Tekstiili- ja vaatetusalan laadullisen ennakoinnin selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekstiili- ja vaatetusalan laadullisen ennakoinnin selvitys"

Transkriptio

1 Tekstiili- ja vaatetusalan laadullisen ennakoinnin selvitys Selvitystyön loppuraportti Opetushallitukselle Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnalle kuuluvien tutkintojen ennakoinnin selvitystyö Irma Boncamper

2

3 Tiivistelmä Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan esittämä tekstiili- ja vaatetusalan ennakointihanke käynnistyi Opetushallituksen toimesta vuoden 2011 elokuussa. Hankkeen toteuttaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Sedun yhteistyössä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä kevään 2012 aikana laadullisen ennakoinnin kokoava selvitystyö tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuoltoalojen (tevanake-alat) ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista ja analysoida alojen tulevaisuuden osaamistarpeita näiden aineistojen perusteella. Hankkeen tämän osan tarkennetut tavoitteet olivat laadullisen ennakoinnin jo olemassa olevien tulosten selvittäminen ja synteesin tekeminen niiden perusteella, mahdollisten puuttuvien ja täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelu, tevanake -alojen rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin sekä yleisten osaamistarpeiden huomioiminen. Kyseessä on kirjallisuustutkimus, jossa tarkastellaan vuonna 2006 ja sen jälkeen julkaistuja aineistoja. Ennakoinnin analyysiin valikoitui vain vaatetusalaa käsitteleviä raportteja, tutkimuksia ja opinnäyteöitä. Tekstiili-, nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuollon osaamistarpeen ennakointi tulee tehdä muilla menetelmillä haastatteluin ja/tai kyselyin. Vaatetusalan aineistosta tehtiin kirjallisuustutkimus, josta nousi esille yleisiä osaamistarpeita ja ammatillisia osaamistarpeita. Yleisiä osaamistarpeita ovat aineiston pohjalta verkostoosaaminen, kansainvälisyysosaaminen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen, palveluosaaminen ja sosiaaliset taidot. Näistä erityisen merkittäviksi nähtiin verkosto- ja ympäristöosaaminen. Taitojen ja tietojen ohella merkittäväksi nousivat asenteet. Ammatillisten osaamisalueiden tietojen ja taitojen kehittämistarpeiden ohella tärkeänä nähtiin pedagoginen uudistuminen. Muiden toimialojen kuvauksissa tuli esille tekstiili- ja vaatetusalan moninaisuus ja yleisselvitysten pohjalta nousevat erilaiset osaamisvaateet. Teva-alan rajapintoja tarkasteltiin kaupan alan, teknisten tekstiilien ja sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta.

4

5 Sisällysluettelo 1. Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan alaiset toimialat, niiden määrittelyt ja rajaukset Suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Koulutustoimikunnan alaisten tekstiili- ja vaatetusalan toimialojen määrittely Koulutustoimikunnan ennakoinnin vastuualueelle sijoittuvat tutkinnot Tekstiiliala Vaatetusala Nahka- ja turkisala Jalkineala Tekstiilihuoltoala Lähestymistavat ja menetelmät Yhteiskunnan ja työelämän muutokset Tulokset Ennakointiaineisto Tulevaisuuden osaamistarpeita Tekstiiliala Vaatetusala Nahka- ja turkisala Jalkineala Tekstiilihuoltoala Tevanake-alojen rajapintojen tarkastelua Puuttuvien ja täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelua Yhteenveto ja johtopäätökset...25 Lähteet Liitteet

6

7 1. Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden erikoisosaaminen on luotu Suomeen yli kahdensadan vuoden aikana. Tätä on tukenut suunnitelmallinen koulutusjärjestelmä ja hyvätasoinen luovuutta ja käden taitoja ylläpitävä opetusjatkumo aina perusopetuksen käsityönopetuksesta ammattikoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja korkeakoulutukseen saakka. Vaikka suurin osa vaatteiden valmistuksesta (ja osa tuotekehityksestäkin) on siirtynyt Kaukoitään, ei alan tuotanto-osaamisen tarve ole vähentynyt. Tätä osaamista tarvitsevat muun muassa omia mallistojaan tuottavat kaupan organisaatiot tai omistamiaan tekstiilejä vuokraavat pesulat. Tekstiilien suunnittelu ja valmistus erikoistarpeisiin tai räätälöitynä loppukäyttäjille lisääntyy tämä näkyy jo muun muassa maamme harraste- sekä työ- ja suojavaateosaamisessa. Tekstiili- ja vaatetusalan sidosryhmät ovat nostaneet esille alaa koskevan laajan koulutusselvityksen tarpeen. Halutaan selvittää vastaako tekstiili- ja vaatetusalan sekä käsija taideteollisuus alan nykyinen koulutusrakenne tekstiili- ja vaatetusalan sekä nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuoltoalan osaamisvaateita. Koulutusrakenteen pirstaleisuus on johtanut tilanteeseen, jossa työelämän on vaikea hahmottaa koulutuksen tuottamaa osaamista. On myös syntynyt käsitys työvoimatarpeen ja koulutusmäärien vastaavuuden selvitystarpeesta. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnassa oli vuoden 2010 aikana esillä koulutukseen liittyvät määrälliset ja laadulliset kysymykset. Loppuvuodesta 2010 Tekstiili- ja vaatetusteollisuusliitto ry Finatex teki toimikunnalle aloitteen selvitystyön käynnistämiseksi. Koulutustoimikunta käsitteli kokouksessaan aloitetta ja kannatti sen käynnistämistä. Mukana olivat sekä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Suomen yrittäjät että eri koulutusasteiden edustajat. Jalkine- ja nahka-alan tutkintotoimikunta esitti koulutustoimikunnalle huolensa alan perustutkinnon opiskelumahdollisuuksien kaventumisesta pelkästään näyttötutkintona suoritettavaksi. Koulutustoimikunta lähetti koulutuksen järjestäjille asiaa koskevan lausunnon. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatex järjesti seminaaritilaisuuden, jossa tekstiili- ja vaatetusalan toimijat koulutuksen eri asteilta toivat esille näkemyksensä. Esille tulivat muun muassa huoli koulutuksen supistumisesta edellä mainituilla aloilla, koulutuksesta puuttuvia alueita sekä eri koulutusasteiden päällekkäisyys. Opetushallituksen järjestämässä tutkintotoimikuntien seminaarissa tehtyä aloitetta käsiteltiin sekä vaatetusalan että jalkine- ja nahka-alan kokouksissa. Selvitystarve todettiin ilmeiseksi. Esitettyä laajempaa koulutuksen ennakointityötä pohjustamaan käynnistettiin tämän julkaisun mukainen selvityshanke. Tämä työ perustuu tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan esitykselle DNO 8/203/20. Käsi- ja taideteollisuusalan selvityshanke tehdään erikseen Taideteollisuusalan koulutustoimikunnan esityksen mukaisesti. Laajempi koulutusselvitys valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. 1 S i v u

8 Tavoite Vuoden 2012 alussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on tehdä laadullisen ennakoinnin kokoava selvitys tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuoltoalojen (tevanake-alat) ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista ja analysoida alojen tulevaisuuden osaamistarpeita näiden aineistojen perusteella. Selvityksessä tarkastellaan vuonna 2006 ja sen jälkeen julkaistuja aineistoja. Selvitystyön tarkennetut tavoitteet ovat laadullisen ennakoinnin jo olemassa olevien tulosten selvittäminen ja synteesin tekeminen niiden perusteella mahdollisten puuttuvien ja täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelu tevanake-alojen rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin yleisten osaamistarpeiden huomioiminen, kuten esimerkiksi verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen ja palveluosaaminen tevanake-alalla. 2. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan alaiset toimialat, niiden määrittelyt ja rajaukset Selvityksen kohteena on tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan alaisia toimialoja koskevat, tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivat aineistot. Alamäärittelyn lähtökohdaksi on otettu opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusluokitus, Tilastokeskuksen toimialaluokitus, toimialan vakiintunut käytäntö sekä toimialan kokonaisuus ammattien ja työpaikkojen näkökulmasta. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti suomalainen koulutusjärjestelmä ja tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen asettuminen koulutusjärjestelmään. Samalla määritellään selvityksessä käytettävät keskeiset käsitteet: tekstiiliala, vaatetusala, nahka- ja turkisala, jalkineala sekä tekstiilihuoltoala. 2.1 Suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Ammatillista koulutusta järjestetään toisen asteen, alemman korkeakouluasteen ja ylemmän korkeakouluasteen koulutuksena (Opetusministeriön päätös , muutokset ja , Tilastokeskus 2007). Nykyisessä koulutusjärjestelmässä (kuvio 1): ammatillisen toisen asteen tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (pt), ammattitutkinnot (at) ja erikoisammattitutkinnot (eat) liite 1. alemman korkeakouluasteen tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot (AMK) ja yliopistossa suoritetut kandidaatin tutkinnot (K) Sivu 2

9 ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja ovat ammattikorkeakoulussa suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK), yliopistoissa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot eli maisterin tutkinnot (M) ja tohtorin tutkinnot. Kuvio 1. Suomen koulutusjärjestelmä. Opetushallinnon koulutusluokituksessa (Asetus ammatillisesta koulutuksesta /811) koulutusaloja on 8. Nämä ovat: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala. 3 S i v u

10 Tarkastelun alaiset ammatillisen toisen asteen tutkinnot sijoittuvat tekniikan ja liikenteen alalle. Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillista koulutusta annetaan myös kulttuurialalla. Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ovat lähes vastaavat (www.ammattikorkeakoulu.fi/koulutusalat ja -tutkinnot, viitattu ) humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemus- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sotilas- ja suojeluala Tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat kulttuuri- sekä tekniikan ja liikenteen aloille. Uutena avauksena ovat liiketalouden alalle sijoittuvat vaatetusalaan painottuvat tradenomitutkinnot, joita ei tässä tarkastelussa ole huomioitu niiden käynnistyttyä vasta 2010/2011. Yliopistojen tekstiili- ja vaatetusalan tutkinnot sijoittuvat tiedekunta- ja laitoskohtaisesti seuraavasti: taiteen kandidaatti, taiteiden maisteri, taiteen tohtori Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muotoilun laitos sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori Tampereen teknillinen korkeakoulu, automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunnan materiaaliopin laitos. 2.2 Koulutustoimikunnan alaisten tekstiili- ja vaatetusalan toimialojen määrittely Tekstiili- ja vaatetusalaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: toimialoina tai koulutusaloina. Koulutusaloihin (ja tiedekuntiin) perustuva tarkastelu kuvaa alan tutkintoja, toimialatarkastelu taasen aloja työkenttänä. Koulutusala- ja tiedekuntajako vastaa muuttuvassa yhteiskunnassa vähenevässä määrin työelämää ja ammattien jakautumista. Toimialat ja niiden rakenne muuttuu. (Montén 2011) Tilastollisessa toimialaluokituksessa yritykset luetaan toimialoihin niiden pääasiallisen toiminnan mukaan. Yrityksen ulkoistaessa toimintojaan, niiden ulkoistetut työtehtävät siirtyvät usein toiselle toimialalle näin on käynyt muun muassa vaatetusalalla. Esimerkkinä mallimestarin työ, joka aiemmin oli selkeästi teollisuusammatti (tekniikan ja liikenteen koulutusalaa) on siirtynyt (omia mallistojaan teetättävän) kaupan (liiketalouden koulutusalan) tehtäväksi. (Liesvirta) Sivu 4

11 Tarkasteltaessa valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja, voidaan todeta, että yhä useampi alan tutkinnon suorittanut sijoittuu kaupan palvelukseen. Tämä trendi on tässä selvityksessä otettu huomioon ja toimialaa tarkastellaankin mahdollisimman laajasti, tämän kehityksen ja ammattien näkökulmasta ennakoiden toimialalla odotettavissa olevia muutoksia Koulutustoimikunnan ennakoinnin vastuualueelle sijoittuvat tutkinnot Liitteessä 1. on eritelty tekstiili- ja vaatetusalan toisen asteen tutkinnot koulutus- ja opintoaloittain sekä koulutusasteittain tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan ennakoinnin vastuualueille. Toisen asteen koulutuksen osalta erittely perustuu Opetushallituksen tiedotteeseen (Ammattikoulutus, tutkintokohtaiset vastuuhenkilöt). Alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkintojen määrittely koulutustoimikuntien ennakoinnin vastuualueille on tehty selvityksen tekijöiden toimesta. Näitä ovat ammattikorkeakoulututkinnot: artenomi (AMK), muotoilija (AMK), insinööri (AMK) ja vestonomi (AMK) sekä yliopistotutkinnot: tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori, taiteen kandidaatti, taiteen maisteri ja taiteen tohtori (tekstiilitaiteen tai vaatesuunnittelu ja pukutaiteen) Koulutus- ja opintoalaluokitukseen perustuva tarkastelu ei yksinään anna selkeää kuvaa koulutustoimikuntien osaamistarpeiden ennakoinnin vastuualueista. Selvitystehtävän rajaamiseksi luvuissa tarkastellaan tekstiilialaa, vaatetusalaa, nahka- ja turkisalaa, jalkinealaa sekä tekstiilihuoltoalaa toimialoina ja työkenttänä. Toimialan monimuotoisuutta kuvaa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen ulottuminen laajalle luokitushierarkiassa (liite 2). Tämän selvityksen ulkopuolelle jäävät tutkinnot ovat: modisti, sisustusompelija ja kulttuurialan tutkinnot. Korkea-asteen tutkinnoista tekstiilikonservaattori sekä kasvatustieteen maisteri (käsityötiede) rajattiin myös tämän tutkimuksen tietohaun ulkopuolelle Tekstiiliala Yleisessä kielenkäytössä tekstiilialasta puhuttaessa tarkoitetaan usein vaatetusalaa tai tekstiili- ja vaatetusalaa yhdessä. Tilastollisessa toimialaluokituksessa tekstiiliala lasketaan teollisuuden alaiseksi tekstiilituotteiden valmistukseksi. Tässä selvityksessä tekstiilialaa tarkastellaan kuitenkin laajemmin, mukaan on pyritty ottamaan sekä teollinen että käsiteollinen valmistus, mutta myös kauppa ja palvelut. Liiketoiminta-alueina tekstiiliala sisältää materiaalituotannon, sisustus- ja kodin tekstiilit sekä tekniset tekstiilit. Perinteinen materiaalituotanto tuottaa kuituja, lankoja, kudottuja kankaita, neuloksia, kuitukanakaita ja pinnoitettuja kankaita, tuo näitä maahan, välittää ja myy niitä sekä vähittäiskaupassa että yritysten välisenä kauppana. Sisustus- ja kodintekstiiliala on valmiiden tuotteiden valmistusta, kauppaa ja välitystä, johon voi myös liittyä palvelua (suunnittelu, mittatilausvalmistus ). Asiakaskunta voi olla joko yksityisiä kuluttajia tai yrityksiä tai yhteisöjä (julkisten tilojen sisustus). 5 S i v u

12 Sisustus- ja kodintekstiilien kauppa on vähittäiskauppaa. Itsepalvelun ohella tämän ryhmän tuotteiden kauppaan liittyy usein myös palvelua. Myös verkkokauppa on kasvussa. Julkisten tilojen sisustustekstiilien kauppa tapahtuu tarjousten pohjalta yritysten välisenä toimintana. Tekniset tekstiilit käsittävät laajan kirjon erilaisia tuotteita. Kuvaa tämän kentän moninaisuudesta saa alan johtavien messujen, Frankfurtin Messujen järjestämien Techtextil- messujen näytteilleasettajaluokituksesta: Agrotech, maatalouden tekstiilit, esimerkiksi maitosuodattimet Buildetch, rakentamisen tekstiilit, esimerkiksi pressut Clothtech, vaatetustekstiilit, esimerkiksi vettä hylkivät ja hengittävät kankaat Geotech, maanrakennuksen tekstiilit, esimerkiksi sorateiden pohjakankaat Hometech, kodin tekstiilit, esimerkiksi siivoustekstiilit Indutech, teollisuuden tekstiilit, esimerkiksi paperikoneen viirat Medtech, terveydenhuollon ja lääketieteen käyttämät tekstiilit, esimerkiksi kirurgin sulava lanka Mobiltech, kulkuneuvojen tekstiilit, esimerkiksi pellavakomosiitit Oekotech, ympäristötekstiilit, esimerkiksi öljynimeytysmatot Packtech, pakkaustekstiilit Protech, suojatekstiilit, esimerkiksi luotiliivit Sportech, urheilutekstiilit ( viitattu ) Teknisten tekstiilien kauppa on useimmiten yritysten välistä liiketoimintaa ja siihen voi liittyä teknistä palvelua, esimerkiksi paperikoneitten viirat tai liput ja mainostekstiilit. Osa teknisten tekstiilien lopullisesta asiakaskunnasta on kuluttajia, esimerkiksi sellaisten tuotteitten kohdalla kuin lasten vaipat tai teltat. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin tekstiilialan jäsenyritysten henkilömäärä (2009) oli 3496, josta toimihenkilöitä 29,2 %. Naisten osuus oli 68,1 % ja työntekijöiden keski-ikä 45 vuotta. Toimipaikkoja jäsenyrityksissä oli 1998 (2009). Alalla on pieniä tekstiilialan yrityksiä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä Vaatetusala Vaatetusala samaistuu arkikielessä usein vaatetusteollisuuteen. Vaatetusteollisuuden työpaikat ovat Suomessa vähentyneet, erityisesti työntekijämäärä on ollut jatkuvassa laskussa. Perinteisiä teollisia ammatteja on tarjolla enenevässä määrin kaupan organisaatioissa. Muutos suurista teollisuusyrityksistä pieniin valmistaviin yrityksiin on muuttanut ammattien sisältöä. Valmistuksen ulkoistaminen on myös muuttanut yritysten rakennetta. Niinpä tässä selvityksessä vaatetusalaa tarkastellaan laajemmin huomioiden suunnittelu, valmistus/valmistuttaminen, markkinointi, kauppa ja agentuuritoiminta. Tilastollisessa toimialaluokituksessa vaatteiden valmistukseen luetaan kuuluvaksi myös nahka- ja turkisvaatteet. Tässä selvityksessä turkis- ja nahkavaatteiden valmistusta on tarkasteltu osana turkis- ja nahka-alaa. Sivu 6

13 Liiketoiminta vaatetusalalla voidaan jakaa kolmeen suureen alueeseen: muoti-, urheilu- ja työvaatetus. Koulutuksen painopiste on muotialassa, joka myös on suurin työllistäjä. Muita vaatealan erityisalueita ovat muun muassa puvustus (teatterit, elokuva, viihdeala ) ja mainosala (liikelahjat, yritysten PR-tuotteet ). Urheiluvaatetus jakautuu lajikohtaisiin, huippu-urheilulähtöisiin tuotteisiin, niiden suunnitteluun, valmistukseen tai valmistuttamiseen ja myyntiin tai nk. yleistuotteisiin, niiden suunnitteluun, valmistuttamiseen/hankintaan ja markkinointiin. Urheiluvaatteitten myynti tapahtuu useimmiten urheilutuotteisiin erikoistuneissa myymälöissä tai verkkokaupoissa. Työvaateala työllistää Suomessa vielä valmistusta Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin jäsenistössä on toistakymmentä alan valmistavaa yritystä, joiden toimintaan liittyy kiinteästi asiakaspalvelu. Tekstiilipalveluiden omistamat ja vuokraamat työvaatteet hankitaan sen sijaan useimmiten kansainvälisiltä markkinoilta. Työvaatteet ovat myös usein henkilökohtaisia suojaimia, joita säätelevät lait, standardit tai direktiivit. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin vaatetusalan (mukaan lukien turkisvaatteiden ja - asusteiden valmistus) jäsenyritysten henkilömäärä (2009) oli 2294, josta toimihenkilöitä 59,0 %. Naisten osuus oli 76,6 % ja työntekijöiden keski-ikä 51 vuotta. Toimipaikkoja jäsenyrityksissä oli 1137 (2009). Alalla on myös paljon pieniä ompelimoita, studiota ja muita vaatetusalan yrityksiä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä; näiden vastaavia tietoja ei ollut saatavilla Nahka- ja turkisala Nahka- ja turkisalaan kuuluvat sekä materiaalin tuottaminen (parkitus, viimeistely ja värjäys), turkis- ja nahkatuotteiden (muotiteollisuus, vaatteet ja asusteet) sekä materiaalien ja valmiiden tuotteiden kauppa. Turkis- ja nahkatuotteiden huolto luetaan tässä selvityksessä tekstiilihuollon piiriin. Turkisala on kiinteässä yhteydessä turkistuotantoon, jota ei tässä selvityksessä ole luettu tarkastelun kohteena olevaksi toiminnaksi. Turkisala on kuitenkin hyvin riippuvainen turkiseläintuotannosta ja uhka tämän tuotannon kieltämisestä EU:n alueella on todellinen. Turkistuotteiden valmistajat toimivat pääosin pienyrityksissä tai yrittäjinä. Nahka- ja turkistuotteiden suunnittelu, valmistus ja markkinointi noudattaa monilta osin muotialan ja vaatetusalan toimintoja ja niitä voidaan tarkastella osana vaatetusalaa. Nahkatuotanto on toistaiseksi pääosin ruokatuotannon sivutuotteiden jalostusta ja riippuvainen lihatuotannon trendeistä. Nahan muut kuin vaatetus- ja jalkinealan käyttöalat, kuten esimerkiksi huonekaluala, jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle Jalkineala Jalkineala noudattaa monelta osin vaatetusalan määrittelyjä. Se on jalkineiden suunnittelua, valmistusta, tuottamista tai hankintaa kauppa ja huoltoa. Liiketoiminta-alueina voi- 7 S i v u

14 daan myös jakaa jalkineala kolmeen suureen alueeseen: muoti, urheilu sekä työ- ja suojajalkineet. Oman alueensa jalkinealalla muodostavat räätälöidyt jalkineet, kuten ortopediset jalkineet. Myös jalkinealalla, samoin kuin vaatekaupassa, verkkokauppa on valtaamassa alaa. Keskeisenä materiaalipohjana ovat nahka ja tekoaineet, mutta myös muun muassa kumi tai tekstiili. Jalkineiden ohella jalkinealaan liittyy kiinteästi laukkuala sekä muut nahkatuotteita valmistavat alat kuten käsineiden tai vöiden valmistus ja kauppa. Tässä tarkastelussa keskitytään jalkineisiin liittyvään liiketoimintaan ja sen edellyttämään osaamiseen Tekstiilihuoltoala Tekstiilihuoltoala käsittää pesulatoimintaa sekä tekstiilivuokrausta. Pesulat ovat joko vesipesuun keskittyneitä laitospesuloita, pienyrityksinä tai ketjuyrittäjinä toimivia kemiallisia pesuloita tai erikoispesuloita, kuten mattopesulat tai nahkapesulat. Laitospesulat palvelevat yrityksiä ja yhteisöjä, pienet pesulat, jotka tarjoavat sekä vesi- että kemiallista pesua, palvelevat kuluttajia. Logistiset palvelut kuuluvat harvemmin viimeksi mainittujen pesulojen toimintaan. Tekstiilihuoltoalan yritykset tarjoavat myös tekstiilejä vuokrattaviksi, jolloin toimintaan liittyy vuokrattavien tekstiilien (ja vaatteiden) suunnittelu, tuottaminen tai hankinta sekä logistiset toiminnot, korjaus ja loppusijoitus. Tavallisimpia vuokrattavia tekstiilejä ovat matot, sairaalatekstiilit, ravintola- ja hotellitekstiilit, laivojen tekstiilit sekä työ- ja ammattiasut. 3. Lähestymistavat ja menetelmät Muutokset yhteiskunnassa ja työelämässä vaikuttavat ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamisvaateeseen. Selvityksen alussa kuvataan tulevaisuuden muutostrendejä, joilla on vaikutusta tekstiili- ja vaatetusalaan, sekä muutostrendejä ammateissa. Selvitystyön menetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta. Aineistoa haettiin korkeakoulujen ja yliopistojen julkaisusarjoista ja opinnäytetietoaineistoista. Hakusanoina käytettiin: tekstiili, vaatetus, tekstiili- ja vaatetusala, jalkineala, tekstiilihuolto, nahka ja turkisala, ammatillinen osaaminen, ennakointi, muotiala, megatrendit. Tietoa haettiin pääosin kotimaisista lähteistä, mutta muutostrendien osalta käytettiin myös kansainvälisiä lähteitä. Selvityksessä verrataan näin saadun aineiston pohjalta löytyviä osaamistarpeita tutkintojen pohjana oleviin osaamisvaatimuksiin. Tämä on mahdollista ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa, jossa tutkinnon perusteet ovat valtakunnallisia ja seikkaperäisesti kuvattuja. Korkea-asteen tutkintojen sisällöissä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut jatkuvaa kehittämistä, joten niiden osalta vastaavaa vertailua ei voida tehdä, vaan esiin nostetaan aineistosta nousevia, keskeisiä osaamisvaateita. Sivu 8

15 4. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset Yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia on kuvattu megatrendeillä. Tekstiili- ja vaatetusalalla monet yleisen talouselämän muutostrendit ovat vaikuttaneet alan muuttumiseen jo vuosikymmeniä. Tuotantorakenteen muuttuminen, valmistuksen siirtyminen kansainvälisille markkinoille eli työn globalisoituminen, perinteisen (kypsän) alan muuttuminen yleistuotteiden tuottamisesta erikoistuotteisiin ovat joitakin esimerkkejä alan kehityksestä. Tutkitussa materiaalissa nousevat esille muun muassa seuraavat megatrendi, jotka vaikuttavat teva-alaan ja sen toiminnan mahdollisuuksiin ja uhkiin. Ohessa eri lähteiden esiin nostamia muutosvoimia: Megatrendien vaikutuksia Taloudellinen kasvu hidastuu kehittyneissä teollisuusmaissa, mutta kasvaa kehittyvissä maissa (Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia). Syntyy uusi keskiluokka, jonka vaikutus kulutustavaramarkkinoilla on merkittävä. Vuoteen 2020 mennessä maailman väkiluku nousee 7,6 miljoonaan; samaan aikaan kaupungistuminen jatkuu ja muutto suuriin kaupunkeihin muuttaa elinoloja merkittävästi. Uudet kaupunkilaiset tarvitsevat muun muassa asuntoja ja autoja, kuluttaa enemmän sisustus- ja kodin tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita. Tekstiilikulutuksen kasvua kuvaa kuitukulutus asukasta kohti, joka vuonna 2010 oli 10,9 kg sen arvioidaan nousevan 13,2 kg/capita vuoteen 2020 mennessä (Hämmerle, F.) Suurinta kasvu tekstiilimarkkinoilla on keskihintaisten kulutustavaratuotteitten kohdalla, jossa markkinat avautuvat juuri näillä kehittyvien maiden markkinoilla. EU:n alueella nähdään mahdollisuuksia luksustuotteille, erikoistuotteille ja räätälöidyille tuotteilla. (Euratex). Väestön kasvun ohella väestön ikäjakautuma muuttuu. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee suuremmaksi kuin alla 5-vuotiaiden. Ikääntyminen haastaa toisaalta sosiaali- ja terveysalaa, mutta avaa myös uudenlaisia teva-alan markkinoita. Ikääntyvien, hyvin toimeen tulevien ja entistä terveempien seniorikansalaisten avaamien markkinoiden mahdollisuuksia on ennustettu ja vuosikymmenen ajan, mutta toistaiseksi sitä on hyödynnetty huonosti. Globalisaatio etenee edelleen. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehityksen myötä yhä useammilla on mahdollisuus hyödyntää uusinta tietoa. Näin innovaatioiden synnyttäminen ja niiden tuotteistaminen tapahtuu kiihtyvällä nopeudella kaikkialla maailmassa. Tätä kehitystä rajoittavat erilaiset säädökset, joista EU:n alueella esimerkkinä on REACH-asetus. Teknologian kehitys nopeutuu. Erityisesti ICT-, nano- ja bioteknologian katsotaan tuottavan uusia ratkaisuja. Edelläkävijöinä erityisesti nano- ja bioteknologian sovellusten kuluttajina nähdään Aasian maat, EU:n alueella hyväksytään näitä teknologiasovelluksia varovaisemmin. 9 S i v u

16 Ympäristökehitys luonnonvarojen riittävyys toiminnan läpinäkyvyys. Ekologiset ja eettiset vaatimukset yritystoiminnassa lisääntyvät. Toiminnan läpinäkyvyys on jo nyt teva-alan yritysten kilpailutekijä. Luonnonmateriaalien osuuden tekstiilimateriaaleissa katsotaan vähenevän, aivan uusia materiaalilähteitä tarvitaan jo lähivuosina. Uusia energiaratkaisuja odotetaan syntyvän lähivuosina. Verkostoitumisen rooli on merkittävä. Suunta on veturiyritysten maailmasta pienempiin yrityksiin ja verkostojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tämä kehitys on nähtävissä jo muun muassa maamme teknisten tekstiilien alueella. Kuluttajien yksilökeskeisyys on kasvava trendi erityisesti kehittyneissä maissa. Räätälöityjen tuotteitten merkityksen odotetaan nousevan brandituotteiden sijalle, kuluttajat arvostavat omaa arvomaailmaansa yritysten arvomaailmaa enemmän. Kuluttamisessa nähdään myös osallistuvamman asiakkuuden kasvavan, kuluttajasta (consumer) tulee osallistuva kuluttaja (prosumer) eli kuluttaja osallistuu tuotantoprosessiin. Esimerkkinä tästä urheilujalkineet, joiden suunnitteluun kuluttaja voi osallistua ja tuottaja valmistaa yksilölliset jalkineet. Terveystrendin kasvu vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Muun muassa materiaalien terveysvaikutukset tai tuotteiden terveyttä edistävät ominaisuudet kiinnostavat yhä useampia kuluttajia. Terveystrendi näkyy monella tasolla: terveysintoiluna, terveystietoisuutena ja asenteena kannattaa julkista sääntelyä. Terveystuotteiden sektorilla muun muassa älyvaatteilla ja jalkineilla on kasvumahdollisuuksia. Muotoiltujen kulutustuotteitten trendinä nähdään kolme erityisen merkittävää trendiä, joilla on vaikutusta teva-alaan EU:n alueella. Nämä ovat 1. turvallisuus ja ympäristökestävyys tuotteitten tuotannossa ja kulutuksessa, 2. ikääntyvän ja yksilöityvän väestön terveys, hyvinvointi ja aktiivisuus sekä 3. kasvavan globaalin kuluttajakunnan tarpeiden tyydyttäminen. Näillä alueilla teva-alalla on suuret mahdollisuudet menestyä. Kaikkiin näihin trendeihin vaikuttaa kasvava ja helppo syvällisen informaation saatavuus, joka johtaa kuluttajien viisastumiseen ; kuluttajat vaikuttavat enenevässä määrin tuotekehitykseen, tuotantoon ja palveluprosesseihin osallistuva kuluttaja (prosumer) (Euratex). Muutoksia ammateissa Toimihenkilömäärän kasvu Teva-alan valmistuksen siirtyminen halvemman työvoiman maihin on muuttanut etenkin vaatetusteollisuuden rakennetta ja sen myötä ammattikuvia. Esimerkkinä toiminnan muuttumisesta valmistuksesta kauppaan ja palveluihin on L-Fashion Group. Yrityksellä on työntekijää, joista Suomessa Näistä yksikään ei tee teollisuustyötä. Vaatteet valmistetaan, valmistutetaan tai ostetaan ulkomailta. (Pohjalainen ja muut, s. 20). Sivu 10

17 Vaatetusteollisuuden työvoimasta Suomessa 51 % on vuoden 2009 tilaston mukaan toimihenkilöitä. (Finatex) Tehtävät ovat suorittavassakin portaassa monipuolistuneet, pienissä yrityksissä edellytetään moniosaamista. Ammattikuvat yrityskohtaisia Monet aiemmin puhtaasti vaatetusteollisuudessa esiintyneet tehtävät ovat siirtyneet kaupan organisaatioihin. Tällaisia tehtäviä ovat tuotteitten suunnittelu, mitoitus, kaavoitus, tuotannon ohjeistus ja suunnittelu, laadunvalvonta, ympäristöasioiden hallinta kaupan organisaatioissa ammattikuvat muuttuvat organisaation toiminnan mukaisesti. Vaatetusalan ammattilaisella tulee myös olla kaupallisten organisaatioiden toiminnan ymmärrystä. Tekstiiliala on vaatetusalaa monimuotoisempi. Yritykset ovat pääosin erikoistuneita ja tarvittava osaaminen on yrityskohtaista. Teknisten tekstiilien alalla toimivissa yrityksissä osaaminen koostuu usein tekstiiliosaamisen lisäksi jonkin toisen toimialan osaamisesta; esimerkiksi paperikoneen viirojen valmistajan tulee ymmärtää paperin valmistusta ja paperikoneen valmistusta ja toimintaa, maitosuodattimien valmistajan tulee tuntea kuitukangasalan lisäksi elintarvikealaa, jne. Tämä asettaa haasteita koulutukselle. Millainen on tarvittava tekstiilialan koulutus, joka tarvitaan monimuotoiselle alalle? Tavaroiden käsittelystä tiedon käsittelyyn Työ on muuttunut vaativammaksi, mutta samalla aineettoman työn osuus on kasvanut. Tekstiilituote tekee tuotantoketjussa suoraviivaisen matkan vaiheesta toiseen, mutta siihen liittyvä informaatio liikkuu edestakaisin toimintaketjussa. Yhä useamman työ koostuu joko kokonaan tai enenevässä määrin aineettomasta tuotannosta ja edellyttää ICT-taitoja, kommunikaatiotaitoja sekä kykyä toimia kansainvälisessä verkostossa. Erikoisosaajista yleisosaajiksi yksilösuorittamisesta tiimipelaajiksi Monissa yhteyksissä korostetaan moniosaamisen merkitystä. Pienissä yrityksissä tämä on välttämätöntä. Organisaatioiden madaltuminen vaikuttaa samalla tavoin. Työtä tehdään tiimeissä, joissa tiimin jäsenet antavat oman erityisosaamisensa toimintaan. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät jatkuvaa uuden oppimista, työssä oppiminen tapahtuu ryhmässä oppimisena. Muuttuvat toimintaympäristöt Yhä useampi tekstiili- ja vaatetusalan yritys toimii kansainvälisessä toimintaketjussa, joka edellyttää kielitaitoa, vähintään englanninkielen suullista ja kirjallista (sähköposti) hallintaa, sekä kulttuurituntemusta. Toimintaympäristö on myös muuttumassa virtuaaliseen suuntaan, joka edellyttää uusia toimintamuotoja. Tuotteiden räätälöinti on yleistymässä ja sen myötä toimintatavat yrityksissä muuttuvat. Nopeasti muuttuvat toimintatavat edellyttävät nopeaa sopeutumista uusiin olosuhteisiin. 11 S i v u

18 5. Tulokset 5.1 Ennakointiaineisto Alkuperäisessä aineistossa (liite 3.) oli yksi aiheeseen liittyvä väitöskirja, kaksi opinnäytetyötä, yksi pro gradu tutkielma, kahdeksan projektiraporttia, neljä tutkimusraporttia, neljä selvitystä ja yksi toimialaraportti. Tekstiili- ja vaatetusalaa koskevia julkaisuja oli 11 kpl. Mukaan pyrittiin ottamaan erilaisin metodisin lähtökohdin tehdyt tutkimukset. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon uusimmat valtakunnalliset perusteet vahvistettiin ja otettiin käyttöön syksyllä Tätä varten tehty ennakointityö näkyy näissä ammattitaitovaatimuksissa. Koska ennen vuotta 2009 tehtyjen selvitysten tulokset näkyvät uusissa ammattitaitovaatimuksissa, niitä ei voitu ottaa mukaan toista astetta koskevaan vertailuun. Sen sijaan tätä aineistoa on käytetty soveltuvin osin taustatyössä. Samoin hyödynnettiin ajankohtaisia lehtiartikkeleita, projektikuvauksia ja raportteja sekä toimialaan liittyvää messuinformaatiota. Aineiston ajankohtaisuus oli myös aineiston valintakriteeri ja mukaan otettiin vuoden 2006 ja sen jälkeen julkaistu materiaali. Uusien tutkinnon perusteiden työelämävastaavuutta voidaan tarkastella, kun niiden mukaan tutkintonsa suorittaneet ovat astuneet työelämään. Tällaisten selvitysten otollisin ajankohta olisi vuosina Tekstiili- ja vaatetusalan osaamista tai ennakointitutkimuksia osaamistarpeista löytyi niukasti. Eniten ennakointitietoa oli löydettävissä vaatetusalan osaamistarpeita koskevina julkaisuina. Julkaisut koskivat joko puhtaasti vaatetusalaa tai sivuten vaatetusalan ohella tekstiilialaa. Tulevaisuuden osaamistarpeiden selvityksiä ei löytynyt tekstiilialan, jalkinealan, nahka- ja turkisalan tai tekstiilihuoltoalan tutkinnoista. Mukana tarkastelussa oli myös toimialan ulkopuolelta olevia, yleisempiä selvityksiä. 5.2 Tulevaisuuden osaamistarpeita Tekstiiliala Tekstiilialalta ei löytynyt erityistä ennakointiaineistoa. Ainoa alan tulevaisuutta kartoittava tutkimus löytyi kuitukangasalasta. Käynnissä on tulevaisuusvisio vuoteen 2020 asti, josta megatrendiosa on julkaistu. (Copenhagen Institute for Future Studies). Seuraavassa vaiheessa tämän pohjalta määritetään alan menestystekijöitä, joista voidaan nostaa esiin alan osaamistarpeisiin vaikuttavia muutoksia. Tekstiilialan yritykset, niiden toiminta ja ammatit osaamisvaatimuksineen vaihtelevat yrityksestä toiseen. Perinteisestä perustekstiilituotannosta (kehräämöt, kutomot, neulomot, värjäämöt, jne.) siirtyminen erikois- ja teknisiin tekstiileihin on myös vaikuttanut siihen, että tekstiilivalmistajan perustutkinnolle ei ole riittävää kysyntää. Tulisi selvittää, millainen olisi alan perustutkinto, jolla olisi yleispätevyyttä tekstiilialalla toimimiseen, mikä sen laajuus olisi ja tarvitaanko sitä. Sivu 12

19 Korkea-asteelta valmistuu tekstiili-insinöörejä Tampereen ammattikorkeakoulusta, jossa koulutusohjelma on uudistunut muutama vuosi sitten siten, että tekstiilialaa voi opiskella suuntautumisvaihtoehtona yhdessä paperi- ja kemiantekniikan kanssa. Syntyvää osaamista voi arvioida, kun ensimmäiset tästä koulutuksesta valmistuneet ovat työelämässä. Opetushenkilöstön kiinteä yhteistyö työelämän kanssa erilaisissa projekteissa on kehittänyt koulutuksen työelämävastaavuutta. Osaamistarpeen ennakointitutkimuksen toteutus voisi luontevasti tapahtua opinnäytetyönä. Myös teva-alan diplomi-insinöörikoulutus Tampereen teknillisessä yliopistossa on ollut viimeisinä vuosina muutosten kohteena. Monet kansalliset ja kansainväliset tutkimushankkeet antavat tietoa alan kehityksestä. Kulttuurialalla tekstiilialan tutkintoja on sekä ammatillisella toisella asteella, ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Niiden osaamisen ennakointi ei kuulunut tämän selvityksen piiriin Vaatetusala Vaatetusalan osaamistarpeita on selvitetty toisen asteen koulutuksen osalta, teollisuuden tai toimialan näkökulmasta. Uusien, pienten suunnittelijavetoisten yritysten syntyminen on myös käynnistänyt tarpeen selvittää suunnittelijoitten osaamisvaadetta. Yleisiä osaamistarpeita vaatetusalalla ovat tutkitun aineiston mukaan verkosto-osaaminen, kansainvälisyysosaaminen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen, palveluosaaminen ja sosiaalinen osaaminen. Verkosto-osaaminen Tulevaisuuden osaamistarpeista merkittävä osaamisen alue on verkosto-osaaminen. Näin on varsinkin erikoistuotteitten osalta. Verkosto-osaamista kuvataan aineistossa seuraavilla sanoilla: toinen aste verkostoituminen vaatetusalalla, yhteistyötaidot ja verkostot, kyky luoda verkostoja, virtuaalisessa toimintaympäristössä toimiminen, projektiosaaminen työelämäyhteistyössä, tiimityötaidot korkea-aste verkosto-osaaminen, tieteiden välinen vuorovaikutus, yhteinen dialogi, yhdessä tekeminen yksilösuorittamisen sijaan, kyky luoda kontakteja monikulttuurisissa verkostoissa, yhteistyöosaaminen Korkea-asteella ja insinöörikoulutuksessa verkosto-osaaminen on todettu merkittäväksi osaamisalueeksi, jonka avulla yritys voi kehittyä ja uudistua kilpailukykyään parantaen. Verkostot voivat olla sekä kansallisia että kansainvälisiä, kapeaan ammattialaan liittyviä tai poikkitieteellisiä. 13 S i v u

20 Verkostot opinnoissa syntyvät työelämän kanssa toteutetuissa projekteissa, työssäoppimisja työharjoittelujaksoissa, yritysvierailuina (integroituna ammatillisiin opintoihin), opinnäytetyöprosesseissa ja alan messuilla. Kansainvälisyysosaaminen Kansainvälisyydestä vaatetusalan tulevaisuuden osaamisalueen oli aineistossa niukasti kuvauksia, joka johtunee kansainvälisyyden kuulumisesta alaan kaikilla toiminnan tasoilla jo pitkään. Tuotannon ulkoistamisessa vaatetusteollisuus on ollut edelläkävijä. Tämä on jo edellyttänyt tuotannon ohjeistuksen, kansainvälisen kommunikaation ja englannin kielen osaamista. Kansainvälisyyttä kuvattiin aineistossa sanoilla: toinen aste kielitaito, kulttuurien tuntemus korkea-aste kansainvälisyysosaaminen Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys on vaatetusalalla itsensä työllistämisen vaihtoehto kaikilta koulutuksen asteilta valmistuneille. Tästä syystä yritystoiminnan osa-alueiden tuntemus nähdään olennaisena vaatetusalan osaamisalueena. Yrittäjyysosaamiseen katsotaan tutkitussa aineistossa kuuluvan: toinen aste markkinointi, myynti, myyntitapahtumien järjestäminen, yritystieto, yrittäjyys, hinnoittelu, ajankäytön arviointi korkea-aste markkinointi, myynti, kaupallinen ajattelu, liiketoimintaosaaminen, hallinto, asioiden johtaminen, liiketoiminnan ymmärtäminen, projektityöskentely, esimiestaidot, taloudellinen osaaminen. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnossa valinnaisina opintoina tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon voi sisällyttää Yritystoiminnan neljän opintoviikon laajuiset opinnot, joissa opiskelija kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi arvioi kehittämistarvetta toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, työympäristön ja oman osaamisen perusteella noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksen vaikutuksen toiminnan tuloksellisuuteen. Yrittäjyysosaamista voidaan integroida sekä yleisaineiden että ammatillisten aineiden opiskeluun esimerkiksi matematiikan opinnot voisivat vaatetusalalla käsitellä tuotehinnoittelua, materiaalin kulutusta tai kustannuslaskennan perusteita. Sivu 14

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO 4. Ammatilliset ammatillisessa, 90 ov KOULUTUSOHJELMAT 4.2 VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA VAATETUSOMPELIJA 4.1 Kaikille pakollinen tutkinnon osa 4.1.1 Tekstiili-

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut?

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut? Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut? 18.11.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Paula Hyytiäinen Kehitysjohtaja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto paula.hyytiainen@businesscollege.fi Liiketalouden kehittämispäivä 30.1.2013 PERUSTEIDEN

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja Hyväksytty 9.05. 205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TIETO-

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot