VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA.

Transkriptio

1 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI VUOSIJULKAISU

2 2

3 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Jaakko Lindén Toimituskunta Aku Turunen Erkki Hinkkanen Timo Rajala Kalevi Laakkonen Taitto ja toteutus Arkkiset Tiina Nilsson Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Rantakiviä, kuvaaja Anna Turunen, Espoo Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset SISÄLLYSLUETTELO: PEKKA JAUHIAINEN Kiireinen kivivuosi 4 PAAVO KOLARI Pumpattavan räjähdysaineen käyttö vedenalaisessa 7 louhinnassa TOMMI HALONEN Forcitin Kemiittiliiketoiminnan ja louhinta- 11 JORMA LEINONEN analyysityökalujen tiikerinloikkia OLLI TIITINEN Omituinen oja 13 MARKO MINKKINEN Nordkalk 15 JYRKI KOLJONEN KALLE KUUSENTO Doofor Oy 18 HANNU PYNNÖNEN Maanalaiset poralaitteet 50-vuotta 20 AKU TURUNEN Vuoriteknikot ry:n jatkokoulutuspäivät 24 ESA LINDEMAN Hituran kaivos 27 KALEVI LAAKKONEN Heimo Vuotilainen, kiven tuttava 32 KALEVI LAAKKONEN Puhe 36 JUHANI LUOMA Käytännön kokemuksia louhintatyömailta 41 YHDISTYSTOIMINTA 44 Ilmoitusmateriaali filmi tai paste up Tekstimateriaali rtf-tiedosto Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Jaakko Lindén Tukkimiehentie 1, Urjala MAINOSTAJAT: ARKKISET ATLAS COPCO BACKFLASH GEOMACHINE DOOFOR DRILLTEK OY FORCIT GEBWELL GIA INDUSTRI AB KALLIOISUUNNITTELU OY KESKI-SUOMEN RÄJÄHDE OY KIUKAISTEN ASENNUSPALVELU OY KYMEN KALLIOTYÖ OY LOUHINTAVARUSTE VIHAVAINEN KY MIRANET NORDKALK OUTOKUMPU TORNIO WORKS PALIN GRANIT OY PORA-AGENTTI OY PYHÄSALMEN KAIVOS ROBIT ROCKTOOLS LTD SANDVIK TOLAROCK YIT 3

4 PEKKA JAUHIAINEN, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry Kiireinen kivivuosi uosi 2007 on ollut luonnonkiviteollisuudessa kiireistä aikaa. VKoko vuotta on leimannut hyvä kiven kysyntä vaikka Kampin keskuksen kaltaista mammuttihanketta ei ole ollutkaan työn alla. Sitä vastoin yleinen mielenkiinto luonnonkiveä kohtaan on lisääntynyt. Luonnonkiviteollisuus on osa kaivannaisteollisuutta, jonka kaksi muuta kulmakiveä ovat kiviainestuotanto ja kaivosteollisuus. Kaivosteollisuus on noussut otsikoihin sekä myönteisessä että kielteisessä sävyssä mm. uusine nikkeli-, kulta ja uraanikaivoshankkeineen. Kaivoshuumassa helposti unohtuvat kaksi muuta kaivannaisteollisuuden osaaluetta, jotka kuitenkin maamme kiviaineshuollon ja laadukkaan rakentamisen näkökulmasta ovat välttämättömiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti toukokuussa kansliapäällikkö Erkki Virtasen vetämän työryhmän pohtimaan kaivannaisteollisuuden kehittämistä. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa. On myönteistä, että työryhmässä ovat mukana kaikki kaivannaisteollisuuden sektorit sekä keskeiset ministeriöt ja järjestöt. Työryhmän perustaminen viestii valtion myönteistä asennetta maamme kiviainespohjaisen teollisuuden kehittämiseen. Tämä on aivan olennaista sillä Suomessa kaivannaisteollisuudella on ehkä suhteellisesti huomattavasti merkittävämpi rooli kuin monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi meidän on varmistettava, että tulevinakin vuosikymmeninä teollisuudella on mahdollisuus hyödyntää maamme kallioperän rikkauksia koko yhteiskunnan parhaaksi. Tämä on syytä muistaa kaivoslain uudistuksen yhteydessä samoin kun mm. saatettaessa vuoden 2008 aikana kaivannaisjätedirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöämme. Vuonna 2007 rakentamiseen sidoksissa olevassa luonnonkiviteollisuudessa on jouduttu aiempaa enemmän ihmettelemään mistä saataisiin motivoituneita ja ammattitaitoisia asentajia. Kiviteollisuus kilpailee muiden rakentamisen sektoreiden kanssa osaajista. Pitkässä juoksussa työvoimatarpeeseen voidaan vastata koulutuksella ja onkin myönteistä, että tänä syksynä on saatu käyntiin kaivattu kivialan peruskoulutus Joensuussa, Vammalassa ja Lahdessa. Pyhäjärvellä koulutus alkanee ensi syksynä. Peruskoulutuksen käynnistyminen ei kuitenkaan vastaa akuuttiin työvoimatarpeeseen; esimerkiksi julkisivuasentajille olisi töitä. Luonnonkiviteollisuuden tuotanto- tai ulkomaankauppaluvuissa ei yleensä vuositasolla tapahdu mitään dramaattisia muutoksia; yritystasolla muutokset toki voivat suuriakin. Graniitin, liuskeiden ja vuolukiven kokonaislouhintamäärä on noin 4,4 miljoonaa tonnia ja hyötykiven osuus siitä noin tonnia, josta graniitin osuus on noin 80%. Vertailun vuoksi on hyvä muistaa, että kiviainesten kuten murskeiden vuosituotanto on yli 100 miljoonaa tonnia. Luonnonkiviteollisuuden ehkä merkittävin viimeisen kymmenen vuoden rakenteellinen muutos on ollut kiinalaisen kiven vyöry erityisesti ympäristörakentamiseen. Tänä vuonna tuonti Kiinasta on alkanut kärsiä toimitusvaikeuksista ja rajusti nousseista rahtikustannuksista. Maahantuojien on ollut vaikea taata toimitusaikoja tai antaa sitovia hintoja. Tämä on helpottanut kotimaisten tuottajien kilpailuasemaa ja parantanut suomalaisen kiven kysyntää. Kiina on tuontimaista edelleen merkittävin mutta sen asema on myös vientimaana vahva. Kiina oli vuonna 2006 Saksan jälkeen toiseksi tärkein vientimaa. Vientimme Kiinaan on europohjaista eikä dollarin heikko kurssi ole ainakaan vielä suoraan heijastunut Kiinaan suuntautuvaan graniittivientiin siitäkään huolimatta että varsin suuri osa suomalaisesta graniitista jalostetaan Kiinassa edelleen USA:n markkinoille. Saksan kärkipaikka on vuolukivituotteiden viennin ansiota. Tänä vuonna vuolukivituotteiden Saksan vienti on kohdannut melkoisia haasteita. Kuluvan vuoden aikana on Geologian tutkimuskeskuksen vetämässä hankkeessa testattu kaikki suomalaiset kaupallisesti merkittävät luonnonkivityypit uusien eurooppalaisten standardien mukaisesti ja samanaikaisesti Kiviteollisuusliitto on toteuttanut yhdessä Rakennusteollisuus RT :n kanssa kivialan yritysten koulutushankkeen, joka tähtää yritysten CE-merkintään. Näiden hankkeiden jälkeen ainakin suomalaisista kivistä tiedetään mistä ne tulevat, mistä ne koostuvat ja mitä ne kestävät. Tätähän CE-merkintäkin edellyttää. Luonnonkiviteollisuudesta saa lisätietoja Kiviteollisuusliiton kiviportaalista 4

5 5

6 6

7 PAAVO KOLARI, rakennuspäällikkö Terramare Oy Pumpattavan räjähdysaineen käyttö vedenalaisessa louhinnassa P erinteisesti vedenalaisess louhinnassa on käytetty erityyppisiä patrunoituja räjähdysaineita. Johtuen kallion rikkonaisuudesta ja vesitäytteisistä reiästä, käytetyn patruunan halkaisijan pitää olla huomattavasti pienempi kuin reiän halkaisijan. Käytännössä tämä tarkoittaa että vain 52%-68% poratun reiän tilavuudesta saadaan panostetuksi. Avolouhoksilla ja tunneleissa on jo vuosia käytetty reikään pumpattavia räjähdysaineita. Pumppausmenetelmällä reikä saadaan panostetuksi maksimaalisesti ja sitä kautta porametrejä voidaan säästää. Näissä töissä käytetyt emulsiotyyppiset räjähdysaineet tulevat työmaalle raaka-ainekomponentteina jotka yksin eivät ole räjähdysaineita. Komponentit sekoitetaan vasta pumppausprosessin aikana jolloin ne sekoittuvat räjähdysaineeksi. Periaatteessa yllämainittu menetelmä on käyttökelpoinen myös vedenalaisessa louhinnassa käytettäväksi. Ensimmäiset kokeilut tehtiin jo 90-luvun puolivälissä käyttäen valmiiksi sekoitettua, tehtaalla patrunoitua emulsiopohjaista räjähdysainetta. Kokeilun aikana selvisi että kyseinen räjähdysaine ei sellaisenaan sovellu vedenalaiseen louhintaan pienen tiheytensä ja vesipaineen aiheuttaman tiheyden kasvamisen vuoksi. Räjähdysaine oli valmistettu ns. kaasutusmenetelmällä, eli aineeseen muodostuu sekoitusprosessin jälkeen kaasukuplia, jotka vesipaineen vaikutuksesta tiivistyvät ja sitä kautta aineen tiheys kasvoi yli kriittisen, 1,2 kg/l. (Perinteiset, patru- noidut räjähdysaineet 1,4 kg/l- 1,45 kg/l) Jotta tiheys saataisiin pysymään alle kriittisen, 1,2kg/ l rajan, olisi patruuna veden pinnalla niin kevyt, ettei se uppoaisi kunnolla reikään tai pysyisi siellä. Lisäksi tällaisen aineen räjähdysteho jäisi liian pieneksi, jolloin aineen käytöllä ei saavutettaisi mitään etua verrattuna perinteisiin, patrunoituihin aineisiin. Terramare Oy jatkoi asian kehittelyä räjähdysainevalmistajien kanssa, Dyno Nobel AB:n, AB Forcit Oy:n kanssa. Johtuen vedenalaisen louhinnan käyttämästä suhteellisen pienestä räjähdysainemäärästä verrattuna koko räjähdysaineteollisuuden valmistusvolyymiin, Dyno Nobel ei todellisuudessa ollut asiasta kiinnostunut. Kotimainen Forcit sen sijaan paneutui asiaan ja alkoi kehittää vedenalaisen louhinnan vaatimusten mukaista räjähdysainetta. Terramare Oy:stä Jouko Kärkkäinen ja Osmo Kupila toimivat tiiviissä yhteistyössä Forcit:n kanssa jotta vedenalaisen louhinnan erityisvaatimukset ko. räjähdysaineen suhteen tulisivat huomioiduiksi. Terramare Oy:n ja Boskalis Sweden AB:n saatua Göteborgin väyläurakan, suoritimme emulsiokokeilun Protopumppu Pora-Pekka 5:n täkillä Vuosaaressa. saksalaisen räjähdysainevalmistajan kanssa. Kokeilussa käytimme saksalaisten valmistamaa, tehtaalla valmiiksi sekoitettua emulsiota, joka pumpattiin reikään räjähdysainevalmistajan ns. protopumpulla. Käytetty räjähdysaine ei tiheytensä puolesta vastannut vedenalaisen louhinnan vaatimuksia, liian alhainen tiheys, 1,25 kg/l. Kokeilun tulokset muutoin olivat kuitenkin myönteiset ja antoivat selvän viitteen että kehitystyötä kannattaa jatkaa. Kevääseen 2005 mennessä Forcit oli kehittänyt emulsiopohjaisen, tehtaalla valmiiksi sekoitetun pumpattavan räjähdysaineen ja testannut sen toimivuuden 50 m:n vesisyvyydessä. Samanaikaisesti Forcit oli rakentanut ns. protopumpun emulsion reikään pumppaamiseksi. Terramaren saatua Vuosaaren laituri ja tuloväylän sisäosan louhintaurakat päätettiin emulsiokehitystyötä jatkaa ko. urakoissa. Forcit:n protopumppu asennettiin Pora-Pekka 5: 7

8 Terra -1 Pora-Pekka 5:lle asennettuna. lle heti töiden alkuvaiheessa. Koska emulsion Merikemiitti toimivuudesta ei ollut massalouhinnassa aikaisempaa kokemusta, päätettiin aloittaa n. 35 % korkeammalla panostusasteella perinteiseen patrunoituun verrattuna. Perehdyttämisja opetteluvaiheen jälkeen työ sujui teknisesti hyvin. Protopumpun rakenteellisista ominaisuuksista johtuen reikään panostettava räjähdysainemäärä jouduttiin laskemaan reiän syvyyden kautta ja muuntamaan pumppausajaksi sekunneissa. Kun parametrit oli opittu, sujui työ hyvin. Kaivettu louhe oli melkein sepeliä, joten asteittain panostusastetta laskettiin vastaamaan paremmin ruoppaajan optimi lohkarekokoa. Työn edetessä porauskaaviota voitiin muuttaa 115 mm:n reikäkoolla aina 16 m2/reikä kun se perinteisellä patrunoidulla menetelmällä olisi ollut maksimissaan 9-10 m2/reikä. Siis melkoinen säästö reikämäärissä! Kaivutyön aikana todettiin että porauksen ylisyvyys voidaan säilyttää kasvaneesta edusta ja reikävälistä huolimatta miltei samana kuin patrunoitua menetelmää käyttäen, siis myös tätä kautta porauksen työmäärät pienenevät. Vuosaaren kokemusten pohjalta aloitimme yhdessä Forcit:n ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa suunnittelemaan parannettua emulsiopumppua. Vauhtia tälle kehitystyölle antoi Tukholman väylän louhinta- ja ruoppausurakka joka piti suorittaa syyskuun 2005 ja joulukuun 2005 välisenä aikana. Pumpun kehittelyssä otettiin huomioon tarvis määrittää reikäkohtainen panosmäärä automaattisesti ja pysäyttää pumppaus automaattisesti kun ko. määrä on reikään pumpattu. Tiukasta aikataulusta huolimatta Terra -1 ristitty pumppu saatiin valmiiksi Tukholman väylän (Garpen) aloitukseen. Kuten aina uusien asioiden kanssa, myöskin Terra -1 :n käyttöönotossa ja alkusäädöissä kohdattiin pieniä yllätyksiä. Kaiken kaikkiaan työ lähti kuitenkin käyntiin hyvin ja projekti valmistui tiukasta aikataulusta huolimatta 2 viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Tukholman projektissa osa louhittavasta kalliosta sijaitsi aivan kesämökkien ja majakan vieressä, lähin reikä 17 m kesämökin nurkasta ja reikäsyvyys maksimissaan lähes 10 metriä. Tämä merkitsi sitä, että tällä osa-alueella piti tiukasti pidättäytyä perinteisessä panostusmenetelmässä, varovaisessa, patrunoidussa panostuksessa. Poralautta Rockbusterin henkilöstö suoritti tämän vaativan osuuden ammattitaitoisesti vanhoja perinteitä noudattaen. Johtuen uuden panostusmenetelmän antamasta haasteesta, panivat Rockbuster n pojat parastaan ja saivat tämän poralautan tuotantohistorian parhaat saavutukset Garpenissa. Tässä yhteydessä on selvyyden vuoksi syytä mainita, että Merikemiitillä ei voida panostaa 70 mm pienempiä reikiä koska tätä pienemmässä läpimitassa räjähdysvälitys ei enää toimi. Myöskään näin pieniläpimittaisten reikien poraaminen järeällä Pantera 1500 yksiköllä ei ole mahdollista tai ainakin vaatii erityisjärjestelyitä. Merikemiittiä ei siis Rockbuster Garpen:ssa Tukholman väylällä; Läheltä menee mutta menköön vaan! 8

9 Valitettavasti Merikemiitti ei vielä sovellu käytettäväksi kaikissa louhintakohteissa johtuen sen suhteellisen suuresta kriittisestä läpimitasta. Seuraava toiveemme Forcitin suuntaan on kehittää vedenalaisen louhinnan vaatimukset täyttävä tuote, joka voidaan käyttää kuten maapuolella käytettävät emulsiot, sekoitetaan räjähdysaineeksi reikään pumpattaessa. Terra-2 Utön väylällä. voida käyttää tärinäherkkien laitteiden/rakenteiden lähellä louhittaessa. Garpenin projektin jälkeen seuraava projekti oli Utö-Naantali väylän louhinta ja ruoppaus. Työssä käytettiin kahta Pantera 1500 porausyksikköä asennettuna Playmate poralautalle. Ennen Utön projektin aloitusta rakennettiin toinen emulsiopumppausyksikkö Terra-1:n kokemusten pohjalta. Terra-2:ssa toteutettiin Terra-1:n käytössä todetut kehitystarpeet, esimerkiksi pumpun langaton kauko-ohjaus, kiinteä 2000 kg: n kiinteä emulsiosäiliö, sekä muutamia muita pieniä parannuksia. Tähän saakka saamiemme kokemusten pohjalta voidaan sanoa että uusi lehti on käännetty vedenalaisen louhinnan historiassa. Kaiken kaikkiaan tähän päivään saakka Terramare Oy on käyttäneet hiukan yli 600 tonnia Merikemiittiä ja louhintatulos on ollut vähintäänkin hyvä. Ottaen huomioon Merikemiitin käsittelyturvallisuuden, käsittelyn helppouden (aine pakattu 1000 kg;n IBC kontteihin ja käsitellään nosturilla) ja kilpailukykyisen hinnan, ei entiseen ole paluuta. Playmate varustettuna kahdella Tamrock Pantera 1500 porausyksiköllä. 9

10 10

11 TOMMI HALONEN, JORMA LEINONEN Forcit Oy Forcitin Kemiittiliiketoiminnan ja louhinta- analyysityökalujen tiikerinloikkia E nsimmäiset Kemiittiasemat ja autot otettiin käyttöön jo parikymmentä vuotta sitten. Autoja ja panostustekniikkaa on sen jälkeen kehitelty tasaiseen tahtiin, mutta viime vuoden aikana koko Kemiittitoimitusketju otti varsinaisen tiikeriloikan. Tämän teki mahdolliseksi asiakkaidemme hyvä markkinatilanne ja korkeasuhdanne suurten louhintatöiden rintamalla. Yleistietoa Kemiitistä räjähdysaineena löydät esimerkiksi hienosta vuoden 2003 Vuorityö- ja tekniikka lehdestämme. Ajoneuvopuolella käytössämme on vuoden 2007 lopulla kolme uutta Forcitinpunaista 12 tonnin maantiekuormalla operoivaa yksikköä ja yksi peruskunnostettu vanhemman sukupolven luotettava ajokki. Neljäs uuden sukupolven Kemiittiauto on jo tilattu ja seuraavan huippumodernin pelkästään kaivosalueilla Kaivosta rakennetaan Talvivaaraan väellä, voimalla ja Forcitinpunaisten panostusajoneuvojen avulla. operoivan ajoneuvon suunnittelu on jo vauhdissa. Uudet Kemiittiautot edustavat alan uusinta teknologiaa ja pystyvät käyttämään ongelmitta hieman paranneltua raaka-ainepohjaa, jonka avulla pääsemme hieman korkeampaan energiasisältöön valmiin räjähdysaineen osalta. Lisäksi voimme paremmin muunnella valmiin räjähdysaineen räjähdysteknisiä ominaisuuksia raaka-ainepohjaa säätelemällä. Näin monen ajoneuvon sijoittaminen Suomen louhintakartalle siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin on haastava tehtävä. 11

12 Uuden sukupolven palveluhenkilö auttamassa asiakasta kiven irrotuksessa. Perinteiset Kemiittiasemamme ovat olleet varsin kiinteitä laitoksia ja siten vaikeasti (tai ainakin kalliisti) liikuteltavia. Uusin Talvivaaran kaivoksen alueella Sotkamossa sijaitseva Kemiittiasemamme on suunniteltu mobiiliksi ja on sellaisenaan tarvittaessa siirrettävä kulloisenkin kysynnän mukaan nopeallakin aikataululla uuteen paikkaan. Samaan mobiiliin konseptiin perustuvat asemat tullaan rakentamaan myös pääkaupunkiseudulle ja Vihtavuoren räjähdysainetehtaamme alueelle lähiaikoina. Näiden projektien jälkeen uskomme pystyvämme vastaamaan markkinoiden kysyntään kilpailukykyisesti ja tehokkaasti, koko asiantuntevan ja kasvavan palveluorganisaatiomme voimalla. Tulemme jatkossa testaamaan asiakkaidemme kanssa lukuisia eri Kemiittireseptejä ja analysoimaan tarkasti, muun muassa suurnopeuskamerakuvausten avulla, eri räjähdysainereseptien soveltuvuutta eri kivilajeihin ja louhintaolosuhteisiin. Suurnopeuskamera yhdistettynä millisekunnin tarkkoihin elektronisiin räjäytysnalleihin on antanut käyttöömme aivan uudelle tasolle viedyn työkalun, jonka avulla voimme parantaa räjäytyskenttien toimivuutta, turvallisuutta ja laatua. Tavallinen videokamerakuva ei oikein riitä todella tarkan analyysin tekemiseen, varsinkaan kun kuvasta pitää arvailla eri reikäpanosten syttymisaikoja. Suurnopeuskameralla voi kuvata - Mikä on sopiva etutäytemäärä ja materiaali ko. kentässä? - Toimiko pintahidastus kuten suunniteltiin? - Jäikö joku reikäpanos räjähtämättä? Miksi? - Millä nopeudella kivi lähtee liikkeelle ja mistä kohtaa? Edellä mainittujen seikkojen todentaminen voi todella auttaa kehittämään louhintatapaa turvallisempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Erään kainuulaisen ajattelijan lausuma ajatus: Täydellistä räjäytystä ei ole vielä tehty, mutta jokaisen panostajan tavoitteena se on joka päivä! Olemme uusien ajoneuvohankintojen lisäksi satsanneet runsaasti myös palveluhenkilökuntaamme palkkaamalla runsaasti uusia ihmisiä. Olemme aina onnistuneet rekrytoinneissamme kohtuullisesti, mutta viimeaikoina erityisen hyvin, katsoo asiaa sitten millä silmillä tahansa. Suurin osa palveluhenkilöstöstämme on suorittanut panostajan tutkinnon ja nipun muitakin työmailla tarvittavia sertifikaatteja. Kemiittiarmada valmiina suurhyökkäykseen räjäytyksen kulkua sytytyshetkestä alkaen ja millisekunnin tarkkuudella, selvittää syttymisjärjestyksen, kiven liikkeellelähdön, lentonopeuden ja monta muuta seikkaa. Ruutu ruudulta, millisekunnin välein, voimme seurata kentän käyttäytymistä jatkuvasti: - Onko eturivi ehtinyt irrota ennen seuraavan rivin reikien räjähdystä? Vuoden 2008 louhintamarkkinatilanne tulee olemaan hyvä ja se luo meille kaikille hyvät mahdollisuudet kehittää toiminojamme. Me kuulemme mielellämme teidän mielipiteitä ja kehitämme palvelukonseptimme palvelemaan teitä parhaalla mahdollisella tavalla. 12

13 OLLI TIITINEN, Vuoriteknikko Omituinen oja n voinut muuta sanoa, nähtyä- E ni Kiperinojan louhinnan. Tuo myöhemmin Myllyojaksi nimitetty railo, on Suomen syvin räjäyttämällä ja käsityönä tehty. En tiedä toista sen vertaista. Ojan pituus noin 200 m, suurin syvyys lähes 9 m. Tavoiteleveys ollut yläosasta 1 m ja pohjasta 0,5 m. Perimätieto kertoo ensimmäisen louhintavaiheen räjäytysten olleen poraruudilla ja kivien nosto käsin ja köysien avulla. Sama tietolähde myös kertoo työmaan olleen laajemmaltikin tunnettu, koska siellä oli työväkenä ollut sotavankeja ja hallintovalta käyttänyt sitä työttömien hätäaputyömaana. Sama perimätieto kertoo työmaan vaatineen ihmishenkiä, kun kivien köysinoston aikaan köysiä katkeili ja ojassa olleita jäi alle. Muistitieto kertoo poraruudin räjähdelleen myös miten sattui. Kiperinjärvi lainehti vapaana vielä 1800-luvun alussa. Läheisen Mestilän kylän torpparit käyttivät järven ja rantojen hyvää heinää karjansa rehuna. He myös suunnittelivat järven kuivatusta ojan kautta Pyhäjärveen saadakseen järvestä lisää heinämaita. Tarkkaa aloitusaikaa ei löydy mistään. Vuosiluku 1822 kummittelee muutamissa kertomuksissa ja se sopii myös poraruudin käyttöaikaan. Työn päättyessä ojan syvyydeksi jäi 5,5 m, eikä järveä saatu riittävästi kuivattua. Sitten maa-alueiden omistajaksi tuli 1873 A. Ahlström ostaessaan Kauttuan Ruukin. Kauppaan sisältyi suuret alueet metsiä ja tämä järvikin ympäristöineen. Ruukin kartano käytti paljon järvenrantojen hyvää heinää karjan rehuksi. Myös eräs Ahlströmin johtaja alkoi kehitellä ajatusta järven täyskuivauksesta ja noin sata vuotta ensivaiheen jälkeen alkoi tapahtua. Aloitusvuosi oli Syvintä ojaa. Ojan ylittävän tien vanha silta taustalla. Ahlström teki sopimuksen ojan louhinnasta neljän paikallisen isännän kanssa. Antoi myös kalustoa: pistoraiteen, kuuppavaunuja, porat ja dynamiitin. Yhtiön paja teroitti porat, mutta siitä piti urakoitsijan maksaa. Nyt oli vaakitus hieman tarkempaa, kuin ykkösvaiheessa. Ojaa piti syventää vielä 2,26 m. Urakkaaikaa Ahlström antoi 3 kk. Isännät saivat urakan miehineen valmiiksi ajallaan samana vuonna. Mutta viljelykelpoisessa kunnossa järvi oli vasta 1938, koska sen pohja oli hankalaa rutakkoa, jossa oli syvänteitä ja hetteitä. Järven pahimpia kuoppia kuivattiin rakentamalla pumppaamo ojan alkupäähän. Kantavaa maa-aineista on jouduttu hieman tuomaan järviniityn kulkukelpoisuuden parantamiseksi. Urakan yksi ehto oli, että oja laitetaan virtaamaan betoniputkien kautta alkupään matalalla osuudella, jotka peitetään maa-aineksilla metsätalouden liikkumista varten rantametsikössä. Sodan jälkeen tuo 15 hehtaarin järvipelto jaettiin neljäksi asutustilaksi karjalaisperheille rantametsineen. Loppukuivauksen ja pumppausten kestäessä kerrotaan maisemaan ilmestyneen niin paljon käärmeitä, että Ahlström maksoi niistä tapporahan, kun vei saaliin konttorille. Niinpä jotkut olivat tienanneet paremmin käärmeitä tappamalla kuin töissään. Uskokoon ken haluaa. Oja on näkemisen arvoinen ainakin louhinta-ammattilaisille. Se sijaitsee Eurassa, Pyhäjärven pohjoispäässä, Laitila-Euratien varrella. Mylly-Hovi kahvilagrillin isäntä voi opastaa ojalle. 13

14 14

15 MARKO MINKKINEN, tuotannontyönjohtaja JYRKI KOLJONEN, kaivostyönjohtaja NORDKALK OYJ Abp, Louhen kalkkitehdas Nordkalk kylässä, n. 20 km etäisyydellä Savonlinnasta. Louhen esiintymän tutkiminen aloitettiin 1936 ja maanalaista kaivosta ryhdyttiin avaamaan Ensimmäinen pystyuuni valmistui 1943, jolloin alkoi poltetun kalkin valmistus. Tehdas työllistää tällä hetkellä noin 60 henkilöä. KALKKITEHTAAN TUOTANTO Nordkalk Oyj Abp:n toimipaikat Suomessa. N ordkalk Oyj Abp on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja selluteollisuudessa. Nordkalkilla on toimintaa kahdeksassa maassa ja 36 paikkakunnalla. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Paraisilla. Louhen kalkkitehdas on yksi osa Nordkalkia. helle. Helmikuussa 1988 tehdyllä kaupalla Ruskealan Marmori siirtyi Partek Oyj Abp:n omistukseen ja joka 2003 muuttui itsenäiseksi Nordkalk Oyj Abp yhtiöksi. LOUHEN TEHDAS Louhen kaivos ja kalkkitehdas sijaitsevat Kerimäen kunnan Louhen Kalkkitehdas tuottaa erilaisia kalkkituotteita käyttäen raaka-aineena oman kaivoksen kalkkikiveä. Poltetun kalkin vuosituotanto on noin tn, sammutetun kalkin tuotanto noin tn/a, maanparannustuotteita noin tn/a. KALKINPOLTTO Kalkin poltto tapahtuu nykyisin vuonna 1967 valmistuneessa kalkinpolttouunissa. Kaivoksesta nostettu kivi murskataan ja lajitellaan alle 40 mm raekokoon. Kivi syötetään uuniin jossa yli 1000ºC lämpötilassa kalkkikivestä poistuu hiilidioksidi ja jäljelle jää poltettukalkki eli kalsiumoksidi. HISTORIA Ruskealan Marmori Oy perustettiin 1896, perustajana Karl Forsström ja yhtiö harjoitti kalkkiteollisuutta Karjalassa Ruskealan pitäjässä vuoteen Ruskealan esiintymä löytyi jo vuonna 1755 ja kivenhakkaaja mestari Pigulin aloitti rakennuskiven louhinnan 1765, toimittaen marmoria Pietarin suuriin rakennuksiin. Sodan päätyttyä 1944 ja Ruskealan jäädessä rajan taakse, kalkin tuotanto siirtyi Lou- Nordkalk Oyj Abp Louhen tehdasalue. 15

16 nähden, mutta vuosituhannen vaihteessa muutettiin louhintasuunta esiintymän suuntaiseksi, joka on mahdollistanut louhosten koon suurentamisen. Aikaisemmin maanparannuskalkin raaka-aineena käytettävä dolomiittinen kalkki louhittiin läheiseltä avolouhokselta, mutta muutama vuosi sitten siirrettiin dolomiitti kalkin louhinta maan alle, josta nostetaan tarvittaessa sopiva määrä dolomiitti kalkkia. Kalkinpolttaja ottamassa kalkkinäytettä kalkkiuunista. KALKINSAMMUTUS Poltetunkalkin reagoidessa veden kanssa muodostuu kalsiumhydroksidia eli sammutettua kalkkia. Kalkin sammutus suoritetaan ns. kuivasammutusmenetelmänä jolloin valmis tuote on lähes kuiva. Kalkinsammutus tapahtuu omassa tähän tarkoitukseen rakennetussa kalkinsammutuslaitoksessa. KAIVOS Louhen kalkkiesiintymän nykyisin louhittava osa on miltei pystysuora laatta, jonka kulku on kaakosta luoteeseen. Kaade on astetta pohjoiseen. Laatan paksuus on n m ja tunnettu pituus 3-4 km. Kalsiittinen kalkkikivi louhitaan esiintymän keskikohdalla. Louhintamenetelmänä oli aikaisemmin makasiinilouhinta ja 1970-luvun alussa siirryttiin välitasolouhintaan. Nykyisten louhosten korkeus on n. 70m ja pituus n. 100 m ja leveys n. 60 m. Tulevat louhokset ovat suurlouhoksia, joiden korkeus tulee olemaan n. 160 m ja pituus n. 200 m sekä leveys n. 60m. Aikaisemmin louhittiin poikittain esiintymään Kalkkikivikuorma tullut kaivoksesta maanpintaan jatkaen matkaa murskaamolle. Lastaus suoritettiin alussa paineilmakoneilla, mutta 1962 siirryttiin diesel-kalustoon. Nosto tapahtui hissinostona vuoteen 1978, jolloin siirryttiin vinotunnelin kautta autonostoon. Louhosporaus suoritetaan välitasolla sähköhydr. porauskalustolla ja paine-ilma käyttöisellä porauskalustolla. Peränajossa on myös käytössä paine-ilmakalusto. Perien koko on 4*4 ja 5*6 m2. Etu välitasoperissa on 2,2 m ja suppiloperissä 1,8 m. Louhosporauksessa käytetään retrac kruunuja pelkästään, koska reikien pituudet kasvaneet sen verran, että reikien suoruus on ratkaiseva louhinnan onnistumiseen. R-aineena käytössä Anfo 800 ja Pito-Anfo. Aloituspanoksena käytössä Kemix ja nalleina sähkönallit. Kalkinsammuttaja tarkastamassa kalkinsammumista. 16

17 Peränajoa tehdään n. 400 perämetriä/vuosi. Kahdella pi käyttöisellä jumbolla porataan 38 mm reikiä ja avarrusreikien koon ollessa 89 mm. Peränajossa käytetään Anfo 800 ja 29*1000 Kemixiä ja kattorei issä käytetään 17*1000 Kemixiä. Nalleina käytössä on sähkönallit. Peräporari työssään +170-tasolla uuden suurlouhoksen väli-taso perää poraamassa. Lastaus suoritetaan Cat 966 pyöräkuormaajilla kuorma-autoihin, joita Nordkalkilla 3 kpl ja urakoitsijalla 2 kpl. Rikotus tapahtuu Cat 936E pyöräkuormaajalla, jossa on Rammer 68 iskuvasara. Vaikka koneella ei ole isoa ulottuvuutta, niin ketteryydellä kone korvaa puuttuvan ulottuvuuden ja on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ratkaisuksi. Vuosilouhinta on nykyisin n tn, josta dolomiittia on n tn ja raakkua n tn. Louhoslastaus käynnissä +230-tasolla. Cat 936 E ja Rammer 68. Koneen kummina on evp. vuoriteknikko Tauno Lukkari ja kone nimeltään Tane. 17

18 Kalle Kuusento DOOFOR OY oofor Oy on nokialainen yritys, joka on vuodesta 1993 lähtien Dvalmistanut hydraulisia kallioporakoneita. Yrityksen on perustanut Jaakko Kuusento ja se on perustamisestaan lähtien valmistanut kaikki kallioporakoneet ja niiden varaosat Suomessa. Doofor Oy valmistaa vuodessa yli sata porakonetta ja tuotteilla on useita patentteja ja patenttihakemuksia. Yrityksen tuotannosta n. 85% viedään Suomen ulkopuolelle ja Doofor Oy:n porakoneita voikin nähdä mm. italialaisen Perfora s.r.l.: n, kanadalaisen Novamac Industies Inc.:n kallioporalaitteissa. Kotimaassa porakoneen asentavat poralaitteisiinsa mm. kiukaislainen StonePower ja kuopiolainen ExcaDrill. Doofor Oy on aloittanut porakoneiden tuotantonsa pienimmistä malleista, joita käytetään suurimmaksi osaksi tarvekiven louhinnassa. Tarvekiven louhinnassahan reiän suoruus on hyvin tärkeää, joka onkin otettu porakonesuunnittelussa huomioon. Patentoidulla männän muotoilulla ja suurella iskutaajuudella ollaan päästy hyvään tunkeumanopeu- teen ja suoriin porareikiin. Doofor DF522 on hyvin suosittu porakonemalli juuri näistä syistä ja sitä käytetään tarvekivilouhinnan lisäksi usein myös rakennusteollisuudessa. DF522:lla voidaan tehokkaasti porata 45mm: n reikiä. Porakone voidaan varustaa joko 7/8 tai 1 poraholkilla. Porakoneen saa toki varustettua myös kierrekalustolla Myös DF420 porakone on ollut hyvin suosittu tarvekiven louhinnassa silloin kun reikäkoon ei tarvitse olla aivan näin suuri ja hydrauliöljyä on tarjolla hieman vähemmän. Doofor DF410 porakone taas on ollut pienen öljyntarpeensa vuoksi erittäin paljon pultitustöitä tekevien mieleen. DF400 sarjan porakoneet voidaan varustaa joko ¾ tai 7/8 naaraskuusioholkilla. Kaikissa töissä ei aina ole järkevää käyttää kuusioholkkia ja Doofor tarjoaakin kaikki pikkuvasaransa myös urosniskallisina versioina. Doofor Oy:n porakonevalikoimista löytyy kallioporakoneita myös suurempien reikien tekemiseen. Doofor DF545, DF645 ja DF751 ovat hydraulisia kallioporakoneita jopa 127mm: n reikien tekemiseen. Doofor DF545 on 22kW:n korkeataajuuksinen hydraulinen kallioporakone yleislouhintaan ja maanalaiseen tuotantoporaukseen. Porakalustona voidaan käyttää 38mm:n (1 1/2 ) kankia. Koneessa on erillinen Lähikuva Doofor DF751 -porakone turkkilaisen Gemsa Ltd:n valmistamassa Rokomoto -poravaunussa. Doofor DF522 -porakone kotimaisessa ExtraDrill -poralaitteessa. huuhtelupesä ja reiän huuhteluun voidaan käyttää joko ilmaa tai vettä. Doofor DF545:llä voidaan porata 70mm: n reikiä. Porakone on varustettu T38 poraniskalla. Doofor DF645 ja DF751 ovat 26-30kW:n hydraulisia kallioporakoneita yleisiin louhintatöihin ja maanalaiseen tuotantoporaukseen reikäkokoon 127mm saakka. Nämä porakoneet on varustettu erillisellä huuhtelupesällä ja ylösvetoniskalla, jolla iskuenergia voidaan kohdistaa vastakkaiseen suuntaan porakankien irrottamiseksi kalliosta. Reiän huuhteluun voidaan käyttää joko ilmaa tai vettä. Porakoneen pyörityksen vääntömomentti voi olla enintään jopa 1440Nm 315cm³ -moottorilla paineella 140bar. Poraniskoina ovat T45 ja T51 -kierreniskat. Lisätiedot: Kalle Kuusento, Doofor Oy, puh. (03)

19 19

20 HANNU PYNNÖNEN Sandvik Oy Maanalaiset poralaitteet 50 vuotta 1950 luku, käsikoneiden vuosikymmen 1950 luku oli kaivosteollisuudessa ja siviilirakentamisessa pneumaattisten käsikoneiden kulta-aikaa. Porakoneet olivat niin sanottuja säppikoneita, joissa poratangon pyöritys saa käyttövoimansa männän liikkeestä. Ensimmäinen Suomessa kehitetty kallioporakone oli Tampellan konepajan 1952 kehittämä T10. Työn tehokkuuden lisääminen vaati tietenkin porakoneen tehon lisäämistä ja apulaitteiden kehittämistä. Eräs tällainen merkittävä apu oli poraus ns. Tampella menetelmällä. Apulaite oli yleissyöttölaite, joka kehitettiin samanaikaisesti T10 porakoneen kanssa. Laitteessa on syöttösylinteri, jonka männänvarsi oli kiinnitetty porakoneeseen ja itse syöttösylinteri kiinnitettiin ketjun ja ankkurin avulla porattavaan kallioon, jolloin paineilmakäyttöinen sylinteri teki syöttötyön. Tämä hieno keksintö säästi käsivoimia ja nopeutti työtä huomattavasti erityisesti pystysuoria reikiä porattaessa. Menetelmästä tuli ympäri maailman niin suosittu, että se saavutti vielä vuonna 1966 arvostetun Blue Ribbon -mitalin kansainvälisillä messuilla. Tampella menetelmä. 20