Tutkimus Jokelan yläasteen oppilaiden ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus Jokelan yläasteen oppilaiden ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä"

Transkriptio

1 Tutkimus Jokelan yläasteen oppilaiden ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä Pirjo Mannerkoski - Sari Mäkinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mannerkoski, Pirjo & Mäkinen, Sari. Marjat & makkarat. Tutkimus Jokelan yläasteen oppilaiden ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä., Lahti, syksy 2003, 32 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Jokelan yläasteen oppilaiden ruokatottumuksia ja ravitsemuskäyttäytymistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia ruoka-aineita yläasteen oppilaat suosivat ravitsemuksessaan, mistä aterioista oppilaiden päivittäinen ravinnonsaanti koostuu, mitä mieltä oppilaat ovat kouluruoasta ja ruokailuympäristön viihtyvyydestä, miten eri sukupuolten ruokatottumukset eroavat toisistaan sekä miten seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden ruokailutottumukset eroavat toisistaan. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Jokelan yläasteella huhtikuussa Tutkittavan joukon koko oli 268 oppilasta, joista 244 oppilasta osallistui tutkimukseen. Aineisto kerättiin yhden koulupäivän aikana strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli 11 monivalintakysymystä. Aineisto analysoitiin käyttämällä SPSS for Windows tilastoohjelmaa, jolla aineistosta tehtiin suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja. Jokelan yläasteen oppilaista suurin osa osallistuu järjestettyyn kouluruokailuun, mutta noin viidennes tutkimukseen osallistuneista oppilaista ei syö koulussa tarjottua ruokaa. Alle puolet kyselyyn osallistuneista oppilaista vastasi syövänsä koulupäivän jälkeen yhteisen aterian perheensä kanssa. Merkittävimmät tilastolliset erot ruoka-aineiden käytössä syntyivät eri sukupuolten välille. Tytöt suosivat ravitsemuksessaan kasviksia, salaattia, marjoja ja hedelmiä poikia enemmän. Pojat puolestaan syövät tyttöjä enemmän lihaa, kanaa, kalaa, puuroa, mysliä, muroja ja makkaraa sekä leikkeleitä. Nuorten kohdalla kouluruokailuun osallistumiseen vaikuttaa usea eri tekijä. Kouluruokailun väliin jättämisen seurauksena on usein välipalojen lisääntynyt syöminen. Perheiden yhteisten ateriointien väheneminen vaikuttaa myös nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Sukupuolten väliset erot eri ruoka-aineiden suosimisessa näyttävät säilyvän myös aikuisilla samanlaisina. Tyttöjen huomattavasti kasvispainotteisempi ruokavalio vaikuttaa suotuisasti heidän terveyteensä. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kouluterveydenhoitajan työssä. Tuloksista esiinnousseet ongelmat auttavat kouluterveydenhoitajaa kohdentamaan toteuttamaansa ravitsemusohjausta havaittuihin epäkohtiin, kuten kouluruokailun laiminlyöntiin. Tulokset antavat tietoa oppilaiden ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä myös koulun keittiöhenkilökunnalle, opettajille ja Tuusulan kouluruokailun kehittämistyöryhmälle. Asiasanat: yläasteikäiset nuoret; ruokatottumukset; ravitsemuskäyttäytyminen; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Mannerkoski, Pirjo & Mäkinen, Sari. Berries and sausages. Study of the eating habits and nutritional behaviour of the students at Jokela junior high school., Lahti, Autumn 2003, Language: Finnish, 32 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare and Health Care. The purpose of the study was to describe the eating habits and nutritional behaviour of students at Jokela junior high school. The aim of the study was to determine what kind of food young people usually eat. Also, the aim was to determine which meals young people eat daily and what they think of the school lunch and the atmosphere in the school cafeteria. The study also clarifies how the eating habits between the sexes as well as between the different age groups differ. The data were collected in April students participated in the study. 244 of them answered the questionnaire used in the study. The questionnaire included eleven multiple choice questions. The data were analyzed using a computer program called SPSS for Windows. The results of the study were uncovered making straight distributions and cross tabulations. Most of the students at Jokela junior high eat their school lunch during the school hours. About twenty per cent of the students do not eat their lunch in the cafeteria. Nearly half of them eat dinner with their families after a school day. Girls eat vegetables, salad, berries and fruits more than boys. Boys preferred meat, chicken, fish, porridge, muesli, cereals, sausages and cold cuts. There seem to be several things which affect the participation of the students in the school lunches. If a student skips a school lunch it leads to eating more snacks more often. Diminishing of the family dinners also affects the students` nutritional behaviour. The differences between the sexes in favouring different foods are the same with adults. An increased use of vegetables in the girls diet has a favourable effect on their health. The public health nurse of the school can use the results of the study in her work. The problems which came up from the results help the public health nurse to aim her nutritional counselling at the noticed faults such as neglecting the school lunch. Also, the results of the study give information to the staff of the school cafeteria, to the teachers and to the school lunch development group of Tuusula on students eating habits and nutritional behaviour. Keywords: junior high students; eating habits; nutritional behaviour; study; quantitative study

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN, RAVITSEMUSKÄYTTÄYTYMINEN JA RUOKATOTTUMUKSET Terveyskäyttäytyminen Yläasteikäisen ravitsemuskäyttäytyminen ja ruokatottumukset KOULUIKÄISEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT AINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYYSIMENETELMÄT TUTKIMUSTULOKSET Oppilaiden käyttämät erityisruokavaliot, ruokajuomat ja pikaruoka Yläasteikäisten oppilaiden suosimat ruoka-aineet Kouluruokailu Nuorten ateriointi Oppilaiden arvioita kouluruoasta ja ruokailuympäristön viihtyvyydestä TUTKIMUKSEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön eettisyydestä ja luotettavuudesta Opinnäytetyön tuloksien pohdintaa Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET LIITTEET.. 35 Liite 1. Tutkimuslupahakemus Liite 2. Saatekirje kyselyn toteuttaville yläasteen luokanvalvojille Liite 3. Aineistonkeruuseen käytetty kyselylomake Liite 4. Ristiintaulukointeja... 43

5 1 JOHDANTO Yläasteikäisten nuorten terveyden edistäminen on muodostunut tärkeäksi päämääräksi nuorten kanssa työskenteleville. Nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän tietoa nuorten maailmasta ja elämästä arkipäivän keskellä. Muuttuvat trendit tuovat haasteita kouluruokailulle. Kouluterveydenhuollolla on hyvät mahdollisuudet olla tukemassa yläasteikäisten nuorten terveyttä ja elämänhallintaa sekä puuttua niissä havaittaviin epäkohtiin. Nuorten ravitsemukseen vaikuttamalla voidaan ehkäistä monia kansanterveydellisiä sairauksia, kuten sepel- ja aivovaltimotautia, verenpainetautia, diabetesta sekä osteoporoosin kehittymistä, syövän syntyä ja ylipainosta aiheutuvia lisähaittoja esimerkiksi tuki - ja liikuntaelimistön sairauksia. Myös ruokailutapojen oppiminen on tärkeää ja arvokasta. Koululaisten ravitsemuksesta ja kouluruokailusta on tämän tutkimuksen teon aikana julkaistu useita eri tutkimuksia. Aihe on ollut esillä myös mediassa ja siitä on keskusteltu paljon. Opinnäytetyön tekijöiden kiinnostus aiheeseen nousi mielenkiinnosta kouluterveydenhuoltoa kohtaan mahdollisena tulevaisuuden työkenttänä. Toinen meistä on opiskellut aikanaan Jokelan koulukeskuksessa, joten se tuntui luontevalta tutkimuskohteelta. Koulun rehtori sekä terveydenhoitaja ottivat tutkimusaiheen positiivisesti vastaan, joten tutkimus päätettiin tehdä kyseiseen kouluun. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa yläasteikäisten nuorten ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä Jokelan koulukeskuksessa. Strukturoidulla kyselylomakkeella kartoitettiin koululaisten ruokatottumuksia vuorokauden aikana sekä koulussa että kotona. Tutkimus antaa tietoa kouluterveydenhoitajalle oppilaiden tämänhetkisistä ruokatottumuksista ja niissä mahdollisesti esiintyvistä epäkohdista. Epäkohtien esille tuominen auttaa kouluterveydenhoitajaa kohdentamaan ravitsemusneuvontaa tutkimuksessa esiin nouseviin ongelmiin. Tutkimuksesta toivotaan olevan hyötyä myös koulun keittiöhenkilökunnalle, opettajille sekä oppilaiden vanhemmille. Opinnäytetyöstä anne-

6 6 taan kopiot kouluterveydenhoitajalle, yläasteen opettajille, Tuusulan sivistystoimelle sekä Sodexho Oy:lle. 2 YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN, RAVITSE- MUSKÄYTTÄYTYMINEN JA RUOKATOTTUMUKSET 2.1 Terveyskäyttäytyminen Aiemmin terveyskäyttäytymisellä ymmärrettiin sairauden ennaltaehkäisyä, mutta nykyisin sillä käsitetään terveyteen liittyviä elintapoja. (Rahkonen 1994, 6). Terveyskäyttäytyminen on yksilön tietoista tai tiedostamatonta pyrkimystä käyttäytyä omaa terveyttään edistävästi. Terveyskäyttäytyminen sisältyy elintapoihin ja ihmisen jokapäiväiseen käyttäytymiseen. (Nupponen 1994, 47.) Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston toimittamassa terveyden edistämisen sanastossa terveyskäyttäytyminen määritellään yksilön kaikiksi toimiksi, joiden avulla pyritään terveyden edistämiseen, suojeluun tai säilyttämiseen riippumatta siitä, onko kyseinen toiminta tehokasta vai ei. Yksilön terveyden edistämiseen tähtäävät toimet eivät ole riippuvaisia todellisesta tai koetusta terveydentilasta. ( Vertio 1992, 122, 126.) Terveyskäyttäytyminen voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Terveyttä vahvistava käyttäytyminen pyrkii tietoisesti parantamaan ja kehittämään yksilön terveyden edellytyksiä. Sitä säilyttävä tai palauttava käyttäytyminen liittyy sairauksien ja tautien ehkäisyyn. Terveyttä haittaava tai vaarantava käyttäytyminen on terveyden kannalta riskikäyttäytymistä. Haittaavia riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö, epäterveellinen ravitsemus ja liikunnan vähyys. (Rahkonen 1994, 9.)

7 7 2.2 Yläasteikäisen ravitsemuskäyttäytyminen ja ruokatottumukset Tässä tutkimuksessa käytetään käsitteitä ravitsemuskäyttäytyminen ja ruokatottumukset. Ravitsemuskäyttäytyminen on yksi terveyskäyttäytymisen osa-alueista. Tällä perusteella ravitsemuskäyttäytyminen voidaan nähdä joko nuoren terveyttä kohentavana, säilyttävänä tai vahingoittavana toimintana (Nupponen 1994, 48, 51). Ruokatottumuksiin voidaan sisällyttää mm. ateriointirytmi, ruokalaji- ja ruoka-aine- mieltymykset, ateriointiin liittyvä sosiaalinen merkitys sekä tunteisiin tai tilanteisiin liittyvät ruokailut. Ruokatottumukset syntyvät varhaislapsuudessa. Niiden kehitystä ohjaavat fysiologiset tekijät, ruoasta saadut kokemukset ja ympäristö.(hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Nurttila & Peltola 1997, 142.) Ensimmäiset makukokemuksensa lapsi saa 4-6 kuukauden iässä, jolloin eri ruoka-aineisiin totuttelu vähitellen aloitetaan (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 1998, 114). Leikki-iässä ruokatottumukset muotoutuvat ympäristön, päivähoitopaikan ja ikätovereiden vaikutuksesta. Lapsen saamalla ruoan laadulla, ruokailujärjestelyillä ja ateriarytmillä on suuri merkitys ruokatottumusten kehittymiselle. (Packalen 1994, 26.) Alle kouluikäisen lapsen ravitsemuksesta vastaa pääasiassa koti, joka luo pohjan lapsen ruokatottumuksille aikuismalleineen ja ilmapiireineen (Lintukangas, Manner & Mikkola-Montonen, Mäkinen, Partanen 1998, 11). Lapsena omaksutut ruokatottumukset säätelevät myöhemmin aikuisiällä ruoka-ainevalintoja (Packalen 1994, 26). Ruokavalintoja tai ruokatottumuksia on vaikea hahmottaa yksittäisinä toiminnan muotoina, joten niitä onkin pyritty ymmärtämään suhteessa muihin elintapoihin sekä osana laajempaa elämäntapaa tai elämäntyyliä (Berg 2000, 23). Koska terveys- ja samalla ruokatottumukset opitaan jo nuorena, on kouluruokailulla ja terveyskasvatuksella tärkeä merkitys kehittyvän yksilön kannalta. Terveellisiin elämäntapoihin kasvaminen merkitsee oikeita ruokaja terveystottumuksia. (Kouluhallitus 1988, 21.) Terveellisiin ruokatottumuksiin ohjaaminen on haasteellinen tehtävä. Etenkin nuorison keskuudessa ruokakulttuuri vahvistaa nuorten keskinäistä yhteyttä ja ruoalla ei sinänsä ole kovin keskeistä merkitystä. (Lintukangas ym. 1998, 12.) Nuorten ravitsemusta on pyritty tukemaan ensisijaisesti kouluruokailun avulla (Vikat, Rimpelä, Rimpelä, Lahti-Koski & Peltola 1998, ).

8 8 Kouluterveys 1996-tutkimuksen mukaan joka kolmas perhe syö ilta-aterian kotona. Noin puolet ilmoitti, että kotona valmistetaan ateria, mutta perhe ei syö yhtä aikaa. Neljännes ilmoitti, ettei kotona syödä varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää. Suurin osa vastaajista ilmoitti syövänsä kouluruoan kokonaisuudessaan. Joka kymmenes syö lisukkeet (salaatin, voileivän, jälkiruoan), muttei yleensä pääruokaa. Noin kymmenes ei syö lainkaan kouluruokaa. (Rimpelä, Luopa & Jokela 1996, 28.) Tutkittaessa samoja asioita vuonna 2000 kävi perheen yhteinen ateria hieman harvinaisemmaksi. Vuosina 1988 ja 1994 Maito ja terveys ry. selvitti valtakunnan tasolla oppilaiden mielipiteitä kouluruoasta. Selvityksen mukaan pääruoan jätti syömättä 14 % ruokalassa käyneistä tytöistä sekä 7 % pojista. Useimmiten pääruoka korvattiin leivällä. (Urho & Hasunen 1998, ) Sodexho Oy teetti huhti- toukokuussa 2002 Taloustutkimus Oy:llä tutkimuksen kouluruokailusta. Tutkimuksen mukaan 85 % kaikenikäisistä koululaisista ruokailee päivittäin kouluruokalassa ja vuotiaista vain noin 65 %. Kouluruuan väliin jättävistä neljännes ilmoitti, ettei syö kyseisenä koulupäivänä mitään. (Sodexho Oy 2002, 5 11.) Maito ja terveys ry selvitti yläasteikäisten koululaisten mielipiteitä kouluruoasta ja - ruokailusta keväällä Kyseisen tutkimuksen mukaan oppilaista 88 % kävi kouluruokalassa ja pääruoan söi heistä 89 %. Salaattia syödään useammin kuin neljä vuotta sitten ja ahkerimmat salaatin syöjät ovat tyttöjä. (Maito ja terveys ry 1998, 1.) Koko maan kattavia tietoja lasten ja nuorten ravitsemuksesta on saatavissa vain poikkileikkaustutkimuksista, joista viimeisin on tehty vuonna 1986 (Karvonen, Hermanson, Sauli & Harris 2000, 27). Yksittäisiä tutkimuksia on tehty myöhemminkin, mutta niissä on keskitytty tutkimaan jonkin tietyn alueen lasten ja nuorten ravitsemusta, kuten Itä- Suomen nuorisoprojektissa tai tutkimuksissa on keskitytty lähinnä ravinnon energiasisältöön sekä ruoan kulutuksen muutoksiin. Itä-Suomen nuorisoprojektin mukaan, jossa tarkasteltiin melko yksityiskohtaisesti ruoankulutuksen muutoksia, viljavalmisteiden kulutus väheni molemmilla sukupuolilla vuosina Tytöillä hedelmien sekä marjojen syönti lisääntyi. Tavallisimmin käytetty leipärasva on myös muuttunut margariiniksi. (Hirvonen, Lahti-Koski, Roos, Pietinen & Rimpelä 1999, 162.) Joka toinen vuosi Stakes tekee nuorten terveystapatutkimuksen, jossa kartoitetaan ravinnon osalta vertailukelpoisesti maitorasvojen, kahvin, teen ja kaakaon sekä makeiden

9 9 välipalojen käyttöä. Tutkimuksen perusteella makeiden leivonnaisten ja sokerin käyttö on vähentynyt koko 20-vuotistutkimusjakson aikana. Myös rasvaisen maidon ja voin käyttö on vähentynyt sekä 1990-luvulla. Kasvisruokavalion suosio on jonkin verran lisääntynyt. (Vikat ym. 1998, ) Tyydyttyneen rasvan saanti on nuorten ravinnossa vähentynyt, mutta sitä syödään edelleen liian paljon (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1994, 24-28). Aikaisempien tutkimusten mukaan nuorten ravintotottumukset ovat rasvan käytön osalta kehittyneet positiiviseen suuntaan. Nuorten kolesterolitaso on laskenut, mikä ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. Nuorten kalkinsaanti on vähentynyt yhdessä maidon juonnin kanssa, mikä lisää osteoporoosiin sairastumisen riskiä myöhemmällä iällä. (Aalberg & Siimes 1999, 121.) Nuoret eivät automaattisesti omaksu terveellisiä ruokatottumuksia. Tulevaisuudessa on tarvetta saada aikaan ruokatottumusmuutoksia nuorten ravitsemuksessa, tosin muutostarpeet saattavat kohdistua muualle kuin aiemmin. Kasvisten käytön vähäisyys näyttäisi olevan aikaisemman tiedon perusteella ominainen piirre nuorten ruokatottumuksille. Nuorille suunnatussa terveysviestinnässä voitaisiin hyödyntää toveripiirin vaikutusmahdollisuuksia. (Berg 2000, ) Kouluterveydenhuollon tehtävänä on yhteistyössä kodin kanssa tukea nuoren hyvien ruokatottumusten kehittymistä, ehkäistä ravitsemusongelmien syntymistä sekä tukea perhettä sairauden vaatimassa ravitsemushoidossa. Nuorena omaksutut ruokatottumukset sekä elämäntavat luovat perustan terveydelle ja ehkäisevät kansantautien syntyä. (Fogerholm 2001, ) 3 KOULUIKÄISEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Lapsuus- ja nuoruusiän ravitsemukselliset olot vaikuttavat oleellisesti myöhempään terveydentilaan, minkä vuoksi lasten ja nuorten ravitsemusta pidetään yhteiskunnallisesti ja ideologisesti kiinnostavana tutkimusaiheena (Berg 2000, 31). Nuorten ravitsemusta on kartoitettu useissa aiemmissa eri tutkimuksissa, mutta lähinnä osana suurempaa ko-

10 10 konaisuutta, kuten nuorten terveyskäyttäytymistä ja kouluruokailua. Kouluikäisten ravitsemusta sekä ruokatottumuksia on seurattu Nuorten terveystapatutkimuksessa, lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöiden monikeskustutkimuksessa, WHO:n koululaistutkimuksessa ja Itä-Suomen nuorisotutkimuksissa. (Vikat ym. 1998, ) Koulu-uran alettua lapsen arkea ja tottumuksia määrittää säännöllinen koulutyö. Kavereiden sekä kodin ulkopuolisten aikuisten vaikutus lapsiin on voimakas. Myös perhe joutuu uusien haasteiden eteen miettiessään ruokajärjestelyjä, jos vanhemmat tekevät pitkiä työpäiviä. Vaikka ruokailu on lapsen ja nuoren omaa aluetta, tarvitsevat he kuitenkin aikuista huolehtimaan riittävästä ja tasapainoisesta ruoasta. Koululaiselle sopiva ravinto sisältää runsaasti kasviksia, vähän suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sekä runsaasti ravintokuituja, vitamiineja ja hivenaineita. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, ) Kun ruokavalio koostetaan niin, että jokaisesta ruokaympyrän lohkosta valitaan päivittäin ruoka-aineita, varmistetaan parhaiten kaikkien ravintoaineiden riittävä saanti (Pirttiaho 2001, 26 27). Kouluikäisen ravinnontarve vaihtelee yksilöllisesti kasvun ja kehityksen nopeuden sekä fyysisen aktiivisuuden mukaan. Erityisesti nopeassa kasvuvaiheessa oleva nuori tarvitsee runsaasti energiaa. Tyttöjen energiantarve on suurimmillaan vuoden ja poikien vuoden iässä. Yläasteella tyttöjen energiantarve on kcal ja vastaavasti poikien kcal. Kouluruoan tulisi kattaa noin yhden kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta ja kotiruoan kaksi kolmannesta (Packalen toim. 1994, 46). Jos raffinoitujen ruoka-aineiden (makeiset, sipsit ym.) määrä nuoren ruokavaliossa on suuri, on ruokavalion ravintotiheys suuri ja hivenaineiden saanti niukkaa. (Haglund ym. 1998, ) Suojaravintoaineiden tarve kasvaa nuoren fyysisen kehityksen myötä. Proteiineja tarvitaan mm. uusien kudosten muodostumiseen sekä uusiutumiseen. Tytöillä raudantarvetta lisää kuukautisten alkaminen. (Haglund ym. 1998, ) Kalsium on välttämätöntä luuston kehittymisen ja lujittumisen kannalta. Koska luusto vahvistuu voimakkaimmin kahteenkymmeneen ikävuoteen mennessä, tekevät koululaiset kauaskantoisia ratkaisuja ruokajuomia valitessaan. (Pirttiaho 2001, ) Itä-Suomen nuorisoprojektin mukaan koululaisten maidon juonti on vähentynyt sekä koulussa että kotona vuosien välillä (Vartiainen, Forsman, Tossavainen, Paavola & Puska 1996, 34-35).

11 11 Koululaisen olisi suositeltavaa syödä päivässä viisi ateriaa: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Tämä auttaa painonhallinnassa sekä omalta osaltaan syömishäiriöiden ehkäisyssä. Riittävä ja tasainen ravinnonsaanti auttaa keskittymään koulussa pitämällä verensokerin tasaisena ja nälän tunteen loitolla. (Pirttiaho 2001, ) 4 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa yläasteikäisten ruokatottumuksista ja ravitsemuskäyttäytymisestä Jokelan yläasteella. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa kouluterveydenhoitajalle oppilaiden ravitsemuskäyttäytymisestä ja ruokatottumuksista sekä niissä mahdollisesti esiintyvistä epäkohdista. Nuorten ravitsemuskäyttäytymisessä esiintyviä ongelmakohtia ovat mm. aterioiden väliin jättäminen, kouluaterian korvaaminen muilla ruoka-aineilla sekä joidenkin ruoka-aineiden nauttimatta jättäminen. Epäkohtien esille tuominen auttaa kouluterveydenhoitajaa kohdentamaan ravitsemusneuvontaa tutkimuksessa esiin nouseviin ongelmiin nuorten omista lähtökohdista käsin. Ajoissa havaitut ravitsemuksen puutteet ja virheet voidaan korjata yksilöllisellä ravitsemusohjauksella ennen kuin niistä aiheutuu kauas kantoisia seurauksia. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Minkälaisia ruoka-aineita yläasteikäiset oppilaat suosivat ravitsemuksessaan? 2. Mistä aterioista nuorten päivittäinen ravinnonsaanti koostuu? 3. Mitä mieltä nuoret ovat kouluruoasta ja ruokailuympäristön viihtyvyydestä? 4. Miten eri sukupuolten ruokatottumukset eroavat toisistaan? 5. Miten seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden ruokatottumukset eroavat toisistaan?

12 12 5 AINEISTON KERÄÄMINEN JA ANALYYSIMENETELMÄT Tutkimus toteutettiin Jokelan yläasteella 7.-, 8.- ja 9.- luokkalaisille huhtikuussa Tutkimukseen osallistuivat kaikki paikalla olleet yläasteen oppilaat. Luokilla oli yhteensä 268 oppilasta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (Liite 3), joka sisältää 11 strukturoitua monivalintakysymystä. Kyselylomakkeeseen otettiin muutama tutkimusongelmien kannalta soveltuva kysymys Kouluterveys 1996-tutkimuksesta. Kysymys 5 otettiin suoraan kouluterveyskyselystä (Rimpelä ym.1996). Lisäksi otettiin muunneltuna kyselylomakkeen kysymykset 6, 9 sekä 10. Muut kysymykset laadittiin tutkimusongelmien perusteella. Luokanvalvojat teettivät kyselyn oppilailla luokanvalvojan tunnin alussa. Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä ja opettajat sulkivat lomakkeet luokittain kirjekuoriin. Kyselylomakkeiden mukana annettiin saatekirje opettajille, joka sisälsi ohjeet kyselyn teettämisestä (Liite 2). Kyselylomakkeessa kerrottiin aineiston keruun tarkoituksesta ja käsittelyn luottamuksellisuudesta. Opettajat palauttivat lomakkeet kirjekuorissa opettajan huoneessa olevaan terveydenhoitajan lokeroon. Opinnäytetyön tekijöiden saatua tulokset kirjekuoret avattiin ja jokainen kyselylomake numeroitiin erikseen. Tulokset ajettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaan yhden päivän aikana. Aineisto analysoitiin kevään ja kesän 2003 aikana. Analysointi tehtiin SPSStilasto-ohjelman avulla. Taulukoidut tulokset analysoitiin käyttämällä suoria jakaumia sekä ristiintaulukointia, koska kvantitatiivisen analyysin perustana on tilastollisten säännönmukaisuuksien etsiminen eri muuttujien arvojen väliltä (Valli 2001, 55). Kyselyyn vastasi 244 koulun 268 oppilaasta, jolloin aineiston kato oli noin 9 % (Taulukko 1). Tyttöjä vastanneista oli 121 ja poikia 123. Sekä seitsemäs- että kahdeksasluokkalaisia vastanneista oli 87 ja yhdeksäsluokkalaisia 70. Joitakin yksittäisiä vastauksia jouduttiin hylkäämään epäselvän tulkinnan vuoksi. Hylätyissä vastauksissa oli muiden muassa rengastettu useampi vaihtoehto pyydetyn yhden sijasta tai tehty ylimääräisiä merkintöjä.

13 13 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden Jokelan yläasteen oppilaiden määrä sukupuolittain ja luokittain (n=244 ) LUOKKA SUKUPUOLI 7. LK 8. LK 9. LK Yhteensä Tyttö % Poika % Yhteensä % Opinnäytetyössä tutkitaan eri muuttujien välisiä yhteyksiä, kuten esimerkiksi sukupuolen yhteyttä ruokatottumuksiin, tekemällä ristiintaulukointeja. Muuttujien välisten yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä testataan Khin-neliötestillä. Khin-neliötestistä saadun p-arvon avulla voidaan päätellä, ovatko tutkimuksessa esille nousseet tulokset mahdollisesti tilastollisesti merkitseviä eli voidaanko saatuja tuloksia yleistää perusjoukkoon (Valli 2001, 75). Jos Khin-neliötestin tuottama p-arvo on pienempi kuin 0,001 on saatu tulos silloin tilastollisesti erittäin merkitsevä. P-arvon ollessa suurempi tai yhtä suuri kuin 0,001, mutta kuitenkin pienempi kuin 0,01 on saatu tulos tilastollisesti merkitsevä. Tilastollisesti melkein merkitsevän tuloksen p-arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,01, mutta pienempi kuin 0,05. (Karjalainen 2000, 57; Nummenmaa, Konttinen, Kuusinen & Leskinen 1997, 43.)

14 14 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Oppilaiden käyttämät erityisruokavaliot, ruokajuomat ja pikaruoka Oppilailla mahdollisesti esiintyviä normaalia ruokavaliota rajoittavia sairauksia tai ruoka-aineallergioita kartoitettiin kyselylomakkeessa. Oppilaista 89 % ei ollut rajoituksia ruokavaliossaan. Yläasteen oppilaista 11 % ilmoitti noudattavansa jonkinlaista erityisruokavaliota. Vastaajista 14 (noin 6 %) ilmoitti laktoosi-intoleranssin rajoittavan ruokavaliotaan. Lisäksi esiintyi joitakin yksittäisiä ruoka-aineallergioita, kuten pähkinä- tai maitoallergiaa. Kasvisruokavaliota ilmoitti noudattavansa 5 (2 %) henkilöä, joista yksi jätti ainoastaan punaisen lihan syömättä. Kyselylomakkeessa kysyttiin oppilaiden yleisimmin käyttämiä ruokajuomia aterioiden yhteydessä. Yleisin käytetty ruokajuoma oli maito tai piimä, joita nautti aterioiden yhteydessä noin 57 % sekä tytöistä että pojista. Toiseksi yleisimmin (noin 32 %) oppilaat joivat vettä. Mehua ilmoitti juovansa noin 7 %, virvoitusjuomia noin 3 % ja jotain muuta noin 1 % vastanneista oppilaista. Sukupuolten välillä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä, pojat joivat hieman tyttöjä useammin maitoa tai piimää ja tytöt vastaavasti joivat hieman poikia useammin vettä aterioidensa yhteydessä. Oppilaiden syömää pikaruoan määrää kartoitettiin myös kyselylomakkeessa. Yleisimmin (49 %) oppilaat söivät pikaruokaa noin kerran viikossa ja noin 19 % kaksi kertaa viikossa. Oppilaista noin 12 % ilmoitti, ettei syö lainkaan pikaruokaa tai syö harvemmin kuin kerran viikossa. 6.2 Yläasteikäisten oppilaiden suosimat ruoka-aineet Tässä kappaleessa käsitellään oppilaiden ravitsemuksessaan suosimia ruoka-aineita. Kyselylomakkeen kysymyksellä 9 (Liite 3) kartoitettiin oppilaiden käyttämiä ruoka-

15 15 aineita viimeisen seitsemän vuorokauden aikana. Ruoka-aineiden kulutuksesta kertovat prosenttiluvut löytyvät liitteestä 3. Noin 61 % koulun oppilaista juo maitoa tai piimää päivittäin ja noin 23 % ilmoitti, että juo näitä juomia useita kertoja viikossa. Vertailtaessa sukupuolten välisiä eroja pojat juovat maitoa tai piimää tyttöjä hieman ahkerammin (Taulukko 2), mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei sukupuolten välillä ollut havaittavissa. Luokkakohtaisessa vertailussa ei tilastollisia merkittävyyksiä myöskään noussut esiin maidon tai piimän juonnin kohdalla. Taulukko 2. Oppilaiden maidon tai piimän juonti sukupuolen mukaan (n=241) Maitoa tai piimää Sukupuoli Ei lainkaakosskossa Noin kerran vii- Useita kertoja vii- Päivittäin Yhteensä Tyttö % Poika % Yhteensä % Juustoa ilmoitti syövänsä päivittäin noin 37 % koulun oppilaista ja noin 36 % useita kertoja viikossa. Tytöt syövät juustoa hieman poikia enemmän (Taulukko 3), mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei sukupuolten väliltä löytynyt. Juuston syönti lisääntyi jonkin verran luokka-asteen noustessa ja ahkerimpia juuston syöjiä olivatkin yhdeksäsluokkalaiset. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei eri luokka-asteiden välillä kuitenkaan esiinny.

16 16 Taulukko 3. Oppilaiden juuston syönti sukupuolen mukaan (n=241) Juusto Sukupuoli Ei lainkaakosskossa Noin kerran vii- Useita kertoja vii- Päivittäin Yhteensä Tyttö % Poika % Yhteensä % Yleisimmin koulun oppilaille peruna maistui useita kertoja viikossa (noin 54 %). Noin 12 % yläasteen oppilaista ilmoitti syövänsä perunaa päivittäin ja noin 30 % noin kerran viikossa. Oppilaista noin 4 % ei ollut lainkaan syönyt perunaa kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Sukupuolten tai luokkien välillä ei tilastollista merkittävyyttä löytynyt perunan syönnin osalta. Suurin osa oppilaista (54 %) vastasi syöneensä lihaa tai kanaa useita kertoja kuluneen viikon aikana. Päivittäin näitä ruoka-aineita käyttäviä oli oppilaissa noin 19 %. Noin 23 % ilmoitti syövänsä lihaa tai kanaa noin kerran viikossa. Kaikista yläasteen oppilaista noin 4 % ilmoitti, ettei ollut syönyt lainkaan lihaa tai kanaa viimeisen seitsemän vuorokauden aikana. Kysymykseen, jolla kartoitettiin vastaajien mahdollisesti noudattamia erityisruokavalioita, viisi yläasteen oppilaista vastasi noudattavansa kasvisruokavaliota. Yksi heistä ilmoitti, ettei käytä ruokavaliossaan punaista lihaa. Sukupuolten välillä on havaittavissa melkein merkitsevä tilastollinen ero lihan ja kanan syönnin osalta (Liite 4, Taulukko1). Vastauksien perusteella pojat käyttävät jonkin verran enemmän lihaa/kanaa ruokavaliossaan. Tytöistä noin 7 % ja pojista 1 % ilmoitti, ettei ole syönyt lainkaan lihaa tai kanaa. Suurin osa sekä tytöistä että pojista ilmoitti syövänsä lihaa tai kanaa useita kertoja viikossa. Päivittäin lihaa ja kanaa syövien kohdalla poikien osuus oli suurempi: tytöistä noin 15 % ja pojista 22 % ilmoitti syövänsä lihaa tai kanaa päivittäin. Eri luokka-asteiden välillä ei löytynyt tilastollisia eroja, mutta tilastollista merkittävyyttä esiintyi ristiintaulukoitaessa keskenään sukupuoli, luokka ja

17 17 lihan/kanan syönti (Liite 4, Taulukko 2). Tilastollisesti melkein merkitsevä tulos löytyi 8-luokkalaisten poikien kohdalla, joista jopa noin 33 % ilmoitti syövänsä lihaa tai kanaa päivittäin, vastaavan luvun ollessa esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisten poikien kohdalla vain noin 13 %. Kalaa tarjotaan kouluissa yleensä kerran viikossa. Kysymyksessä kartoitettiin oppilaiden kalan syöntiä viimeisen seitsemän vuorokauden aikana. Tulosten mukaan noin 32 % oppilaista ei ollut syönyt lainkaan kalaa kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Noin kerran viikossa kalaa syövien osuus yläasteen oppilaista oli noin 55 %. Tilastollisesti melkein merkitsevä ero esiintyy sukupuolten välillä kalan käytössä ruokavalion osana (Liite 4, Taulukko 3). Vastauksien perusteella on havaittavissa poikien hieman runsaampi kalan syönti. Tytöistä noin 41 % ei ollut syönyt lainkaan kalaa viimeisen seitsemän vuorokauden aikana. Pojilla vastaava prosenttiluku oli 22. Tytöistä noin 49 % ja pojista 61 % ilmoitti syöneensä kalaa noin kerran viikon sisällä. Eri luokka-asteiden välisiä tilastollisia eroja ei kalan syönnin osalta löytynyt, mutta ristiintaulukoitaessa sukupuoli, luokka ja kalan syönti kuluneen seitsemän vuorokauden aikana (Liite 4, Taulukko 4) osoittautui, että vähiten kalaa söivät seitsemäs - ja yhdeksäsluokkalaiset tytöt. Puuroa, mysliä tai muroja käytti osana ruokavaliotaan 31 % oppilaista useita kertoja viikossa ja 30 % noin kerran viikossa. Oppilaista 24 % ilmoitti, ettei syö puuroa/ mysliä/muroja lainkaan ja 15 % sanoi syövänsä niitä päivittäin. Sukupuolten välillä oli havaittavissa tilastollisesti melkein merkitsevä ero puuron, myslin tai murojen syönnin osalta (Liite 4, Taulukko 5). Pojista 20 % ja tytöistä vain noin 10 % vastasi syövänsä näitä ruoka-aineita päivittäin. Tytöistä noin 31 % ei ollut lainkaan käyttänyt näitä ruoka-aineita kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Pojilla vastaava prosenttiluku on noin 18. Luokkien välillä ei ollut havaittavissa tilastollista eroavaisuutta puuron, myslin tai murojen syönnin osalta. Jokelan koulukeskuksen yläasteen oppilaille jogurtti tai viili maistui 31 % useita kertoja viikossa ja 36 % noin kerran viikossa. Oppilaista 22 % kertoi, ettei ole syönyt lainkaan jogurttia tai viiliä kuluneen seitsemän vuorokauden aikana ja 11 % vastasi syövän-

18 18 sä niitä päivittäin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei sukupuolten tai luokkien välillä esiintynyt. Suurin osa oppilaista (38 %) ilmoitti syövänsä makkaraa tai leikkeleitä noin kerran viikossa ja päivittäin noin 14 %. Makkaraa/leikkeleitä ei syönyt lainkaan noin 17 % oppilaista. Sukupuolten väliltä löytyy tilastollisesti melkein merkitsevä ero makkaran/leikkeleiden käytön osalta (Liite 4, Taulukko 6). Poikien kohdalla päivittäin makkaraa tai leikkeleitä syövien osuus oli tyttöjä hieman suurempi. Pojista noin 17 % ja tytöistä noin 12 % vastasi syövänsä näitä ruoka-aineita päivittäin. Kaikista yläasteen tytöistä noin 24 % ilmoitti, ettei syö lainkaan makkaraa tai leikkeleitä. Pojista noin 10 % ei käytä makkaraa/leikkeleitä. Luokkien välillä ei löytynyt tilastollisesti merkittävää eroa makkaran tai leikkeleiden käytön suhteen. Tilastollisesti merkitsevä ero löytyi ristiintaulukoitaessa muuttujat sukupuoli, luokka ja makkara/leikkeleet keskenään (Liite 4, Taulukko 7). Tilastollisesti merkitsevä ero löytyi kahdeksannelta luokalta sukupuolien väliltä makkaran tai leikkeleiden käytön suhteen. Kahdeksansien luokkien tytöistä noin 27 % ilmoitti, ettei syö lainkaan makkaraa tai leikkeleitä. Pojilla vastaava prosenttiluku oli ainoastaan noin 5. Tasan puolet (50 %) kyselyyn osallistuneista kahdeksannen luokan tytöistä vastasi käyttävänsä makkaraa/leikkeleitä noin kerran viikossa. Päivittäin makkaraa tai leikkeleitä vastasi käyttäneensä vain noin 7 % kahdeksannen luokan tytöistä, kun puolestaan pojista noin 29 % vastasi käyttävänsä päivittäin makkaraa/leikkeleitä. Kaikista koulun oppilaista noin 4 % ilmoitti, ettei ollut syönyt salaattia tai kasviksia lainkaan kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Päivittäin kasvikset tai salaatti maistuivat 29 % oppilaista ja useita kertoja viikossa noin 42 %. Kasvisten ja salaatin syönnin kohdalla aineistosta esille nousi tilastollisesti erittäin merkittävä ero sukupuolten välillä (Taulukko 4). Kaikista koulun tytöistä noin 43 % ilmoitti syövänsä kasviksia ja salaattia päivittäin ja noin 42 % useita kertoja viikossa. Pojille kasvikset ja salaatti maistuivat huomattavasti harvemmin; ainoastaan noin 15 % vastasi syövänsä niitä päivittäin. Kasviksia tai salaattia ei ollut lainkaan edeltäneen seitsemän vuorokauden aikana käyttänyt noin 3 % tytöistä ja 5 % pojista. Tytöistä noin 12 % ja

19 19 pojista noin 39 % vastasi syöneensä kasviksia tai salaattia noin kerran kuluneen viikon aikana. Taulukko 4. Oppilaiden kasvisten ja salaatin syönti kuluneen 7 vrk:n aikana tarkasteltuna sukupuolittain (n=241) Kasvikset ja salaatti Sukupuoli Ei lainkaan Noin kerran Useita kertoja Päivittäin Yhteensä viikossa viikossa Tyttö % Poika % Yhteensä % Khi2=34,763, df=3, p=0,000 Tilastollisesti melkein merkittävä ero löytyi eri luokkien välillä kasvisten ja salaatin syönnin suhteen (Liite 4, Taulukko 8). Seitsemänsien luokkien oppilaista suurin osa (noin 55 %) ilmoitti syövänsä kasviksia useita kertoja viikossa. Kahdeksansien luokkien oppilaista suurin osa (36 %) vastasi syöneensä kasviksia päivittäin kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Yhdeksännellä luokalla oppilaista suurin osa (noin 36 %) vastasi syövänsä kasviksia useita kertoja viikossa. Ristiintaulukoitaessa muuttujia sukupuoli, luokka ja kasvisten tai salaatin käyttö kuluneen seitsemän vuorokauden aikana esille saatiin useita tilastollisesti merkitseviä eroja (Liite 4, Taulukko 9). Seitsemänsiltä luokilta löytyi tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten väliltä. Seitsemänsien luokkien tytöistä päivittäin kasviksia/salaattia söi noin 32 % ja pojista noin 15 %. Noin kerran viikossa seitsemänsien luokkien pojista kasviksia/salaattia söi noin 29 % vastanneista, kun vastaavasti tytöistä vain noin 3 %. Myös kahdeksannen luokka-asteen kohdalla esille nousi tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välille. Kaikista kyselyyn vastanneista oppilaista parhaiten kasvikset mais-

20 20 tuivat kahdeksasluokkalaisille tytöille, joista jopa noin 55 % ilmoitti syövänsä niitä päivittäin. Pojista kasviksia päivittäin vastasi syövänsä noin 17 %. Yhdeksänneltä luokalta löytyi myös tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten väliltä kasvisten ja salaatin syönnissä. Tytöistä 41 % ja pojista noin 13 % vastasi syöneensä kasviksia tai salaattia päivittäin. Kyselyyn vastanneista yhdeksännen luokan tytöistä jokainen oli syönyt vähintään kerran viikossa kasviksia tai salaattia. Pojista 7 % vastasi, ettei ollut syönyt kuluneen seitsemän vuorokauden aikana ollenkaan kasviksia tai salaattia. Enemmistö yhdeksäsluokkalaisista pojista (55 %) vastasi käyttäneensä kasviksia/salaattia noin kerran viikossa. Marjat ja hedelmät maistuivat suurimmalle osalle (noin 39 %) oppilaista useita kertoja viikossa. Kaikista koulun oppilaista noin 17 % ilmoitti syövänsä näitä ruoka-aineita päivittäin. Noin 9 % ilmoitti, ettei ollut syönyt marjoja tai hedelmiä lainkaan kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Vertailtaessa sukupuolten välisiä vastauksia nousi esille tilastollisesti erittäin merkitsevä ero marjojen ja hedelmien käytön suhteen (Taulukko 5). Tytöistä noin 25 % ilmoitti syövänsä näitä ruoka-aineita päivittäin, kun pojilla vastaava luku oli ainoastaan noin 9 %. Pojista noin 13 % vastasi, ettei ollut syönyt lainkaan marjoja tai hedelmiä kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Tytöistä vain noin 3 % ei ollut syönyt kyseisiä ruokaaineita. Luokkien välillä ei ollut havaittavissa tilastollisia eroja marjojen ja hedelmien käytössä.

21 21 Taulukko 5. Oppilaiden marjojen ja hedelmien syönti kuluneen 7 vrk:n aikana tarkasteltuna sukupuolittain (n=239) Marjat ja hedelmät Sukupuoli Ei lainkaan Noin kerran Useita kertoja Päivittäin Yhteensä viikossa viikossa Tyttö % Poika % Yhteensä % Khi2=19,401, df=3, p=0,000 Tilastollisesti merkitsevä ero syntyi kahdeksasluokkalaisten poikien ja tyttöjen välille ristiintaulukoitaessa keskenään sukupuoli, luokka sekä marjojen ja hedelmien käyttö kuluneen seitsemän vuorokauden aikana (Liite 4, Taulukko 10). Kahdeksansien luokkien tytöistä noin 39 % ilmoitti syövänsä marjoja tai hedelmiä päivittäin ja vain noin 2 % ilmoitti, ettei syö niitä lainkaan. Pojista ainoastaan noin 5 % ilmoitti syövänsä marjoja tai hedelmiä päivittäin ja noin 17 %, ettei syö niitä lainkaan. Yhdeksänsien luokkien tyttöjen ja poikien välillä on havaittavissa myös tilastollisesti merkitsevä ero marjojen/hedelmien syönnissä. Tytöistä noin 21 % vastasi syöneensä marjoja tai hedelmiä päivittäin ja vain noin 3 %, ettei ollut lainkaan syönyt marjoja tai hedelmiä viimeisen seitsemän vuorokauden aikana. Yhdeksäsluokkalaisista pojista noin 7 % oli syönyt päivittäin marjoja tai hedelmiä ja noin 13 % ei ollut ollenkaan syönyt näitä ruoka-aineita kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Ruis- ja näkkileipä maistui 39 % oppilaista päivittäin sekä 38 % useita kertoja viikossa. Vastaajista 19 % ilmoitti, että syö näitä ruoka-aineita noin kerran viikossa ja 4 % ei syö lainkaan. Sukupuolten tai eri luokkien välillä ei tilastollista merkitsevyyttä löytynyt. Oppilaista 44 % ilmoitti herkuttelevansa makeilla leivonnaisilla ja kekseillä noin kerran viikossa. Vastanneista 36 % ilmoitti syövänsä kyseisiä ruokia useita kertoja viikossa

22 22 ja 16 % päivittäin. Oppilaista 4 % vastasi, ettei ollut syönyt näitä lainkaan kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Eri luokkien tai sukupuolten väliltä ei tilastollista merkittävyyttä makeiden leivonnaisten tai keksien syönnistä löytynyt. 6.3 Kouluruokailu Jokelan koulukeskuksen yläasteen oppilaista suurin osa syö koulussa tarjottua ruokaa, mutta ateria saattaa kuitenkin vaihdella sisällöltään suuresti. Noin puolet yläasteen oppilaista (54 %) syö kouluruuan kokonaisuudessaan eli lämpimän pääruuan sekä lisukkeet (salaatin, leivän ja juoman). Noin 20 % oppilaista syö vain lisukkeet (salaatin, leivän ja juoman). Pelkän pääruoan oppilaista syö noin 8 % ja noin 18 % vastaajista ei syö lainkaan tarjottua kouluruokaa. Sukupuolten välillä vallitsee kouluruokailun suhteen tilastollisesti melkein merkitsevä ero (Liite 4, Taulukko 11). Pojilla on pelkän pääruoan nauttiminen tyttöjä yleisempää ja useammat pojat jättävät kouluruoan kokonaan syömättä. Tytöillä pelkkien lisukkeiden syöminen kouluruokailussa on poikia yleisempää. Kaikista koulun pojista noin 19 % ja tytöistä noin 16 % vastasi, ettei syö kouluruokaa lainkaan. Tarkasteltaessa sukupuolten välisiä ja luokkakohtaisia eroavaisuuksia, löytyy kouluruokailun osalta tilastollisesti merkitsevä ero (Liite 4, Taulukko 12). Kouluruoka maistuu parhaiten seitsemäsluokkalaisille. Kouluruoan kaikkine aterian osineen syö noin 70 % seitsemäsluokkalaisista pojista. Vastaavasti tytöistä noin 41 % syö kouluruuan kokonaan. Vähiten kouluruokaa syövät kahdeksasluokkalaiset. Heistä noin 28 % jättää kouluruokailun kokonaan väliin. Kahdeksansien luokkien tytöistä kouluruuan kokonaisuudessaan syö 60 %, mutta pojista vain noin 48 %. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä koko koulussa tarjotun aterian syö 59 % ja pojista 40 %. Kyselyyn vastanneista yhdeksännen luokan tytöistä vain noin 5 % jättää kouluruuan kokonaan syömättä.

23 Nuorten ateriointi Oppilailta kysyttiin kyselylomakkeessa, mitä muuta kuin kouluruokalassa tarjottua ruokaa he syövät koulupäivän aikana. Suosituimpia kouluruoan lisäksi koulussa syötyjä ruokia olivat makeiset, hedelmät, virvoitusjuomat sekä leipä. Kyselyyn osallistuneista noin 7 % vastasi syövänsä makeisia päivittäin kouluruoan lisäksi. Hedelmiä söi noin 11 % vastanneista oppilaista päivittäin kouluruoan lisäksi. Vastaajista 9 % kertoi juovansa päivittäin koulussa virvoitusjuomaa. Jopa 36 % vastaajista ilmoitti syövänsä koulussa tarjotun ruoan lisäksi leipää. Makeat kahvileivät, lihapiirakat/hampurilaiset tai jäätelö maistuivat vain harvoille koulupäivän aikana. Kyselylomakkeessa kartoitettiin koululaisten normaaliin päivään kuuluvien aterioiden määrää. Aamupalan syö yleensä noin 77 % oppilaista ja jättää väliin noin 23 %. Lounaan nauttii päivittäin noin 74 % vastanneista oppilaista. Iltapalan syö noin 82 % kyselyyn vastanneista oppilaista. Välipalojen syöminen on tytöillä poikia yleisempää. Kaikista koulun tytöistä noin 77 % ja pojista noin 65 % ilmoitti syövänsä välipaloja, joten sukupuolten välillä vallitsee tilastollisesti melkein merkitsevä ero välipalojen nauttimisessa (Liite 4, Taulukko 13). Luokkakohtaisesti tarkasteltuna tilastollisesti melkein merkitsevä ero löytyy yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien välipalan nauttimisesta (Liite 4, Taulukko14). Yhdeksännen luokan tytöistä noin 85 % syö välipalan päivittäin, kun pojista välipalaa syö säännöllisesti vain noin 58 %. Kyselyyn vastanneista yläasteen oppilaista suurin osa (78 %) syö yleensä päivällisen. Sukupuolten välillä vallitsee tilastollisesti merkitsevä ero, josta voidaan päätellä, että pojat syövät päivällistä hieman tyttöjä ahkerammin (Taulukko 6). Kaikista koulun tytöistä noin 70 % ja pojista noin 85 % nauttii yleensä päivällisen säännöllisesti. Luokkakohtaisessa vertailussa yleisintä aterian nauttiminen on kahdeksasluokkalaisten poikien keskuudessa (Liite 4, Taulukko 15). Kahdeksannen luokan pojista noin 91 % syö säännöllisesti päivällisen, kun vastaavasti vain noin 69 % kahdeksannen luokan tytöistä nauttii sen päivittäin. Näiden prosenttilukujen välillä vallitsee tilastollisesti melkein merkitsevä ero.

24 24 Taulukko 6. Oppilaiden päivällisen syöminen tarkasteltuna sukupuolittain (n=243) Päivällinen Sukupuoli Kyllä Ei Yhteensä Tyttö % Poika % Yhteensä % Khi2=7,906, df=1, p=0,005 Kyselylomakkeessa selvitettiin myös oppilaiden päivällisen syöntiä kotona perheen parissa. Noin 21 % oppilaiden perheistä ei syödä varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää. Vastaajista noin 32 % ilmoitti, että heidän perheissään valmistetaan ateria iltapäivällä tai illalla, mutta perhe ei syö päivällistä yhtä aikaa. Noin 47 % kodeista yhteinen ateria syödään ja silloin koko perhe on yleensä koolla. Yleisintä perheen yhteinen ateriointi on yhdeksäsluokkalaisten poikien kodeissa, joissa jopa noin 62 % syödään yhteinen ateria. Seitsemäsluokkalaisten perheissä yhteinen aterian nauttiminen on harvinaisinta. Seitsemänsien luokkien oppilaista 22 % ilmoitti, ettei kotona ole varsinaista ateriaa iltapäivällä tai illalla, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää.

25 Oppilaiden arvioita kouluruoasta ja ruokailuympäristön viihtyvyydestä Kyselylomakkeen viimeisessä kysymyksessä oppilaita pyydettiin arvioimaan kouluruokaa, ruokalan viihtyvyyttä sekä ruokajärjestelyjen toimivuutta kouluarvosanoilla Tulokset luokiteltiin analysoinnin helpottamiseksi koneelle ajettaessa niin, että 4-6 on tyydyttävä, 7-8 hyvä ja 9-10 kiitettävä arvosana. Puolet (50 %) oppilaista arvioivat kouluruoan maun tyydyttäväksi. Vajaa puolet yläasteen oppilaista arvioi ruoan maun olevan hyvä ja noin 3 % antoi kiitettävän arvosanan. Tytöt olivat hieman poikia tyytyväisempiä koulussa tarjottuun ruokaan, mutta tilastollisesti merkittävää eroa ei sukupuolten tai luokkien väliltä löytynyt. Ruokalistoihin oppilaat olisivat toivoneet enemmän vaihtelevuutta. Nykyisin ruokalistojen sisällön vaihtelevuus on 44 % mielestä tyydyttävää, 46 % mielestä hyvää ja noin 10 % mielestä kiitettävää. Sukupuolten tai luokkien välillä ei esiintynyt tutkimustulosten perusteella tilastollisesti merkittäviä eroja. Ruokalan jonojen pituus oli yläasteen oppilaista 19 % mielestä kiitettävä, 44 % mielestä hyvä ja 37 % mielestä tyydyttävä. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei esiintynyt luokkien tai sukupuolten välillä. Ruokalaa kyselyyn vastanneet oppilaat pitivät melko meluisana. Oppilaista 44 % arvioi hiljaisuustason ruokalassa tyydyttäväksi ja 39 % hyväksi. Oppilaista 17 % mielestä hiljaisuus oli kiitettävää tasoa. Mainittavaa tilastollista eroa ei sukupuolten tai luokkien välillä esiintynyt. Ruokalan siisteys sai melko hyvät arvosanat. Yläasteen oppilaista 24 % arvioi sen kiitettäväksi, 49 % hyväksi ja ainoastaan 27 % vastasi ruokalan siisteystason olevan tyydyttävä. Luokkakohtaisia tai sukupuolten välisiä tilastollisia eroja ei ollut havaittavissa.

26 26 7 TUTKIMUKSEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Opinnäytetyön eettisyydestä ja luotettavuudesta Kouluterveydenhoitaja ja rehtori antoivat suullisen suostumuksensa tutkimuksen toteuttamiseen syksyllä 2002 ja kirjallinen tutkimuslupa haettiin Tuusulan sivistystoimelta helmikuussa 2003 (Liite 1). Tutkimus ei juuri sisällä eettisiä ongelmia, koska kyselyssä ei tule ilmi henkilöiden nimiä eikä yksittäisiä kyselylomakkeita saateta sivullisten luettavaksi. Tutkimukseen valitun kohdejoukon suuruus varmistaa, ettei yksittäisten henkilöiden vastauksia pystytä tunnistamaan. Tutkimukseen osallistuville kerrottiin kyselylomakkeessa, mihin aineistoa kerätään ja sen luottamuksellisesta käsittelystä. Lähteiden käytössä ja lähdeviitteissä pyrittiin täsmällisyyteen sekä rehellisyyteen. Tutkimuksen tuloksia ei kaunistella eikä niitä muuteta haluttuun suuntaan. Osa kyselylomakkeen kysymyksistä on otettu Kouluterveys tutkimuksesta. Kysymyksistä valittiin ne, jotka sopivat hyvin tutkimusongelmiin. Käytetty mittari testattiin etukäteen yhdellä Jokelan yläasteen oppilaalla, joka on toisen opinnäytetyön tekijän sukulainen. Esitestauksessa havaittujen epäkohtien perusteella lomakkeeseen tehtiin muutamia korjauksia muun muassa muuttamalla kysymysten kielellistä muotoa ymmärrettävimmiksi. Ennen aineiston keräämistä käytetty mittari hyväksytettiin opinnäytetyötä ohjaavalla opettajalla. Aineiston riittävän suuri otoskoko vaikuttaa positiivisesti tutkimuksen luotettavuuteen (Valli 2001, 14). Aineisto kerättiin jokaiselta luokalta samanaikaisesti, jolloin oppilaiden vireystaso on oletettavasti ollut samankaltainen. Luotettavuutta saattaa hieman heikentää aineistonkerääjien kouluttamattomuus. Jokainen yläasteen luokanvalvoja sai vain kyselylomakkeiden mukana olleen saatekirjeen ennen kyselyn toteuttamista (Liite 2). Toisaalta tutkijoiden puuttuminen aineistonkeruutilanteesta vaikuttaa tutkimuksen luotettavuutta lisäävästi, sillä tutkijoiden läsnäololla voi olla vaikutusta tutkittaviin tai heidän käyttäytymiseensä (Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 1998, 211). Suurin opinnäy-

27 27 tetyön luotettavuuteen heikentävästi vaikuttanut tekijä on tutkimusaineiston keräämiseen käytetty kyselylomake, jonka kysymyksistä muutama aiheutti ongelmia tuloksia analysoitaessa. Kysymyksessä 3 (Liite 3) kysyttiin vastaajalla mahdollisesti todettua sairautta tai ruokaaineallergiaa, joka voisi vaikuttaa hänen ruokavalioonsa. Tämä kysymys ei ollut ehkä tutkimusongelmien kannalta oleellinen, koska opinnäytetyössä ei tutkita, kuinka mahdollinen ruoka-aineallergia vaikuttaa muihin saman vastaajan kyselylomakkeen vastauksiin. Jos kouluterveydenhoitaja käyttäisi laadittua kyselylomaketta kartoittaessaan kunkin oppilaan yksilöllistä ravitsemuskäyttäytymistä, olisi ruoka-aineallergioita tai erityisruokavaliota koskeva kysymys aivan aiheellinen. Kysymyksen vastauksista saatiin selville, kuinka moni vastanneista oppilaista on kasvisruokailijoita, vaikkei se ollut tarkoituksena. Kyselyyn vastanneita kasvisruokavaliota noudattavia oppilaita on Jokelan yläasteella viisi, jotka kaikki ovat tyttöjä. Tämä tieto on kuitenkin kouluterveydenhoitajalle tärkeä, jotta hän osaisi huomioida antamassaan ravitsemusneuvonnassa kasvisruokavalioon mahdollisesti liittyvät ongelmat. Kysymyksen 9 (Liite 3) pohjana käytettiin Kouluterveyskysely tutkimuksessa ollutta kysymystä erilaisten ruoka-aineiden käytöstä kuluneen seitsemän vuorokauden aikana. Kokonaisuudessaan kysymys kartoitti hyvin vastanneiden oppilaiden ravitsemuksessaan suosimien ruoka-aineiden käyttöä. Tuloksia kirjoitettaessa opinnäytetyöntekijöissä heräsi ajatus, kuinka paljon tulokset olisivat muuttuneet, jos ruoka-aineryhmät olisivat olleet pienemmissä osissa, esimerkiksi kyselylomakkeessa olisi ollut erilliset vastauskohdat lihalle ja kanalle. Nyt näiden kahden ruoka-aineen ollessa samassa vastauskohdassa tulokseksi saatiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero sukupuolten välillä lihan ja kanan syönnissä. Kysymykseen olisi voinut lisätä kartoitettavia ruoka-ainelajeja ja ryhmiä loputtomasti. Kysymystä laadittaessa valitut ruoka-aineet yritettiin rajata niiden käytön yleisyyden perusteella. Kysymykseen olisi voitu lisätä ruoka-ainevaihtoehdoiksi muiden muassa riisin ja pastatuotteet, jotka nykypäivänä ovat perunaa suositumpia nuorten keskuudessa.

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.

Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl. Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.fi Esityksen sisältö Kouluruokailun perusteita Kouluruokasuositukset

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

(5). Yläkoululaisten on todettukin saavan

(5). Yläkoululaisten on todettukin saavan 1 Liikkumisesta kansalaistaito hankkeen loppuraportti Ravitsemustutkimus TAUSTA Ruokailutottumuksilla on keskeinen merkitys terveyteen ja hyvinvointiin. Säännöllinen ateriarytmi luo hyvinvointia edistävien

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

KOULURUOKAILU. Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin

KOULURUOKAILU. Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin KOULURUOKAILU 1 Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin Kirjan Kouluruokailu terveyttä ja tapoja (Lintukangas, Manner, Mikkola Montonen, Mäkinen, Partanen 1999,

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki - ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Sisältö Johdanto ja taustatiedot Yhteenveto Vertailuaineisto

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.

Lisätiedot

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY ARVOISA ASIAKAS Ruokapäiväkirjan ja ruuankäyttökyselyn avulla selvitämme ruokatottumuksianne ja ravinnonsaantianne. Tietojanne käsitellään täysin luottamuksellisesti,

Lisätiedot

Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät

Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät Polkka - Pohjois-Karjalan tukipavlelut oy Ateriapalvelut Liite 3 / taulukko1 Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät Tavoite Ateriapalvelu Palvelun sisältö Tarjoilu Ravintosisältö

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti elintarvikeluokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by food use class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

1 6-VUOTIAIDEN KOUVOLALAISTEN LASTEN RUOKATOTTUMUKSET JA HERKKUJEN SYÖNTI

1 6-VUOTIAIDEN KOUVOLALAISTEN LASTEN RUOKATOTTUMUKSET JA HERKKUJEN SYÖNTI KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / terveydenhoitotyö Ina Wallin & Tiina Mannari 1 6-VUOTIAIDEN KOUVOLALAISTEN LASTEN RUOKATOTTUMUKSET JA HERKKUJEN SYÖNTI Opinnäytetyö 2015 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO RAKENNA RUOKAVALIOSI HYVÄLLE POHJALLE Valitse ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.

Lisätiedot

Ikääntyneen ruokavalio

Ikääntyneen ruokavalio Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot