu olisi jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota tähän seikkaan? Olitko joskus aikaisemmin / nuorempana aavistanut, että sinusta löytyy tällaisiakin piirteitä? Onko sinulla ollut nuorempana elämänjaksoja, jolloin nämä uudet (uudestaan löydetyt) ominaisuudet olisivat jo olleet käytössä? Jos menneisyydestä löytyy jaksoja, jolloin uudet kyvyt, ominaisuudet, taidot yms. ovat jo olleet käytössä, tarinaa kannattaa johdatella sellaiseen normalisoivaan suuntaan, jossa nämä aikaisemmat jaksot ja nyt syntyneet uudet jaksot nähdään oikeina tai aitoina ja huonot jaksot vain

10 10 tilapäisinä vaiheina. Ihmiset ajattelevat usein, että menneisyyden tapahtumat määrittävät nykyhetkeä merkittävästi. Siksi on tärkeä etsiä uutta menneisyyttä. Ben Furmanin (1998) kirjan mukaan: koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Harvemmin oivalletaan kuinka paljon tulevaisuuden nä-kymämme ohjaavat nykyisyyttä, uskoisin, että monessa tapauk-sessa lopultakin paljon enemmän kuin menneisyytemme. Uusille näkemyksille kannattaa siis myös kehitellä uutta tulevaisuutta. Voimme kysyä esimerkiksi: Kun tällaisia asioita/ tapahtumia/ ominaisuuksia, joita olet juuri löytänyt lisääntyy tulevaisuudessa ( esim. 1 vuoden kuluttua) niin miltä tilanne silloin näyttää? Mitä silloin ajattelet itsestäsi ja mahdollisuuksistasi? Mitä arvelet muiden sanovan? Voitko kertoa lisää yksityiskohtia tästä tilanteesta? Mitä arvelet lastesi sanovan?. Taas kannattaa sukkuloida toiminnan ja tietoisuuden maisemien välillä ja hakea konkreettista sisältöä tulevaisuuden toiminnan maisemaan ja uusia merkityksiä tulevaisuuden tietoisuuden maisemaan. 40-vuotias Jaakko hakeutui hoitoon jännitysten, sosiaalisten pelkojen ja hermostuneisuuden takia, joita hänellä oli ollut yli 10 vuoden ajan. Ensimmäisillä käynneillä tilannetta lähestyttiin ulkoistamisen keinoin (ks jäljempänä). Jaakko löysikin hiljalleen yhä uusia asioita, joilla hän pystyi vaikuttamaan tähän jännityspaholaiseen ja heikentämään sen vaikutusvaltaa. Nämä uudet pienet muutokset ja aluevaltaukset saivat keskusteluissa paljon huomiota osakseen ja niitä ja niiden merkitystä tutkittiin perusteellisesti. Anteron työhuoneessa majaileva lääketieteen Jumala Kuudennella käynnillä, n. 6 kuukautta hoidon alkamisesta, tutkittiin tarkemmin, kuinka nämä saavutetut muutokset vaikuttivat Jaakon elämäntarinaan ja kokemukseen itsestään. Jaakon mielestä näillä muutoksilla on ollut iso merkitys hänen elämälleen. Ne antavat rohkaisua ja perustaa, jolta voi ponnistaa. Keskustelussa liikuttiin ja sukkuloitiin toiminnan ja tietoisuuden maisemien välillä hakien välillä sisältöä uudelle tulevaisuudelle ja välillä etsien menneisyydestä yksityiskohtia, jotka sopivat paremmin uuteen muotoutuvaan tarinaan. Jaakko kertoikin, että itse asiassa nuorempana aina 25 vuotiaaseen asti hänellä oli hyvä itse-luottamus, elämä oli tasapainoista ja normaalia. Jaakon kanssa piirrettiin elämänviivaa, jossa nuoruuden vaiheet sekä muotoutuva uusi näkemys edustivat Jaakon todellista, aitoa, oikeaa ja normaalia minää. Hankalat välivuodet (25v-40v), joita Jaakko kuvasi mielikuvana pimeäksi korveksi, joka oli vaikeakulkuinen, lähes läpi-pääsemätön, kuoppainen ja mäkinen, edustivat poikkeamaa ja putoamista pois oikealta tieltä, joka nyt oli taas löytymässä. Jaakko kuvasi päässeensä ikäänkuin takaisin oikealle tielle. Tätä oikeaa tietä kuvasi mielikuvana tavallinen metsä, jossa aamu sarastaa, on valoi-sempaa, sillä on positiivisempi ja varmempi olo, itseluottamus ja itsetunto ovat kohentuneet, muisti toimii paremmin ja on rohkeampi olo. Jaakon kertoessa ja kuvaillessa muutostaan eri kanteilta hänelle syntyi myös ensimmäistä kertaa elämässään näkemys, että hänen pimeän jaksonsa aikana on ollut myös myönteisiä asioita, eikä tämäkään elämänvaihe ole täysin huono - Jaakko löysi selvästi sekä-että -ajattelua musta valkoisen joko- tai -ajattelun sijaan. Näin toiminnan tasolla tapahtuneiden pienten muutosten kautta päästiin hiljalleen kirjoittamaan uutta elämäntarinaa sen eri tasoilla, hakemaan menneisyydestä uutta näkemystä ja luomaan luottavaisempia ja myönteisempiä tulevaisuuden näkymiä. Eksternalisaatio eli ulkoistaminen

11 11 Ulkoistamisessa on kyse siitä, että ihmistä kannustetaan ottamaan etäisyyttä ahdistavista kokemuksista henkilöllistämällä nuo kokemukset. Näin ongelmista tulee ikään kuin erillisiä - joskus humoristisia olentoja esim: masennus mörkö, paniikki peikko tai mikä tahansa asiakkaan antama osuva nimitys hepuli, slaagi tms. Näin ongelmat nähdään irrallaan niistä ihmisistä ja ihmissuhteista, joista ongelmien ajatellaan johtuvan. Ihmiset tai ihmissuhteet eivät ole ongelma, vaan ongelma on ongelma. Haastattelussa haetaan mitä vaikutuksia tällä ulkoistetulla ongelmahahmolla on ollut asiakkaan elämään. Kartoitetaan kuin ka tämä ongelmahahmo on huijannut, houkutellut, antanut heidän uskoa, viekoitellut ja jallittanut heitä. on onnistunut? Mitä teit erilailla? Ratkaisukeskeisellä asteikko-kysymyksellä voidaan myös tutkia hepulin vaikutusvaltaa. Joskus asiakkaan on vaikea löytää näitä poikkeuksia ja sitä kautta vaikutusvaltaansa ongelman elämäänsä. Olen joskus tällaisissa tapauksissa pyytänyt häntä kuvailemaan mitä hänen pitäisi tehdä, jotta masennusmörkö ensi viikolla saisi varmasti oikein tukevan otteen hänen elämästään. Asiakkaat löytävät tähän kysymykseen yleensä paljon helpommin vastauksen ja ovat mestarillisia kuvaamaan kuinka he itse asiassa saavat oireensa aikaan. Taulukko muutostarinan kehittämiseksi Tämä tyylillinen muutos avaa monia uusia haastattelumahdollisuuksia. Samalla kun patologisoivan, sairauskeskeisen sanaston tilalle nousee uudenlaista arkisanastoa ja kielenkäyttöä, avautuu myös asiakkaalle lisääntyvää vaikutusvaltaa ja - mahdollisuuksia tätä ongelmatyyppiä vastaan. Tutkimalla näitä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ongelmaan nähden avautuu poikkeuksia ja aukkoja kohti uutta tarinan mahdollisuutta. Esimerkkikysymyksiä: Muistatko kertoja, jolloin paniikkipeikko ei olisikaan onnistunut huijaamaan sinua niin paljoa? Mitä tapahtuu niinä päivinä, jolloin masennusmörkö ei pystykään jallittamaan sinua? Ovatko slaagit vähentyneet viime kerran jälkeen? Kuinka se Kun kysymys tehdään oikeaan pilkettä silmäkulmassa -sävyyn, asiakkaat oivaltavat yleensä jotain tärkeää juuri niistä vaikutusmahdollisuuksista, joi-hin ei edellä löytynyt sisältöä. Joskus tätä kautta saadaan voimakkaampia oivalluksia kuin suoraan poikkeuksia hakien. 28-vuotias Pekka, joka kävi vastaanotollani 2-3 vuotta jatkuneiden paniikkioireiden takia, helpottui selvästi heti, kun olimme ensikäynneillä ulkoistaneet paniikkihäiriön slaageiksi. Ulkoistamisen kautta oli helpompaa tutkia mitä vaikutuksia slaageilla oli ollut Pekan elämään. Poikkeuksia kartoitettaes-sa Pekan oli vaikea löytää mitään selvää vaikutusvaltaa näihin slaageihin. Pekka oli kuitenkin löytänyt internetistä kaavakkeen, jonka avulla hän seurasi päivittäistä vointiaan asteikkokysymyksen avulla ja kartoitti itse mistä paremmat ja huonommat päivät johtuivat. Hän oli itse tehnyt havaintoja minkälaiset käyttäytymismallit ja -strategiat aiheuttivat huonoa oloa ja toisaalta millä keinoilla parempi hallinta slaageja vastaan syntyi. Näin syntyi monia hyviä uusia oivalluksia ja konkreettisia toimintamalleja, joilla Pek-

12 12 ka tunsi pääsevänsä slaagien niskan päälle ja asteittain saavuttavansa lisähallintaa tilanteeseen. Kun Pekka lisäksi oli halukas harjoittelemaan erilaisia rentoutus- ja hengitystekniikoita sekä käyttämään mielikuvia apunaan taistelussa slaa-geja vastaan, saatiin oireet asteittain 3-4 kk aikana selvästi vähenemään niin, että Pekka pystyi jälleen palamaan työhönsä ja viettämään lähes normaalia elämää. Ulkoistettu ongelma nähdään narratiivisessa ajattelussa usein vihollisena ja sen päänmenoksi punotaan sotajuonia ja -strategioita. NLP:ssä käsitellään ulkoistettua ongelmahahmoa ystävällisemmin ja koetetaan löytää sen ilkeän käytöksen takaa hyviä tarkoituksia kuten esim.: se haluaa varoittaa, suojella ylirasitukselta, muistuttaa levon tarpeesta tms. Olen kokenut näiden kahden yhdistämisen hyvänä ja monessa tapauksessa ongelmamörön hyvien tarkoitusten löytäminen antaa enemmän kuin vihollisen kanssa taistelu. Ongelmamörköä voidaan kiittää ja sille antaa hyvää palautetta hyvin suoritetusta työstä ja lähettää se nyt hyvin ansaitulle lomamatkalle, kun sitä ei enää tarvita, jonnekin missä se viihtyy hyvin ja kauan. Muutostarinan kehittäminen Käytän usein muutosprosessimetaforaa kuvamaan asiakkaitteni tilannetta. Saatan kysyä jossain vaiheessa haastattelua, kun sopiva määrä kuuntelua, arvostusta, uteliaisuutta, dekonstruktiivisia kysymyksiä, en tiedä - asennetta, kaksoismaisemissa sukkulointia ja ulkoistamista on läpikäyty: (esim.: suossa rämpiminen, aarniometsä, Olen huomannut, että usein Vietnamin sota, vuoristorata kun ihmisillä on huono olo niin tms). Nimen ja mielikuvien lisäksi voidaan myös kysyä, minkä- se viestittää jotain muutostarvetta. Voisiko olla, että lainen sisäinen puhe kuvaisi parhaiten tätä vanhaa tarinaa, joka oireesi ja huono olosi johtuu siitä, että sinulla on muutosprosessi menneillään. Huono olo olen muiden armoilla, en voi nyt on jäämässä taakse (esim.: mitään, kaikki on lopussa, 12kuvaa minulla ei ole voimia jne.). Joskus tarkennan vielä tarinaa, sen sisältöä, sisäistä puhetta ja mielikuvia tarkemmilla NLP:n tarjoamilla keinoilla, joissa yllämainitun kaltaisista mielikuvista tehdään yksityiskohtaisia kuvauksia väreineen, muotoineen, äänineen ja hajuineen. ikään kuin pakottaa tai kehottaa meidät hakemaan ja etsimään jotain uutta tapaa, asennetta tai elämäntyyliä, joka sopii meille paremmin. En tiedä onko sinun tapauksessasi kyse tästä, mitä itse arvelet? Asiakkaat tarttuvat usein hanakasti tähän muutosprosessimetaforaan ja heidän kanssaan voidaan lähteä tarkastelemaan sitä sen eri kohdista. Liikkeelle voi lähteä nykyhetkestä, menneisyydestä tai tulevaisuudesta tai mistä tahansa tarjoutuvasta tarinan osasta, mielikuvasta, maisemasta tms. Kannattaa odottaa sopivaa hetkeä ja tilaisuutta tarttua tähän työvälineeseen. Usein kuitenkin asiakasta kuunnellessamme muotoutuu ensin kuva siitä epätyydyttävästä ja rajoittavasta tarinasta, joka tarjoutuu ongelmatarinan muodossa. Jos asiakas hyväksyy muutosprosessi-vertauksen, voidaan alkaa tutkia vanhan tarinan piirteitä: mistä asiakas ei ole pitänyt, mistä hän haluaa päästä eroon ja mitä asioita hän ei ainakaan halua uudessa elämässään. Tälle vanhalle elämänvaiheelle voidaan hakea nimeä ( esim: riippuvaisuuden kausi, pimeä kausi, itsekäs vaihe, sekasorto, epätasapaino, pallo hukassa, väärällä tiellä, kapinavaihe tms.) On hyvä, jos asiakas itse löytää ja nimeää tarinansa ja projektinsa. Vanhalle elämäntyylille tai tarinalle voidaan etsiä myös sopivaa mieli- Uuden tarinan sisältöä lähdetään kartoittamaan eri tasoilta ja tahoilta samalla lailla kun vanhaa tarinaa. Uudelle tarinalle kehitetään nimi tai muutosprojekti nimetään, sille haetaan konkreettista sisältöä ja merkitystä ( esimerkiksi ihmekysymyksen ja kaksoismaisemassa sukkuloinnin avulla). Uuden tarinan synnyttämiä mielikuvia ja sisäistä puhetta voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti. Tavallisia nimiä, joita asiakkaat ovat antaneet näille uusille tarinoille tai projekteille ovat olleet: oman itseni parempi kuuntelu, vapaus, jalat tukevasti maassa, otan vastuun elämästäni, oman aidon itseni löytäminen, todellinen minä, oman elämäni ohjaimissa, välitilinpäätös, suvantovaihe, simpukka joka kehittää helmeä, rakennusprojekti. Kirjoitan ja piirrän usein oheisen taulukon (taulukko 1) kaltaista hahmotelmaa, johon voi ikään kuin palapelinä hiljalleen kerätä ja täydentää informaatiota sitä

13 13 OSUUSKUNTA TOIVO seikkailun ja suhdeälyn osaamiskeskus Lyhytterapiaa ja inspiroivaa keskustelua Työnohjausta ja koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vuorovaikutusta parantavia toimintaryhmiä kouluille ja työyhteisöille Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työllistymiseen liittyviä täsmähankkeita Mikko Makkonen - YTM, tutkija, kouluttaja Sinikka Kuosmanen - psykologi, varhaiskasvatuksen asiantuntija Harri Hirvihuhta - sairaanhoitaja, lyhytterapeutti Heli Koivuniemi - sosiaaliohjaaja, seikkailukouluttaja Kari Saarinen - seikkailun ja toiminnan erikoisosaaja Osuuskunta TOIVO Malminkatu 24 C Helsinki Puh Fax

14 14 mukaa kun sitä luontevasti keskustelujen myötä kertyy. Kun vanhaa ja uutta tarinaa käydään monipuolisesti rinnakkain ja lomittain läpi syntyy näiden välille sopivaa, asiakasta motivoivaa muutosjännitettä. Tähän taulukkoon voi aina välillä palata ja siitä saa hyvää tukea yhteenvedoille, joita kannattaa tehdä istuntojen aikana ja aina uuden istunnon alkaessa. Esimerkiksi näin: 14sennuksen Viimeksi kerroit yksityiskohtaisesti ja tarkasti elämäntilanteestasi ja löysimme runsaasti asioita, joista haluaisit päästä eroon. Nimesit tämän taaksejäävän elämänvaiheesi suossa rämpi-misen vaiheeksi. Kerroit myös paljon sisältöä sille uudelle elämäntyylille, jota nimitit tasapainoiseksi ja harmoniseksi elämäksi. Olisin kiinnostunut kuulemaan millaista edistystä on projektissasi tapahtunut, mitä uusia asioita olet havainnut, jotka sopivat tähän uuteen elämäntyyliin. Olen kiinnostunut pienistäkin asioista ja muutoksista. Taulukon lisäksi voi piirtää myös käyrän tyypillisestä muutosprosessista erilaisine aaltoiluineen. Käyrän piirtäminen symbolisoi myös sitä, että muutosprosessit tarvitsevat aina aikaa ja yleensä edetään kaksi eteen ja yksi taakse - tyyliin. Moni asiakas on kiittänyt jälkeenpäin muutoskäyrän esittämistä ja kokenut sen hyödylliseksi edistyksen ajoittaisessa takkuilussa. Olipa hyvä, että viimeksi kävimme läpi tuota käppyrää, muuten olisin pelästynyt viimeviikkoista takapakkiani, mutta nyt tiesin sen kuuluvan tähän projektiin. Muutosmetaforan käyttöä ma- hoidossa olemme kuvanneet tarkemmin artikkelissa Elämän tienhaarassa (Mattila, Brandt-Pihlström & Katajainen 1997). 45- vuotias naisjuristi Leena hakeutui vastaanotolle pitkään jatkuneiden päihdeongelmien takia. Leenan juominen karkasi ajoittain käsistä putkijuomiseksi, joiden jälkeen häneltä meni aina pitkään toipua henkisesti ja fyysisesti. Juomisen laukeamista edelsi usein jonkinlainen ristiriitatilanne, jossa Leenalle tuli voimaton olo. Kysyttäessä voisiko tällä voimattomalla ololla olla joku myönteinen tarkoitus, Leena vastasi sen haluavan muistuttaa häntä siitä, että hänen on muutettava suhtautumistaan näihin ristiriitatilanteisiin ja tehtävä jotain ennenkuin ne karkaavat liian pitkälle. Työelämässä Leena pystyi käsittelemään vaikeitakin ris-tiriitatilanteita, mutta kotona ne aiheuttivat hänelle aina voi-mattoman olon ja juomisen. Leena tarttui esitettyyn muutosprosessivaihtoehtoon mielellään ja hänen kanssaan hahmottui seuraavanlainen taulukko muutaman käynnin aikana. (Taulukko 2. Tapauskohtainen taulukko muutostarinan kehittämiseksi) Kahden kolmen käynnin aikana konkretisoitiin niitä toimenpiteitä, asenteita ja uusia otteita, joilla em. kaltainen muutos prosessi voisi mahdollistua. Leena sai lisää voimia ja sisäistä rauhaa sekä huumoria elämäänsä, jonka avulla hän pystyi selviämään paremmin ja juomatta yli ristiriitatilanteiden. Leena katsoi rakentavansa tämän muutos projektin avulla elämänsä kivijalkaa ( kts mielikuva), jota ei ongelmat jatkossa heiluta. Oikealla tiellä Oikealla tiellä -metaforasta on hyötyä, kun ajatellaan terapian yleisiä tavoitteita. Siitä on apua myös terapiatekniikkana, jolla voidaan löytää uusia merkityksiä tilanteissa, joissa asiakkaat juuttuvat ajattelemaan tavoitettaan päätepisteenä tai jäävät kiinni joko tai asetelmaan. Anderson ja Goolishian ajattelevat, että asiakkaat hakeutuvat terapiaan, koska tuntevat olevansa jumissa tai vaihtoehdottomassa tilanteessa. ( Anderson & Goolishian, 1988). Heidän mukaansa yksi terapian tarkoituksesta on mahdollistaa ja lisätä omaa vaikutusvaltaa (agency) tilanteeseen. Tärkeää on, että asiakas kokee voivansa tehdä jotain, että löytyy vaihtoehtoja (way of doing). Whiten mukaan asiakkaat tulevat hoitoon ongelmakyllästeisen tarinan kanssa, joka ei anna heille mahdollisuutta elää tyydyttävää elämää. (White & Epston, 1990). Hänen mielestään terapian tehtävänä on sellaisen uuden tarinan kirjoittaminen, joka mahdollistaa uudenlaisia merkityksiä ja kokemuksia elämään. Lipchik (1993) käyttää samantyyppistä menetelmää kuin oikealla tiellä -metafora tarjoaa. Hän auttaa asiakkaitaan löytämään sekä-että -ratkaisuja jokotai -ajattelun tilalle. Niin Andersonin ja Goolishianin, Whiten ja Epstonin kuin Lipchikinkin näkemykset sopi-

15 vat hyvin oikealla tiellä - metaforaan. Oikealla tiellä oleminen tekee mahdolliseksi terapian lyhen-tymisen. Terapian lopussa ei ole välttämätöntä, että ongelma on kokonaan ratkennut tai että tavoite on täysin saavutettu. Kun asiakkaat voivat kokea olevansa oikealla tiellä tai kun he kokevat voivansa tehdä jotain asioiden hyväksi itsekseen, he eivät enää ole terapian tarpeessa. Tilanteen pysyvä korjaantuminen saattaa kestää kuukausia ja vuosia, mutta terapian ei tarvitse kestää niin pitkään, jos tavoitteena on päästä oikealle tielle. Lopuksi Hyvän hoitosuhteen luominen on ensiarvoisen tärkeää hoidon tuloksellisuuden kannalta. (Hovarth, A. & Luborsky, L. 1993). Asiakkaan empaattinen kuuntelu, arvostaminen ja riittävän tilan antaminen ovat avainasemassa. Vasta kun riittävän hyvä luottamus on syntynyt voidaan siirtyä kohti tavoitekeskustelua ja uuden tarinan kehittämistä. Kun rat-kaisukeskeistä tavoitekeskus-telua käydään narratiivisin aikein saadaan siihen lisää syvyyttä ja usein tilanteeseen löytyy uusia, merkittäviä ja tervehdyttäviä kertomuksellisia näkökulmia. Jatkossa näitä orastavia uusia näkökulmia seurataan ja vahvistetaan sekä pyritään liittämään näitä uusia syntyviä tarinoita laajempaan elämäntarinaan liikkumalla kaksoismaisemassa vuoroin hakemassa uusia merkityksiä konkreettisille tapahtumille ja vuoroin konkretisoimalla mitä syntyvät uudet sisällöt ja merkitykset tarkoittavat nykyisyydessä, tulevaisuudessa ja menneisyydessä. Kun muutoksia haetaan oikealla tiellä näkökulmasta, voidaan keskittyä pieniinkin onnistumisiin ja edistysaskeliin. Samalla asiakkaassa syntyy ja kasvaa toivo ja usko siihen, että hän voi itse vaikuttaa elämänsä suuntaan. Kokemukseni mukaan asiakkaat kokevat tällaiset elämäntarinalliset muutokset tärkeinä ja merkityksellisinä. Niiden varaan on hyvä perustaa elämäänsä ja jatkaa kulkua oikealla tiellä. Lyhytkin terapia voi olla erittäin syvällistä. Lähteet 15 Anderson, H. & Goolishian, H. (1988) Human systems as linguistic systems: Preliminary and evolving ideas about the implications of clinical theory. Family Process, 27, Andersson, H. & Goolishian, H. (1990) Beyond cybernetics: Comments on Atkinson and Heath s further thoughts on second order family therapy. Family Process, 29, 2, Arvilommi, P. (1998) Narratiivinen terapia. Perheterapia 2/98, 4-35 Freedman, J. & Combs, G. (1996) Narrative therapy, The Social Construction of Preferred Raelities. New York: W.W.Norton & Company. Furman, B.(1998) Ei koskaan ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Helsinki: WSOY. Horvath, A. & Luborsky, L. (1993) Journal of Consulting and Clinical Psychology, 61, Hoyt, M.F. (1996) Introduction: Some stories are better than others. Teoksessa Constructive Therapies, vol 2., sivut? New York: Guilford Press. Lipchik, E. (1993) Both /and solutions. Teoksessa Friedman, S. (toim.) The New Language of Change. Constructive Collaboration in Psy-chotherapy. Guilford, New York. Mattila, A. & Brandt-Pihlström, M.& Katajainen, A.(1997) Elämän tienhaarassa; Masennus: Filosofinen ja ratkaisukeskeinen näkökulma. Suomen Lääkärilehti 9/97, Vataja, S. (1998) VAK-projektin tarina. Teoksessa: Mattila, A., Voimavarat, ratkaisut ja tarinat, RATKES Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 1/99 16/1998.

16 16 16 OVAT ARVOT TUNTEIDEN TAKANA Timo Rytkönen Jussi-työntekijä Vantaan turvakoti ry. Australialainen psykologi Gregory Smith vieraili alkutalvella täällä Suomessa. Miehestä on tässä lehdessä pieni teema: tämän seminaa-riraportin lisäksi voit lukea hänen henkilö-haastattelunsa sekä arvion kirjasta Re-imagining Therapy (suom: Inspiraatio ja asiakastyö ), jonka hän on tehnyt yhdessä Eero Riikosen kanssa. Helsingissä pidetty seminaari Miehet ja tunteet oli mielenkiintoinen ja se innosti minua purkamaan laajemminkin ajatuksiani. Uskon, että sukupuolesta riippumatta olemme kaikki asiantuntijoita ja kiinnostuneita, kun puhutaan tunteista. - Gregory Smithiä kuunnellen ERI TAPOJA PUHUA JA KES- KUSTELLA Gregory kertoi aluksi puheen ja keskustelun perusteista. On tärkeää tiedostaa, mitä ja missä erilaisissa yhteyksissä puhumme. Ihmiset puhuvat eri tyyleillä. Aivan kuten kirjallisuudessa on omat genrensä (genre kuvaa sitä, millainen on puheen kielipeli, sen käyttöohjeisto) niin myös terapiapuheella on erilaisia tyylejä ja tapoja. Keskustelu- ja asiayhteys määrää puhetavan: voimme puhua toiminnan kieltä, tunnekieltä, luokittelu- tai vakuuttelupuhetta, pilailutyyliä, hei-hei -puhetta jne. Konteksti, tyyli ja äänenpaino vaihtelevat puheissa ja ne kaikki heijastavat erilaisia tapoja ajatella esim. loogisesti, rationaalisesti, tunnepitoisesti. Näiden vaihteluista syntyy moniluonteisia keskusteluja, joilla rakennetaan vaihtoehtoisia maailmankuvia. Tiedämme kaikki, että kokouksissa on oma tapansa puhua ja kahvikeskusteluissa omansa. Jos puhut jossain tilanteessa vieraan genren mukaisesti, sinut huomataan heti. Mielenkiintoista olisi miettiä, millainen on asiakastyömme genre, millainen on oma ma-neerimme, milloin näyttelemme terapeuttia, milloin luomme aitoa dialogia. Eräs seminaariin osallistuja kommentoi edellä mainittua oivaltavasti. Hän kertoi Pekka Saurin saamasta palautteesta, kun tämä oli ohjelmassaan haastatellut pedofiili-miestä. Kuuntelija oli kauhistellut tapaa, jolla Sauri oli ymmärtävästi keskustellut asiakkaan kanssa. Sauri itse kertoi, että hän oli vain yrittänyt saada soittajaa puhumaan asiastaan enemmän ja kuvailemaan omaa maailmaansa. Jos psykologi olisi lukenut madonluvut ja ollut hyökkäävä, mitään keskustelua, dialogia, ei olisi todennäköisesti syntynyt. Tämä asetelma voi usein olla vallitsevana asiakastilanteissa. Kenen kanssa itseasiassa puhumme? Puhuuko työntekijän puolesta ortodoksinen metodi vai määräytyykö keskustelu asiakastilanteen ehdoilla? Työskentelen itse perheväkivallan parissa. Kun olen keskustellut muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa, on syntynyt yhtei-

17 nen käsitys siitä, että näissä työtilanteissa on läsnä myös kolmas osapuoli: äänetön yleisö, yhteiskunta, oikean väkivaltapuheen dogmi. Se vahtii, puhuuko työntekijä oikeaoppisesti, vastuutetaanko varmasti miestä taiteen sääntöjen mukaan, onko puhe varmasti asian vakavuuden mukaista. Onneksi tuo tunne katoaa, kun työssä keskitytään asiakkaaseen, hänen tapaansa puhua ja ei mietitä, millaista Oikean Puheen väkivallasta tulisi olla. KIELI LUO SANOJA, SA- NOISTA TULEE ESINEITÄ Gregory viittasi venäläiseen kirjallisuustieteilijään Mihail Bahtiniin, joka on tuonut esille sitä, miten kieli voi rakentaa joko sulkeutunutta tai vaihtoehtoja luovaa maailmankuvaa. Sana voi olla joko autoratiivinen tai sisäisesti vakuuttava. Sulkeutunut maailmankuva syntyy helposti, mikäli sanat ovat yksiulotteisia totuuksia ja pitävät yllä joko-taiasetelmaa. Sanat ovat myös ajattelun välineitä, eivät lopullinen kuva todellisuudesta. Hyvä esimerkki on psykologinen käsite itsetunto. Siitä puhutaan arkikielessä kuin esineestä, ihmisen ominaisuudesta. Missä se on tai mitä se on? Voidaanko ajatella, että joissain tilanteissa ja tietyssä vireessä olet epävarmempi ja jossain muussa tilanteessa varmempi? Tätäkin on sananmahti: kieli luo sanoja, sanat luo maailmaa ja sanoista tulee ikään kuin esineitä ja sana/ajatusmalli voi muuntua ihmisen ominaisuudeksi, joka alkaa elää omaa elämäänsä luoden määritteitä siitä, millainen on esim. ihminen, jolla on huono itsetunto ja miten hän käyttäytyy. Tätä ilmiötä voi hyödyntää myös (kuten mm. ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät tekevät) antamalla sanoille positiivisia määreitä. Silloin ne luovat myönteisiä, itseään toteuttavia ennusteita. Mutta myös ratkaisukeskeinen puhetapa voi jäädä kuolleeksi sanaksi, jos dialogia ei synny. Bahtinin sanoin ratkaisukeskeinenkin kielenkäyttö voi muuttua mekaanisesti ylhäältä annetuksi, suljetuksi sanaksi. TUNTEET KERTOVAT, MITÄ KEHOMME ON OPPINUT Tunnekäsitteen määrittelyt olivat tuttuja, mutta kielikuvat ja näkökulmat tuoreita ja oivaltavia. Jotkut kuvaavat tunteita ikään kuin ne olisivat ihmisissä sijaitsevia esineitä, jotkut pitävät niitä nesteinä, jotka synnyttävät paineita. Esitystapa kirvoitti kuulijassa hauskan sanojen metsästyksen: pahaolo on kuin pala kurkussa, halkean tai kiehun raivosta. Tunteet ovat kehollista tietoa siitä mitä ihminen on oppinut. Viehättävä ajatus! Itkuni on muisto ensimmäisestä itkustani. Tämä on näyttelijöille tuttua: on löydettävä kehosta vanhat muistot, joihin liittyviä tunteita voi roolissa käyttää. Tunne on sisäinen kokemus. Eräs esimerkki tunteeseen sisältyvän toiminnan suuntautuneisuudesta on rakkaus. Siitä voidaan sanoa että se on tunne, jossa haluan olla/päästä toisen lähellä(e). Vastaavasti Gregory määritteli tunteettomuuden seuraavasti: sijoitan itseni ulos, ulkopuolelle jonkin asian osallisuudesta. Tietyt tunteet heijastavat tapaa, Venäläinen kirjallisuustieteilijä Mihail Bahtin ( Kirjallisuuden ja estetiikan ongelmia, Progress 1979 ) toteaa, että autoritaarinen sana (uskonnollinen, poliittinen, moraalinen, isän tai äidin sana, aikuisten, opettajien sana jne.) on vailla sisäistä vakuuttavuutta, sillä sisäisesti vakuuttava sana on auto-ritaarisuutta vailla. Autoritaarisessa sanassa on valmiina taustaoletukset, arvot ja moraalikoodi. Se on valmiina löytyvä sana. Se vaatii meitä hyväksymään itsensä ehdoitta ilman vuoropuhelua oman sanamme kanssa. Vastaavasti sisäisesti vakuuttava sana ei ole lopullinen, vaan avoin. Jokaisessa uudessa keskusteluyhteydessä sille avautuu uusia merkityksiä ja määrittelyitä, merkityksellisiä mahdollisuuksia. Se luo dialogia puhujan, kuulijan, kirjoittajan ja lukijan välille. Gregoryllä oli tästä esimerkki: lapsille voi kertoa tarinan lastenkutsuista siten, että kaikki on turvallisesti ennakoitavissa. Päi-vänsankarille tuodaan kakku, jaetaan lahjat ja leikitään. Kerroit kuinka hyvin tahansa, lapsia se ei puhuta, koska he tietävät ennakkoon, mitä tapahtuu. Toinen tapa on pistää vieraita elementtejä tarinan sekaan : kakku kaatuu, rosvo tulee ikkunasta jne. Tarinan suljettu kehä rikkoutuu ja alkaa tuottaa vaihtoehtoja lasten mieleen. Innostus lisääntyy. Tarina motivoi. 17

18 Tärkeää tässä yhteydessä on todeta, että tunteita kuvaavat sa nat ovat vain kuvauksia. Mitään puhdasta tunnetta ei todellisuudessa esiinny. Ollessamme suut-tuneita voimme samanaikaisesti olla vihaisia, syyllisiä, häpeileviä tai pelokkaita. Esimerkiksi sanaa mustasukkaisuus voidaan käyttää kuvaamaan yhtä tunnetilaa tai se voi sisältää rykelmän hyvinkin erilaisia tunteita: halua hallita, sosiaalista häpeää, vihaa jne. Nimeämme helposti tunteitamme abstraktein käsittein erittelemättä tarkemmin niiden merkitystä. jolla ihminen ymmärtää määrätyn sosiaalisen kuvion. Viha voidaan ymmärtää haluna palauttaa oma status. Vihan tunteessa on aina joko-tai-asetelma. Se ei sisällä vaihtoehtoja. Loukkaantumiseen liittyy Gregoryn mukaan enemmän tasa-arvoisuutta, siinä on enemmän korjaamisen mahdollisuuksia; verrattuna vihaan se on enemmän sekä-että -asetelmassa. Katumus on toimintana sitä, että haluaa korjata jotain (uusi orientaatio). Pelko taas suuntaa toimintaa suojautumiseen tai pakoon. Syyllisyys suuntaa joko sisäänpäin tai se voi myös luoda perustaa uudelle orientaatiolle. Itse olen työssäni miesten kanssa havainnut, että on erittäin tärkeää antaa nimiä niille erilaisille tunteille, joita väkivaltatilanteisiin liittyy. Vertauksena voisi käyttää vanhaa sanontaa olkien jaosta pitkiin ja lyhyisiin. Jo tunteiden nimeämisessä on erilaisia vaihtoehtoja. Kun teen sen, asetun tunteiden ulkopuolelle; pistän ne riviin eteeni ja hahmotan ennen muodottomana möhkäleenä sisälläni myllertänyttä möykkyä näkyväksi. TUNTEISTA KESKUSTELU JA MIEHEN TUNTEET Kun keskustelemme tunteista, muistelemme niitä samalla. Tämä toiminto on tietyn asian uudelleenelämistä, kuin esineen poimimista hyllystä. Tanssimisen tapaan tunteminenkin on tietty tapa toimia. Gregoryn mukaan erityisesti miehet uskovat, että asioiden ja tunteiden pitää olla hallinnassa ja kontrollissa samalla tapaa kuin tanssiaskelten ja on hyvä myös tietää kuka vie. Hänen mielestään kulttuurin rakenteet tuottavat tunteiden ilmaisumalleja ja länsimaissa ainakin miehille on jäänyt tässä suhteessa varsin suppea liikkumavapaus. Urheilukilpailussa on toki sallittua voiton hetkellä tuulettaa niin katsomossa kuin kentälläkin. Silloin miesten on mahdollista halata ja taputella toisiaan. Heillä on myös lupa ilmaista tunteitaan tietyissä yksilöl-lisissä purkauksissa. Tällöin tunteet saattavat ilmetä voimallisestikin: tunne voi täysin viedä, nyt voin heilua hulluna rakkaudesta tai vihasta. Tunneskaalan ääripäissä mies voi helposti tuulettaa, mutta hieno-varaisempaan tunteiluun ei kulttuurimme tuota taitoja. Uros voi osoittaa pitämistä/rakkautta toista miestä kohtaan vain urheilukilpailussa tai vastaavissa tilanteissa, muuten tunteenilmaisu on yksilöllinen, privaatti tapahtuma. Naisilla siihen kuuluu enemmän sosiaalista näyttämistä, tapahtumaa: heille on luontevampaa uusintaa ja muistella tunnetta puhumalla. Gregory tähdensi, ettei pidä olettaa, etteivät miehet halua/osaa puhua tunteistaan. Kuten kaikista elämänilmiöistä myös tunteista voi olla uteliaan kiinnostunut. Miehelle voi antaa vaihtoehtoja, miten hän haluaa tunteistaan puhua. Toisaalta miehet ovat luonnostaan tarinankertojia. Ihmiset eivät aina huomaa niitä olennaisia asioita, joita tarinat alkavat yllättävästikin ilmaista. Kuuntele siis herkästi miehen tarinointia. Halusin Gregorya kuunnellessani kysyä, missä ja kuka päättää niistä normeista, jotka säätelevät

19 tunneilmaisuja. Oman työni keskeinen sisältö on juuri tunteista puhuminen miesten kanssa. Enkö ole älynnyt sen olevan miehille vaikeaa? Ehkäpä miehet ovat ammattiauttajan luo päästes-sään ylittäneet sen rajan, jossa vaikeus katoaa? Ehkä tunteesta puhumisessa vallitsee uskomus/normi, jonka mukaan se on oikeasti tehtävä tietyssä tyylilajis-sa, tietyin pehmein äänenpai-noin, kaunein sanoin jne. Sian röhkäisy ja märän turvan tök-käisy ovat myös tunteita tulvillaan, mutta ne eivät ehkä ole valtakulttuurin mukaan tunteiden ilmaisuja. Jospa tunteista ei aina edes tarvitse puhua? Itse ehkä uskon, että naiset peräävät enemmän tunteen sanallista ilmaisua (ulkoinen vahvistus) ja miehet ilmaisevat niitä toiminnan kautta (sisäinen vahvistus). Mutta tämäkään ei ole jokotai-jako. TUNTEET PALJASTAVAT RATIONALITEETIN ASIOI- DEN TAKAA Eräs lause Gregoryn alustuksessa kosketi eniten ja tekee sitä edelleen. Se on tuttu entuudestaan, mutta jostain syystä sen merkitys avautui minulle uudella tavalla. Tunteet paljastavat ensin tietyn rationaliteetin asioiden takaa. Eli toisin sanoen tunteiden takana ovat arvot ja unelmat. Tähän ajatukseen liittyy eräässä työnohjauspalaverissa Lauri Heikkilän esittämä malli syyllisyyden poistamisesta. Siinä tarinan kaavan avulla puretaan toiminnan taustalla oleva hyvä tarkoitus ja mietitään mikä on sen takana oleva unelma tai mitä unelmaa syyllisyyttä tuottava käytös on rikkonut. Olen käyttänyt siitä yksinkertaistettua sovellutusta keskustellessani miesten kanssa tunteista. Kaava on lyhyesti: TEKO - TUNNE - AJATUS/MO- TIIVI- MIKÄ HYVÄ TARKOI- TUS TÄMÄN TAKANA/ARVO TAI UNELMA? (tai mitä arvoa tunteesta johtanut teko rikkoo?) Esimerkiksi mitä tunteita on tilanteessa juuri ennen nyrkiniskua? Mikä ajatus/ajatuksia niiden takana on? Mikä unelma/arvo? Vastauksena voi olla: Vihan tunne...humalainen nainen on ruma kuin huora...humalainen nainen tyrkyttää itseään muille. Unelma: Vaimo on hyvä, kodin hengetär/vaimo on ymmärtävä, lempeä elinikäinen kumppani. Mikä on tunnetila lyönnin jälkeen? Vastauksena on ehkä: Helpotuksen tunne...pääsin pahasta olosta...sama kuin pakkasella kusee housuihin, hetken lämmittää ja sitten seuraa pitkä, jäätävä kylmyys. Ajatus: Minä olen alhaisin olento maan päällä. Unelma/arvo, joka rikkoutui: Tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän...läheisiään pitää rakastaa...riidat on soviteltava. Vastaavasti olemme voineet purkaa kokemuksia onnistumisen tunteesta. TEKO: Juttelin poikani kanssa pitkään. TUNNE: Mielihyvä...läheisyys. AJA- TUS/MOTIIVI: Sitä oltiin kuin kaksi kaverusta jakamassa jotain. ARVO/UNELMA: Minä olen hyvä isä...hyvää isää ei pelätä, vaan rakastetaan ja hänelle puhutaan kuin kaverille. On mielenkiintoista, kun keskustelussa nousee sattumanvaraisesti esille eri tunteita ja tilanteita ja näistä sirpalemuistoista 19 muodostuu hyvinkin ehjä, yhtenäinen kertomus, joka alkaa elää omaa elämäänsä tuoden helpotusta. Siinä ovat läsnä tärkeäksi koetut arvot ja unelmat. Jos asia ei muuten näytä toimivan, voi kysymyksen - miten aiot näillä hienoilla ja hyvillä arvoilla parantaa elämääsi? - jättää ikään kuin leijumaan ilmaan. Juju on kai siinä, että tunteita nimetään ja kuvataan tarkemmin ja liikutaan eri tunne- ja toimintatiloista yleisemmälle tasolle; arvoihin, asenteisiin ja uskomuksiin/unelmiin ja taas takaisin tunteisiin. Näin vanhoihin malleihin tulee aina jotain uutta ja löytyy tuoreita, vaihtoehtoisia tapoja tarkastella elämää. Tuloksena on luova ajatuksellinen ja asenteellinen hämmennys ja tunnetilojen kapseloituminen omiksi irrallisiksi saa-rekkeiksi murtuu. RAKKAUDEN TITANIC JA HÄVÄISTY JÄÄVUORI Olen sitä mieltä että tunteista tai paremminkin niiden erilaisista ilmaisutavoista on hyvä puhua. Varsin usein asiakkaiden tarinoissa tulee esille asetelma, jossa toinen osapuoli toimii myönteisen tunnetilan vallassa ja toinen on täysin erilaisessa tilassa. Rakkau-dellisen aloitteen tehnyt kokee tulleensa louka-tuksi kun toinen torjuu hänet halutessaan olla yksin omassa olossaan ja ehkäpä pääsee samalla syntipukiksikin. Esim. työtön aviomies päättää yllättää työstä palaavan vaimonsa ja näyttää kerrankin romanttisen puolen itsestään. Hän harjoittelee peilin edessä rakkauden sanoja, tuota suomalaiselle miehelle tuntematonta taitoa.

20 20 Laita peruna lusikkaan ja juokse lusikka kädessä korttelin ympäri aina kun olet masentunut tai sinua potuttaa. Jos olet pitkään ollut allapäin tms. tee harjoitus kahdesti vuorokaudessa tasatunnein. On tärkeää, että jonkin ajan kuluttua suunnittelet harjoituksen itse. Käytä kiviä, herneitä, pähkinöitä tai tomaatteja. Voit juosta nurinpäin tai hyppien aivan niin kuin itse haluat. Tee harjoitus mahdollisimman monella eri tavalla. Ota naapurisikin mukaan perunajuoksuun. Tee siitä video. Osallistu videofestivaaleille tai tee jotain muuta. Kati Simonen 1999 PERUNAJUOKSU (Potato Walk) Fysiologian kautta neurologiaan

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Ratkaisukeskeisen ohjauksen ja valmentamisen periaatteet

Ratkaisukeskeisen ohjauksen ja valmentamisen periaatteet Ratkaisukeskeisen ohjauksen ja valmentamisen periaatteet 13. ja 27.11.2014 Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Tämä koulutusmateriaali on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä Anna-Liisa Lämsä Kuin olisin ollut mustan sisällä ja tuo musta puristava möykky olisi pitänyt kehoni lytyssä. Näin kuvailee Katja Lemberg masennustaan. Tämän kirjan nimi Miltä musta tuntuu? viittaa yhtäältä

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot