LUONTORETKELLE KESKI-SUOMEEN

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONTORETKELLE KESKI-SUOMEEN

2 Mikäli Sinulla on tähän oppaaseen korjauksia, lisäyksiä tai kysymyksiä, ota yhteys Merja Tissariin Keski-Suomen ympäristökeskukseen. (014) Tekstin toimitus: Hinni Löppönen, Merja Tissari, Auvo Hamarus, Ossi Vertainen, ja Kimmo Olkio Taitto: Heidi Lampela Kannen kuva: Merja Tissari Joutsniemi, Leivonmäen kansallispuisto 2

3 Tervetuloa luontoretkelle Keski-Suomeen! Keski-Suomen ympäristökeskuksen suosittu Luontoretkelle Keski-Suomeen -opas on jälleen uudistettu. Se johdattelee lukijansa jylhien metsien ja virtaavien vesien äärelle. Oppaaseen on koottu Keski-Suomen kuntien merkittävimmät luontoretkikohteet, melontareitit sekä lintu- ja maisematornit. Esiteltyjä kohteita on yhteensä 142. Oppaassa esiteltyjen kohteiden lisäksi maakunnasta löytyy lukematon määrä yksittäisiä laavuja, nuotiopaikkoja ja kotia, joiden kunto ja huolto vaihtelee. Näistä saa lisätietoa kunnista sekä esimerkiksi Internetistä eri hakukoneiden avulla. Jokamiehenoikeudet sekä laajat metsä- ja vesistöalueet antavat erinomaiset mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Keskisuomalaisessa luonnossa saa yhä uudestaan yllättyä luonnon monimuotoisuudesta ja vaihtelevuudesta. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä myös luonnossa liikkuessa: luontoretkeilijän tulee muistaa niin oikeutensa kuin velvollisuutensakin. Liikkuessamme luonnossa, emme saa vahingoittaa kasveja tai eläimiä, häiritä toisia ihmisiä emmekä vahingoittaa toisen omaisuutta. Osa oppaan kohteista on luonnonsuojelualueita, joilla on voimassa omat rauhoituspäätöksiin kirjatut liikkumissäännökset. Monet lintujärvet on rauhoitettu pesimäaikaan, jolloin kulku alueella on hyvä rajoittaa vain lintutorneille vieville poluille. Luonnossa jokainen liikkuu omalla vastuullaan. Haluamme kiittää kuntia, Metsähallitusta, Keski-Suomen Lintutieteellistä Yhdistystä, Suomenselän Lintutieteellistä yhdistystä sekä lukuisia yksityisiä ihmisiä yhteistyöstä sekä tietojensa ja neuvojensa jakamisesta. Lisätietoja oppaan kohteista sekä karttoja voi kysyä edellä mainittujen lisäksi kuntien kirjastoista ja muilta kohteiden yhteydessä mainituilta tahoilta. Opas on yksittäisjakeluna maksuton. Sen voi hakea Keski-Suomen ympäristökeskuksesta tai tulostaa ympäristökeskuksen Internet-sivuilta Julkaisut-osiosta. Kevät 2005 Lisätietoja: Keski-Suomen ympäristökeskus: Kuntien Internet-sivut: jne. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys: Metsähallitus: /

4 Karttamerkkien selitykset Luontopolku tai retkeilyreitti ( lähtöpiste ) Lintutorni tai maisematorni Rantautumispaikka tai muu vesiretkeilykohde Luonnonsuojelullisesti arvokas luontokohde Kansallispuisto Muu luontokohde 4

5 Sisällys Hankasalmi Kovalanmäen luontopolku Kärkkäälän luontopolku Lyötinmäen luontopolku, Venekoski Keskisenlammen luontopolku ja lintutorni Leväsenlammen lintutorni Pieni-Kaihlasen lintutorni Suojärven lintutorni Joutsa Valklammin pitkospolku Tammimäen maisematorni Myllynlahden lintutorni Jyväskylä Aittovuoren luontopolku Kangasvuoren luontopolku Kolmisoppisen metsäpolku Kypärämäki-Köhniön luontopolku Laajavuoren luontopolku Paljaspään luontopolku Sallaajärven aarnialue ja luontopolku Sippulanniemen luontopolku Tourujoen luontopolku Eerolanlahden lintutorni Hämeenlahden lintutorni Pitkäruohon lintutorni Jyväskylän maalaiskunta Kanavuoren luontopolku Seitsemän kukkulan luontopolku Touruvuoren luontopolku Jääskelän luontopolku Nyrölän luontopolku Sallistensuon lintutorni Jämsä Särkijärven-Pukinvuoren polku Rotko- eli Ruuhijärvi Synninlukko Vororotti Wanhan Witosen melontareitti Vuorissalon virkistysalue Lokalahden lintutorni Jämsänkoski Köllinviidan ulkoilupolku Linnasenvuoren muinaismuisto- ja luontopolku Kilpavuoren reitti Vuojansalon luontopolku Ryönit Wanhan Witosen melontareitti Kannonkoski Piispalan riista- ja luontopolut Karstula Kilpisuon suoluontopolku Karstula-Lomakouheron ulkoilureitti Iso-Korppisen lintutorni

6 6 Keuruu Kulttuuri- ja luontopolku Sikovuoren luontopolku ja laavu Murronkivi Iso-Rimppi Heinä-Valkeisen lintutorni Peräjärven lintutorni Kaivoslahden lintutorni Kinnula Salamajärven kansallispuisto Nielujärven lintutorni Kivijärvi Salamajärven kansallispuisto Salamanperän luonnonpuisto Konnevesi Konneveden metsäpolku Sirkkamäen luontopolku Koskireitin kulttuuri- ja luontopolku Melontareitti Konnevesi-Laukaa Pyhäjärven lintutorni Korpilahti Haukankierros ja Hyrkkölän lintutorni Jussinpolku Vaarunvuorten luontopolku Surkeenjärven luontopolut ja Särkijärven aarnialue Oittilan kulttuuri- ja luontopolku Oittilan havaintoluontopolku Oravivuoren kolmiomittaustorni Kuhmoinen Isojärven kansallispuisto Velisjärven reitti Kyyjärvi Kyyjärvi Laukaa Hitonhaudan luontopolku ja Harisen laavu Multamäen luontopolku Metsoreitti Hietasyrjänkangas ja Hallalähde Hyyppäänvuori Saraakallion kalliomaalaukset Torikan lintutorni Vuojärven lintutorni Vuonteen lintutorni Lapinjärven lintutorni Leivonmäki Leivonmäen kansallispuisto Koskikaran kierros Kuhasenmäen maisematorni Luhanka Esihistorialliset kalliomaalaukset Mäkitupalaismuseo Multia Joensuonkankaan patikkareitti Palsankosken ja Housukosken luontopolku Kulhanvuoren ja Syväojan reitti Runoilijan polku Kiiskilänmäen maisematorni Valkeisenjärven lintutorni Kalettoman suon lintutorni... 64

7 Muurame Pitkän Kuusen polku / Kuusimäki Muuramenjoen luontopolku Muuratharju Petäjävesi Karhunahtaan retkipolku Tampinkierros Syrjäharjun luontopolku Wanhan Witosen melontareitti Pien-Hetteen lintutorni Lahnajärven lintutorni Pihtipudas Rapeikon luontopolku Louhuranta Rillankivi Huuhkaisvuoren lehto Haapavuoren lintutorni Kortteisen lintutorni Putaanlahden lintutorni Pylkönmäki Mäkelän luontopolku Särkilampi Saarijärvi Pyhä-Häkin kansallispuisto Julmat lammit ja Runebergin eräpolku Kivikaudenkylän muinaispolku Kulhanvuoren reitti Seitsemän järven melontareitti Kuorejärven lintutorni Lautajärven lintutorni Sumiainen Hitonhaudan luontopolku Laulavan mörön retki- ja luontopolku Hakolan luontopolku Levälahden luontopolku Kalajärven lintutorni Pyhäjärven lintutorni Suolahti Kylämäen luontopolku Suojoen luontopolku Toivakka Liikalanlammen luonto- ja riistapolku ja Huikon lintutorni Rummakon patikkareitti Uurainen Esan petäjän polku Huutoniemen jäkäläpolku Konttivuoren luontopolku Luontopolku Kontionjälki Talkoovuorten-Miehinkäisen luontopolku ja Miehinkäisen lintutorni Viitasaari Savivuoren luontopolku Valkaman luontopolku Karoliinan portaat Heinä-Suvannon lintujärvi ja lintutornit Luotolansaaren maisematorni Äänekoski Kapeenkosken koskikalastus- ja virkistysalue Viukarinsaaret Seitsemän järven melontareitti Tärttävuoren lintu- ja maisematorni

8 8

9 Hankasalmi 1. Kovalanmäen luontopolku Kovalanmäki on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä. Se edustaa Keski-Suomessa harvinaista mäkiasutusta ja varhaisen mäkiasutuksen piirteet ovatkin hyvin näkyvissä. Kovalankylä syntyi 1500-luvun lopulla. Pysyvä asutus muodostui ensin mäkien huipuille, sillä maaperä oli siellä rehevää ja huuhtoutumatonta eikä hallaa ollut niin usein. Viiden kilometrin mittaista polkua kuljetaan vastapäivään. Opastustaulut kertovat luonnon ilmiöistä ja alueen historiasta. Polkua voi kulkea myös ratsain, ohjattuja ratsastusretkiä järjestetään Etelän ratsastustallilta. Hankasalmen asemalta suunnataan 9-tietä Jyväskylää kohti n. 3 km ja käännytään sen jälkeen oikealle Kovalanmäen tielle. Sitä kuljetaan n. 2,2 km polun lähtöpaikalle, joskin polku kulkee jo aikaisemmin tien yli. Auton voi jättää Etelän ratsastustilan läheisyyteen ja sieltä löytyvät opasteet luontopolulle. 2. Kärkkäälän luontopolku Polku johdattaa kulkijan kylän historiaan ja alueen luontoon. Korholankosken ympäristössä on yhä nähtävissä merkkejä entisajan elämästä, jolloin koski tarjosi merkittävän kulkuyhteyden sekä ravinnon- ja energianlähteen suotuisaan asuinpaikkaan asettuneille kyläläisille. Koskien ranta-alue kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Polun varrella voi pistäytyä kahville kahviaittaan, kosken rannalle laavuun levähtämään tai kotaan välipalaa valmistamaan. Kaksikilometrisen polun kosteimmilla paikoilla on pitkospuut. Kuivin jaloin säästyäkseen täytyy varautua kumisaappain. Kulje tietä nro 641 Hankasalmen kirkonkylältä Kärkkäälään, n. 20 km koilliseen. Luontopolku kiertelee Kärkkäälän kylän kulttuuriympäristössä ja Korholankoskien rannoilla. Polku lähtee Hannulankoskien luota ja päättyy joen yläjuoksulla Keskisenkoskelle. Auton voi jättää joko kyläkaupan läheisyyteen, entisen nuorisoseurantalon pihalle tai Keskisenkosken yläpäähän. Nuorisoseurantalo sijaitsee tien nro 641 varrella, mutta Keskisen kosken yläpäähän päästäkseen on käännyttävä tieltä vasempaan n. 1 km kylän jälkeen ja sieltä edelleen vasempaan, Keskiseen. Kaupalle käännytään vasempaan juuri ennen nuorisoseurantaloa. 3. Lyötinmäen luontopolku, Venekoski Lyötinmäen 3,2 kilometrin mittaisen luontopolun varrella on tauluja, jotka kertovat alueen kasveista, eläimistä ja historiasta aina viimeisimmän jääkauden ajoista asti. Hankasalmen kirkonkylän pohjoispuolelta käännytään vasempaan tielle nro Noin 500 m ennen Venekosken kylää käännytään oikealle Kynsivedelle, josta lähtötaululle on matkaa n. 500 m. 9

10 4. Keskisenlammen luontopolku ja lintutorni Luontopolku kiertää Keskisenlammen, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Parhaimmillaan lampi on toukokuussa, jolloin eri sorsalajit kerääntyvät sinne suuriksi parviksi. Lammella tavataan sorsalintujen lisäksi tyypillistä lintujärvilajistoa. Polku on 3 km pitkä ja sen 17 opastaulua esittelevät alueen suoluontoa ja niiden kasvillisuutta sekä lammen linnustoa. Luontopolun varrella on lintutorni, josta avautuu näkymä kosteikkoon. Keskisenlammella pesii vakinaisesti n. 25 lintulajia, mm. silkkiuikku, mustakurkku-uikku, joutsen, haapana, tavi, heinätavi, tukkasotka, ruokokerttunen, valko- ja metsäviklo sekä taivaanvuohi. Polulle kannattaa varautua kumisaappain, vaikka märimmät paikat on pitkostettu. Lintujen pesimäaikaan kevätkesällä älä häiritse lintuja, vaan pysyttele merkityllä polulla. Hankasalmelta ajetaan tietä nro 641 Aseman suuntaan n. 8 km. Hangan lava ja parkkialue sijaitsee tien oikealla ja polku sen vasemmalla puolella. Luontopolkuun tutustuminen kannattaa aloittaa sieltä. Kun polkua kävelee puolisen kilometriä, pääsee lintutornille. 5. Leväsenlammen lintutorni Leväsenlampi on rehevä ja matala lintujärvi. Lammen näkyvin lintulaji on naurulokki, joita järvellä pesii yleensä satoja. Muita pesimälajeja ovat mm. laulujoutsen ja mustakurkku-uikku. Parhaimmillaan lampi on kevätmuuton aikaan, kun lammella kokoontuvat suokukot, pikkutyllit, viklot sekä muut kahlaajat. Hankasalmen kirkonkylältä kuljetaan tietä nro 641 pohjoiseen ja käännytään 5,5 kilometrin päästä Saarikankaantielle. Lintutorni ja Leväsenlampi sijaitsee tien oikealla puolella n. 1 km risteyksen jälkeen. Torni sijaitsee aivan Leväsentien varressa, joten tornille on helppo tulla myös pienten lasten kanssa. 6. Pieni-Kaihlasen lintutorni Pieni-Kaihlanen on rehevä lintujärvi ja erityisesti muutonaikainen lintujen levähdyspaikka. Siellä pesii monia lokki- ja sorsalintuja. Järvi lähiympäristöineen on seudun parasta yölaulaja-aluetta, jossa mm. luhtahuitti, ruisrääkkä, satakieli ja viitakerttunen laulelee kesäöinä. Pieni-Kaihlaseen laskevassa Janholanjoessa talvehtii keskimäärin viisi koskikaraa. Pieni-Kaihlasella varhaisia muuttajia pääsee ihailemaan jo huhtikuussa, sillä järvi sulaa aikaisin. Jyväskylästä ajetaan 9-tietä Kuopioon päin, pari kilometriä Laukaan ja Hankasalmen rajan jälkeen käännytään oikealle Korvenkylälle (pieni tie aivan joen ylityksen jälkeen). Heti kääntymisen jälkeen tie haarautuu, jolloin ajetaan vasemmalle. Kilometrin päässä, ratapenkan vieressä on opaste tornille, ja siihen voi myös jättää auton. Polkua pitkin tornille on n. 500 m. 7. Suojärven lintutorni Suojärveä on laskettu kaksi kertaa, 1800-luvulla ja 1950-luvulla. Lammella pesii parikymmentä lintulajia. Muuttoaikoina lampi on monien lintujen levähdyspaikkana. Linnustoon kuuluu havumetsien lajeja, kuten teeri, puukiipijä, pyy, käpytikka ja palokärki. Vaikuttavin lintuelämys lienee teeren kevättalvinen soidin. Hankasalmelta ajetaan tietä 641 n. 16 km pohjoiseen Konnevedelle päin, jonka jälkeen on vasemmalle tienviitta Ranta-Keurula. Auton voi jättää liittymän tuntumaan. Liittymää vastapäätä lähtee polku tornille, jonne on matkaa n. 200 m. 10

11 Suojärven lintutorni MERJA TISSARI 11

12 12

13 Joutsa 1. Valklammin pitkospolku Valklammin suon luontopolun kokonaispituus on 4 km, josta varsinaisen luontopolun osuus on n. 3 km. Polku kiertelee räme- ja neva-alueiden ja männikköalueiden keskellä. Luontopolku esittelee suon kasvillisuutta ja suotyyppejä, muodostumista, erikoispiirteitä ja soiden erilaisia käyttömahdollisuuksia. Polku kulkee suurimman osan matkasta suolla ja se on pitkostettu n. 1,5 kilometrin matkalla. Valklammin pitkospolku sijaitsee Joutsan keskustan tuntumassa. Keskustasta on kuljettava Jousitietä pohjoiseen ja käännyttävä oikealle Pertunmaantielle, ajettava n. 600 m ja käännyttävä vasempaan Kangasniementielle. Parin sadan metrin päässä on opastus polulle, jonka alkupiste on vanhan urheilukentän laidassa. 2. Tammimäen maisematorni Tammimäki on eteläisen Suomen korkein mäki, jolla on korkeutta 241 metriä. Mäen laella oleva torni sopii erinomaisesti lintujen muuton seurantaan ja näkyvyyttä sieltä on kymmeniä kilometrejä joka suuntaan. Keväällä tornista voi seurata kotkien, haukkojen, hanhien ym. muuttoa ja toukokuussa torni on erinomainen kuikkien muuton seurantapaikka. Syksyllä voi havainnoida mm. hanhien ja petolintujen muuttoa. Tornille on opastus Korpilahdentieltä 610, Pappisista Harjulan tilan kohdalta. Tätä hiekkatietä ajetaan n. 4 km, kunnes ollaan tornin juurella. 3. Myllynlahden lintutorni Joutsan keskustan tuntumassa olevaa, aikaisin sulavaa Myllynlahtea voi tarkkailla Myllynlahden lintutornista. Auto jätetään ennen Myllytie 24:ä (Nettopaino) olevalle parkkipaikalle, josta kävellään rantaan. Sieltä lähtee viitoitettu 300 metrin polku rantaa pitkin tornille kohti Myllykoskea. 13

14 14

15 Jyväskylä 1. Aittovuoren luontopolku Luontopolku sijoittuu kaupungin itälaitaan, Halssilan asuinalueen pohjoismetsään ja kiertää siellä vastapäivään n. 3,5 kilometrin pituisena Aittovuoren itä- ja etelärinteitä. Polun tyypillistä maisemaa ovat vuoren päiväpuolen laajat kallio-, kanerva- ja jäkäläpohjaiset männiköt. Itärinteen alavimmassa osassa on tuoretta kuusimetsää ja kosteaa korpea. Polulla pysymistä saattaa paikoin vaikeuttaa opasviittojen puuttuminen ja maalimerkintöjen haalistuminen. Polun lähtöpiste opastauluineen on Halssilan liikuntapuistossa. Keskustasta pääsee Halssilaan bussilla nro Kangasvuoren luontopolku Kangasvuoren luontopolku sijoittuu kaupungin itäisimpään laitaan Kangasvuoren ja Huhtasuon asuinalueiden tuntumaan ja kiertää siellä vastapäivään runsaan kolmen kilometrin pituisena Kangasvuoren ympärysmaastoja. Polkumaaston metsissä on varsin selvät talousmetsäkäytön jäljet. Vastapainoksi tälle sieltä löytyy liito-oravan elinpiiriksi tiedetty sekametsä ja vaikuttava näköalakallio. Vuorilammen avarat rantamat ovat virkistävä keidas luontopolun muutoin niin metsäpeitteisessä maisemassa. Luontopolun 17 opastaulua tutustuttavat kulkijan metsäluontoon. Vaihtelua reitille tuo pienen suolammen mielenkiintoinen maailma. Kangasvuoren luontopolku sijaitsee samalla suunnalla kuin Aittovuoren luontopolku. Etäisyyttä polkujen välillä on vain 1,5 km, mikä tarjoaa kiinnostuneelle mahdollisuuden pitempäänkin luontoretkeen. Kangasvuoren luontopolun lähtöpiste on Huhtasuon koulun viereisessä metsärinteessä, mutta Huhtasuon liikuntapuistosta pääsee myös alkuun. Keskustasta Huhtasuon koululle pääsee busseilla nro 10, 12 ja Kolmisoppisen metsäpolku Viitisen kilometriä keskustasta lounaaseen sijaitsee Kolmisoppisen metsäpolku, jossa esitellään luontoa metsänhoidollisesta näkökulmasta. Polun rasteilla kerrotaan taimikoiden kehittymisestä, metsävaurioista ja muista metsänhoitoon ja -käsittelyyn liittyvistä aiheista. Maasto on tasaista ja helppokulkuista, näköalapaikkoja ei ole. Polun lähellä olevalla Ladun majalla on tauko- ja nuotiopaikka. Polun pituus on n. 3 km. Kolmisoppisen metsäpolulle löytää lähtemällä kaupungista Keskussairaalan mäeltä Ronsuntaipaleentietä lounaaseen kohti Muuramen Isolahtea. Metsäpolun lähtöpiste on Ladun majan ylempää paikoitusaluetta vastapäätä, tien toisella puolella. Ronsuntaipaleentietä täytyy kulkea n. 5 km lähtöpaikalle. Kolmisoppisen pysäkille pääsee Jyväskylästä bussilla nro

16 4. Kypärämäki-Köhniön luontopolku Luontopolku esittelee tavallisimpia lehtomaisen metsän ja kuivan kangasmetsän kasvilajeja. Polku kiertelee tiiviin asuinalueen keskelle jäävässä metsässä ja mäellä. Polku on edestakaisin noin kilometrin mittainen ja siellä selviää lenkkitossuilla. Mukava ikkuna kaupunkiluontoon! Lähtöpiste sijaitsee Kypärätien ja Erämiehenkadun kulmassa olevan Sotaveteraanitalon vieressä. 5. Laajavuoren luontopolku Polku kiertelee Laajavuoren alarinteissä ja rinteiden välisissä metsissä. Neljän kilometrin pituinen luontopolku lähtee kisakeskuksen pohjoispuolelta, Vuorilammen saunalle johtavan tien varresta n. sadan metrin päässä lammesta. Luontopolku 17 rasteineen päättyy kisakeskuksen eteläpuolelle ns. Aurinkorinteen alaosaan. Luonto on suurelta osin kuusikkoa sekä kallio- ja taimikkotaivalta. Muuta vaihtelua maisemaan tuovat laskettelurinne ja pieni rämesuo. Maaston mäkisyyden ja kivikkoisuuden takia kierros on liian vaativa alle kouluikäisille lapsille ja ikäihmisille. Kävijämäärää nostaa polun sijainti Laajavuoren liikuntapalveluiden välittömässä yhteydessä. Laajavuoreen pääsee keskustasta bussilla nro Paljaspään luontopolku Muuramen-Säynätsalon Ympäristöyhdistyksen perustama luontopolku sijaitsee Säynätsalossa Muuratsalon saaren pohjoispäässä, missä se kiertää myötäpäivään Kontinvuoren itäpuolen rinteitä. Kahden kilometrin polkukierrokselle on kätevintä lähteä joko Rusakontien päästä Kontinvuoren pohjoislaidalta tai Vuorelantieltä Paljaspään laen kautta. Polkureitin maasto on Päijänteen rantamille ominaisesti karua ja kallioista. Paljaspään laelta avautuu järvelle hulppeat näkymät. Kalliomaastossa on yllättäen lehtoalueita, alussa lehmusmetsikköä ja myöhemmin Kärppäkiven lehto -suojelualue. Alueen eläimistöä ja kasvistoa esittelee polun 11 rastitaulua. Maaston kivisyyden ja märällä kelillä liukkaiden kalliopintojen vuoksi kulkijan on hyvä tarkkailla askeliansa. Busseilla 16 ja 16M pääsee Muuratsaloon. 7. Sallaajärven aarnialue ja luontopolku Sallaajärven suojelualueen metsistä 80 % on mustikkatyypin metsää eli kuusen vallitsemia havumetsiä ja iältään noin 100-vuotiaita. Polun varteen sattuvat myös mm. mänty- ja koivuistutus, koivuaho, saniaispuro, korpipainanteita ja pienen sorakuopan jäänteet. Alueen luonnossa on paikoin lehtomaisia piirteitä ja kasveista voi löytää mm. lähdetähtimön, yövilkan tai pussi-kämmekän. Alueella voi tavata myös vanhan luonnonmetsän lintulajeja. Polun muutamat kosteikkokohdat on varustettu pitkospuin, joten reitin kiertäminen on kuivalla kelillä mahdollista ilman kumisaappaita. Aarnialuetta ja 1,6 km pitkää luontopolkua esitteleviä vihkosia on saatavissa Jyväskylän kaupungin ympäristövirastosta. Löydät aarnialueelle lähtemällä kaupungista Keskussairaalan mäeltä Ronsuntaipaleentietä lounaaseen kohti Muuramen Isolahtea. Noin kuuden kilometrin matkan jälkeen tiestä erkanee hiekkatie oikealle kohti Ruoketta. Kuljettuasi hiekkatietä n. 800 m näet sen varressa oikealla aarnialueen rajamerkit ja luontopolkuviitan. Polun ja suojelualueen opastaulu on tiestä n. 50 metrin päässä maakuntaurana käytettävän kärrytien varressa. Samoilla kohdin tien vasemmalla puolella on Sallaajärven palvelukodille osoittava tienviitta. Keskustasta pääsee bussilla nro 13 edellä mainitun Ruokkeelle vievän tien erkanemiskohtaan. 16

17 8. Sippulanniemen luontopolku Polun luonto on moni-ilmeistä: tuorepohjaista kuusikkoa ja sekametsää, kalliopohjaisia männikköjä ja leppävaltaisia lehtoja, jääkauden jälkiä sekä runsaasti lintuja. Reitin sisään jää keskimäärin sadan metrin levyinen ja runsaan puolen kilometrin pituinen Niemijärven suo. Sen pieni avovesilampare on luontopolun varrella. Polku kulkee paikoin ulkoilureitin pohjaa pitkin ja golfviheriöiden lähellä. Luontopolku esittelee kahdenkymmenen rastitaulun avulla metsä-, suo- ja vesistöluontoa sekä mielenkiintoisia kasvi- ja eläinlajeja. Kuokkalan Sippulanniemen luontopolku polveilee neljän kilometrin pituisena vastapäivään Ristikiven asuinalueen ja golfkeskuksen välisessä vaihtelevassa metsämaastossa. Polun lähtötaulu on hieman huomaamattomassa paikassa ulkoilureitin varrella, Nurmilaukka nimisen kadun päästä n. 150 m lounaaseen. Lähtöpisteeseen on viitoitus Ristikiventien ja Nurmilaukan yhtymäkohdassa olevalta pysäköintipaikalta. Polku on hyväkuntoinen ja helposti saavutettavissa golfkeskuksen ja Lehdokintien kautta. Keskustasta Sippulantielle pääsee bussilla nro Tourujoen luontopolku Polku sijoittuu kaupungin keskustan laidassa mutkittelevan Tourujoen varteen rannan luonnonvaraisena säilyneelle osuudelle, joka on luonnonsuojelualuetta. Polun alkupää on linnuntietä reilun puolen kilometrin verran pohjoiseen kaupungin ydinkeskustasta. Opastaulu on jokirannassa vanhan hautausmaan eteläpään tasalla. Polun toinen pää on Kankaankadulla hautausmaan pohjoispuolella. Polun voi kiertää molempiin suuntiin. Lyhyydestään huolimatta (n. 700 m) polulla on näkymiensä puolesta vaikuttavuutta vähintään saman verran kuin kaupungin muilla poluilla. Jokirannan jyrkkien törmien ja eroosioalttiin, märän ja liettyvän maaperän vuoksi paikalle on rakennettu useita silta- ja porrasrakennelmia. Jokilaakson lehdon ja lehtokorven kasvillisuus on kaupungin ja maakunnankin oloissa poikkeuksellista. Muualla kaupungissa tavoittamaton lehtopalsami kasvaa rehevänä polun varressa. Vehreä joenvarsilehto sijaitsee aivan kaupungin keskellä ja tarjoaa virkistystä kiireisellekin kulkijalle. Polun voi kiertää ulkoilukengin. Yhdeksän opastaulun avulla kulkija tutustuu mm. lehtokasveihin, vesiensuojeluun sekä alueen kulttuurihistoriaan. 10. Eerolanlahden lintutorni Tuomiojärven eteläisessä poukamassa kaupungin ydinkeskustan pohjoispuolella ja Viitanimen asuinalueen kupeessa on Eerolanlahden lintutorni. Ruovikkoinen Eerolanlahti ja läheinen Rautpohjanlahti ovat naurulokkien pesimäpaikkoja. Lahtien pensaikoissa ja ruovikoissa viihtyy monilajinen laululintusten joukko. Kevään ja syksyn muuttoaikoihin lahdilla viipyilee kaupunkiympäristölle muutoin vieraita lajeja. Lintutornia voi käyttää ohi matkaavien muuttolintujen seurantaan. Yölaulajista alueella on tavattu luhtahuitti, satakieli ja pensassirkkalintu. Tornille johtaa polku Nisulan ja Kortepohjan yhdistävältä kevytväylältä sekä pitkospolku Viitaniemen jousiampumaradan laidalta, jonne pääsee Taidepolulta käsin. 17

18 11. Hämeenlahden lintutorni Hämeenlahden lintutorni sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa Päijänteen rannalla. Tornille johtavan polun alkupää ja lahdesta kertova opastaulu sijaitsevat Salmirannantien kääntöpaikan laidalla Työvoimaopiston sisäänkäynnin edustalla. Paikalta on tornille matkaa runsaat 400 m. Autoilija voi jättää ajoneuvonsa läheiselle Aikuiskoulutuskeskuksen (JAIKO) pysäköintipaikalle. Tornille johtavat pitkospuut kulkevat läpi heinikkoisen koivikon. Tornista avautuu esteetön näkymä laajoihin ruovikoihin, joissa ovat vilahtaneet mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka ja viiksitimali. Takaosastaan katettu torni on suunnattu kohti etelää ja Päijännettä. Tarkkailulava on sivuilta avoin, joten muutkin ilmansuunnat ovat siltä seurattavissa. Tornista voi tarkkailla alla levittäytyvän Hämeenlahden ruovikon ja rantapensastojen elämää ja suurjärven suunnassa keväin ja syksyin liikehtivää runsasta muuttolinnustoa. Lisäksi rehevät rantaalueet houkuttelevat rantaruovikkojen ja -pensaikkojen lajeja. 12. Pitkäruohon lintutorni Pitkäruohon lintutorni sijaitsee Jyväsjärven etelärannalla. Tornilta on näkymät pohjoisen taivaille sekä Jyväsjärven yli kaupungin keskustan, Seppälän, Aittovuoren ja Rauhalahden suuntiin. Viereinen Pitkäruohon niemi on merkitty seutu-, yleis- ja asemakaavoissa suojelualueeksi. Lintutornin edustalla on Jyväsjärven rantoja myötäilevä ruovikkovyö. Tornista näkyvä Pitkäruohon niemi kasvaa heinä- ja saraniittyä ja pensastoa. Linnusto on runsaimmillaan muuttoaikana keväällä ja syksyllä. Yleisimpiä ovat erilaiset vesilinnut sekä rantapensaikkojen ja -ruovikkojen lajit. Kahlaajia voi tähyillä tornilta Pitkäruohon niemen suuntaan. Myös satakielen laulua voi kuulla alkukesästä. Pitkäruohon lintutorni eli Lyyli sijaitsee Sulkurannan siirtolapuutarhan itäpuolella. Sulkulantieltä käännytään Ruulahdentielle, jolta käännytään vasempaan Puutarhanranta-tielle. Auton voi jättää pellonlaitaa kulkevan savitien varteen. Polku tornille lähtee tämän tien päästä. 18

19 Tourujoen luontopolku HINNI LÖPPÖNEN Tourujoen luontopolku HINNI LÖPPÖNEN 19

20 20

21 Jyväskylän maalaiskunta 1. Kanavuoren luontopolku Jyrkkäseinäinen, paljaskallioinen Kanavuori edustaa tyypillistä Pohjois-Päijänteen vuorimaisemaa. Se kohoaa Vaajakosken itärannalla lähes 200 metrin korkeuteen tarjoten hienot näkymät Päijänteelle ja Leppävedelle. Polun 14 rastitaulua kertovat suomalaisesta luonnosta, sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta ja esittelevät samalla Kanavuorta ja sieltä avautuvia maisemia. Maasto on kulutusaltista ja nousuosuus paikoin vaikeakulkuinen, mutta näkymät palkitsevat vaivannäön. Kanavuoren laella oleva torni on ainoastaan Puolustusvoimien käytössä. Kalliot ovat märkinä liukkaita. Polun kiertämiseen kuluu 2-3 tuntia. Polun lähtöpiste on Saltunlahden rannalla, uimarannan eteläpuolella, minne pääsee Naissaaren kautta. Naissaareen löytää ajamalla Jyväskylästä itään Vaajakoskelle ja kääntymällä liikenneympyrästä Kuopion suuntaan oikealle ja heti ensimmäisen sillan jälkeen vasempaan. 2. Seitsemän kukkulan luontopolku Seitsemän kukkulan luontopolku perehdyttää kulkijan jääkauden, veden ja ihmisen muovaamiin luomuksiin, joista kertovat polun 20 opastaulua. Pituutta polulla on n. 3 km ja sen kiertämiseen menee aikaa pari tuntia. Maisemallisesti polku vaihtelee harjumänniköistä kosteiden notkojen kuusi- ja koivikkoalueisiin. Maasto on helppokulkuista, lievästi kumpuilevaa ja pääosin kuivaa kangasta. Rastin 2 kohdalla kannattaa jyrkässä rinteessä kulkea varoen. Kosteikkojen yli on rakennettu pitkospuut. Sateisina aikoina on varusteeksi hyvä varata kumisaappaat, mutta kuivana aikana polun kiertäminen onnistuu lenkkitossuillakin. Ajo-ohje: Tikkakosken taajamasta lähdetään länteen kohti Tikkakosken varuskuntaa Länsirannan tietä. Puolen kilometrin päässä risteyksestä on vasemmalla puolella pysäköintialue, josta polku lähtee. 3. Touruvuoren luontopolku Touruvuoren luontopolku esittelee metsä-, kallio- ja suoluontoa. Vuoren laelta avautuu upea maisema. Pituutta polkureitillä on 3,4 km ja 16 rastitaulua perehdyttää kulkijan alueen luontoon. Polku on helppokulkuinen lukuun ottamatta jyrkälle Touruvuorelle kipuamista. Kosteikon yli on rakennettu pitkospuut, joten kuivalla säällä reitin voi kiertää ilman saappaita. Lähtöpisteeseen, Soidinpolun päähän, pääsee Jyväskylän suunnasta tultaessa kääntymällä Palokan terveyskeskuksen jälkeen oikealle Raivaajantielle ja edelleen vasempaan Soidinpolulle. 21

22 4. Jääskelän luontopolku Jääskelän alueen luontopolku vie kulkijan maisemiin, jossa rehevät lehtoalueet vaihtelevat karujen avokallioiden ja mäntykankaiden kanssa. Polun varrella voi ihailla Pohjois-Päijänteelle avautuvia maisemia ja tutustua keskisuomalaisittain harvinaiseen kasvilajistoon. Koko polun pituus on 5 km, mutta reitin voi kiertää osittain. Polulle on syytä varata kunnon jalkineet ja erityisesti kosteikkoalueilla kumisaappaat ovat suositeltavat. Sammalistonkallion nousu on jyrkkä ja märillä keleillä liukas. Suojelualueilla tulee pysyä polulla. Jääskelään löytää ajamalla nelostietä Vaajakoskelta etelään n. 6 km. Sitten käännytään oikealle Jääskelään ja kahden kilometrin päässä on pysäköintipaikka. Polun lähtöpiste on tien vasemmalla puolella. 5. Nyrölän luontopolku Nyrölän luontopolulla on yhdeksän rastikohdetta aiheinaan mm. paikallinen historia, riistanhoito ja puuopetus. Iso-Mustalammessa sijaitsevassa Seikkailujen saaressa on käytettävissä kaksi laavua ja kaksi kotakeittiötä. Saareen pääsee vetolossilla. Paikalla voi myös yöpyä 10 henkilöä. Luontopolun lähtöpaikka on Nyrölän koulun läheisyydessä, Sikomäentien varrella. Reitti on merkitty keltaisilla heinäseipäillä. 6. Sallistensuon lintutorni Lintutornilta voi seurata mm. kurkien, lokkien, haukkojen, pöllöjen ja pienlinnuston pesimistä ja ruokailua. Alueelle on rakennettu myös metsäautotie. Alue on pääosin Metsähallituksen omistuksessa. Sallistensuo sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnan ja Petäjäveden rajalla. Tornille ajetaan Jyväskylä-Keuruu -tietä nro 23, käännytään Kintauden kohdalta oikealle kohti Uuraista ja ajetaan tietä n. 13 km. Käännytään vasemmalle Sakarintielle, jota kuljetaan n. 300 m. Oikealla näkyy opaste lintutornille. Metsäautotietä kuljetaan n. 600 m, jonka jälkeen kävelymatkaa tornille on n. 300 m. 22

23 Kanavuoren luontopolku ANNA UUSITALO Kanavuoren luontopolku HEIDI LAMPELA 23

24 24

25 Jämsä 1. Särkijärven-Pukinvuoren polku Ulkoilureitti alkaa Särkijärven uimarannalta. Se on nelisen kilometriä pitkä ja kulkee laavun kautta näköalapaikalle. Uimarannalle on kuljettava Keskuskatua Juokslahtea kohti koilliseen. Linja-autoasemalta on järvelle matkaa n. 1,5 km. Järvi jää vasemmalle puolelle tietä. 2. Rotko- eli Ruuhijärvi Rotko- eli Ruuhijärvi on Keski-Suomen komein laatuaan ja sen pohjoisrannan kalliojyrkänteet ovat kilometrien pituiset. Rotkojärvi on syntynyt jäätikköjoen kuluttamaan uomaan ja sillä on sekä maisemallisia että geologisia arvoja. Harvinainen lehtopalsami ja muu rehevä lehtokasvillisuus viihtyy alueella. Rotkojärvi on n. 800 m pitkä ja 50 m leveä humuksen ruskettama järvi, jonka koko pohjoisranta on jyrkkää kalliota. Järven pinnasta nouseva, parhaimmillaan 40 m korkea lähes pystysuora kallioseinämä hallitsee alueen maisemaa. Rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä. Rotkojärvi sijaitsee Jämsän keskustasta länteen. Sinne pääsee ajamalla Jämsästä ensin Halliin menevää tietä nro 6301 n. 10 km ja kääntymällä oikealle Palsinaan menevälle tielle. Sitä ajetaan n. 10 km, jolloin metsän laidassa vasemmalla tulisi näkyä viitta Ruuhivuori. Viitalta lähtee kinttupolku, joka saapuu n. 500 metrin kuluttua rotkon laidalle. Auto on jätettävä Palsinan tien varteen. Rotkovajoamassa ei ole opastettuja polkuja ja siksi olisi suositeltavaa ottaa mukaan kartta sekä kumisaappaat. Vaativa maasto sopii omatoimiselle ja tottuneelle retkeilijälle. 3. Synninlukko Maisemallisesti upea rotkolaakso sijaitsee Jämsän keskustasta linnuntietä 7 km luoteeseen. Synninlukko on jyrkkiin kalliorinteisiin rajoittuva 50 metrin levyinen varjoisa rotko, jonka vetiset suokohdat ovat ilmeisesti lähdeperäisiä. Rotkolaakso on rauhoitettu ja siellä kasvaa harvinaisia kasveja. Synninlukossa pärjää lenkkikengillä, tosin maaperä voi ajoittain olla melko kosteaa. Alueella on joitakin opastauluja kertomassa alueen luonnosta. Maastossa kulkee polkuja, josta vajoaman pohjalla kulkevat ovat helpohkoja, vajoamasta ylös nousevat vaativia. Synninlukkoon löytää parhaiten Jämsästä Jämsänkoskelle menevän Pääskysmäentien (nro 603) kautta. Pääskysmäentietä ajetaan n. 5 km ja Miekkainpetäjän hautausmaan jälkeen käännytään vasempaan Haaralantielle, jonka risteyksessä on opaste Synninlukko. Kahden kilometrin päästä käännytään jälleen vasempaan Synninlukontielle, josta n. kilometrin päästä on puinen viitta Synninlukko etuoikealle. Tätä metsäautotietä ajetaan puolisen kilometriä, kunnes oikealle osoittaa viitta Synninlukko 0,6. Tie vie perille. 25

26 4. Vororotti Vororotti on Keski-Suomen komein kuivalla maalla oleva rotkovajoama ja -seinämä luolineen. Rauhoitetun alueen pinta-ala on vajaa neljä hehtaaria ja paikka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Vororotti sijaitsee aivan Jämsän kaupungin lounaisrajalla. Parhaiten alueelle pääsee, kun ajaa Jämsästä Tampereen suuntaan (E 9) n. 11 km ja kääntyy vasempaan Vuorisjärventielle. Tietä ajetaan n. 4 km, kunnes vasemmalla puolella tietä näkyy tienviitta Vororotti 0,4. Viitan luota lähtee polku Vororottiin. Maastossa pärjää lenkkikengillä. Reitti on kivikkoinen ja vaativa. 5. Wanhan Witosen melontareitti Reittiä on esitelty Petäjäveden kohteiden yhteydessä. Erityiskohteita Jämsän puolella ovat Pälämäen kotiseutumuseo Kristillisen kansanopiston luona Ruotsulassa sekä Virmapyhän kalliot, esihistorialliselta rautakaudelta peräisin oleva uhri- tai hautapaikka, joka sijaitsee luonnontilaisessa, rauhoitetussa Metsähallituksen omistamassa aarnimetsässä. 6. Vuorissalon virkistysalue Vuorissalo on osa Päijänteen kauniita rantamaisemia. Veneillä liikkujille Vuorissalo on mukava luontokohde, jonka lehmusmetsikössä kasvaa komeita lehmuksia. Alueella on luonnonsuojelualue ja virkistysalueyhdistyksen sekä veneilyseuran rantautumispaikat. Vuorissalon pieni saari sijaitsee Päijänteellä Vaherin itäpuolella olevan Taivassalon saaren eteläpuolella. 7. Lokalahden lintutorni Lokalahden tornista voi seurailla monipuolisen linnuston elämää. Lokalahden tornin löytää kääntymällä valtatie 24:ltä (Jämsä-Lahti -tie) Kaipolaan päin 3 km Jämsän eteläpuolelta. Tätä tietä ajetaan n. 2 km. Peltoaukeiden itäpäässä olevan ladon luota käännytään pikkutietä oikealle. Tie päättyy n. 100 metrin päässä muuntajakopille, jonka vierelle jätetään autot. Lintutorni näkyy jo tästä rautatien eteläpuolella. Tornille johtaa hyväkuntoinen polku, saappaita ei tarvita. UPM-Kymmenen rakennuttama torni sijaitsee tehdasalueella ja opastaulujen kulkuohjeita on noudatettava. 26

27 Vororotti OSSI VERTAINEN 27

28 28

29 Jämsänkoski 1. Köllinviidan ulkoilupolku Köllinviidan ulkoilupolku on osittain pitkostettu, n. 4 km pitkä polku. Sen molemmissa päissä on parkkipaikat ja opastustaulu ja puolivälissä polkua on nuotiopaikka. Polulle pääsee Koskenpäästä ja Mutkalasta. 2. Linnasenvuoren muinaismuisto- ja luontopolku Jylhä ja jyrkkärinteinen Linnasenvuori on 10 hehtaarin alue keskellä Jämsänkosken kaupunkia. Se on Suomen pohjoisin rautakautinen muinaismuistolinna. Vuorta voi ihailla myös kevyenliikenteenväylältä. Linnasenvuorella risteilee polkuja, joista muutamat on merkitty punaisin maalimerkein ja niiden varrella on opastauluja, jotka kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Helppokulkuisin polku laelle nousee vuoren eteläpuolelta. Auton voi jättää Lavaojan pysäköintipaikalle. 3. Kilpavuoren reitti Kilpavuoren reitti sopii hyvin Wanhan Witosen melojan taukopaikaksi ja luontoon tutustumispaikaksi. Koskenpäässä, Salosveden eteläisessä päädyssä sijaitsee Kievari Rantapirtti, jonka rannoilla on kaksi rantautumispaikkaa sekä läheisessä Vuojansalon saaressa kolmas (ks. Vuojansalon luontopolku). Rantautumispaikoilta lähtee parin kilometrin patikointireitti Kilpavuorelle, jossa on maisematorni ja sieltä hulppeat näkymät sekä Salosvedelle että Kalmavedelle. Polun varressa on laavu, kota ja nuotiopaikka. Jämsänkoskelta ajetaan 23 km Petäjävedelle päin tietä nro 604, Koskenpään jälkeen on opasteet oikealle Rantapirtille. 4. Vuojansalon luontopolku Lyhyehkö Vuojansalon polku sijaitsee Vuojansalon saaressa. Se lähtee Kuivaniemen rantautumispaikalta saaren luoteiskärjestä, missä on laavu ja nuotiopaikka lähinnä Wanhan Witosen veneilijöitä varten. 5. Ryönit Ryönit on sekä maisemallisesti että kasvillisuudeltaan ja geomorfologialtaan merkittävä kohde, joka sijaitsee Jämsänkosken taajaman välittömässä läheisyydessä, kaupungin eteläisessä kärjessä. Jyrkkäseinäiseen ja veden uurtamaan uomaan eli ryöniin on kehittynyt kapea kulttuurivaikutteinen lehtojuotti, missä esiintyy vaateliasta lehtolajistoa. Alue on luokiteltu paikallisesti merkittäväksi lehtokohteeksi. Jalostamontien (paperitehtaiden länsipuolella) varrelle on rakennettu pieni katselulava, jolla on opastauluja. 6. Wanhan Witosen melontareitti Reittiä on esitelty Petäjäveden kohteiden yhteydessä. 29

30 30

31 Kannonkoski 1. Piispalan riista- ja luontopolut Piispalan leiri- ja kurssikeskukselta lähtee kaksi polkua: riistapolku ja luontopolku. Riistapolun pituus on 7 km. Reitillä on 18 rastitaulua, jotka kertovat mm. riistaeläinten elinympäristöistä, ruokinnasta ja pyynnistä. Reitin varrella on erilaisia riistanhoitoon liittyviä rakennelmia sekä kaksi taukopaikkaa. Piispalan luontopolku on puolestaan 3 kilometrin mittainen ja sen varrella esitellään mm. luonnossa liikkumisen periaatteita sekä metsien ja järvien elämää. Piispalan kurssi- ja leirikeskus sijaitsee kunnan luoteisosassa, Kivijärven itärannalla, jossa sijaitsevat molempien polkujen lähtöpisteet. Kohteelle on opasteet Siniseltä tieltä (nro 77). 31

32 32

33 Karstula 1. Kilpisuon suoluontopolku Kilpisuo on lähes 300 hehtaarin laajuinen suoalue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna Nykyään Kilpisuo on pääosin Metsähallituksen hallinnassa. Alueella kiertelee n. 4 kilometrin mittainen pitkostettu rengasreitti, jonka opastauluissa kerrotaan alueen suoluonnosta. Kilpisuolle pääsee ajamalla Karstulasta valtatie 13:a n. 16 km Kokkolan suuntaan. Kimingin kylän kohdalta käännytään oikealle, viitassa lukee Kilpisuon luontopolku. Runsaan 4 kilometrin päästä, hakkuualueen keskeltä kääntyy lähes umpeenkasvanut tie oikealle. Tien päässä on kääntöpaikka. Luontopolulle vievä polku lähtee kääntöpaikan oikeasta reunasta. Polun pituus on 3,7 km. 2. Karstula-Lomakouheron ulkoilureitti Syksyllä 2004 valmistuva, n. 11 kilometrin mittainen ulkoilureitti alkaa Karstulan keskustan tuntumasta edeten Kolisevanrannan kautta Hinkalonvuoren yli Kouheroon. Reitin molemmissa päissä (alusta ja lopusta katsottuna n. 2-5 kilometrin päässä) on kamiinoilla lämmitettävät taukotuvat. Lisäksi suunnitteilla on rakentaa vuoden 2005 aikana molempiin päihin myös laavu/kota-tyyppiset tulipaikat tarpeellisine palveluineen (puut, wc ja jätehuolto). Ulkoilureitille pääsee kirkonkylän etelälaidalta. Pylkönmäentieltä käännytään Taka- Wetkantielle ja edelleen Eerontielle. Reitti lähtee tien päästä. Toinen lähtöpiste on Lomakouherossa. 3. Iso-Korppisen lintutorni Iso-Korppisen järven pinta-ala on 130 ha. Järvi on peltojen ja pajupusikoiden ympäröimä ja alueella esiintyvä lajisto on runsas ja mielenkiintoinen. Erityisesti muutontarkkailun kannalta torni on varsin suotuisalla paikalla ja näkyvyys on hyvä jokaiseen ilmansuuntaan. Tornista havaittu mm. meri- ja maakotkia. Iso-Korppinen sijaitsee Karstulan Humpissa valtatie 13:n länsipuolella. Tornille on opaste 13-tieltä noin kilometri Kokkolaan päin Karstulan ja Kivijärven risteyksestä. Tornille pääsee myös Karstulan kirkonkylästä pikkutietä, joka alkaa pyörätien päästä n. 3 km kirkolta Humpille (Kivijärvelle) päin. Tornin välittömässä läheisyydessä on parkkipaikka, josta on pitkospuut tornille. 33

34 34

35 Keuruu 1. Kulttuuri- ja luontopolku Keuruun kulttuuri- ja luontopolku esittelee Keuruun historiaa ja nykypäivää viidessätoista eri kohteessa. Keskeisten kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi reitillä olevissa kohdetauluissa kerrotaan luonnosta ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Lähes kaikki kohteet sijaitsevat Keuruun keskustaajaman alueella. Noin 3,5 kilometrin pituinen polku alkaa Ahtolan venesatamasta. Polku on kierrettävissä kävellen ja pyörällä. Kulttuuri- ja luontopolusta saa esitteen Ahtolan venesatamasta tai kaupungintalolta. 2. Sikovuoren luontopolku ja laavu Hotelli Keurusselän rannasta lähtee Sikovuoren kiertävä, alle 2 km pitkä luontopolku. Polun varrelle on sijoitettu luontoaiheisia kysymyksiä. Polulta voi poiketa laavulle, joka sijaitsee Hinkanniemen päässä. Matkaa luontopolulta laavulle kertyy n. 500 m metsäautotietä pitkin. 3. Murronkivi Murronkivi on n. 5 m korkea jääkaudesta muistuttava rauhoitettu siirtolohkare. Murronkivi sijaitsee Keuruun keskustan läheisyydessä Häntämäen alueella, jossa on tie- ja polkuverkosto retkeilijöille. Noin kilometri Keuruun keskustasta Jyväskylään päin kääntyy valtatieltä 23 vasempaan Kiveläntie. Kiveläntien päästä kääntyy oikealle Häntämäentie. Häntämäentien alussa on puomi, mutta autolla liikkuville on paikalla paikoitusalue. Häntämäentietä jatketaan n. 350 m, jonka jälkeen käännytään oikealle. Tietä jatketaan n. 100 m, kunnes jälleen käännytään oikealle. Metsäautotietä jatkuu vielä n. 800 m. Kivi sijaitsee metsänuudistusalueella, n. 150 m tien päästä itään. 4. Iso-Rimppi Lintuvesien suojeluohjelmassa ja Natura verkostossa mukana oleva Iso-Rimppi sijaitsee Pihlajavedellä, vanhan erämaakirkon pohjoispuolella. Iso-Rimppi on keväällä muuttolintujen suosima levähdyspaikka. Talvella alueella talvehtivat mm. koskikarat ja saukko. Kohteelle on vastikään rakennettu lintutorni. Iso-Rimpille löydät ajamalla n. 17 km Keuruulta Haapamäelle päin (valtatie 23), jonka jälkeen käännytään oikealle Pihlajavedelle vievälle Koipikankaantielle (tie nro 6007). Koipikankaantietä ajetaan n. 12 km ja käännytään oikealle Hollikankaantielle. Ajetaan n. 900 m ja käännytään vasemmalle Erämaakirkontielle, jota ajetaan n. 2,3 km. Erämaakirkon kohdalta käännytään oikealle Virransillantielle, jota jatketaan kunnes n. 1,5 kilometrin jälkeen ylitetään joki. Iso-Rimpin alue on tien vasemmalla puolella olevan metsäkaistaleen takana. 35

36 5. Heinä-Valkeisen lintutorni Heinä-Valkeinen on seudun hienoin ja arvokkain kosteikko. Se on ollut aikoinaan Valkeisenjärven matala lahti, mutta vedenpinnan laskettua lahti on muuttunut erilliseksi lammeksi ja pääosin suoksi. Järvi on kapea, suorantainen ja karuhko. Heinä-Valkeisen 8 hehtaarin kokoinen alue kuuluu Natura verkostoon sekä lintuvesien suojeluohjelmaan. Pesijöihin kuuluvat joutsenen ja kurjen ohella mm. mustakurkku-uikku, heinätavi, punasotka ja lapasorsa. Lajistoa rikastuttavat edelleen satunnaiset pesijät sekä ympäröivien soiden ja metsien lajit. Muuttoaikoina alueen kautta muuttaa mm. sorsia, hanhia, kahlaajia sekä haukkoja. Linnuston lisäksi alueen muu eläimistö ja kasvillisuus ovat monipuolisia. Alueella elelee mm. saukko sekä Suomen kaikki kolme sammakkolajia. Luonnosta kerrotaan lintutornin läheisyydessä sijaitsevassa esittelytaulussa. Keuruulta ajetaan 17 km länteen (valtatie 23), jolta käännytään Pihlajavedelle (pohjoiseen), ajetaan n. 11 km ja käännytään oikealle Pihlajaveden asemalle. Heinä-Valkeisen lintutorni sijaitsee Pihlajavedellä Valkeajärventien varrella (tie nro 6212) n. 5 km Pihlajaveden asemalta pohjoiseen. Noin 5 kilometrin jälkeen ylitetään joki. Joen jälkeen kuljetaan n. 700 m ja tien vasemmalla puolella on hakkuuaukko. Järvi sijaitsee aukolla olevan kumpareen takana. Viitoitus opastaa lintutornille, jonne matkaa tieltä on n. 500 m. 6. Peräjärven lintutorni Riihossa sijaitseva Peräjärvi on järven pinnanlaskun seurauksena syntynyt matala lintuvesi, jonka vesikasvillisuus peittää kauttaaltaan. Järven rannat ovat muuttumassa suoksi. Pajupensaikkojen runsaus lisää alueen monipuolisuutta kosteikkoympäristönä. Peräjärvellä on tavattu joko pesivänä tai muuttoaikaan lähes kaikki sisävesissä esiintyvät vesilinnut sekä runsaasti kahlaajia ja pensaikkojen varpuslintuja. Naurulokki on alueen näkyvin ja kuuluvin laji. Alueen monipuolisesta kasvillisuudesta ja eläinlajistosta kerrotaan lintutornin esittelytaulussa. Peräjärvi sijaitsee Haapamäki-Ruovesi tien (tie nro 3481) oikealla puolella n. 15 km Haapamäen taajamasta Lampilantien varressa. Lampilantielle kääntyvässä tienhaarassa on lintutornin opasviitta. Tienhaarasta ajetaan lintutornille vielä n. 750 m. 7. Kaivoslahden lintutorni Kaivoslahti on Keurusselän umpeen kasvava lahti Ketveleen kannaksen pohjoispuolella. Erityisesti vähävetisinä keväinä lahti on Keuruun parhaita lintuvesiä. Lahden kasvillisuus on rehevää ja sen suojissa elelee monia kahlaaja- ja rantalintuja. Näkyvin laji alueella on naurulokki, mutta alueella pesivät mm. silkkiuikku, haapana, tukkasotka, nokikana ja pikkulokki. Rantavyöhykkeen lehtipuustossa on kiertelevänä tavattu harvinaiset pyrstötiainen ja pikkutikka. Lahti on monien lajien muuttoaikainen levähdyspaikka. Kaivoslahti sijaitsee Keuruun keskustan tuntumassa, joten se on helposti saavutettavissa ja soveltuu hyvin opetuskohteeksi. Lintutornille pääsee Myllymäentieltä (tie nro 621), josta on opasteviitta lähellä Herpmannin poikain muistomerkkiä. Kaivoslahti rajoittuu Keuruu-Multia maantiehen, n. 1 km valtatie 23:lta Multian suuntaan. 36

37 Peräjärven lintutorni PIRJO RANTANEN 37

38 38

39 Kinnula 1. Salamajärven kansallispuisto Lähes 60 neliökilometrin kansallispuisto on yksi maamme eteläpuolen suurimmista suojelualueista. Kansallispuisto sijaitsee Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella jatkuen lännessä Perhoon. Alue on säilynyt pitkään erämaisena ja luonnontilaisena ja se edustaa Suomenselän vedenjakajaseudun melko karua ja suovaltaista luontoa. Puistossa esiintyy aapasoita, koskemattomia metsäjärviä ja puroja sekä aarniometsiä. Virkistyskalastukseen on hyvät mahdollisuudet. Erikoisuutena on metsäpeura, joka on saatu istutettua takaisin alueen luontoon. Kansallispuistosta pääsee myös Peuran polulle, joka on yhteensä 115 kilometrin mittainen retkeilyreitistö. Lukuisine yöpymis- ja taukopaikkoineen se tarjoaa monipuoliset retkeilymahdollisuudet lyhyistä päiväretkistä pidempiin vaelluksiin saakka. Puiston pääopastuspaikka sijaitsee Koirasalmella, jossa on näyttely puiston luonnosta sekä opas kesäisin. Puiston lukuisat polut tarjoavat mahdollisuuden pidempäänkin retkeilyyn ja liittyvät seudun muihin retkeilypolkuverkostoihin. Koirasalmelta lähtee yksi ja Perhon Sysilammen kämpältä kaksi luontopolkua, joista toinen on tarkoitettu erityisesti lapsille. 2. Nielujärven lintutorni Nielujärvi on valuma-alueen latvoilla sijaitseva kosteikko, jossa avovettä on enää järven toisessa päässä. Linnusto on Nielujärvellä runsas. Järvellä on tavattu pikkulokkeja, kanadanhanhi ja metsähanhi, ja siellä pesii tavanomaisten vesilintujen lisäksi taivaanvuohi, valkoviklo, liro ja ruokokerttuset. Tornille on ajettava Kinnulasta Perhon suuntaan 10 km, käännyttävä oikealle Nielujärventielle, ajettava 500 m (puron yli) ja heti puron jälkeen vasempaan 300 m ja käveltävä rantaan tornille. 39

40 40

41 Kivijärvi 1. Salamajärven kansallispuisto Puistoa on esitelty Kinnulan kohteiden yhteydessä. 2. Salamanperän luonnonpuisto Luonnonpuisto sijaitsee Kivijärven kunnassa. Sen pohjoispuolella on Salamajärven kansallispuisto (Heikinjärvennevalla lintutorni) ja kaakkoispuolella Kirkkonevan soidensuojelualue. Metsät ovat olleet pitkään hakkaamattomia. Linnusto ei tarjoa harvinaisuuksia, mutta luonnonpuisto on mielenkiintoinen verrattuna talousmetsiin. Puistosta pääsee myös Peuran polulle (ks. Kinnulan kohde nro 1). Luonnonpuistoon voi tutustua Risuperästä Koirasalmelle johtavaa merkittyä polkua pitkin. Perho-Kivijärvi -tieltä (nro 652) on lähtöpaikka, kilometri kunnanrajalta Kivijärvelle päin. Toinen tutustumismahdollisuus on Koirasalmelta lähtevä Metsäperäläisen taival -niminen luontopolku. Polkujen ulkopuolella liikkuminen on kielletty. 41

42 42

43 Konnevesi 1. Konneveden metsäpolku Konneveden metsäpolku kulkee kirkonkylältä aina Honkanevalle ja Lapunjoen varteen saakka. Polun pituus on 7 km ja sen kiertämiseen kannattaa varata aikaa vähintään puoli päivää. Reitin varrella on nuotiopaikka ja pari levähdyspaikkaa. Lähimaastossa kiertelee n. 3 kilometrin mittainen oikopolku, jonka kulkemiseen kannattaa varata aikaa pari tuntia. Kaikkiaan maastossa on 22 opastaulua, jotka tutustuttavat kulkijaa alueen luontoon. Märkinä aikoina saappaat ovat hyvä valinta. Metsäpolulle lähdetään kirkonkylän länsilaidalla sijaitsevan kotiseutumuseon piha-alueelta. Lähtöpaikalle pääsee kääntymällä kirkonkylän läpi kulkevalta kantatie 69 -tieltä työväentalon nurkalta Lahdenkyläntielle, jota ajetaan n. 200 m ja käännytään oikealle museon pihaan. 2. Sirkkamäen luontopolku Luontopolun reitti kiertelee vaihtelevassa maastossa, missä karut kallioalueet ja rehevät rinnealueet vuorottelevat. Polku kulkee kauniin lammen rannalla ja sen pituus on n. 2 km. Polun varrella on kymmenen numeroitua opastaulua. Polusta on opasvihkosia ja karttoja, joita saa Sirkkamäen koululta. Sirkkamäki sijaitsee Konneveden kaakkoiskulmassa, keskustasta n. 15 km. Lähtöpaikalle pääsee kääntymällä Sirkkamäen koululta Säkinmäen tielle, jota ajetaan 2,5 km ennen kuin käännytään oikealle Talkooahontielle. Sitä ajetaan tien loppuun saakka n. 3 km, kunnes saavutaan polun lähtöpisteeseen. 3. Koskireitin kulttuuri- ja luontopolku Koskireitti kulkee virtaavien vesien ja metsien maastossa. Polun varrella on neljä koskea: Siikakoski, Taikinainen, Karinkoski sekä Kellankoski. Polun varrella on myös nuotiopaikka ja puucee sekä opastauluja, jossa kerrotaan alueen kulttuurihistoriasta ja esitellään luontoa. Polun pituus on n. 3 km. Koskireitin vesialueet kuuluvat Natura verkostoon. Alueella on arvokasta virtavesiluontoa rantametsineen, ja siellä voi törmätä esimerkiksi saukkoihin. Polun kosteimmat paikat on varustettu pitkospuilla, mutta varsinkin kostealla säällä kumisaappaat ovat hyvä olla jalassa. Luontopolun alkupiste sijaitsee n. 10 km keskustasta. Polulle pääsee kääntymällä Rossinkyläntieltä Kellantielle, jota kuljetaan n. 1,5 km. Tämän jälkeen kuljetaan n. 500 m mökkitietä, jonka päästä luontopolku alkaa. 4. Melontareitti Konnevesi-Laukaa Reitti on tarkoitettu melojille ja pienveneilijöille. Lähtöpiste sijaitsee Konneveden kirkonkylän itäpuolella, Häyrylän rannassa. Matka jatkuu Rautalammin reittiä alaspäin Hankasalmen kautta päättyen Laukaan vierasvenesatamaan. Tarjolla on useita rantautumispaikkoja, kalastuspaikkoja sekä maatilamatkailupalveluita. Kantatie 69:ltä käännytään Häyrylän rantaan ja ajetaan Sirkkamäentietä 750 m eteenpäin ja käännytään opasteiden mukaan vasempaan Satamatielle. Lisätietoja Äijälän Seudun Osuuskunnalta, puh. (014)