Kotitilalta3/2012. Tilayhteistyö tehostaa toimintaa broileritilalla. Hannu Kottonen kannustaa rohkeuteen s. 4 5

Transkriptio

1 Kotitilalta3/2012 Hannu Kottonen kannustaa rohkeuteen s. 4 5 Lastauksen työaikahävikki kuriin s Tilayhteistyö tehostaa toimintaa broileritilalla s

2 pääkirjoitus Ohjatumpiin tuotantoketjuihin Lihan kulutus ja tuotanto ovat nousseet merkittävästi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Nousun on mahdollistanut korkeampi elintaso. Kun aikaisemmin puolet tuloista käytettiin ruokaan, nyt osuus on enää vain noin 11 prosenttia. Viljelijät ja elintarviketeollisuus pyrkivät ennakoimaan taloustilanteen vaihteluita ympärillään. Sikamarkkinoilla ennen nyrkkisääntönä pidetty viiden vuoden sykli on lyhentynyt ja muuttunut huomattavasti epäsäännöllisemmäksi. Ruokaketjussa suhdanteisiin vaikuttavat myös säät eri puolilla maailmaa, sillä niistä riippuvat rehujen viljelyalat, satojen määrät ja siten kotieläintuotannon kannattavuus. Hintavaihtelujen tuijottamisen taakse on päässyt katoamaan se, että monet ikuisina pidetyt asiat voivat muutosten melskeissä kadota. Suomessa on totuttu pitämään kotieläintuotantoa annettuna asiana, ja elintarviketeollisuus on voinut luottaa kotimaisen liharaaka-aineen saantiin. Kotieläintuotannon rakenne on kuitenkin muuttunut EU-aikana enemmän kuin kukaan edes jaksaa muistaa. Aivan uutta on, että jossain eläinlajissa tuotantovolyymi laskee. Puhuimme viime vuonna paljon sikamäärien tasapainottamisesta. Sianlihantuotannon sopimusmallin uudistuksen myötä tasapaino porsas- ja lihasikatuotannon välillä on lähentynyt suunnitelmien mukaisesti. HK:n määrälliset tavoitteet sen sijaan ovat suuremmat kuin mitä vuosi sitten ennakoitiin. Jos aiomme olla lihateollisuudessa kilpailukykyisiä ja tuottaa hyviä elintarvikkeita kuluttajien pöytiin, pitää myös kotieläintuotannon volyymin olla suhteessa vuosien varrella tehtyihin investointeihin. Tuotantoa ei voi sopeuttaa vientimarkkinoiden lyhyellä aikavälillä muuttuviin suhdanteisiin. Vientimarkkinat ovat aina vaihtelevat, mutta jos vietävää ei ole, tuonnin uhka nousee merkittävästi. Menestys vaatii entistä ohjatumpia ja suunnitellumpia ketjuja. SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Menestys vaatii uusia ajatuksia 4 ja määrätietoista työtä Porkkanat kannustavat 6 parempiin käytäntöihin Tarkalla kasvatuksella 8 tuottavia emakoita Verkostoidutaan! 10 Koko ketju valvoo kuluttajalupausta 12 Nautakuljetukset tehokkaaksi 14 Menestyvä tila vaatii 16 selkeää johtamista Viljaa broilereille, lantaa kasveille 18 Broilerien olosuhteet 20 tarkemmin hallintaan Rahoittaja tunnistaa hyvän johtamisen 22 Minä itse! vai en kuitenkaan? 24 Sikayrittäjät Kataloniassa 26 Suuriin päätöksiin vaikutetaan 27 hyvissä ajoin Herat ja maitohuuhteet 28 jalostuvat lihaksi Sioille koko rehupaketti HK Agrista 30 HK:n tuotteillla grillimestari onnistuu 32 LSO Osuuskunnan kuulumiset 34 Ajankohtaista 36 Kotilalla tapahtuu 38 Snabbt och kort 39 Kannen Kuva: Pasi Leino Kannen kuva: Merja Ojala Hyvää Juhannusta ja satokautta! Terveisin, Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh , paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Kotitilalta 3/2012

3 MARKKINAKATSAUS Sian ylituotanto suli pois Viime vuosien hyvä kysyntä ja tuotannon vähentyminen ovat johtaneet siihen, että sianlihan tuotanto ei enää kata kotimaista kulutusta. Viimeistään nyt on kellojen soitava, jotta emme joudu Ruotsin tilanteeseen. Naapurimaassa tuontiliha saa yhä enemmän jalansijaa kauppojen hyllyillä. Vaikka markkinatilanne on ollut myönteinen ja tuottajahintaa pystytty korottamaan, ei tuotannon kannattavuus ole parantunut toivotulla tavalla. Lähes viikoittaiset rehun, energian ja muiden tuotantopanosten hintojen korotukset ovat vieneet tehon tuottajahinnan nousulta. Toukokuun alussa HK Agri aloitti sikaketjun sopimusuudistuksen. Uudet porsassopimukset on otettu myönteisesti vastaan ja ne kattoivat touko kesäkuun vaihteessa lähes 90 prosenttia tuotannosta. Lihasikasopimukset uudistetaan 1.7. alkaen. Tämän kierroksen jälkeen nähdään, toteutuuko uudistusten keskeisin tavoite, porsastasapaino ja ketjun ohjattavuuden paraneminen. Kesä tulee olemaan vielä haasteellinen, mutta selvästi edellisiä vuosia hallitumpi. Uudistuksen yksi keskeisin tavoite on porsastasapaino. Odotukset niin hyvän viljasadon kuin kesän lomailmojen kannalta ovat suuret. HK on valmistautunut alkavaan kauteen monin grilliherkuin, joten grillit kuumiksi ja nauttimaan Suomen kauniista suvesta! Olli Paakkala Naudan näkymät myönteiset Naudan tarjontatilanne oli kevään aikana odotetun niukka. Teurastuksia aikaistettiin maltillisesti varoen teuraspainon liiallista laskua, sillä alhainen teuraspaino näkyy nuoren naudan tuotannon kannattavuudessa. Virusripuli oli osaltaan hiljentämässä vasikoiden tarjontaa kevään aikana, mutta toukokuun loppupuolella välitys alkoi vilkastua. HK Agrin lehmien ja vasikoiden hankinta on kehittynyt myönteisesti ja kaipaamme eri osiin hankinta-aluettamme uusia kasvatuspaikkoja. Vielä ehtii tälle rakennerahastokaudelle. Syksyä odotamme positiivisin mielin. Kuluvan vuoden vasikkatarpeemme on lähes kymmenen prosenttia suurempi kuin Teurastamot Outokummussa sekä Paimiossa ovat valmiit vastaanottamaan kasvavat teurasmäärät. Sami-Jussi Talpila Kuva: Katja Toivanen Kohti sataa miljoonaa broilerikiloa Broileri on maistunut suomalaisille alkuvuonna varsin hyvin ja kulutus näyttää kaksinumeroista kasvuprosenttia. Alkutuotannon toimituksissa onnistuttiin ennusteiden mukaisesti jopa alku- Grillattavaa tulee riittämään ihan varmasti. vuoden tärkeissä sesongeissa, pääsiäisenä ja vappuna. Nyt broilerintuotannossa on ovella työntäyteinen juhannuksen aika. Alkutuotannon kannalta broileria toimitetaan tuotantoon suunnitelmien mukaan, joten grillattavaa tulee riittämään ihan varmasti. Vapusta alkaen laskimme tavoiteteuraspainoa 75 grammaa. Toimenpiteellä haetaan ruhon helpompaa käsittelyä ja saantojen parannusta teurasta- molla. Lisäksi olosuhteet kasvattamoissa on helpompi hallita helteelläkin, kun linnut ovat vähän kevyempiä. Broilerinkulutus kotimaassa ylittää kuluvana vuonna 95 miljoonan kilon rajan. Lähestymme lupaavasti maagista sataa miljoonaa kiloa. Näillä valoisilla tunnelmilla toivotan lukijoille mukavaa kesää! Jarmo Seikola Kotitilalta 3/2012 3

4 Teksti Katja Toivanen Kuvat HKScan Menestys vaatii uusia ajatuksia ja määrätietoista työtä Hannu Kottonen aloitti HKScanin uutena toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Alkutaival on pitänyt sisällään niin tilakäyntejä, tehdastutustumisia kuin bloggaamistakin. A lkutuotanto oli Hannu Kottoselle yksi vieraimmista osa-alueista hänen tullessaan taloon. Tilavierailuilla toimitusjohtaja on pyrkinyt tutustumaan kotitiloihin erityisesti vastuullisuusnäkökulmasta. Lisäksi hän on päässyt kyselemään mm. kustannuksista, rehuomavaraisuudesta ja kalustosta. Kotitilan työ sisältää yllättävän paljon samoja haasteita kuin konsernin johtajankin, Kottonen arvioi. Tulevaisuuden onnistunut arviointi on tärkeää. On varmistettava jatkuvuus ja osaaminen. Yllätyksiä tulee ja ne on hoidettava ripeästi. Lisäksi globaalit hintariskit iskevät sekä kotitiloille että teollisuuteen. Erojakin on mm. mittakaavassa, kansainvälisyydessä ja prosesseissa. Lisäksi pörssiyhtiönä toimiminen tuo mukanaan omat tiukat vaatimuksensa ja valvontansa. Toki byrokratiaviidakko on osa myös kotitilan arkea. Silmät auki ja eteenpäin Tärkeää kaikessa työssä on Kottosen mukaan positiivinen asenne. Menestystä ennakoi, jos herää aamuisin tyytyväisenä tulevan päivän haasteista. Myös uteliaisuutta tarvitaan. Aikaansa seuraavat ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tutkivat lihantuottajat pärjäävät, hän arvioi. Tarvitaan rohkeutta investoida ja silmää tilojen väliselle, laajemmalle yhteistyölle. Kannattavuutta voi parantaa esim. yhteisostoja lisäämällä. Kottonen uskoo, että tulevina vuosina lihateollisuudessa korostuu paikallisuus. Kuljetuskustannusten nousuvauhti on niin kova, ettei lihanjalostusta kannata viedä kauas. Paikallisuuden merkityksen kasvu tuo lisäarvoa kotimaiselle lihalle. Lihantuotanto säilyy myös jatkossa Suomessa. Kottonen on ehtinyt hakea tilatason kosketuksen kaikkiin HK:n pääeläinlajeihin. Vierailukutsuja tiloille on tullut myös lisää. Toimitusjohtaja aikoo vierailla Baltiassa ja länsinaapurissa ja hakea myös erilaista näkökulmaa hyppäämällä eläinkuljetusauton kyytiin. Osaaminen esille yhteistyöllä Hannu Kottonen harmittelee, että henkilöstöön tutustuminen on niin hidasta. Tehdasvierailut auttavat, mutta kestää kauan ennen kuin kaikki tuotantolaitokset, konttorit ja tilat on kierretty. Kontaktit jäävät pintapuolisiksi ja käytäväkeskusteluistakin johto jää helposti paitsi eristetyissä akvaarioissaan. Sisäisen viestinnän haasteeseen Kottonen on vastannut viikkoblogilla, jolla hän pystyy tavoittamaan HK:n tekijät nopeasti ja tehokkaasti. Blogi ei tunne maarajoja, eikä pysähdy lukittuihin oviin. Johtajana Kottonen uskoo olevansa vahvimmillaan, kun yritysostoin kasvaneesta konsernista pitää tehdä tehokas Huippujohtaja virkistyy metsässä ja kevyt. Tärkeää on kuunnella, ohjata ja päättää. Lisäksi tarvitaan aimo annos kärsivällisyyttä. HK:n kulttuuri on erittäin paikallista. Osaajia löytyy paljon, mutta yhteistyössä on vielä tekemistä. Sisäistä kulttuuria on avarrettava määrätietoisesti ja yhteistyötä vahvistettava. Lihatalon toimintaympäristö on haastava ja saa päivä päivältä uusia ulottuvuuksia. Elintarvikeketju on pitkä ja eläinmateriaali herkkää. Keskeisin haaste on kysynnän ja raaka-aineen tasapainon ohjaus, mikä vaatii yhteistyön jatkuvaa hiomista. HKScanin on ymmärrettävä kuluttajien ja asiakkaiden tarpeet ja rakennettava kysyntää pitkäjänteisesti. Samalla on varmistettava mahdollisimman hyvin ja vastuullisesti kysyntää vastaava alkutuotanto, Kottonen linjaa. HK:laisia yhdistää ylpeys tunnetuista tavaramerkeistä, ja lihansyöjiä taidamme olla kaikki. Siitä on hyvä rakentaa eteenpäin. Kauppatieteiden maisteri Hannu Kottonen (s. 1957) aloitti HKScanin toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Aiemmin hän toimi Metsä Tissuen toimitusjohtajana runsaat viisi vuotta ja sitä ennen johti M-realin, nykyisen Metsä Boardin, kuluttajapakkausten liiketoimintaa. Elintarvikeala Kottoselle tuli tutuksi Huhtamäen kautta, jossa hän työskenteli vuodet , mm. Fresh Food Packaging -yksikön johtajana. Kottonen on lähtöisin Turun Hirvensalosta, jossa hänen vanhemmillaan oli peltotilkku ja muutama kotieläinkin. Töiden ohella Kottonen on ollut intohimoinen suunnistaja ja toimii edelleen Suunnistusliiton varapuheenjohtajana. Metsäteollisuuden leivissä ollessaan Kottonen innostui myös metsästyksestä. 4 Kotitilalta 3/2012

5 Erilaisiin lihatiloihin tutustuessaan Hannu Kottonen on havainnut yhtäläisyyksiä konsernin ja maatilayrityksen johtamisessa. Tarvitaan silmää tilojen väliselle, laajemmalle yhteistyölle. Kotitilalta 3/2012 5

6 Porkkanat kannustavat parempiin käytäntöihin Uudet lihasikasopimukset kannustavat verkostoitumiseen, kapasiteetin tehokkaaseen käyttöön, tuotannon kehittämiseen sekä tehokkaampaan logistiikkaan. Lisät välittävät tuottajalle tiedon siitä, mitä markkinat odottavat sianlihantuotannolta. Olli Paakkala Johtaja, sian hankinta Lihasikasopimukset uudistuvat alkaen. Lihasikaloille tulee kannustimia toiminnan ja laadun kehittämiseen. Samankaltaiset kannustimet ovat jo käytössä porsastuotantosopimuksissa. Moni tuottaja epäröi lisien suurta määrää, mutta jokainen niistä on tarkoin harkittu. Lisillä pyritään parantamaan sikaketjun tehokkuutta. EU:hun liittymisen myötä tuotannon rakenne todettiin suomalaisen sikatalouden kehityksen pullonkaulaksi. Silloin käyttöön otetuilla määrälisillä kannustettiin rakenteen kehittämiseen ja investointeihin. Rakenne onkin kannustimen ansiosta kehittynyt toivotulla tavalla, mutta ehkä hiukan laadun kustannuksella. Heinäkuun alun uudistuksessa rakennekehityksellä ja määrälisillä on edelleen merkittävä rooli, mutta toiminnalliset ja laadulliset lisät saavat entistä suuremman merkityksen. Tuottajan on hyvä olla selvillä kaikista tekijöistä, joiden perusteella tilityshinta muodostuu. Huomiota kiertonopeuteen Tehokkuuslisästä muodostuu uudistuksen merkittävin moniportainen lisä. Se kannustaa nopeaan kiertoon ja sikojen Toiminnalliset ja laadulliset lisät saavat entistä suuremman merkityksen. hyvään kasvuun, jolloin sikalan kapasiteetti on aktiivikäytössä. Tehokkuuslisä on enimmillään 15 snt/kg. Sikalan kiertonopeus lasketaan automaattisesti yhden desimaalin tarkkuudella HK Agrin tilitysjärjestelmästä tilitystä edeltävältä 12 kuukauden aikajaksolta. Toteutunut kiertonopeus ilmoitetaan tilityslapussa. Ensimmäisenä vuotena tuottaja voi valita joko kiinteän teholisän tai toteutuneen 12 kk lisän. Sen jälkeen kaikki siirtyvät todelliseen kiertonopeuteen perustuvaan lisään. Logistiikka paremmaksi Logistiikkalisät ovat tuttuja entuudestaan. Sähköinen teurasilmoitus, tuotantosuunnitelma sekä lastauslisä ovat hyväksi todettuja ja edelleen käyttökelpoisia perusteita lisähinnalle. Niiden perusteella HK Agri pystyy ennustamaan tulevaa tuotantoa, ohjaamaan teurastamon toimintaa sekä alentamaan kuljetuskustannuksia. Verkostolisä on tähän asti suunnattu vain porsastuottajille. Nyt siihen ovat oikeutettuja myös lihasikalat, vaatiihan yhteistyö aina kaksi osapuolta. Tällä hetkellä verkostot kattavat noin 60 prosenttia porsastuotannosta, mutta vuoden päästä tavoitteena on 90 prosentin verkostoitumisaste. Tuotantoa kehittämään Osallistuessaan HK Agrin Optinet-kehitysohjelmaan tuottaja saa käyttöönsä vuoden vaihteessa WinPig. Net-seurantaohjelman, jonka kautta lasketaan tuotantotulokset kerta- ja jatkuvatäyttöisille sikaloille. Kehitysohjelmaan kuuluu myös WinPig-Netin käyttökoulutus. Käyttöön otetaan nyt myös rehujen tuotekehityslisä, joka on tarkoitettu HK Agrin välittämiä rehukomponentteja käyttäville ja niiden tuotekehitykseen osallistuville tiloille. Rehut muodostavat sikaketjun merkittävimmän tuotantokustannuksen, jonka pienentämiseen HK Agri haluaa panostaa uusilla ruokintamalleilla ja rehukomponenteilla. Tavoitteeksi Aktiiviluokka Sopimusuudistus tuo muutoksia myös HK Agrin hinnastoihin. Lihasikaluokitus jakautuu nykyisen kolmen luokan sijasta kahteen, Aktiivi- ja Perusluokkaan. Aktiiviluokassa sikalan vuosikierto on yli 6 Kotitilalta 3/2012

7 Tavoitteena on saavuttaa vuodessa 90 prosentin verkostoitumisaste. kaksi ja se täyttää Sikavan kansallisen tason vaatimukset. Tähän luokkaan toivomme kaikkien tuottajien tulevaisuudessa yltävän. Hinnaston kärkiväli ohjaa teuraiden markkinoille tuloa kertomalla, minkä kokoista sikaa markkinat ja HK prosessiinsa haluavat. Kärkivälin tavoitteena on myös pienentää teurashajontaa. Uudistuksessa kärkiväli säilyy ennallaan, mutta pienten alipainosten sikojen hinta laskee. Lihakkuuden osalta hinnoittelu muuttuu siten, että yli 63 prosentin lihakkuuden jälkeen hinta ei enää nouse. Käytäntö on osoittanut, että usein hitaasti kasvaneet, osittain kuihtuneet pienet siat luokittuvat korkeisiin lihaprosentteihin. Tämän vuoksi teurastamon tavoite lihakkuuden suhteen on prosenttia. Osapoistojen ja kokoruhohylkäysten osuus on viime vuosina pienentynyt Sirko-rokotusten ansiosta. Hylkyjä tulee silti edelleen, ja niiden osalta vähennyksiä kiristetään. Keuhkokalvohylkäyksistä ei rangaista, koska ilmiön syntysyyt ovat vielä epäselvät. HK Agri panostaa merkittävästi tutkimukseen. Sopimusuudistuksessa kannustavilla lisillä on suurin painoarvo. Toivomme, että sianlihantuottajat ottavat uudistuksen positiivisesti vastaan ja ovat yhdessä rakentamassa kanssamme tehokkaampaa ja kannattavampaa sikaketjua. Kotitilalta 3/2012 7

8 Tarkalla kasvatuksella tuottavia emakoita Kun kerralla syntyy enemmän kuin 14 elävää porsasta, pahnueen hoidossa onnistuminen vaatii paljon sekä hoitajalta että emakolta. Ensikoiden kasvatus ja hoito ensimmäisen pahnueen vieroitukseen asti vaikuttavat uudistustarpeeseen. Jan Vugts Tuotantoneuvoja T iineys ja imetys verottavat suuren pahnueen emon voimia. Jos olosuhteet, hoito ja ruokinta eivät ole kunnossa, emakoiden elinikäistuotos jää pieneksi. Nopeita poistoja aiheuttavat erityisesti suuret kunnon vaihtelut ja jalkavaivat. Eläinten hyvinvointi kärsii ja tulos heikkenee. Tuottoisia ja terveitä emakoita saadaan vain hyvissä olosuhteissa kasvaneista ensikoista. Hyvässä sikalassa ilmanvaihto toimii ja lattiat eivät ole liukkaita eivätkä liian karkeita. Jalat kehittyvät hyvin, kun eläimillä on riittävästi tilaa. Sataan elopainokiloon asti vapaata karsinatilaa on oltava vähintään neliömetri per eläin, ja syömätilaa kaukalon ääressä 35 senttiä. Elopainovälillä kiloa päiväkasvun tulisi olla grammaa, jotta lihakset ja Hyvässä sikalassa ilmanvaihto toimii ja lattiat eivät ole liukkaita tai karkeita. luusto kehittyvät vahvoiksi. Tämä saavutetaan rajoitetulla ruokinnalla ja käyttämällä erikoisrehua. Lihasikojen rehu ei vastaa ensikoiden tarvetta. Ruokintakertoja tulisi olla kaksi päivässä, jolloin hitaammillakin on mahdollisuus syödä tarpeeksi. Kylläisyyden tunnetta antaa kuitu. Levottomuutta voidaan ehkäistä antamalla sioille lisäksi vapaasti karkearehua. Lempeä hoito joka vaiheessa Ensikot siirretään emakkosikalaan kilon painossa. Toiselle tilalle siirrettävät tulisi pitää karanteenissa vähintään kuusi viikkoa. Ensimmäisen viikon jälkeen niille voidaan antaa tarvittavat rokotukset. Karateenitilan tulisi olla täysin eristetty muusta tilasta ja sen bioturvallisuudesta tulisi huolehtia mahdollisimman hyvin. Karanteenin jälkeen ensikot tuodaan sikalaan muiden eläinten joukkoon ja ne alkavat kehittää immuniteettia tilan omaa mikrobikantaa vastaan. Totuttelujakson päättyessä ensikot painavat noin 150 kiloa. Kahdeksan kuukauden ikäisinä ne stimuloidaan kiimaan ja ensikiiman ajankohta kirjoitetaan muistiin. Tavoitteena on siementää ensikot 8 8,5 kuukauden ikäisinä toiseen tai kolmanteen kiimaan. Heti siemennyksen jälkeen ensikot eivät saisi stressaantua, joten ne siirretään siemennyshäkkeihin jo 1 2 viikkoa ennen siemennystä. Irtoavien munasolujen määrää lisätään antamalla erityistä kiihotusrehua tai korkealaatuista pikkuporsasrehua. Siemennettyjen ensikoiden tulee jatkaa kasvuaan tasaisesti ja rasvoittumatta liikaa. Siksi ne pidetään omina ruokintaryhminään. Porsimisen aikaan ensikon tulisi painaa kiloa, silavaa tulisi olla mm ja kuntoluokan 3. Noin viikkoa ennen porsimista ensikot siirretään rauhallisesti puhtaisiin porsimishäkkeihin ja rehu vaihdetaan asteittain imetysrehuksi. Ensikot vaativat oman rehukäyränsä, sillä niiden syöntikyky on pienempi kuin vanhempien emakoiden. Ummetusta tulee välttää kaikin keinoin. Aikainen vieroitus säästää emoa Kun porsastuotos on korkea, on ternimaidon saannista huolehdittava erityisen tarkasti. Jos kaikille porsaille ei riitä toimivaa nisää, on vanhemmat, kylläiset porsaat pidettävä poissa nisältä, kunnes myös viimeisinä syntyneet ovat saaneet rauhassa imeä ternimaitoa. Pahnueet tasataan 24 tunnin jälkeen. Hyvin kehittynyt ja hyvin syövä ensikko voi imettää porsasta vieroitukseen asti. Ensikon liiallista painonmenetystä ehkäistään pitämällä porsitusosaston olosuhteet moitteettomina. Ensikon voimia säästetään antamalla porsaille laadukasta nestemäistä prestarter-rehua varhain. Jos maitoa ei tule tarpeeksi, voidaan lisämaitoa antaa toi- 8 Kotitilalta 3/2012

9 sesta elinpäivästä alkaen. Kupit tyhjennetään ja puhdistetaan kerran päivässä. Ensipahnue tulisi vieroittaa päivän iässä. Aikaisin vieroitetuista porsaista on myös huolehdittava tarkasti. Nuorelle emakolle tulee antaa runsas kiihotusruokinta ja siemennyksen jälkeen neljän viikon ajan vähintään kolme rehuyksikköä päivässä, jotta se kuntoutuu nopeasti. Pahnueen isän rotu * SM NM DM H Kasvu syntymästä välitykseen, g/pv Välikasvatuksen rehunkulutus, ry/kasvu-kg 1,77 1,71 1,63 1,71 Kasvu lihasikavaiheessa, g/pv Lihasikavaiheen rehunkulutus, ry/kasvu-kg Siemennyshäkissä ensikolle voidaan taataa optimaaliset ja rauhalliset olosuhteet, hyvä kiihotusruokinta ja karjukontakti. Lihasikojen tuotantotuloksia Rotupossu-hankkeessa 2,56 2,53 2,53 2,54 Lihakkuus,% 59,8 60,3 59,0 59,7 *) Rotujen lyhenteet: SM = suomenmaatiainen (Faba), NM = norjanmaatiainen (Finnpig), DM = duroc-maatiainen (Finnpig), H = hampshire (Finnpig). Laadukas eläinaines palkitsee Kuva: Ulla Ketola Perimä määrää tuotantotason, jonka eläinaineksella voi enimmillään saavuttaa. Käytännön tulokset riippuvat lisäksi sikojen terveydestä, managementista, rehustuksesta ja muista olosuhdetekijöistä. MTT:n Rotupossu-hankkeessa vuonna 2010 vertailtiin neljän eri sikarodun tuotantotuloksia. Norjanmaatiaisen pahnuekoko oli 2,1 elävää porsasta suurempi kuin suomenmaatiaisen. Porsaat syntyivät pienempinä, mutta päiväkasvu syntymästä välitykseen oli 27 grammaa korkeampi ja välityspaino noin kilon suurempi kuin suomenmaatiaisporsailla. Päiväkasvussa ja rehunkäyttökyvyssä Finnpigin eläinaines (norjanmaatiainen ja duroc-maatiainen) oli parempi kuin suomenmaatiainen. Lihasikaominaisuuksien vertailussa saadut erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä johtuen pienestä eläinmäärästä. MTT:n laskelman mukaan tulos lihasikaa kohden on norjanmaatiaisella 1,8 euroa ja durocmaatiaisella 0,5 euroa parempi kuin suomenmaatiaisella. Kotitilalta 3/2012 9

10 Outi Jaatsi Suunnittelupäällikkö Porsasruuhkat hankaloittavat sikaketjun toimintaa, joten niistä pyritään pääsemään eroon. HK Agri alkoi kehittää porsasverkostoja jo muutama vuosi sitten. Hyvän alun jälkeen toiminnan kehittäminen hidastui, mutta nyt tilojen verkostoituminen etenee jälleen hyvää vauhtia. Porsasmarkkinoiden häiriöt johtavat nopeasti ongelmiin emakkosikalassa. Jos porsaat eivät lähdekään suunnitellusti, ahtaus saattaa johtaa mm. hännänpurentaan. Porsaslaatu kärsii myös, jos porsaat kasvaessaan rikkovat välikasvatuskarsinoiden rakenteita tai eivät pysy karsinoissaan. Verkostoitumisen myötä porsaat lähtevät säännöllisesti aina samaan lihasikalaan ja emakkosikala saa tietoa niiden menestymisestä. Kun lihasikala saa porsaat aina samalta tilalta, alkukasvatus tulee tutuksi, mikä helpottaa porsaiden sopeutumista. Kierto nopeutuu Verkostomaisessa toiminnassa lihasikala voi suunnitella ruokinnan aloituksen tarkemmin ja porsaiden kasvu lähtee hyvin käyntiin. Nopeasti kasvavat porsaat ovat myös porsastuottajan etu, takaahan se porsaiden säännöllisen noudon jatkossakin. Kuva: Ulla Ketola Verkostoidutaan! Porsasverkostossa porsaan ja lihasian tuottaja toimivat yhdessä yhdistelmätilan malliin. Emakkosikalalle verkosto takaa porsaiden säännöllisen lähdön tilalta. Lihasikalalla on puolestaan aina tieto porsaiden alkukasvatuksesta, mikä edesauttaa kasvuun lähtöä. 10 Kotitilalta 3/2012

11 MTY Rantasen kaikki porsaat siirtyvät samaan lihasikalaan kasvamaan. Vehmaalaisen porsastilan kokemukset verkostoitumisesta ovat hyvät. Eläintautien hallinnan kannalta järjestelmä tuo selkeän edun. Kun porsaat tulevat lihasikalaan aina samasta emakkosikalasta, minimoituu tautiriski lihasikalassa. Verkostoituminen saattaa varsinkin alussa tuntua työläältä molemmista osapuolista verrattuna perinteiseen eläinvälitykseen. Suurempi lihasikala saattaa joutua siirtymään jatkuvatäyttöisen sikalan toimintamalliin, mikä tietää useampia täyttökertoja ja pesuja. Lisätyö Kun porsaat tulevat aina samasta emakkosikalasta, minimoituu lihasikalan tautiriski. palkitaan nopeammalla kierrolla lihasikalassa. Samoilla lihasikapaikoilla pystytään kasvattamaan vuoden mittaan enemmän eläimiä. Verkostoja joka makuun Verkostot voivat olla kahden tilan muodostamia, mutta niissä voi olla mukana useitakin emakkotiloja yksiköiden koosta riippuen. Lihasikaloiden yhteiset porsastuotantoyksiköt ovat nekin yksi tapa verkostoitua ja varmistaa haluamansa porsasaineksen saanti. Keskenään verkostoituvat emakko- ja lihasikalat voivat tuotantorytmiltään ja puitteiltaan aluksi olla varsin erilaiset. Kenttäedustajan kanssa kannattaa laatia kattava suunnitelma toiminnasta ja sen synkronoimisesta. Etukäteen on hyvä sopia myös mahdollisten ongelmatilanteiden hoito. Kokemukset verkostoitumisesta ovat olleet myönteisiä. Emakkosikalan, lihasikalan ja HK Agrin edustajien tapaamisissa yhteistyöhön on tuotu lisää avoimuutta. Niissä on käyty läpi kehitysideoita ja saatu menestystekijät kohdalleen kaikkien osapuolten kannalta. Lisäksi on mukava tuntea henkilökohtaisesti ihmiset, joiden toiminta ja tekemiset vaikuttavat omaan tulokseen. Se tuo positiivisen onnistumisen ja yrittämisen vireen kaikkien työhön. Ohjelmoinnin kulmakivi Porsaiden siirrot tilojen välillä luovat kulmakiven logistiikan ohjaukseen. Vakioksi muodostuneet siirrot voidaan merkitä tilauslistaan ja ohjelmaan vaikka vuodeksi eteenpäin. Kaikki osapuolet hyötyvät: porsastuottaja tietää porsaiden lähtöpäivän, lihasikala voi varautua porsaiden tuloon hyvissä ajoin ja autoilijallakin on valmiina runko viikon ajoihin. Myös teuraslogistiikka hyötyy verkostoinnista. Jotta lihasikala voi säännöllisesti ottaa porsaat vastaan, on teuraskypsät eläimet lähetettävä teurastamoon myös säännöllisesti. Teurasohjelmoinnin kulmakivenä toimivat vakionoudot helpottavat ohjelman suunnittelua. Verkostoituminen sopii parhaiten aktiivisille ja yhteistyökykyisille tuottajille. HK Agrin kenttäedustajat auttavat mielellään toiminnasta kiinnostuneita erilaisten vaihtoehtojen selvittämisessä, joten ota rohkeasti yhteyttä! Tieto on työkalu HK Agrin neuvonnassa käytetään ylivoimaisesti kattavinta seurantatietoa, joka perustuu teuras- ja tuotantotuloksiin sekä Optipossu-kehitysohjelmaan. Tätä tietoa pyritään jatkossa hyödyntämään entistä tarkemmin sianlihan tuotannossa. HK Rypsiporsas -tuotannosta kerättävää rehuseurantatietoa jalostetaan tuottajia yhä paremmin hyödyttävään muotoon. Jotta riittävän laaja tieto on käytettävissä, edellyttää se myös tuottajalta systemaattista tietojen keruuta ja tallentamista seurantaohjelmiin. Mm. porsaiden tilauksen sekä teurasilmoitusten yhteydessä tulee ilmoittaa osastonumerot oikein. Vain siten saadaan käyttöön kaikki tärkeät tiedot tuotantotulosten laskentaa varten. Sikavassa pidettävän lääkekirjanpidon avulla päästään kiinni tuotantotappioiden taustalla oleviin managementin puutteisiin ja löydetään toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Tiedon määrä ei ole itsetarkoitus, vaan työkalu. Oikea tieto auttaa analysoimaan ja tekemään päätökset toimenpiteistä, joilla pyritään parempaan taloudelliseen lopputulokseen. Välillä on hyvä istua yhdessä HK Agrin edustajan ja myös muiden tuottajien kanssa pohtimaan, mitä asioita voidaan tehdä paremmin tuotantoketjun eri vaiheissa. Ulla Ketola Kotitilalta 3/

12 Koko ketju valvoo kuluttajalupausta Äkkiseltään voi tuntua, ettei sian tatuoinnilla ole kuluttajalle paljoakaan merkitystä. Sian on kuitenkin oltava merkitty siten, että sen voi joka vaiheessa luotettavasti tunnistaa Rypsiporsaaksi. Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö R ypsiporsas -tuottajan olisi hyvä jo porsaita tilatessaan ilmoittaa tilalle tuotavien porsaiden osastonumero. Viimeistään osastonumero pitää antaa autoilijalle porsaiden saapuessa. Numeron avulla voidaan dokumentein todistaa, että ketjun jokainen Rypsipossu on ollut tarvittavan pituisen ruokintajakson rypsiöljyä sisältävällä rehulla. Osastonumero tarvitaan tässä vaiheessa myös lihasikalaskelmia varten. Toinen kriittinen piste on sikojen oikea tatuointi teuraaksi lähettämisen yhteydessä. Rypsiporsaiden osastonumerot alkavat 50:stä. Numerointia voidaan jatkaa niin pitkälle kuin on tarvetta, osastojen määrästä riippuen. Sikoja seurataan tarkasti Rypsiporsaat ovat teurasautossa omissa karsinoissaan, vaikka samalta tilalta tulisikin sekä vilja- että Rypsipossuja. Myös teurastamon navetassa on varattu omat karsinat Rypsipossuille. Tainnutuksen jälkeen sikojen tatuoinnit tarkastetaan. Kaikki epäselvät tatuoinnit selvitetään yhdessä HK Agrin hankinnan kanssa. Ruhot jatkavat sillä välin matkaansa. Ennen Eviran post mortem -tarkastusta tatuoinnin on oltava selvillä. Väärät ja epäselvät tatuoinnit voivat aiheuttaa tuotantokatkoksia teurastamolla. Tuottajalle ne voivat aiheuttaa jopa tilityksen menetyksiä, sillä ruho voidaan joutua hylkäämään, jos tatuointi ei täytä vaatimuksia. Ruhot jatkavat matkaansa huolella merkattuina paloitteluun ja siitä eteenpäin eri prosesseihin, joista viimeinen on pakkaaminen kuluttajille ja ravintoloihin. Tatuointien tarkistamiseen teurastamolla menee paljon aikaa. Tilalle vietyjen porsaiden ja sieltä toimitettujen teuras- sikojen tatuoinneissa ei saa olla ristiriitaisuuksia, muuten ei voida olla varmoja, että ryhmän siat ovat syöneet rypsirehua riittävän pitkään. Lisäksi epäselvyydet tatuoinneissa hankaloittavat kertatäyttöisten lihasikaloitten katelaskelmien tekoa. Tatuointi opastettava hyvin Epäselvyyksien välttämiseksi Rypsiporsas -tuottajan on opastettava kaikki sikoja tatuoivat henkilöt oikeaan tatuointiin. Jokaiselle osastolle tarvitaan oma vasara, jossa numerot ovat kiinni oikein päin. Tatuointimustetta pitää käyttää runsaasti. Jos sopimustuottaja huomaa sikojen tulleen tatuoiduksi väärin, hänen tulee viipymättä ottaa yhteyttä HK Agriin. Tässä vaiheessa on turhaa tatuoida sikoja uudestaan. Se lisää työtä tilalla eikä varsinaisesti hyödytä teurastamoakaan. Epäselvät tilanteet, kuten tavanomainen tatuointi ja Rypsipossun osastonumero samalla sialla, joudutaan joka tapauksessa selvittämään erikseen. Oikealla, selvästi näkyvällä tatuoinnilla tällaisia murheita ei pääse syntymään ja teurastus sujuu jouhevasti. Yhdessä toimimalla säästämme kaikkien kallista aikaa ja voimme kohdistaa vapautuvat panokset oleellisiin asioihin. Väärin tatuoidut siat viivästyttävät teurasohjelmaa. 12 Kotitilalta 3/2012

13 Älä anna tapahtuman mennä ohi! Sinetin kalenterista näet nopeasti tapahtumat värimerkintöinä. = nautatuottajien tapahtuma = sikatuottajien tapahtuma molemmille tuotantosuunnille suunnattu merkintä = eläinten ilmoituspäivä Kuukauden molemmin puolin olevilla väkäsillä siirryt kätevästi katselemaan myös tulevien kuukausien tapahtumia. Napsauttamalla Näytä koko kalenteri -tekstiä näet kaikki tapahtumat yhdellä näytöllä. Kirjaudu sisään Kun viet hiiren kalenterin merkinnän päälle, aukeaa erillinen ikkuna, jossa kerrotaan tarkempaa tietoa tapahtumasta. Poistu merkinnästä Suljepainikkeella ja palaa etusivulle napsauttamalla Sinetti-kuvaketta vasemmasta ylänurkasta. Jos tapahtumaan on lisätty myös lisäohjeita (liitteitä), saat sen auki napsauttamalla kalenterista merkintää ja sitten liitettä. Kesän menovinkit HK Agri risteilee Itä-Suomessa ja 3.8. Olethan jo ilmoittautunut nauttimaan kesäillasta? hkagri.fi/kesaristeilyt OKRA-maatalousnäyttely Oripään lentokentällä HK Agrin osasto B 58. Tervetuloa! Kuvat: Katja Toivanen, Erkki Halkivaha Kotitilalta 3/

14 Kuva: Pasi Leino Nautakuljetukset tehokkaaksi yhteispelillä Kuljettaminen on vuodessa kallistunut voimakkaasti. Vaikka moni kustannuksiin vaikuttava tekijä tulee meille annettuna, on eläinlogistiikassa paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa. Parannuksista hyötyvät sekä yksittäinen tuottaja että koko tuotantoketju. Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta Nautojen teuraskuormaa kerättäessä saattaa reitillä olla hyvinkin toistakymmentä pysähdyspaikkaa. Samoihin kuormiin pyritään yhdistelemään nuoren naudan teuraseriä ja yksittäisten lypsylehmien noutoja. Kun nuorta nautaa on tarjolla, tämä malli toimii hyvin. Loppukeväästä sekä lehmiä ja nuoria nautoja on niukasti, ja silloin kuorman nopea kerääminen on haastavaa. Monesti etenkin täysperävaunullisella nauta-autolla kuljetuksen kokonaiskesto teurastamolta tiloille ja takaisin on tuntia. Työturvallisuuden takia nautojen keruussa on mukana aina kaksi kuljettajaa. Kahden henkilön työkustannus on kuorman kustannuksista suurin kuluerä. Jos keruu tehdään sunnuntaina, palkkakustannus kaksinkertaistuu. Vaikka polttoaineen hinta on 2000-luvun alusta likimain kaksinkertaistunut, polttoainemenot jäävät alle puoleen kuorman työkustannuksesta. Yhdessä työmenekin kimppuun Kuljetushenkilöstön ja tilojen välisellä yh- teistyöllä on iso merkitys keruuaikaan. Kun tilalla on valmistauduttu noutoon etukäteen, eläimet ovat valmiina lastauspaikalla ja niiden paperit on otettu valmiiksi. Tällöin kuljetushenkilöstö voi keskittyä eläinten lastaamiseen. Yhä edelleen tulee eteen tilanteita, joissa auton odottaessa selvitellään eläinten korvamerkkejä ja papereita. Jos autossa on kaksi kuljettajaa, työtunnin kustannus on kuljetusyrittäjälle noin 50 euroa. Lastausolosuhteet ovat toinen lastausaikaan vaikuttava tekijä. Tällä hetkellä nautoja lastataan tiloilla varsin vaihtelevissa olosuhteissa. Osalla tiloista on nähty paljon vaivaa hyvien lastauspaikkojen rakentamiseen. Etenkin nuoren naudan kasvatukseen erikoistuneella tilalla lastausolosuhteisiin Jos keruuaika venyy, viimeisiä noutopaikkoja ei pystytä noutamaan samaan kuormaan. kannattaa paneutua. Kun noutoja on vuodessa useita, mietityillä käytännöillä pystyy huomattavasti vähentämään omaakin työaikaa eläinten siirroissa. Riskit otettava huomioon Lastausolosuhteista keskusteltaessa on työhön käytettävä aika vain yksi tekijä. Työturvallisuus on teurasnautojen kuljetuksessa asia, johon kannattaa panostaa. Lastaustilanteiden lukumäärään nähden tapaturmia sattuu vähän, mutta tapahtuessaan seuraukset ovat vakavia. Tilakoon kasvaessa myös eläintautien hallinnan merkitys korostuu. Tarttuvan eläintaudin aiheuttama taloudellinen vahinko on monasti iso ja tartunnan hävittämisestä seuraa paljon ylimääräistä työtä. Tautiriski on pidettävä mielessä aina, kun tilalta haetaan tai sinne tuodaan eläimiä. Kun lastaustilanteessa otetaan huomioon taudeilta suojautuminen ja työturvallisuus, niin useimmiten lastaus on myös sujuvaa ja lastausaika on lyhyt. Riittääkö kortissa aikaa? Työaikamääräyksiä pohditaan kaikissa eläinkuljetusautoissa päivän mittaan, kun kuorman teko ei suju suunnitelmien mukaan. Nykyiset ajo- ja lepoaikasäädökset asettavat kuljettajien työ- ja ajoajoille yksiselitteiset rajat. Odottamattomat 14 Kotitilalta 3/2012

15 Täsmälliset eläinten noudot kuuluvat HK Agrin palveluun. Pitkillä keruureiteillä aikataulussa pysyminen edellyttää, että lastaus sujuu kohtuuajassa jokaisella tilalla. viivästykset aiheuttavat kuorman viimeisille noutopaikoille muutoksia. Ja jos kuljettajien kortissa aika riittääkin, eläinten kohdalla tilanne voi olla toinen. Eläinkuljetuslainsäädäntö sanelee nautojen kuljettamiselle selvät tuntirajat. Esimerkiksi lypsylehmä ei saa missään olosuhteissa olla autossa pidempään kuin 12 tuntia. Jos keruuaika venyy suunnitellusta, viimeisiä noutopaikkoja ei pystytä noutamaan samaan kuormaan. Kuorma joudutaan viemään vajaana teurastamolle, mikä nostaa kuljetuskustannusta eläintä kohti. Pienestä kiinni Suurin osa HK Agrin tiloilta saamasta palautteesta koskee eläinlogistiikkaan Kahden henkilön työkustannus on kuorman kustannuksista suurin kuluerä. liittyviä asioita. On selvää, että jos heti kuorman ensimmäisissä paikoissa lastaus venyy suunnitellusta, eivät nautakuorman viimeiset tilat saa odottamaansa täsmällistä palvelua. Lastaukseen liittyvät asiat ovat monesti yksinkertaisia ja pienillä panostuksilla saadaan isoja parannuksia. Nautatiloilla tärkein apuväline ovat yksinkertaiset, siirrettävät irtoaidat. Niillä lastausta saadaan useimmiten helpotettua merkittävästi. Eläinkuljetushenkilöstöltä kannattaa kysellä mielipidettä oman tilan lastausolosuhteista ja parannusvinkkejä, sillä kuljettajille on vuosien mittaan kerääntynyt kokemusta erilaisista ratkaisuista sadoilla eri tiloilla. Myös kenttäedustaja avustaa mielellään lastauspaikkojen suunnittelussa. Tulemme kesän ja syksyn 2012 aikana kartoittamaan nautatilojen lastausolosuhteita. Myös lastaukseen käytettävää aikaa seurataan. Kartoituksessa kerättyjä tietoja käytetään lastausolosuhteiden kehittämisessä tiloilla. Kotitilalta 3/

16 Kenttäedustaja Matti Karjalaisen ja Jorma Sihvosen mielestä uudet vasikkakarsinat toimivat hyvin. Menestyvä tila vaatii selkeää johtamista Johtamisessa jokaisen täytyy löytää se oma tapa. Ei siinä oikein toista voi neuvoa. Mikä sopii meille, ei välttämättä sovi muille, vastasi maidontuottaja Jorma Sihvonen kysyessäni häneltä, voisinko tulla tekemään juttua hyvin johdetusta tilasta. Teksti ja kuvat Harri Jalli Jorma ja Hillevi Sihvosen Taipaleen tilalla Juvalla navetassa ammuu reilut 70 hyväkuntoista lypsylehmää. Määrätietoinen kehittäminen alkoi heti vuonna 1994, kun tila siirtyi heille Jorman vanhemmilta. Tuolloin navetassa oli 34 nautaa, joista 15 lypsävää, ja peltoa 24 hehtaaria. Suunnitelmat tilan kehittämiseksi olivat valmiina. Rakentaminen alkaa Tilanpidon aloittamista seuranneena en- 16 Kotitilalta 3/2012

17 Valtatien varrella sijaitseva rikkonainen tilusrakenne puoltaa pyöröpaalausta. simmäisenä EU-kesänä navettaa laajennettiin 24 lehmälle. Seuraavana vuonna navettaa jatkettiin taas, jälleen tulorahoituksella. Jorma urakoi vielä omalla traktorilla metsässä. Navetta oli kuitenkin melko työläs, kun kaikki rehut piti ajaa ruokintapöydälle kottikärryllä. Vuonna 2002 rakennus laajennettiin 40 lehmälle ja sonnien kasvatuksesta luovuttiin. Sonnivasikat myydään lähistöllä olevalle naudanlihantuottajalle. Seuraavina vuosina rakennettiin suunnitelmallisesti. Konehalli tarvittiin ja uusi kuivuri, jolla kuivataan reilusti myös rahtia. Omien viljojen lisäksi puidaan myös yli sata hehtaaria muiden viljoja. Näin konekustannukset saadaan kuriin. Navetassa nuorenkarjantilat vaativat korjausta. Maidon hintavaihtelut laittoivat kuitenkin investoinnit tarkkaan mietintään. Harkinnan jälkeen laajennus päätettiin kuitenkin tehdä, kun 19-vuotias poikakin näytti jatkamiselle vihreää valoa. Navettaan tehtiin viime vuonna lisää parsipaikkoja ja uudet nuorenkarjan ryhmäkarsinat. Samalla vanhaan rehusiiloon eristettiin tilat siemennettäville hiehoille. Pellolta maksimisato Peltoviljely on laajentunut samassa suhteessa eläintuotannon kanssa. Peltoja on sekä ostettu että vuokrattu. Vuokrapelloista pidetään huolta säännöllisellä kalkitsemisella, avo-ojapeltoja on myös salaojitettu. Tämä on monien vuokraisäntien mieleen ja helpottaa vuokraneuvotteluja. Viljelty ala on nyt 140 hehtaaria. Säilörehuntuotannossa on 50 hehtaaria, ja viljaa on myyty tilalta joka vuosi. Tilan rehuomavaraisuus on siis hyvä. Aikaisemmin rehua koottiin myös sopimuspelloilta, mutta siitä on nyt lähes luovuttu. Säilörehut korjataan pyöröpaaleihin. Jorma Sihvonen toteaa monen ihmetelleen näin ison rehumäärän paalaamista. Siihen on kuitenkin selvät perusteet: tilusrakenne on rikkonainen ja lohkoja on paljon, suuri osa Vitostien varrella. Kesällä rehukuormien ajaminen vilkkaalla valtatiellä ei houkuta. Talvella tiellä on hiljaisempaa ja paalien ajoonkin löytyy paremmin aikaa. Voi olla että paali on vähän kalliimpi, mutta meille se sopii ehdottomasti parhaiten. Hiehot ovat Hillevi Sihvosen ystäviä. Tuotos kunnossa Karjan keskituotos on kiloa. Yhtenä vuotena päästiin yli kymmenen tuhannen kilon, mutta taloudellinen tulos on parempi hieman edullisemmilla rehuilla ja alemmalla tuotoksella. Lehmien keskipoikimakerta on laajennuksista johtuen vain 2,2, ja sitä pyritään nostamaan. Hiehot poi itetaan 25 kuukauden ikäisinä. Kaikki lehmät laiduntavat kesällä päivät ja helteisimpinä päivinä yöt. Myös nuorkarja laiduntaa. Laidunala ei riitä kokoaikaiseen laiduntamiseen, joten navetassa on annettava lisää rehua. Viljelytoimet ovat tarkkoja. Säilörehun D-arvossa tavoitellaan 690:n tasoa ja siinä Sihvoset ovat onnistuneet mukavasti. Toki välillä tulee heikompiakin rehuja, joiden käyttö suunnitellaan tarkasti. Viljan satotaso on 4 5 tonnia hehtaarilta ja monitahoisen ohran hehtolitrapainossa päästiin viime kesänä 69 kiloon. Se vaati onnistumiset ruiskutuksissa. Työtä riittää Yli 70 lehmän parsinavetta vaatii oman panoksensa, samoin peltoviljely. Sihvosilla työnjako on selvä: Jorma hoitaa pellot ja tuet ja Hillevi navetan ja rahat. Tilalla on sama kesätyöntekijä jo kahdeksatta kesää. Hän tuntee tilan toiminnan hyvin ja on tarvittaessa apuna myös talvella. Navetassa työskentelee kaksi henkeä. Toinen keskittyy lypsyyn ja toinen rehujen jakoon ja muuhun työhön. Säilörehut jaetaan rehunjakovaunulla, viljasta ja puolitiivisteestä koostuvan väkirehun jakaa sukkula kuudesti päivässä. Kun päivät venyvät, pitää vapaa-ajastakin pitää huolta. Laidunhaan takainen rantasauna lämpiää kesällä lähes päivittäin. Siellä pääsee mukavasti irti työstä, vaikka välillä on pitänyt lähteä auttamaan poikimista. Lomalla lähdetään pois kotoa. Jorma Sihvosen mielestä on jaksamisen kannalta väärin, että isännän lomat otetaan kylvö- tai rehuntekoaikaan. Vaikka olen minäkin niin joskus tehnyt. Mutta en koskaan kuin korkeintaan kolmanneksen lomasta. Tilan hyvä johtaminen tulee Taipaleen tilalla ilmi selkeinä linjoina ja harkittuina yksityiskohtina. Kun ne kaikki ovat kunnossa, toiminta on kaikille helpompaa. Kotitilalta 3/

18 Jouko (vas.) ja Santeri Peltonen ostavat viljaa broilereilleen lähiseudun viljelijöiltä. Viljan avulla Veli-Pekka Suni (oik.) saa omalla tilallaan viljelykierron toimivaksi. Viljaa broilereille, Kotieläintilan yhteistyö kasvitilan kanssa tuo molemmille hyötyä. Kasvitila saa viljelyyn monipuolisuutta ja paremman viljelykierron. Kotieläintila varmistaa kustannustehokkaan viljan saannin. lantaa kasveille Teksti ja kuvat Hanne Lehtonen Köyliöläinen broileritila J & T Peltonen Yhtiöt Oy ostaa suurimman osan tarvitsemastaan rehuviljasta. Viljaa ostetaan noin kahdeksalta tilalta, kertoo tilan isäntä Jouko Peltonen. Yksi toimittajista on Veli-Pekka Suni. Perunaa ja porkkanaa viljelevä Suni kertoo yhteistyön palvelevan hyvin kokonaisuutta. Sunilla on viljeltävää peltoalaa 82 hehtaaria. Suurimmalla osalla pelloista viljellään perunaa, porkkanaa ja nurmea. Vilja on oikein mainio välikasvi. Sillä saadaan aikaiseksi parempi viljelykierto ja se lisää monipuolisuutta, Suni sanoo. Etäisyys broileritilasta on noin seitsemän kilometriä. Kolme neljäsosaa ostetaan Peltosen tilalla on ollut broilereita vuodesta 1990 lähtien. Tuolloin rakennettiin linnun halli. Aluksi broilerit söivät täysrehua. Vuonna 1999 siirryttiin viljaruokintaan ja tuotantomäärä kolminkertaistui. Tällä hetkellä tilalla on reilut broileria. Viimeisin halli on valmistunut vuonna Vuodessa kasvatetaan 5 7 erää riippuen kunkin erän kasvatusajan pituudesta. Peltosen broilerit syövät viljaa noin 100 hehtaarin alalta vuosittain. Tilan 18 Kotitilalta 3/2012

19 oma 20 hehtaarin peltoala on vehnällä. Oma vilja kattaa noin neljänneksen koko vuoden tarvittavasta viljamäärästä, joka on noin 500 tonnia. Viljaruokinta aloitetaan broilereiden ollessa viiden vuorokauden ikäisiä. Viljaa lisätään vähitellen ja suurimmillaan viljan osuus ruokinnasta on 35 prosenttia. Muu rehu tulee Satarehulta, joka on HK:n broilerituottajien oma rehutehdas. Peltosen oma vehnä on lajikkeeltaan Demonstrantia, Sunin käyttämä lajike on Anniina. Lajikkeella ei ole suurta merkitystä. Pääasia on, että laatu on hyvä. Kirjallisiin sopimuksiin Vilja on varastoitu tähän asti hallien vieressä oleviin pienempiin siiloihin. Tänä kesänä tilalle rakennetaan uusi Dan- Corn kuivaava viljasiilo, johon sopii koko vuoden viljat. Vanhoja siiloja käytetään jatkossa vain tarvittaessa. Suullisista viljanostosopimuksista on tänä vuonna alettu siirtyä kirjallisiin sopimuksiin. Näin saadaan varmistettua se, että uusi siilo tulee täyteen, kertoo Peltonen. Näin ensimmäisenä vuonna sopimus tehtiin yhdeksi vuodeksi. Jatkossa sopimuskausi saattaa olla pitempi. Kaikista toimitettavista viljaeristä otetaan näytteet ja ostoviljan hinta määräytyy laadun mukaan. Peltonen suosii viljaa, jonka valkuaisprosentti on yli 13,5 ja hehtolitrapaino yli 80 kg. Puintien aikaan kasvitilojen isännät tuovat puimansa viljan suoraan pellolta Peltosen siiloon. Rahtikustannukset pysyvät pieninä, koska välimatkat ovat lyhyitä. Ja välityspalkkiota ei tarvita, koska ei ole välikäsiä. Viljatilat hakevat lantaa Lantaa kertyy 200 kuutiota per kasvatuserä. Broileritilan omille pelloille tästä määrästä menee vain pieni osa. Noin puolet menee Biolan Oy:lle ja loput viljantoimittajien pelloille lähialueille. Tilalta kuormataan lantaa keväällä yleensä kahtena päivänä. Yhteisiä koneita ei ole, vaan jokainen viljelijä tulee hakemaan lannan omilla koneillaan. Puintien aikaan kasvitilojen isännät tuovat viljan suoraan Peltosen siiloon. Uuden viljasiilon myötä Peltoset siirtyivät tekemään viljelysopimukset rehuviljasta kirjallisesti. HK Agri välittää viljaa broilereille Vehnää alettiin käyttää broilerin ruokinnassa merkittäviä määriä 2006, ensin teollisen täysrehun lisänä. Seuraava askel oli teollinen viljarehu, johon voidaan lisätä kotoista viljaa % broilerin koko kasvatuskauden rehumäärästä. Vuonna 2010 sopimustuotannossa siirryttiin ruokintaan, jossa teollisen rehun lisäksi käytetään >20 % kotoista vehnää jyvinä. Broilerin ruokinnassa käytettävän vehnän tulee täyttää samat laadulliset vaatimukset kuin hyvän elintarvikevehnän. Lajikevalinnalla tavoitellaan prosentin valkuaispitoisuutta, jolloin valkuaisen sulavuus ja aminohappotasot ovat ruokinnassa parhaimmillaan. Hehtolitrapainon tulee olla yli 76 kiloa, jotta valkuaisen ja energian suhde säilyy broilerin kannalta edullisena. Kolmas laatuvaatimus kotoiselle viljalle on puhtaus. Viime talvena rikkakasvien siemenet aiheuttivat pitkästä aikaa ongelmia rehuvehnissä. Erityisesti pienikokoinen mataransiemen jää broilerin lihasmahaan jumiin, eikä etene ruuansulatuskanavassa. Mataransiemen on vaikea saada lajiteltua pois vehnän joukosta, eikä se jauhaannu rehuteollisuuden prosessissa. Rikkasiemenet aiheuttavat broilerilla kasvun hidastumista ja pahimmallaan tulehduksen lihasmahassa. Viljeltäessä vehnää broilerin rehuksi on tehokas rikkakasvintorjunta välttämätön toimenpide, jolla taataan puhdas kasvusto ja hyvälaatuinen, terve vehnäsato. HK Agri on kuluneen kevään aikana aloittanut Viljavälityksen myös eteläisessä Suomessa. Tarjoamme sähköpostin välityksellä viljatiloilta vehnäeriä suoraan tilalta tilalle toimitukseen. Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkuudella hyötyä alkutuotannolle. Lisätietoja löytyy HK Agrin verkkosivuilta: hkagri.fi/viljavalitys. Jarmo Seikola Kotitilalta 3/

20 Satafood Kehittämisyhdistys ry:n siipikarjahanke on kartoittanut Lounais- Suomen broilerikasvattamoiden olosuhteita viime syksystä lähtien. Tilat saivat olosuhdeneuvontaa sekä tarvittaessa korjausesityksen, jonka noudattaminen tekee jo tästä kesästä broilereille helpomman. Broilerien olosuhteet tarkemmin hallintaan Elina Santavuori, Kehitysasiantuntija, Satafood Kehittämisyhdistys ry Kuva: Pasi Leino Siipikarjan hyvinvointiasetus asettaa ylärajan broilerien kasvatustiheydelle ja määrittelee, missä tilanteissa sitä on alennettava. Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen tavoitteena oli turvata kannattavan tuotannon mahdollistava kasvatustiheys. Kokonaispoistuman tai jalkapohjaindeksin raja-arvot ovat ylittyneet joidenkin teuraserien kohdalla. Mikäli tila saa huomautuksen kahdessa kasvatuserässä kolmesta, kasvatustiheyttä voidaan vaatia laskettavaksi alle 39 elopainokiloon neliömetriä kohti. Tämä on taloudellisesti merkittävä tappio tilalle. Olosuhdeprojektin avulla kasvattamoiden olosuhteita ja lintujen hyvinvointia pyrittiin parantamaan siten, että huomautuksilta vältyttäisiin. Hallipassit ajan tasalle Elina Santavuori ja HK Agrin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen kartoittivat seitsemän kuukauden aikana olosuhteet 107 tilalla ja yhteensä 292 kasvattamossa. Ennen tilakäyntejä jokaiselle hallille laskettiin ilmanvaihtokapasiteetit ja tarkasteltiin kapasiteetin riittävyyttä ääriolosuhteissa vuosina tehtyjen hallikartoitustietojen perusteella. Lisäksi laskettiin lämmityskapasiteetti ääriolosuhteisiin ja muut ilmanvaihtoon vaikuttavat tekijät. Jokaisen kasvattamon teuraserien tulokset (poistumat, kasvu, kokonaishylkäykset, vesipöhöhylkäykset, rehunhyötysuhde ja jalkapohjaindeksi) vuodesta 2010 eteenpäin käytiin läpi tuottajan 20 Kotitilalta 3/2012