Järvi-Suomen Partiolaiset ry

Transkriptio

1 Liplatus Järvi-Suomen Partiolaiset ry

2 Liplatus PARTIOTOIMISTOT PALVELEVAT p / jarvisuomi@partio.fi Jyväskylän Partiotoimisto Yliopistonkatu 26A, 3.krs, Jyväskylä Kajaanin Partiotoimisto Kauppakatu 1 B, Kajaani Kuopion Partiotoimisto Puijonkatu 24 B, 2. krs, Kuopio Joensuun Partiotoimisto Koulukatu 39 A 37, Joensuu Mikkelin Partiotoimisto Ristimäenkatu 26, Mikkeli LIPLATUS Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n jäsenlehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Kauppinen, kaesak@gmail.com, TOIMITUSSIHTEERI ja TAITTO Tiitus Lahti TOIMITTAJAT Etsimme alueelisia toimittajia! AVUSTA- JAT Mari Soininen, Aleksi Luumi, Karoliina Tikka, Jari Korhonen, Martti Wilhelms, Outi Myöhänen, Jukka Väisänen, Jukka Lassila, Raili Kauppila, Essi Hämäläinen, Ville Pesonen, Päivi Keronen PAINOS 5500 kpl, PAINO Kirjapaino Kari ky, AINEISTOT sähköpostitse liplatus@partio.fi alla olevan aikataulun mukaan. Toimituksella on oikeus muokata tekstejä. KANNEN KUVA Tiitus Lahti Pipsa Wilhelms, toiminnanjohtaja, Talous ja hallinto Piirihallitus, talous, hallinto ja henkilöstöasiat, edunvalvonta, yhteiskuntasuhteet, ansiomerkkiasiat, Partiokolkan markkinointi Jyväskylän Partiotoimisto, Yliopistonkatu 26 A, Jyväskylä pipsa.wilhelms@partio.fi, puh Katri Kaukonen, järjestösihteeri, Aluetyö Alueryhmä, alueneuvostot, tilastot, Juhlavuosi 2010 ja aluetyö:mikkelin seudun Partiolaiset, Hengellinen jaosto, Sisujaosto ja Meripartiojaosto Mikkelin Partiotoimisto, Ristimäenkatu 26, Mikkeli katri.kaukonen@partio.fi, puh Mika Korppinen, järjestösihteeri Ohjelmaryhmä, ikäkausitoiminta, Partiotaitokilpailut, Erätaitojaosto ja KV-jaosto, Kilke-kontakti, Talvi SM-kisat 2011, aluetyö: Joensuun Partiolaiset ja Venäjä-ryhmä Joensuun Partiotoimisto, Koulukatu 39 A 37, Joensuu mika.korppinen@partio.fi, puh Mikaela Koskivuori, järjestösihteeri, Kalakukko Aluetyö Kalakukkopartio, tarvikevälitys Kuopion Partiotoimisto, Puijonkatu 24 B, 2 krs., Kuopio mikaela.koskivuori@partio.fi, puh Tiitus Lahti, viestintäsihteeri, Viestintä Viestintäryhmä, Liplatus, lpk-posti, verkkosivut, ICT-kehittäminen, vuosikertomus, joulukampanjan markkinointi, Juhlavuosi 2010 ja Polku-jäsenasiat Kuopion Partiotoimisto, Puijonkatu 24 B, Kuopio tiitus.lahti@partio.fi, puh Pia Nousiainen, koulutussihteeri, Aluetyö Koulutusryhmä, ikäkausikoulutus, Ok-opintokeskusasiat, joulukampanjat ja Lippis eli Lippukuntajaosto Kajaanin Partiotoimisto, Kauppakatu 1 B, Kajaani pia.nousiainen@partio.fi, puh Sointu Ojonen, järjestösihteeri Kirjanpito, maksuliikenne, palkat, kassanhoito, laskutus, tilitykset, Partiokolkan huolto ja aluetyö Jyväskylän Partiolaiset Jyväskylän Partiotoimisto, Yliopistonkatu 26 A, Jyväskylä sointu.ojonen@partio.fi, puh / ILMESTYMINEN 1/2010 vko 9 dl 1.2., 2/2010 vko 21 dl 19.4., 3/2010 vko 37 dl 16.8., 4/2010 vko 47 dl

3 Sisällys 03 PÄÄKIRJOITUS 04 PIIRIPÄÄLLIKKÖ 05 AJANKOHTAISTA 06 TAPAHTUI J-SP:SSÄ 08 LUOTTISTEN KOULUTUS 09 PARTIOPALLO 10 KILKE MUISTOJA 12 JUHLAVUOSI 2010 PARTIOKASVO 13 KAIKU 14 TELKKÄALUE TOIMII 15 LIPPUKUNNANJOHTAJIEN TAPAAMINEN TAMPERELLA 16 LÄHIALUEYHTEISTYÖ 17 KAAVIOISTA KASVOIKSI 18 JUHLAVUOSI 2010 PARTIONÄYTTELY KAJAANISSA Energistä partiosyksyä! Nyt ei voi ainakaan kukaan väittää, ettei kesä olisi hellinyt ja aurinko paistanut! Kilkkeellä koettiin myös yksi hienoimpia ukkosmyräköitä. Kaikkea on siis mahtunut menneisiin kuukausiin. Kesä on ainakin täällä lähennellyt täydellisyyttä! Nyt voi sanoa, että akut on ladattu ja valmiina uuteen partiosyksyyn! Pakko vielä sen verran fiilistellä tuota partiokaupunki Kilkettä Evolla, että harvemmin kokee samanmoista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikki ovat vilpittömästi ystäviä, halia saa vähän väliä ja ystäviä riittää jokaisen kulman takana. Kyllä siinä paatuneempikin liikuttuu viimeisen illan ohjelman loppusuoralla. Sniff, kaikki hyvä kun päättyy aikanaan. Ja vaikka tuntuu, että Kilkkeen jälkeen ei ole elämää, niin tervetuloa takaisin reaalimaailmaan utopistisesta partiokaupungin lumosta. Tänä syksynä vielä juhlistetaan nuorempien kanssa satavuotista partiotaivalta Kaiun merkeissä. Tehdään pienemmille hienot kekkerit, eikö? On muuten turha pelätä, että partiotyhjyys pääsisi iskemään Kilkkeen jälkeen. Katsaus tapahtumakalenteriin kertoo, että koulutuksia ja ikäkausien omia tapahtumia on kalenteri pullollaan. Nyt vaan reippaasti osallistumaan, jotta on taas jotain uutta muisteltavaa. Ja onhan tulossa myös legendaariset JOTI&JOTA! Kansainvälisyyttä kaipaaville, ottakaapa ystävyyslippukunta Karjalan Tasavallasta! Varmasti saatte uutta potkua partiosyksyyn! Kilkekrapulaan päätoimittaja suosittelee siis: tapahtumakalenteri esille ja kohti uusia seikkailuja, hiiop!! 19 SYYSKOKOUSKUTSU 20 KISATUNNELMISSA 21 REKRY JA MUUT ILMOT Kaesa Kauppinen 22 ILTANUOTIOLLA 23 TULEVAA TAPAHTUMAKALENTERI 24 KALENTERIASIAMIESKOULUTUKSET 3

4 Piiripäällikkö VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ Tervehdys kaverit, tutut ja vieraammatkin. Takana on ennätyksellisen kuuma ja pitkä kesä. Nyt muistamme tämän suurleiri kesän helteistä ja lämpimistä uintivesistä. Edellinen suurleiri nostaa esiin aivan toisenlaisia muistoja, mutta yhdessä ne ovat säiltään keskimäärin keskinkertaisia, sellaisia mitä kukaan ei muistaisi. Tosin kummankin leirin muistaa myös ohjelmasta ja ihmisistä, siksi kaikki leirit ovat niin ainutkertaisia. Olin erittäin ylpeä piirimme osallistumisesta Kilkkeelle. Meitä oli paikalla todella paljon ja varsinkin jos mietitään piirimme kokoa. Lieneekö taustalla ollut muistomme sekä kokemuksemme Uitosta? Leirien on tarkoitus saada aikaan voimakkaita muistoja. Nuo muistot ovat meillä kaikilla varmasti erilaisia ja niin kuuluukin olla. Itselläni tuolla Kilkkeen alueella on rakkaat muistot siellä Leivon alueella, missä oli oman Ko- Gi-kurssini teltta, sekä ruuan laittopaikka. Niin ja Se kuuluisa laituri. Siksipä haluankin nyt muistuttaa teitä kaikkia partionjohtajia hienosta mahdollisuudesta päästä osallistumaan elämänne leirille leiriläisenä kesällä Ottakaa nyt koppi asiasta ja valmistautukaa lähtemään vielä leiriläiseksi ja viettämään hieno kurssi. Lippukuntien johtajien toivoisin myös kannustavan muita johtajia lähtemään sekä PJ-peruskurssille, niin myös Ko-Gi:lle. Näiden kurssien kävijöistä on suoraan apua lippukunnan arjen pyörittämisessä. Muistattehan myös ROK:in. Vain kouluttamalla nuoria saamme huomisen johtajia. Näin syksyllä meillä on tapana muistella kesää, niin myös suunnitella tulevaisuutta. Nyt piirin hallituksessa on menossa piirimme strategian työstäminen tähtäimenä vuosi Myös lyhyemmän tähtäimen suunnittelu vuoden 2012 loppuun. Näitä asioita mietitään johtajasaunassa, missä myös suunnitellaan pitkälle vuoden 2011 toimintaa. Lippukunnissa kannattaa olla nyt aktiivisessa vuoropuhelussa, niiden kanssa ketkä näitä asioita valmistelee. Siten saamme syyskokouksessa aikaa paremmin eteenpäin vievää keskustelua ja päätöksiä. Muistakaa, että piiri on lippukuntia varten, eikä toisin päin. Meillä on myös alkamassa uuden ison projektin saattaminen vauhtiin, se on sitten piirileiri Tätä leiriä olemme jo valmistelleet tavoitteiden osalta ja nyt aletaan etsiä tekijöitä. Mitä haasteita Sinä haluaisit lähteä saavuttamaan tässä projektissa? Partiotoimistot tiedottaa: Partiovasemmalla, Jouni Jones Kröger Piirinjohtaja Partiotoimistojen syyslomaviikot Partiotoimistojen syyslomat seuraavasti: Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion toimistot kiinni viikolla 42. Kajaanin ja Mikkelin toimistot kiinni viikolla 43. Partiotoimistot palvelevat: MA Suljettu TI KE TO PE (Kajaanin toimisto suljettu perjantaisin)

5 Ilmoitustaulu LAPINLAHTI 2011 Partiotaitojen SM-kisat Lapinlahdella Järvi-Suomen Partiolaiset Piirileiri 2012 Karjalan vaatekeräys Viimeinenkin vaatetoimitus Partiotoimistoilta on toimitettu kesän aikana Karjalan Avun kautta lastenkodeille, sosiaalikeskuksille ja lastensairaaloille Karjalan tasavallassa. Lippukuntien osallistumisaktiivisuus oli hyvä ja kokoon saatiin n kg vaatetta ja kenkiä. Lisäksi saatiin yksi pyörätuoli ja kahdet nuorten rattaat, joista kahdet toimitettiin Karjalan Partiolaisten kautta Petroskoihin Yleissivistävään Internaattikoulun vammaisille oppilaille. Oppilaista Faridun Salimzoda perheineen osallistui keväällä Riistavedellä järjestetylle Vaarunvartijoiden ja Polariksen yhteiselle leirille. Hienosti tehty! Kiitoksia kaikille keräykseen osallistuneille!

6 Tapahtui J-SP:ssä Järvi-Suomen Partiolaiset osallistuivat kuluneen kesän aikana monenlaisiin partiotapahtumiin. Tässä muutamia kuvapoimintoja kesältä. KOLKE 2010 Soisalon Samoilijat, Leppävirralta, järjestivät Kolke leirin niille, jotka eivät päässeet osallistumaan Kilkkeelle. Kolke = KOnnuksen Leiri Kilkkeeltä Evätyille. Paikkana oli Konnuksen maasto, kanavan rannalla. Leirillä oli 25 leiriläistä, 5 samoajaa rastinpitäjänä ym. toimissa sekä kymmenkunta johtajatehtävissä toimivaa aikuista. Leirin teemana oli kaikki veteen liittyvä ja ohjelmassa oli mm. itse tehty vesiliukumäki, perhokalastusta, surffausta, koskenlaskua soutuveneellä sekä partion kesäleiriin kuuluva lautan rakennus. Rakensimme neljä lauttaa, joiden kesken oli rakentelupäivän päätteeksi leikkimieleinen kisailu. Majoituimme leirillä kamiinateltoissa. Teksti ja kuvat: Mari Soininen ISRAELIN MATKA Elokuussa pidettiin Israelissa International Environmental Leadership Convention tapaaminen, johon osallistui 7 Järvi-Suomen Partiolaista. Ryhmä valmisteli etukäteen esitykset suomalaisesta luonnosta ja kulttuurista. Matkaa oli mahdollistamassa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Seuraavassa Liplatus lehdessä on luvassa tarkempi matkaraportti. Kuva: Annu Lahti

7 NOVGORODIN JAMBOREE Järvi-Suomen Partiolaisia osallistui elokuussa Novgorodin Jamboreelle, Venäjällä, 14 hengen partioryhmä. Leiripaikka sijoittui lähelle Mikhailo-Klopskin luostaria, Ilmen järven rannalle. Leiriohjelmassa oli mm. perinnekäsitöitä, alueen historiaa, vesiohjelmaa sekä palveluprojekti luostarissa. Tapahtui J-SP:ssä Kuva yllä: Elina Palviainen, Inna Olsonen ja Marianne Mujunen nauttivat Novgorodin aurinkoisesta säästä avajaisiltanuotiolle valmistautuessa. Kuva yllä: Slaavilaisen ohjelman valinneet pääsivät harjoittelemaan kellojen soittoa ja herättämään koko leirin kelloilla joka aamu. Kuva vas: Ystävyyttä yli rajojen ja kielimuurin. Hilma Tuovinen tekemässä lettiä Polaris-lippukuntalaiselle Yarikille, joka ei puhu englantia eikä suomea. Kuva oik: Leirillä kaikki ruoka tehtiin savuissa nuotiolla. Tanskalaisia keittämässä vettä. Tanskasta leirillä oli noin 40 hengen ryhmä. Tekstit ja kuvat: Aleksi Luumi.

8 Koulutus LUOTTISTEN KOULUTUS PIIRISSÄ Järvi-Suomen Partiolaiset ei jätä luottamustehtävissä olevia aktiivejaan yksin! Teksti: Jari Korhonen ja Martti Wihlems Kuva: J-SP:n arkisto Piirin luottisten tukeminen on yksi koulutusryhmän tärkeimmistä tehtävistä. Tätä tehtävää koulutusryhmä hoitaa järjestämällä mm. partiokouluttajakoulutusta, joka nimestään huolimatta tukee myös muiden toiminnanalojen taitokoulutusta järjestävien luottisten toimintaa. Tämän syksyn ja alkutalven aikana piirissä järjestetään ensimmäistä kertaa Ryhmän johtaminen piirissä -koulutuskokonaisuus. Koulutus on räätälöity piirin luottisorganisaation tarpeet silmälläpitäen ja tukee suoraan luottisryhmien johtajia heidän pestissään. Koulutus alkoi syyssaunassa kehittämishankkeen suunnittelu- ja aikuisryhmän johtaminen ja ohjaaminen -moduuleilla. Tätä lukiessa kouluttautujat suorittavat itsenäisesti projekti 2 -moduulia etätehtävien muodossa. Tammikuun Superkokousviikonlopussa suoritetaan sitten loput koulutukseen kuuluvat moduulit. Alue-, koulutus-, ja ohjelmaohjaajapesteissä toimiville piiri kustantaa osallistumisen Suomen Partiolaisten järjestämiin ohjaajakoulutuksiin. Ohjaajapesteissä toimivia kannustetaan myös osallistumaan Päiville syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Päivät on vuosittain syyskuun lopulla Päivölän kansanopistolla Valkeakoskella järjestettävä SP:n ja piirien ohjaajapesteissä toimivien info- ja koulutustilaisuus. Siellä käydään läpi järjestön ajankohtaisia teemoja sekä tarjotaan eri ohjaajapestejä tukevia koulutusmoduuleita. Tärkeä osa tapahtumaa on myös keskustelut muissa piireissä toimivien ohjaajakollegoiden kanssa. Omaan pestiin tukea voi saada myös vertaistukena muiden piirien kollegoilta! PARTIOKOULUTTAJAKSI! Seuraavat Partiokouluttaja-koulutuskokonaisuudet J-SP:ssä II/ ja III/ Lue lisää Kippo syksy Ilmoittatuminen näille kursseille päättyy

9 METSÄÄ JA KYLMIÄ SUIHKUJA KILKEELLÄ J-SP:n kv-jaoston palsta Kilkkeelle osallistui 600 ulkomaista partiolaista. Yksi heistä oli Debbie Dryland. Tässä artikkelissa Debbie kertoo, miltä Kilke näytti englantilaisin silmin. Kuva: Annu Lahti Kilkkeellä oli monta englantilaisilta leireiltä tuttua asiaa, mutta myös eroavaisuuksia. Yksi suurimmista yllätyksistä oli leirialueen metsäisyys. Kotona pidämme leirit puuttomalla aukealla, lähellä merta. Pidin siitä, että teltat olivat piilossa metsässä, eikä koko leirialuetta voinut nähdä kerralla. Uutta oli myös maapohjan joustavuus, mikä väsytti kovaan alustaan tottuneita jalkoja. Onneksi totuin siihen muutamassa päivässä. Yksi ero englantilaisiin leireihin verrattuna oli myös kylmät suihkut. Yleensä leireillemme paikoissa, joissa on lämmin vesi ja tavalliset suihkut ja vessat. Kylmän veden pumppaaminen suoraan järvestä todella muistuttaa luonnon läheisyydestä! Kulttuurisiakin eroja löytyi. Suomalaiset olivat juuri niin varautuneita, kuin heidän maineensakin on. Jos joku ei vastannut takaisin vilkutukseeni, hän oli todennäköisesti suomalainen. Toisaalta taas suhtautuminen oli koko ajan vieraanvaraista ja ystävällistä. Samaa kuulin muiltakin kansainvälisiltä vierailta: Tutustumiseen suomalaisten kanssa saattoi mennä useampi päivä, mutta lopputuloksena oli monia hyviä ystävyyssuhteita. Britit puolestaan ovat eloisaa porukkaa ja valmiita heittäytymään hölmöiksi, mikä selittää laajan valikoimamme hassuja nuotiolauluja... Teksti: Debbie Dryland Lyhentäen kääntänyt: Karoliina Tikka Katso seuraavalta aukeamalta lisää Kilke kuvia! VUODEN KV-TEKO! Järvi-Suomen Partiolaisten Vuoden kv-teko -palkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäisen kerran. Palkinnon saa Woomalin varainkeruussa aktiivinen lippukunta, joka tekee vaikutuksen, joko kerättyjen varojen määrällä, tai kekseliäällä varainkeruuideallaan. Aktiivisin lippukunta palkitaan kevätkokouksessa Ilmoita lippukuntasi varainkeruutempaus ja -tuotto mennessä piiriyhdyshenkilöille, Soile Mastola ja Elina Raittila Lisätietoa kilpailusta saat piiriyhdyshenkilöiltä. Varainkeruuvinkit ja ohjeet voit tarkistaa osoitteesta

10 Kilke KILKE MIELESSÄ Teksti: Tiitus Lahti KUVAMUISTOT KILKKEELTÄ Kilke oli Partio 100 vuotta Vuoden tulokas palk Suomessa -juhlien timantti. into Kilke oli kesän kohokohta. jaettiin Kilke pysyy mielessä! tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kesä 2010 muistetaan helteistä ja Kilkkeestä. Suurleiri oli tällä kertaa aurinkoinen, pölyinen ja kuuma. Muutama sadekuuro virkisti hiukan ja ukkonen säästi pahemmilta sattumuksilta. Mieleen jäi avajaisten utuinen järvimaisema ja järveltä kuuluvat kuiskaukset; Lapa... Raffu... Kaleva... Ohjelmapisteet tarjosivat monipuolisesti toimintaa taonnasta ilmapatjalle hyppyihin. Kaikkien alaleirien kahvilat tuli tietysti kierrettyä ja jäätelöä jaksoi jonottaa, vaikka jono oli niiiiiiiiiin pitkä! Kuva: Annu Lahti Lapa-alaleiri tuntui kodilta jo ensimmäisen leiripäivän iltana. Kylien portit muuttuivat tutuiksi Letturaittia kulkiessa kymmeniä kertoja. Muistaa vieläkin, että Kuva: Jari Korhonen esimerkiksi savussa 144 oli Katajaisia... Reippaita ja Sinisiä... Olihan meitä! Koko leirillä yli ja Lapa-alaleirissäkin 2500 innokasta leiriläistä. Leirialueen metsäiset harjut kiersivät järveä ja iloiset äänet kaikuivat päivällä ja joskus yölläkin, kertoen monenlaisesta leiritunnelmasta. Illalla silta oli käveltävissä läpi ja näin oikopolku lyhensi matkaa johtajakahvilaan. Lossi kuljetti väsymättä väkeä rannalta toiselle, mutta välillä mieleen nousi kysymys, mistä sen nimi Kolina oli peräisin? Sehän lipui lähes äänettömästi, vesi vain kohisten lossin keulassa. 10 Kuva: Ville Mujunen Leirialuetta kiertäessä kuuli joka savusta Radio Kilkkeen ohjelmaa, oli siis aina selvillä, mitä ohjelmaa sieltä eetteriin tuotettiin.

11 Kilke Kuva: Jari Korhonen Laskitko montako kertaa kävelit läpi Kilkkeen suoran? Onneksi askelmittari jäi kotiin ja käveltyjä kilometrejä ei kirjattu ylös. Liput liehuivat ja kaupat, toimistot sekä infopisteet tuli käytyä läpi kerran, jos toisenkin. Parasta oli Leirimummola, se kertoi, että Suurleirille voi lähteä vielä monta kertaa uudestaan, vaikka mummona tai pappana. Leirille lähdön esteet eivät ole ikään liittyviä, vaan mielikuvia. Seuraavaa leiriä jo odotellen. :) Kuva: Tiitus Lahti Kilkkeellä pääsi tutustumaan myös ulkomaalaisiin vieraisiin. Senegalilaista rummutusta kuului tämän tästä ja afrikkalaiset tanssiaskeleet tarttuivat sandaaleihin ja veivät mukanaan. Vaihtoehtoja oli toki irlantilaisesta Riverdancesta taiwanilaisiin askelkuvioihin. Mielessä kaikuu myös Beaver one, beaver all, let s all do the beaver call! laululeikki. Kuva: Ville Mujunen Kuva: Tiitus Lahti 11 11

12 Juhlavuosi 2010 Partiokasvo KÄÄTZI KAINUUSTA Kaija Kähäri-Wiik on kainuulaisille tuttu partiosta ja opettajanpöydän takaa. Kaija Käätzi Kähäri-Wiik on pitkän linjan partiolainen Kainuusta. Hän on osallistunut usealle suurleirille, vaikuttanut piiritasolla ja muutenkin toiminut aktiivisena partiolaisena jo vuosia. Partiouransa Käätzi aloitti vuonna 1971 Kemissä Pohjolan Tyttöjen Nappi-vartiossa. Harrastus vei tytön mennessään ja hänestä tuli oitis aktiivipartiolainen. Parasta tuolloin oli, että sai vastuuta ja pääsi itse tekemään asioita, Käätzi kertoo. Erityisesti tuolta partion alkutaipaleelta hänelle ovat mieleen jääneet vartion Akkunusjoen kämpälle tekemät retket ja osallistuminen Porvoon Partiopoukamassa järjestetylle isommalle leirille. Käätzi oli myös mukana Oslossa vuonna 1975 pidetyllä neljännellätoista maa- ilmanjamboreella. Kaija on monta suurleiriä kokenut partiolainen, joten ei ihme että partiomuistoja kysyessäni hänelle tulee mieleen yksi Suomen partiolaisten kolmanteen, vuonna 1996 järjestettyyn suurleiriin Loistoon liittyvä tarina. Kaija oli ollut rakentamassa leirille merenrantakylpylää, jossa oli kylpyammeet ja kaikki. Leiri järjestettiin Hangossa ja ammeet tuotiin paikalle Kajaanista saakka. Oli se kyllä uskomaton tunne, kun makasi ammeessa vaahtokylvyssä rankan leiripäivän jälkeen ja katseli samalla kaunista edessä avautuvaa merimaisemaa. Käätzi muistelee. Aikuisikänsä parhaiksi partiokokemuksiksi Kaija nimeää vuonna 1989 käydyn Ko-Gi-kurssin sekä yhteistyössä toisen kajaanilaisen lippukunnan, Kajaanin Korvenpoikien, kanssa tehdyn matkan Chilen maailmanjamboreelle vuonna Rahaa reissua varten ryhmä keräsi lähes kaksi vuotta ja Etelä-Amerikassa vietetyt neljä viikkoa olivat ikimuistoiset. Projektin aikana ryhmä hitsautui todella hyvin yhteen, eikä ollut enää merkitystä kummasta lippukunnasta kukin oli, sanoo Käätzi. Vuonna 1980 Käätzi lähti Kemistä etelämmäs opiskelemaan, mutta partiopolku ei kuitenkaan siihen katkennut. Oulussa ja Kuopiossa opiskellessaan hän oli edelleen mukana Pohjolan Tyttöjen toiminnassa osallistuen tapahtumiin viikonloppuisin kotona Kemissä käydessään. Opiskelujen jälkeen vuonna 1983 Käätzi muutti nykyiseen asuinkuntaansa Kajaaniin. Hän ei ehtinyt olla Kajaanissa kuin pari päivää, kun eräs kajaanilainen vanha partiotuttu jo pyysi häntä mukaan Kajaanin Eränkävijöiden toimintaan. Niin alkoi Käätzin merkittävä partioura Kainuussa. Hän toimi muun muassa silloisen Kainuun partiolaisten piirinjohtajana ja varajohtajana. Partiopiirien yhdistyessä Kaija toimi vuoden ajan myös Järvi-Suomen partiolaisten piirin varajohtajana. 12

13 KAIKU IISALMESSA JA JYVÄSKYLÄSSÄ Juhlavuosi 2010 Kaiku on sudenpentujen ja seikkailijoiden oma päivä, jossa ratkotaan Partioplaneetalta varastetun Kaiun arvoitusta. Kuva: Käätzin kuva-albumista (Ko-Gi Evolla 1989) Tällä hetkellä Käätzi ei ole mukana lippukuntansa viikkotoiminnassa, mutta on käytettävissä, kun tarvitaan. Hän toimii myös Kainuun partiokillan puheenjohtajana. Partiokiltatoiminta ei ole kovin hektistä ja sopii siksi tämmöiselle varttuneemmalle partiolaiselle, Käätzi toteaa nauraen. Lisäksi Kaija kuuluu Järvi- Suomen Partiolaisten ansiomerkkitoimikuntaan. Teksti: Jenni Tähtinen, Yöveden Waeltajat & Ville Varpunen, Mäkipartio Partiossa Käätziä viehättävät edelleen samat asiat kuin nuorempanakin. Kerran partiolainen, aina partiolainen, hän toteaakin hymyillen. Tärkeimmiksi näistä partion viehätyksistä nousevat tekemisen riemu, luonto ja samanhenkiset ihmiset. Se on vielä aikuisenakin kuin hauskaa leikkiä Kaija tiivistää. Partiosta ja siellä opituista taidoista on ollut Käätzille hyötyä myös myöhemmin. Toisen asteen koulutuksen parissa työskentelevälle Käätzille erityisesti taito tulla nuorten kanssa toimeen on tärkeä. Opiskelussakin on partiolaisuudesta hyötyä, sillä ryhmätyötaitoja tarvitaan nykyään alalla kuin alalla. Käätzin mukaan partio ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, vaan perusasiat ovat pysyneet samana. Eräs hieman ikävä muutos on ollut nuorten väheneminen Kainuusta, joka on näkynyt muiden harrastusryhmien ohella, myös partiossa. Käätzi toivookin uuden ohjelman innostavan yhä useampia nuoria aloittamaan partion. Partiotoiminnan elinvoimaisuuden kannalta on hyvin tärkeää, että mukana on myös Kaijan kaltaisia aikuisia partiolaisia mahdollistamassa toimintaa. Kaiku alkaa yhteisillä avajaisilla klo ja seikkailun aikana kierretään pelilaudalla kartan avulla rastipisteitä ja päivä päättyy yhteiseen ilta-nuotioon, jossa paljastetaan syyllinen. Kotimatkalle lähdetään klo Kaikille osallistujille tarjotaan yksi lämmin ateria, joten muistathan mainita ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliot. Iisalmen Kaiun ilmoittautuminen alkaa klo 8:30 Koljonvirran leirintäalueella, avajaiset klo 10:00. Leirintäalueella voivat pitkämatkaiset halutessaan yöpyä 2 /henkilö. Leirintäalue ei ole enää täydessä toiminnassa, mutta huoltotilat ovat auki ja käytettävissä. Lisätietoa yöpymisestä Pirkolta p Lisätietoja Jyväskylän Kaiku: järjestösihteeri Sointu Ojonen puh Iisalmen Kaiku: järjestösihteeri Mikaela Koskivuori puh Katso myös: www. jarvi-suomi.partio.fi => Kaiku Aluejärjestöt ja muutama lippukunnta järjestävät yhteiskuljetuksia tapahtumiin mikäli riittävästi osallistujia löytyy. Kysy lisää Joensuun Partiolaiset, Kalakukkopartio tai Kainuussa Kajaanin Korvenpojat. Teksti ja kuva: Outi Myöhänen

14 Alue TELKKÄALUE TOIMII Järvi-Suomen Partiolaisten lippukunnat on jaettu lähialueisiin, jotka ovat nimetty vesilintujen mukaan. Pohjois-Savossa polskii Telkkä Telkkäalueen lippukuntia ovat Lapinlahdella Alapitkän Metsämyyrät ja Lapinlahden Siniveikot, Iisalmessa Iisalmen Korvenkävijät, Keiteleellä Keiteleen Saukot, Kiuruvedellä Kiuru-Partio, Pielavedellä Lepikon Tarpojat, Sonkajärvellä Sonkapartio, Varpaisjärvellä Sutelan Hukat ja Vieremällä Talaspartio. Lippukunnissa on jäseniä Telkkätapaamisia on järjestetty muutaman kerran vuodessa, joissa edustajia on ollut keskimäärin seitsemästä lippukunnasta. Tämän vuoden tammikuun alussa meillä oli kaikkien johtajien Telkkätapaaminen Varpaisjärvellä, jossa akelat, sammot, samoajat ja vaeltajat tapasivat toisiaan, vaihtoivat kuulumisia ja kertoivat omista ryhmistä ja heidän toiminnasta. Lepikon Tarpojat järjestivät sudenpentukilpailut, jossa muista Telkkälippukunnista oli avustajia auttamassa järjestelyissä. Pienissä lippukunnissa on vaikeuksia löytää väkeä järjestämään isompia tapahtumia, silloin yhteistyö muiden lippukuntien kanssa on tarpeen. Tänä kesänä meillä oli Telkkäleiri Varpaisjärven Älänteellä, jonka vetovastuun hoiti Sutelan Hukat ja Telkkäalueen lippukunnat pääsivät mukaan partioleiritunnelmiin halutessaan. Leirillä samoajat ja tarpojat saivat omatoimisesti suunnitella ja toteuttaa haikin. Nuoremmat pääsivät melomaan kanooteilla ja kaikki yhdessä rakentelemaan leiriporttia ja ruokailukatoksia. Telkkävaellus K-17 johtajille ja aikuisille toteutettiin kesäkuussa Vieremän Talaskankaalla. Tämä oli lähinnä johtajahuoltoa, jossa aikuiset vetäjät saivat jakaa ajatuksiaan keskenään 12 kilometrin reitillä. Kilkkeellä meillä oli Turjankävijöiden kanssa oma savu, joka nimettiin Puskaksi. Aiemmat kokemukset yhteistyöstä helpottivat suurleirin valmisteluissa ja toteutuksessa, niinpä Kilke sujuikin savussa mukavasti. Teksti ja kuva: Jukka Väisänen 14 14

15 LIPPUKUNNANJOHTAJAT TAPAAVAT TAMPEREELLA Ohjelma Lippukunnanjohtajat kokoontuvat marraskuussa Tampereelle. Myös alueohjaajat kutsutaan mukaan. Suomen Partiolaisten jäsenkokous järjestetään Tampereella ja sen yhteyteen järjestetään myös lippukunnanjohtajatapaaminen. Tapahtumilla on osittain yhteistä ohjelmaa, mutta lippukunnanjohtajille on tarjolla myös omaa, erityisesti heitä varten suunniteltua ohjelmaa. Ilmoittaudu tapaamiseen Polun kautta jäsenkortistasi löytyvällä ilmoittautumistunnuksella mennessä. Tule tapaamaan muita lippukunnanajohtajia, keskustelemaan tärkeästä pestistäsi, jakamaan ideoita ja keräämään voimia! Matkustaminen tapaamiseen hoidetaan pääosin piirien järjestämillä yhteiskuljetuksilla. Saat lisätietoa yhteiskuljetuksista omasta piiristäsi alkusyksystä. Myös alueohjaajat ovat tervetulleita lippukunnanjohtajatapaamiseen! He osallistuvat tapahtumaan niin osallistujana muiden muassa, kuin tapaamisen mahdollistajanakin. AO:t pääsee mukaan yhteisiin ohjelmiin lippukunnanjohtajien ja jäsenkokouksen kanssa sekä alueohjaajille varta vasten järjestettyyn workshoppiin. Lippukunnanjohtajatapaaminen maksaa alueohjaajille 15 (pelkkä la) tai 25 (la-su). Ilmoittaudu tapahtumaan saman linkin kautta kuin lippukunnanjohtajatkin Tapaa tutkimusmatkailija Patrick Pata Degerman! Lippukunnanjohtajatapaaminen maksaa lippukunnanjohtajille ja lippukunnanjohtajan apulaisille / tuleville lippukunnanjohtajille pelkältä lauantailta 30 ja koko viikonlopulta (la- su) 50. Osallistumismaksu sisältää viikonlopun ruoat (mukaan lukien lauantai-illan juhlabuffeen). Yöpymisen koulumajoituksessa koko viikonlopun osallistujille. Mahtavan ohjelman (koulutusta, viihtymistä, vaikuttamisen mahdollisuuksia, vertaistukea ja verkostoitumista). Ohjelman näet kokonaisuudessaan Pata luennoi matkakuvien kera Lippukunnanjohtatapaamisessa Tampereella. Teksti: Tiitus Lahti Kuva: Etelämanner, Mount Finland, kuvaaja: Pekka Holma PARTIOKALENTERI 2011 Partiokalenteri 2011 ilmestyy pian. Hanki partiohenkeä ja -iloa koko ensi vuodelle tuottava kalenteri omalle ja kaverin seinälle (mummoja ja serkkuja unohtamatta)! Lippukuntien Partiokalenteritilaukset hoidetaan yhdessä adventtikalenteritilausten kanssa. Kysy kalenterista lisätietoja Partiotoimistoista. ASTERION Helsingin yliopiston almanakkatoimisto Helmikuu 2011 Vk Perjantai Lauantai Tiistai Sunnuntai Riku Laina Raija, Raisa Elina, Ella, Ellen Talvikki Elma Sulo Voitto, Valentin Sipi Kai Väinö, Karita Kaino Eija Heli, Heljä, Ystävänpäivä Helinä Muistettavaa: Valo Armi, Ronja Asser Aamu J.L. Terhi, Teija, Tiia Runebergin p. Kynttilänpäivä Saamelaisten kansallisp. Keijo Tuulikki, Hilda Aslak Matti, Matias Tuija, Tuire Nestori Torsti Onni Kalevalan p. suomal. kulttuurin p. MUISTELEMISPÄIVÄ Partiokalenteri

16 SOSED = NAAPURI Mistä partion suoritusmerkistä voit tehdä puolet kotimaassa ja toisen osan Venäjällä? Kyse on tietysti uudesta Sosed-merkistä! Venäjäryhmä on julkaisut yhteistyössä Karjalan Partiolaisten kanssa Sosed naapurimerkin, joka on nyt lippukuntien ja ryhmien suoritettavissa. Sosed (lausutaan sasied) on venäjää ja tarkoittaa naapuria. Merkin tavoitteena on rohkaista lippukuntia ja yksittäisiä partiolaisia ystävystymään karjalaisiin partiolaisiin sekä tutustumaan venäläiseen kulttuuriin. Merkki on tarkoitettu tarpojien, samoajien, vaeltajien ja aikuisten suoritettavaksi osana ryhmien toimintaa. Merkin tehtävät on jaettu kaikille yhteisiin ja valinnaisiin tehtäviin. Sosed-merkki on kaksiosainen ja sitä kannetaan partiopaidan oikeassa hihassa taitomerkkien tapaan. Hihaan kiinnitetään ensin länsimerkki, kun sen tehtävät on suoritettu. Sosed-merkki on kaksiosainen ja sitä kannetaan partiopaidan oikeassa hihassa taitomerkkien tapaan. Hihaan kiinnitetään ensin länsimerkki, kun tehtävät on suoritettu. Tämän jälkeen voi aloittaa itämerkin suorittamisen, joka kiinnitetään länsimerkin oikealle puolelle, jolloin puolikkaat muodostavat ympyrän. Karjalan Partiolaiset kiinnittävät merkit päinvastaisessa järjestyksessä. Tämän jälkeen voi aloittaa itämerkin suorittamisen, joka kiinnitetään länsimerkin oikealle puolelle, jolloin puolikkaat muodostavat ympyrän. Karjalan Partiolaiset kiinnittävät merkit päinvastaisessa järjestyksessä. Länsimerkin suorittaminen ei vaadi matkustamista Venäjälle, mutta itämerkin suorittaakseen täytyy olla jo hieman aktiivisempi. Tehtävistä löytyy mm. partiosanakirjan valmistamista, kirjeenvaihtoa, suomalaisen ja venäläisen partioliikkeen vertailua, venäläisnuoren arkeen tutustumista, venäläisen ruoan valmistamista sekä paljon muuta. Merkkiä voi tilata Kuopion ja Joensuun toimistolta. Merkin hinta on 1 euro / puolikas merkki. Merkin suoritusohje postitetaan lippukuntiin ja sen voi ladata piirin nettisivuilta => piiri => venäjäryhmä. Lisätietoja ja apua merkin suorittamiseen saa Joensuun Partiotoimistolta ja Venäjäryhmältä. Teksti: Venäjäryhmä 16 16

17 ICT TIETÄÄ TEKNIIKASTA l Kaavioista kasvoiksi Nykyisin partioretkelle laavun ja retkikeittimen lisäksi mukaan voi lähteä Soisalon tietokone. Samoilijoilla Partiossa on osataan hyödyntää yhteistyökuviot nykytekniikkaa. kohdallaan. ICT-ryhmä vastaa osaltaan, että piirin tekninen tietämys on ajan tasalla. Järvi-Suomen Partiolaisten ICT-ryhmän nimi tulee sanoista Information and Communications Technology. Ryhmä vastaa siis tieto- ja viestintäteknisiin kysymyksiin, joita voivat esittää piirin eri toimijat. Myös lippukuntiin voidaan olla yhteyksissä ja antaa opastusta tai kysyä paikallistoiminnan tietoteknisistä tarpeista. Tällaisesta esimerkkinä oli keväinen Webropol kysely CMS tarpeesta (CMS = content management, suomeksi sisällönhallintajärjestelmä). ICT-ryhmän tavoitteena on seurata ja varmistaa piirin tietoteknisten järjestelmien toimivuus, tiedottaa ICT:n hyödyntämismahdollisuuksista käyttäjille ja ylläpitää kysymys/vastaus palstaa. Ryhmä tarjoaa käytännön tukea henkilöstölle, luottamushenkilöille ja lippukunnille, sekä organisoi ICT- ja mediakoulutusta. Ennen kaikkea ylläpitää tietoteknistä ymmärrystä J-SP:n käyttäjien tarpeesta. ICT-ryhmää on kuluneena vuonna työllistänyt piirin nettisivujen uudistamishanke. Ryhmä on tehnyt vaatimusmäärittelyn sivustotarpeesta, laatinut tarjouspyynnöt ja tutustunut saapuneisiin tarjouksiin. Lippukunnat Vuosikokous Sivustohanke etenee ja toiveena on, että Järvi- Suomen Partiolaisten uudet kotisivut saadaan käyttöön alkuvuonna Keväällä lippukunnanjohtajat saivat ICT-ryhmän tekemän Webropol kyselyn, jossa kysyttiin käytetäänkö lippukunnan viestinnässä sähköistä mediaa esim. sähköpostilistoja. Lisäksi kysyttiin millaista tarvetta lippukunnat kokevat omien nettisivujen hankkimisesta, mikäli sellaisia ei vielä ole? Onko lippukunnissa tietotaitoa kotisivujen ylläpitämiseen, halutaanko koulutusta tähän ja millaisia toimintoja sivuilla tulisi olla. Vastauksia tuli vajaa neljäkymmentä ja tulokset kertovat, että kotisivut koetaan tarpeellisiksi ja niitä hyödynnettäisiin paremmin, mikäli taitoa olisi. Lippukuntien toiminnasta haluttaisiin tiedottaa entistä enemmän netissä. ICT-ryhmä kiittää kaikkia vastaajia arvokkaasta palautteesta! Lippukuntien web-näkyvyyteen on olemassa suunnitelma myös Suomen Partiolaisilla ja ICT-ryhmä tiedottaa vielä kuluvan vuoden aikana näistä mahdollisuuksista. Uudet sosiaaliset mediat tarjoavat myös partiolle uusia yhteys- ja tiedotuskanavia. Tällaisesta tutuin esimerkki lienee Facebookryhmät. J-SP:n ryhmät pitävät kokouksia kasvotusten, Teksti: välimatkoista Mari Soininen huolimatta, mutta erityisesti Kuva: valmistelevia Laura Ikonen kokouksia ja projekteja voidaan työstää vaikkapa Skype-kokousten avuilla. Luottikselle tarjotaan tähän koulutusta tulevan talven aikana ICT-ryhmän toimesta. Piirin nettisivuilla on ICT-ryhmän esittelysivu, josta löytyy tietoteknisiä tuumailuja varten kysymys/vastaus palsta. Partiolaiset voivat esittää ryhmälle kysymyksiä ja ryhmä lupaa vastata niihin. ICT-ryhmä koostuu partiolaisista, jotka ovat IT-alan ammattilaisia tai alaa opiskelevia. Ryhmän puheenjohtajan Jukka Lassilan tiedot löytyvät nettisivuilta, ota yhteys, mikäli haluat ryhmän toiminnasta lisätietoa. Partiotoimistot Piirihallitus Työvaliokunta Aluetyö Ohjelma Koulutus Talous Viestintä Projektit Teksti: Tiitus Lahti ja Jukka Lassila JÄRVI-SUOMEN PARTIOLAISTEN ORGANISAATIOKAAVIO ICT-ryhmä 17

18 Juhlavuosi 2010 KIVEKKÄITÄ, KORVENPOIKIA JA MITÄ MUITA? Kainuun Museossa avautui Partionäyttely Ole valmis - Partiotoimintaa kainuussa. Kainuun Museossa on esillä paikallisesta partiotoiminnasta kertova näyttely, jolle on annettu partioperinteitä kunnioittava nimi Ole valmis. Allekirjoittaneelle, jolla itsellään ei ole minkäänlaista partiotaustaa, osallistuminen näyttelyn suunnitteluun on ollut osin rankka, mutta kiehtova projekti. Mikä on partiotoiminnassa oleellista, sen selvittämisessä ovat olleet korvaamattomana tiennäyttäjänä paikallinen partioväki, niin nykyiset, kuin veteraanitkin. Siitä heille kaikille suuri kiitos! Niinpä olen yrittänyt pitää mielessä, ettei partiotoiminnan pääsisältö ole solmujen teko tai mummon talutus kadun yli, jotta päivän hyvä työ tulisi tehdyksi. Kevennyksenä seuraa partiovitsi, kuultu Pia Nousiaiselta ja Kaisa Laitiselta: Miksi tarvitaan kaksi partiolaista auttamaan mummo kadun yli? Tietysti siinä tapauksessa, jos mummo ei tahdo mennä kadun yli. Mutta asiaan! Kainuun partiotoiminnan virallinen tiedossa oleva alkuvuosi on itsenäistymisen vuosi Perimätiedon mukaan on kuitenkin mahdollista, että toimintaa oli Kajaanissa jopa ennen kuin Venäjän tsaari vuonna 1911 kielsi partiotoiminnan Suomessa. Jos näin on, juhlimme paitsi koko Suomessa, myös Kainuussa oman partiotoiminnan satavuotisjuhlaa. Yleispiirteissään sekä toimintatavat, että toimintaa vaikeuttavat tekijät ovat Kainuussa luonnollisesti olleet samoja kuin muuallakin Suomenmaassa. Järjestöongelmat ja politikointi ovat ehkä olleet vähäisempiä kuin suurissa keskuspaikoissa; toki myös kainuulainen nuoriso on aina ollut mukana ajan hengessä. Näyttelyn varsinaiseen sisältöön en tässä enemmälti puutu, tervetuloa Kajaaniin näkemään itse. Pienenä paljastuksena kuitenkin se, että esille tulee myös kainuulaisten oman suurmiehen presidentti Urho Kekkosen varhainen partiotausta, joka ilmeisesti on ollut suurelle yleisölle tuntematon. Näyttävästi on esillä SPTJ:n leirikoti Sotkamon Rytilahti, joka aikanaan tuli tutuksi suurelle osalle Suomen partiolaisista. Menestyksekästä uutta satavuotiskautta partiotoiminnalle toivottaen, Raili Kauppila, amanuenssi Kainuun Museo Ole valmis - Partiotoimintaa Kainuussa näyttely Avoinna ma, ti, pe, su klo ke, to Kuva: Kainuun museon arkisto 18 18

19 l Järvi-Suomen Partiolaiset ry. Ohjelma Erätaitojen jatkokurssilla Joensuussa testattiin erilaisia majotteita. SYYSKOKOUSKUTSU Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n syyskokous pidetään lauantaina 30. lokakuuta 2010 klo Kuopiossa, Neulamäen kirkko-seurakuntakodilla, Vesurikuja 4 Valtakirjojen tarkistus klo ja aamukahvit tarjotaan klo Huomaa! Aiemmasta tiedotteesta muuttunut kellonaika! Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n sääntöjen 4 mukaan syyskokouksen tehtävänä on mm: 1. Hyväksyä toimintasuunnitelma vuodelle Hyväksyä talousarvio vuodelle Vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavaksi toimikaudeksi. 4. Valita piirihallituksen puheenjohtaja kaudelle Valita piirihallituksen varapuheenjohtaja kaudelle Valita erovuoroisten piirihallituksen jäsenten tilalle piirihallituksen jäsenet; -Viestintäministeri Alueministeri Valita edustajat Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n seuraaviin kokouksiin. 8. Valita kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä seuraavaksi tilikaudeksi. 9. Käsitellä piirin hallituksen ja jäsenten esittämät, kokouskutsussa mainitut asiat; - Valitaan piirin edustaja ja varaedustajat Partioneuvostoon vuodelle Päättää Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n strategiasta Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n piiritalouden haasteet Kurssikeskus Partiokolkan kehittäminen Piirin kokouksissa on rekisteröidyillä partiolippukunnilla yksi ääni jäsenyhdistyksen jokaista alkavaa 50 kokousta edeltävän heinäkuun viimeisenä päivänä jäsenrekisterissä kirjattuna ollutta jäsenmaksunsa maksanutta jäsentään kohden. Rekisteröidyt partiolippukunnat valitsevat piirin kokouksiin äänivaltaa käyttävät edustajansa ja heille varaedustajia korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Sama edustaja voi käyttää enintään kolme ääntä ja hän voi edustaa korkeintaan kahta partiolippukuntaa. Edustaja ei voi valtuuttaa toista henkilöä tilalleen. Tervetuloa! Piirihallitus 19 19

20 oulutus Ohjelma KISATUNNELMISSA WOIMA -10 Mitä kaikkea voi tapahtua partiotaitokisoissa? Tässä raportti kevään kisapäivistä AIKAKONE 2010 Odotimme Aikakone 2010 sudenpentukilpailuihin noin 20 pentuetta. Kun piiri kertoi muutamaa viikkoa ennen kisoja ilmoittautuneita pentueita olevan 35, alkoi aikamoinen hässäkkä. Suorituspaikkoja oli lisättävä, tehtävä uusia materiaalihankintoja, pohdittava, miten saisimme kaikki mahtumaan varaamiimme tiloihin. Kisa-aamuna kaikki oli kuitenkin valmiina kilpailijoita varten. Lopulta 34 pentuetta saattajineen, siis 218 sudenpentua, lähti metsään ratkomaan tehtäviä. Kisoissa testattiin esimerkiksi karttamerkkien ja laulujen tuntemusta, sekä ensiaputaitoja ja korjattiin rikkimenneen aikakoneen aikamatto. Osa tehtävistä osoittautuikin melko kiperiksi, mutta kaikki pentueet selvisivät lopulta tehtävistä hyvin. Sää ei oikein suosinut kisoja, mutta maaliin saapui reippaita ja iloisia sudenpentuja. Palkintojen jaossa taisivatkin kaikki olla samaa mieltä: kisoihin lähdetään uudelleen! Kevätkisat olivat odotusta täynnä niin järjestäjien kuin kilpailijoidenkin osalta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun seikkailijat saivat oman kilpailusarjansa. Läntisen alueen kilpailuissa seikkailijat eivät noudattaneet käytännön syistä Suomen Partiolaisten seikkailijapakettia, vaan osallistuivat suurelta osin tarpojien kilpailuihin. Vartioita ja joukkueita odotettiin mukaan kolmatta kymmentä, mutta lopullinen määrä oli hurjat 22 seikkailijajoukkuetta, 8 oranssia sekä 9 vihreää vartiota. Metsässä vilisti siis mukava määrä partiolaisia. Suureen osallistujamäärään lienee yksi syy ollut se, että sudenpentukilpailut sekä kevätkisat järjestettiin samassa paikassa samaan aikaan, jolloin lippukuntien oli helpompi järjestää yhteiskuljetuksia. Seikkailijat kiersivät kahta rastia lukuun ottamatta tarpojien radan ja tehtävät olivat samoja kaikille. Tehtävissä testattiin kädentaitoja, hoksottimia sekä perinteisiä partiotaitoja kuten solmujen ja ensiavun osaamista - partiohauskaa unohtamatta. Tarpojat pääsivät mm. kokeilemaan partiolaulutaitojaan biisikärpäsessä. Sää olisi voinut olla aurinkoisempi, mutta kisan aikana ei sentään juurikaan satanut. Maaliin taivalsivat kaikki iloisin mielin ja uusin kokemuksin. Toivottavasti moni tutustui uusiin ihmisiin ja sai paljon partiokavereita matkan varrelta! Teksti: Essi Hämäläinen Woima -10 kuva: Taru Piiroinen Kaikki kevätkisojen tulokset löytyvät piirin nettisivuilta: