Tekstiili- ja vaatetusalan laadullisen ennakoinnin selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekstiili- ja vaatetusalan laadullisen ennakoinnin selvitys"

Transkriptio

1 Tekstiili- ja vaatetusalan laadullisen ennakoinnin selvitys Selvitystyön loppuraportti Opetushallitukselle Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnalle kuuluvien tutkintojen ennakoinnin selvitystyö Irma Boncamper

2

3 Tiivistelmä Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan esittämä tekstiili- ja vaatetusalan ennakointihanke käynnistyi Opetushallituksen toimesta vuoden 2011 elokuussa. Hankkeen toteuttaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Sedun yhteistyössä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä kevään 2012 aikana laadullisen ennakoinnin kokoava selvitystyö tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuoltoalojen (tevanake-alat) ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista ja analysoida alojen tulevaisuuden osaamistarpeita näiden aineistojen perusteella. Hankkeen tämän osan tarkennetut tavoitteet olivat laadullisen ennakoinnin jo olemassa olevien tulosten selvittäminen ja synteesin tekeminen niiden perusteella, mahdollisten puuttuvien ja täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelu, tevanake -alojen rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin sekä yleisten osaamistarpeiden huomioiminen. Kyseessä on kirjallisuustutkimus, jossa tarkastellaan vuonna 2006 ja sen jälkeen julkaistuja aineistoja. Ennakoinnin analyysiin valikoitui vain vaatetusalaa käsitteleviä raportteja, tutkimuksia ja opinnäyteöitä. Tekstiili-, nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuollon osaamistarpeen ennakointi tulee tehdä muilla menetelmillä haastatteluin ja/tai kyselyin. Vaatetusalan aineistosta tehtiin kirjallisuustutkimus, josta nousi esille yleisiä osaamistarpeita ja ammatillisia osaamistarpeita. Yleisiä osaamistarpeita ovat aineiston pohjalta verkostoosaaminen, kansainvälisyysosaaminen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen, palveluosaaminen ja sosiaaliset taidot. Näistä erityisen merkittäviksi nähtiin verkosto- ja ympäristöosaaminen. Taitojen ja tietojen ohella merkittäväksi nousivat asenteet. Ammatillisten osaamisalueiden tietojen ja taitojen kehittämistarpeiden ohella tärkeänä nähtiin pedagoginen uudistuminen. Muiden toimialojen kuvauksissa tuli esille tekstiili- ja vaatetusalan moninaisuus ja yleisselvitysten pohjalta nousevat erilaiset osaamisvaateet. Teva-alan rajapintoja tarkasteltiin kaupan alan, teknisten tekstiilien ja sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta.

4

5 Sisällysluettelo 1. Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan alaiset toimialat, niiden määrittelyt ja rajaukset Suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Koulutustoimikunnan alaisten tekstiili- ja vaatetusalan toimialojen määrittely Koulutustoimikunnan ennakoinnin vastuualueelle sijoittuvat tutkinnot Tekstiiliala Vaatetusala Nahka- ja turkisala Jalkineala Tekstiilihuoltoala Lähestymistavat ja menetelmät Yhteiskunnan ja työelämän muutokset Tulokset Ennakointiaineisto Tulevaisuuden osaamistarpeita Tekstiiliala Vaatetusala Nahka- ja turkisala Jalkineala Tekstiilihuoltoala Tevanake-alojen rajapintojen tarkastelua Puuttuvien ja täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelua Yhteenveto ja johtopäätökset...25 Lähteet Liitteet

6

7 1. Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden erikoisosaaminen on luotu Suomeen yli kahdensadan vuoden aikana. Tätä on tukenut suunnitelmallinen koulutusjärjestelmä ja hyvätasoinen luovuutta ja käden taitoja ylläpitävä opetusjatkumo aina perusopetuksen käsityönopetuksesta ammattikoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja korkeakoulutukseen saakka. Vaikka suurin osa vaatteiden valmistuksesta (ja osa tuotekehityksestäkin) on siirtynyt Kaukoitään, ei alan tuotanto-osaamisen tarve ole vähentynyt. Tätä osaamista tarvitsevat muun muassa omia mallistojaan tuottavat kaupan organisaatiot tai omistamiaan tekstiilejä vuokraavat pesulat. Tekstiilien suunnittelu ja valmistus erikoistarpeisiin tai räätälöitynä loppukäyttäjille lisääntyy tämä näkyy jo muun muassa maamme harraste- sekä työ- ja suojavaateosaamisessa. Tekstiili- ja vaatetusalan sidosryhmät ovat nostaneet esille alaa koskevan laajan koulutusselvityksen tarpeen. Halutaan selvittää vastaako tekstiili- ja vaatetusalan sekä käsija taideteollisuus alan nykyinen koulutusrakenne tekstiili- ja vaatetusalan sekä nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuoltoalan osaamisvaateita. Koulutusrakenteen pirstaleisuus on johtanut tilanteeseen, jossa työelämän on vaikea hahmottaa koulutuksen tuottamaa osaamista. On myös syntynyt käsitys työvoimatarpeen ja koulutusmäärien vastaavuuden selvitystarpeesta. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnassa oli vuoden 2010 aikana esillä koulutukseen liittyvät määrälliset ja laadulliset kysymykset. Loppuvuodesta 2010 Tekstiili- ja vaatetusteollisuusliitto ry Finatex teki toimikunnalle aloitteen selvitystyön käynnistämiseksi. Koulutustoimikunta käsitteli kokouksessaan aloitetta ja kannatti sen käynnistämistä. Mukana olivat sekä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Suomen yrittäjät että eri koulutusasteiden edustajat. Jalkine- ja nahka-alan tutkintotoimikunta esitti koulutustoimikunnalle huolensa alan perustutkinnon opiskelumahdollisuuksien kaventumisesta pelkästään näyttötutkintona suoritettavaksi. Koulutustoimikunta lähetti koulutuksen järjestäjille asiaa koskevan lausunnon. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatex järjesti seminaaritilaisuuden, jossa tekstiili- ja vaatetusalan toimijat koulutuksen eri asteilta toivat esille näkemyksensä. Esille tulivat muun muassa huoli koulutuksen supistumisesta edellä mainituilla aloilla, koulutuksesta puuttuvia alueita sekä eri koulutusasteiden päällekkäisyys. Opetushallituksen järjestämässä tutkintotoimikuntien seminaarissa tehtyä aloitetta käsiteltiin sekä vaatetusalan että jalkine- ja nahka-alan kokouksissa. Selvitystarve todettiin ilmeiseksi. Esitettyä laajempaa koulutuksen ennakointityötä pohjustamaan käynnistettiin tämän julkaisun mukainen selvityshanke. Tämä työ perustuu tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan esitykselle DNO 8/203/20. Käsi- ja taideteollisuusalan selvityshanke tehdään erikseen Taideteollisuusalan koulutustoimikunnan esityksen mukaisesti. Laajempi koulutusselvitys valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. 1 S i v u

8 Tavoite Vuoden 2012 alussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on tehdä laadullisen ennakoinnin kokoava selvitys tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja turkis-, jalkine- ja tekstiilihuoltoalojen (tevanake-alat) ajankohtaisista julkaisuista, raporteista, tutkimuksista ja viranomaislinjauksista ja analysoida alojen tulevaisuuden osaamistarpeita näiden aineistojen perusteella. Selvityksessä tarkastellaan vuonna 2006 ja sen jälkeen julkaistuja aineistoja. Selvitystyön tarkennetut tavoitteet ovat laadullisen ennakoinnin jo olemassa olevien tulosten selvittäminen ja synteesin tekeminen niiden perusteella mahdollisten puuttuvien ja täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelu tevanake-alojen rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin yleisten osaamistarpeiden huomioiminen, kuten esimerkiksi verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen ja palveluosaaminen tevanake-alalla. 2. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan alaiset toimialat, niiden määrittelyt ja rajaukset Selvityksen kohteena on tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan alaisia toimialoja koskevat, tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivat aineistot. Alamäärittelyn lähtökohdaksi on otettu opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusluokitus, Tilastokeskuksen toimialaluokitus, toimialan vakiintunut käytäntö sekä toimialan kokonaisuus ammattien ja työpaikkojen näkökulmasta. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti suomalainen koulutusjärjestelmä ja tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen asettuminen koulutusjärjestelmään. Samalla määritellään selvityksessä käytettävät keskeiset käsitteet: tekstiiliala, vaatetusala, nahka- ja turkisala, jalkineala sekä tekstiilihuoltoala. 2.1 Suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Ammatillista koulutusta järjestetään toisen asteen, alemman korkeakouluasteen ja ylemmän korkeakouluasteen koulutuksena (Opetusministeriön päätös , muutokset ja , Tilastokeskus 2007). Nykyisessä koulutusjärjestelmässä (kuvio 1): ammatillisen toisen asteen tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (pt), ammattitutkinnot (at) ja erikoisammattitutkinnot (eat) liite 1. alemman korkeakouluasteen tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot (AMK) ja yliopistossa suoritetut kandidaatin tutkinnot (K) Sivu 2

9 ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja ovat ammattikorkeakoulussa suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK), yliopistoissa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot eli maisterin tutkinnot (M) ja tohtorin tutkinnot. Kuvio 1. Suomen koulutusjärjestelmä. Opetushallinnon koulutusluokituksessa (Asetus ammatillisesta koulutuksesta /811) koulutusaloja on 8. Nämä ovat: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala. 3 S i v u

10 Tarkastelun alaiset ammatillisen toisen asteen tutkinnot sijoittuvat tekniikan ja liikenteen alalle. Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillista koulutusta annetaan myös kulttuurialalla. Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ovat lähes vastaavat (www.ammattikorkeakoulu.fi/koulutusalat ja -tutkinnot, viitattu ) humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemus- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sotilas- ja suojeluala Tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat kulttuuri- sekä tekniikan ja liikenteen aloille. Uutena avauksena ovat liiketalouden alalle sijoittuvat vaatetusalaan painottuvat tradenomitutkinnot, joita ei tässä tarkastelussa ole huomioitu niiden käynnistyttyä vasta 2010/2011. Yliopistojen tekstiili- ja vaatetusalan tutkinnot sijoittuvat tiedekunta- ja laitoskohtaisesti seuraavasti: taiteen kandidaatti, taiteiden maisteri, taiteen tohtori Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muotoilun laitos sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori Tampereen teknillinen korkeakoulu, automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunnan materiaaliopin laitos. 2.2 Koulutustoimikunnan alaisten tekstiili- ja vaatetusalan toimialojen määrittely Tekstiili- ja vaatetusalaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: toimialoina tai koulutusaloina. Koulutusaloihin (ja tiedekuntiin) perustuva tarkastelu kuvaa alan tutkintoja, toimialatarkastelu taasen aloja työkenttänä. Koulutusala- ja tiedekuntajako vastaa muuttuvassa yhteiskunnassa vähenevässä määrin työelämää ja ammattien jakautumista. Toimialat ja niiden rakenne muuttuu. (Montén 2011) Tilastollisessa toimialaluokituksessa yritykset luetaan toimialoihin niiden pääasiallisen toiminnan mukaan. Yrityksen ulkoistaessa toimintojaan, niiden ulkoistetut työtehtävät siirtyvät usein toiselle toimialalle näin on käynyt muun muassa vaatetusalalla. Esimerkkinä mallimestarin työ, joka aiemmin oli selkeästi teollisuusammatti (tekniikan ja liikenteen koulutusalaa) on siirtynyt (omia mallistojaan teetättävän) kaupan (liiketalouden koulutusalan) tehtäväksi. (Liesvirta) Sivu 4

11 Tarkasteltaessa valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja, voidaan todeta, että yhä useampi alan tutkinnon suorittanut sijoittuu kaupan palvelukseen. Tämä trendi on tässä selvityksessä otettu huomioon ja toimialaa tarkastellaankin mahdollisimman laajasti, tämän kehityksen ja ammattien näkökulmasta ennakoiden toimialalla odotettavissa olevia muutoksia Koulutustoimikunnan ennakoinnin vastuualueelle sijoittuvat tutkinnot Liitteessä 1. on eritelty tekstiili- ja vaatetusalan toisen asteen tutkinnot koulutus- ja opintoaloittain sekä koulutusasteittain tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan ennakoinnin vastuualueille. Toisen asteen koulutuksen osalta erittely perustuu Opetushallituksen tiedotteeseen (Ammattikoulutus, tutkintokohtaiset vastuuhenkilöt). Alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkintojen määrittely koulutustoimikuntien ennakoinnin vastuualueille on tehty selvityksen tekijöiden toimesta. Näitä ovat ammattikorkeakoulututkinnot: artenomi (AMK), muotoilija (AMK), insinööri (AMK) ja vestonomi (AMK) sekä yliopistotutkinnot: tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori, taiteen kandidaatti, taiteen maisteri ja taiteen tohtori (tekstiilitaiteen tai vaatesuunnittelu ja pukutaiteen) Koulutus- ja opintoalaluokitukseen perustuva tarkastelu ei yksinään anna selkeää kuvaa koulutustoimikuntien osaamistarpeiden ennakoinnin vastuualueista. Selvitystehtävän rajaamiseksi luvuissa tarkastellaan tekstiilialaa, vaatetusalaa, nahka- ja turkisalaa, jalkinealaa sekä tekstiilihuoltoalaa toimialoina ja työkenttänä. Toimialan monimuotoisuutta kuvaa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen ulottuminen laajalle luokitushierarkiassa (liite 2). Tämän selvityksen ulkopuolelle jäävät tutkinnot ovat: modisti, sisustusompelija ja kulttuurialan tutkinnot. Korkea-asteen tutkinnoista tekstiilikonservaattori sekä kasvatustieteen maisteri (käsityötiede) rajattiin myös tämän tutkimuksen tietohaun ulkopuolelle Tekstiiliala Yleisessä kielenkäytössä tekstiilialasta puhuttaessa tarkoitetaan usein vaatetusalaa tai tekstiili- ja vaatetusalaa yhdessä. Tilastollisessa toimialaluokituksessa tekstiiliala lasketaan teollisuuden alaiseksi tekstiilituotteiden valmistukseksi. Tässä selvityksessä tekstiilialaa tarkastellaan kuitenkin laajemmin, mukaan on pyritty ottamaan sekä teollinen että käsiteollinen valmistus, mutta myös kauppa ja palvelut. Liiketoiminta-alueina tekstiiliala sisältää materiaalituotannon, sisustus- ja kodin tekstiilit sekä tekniset tekstiilit. Perinteinen materiaalituotanto tuottaa kuituja, lankoja, kudottuja kankaita, neuloksia, kuitukanakaita ja pinnoitettuja kankaita, tuo näitä maahan, välittää ja myy niitä sekä vähittäiskaupassa että yritysten välisenä kauppana. Sisustus- ja kodintekstiiliala on valmiiden tuotteiden valmistusta, kauppaa ja välitystä, johon voi myös liittyä palvelua (suunnittelu, mittatilausvalmistus ). Asiakaskunta voi olla joko yksityisiä kuluttajia tai yrityksiä tai yhteisöjä (julkisten tilojen sisustus). 5 S i v u

12 Sisustus- ja kodintekstiilien kauppa on vähittäiskauppaa. Itsepalvelun ohella tämän ryhmän tuotteiden kauppaan liittyy usein myös palvelua. Myös verkkokauppa on kasvussa. Julkisten tilojen sisustustekstiilien kauppa tapahtuu tarjousten pohjalta yritysten välisenä toimintana. Tekniset tekstiilit käsittävät laajan kirjon erilaisia tuotteita. Kuvaa tämän kentän moninaisuudesta saa alan johtavien messujen, Frankfurtin Messujen järjestämien Techtextil- messujen näytteilleasettajaluokituksesta: Agrotech, maatalouden tekstiilit, esimerkiksi maitosuodattimet Buildetch, rakentamisen tekstiilit, esimerkiksi pressut Clothtech, vaatetustekstiilit, esimerkiksi vettä hylkivät ja hengittävät kankaat Geotech, maanrakennuksen tekstiilit, esimerkiksi sorateiden pohjakankaat Hometech, kodin tekstiilit, esimerkiksi siivoustekstiilit Indutech, teollisuuden tekstiilit, esimerkiksi paperikoneen viirat Medtech, terveydenhuollon ja lääketieteen käyttämät tekstiilit, esimerkiksi kirurgin sulava lanka Mobiltech, kulkuneuvojen tekstiilit, esimerkiksi pellavakomosiitit Oekotech, ympäristötekstiilit, esimerkiksi öljynimeytysmatot Packtech, pakkaustekstiilit Protech, suojatekstiilit, esimerkiksi luotiliivit Sportech, urheilutekstiilit ( viitattu ) Teknisten tekstiilien kauppa on useimmiten yritysten välistä liiketoimintaa ja siihen voi liittyä teknistä palvelua, esimerkiksi paperikoneitten viirat tai liput ja mainostekstiilit. Osa teknisten tekstiilien lopullisesta asiakaskunnasta on kuluttajia, esimerkiksi sellaisten tuotteitten kohdalla kuin lasten vaipat tai teltat. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin tekstiilialan jäsenyritysten henkilömäärä (2009) oli 3496, josta toimihenkilöitä 29,2 %. Naisten osuus oli 68,1 % ja työntekijöiden keski-ikä 45 vuotta. Toimipaikkoja jäsenyrityksissä oli 1998 (2009). Alalla on pieniä tekstiilialan yrityksiä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä Vaatetusala Vaatetusala samaistuu arkikielessä usein vaatetusteollisuuteen. Vaatetusteollisuuden työpaikat ovat Suomessa vähentyneet, erityisesti työntekijämäärä on ollut jatkuvassa laskussa. Perinteisiä teollisia ammatteja on tarjolla enenevässä määrin kaupan organisaatioissa. Muutos suurista teollisuusyrityksistä pieniin valmistaviin yrityksiin on muuttanut ammattien sisältöä. Valmistuksen ulkoistaminen on myös muuttanut yritysten rakennetta. Niinpä tässä selvityksessä vaatetusalaa tarkastellaan laajemmin huomioiden suunnittelu, valmistus/valmistuttaminen, markkinointi, kauppa ja agentuuritoiminta. Tilastollisessa toimialaluokituksessa vaatteiden valmistukseen luetaan kuuluvaksi myös nahka- ja turkisvaatteet. Tässä selvityksessä turkis- ja nahkavaatteiden valmistusta on tarkasteltu osana turkis- ja nahka-alaa. Sivu 6

13 Liiketoiminta vaatetusalalla voidaan jakaa kolmeen suureen alueeseen: muoti-, urheilu- ja työvaatetus. Koulutuksen painopiste on muotialassa, joka myös on suurin työllistäjä. Muita vaatealan erityisalueita ovat muun muassa puvustus (teatterit, elokuva, viihdeala ) ja mainosala (liikelahjat, yritysten PR-tuotteet ). Urheiluvaatetus jakautuu lajikohtaisiin, huippu-urheilulähtöisiin tuotteisiin, niiden suunnitteluun, valmistukseen tai valmistuttamiseen ja myyntiin tai nk. yleistuotteisiin, niiden suunnitteluun, valmistuttamiseen/hankintaan ja markkinointiin. Urheiluvaatteitten myynti tapahtuu useimmiten urheilutuotteisiin erikoistuneissa myymälöissä tai verkkokaupoissa. Työvaateala työllistää Suomessa vielä valmistusta Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin jäsenistössä on toistakymmentä alan valmistavaa yritystä, joiden toimintaan liittyy kiinteästi asiakaspalvelu. Tekstiilipalveluiden omistamat ja vuokraamat työvaatteet hankitaan sen sijaan useimmiten kansainvälisiltä markkinoilta. Työvaatteet ovat myös usein henkilökohtaisia suojaimia, joita säätelevät lait, standardit tai direktiivit. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatexin vaatetusalan (mukaan lukien turkisvaatteiden ja - asusteiden valmistus) jäsenyritysten henkilömäärä (2009) oli 2294, josta toimihenkilöitä 59,0 %. Naisten osuus oli 76,6 % ja työntekijöiden keski-ikä 51 vuotta. Toimipaikkoja jäsenyrityksissä oli 1137 (2009). Alalla on myös paljon pieniä ompelimoita, studiota ja muita vaatetusalan yrityksiä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä; näiden vastaavia tietoja ei ollut saatavilla Nahka- ja turkisala Nahka- ja turkisalaan kuuluvat sekä materiaalin tuottaminen (parkitus, viimeistely ja värjäys), turkis- ja nahkatuotteiden (muotiteollisuus, vaatteet ja asusteet) sekä materiaalien ja valmiiden tuotteiden kauppa. Turkis- ja nahkatuotteiden huolto luetaan tässä selvityksessä tekstiilihuollon piiriin. Turkisala on kiinteässä yhteydessä turkistuotantoon, jota ei tässä selvityksessä ole luettu tarkastelun kohteena olevaksi toiminnaksi. Turkisala on kuitenkin hyvin riippuvainen turkiseläintuotannosta ja uhka tämän tuotannon kieltämisestä EU:n alueella on todellinen. Turkistuotteiden valmistajat toimivat pääosin pienyrityksissä tai yrittäjinä. Nahka- ja turkistuotteiden suunnittelu, valmistus ja markkinointi noudattaa monilta osin muotialan ja vaatetusalan toimintoja ja niitä voidaan tarkastella osana vaatetusalaa. Nahkatuotanto on toistaiseksi pääosin ruokatuotannon sivutuotteiden jalostusta ja riippuvainen lihatuotannon trendeistä. Nahan muut kuin vaatetus- ja jalkinealan käyttöalat, kuten esimerkiksi huonekaluala, jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle Jalkineala Jalkineala noudattaa monelta osin vaatetusalan määrittelyjä. Se on jalkineiden suunnittelua, valmistusta, tuottamista tai hankintaa kauppa ja huoltoa. Liiketoiminta-alueina voi- 7 S i v u

14 daan myös jakaa jalkineala kolmeen suureen alueeseen: muoti, urheilu sekä työ- ja suojajalkineet. Oman alueensa jalkinealalla muodostavat räätälöidyt jalkineet, kuten ortopediset jalkineet. Myös jalkinealalla, samoin kuin vaatekaupassa, verkkokauppa on valtaamassa alaa. Keskeisenä materiaalipohjana ovat nahka ja tekoaineet, mutta myös muun muassa kumi tai tekstiili. Jalkineiden ohella jalkinealaan liittyy kiinteästi laukkuala sekä muut nahkatuotteita valmistavat alat kuten käsineiden tai vöiden valmistus ja kauppa. Tässä tarkastelussa keskitytään jalkineisiin liittyvään liiketoimintaan ja sen edellyttämään osaamiseen Tekstiilihuoltoala Tekstiilihuoltoala käsittää pesulatoimintaa sekä tekstiilivuokrausta. Pesulat ovat joko vesipesuun keskittyneitä laitospesuloita, pienyrityksinä tai ketjuyrittäjinä toimivia kemiallisia pesuloita tai erikoispesuloita, kuten mattopesulat tai nahkapesulat. Laitospesulat palvelevat yrityksiä ja yhteisöjä, pienet pesulat, jotka tarjoavat sekä vesi- että kemiallista pesua, palvelevat kuluttajia. Logistiset palvelut kuuluvat harvemmin viimeksi mainittujen pesulojen toimintaan. Tekstiilihuoltoalan yritykset tarjoavat myös tekstiilejä vuokrattaviksi, jolloin toimintaan liittyy vuokrattavien tekstiilien (ja vaatteiden) suunnittelu, tuottaminen tai hankinta sekä logistiset toiminnot, korjaus ja loppusijoitus. Tavallisimpia vuokrattavia tekstiilejä ovat matot, sairaalatekstiilit, ravintola- ja hotellitekstiilit, laivojen tekstiilit sekä työ- ja ammattiasut. 3. Lähestymistavat ja menetelmät Muutokset yhteiskunnassa ja työelämässä vaikuttavat ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamisvaateeseen. Selvityksen alussa kuvataan tulevaisuuden muutostrendejä, joilla on vaikutusta tekstiili- ja vaatetusalaan, sekä muutostrendejä ammateissa. Selvitystyön menetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta. Aineistoa haettiin korkeakoulujen ja yliopistojen julkaisusarjoista ja opinnäytetietoaineistoista. Hakusanoina käytettiin: tekstiili, vaatetus, tekstiili- ja vaatetusala, jalkineala, tekstiilihuolto, nahka ja turkisala, ammatillinen osaaminen, ennakointi, muotiala, megatrendit. Tietoa haettiin pääosin kotimaisista lähteistä, mutta muutostrendien osalta käytettiin myös kansainvälisiä lähteitä. Selvityksessä verrataan näin saadun aineiston pohjalta löytyviä osaamistarpeita tutkintojen pohjana oleviin osaamisvaatimuksiin. Tämä on mahdollista ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa, jossa tutkinnon perusteet ovat valtakunnallisia ja seikkaperäisesti kuvattuja. Korkea-asteen tutkintojen sisällöissä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut jatkuvaa kehittämistä, joten niiden osalta vastaavaa vertailua ei voida tehdä, vaan esiin nostetaan aineistosta nousevia, keskeisiä osaamisvaateita. Sivu 8

15 4. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset Yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia on kuvattu megatrendeillä. Tekstiili- ja vaatetusalalla monet yleisen talouselämän muutostrendit ovat vaikuttaneet alan muuttumiseen jo vuosikymmeniä. Tuotantorakenteen muuttuminen, valmistuksen siirtyminen kansainvälisille markkinoille eli työn globalisoituminen, perinteisen (kypsän) alan muuttuminen yleistuotteiden tuottamisesta erikoistuotteisiin ovat joitakin esimerkkejä alan kehityksestä. Tutkitussa materiaalissa nousevat esille muun muassa seuraavat megatrendi, jotka vaikuttavat teva-alaan ja sen toiminnan mahdollisuuksiin ja uhkiin. Ohessa eri lähteiden esiin nostamia muutosvoimia: Megatrendien vaikutuksia Taloudellinen kasvu hidastuu kehittyneissä teollisuusmaissa, mutta kasvaa kehittyvissä maissa (Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia). Syntyy uusi keskiluokka, jonka vaikutus kulutustavaramarkkinoilla on merkittävä. Vuoteen 2020 mennessä maailman väkiluku nousee 7,6 miljoonaan; samaan aikaan kaupungistuminen jatkuu ja muutto suuriin kaupunkeihin muuttaa elinoloja merkittävästi. Uudet kaupunkilaiset tarvitsevat muun muassa asuntoja ja autoja, kuluttaa enemmän sisustus- ja kodin tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita. Tekstiilikulutuksen kasvua kuvaa kuitukulutus asukasta kohti, joka vuonna 2010 oli 10,9 kg sen arvioidaan nousevan 13,2 kg/capita vuoteen 2020 mennessä (Hämmerle, F.) Suurinta kasvu tekstiilimarkkinoilla on keskihintaisten kulutustavaratuotteitten kohdalla, jossa markkinat avautuvat juuri näillä kehittyvien maiden markkinoilla. EU:n alueella nähdään mahdollisuuksia luksustuotteille, erikoistuotteille ja räätälöidyille tuotteilla. (Euratex). Väestön kasvun ohella väestön ikäjakautuma muuttuu. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee suuremmaksi kuin alla 5-vuotiaiden. Ikääntyminen haastaa toisaalta sosiaali- ja terveysalaa, mutta avaa myös uudenlaisia teva-alan markkinoita. Ikääntyvien, hyvin toimeen tulevien ja entistä terveempien seniorikansalaisten avaamien markkinoiden mahdollisuuksia on ennustettu ja vuosikymmenen ajan, mutta toistaiseksi sitä on hyödynnetty huonosti. Globalisaatio etenee edelleen. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehityksen myötä yhä useammilla on mahdollisuus hyödyntää uusinta tietoa. Näin innovaatioiden synnyttäminen ja niiden tuotteistaminen tapahtuu kiihtyvällä nopeudella kaikkialla maailmassa. Tätä kehitystä rajoittavat erilaiset säädökset, joista EU:n alueella esimerkkinä on REACH-asetus. Teknologian kehitys nopeutuu. Erityisesti ICT-, nano- ja bioteknologian katsotaan tuottavan uusia ratkaisuja. Edelläkävijöinä erityisesti nano- ja bioteknologian sovellusten kuluttajina nähdään Aasian maat, EU:n alueella hyväksytään näitä teknologiasovelluksia varovaisemmin. 9 S i v u

16 Ympäristökehitys luonnonvarojen riittävyys toiminnan läpinäkyvyys. Ekologiset ja eettiset vaatimukset yritystoiminnassa lisääntyvät. Toiminnan läpinäkyvyys on jo nyt teva-alan yritysten kilpailutekijä. Luonnonmateriaalien osuuden tekstiilimateriaaleissa katsotaan vähenevän, aivan uusia materiaalilähteitä tarvitaan jo lähivuosina. Uusia energiaratkaisuja odotetaan syntyvän lähivuosina. Verkostoitumisen rooli on merkittävä. Suunta on veturiyritysten maailmasta pienempiin yrityksiin ja verkostojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tämä kehitys on nähtävissä jo muun muassa maamme teknisten tekstiilien alueella. Kuluttajien yksilökeskeisyys on kasvava trendi erityisesti kehittyneissä maissa. Räätälöityjen tuotteitten merkityksen odotetaan nousevan brandituotteiden sijalle, kuluttajat arvostavat omaa arvomaailmaansa yritysten arvomaailmaa enemmän. Kuluttamisessa nähdään myös osallistuvamman asiakkuuden kasvavan, kuluttajasta (consumer) tulee osallistuva kuluttaja (prosumer) eli kuluttaja osallistuu tuotantoprosessiin. Esimerkkinä tästä urheilujalkineet, joiden suunnitteluun kuluttaja voi osallistua ja tuottaja valmistaa yksilölliset jalkineet. Terveystrendin kasvu vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Muun muassa materiaalien terveysvaikutukset tai tuotteiden terveyttä edistävät ominaisuudet kiinnostavat yhä useampia kuluttajia. Terveystrendi näkyy monella tasolla: terveysintoiluna, terveystietoisuutena ja asenteena kannattaa julkista sääntelyä. Terveystuotteiden sektorilla muun muassa älyvaatteilla ja jalkineilla on kasvumahdollisuuksia. Muotoiltujen kulutustuotteitten trendinä nähdään kolme erityisen merkittävää trendiä, joilla on vaikutusta teva-alaan EU:n alueella. Nämä ovat 1. turvallisuus ja ympäristökestävyys tuotteitten tuotannossa ja kulutuksessa, 2. ikääntyvän ja yksilöityvän väestön terveys, hyvinvointi ja aktiivisuus sekä 3. kasvavan globaalin kuluttajakunnan tarpeiden tyydyttäminen. Näillä alueilla teva-alalla on suuret mahdollisuudet menestyä. Kaikkiin näihin trendeihin vaikuttaa kasvava ja helppo syvällisen informaation saatavuus, joka johtaa kuluttajien viisastumiseen ; kuluttajat vaikuttavat enenevässä määrin tuotekehitykseen, tuotantoon ja palveluprosesseihin osallistuva kuluttaja (prosumer) (Euratex). Muutoksia ammateissa Toimihenkilömäärän kasvu Teva-alan valmistuksen siirtyminen halvemman työvoiman maihin on muuttanut etenkin vaatetusteollisuuden rakennetta ja sen myötä ammattikuvia. Esimerkkinä toiminnan muuttumisesta valmistuksesta kauppaan ja palveluihin on L-Fashion Group. Yrityksellä on työntekijää, joista Suomessa Näistä yksikään ei tee teollisuustyötä. Vaatteet valmistetaan, valmistutetaan tai ostetaan ulkomailta. (Pohjalainen ja muut, s. 20). Sivu 10

17 Vaatetusteollisuuden työvoimasta Suomessa 51 % on vuoden 2009 tilaston mukaan toimihenkilöitä. (Finatex) Tehtävät ovat suorittavassakin portaassa monipuolistuneet, pienissä yrityksissä edellytetään moniosaamista. Ammattikuvat yrityskohtaisia Monet aiemmin puhtaasti vaatetusteollisuudessa esiintyneet tehtävät ovat siirtyneet kaupan organisaatioihin. Tällaisia tehtäviä ovat tuotteitten suunnittelu, mitoitus, kaavoitus, tuotannon ohjeistus ja suunnittelu, laadunvalvonta, ympäristöasioiden hallinta kaupan organisaatioissa ammattikuvat muuttuvat organisaation toiminnan mukaisesti. Vaatetusalan ammattilaisella tulee myös olla kaupallisten organisaatioiden toiminnan ymmärrystä. Tekstiiliala on vaatetusalaa monimuotoisempi. Yritykset ovat pääosin erikoistuneita ja tarvittava osaaminen on yrityskohtaista. Teknisten tekstiilien alalla toimivissa yrityksissä osaaminen koostuu usein tekstiiliosaamisen lisäksi jonkin toisen toimialan osaamisesta; esimerkiksi paperikoneen viirojen valmistajan tulee ymmärtää paperin valmistusta ja paperikoneen valmistusta ja toimintaa, maitosuodattimien valmistajan tulee tuntea kuitukangasalan lisäksi elintarvikealaa, jne. Tämä asettaa haasteita koulutukselle. Millainen on tarvittava tekstiilialan koulutus, joka tarvitaan monimuotoiselle alalle? Tavaroiden käsittelystä tiedon käsittelyyn Työ on muuttunut vaativammaksi, mutta samalla aineettoman työn osuus on kasvanut. Tekstiilituote tekee tuotantoketjussa suoraviivaisen matkan vaiheesta toiseen, mutta siihen liittyvä informaatio liikkuu edestakaisin toimintaketjussa. Yhä useamman työ koostuu joko kokonaan tai enenevässä määrin aineettomasta tuotannosta ja edellyttää ICT-taitoja, kommunikaatiotaitoja sekä kykyä toimia kansainvälisessä verkostossa. Erikoisosaajista yleisosaajiksi yksilösuorittamisesta tiimipelaajiksi Monissa yhteyksissä korostetaan moniosaamisen merkitystä. Pienissä yrityksissä tämä on välttämätöntä. Organisaatioiden madaltuminen vaikuttaa samalla tavoin. Työtä tehdään tiimeissä, joissa tiimin jäsenet antavat oman erityisosaamisensa toimintaan. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät jatkuvaa uuden oppimista, työssä oppiminen tapahtuu ryhmässä oppimisena. Muuttuvat toimintaympäristöt Yhä useampi tekstiili- ja vaatetusalan yritys toimii kansainvälisessä toimintaketjussa, joka edellyttää kielitaitoa, vähintään englanninkielen suullista ja kirjallista (sähköposti) hallintaa, sekä kulttuurituntemusta. Toimintaympäristö on myös muuttumassa virtuaaliseen suuntaan, joka edellyttää uusia toimintamuotoja. Tuotteiden räätälöinti on yleistymässä ja sen myötä toimintatavat yrityksissä muuttuvat. Nopeasti muuttuvat toimintatavat edellyttävät nopeaa sopeutumista uusiin olosuhteisiin. 11 S i v u

18 5. Tulokset 5.1 Ennakointiaineisto Alkuperäisessä aineistossa (liite 3.) oli yksi aiheeseen liittyvä väitöskirja, kaksi opinnäytetyötä, yksi pro gradu tutkielma, kahdeksan projektiraporttia, neljä tutkimusraporttia, neljä selvitystä ja yksi toimialaraportti. Tekstiili- ja vaatetusalaa koskevia julkaisuja oli 11 kpl. Mukaan pyrittiin ottamaan erilaisin metodisin lähtökohdin tehdyt tutkimukset. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon uusimmat valtakunnalliset perusteet vahvistettiin ja otettiin käyttöön syksyllä Tätä varten tehty ennakointityö näkyy näissä ammattitaitovaatimuksissa. Koska ennen vuotta 2009 tehtyjen selvitysten tulokset näkyvät uusissa ammattitaitovaatimuksissa, niitä ei voitu ottaa mukaan toista astetta koskevaan vertailuun. Sen sijaan tätä aineistoa on käytetty soveltuvin osin taustatyössä. Samoin hyödynnettiin ajankohtaisia lehtiartikkeleita, projektikuvauksia ja raportteja sekä toimialaan liittyvää messuinformaatiota. Aineiston ajankohtaisuus oli myös aineiston valintakriteeri ja mukaan otettiin vuoden 2006 ja sen jälkeen julkaistu materiaali. Uusien tutkinnon perusteiden työelämävastaavuutta voidaan tarkastella, kun niiden mukaan tutkintonsa suorittaneet ovat astuneet työelämään. Tällaisten selvitysten otollisin ajankohta olisi vuosina Tekstiili- ja vaatetusalan osaamista tai ennakointitutkimuksia osaamistarpeista löytyi niukasti. Eniten ennakointitietoa oli löydettävissä vaatetusalan osaamistarpeita koskevina julkaisuina. Julkaisut koskivat joko puhtaasti vaatetusalaa tai sivuten vaatetusalan ohella tekstiilialaa. Tulevaisuuden osaamistarpeiden selvityksiä ei löytynyt tekstiilialan, jalkinealan, nahka- ja turkisalan tai tekstiilihuoltoalan tutkinnoista. Mukana tarkastelussa oli myös toimialan ulkopuolelta olevia, yleisempiä selvityksiä. 5.2 Tulevaisuuden osaamistarpeita Tekstiiliala Tekstiilialalta ei löytynyt erityistä ennakointiaineistoa. Ainoa alan tulevaisuutta kartoittava tutkimus löytyi kuitukangasalasta. Käynnissä on tulevaisuusvisio vuoteen 2020 asti, josta megatrendiosa on julkaistu. (Copenhagen Institute for Future Studies). Seuraavassa vaiheessa tämän pohjalta määritetään alan menestystekijöitä, joista voidaan nostaa esiin alan osaamistarpeisiin vaikuttavia muutoksia. Tekstiilialan yritykset, niiden toiminta ja ammatit osaamisvaatimuksineen vaihtelevat yrityksestä toiseen. Perinteisestä perustekstiilituotannosta (kehräämöt, kutomot, neulomot, värjäämöt, jne.) siirtyminen erikois- ja teknisiin tekstiileihin on myös vaikuttanut siihen, että tekstiilivalmistajan perustutkinnolle ei ole riittävää kysyntää. Tulisi selvittää, millainen olisi alan perustutkinto, jolla olisi yleispätevyyttä tekstiilialalla toimimiseen, mikä sen laajuus olisi ja tarvitaanko sitä. Sivu 12

19 Korkea-asteelta valmistuu tekstiili-insinöörejä Tampereen ammattikorkeakoulusta, jossa koulutusohjelma on uudistunut muutama vuosi sitten siten, että tekstiilialaa voi opiskella suuntautumisvaihtoehtona yhdessä paperi- ja kemiantekniikan kanssa. Syntyvää osaamista voi arvioida, kun ensimmäiset tästä koulutuksesta valmistuneet ovat työelämässä. Opetushenkilöstön kiinteä yhteistyö työelämän kanssa erilaisissa projekteissa on kehittänyt koulutuksen työelämävastaavuutta. Osaamistarpeen ennakointitutkimuksen toteutus voisi luontevasti tapahtua opinnäytetyönä. Myös teva-alan diplomi-insinöörikoulutus Tampereen teknillisessä yliopistossa on ollut viimeisinä vuosina muutosten kohteena. Monet kansalliset ja kansainväliset tutkimushankkeet antavat tietoa alan kehityksestä. Kulttuurialalla tekstiilialan tutkintoja on sekä ammatillisella toisella asteella, ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Niiden osaamisen ennakointi ei kuulunut tämän selvityksen piiriin Vaatetusala Vaatetusalan osaamistarpeita on selvitetty toisen asteen koulutuksen osalta, teollisuuden tai toimialan näkökulmasta. Uusien, pienten suunnittelijavetoisten yritysten syntyminen on myös käynnistänyt tarpeen selvittää suunnittelijoitten osaamisvaadetta. Yleisiä osaamistarpeita vaatetusalalla ovat tutkitun aineiston mukaan verkosto-osaaminen, kansainvälisyysosaaminen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, teknologiaosaaminen, ympäristöosaaminen, palveluosaaminen ja sosiaalinen osaaminen. Verkosto-osaaminen Tulevaisuuden osaamistarpeista merkittävä osaamisen alue on verkosto-osaaminen. Näin on varsinkin erikoistuotteitten osalta. Verkosto-osaamista kuvataan aineistossa seuraavilla sanoilla: toinen aste verkostoituminen vaatetusalalla, yhteistyötaidot ja verkostot, kyky luoda verkostoja, virtuaalisessa toimintaympäristössä toimiminen, projektiosaaminen työelämäyhteistyössä, tiimityötaidot korkea-aste verkosto-osaaminen, tieteiden välinen vuorovaikutus, yhteinen dialogi, yhdessä tekeminen yksilösuorittamisen sijaan, kyky luoda kontakteja monikulttuurisissa verkostoissa, yhteistyöosaaminen Korkea-asteella ja insinöörikoulutuksessa verkosto-osaaminen on todettu merkittäväksi osaamisalueeksi, jonka avulla yritys voi kehittyä ja uudistua kilpailukykyään parantaen. Verkostot voivat olla sekä kansallisia että kansainvälisiä, kapeaan ammattialaan liittyviä tai poikkitieteellisiä. 13 S i v u

20 Verkostot opinnoissa syntyvät työelämän kanssa toteutetuissa projekteissa, työssäoppimisja työharjoittelujaksoissa, yritysvierailuina (integroituna ammatillisiin opintoihin), opinnäytetyöprosesseissa ja alan messuilla. Kansainvälisyysosaaminen Kansainvälisyydestä vaatetusalan tulevaisuuden osaamisalueen oli aineistossa niukasti kuvauksia, joka johtunee kansainvälisyyden kuulumisesta alaan kaikilla toiminnan tasoilla jo pitkään. Tuotannon ulkoistamisessa vaatetusteollisuus on ollut edelläkävijä. Tämä on jo edellyttänyt tuotannon ohjeistuksen, kansainvälisen kommunikaation ja englannin kielen osaamista. Kansainvälisyyttä kuvattiin aineistossa sanoilla: toinen aste kielitaito, kulttuurien tuntemus korkea-aste kansainvälisyysosaaminen Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys on vaatetusalalla itsensä työllistämisen vaihtoehto kaikilta koulutuksen asteilta valmistuneille. Tästä syystä yritystoiminnan osa-alueiden tuntemus nähdään olennaisena vaatetusalan osaamisalueena. Yrittäjyysosaamiseen katsotaan tutkitussa aineistossa kuuluvan: toinen aste markkinointi, myynti, myyntitapahtumien järjestäminen, yritystieto, yrittäjyys, hinnoittelu, ajankäytön arviointi korkea-aste markkinointi, myynti, kaupallinen ajattelu, liiketoimintaosaaminen, hallinto, asioiden johtaminen, liiketoiminnan ymmärtäminen, projektityöskentely, esimiestaidot, taloudellinen osaaminen. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnossa valinnaisina opintoina tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon voi sisällyttää Yritystoiminnan neljän opintoviikon laajuiset opinnot, joissa opiskelija kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi arvioi kehittämistarvetta toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, työympäristön ja oman osaamisen perusteella noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksen vaikutuksen toiminnan tuloksellisuuteen. Yrittäjyysosaamista voidaan integroida sekä yleisaineiden että ammatillisten aineiden opiskeluun esimerkiksi matematiikan opinnot voisivat vaatetusalalla käsitellä tuotehinnoittelua, materiaalin kulutusta tai kustannuslaskennan perusteita. Sivu 14

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA Kulttuuri ja luova toimiala 1 Koulutusohjelman tehtävät 1. Jatkuvassa muutoksessa olevan vaatetusalan työvoimatarpeen täyttäminen 2. Kouluttaa vaatebisneksen tuntevia asiantuntijoita

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi ennakoida rakennemuutoksia? MATKALLA TULEVAI- SUUTEEN - YMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Kädentaitaja keramiikka-alalla

Kädentaitaja keramiikka-alalla Kädentaitaja keramiikka-alalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, keramiikka-ala Näyttöperusteisesti aikuiskoulutuksena kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO TOHOLAMMIN YKSIKKÖ ARTESAANIOPISTO,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot