merimies Suomi-Ruotsi sjömannen Yt-neuvotteluiden jäänmurtosopimus huolettaa aalto merenkulussa M/s Baltic Princess siirtyy Turun linjalle

Transkriptio

1 Nº /0 joulukuu merimies sjömannen Huolla itseäsi ja hae hyvinvointilomalle! Yt-neuvotteluiden aalto merenkulussa M/s Baltic Princess siirtyy Turun linjalle Kuivarahtialuksen matruusi Peppi Törni Suomi-Ruotsi jäänmurtosopimus huolettaa -0 MS

2 Tragedia Selkämerellä vuonna vei merenkulkijan hengen. Jouluterveiset pääkirjoitus sisältö: Yt-neuvottelut Arctia Shippingissä Suomen oma jäänmurtokalusto ja -miehistö työllistettävä Monitoimimurtaja Fennica Tsuktsinmerellä Turunlinjalle odotetaan jännityksellä uutta laivaa Hyvinvointilomat 0 Aimon joulupakina Jobissa: matruusi, Peppi Törni Maailman tuhoisin sukellusvene PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta,. kerros, 000 Helsinki, puh. (0) 00 John Stenbergs strand, :a våningen, 000 Helsingfors, tel. (0) 00 PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0-X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta,. kerros, 000 Helsinki / John Stenbergs strand, :a våningen, 000 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL + (0) 00 ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (0) 00 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (0) / vuosi e / vuosi e Yt-matruusi MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 0 TIDTABELLEN 0 no aineisto toimituksessa material i redaktion Erkki Sarjola. ilmestyminen utges Onnettomuudet pelastusveneharjoituksissa ja matkustaja-alusten evakuointijärjestelmien harjoituksissa Kuulopuhe siitä, että sitten toisen maailmansodan merenkulkijoita on menehtynyt pelastusveneiden johdosta enemmän kuin pelastunut niiden ansiosta, elää merenkulussa sitkeässä eikä synkkien tilastojen valossa vaikuta tuulesta temmatulta. Tilastot osoittavat, että pelkästään 0-luvulla merenkulkijoita menehtyi maailmanlaajuisesti yli 00 pelastusveneharjoitusten ja huoltotöiden yhteydessä. Myös viimeaikaiset tilastot osoittavat, että kaikista merenkulkijoihin kohdistuneista kuolemaan johtaneista tapaturmista prosenttia on sattunut pelastusveneiden käsittelyn yhteydessä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n SOLASyleissopimuksen kappaleeseen III tuli vuonna 00 lisäyksiä, joissa muun muassa todetaan että pelastusveneharjoituksissa ei tarvitse miehittää venettä, kun sitä lasketaan ja nostetaan. Pelastusveneet tulee lisäksi tarkastaa viikoittain tehtävään pätevän merenkulkijan toimesta ja merkinnät tarkastuksesta tulee tehdä laivapäiväkirjaan. Pelastusveneiden koukuista on käyty IMO:ssa vääntöä vuosikausia ja asia ei ole edennyt kuten sen olisi pitänyt. Kaikissa pelastusveneissä tulee olla standardisoidut, samalla periaatteella toimivat laukaisukoukut. Olemassa olevat epäluotettavat koukut tulee saada pois käytöstä ja tilalle on asennettava samaa standardia olevat varmatoimiset laukaisukoukut. Merenkulkijat ovat joutuneet odottamaan aivan liian kauan velvoittavaa ohjeistusta IMO:sta. Nykyisin rahtialuksilla voimakkaasti yleistyneiden vapaasti pudotettavien (free-fall lifeboats) harjoitusten järjestelyyn on tullut muutos, että vene voidaan laskea alas myös kokonaan miehittämättömänä laitteistosta riippuen. Eckerö Linen uuden M/s Finlandia-matkustaja-aluksen MES (Marin Evacuation System) -pelastussukkajärjestelmän harjoituksen yhteydessä loukkaantui. marraskuuta 0 merenkulkijaa, joista neljän vammat vaativat sairaalahoitoa. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n SOLASyleissopimuksen vaatimusten mukaan MES-pelastussukkajärjestelmä tulee huoltaa säännöllisesti kuukauden välein ja laittaa valmiusasemiin enintään vuoden välein. Lisäksi järjestelmä tulee testata ennen aluksen luokitusta ja katsastusta, kun kyseessä on uusi tai käytettynä Suomeen hankittu alus. STCW-yleissopimus ja kansallinen lakimme laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta edellyttävät, että laivaväki on saanut koulutuksen ja perehdyttämisen hätätilanteiden varalta. Niin pelastusveneharjoituksia kuin evakuointiharjoituksia koskevat työturvallisuuslainsäädännön määräykset ja ne nimenomaan tulee huomioida harjoituksia järjestettäessä. M/s Finlandialla sattunutta onnettomuutta tutkitaan työsuojeluviranomaisen toimesta. Hätätilanne merellä on eri asia kuin nämä harjoitukset. Harjoituksista tulee tehdä riskikartoitus ja sen perusteella voidaan terveellä järjenkäytöllä todeta heti, että pelastussukkaharjoituksia ei tule järjestää aluksilla, vaan alushenkilökunnan tulee harjoitella valvotuissa olosuhteissa ja pätevän henkilökunnan johdolla maissa olevissa harjoituskeskuksissa. Meriturvan koulutuskeskuksessa Lohjalla harjoitukset voidaan järjestää turvallisesti merenkulkijoittemme terveyttä vaarantamatta. Toinen kysymys on se, voidaanko ylipäätään kyseisen tyyppisiä pelastussukkia käyttää matkustajien pelastamiseen, jos sukasta alas syöksyneiltä matkustajilta murtuu jäseniä ja he tarvitsevat sairaalahoitoa sen takia. Evakuointi ei voi olla nopeaa ja hyväksyttävää, jos ihmisiä loukkaantuu itse pelastuslaitteessa. Ilpo Minkkinen Toimitsija / ITF-tarkastaja TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: + (0) 0 > viestintä > KOTISIVUT / HEMSIDOR merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > MS -0 SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / mediakort -0 MS förnamn.tillnamn@smu.fi

3 Monitoimimurtaja Botnica myytiin Viroon: Arctia Shipping käynnisti 0 henkeä koskevat yt-neuvottelut Ostiko Tallinnan Satama Botnican jäänmurtoon vain siksi, että se murtaisi jäitä omilla aluevesillään? Epäilemme vahvasti, että se on ennemmin tai myöhemmin kilpailemassa täällä kanssamme jäänmurtourakoista ruotsalaisten murtajien ohella. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Arctia Shipping on Suomen valtion omistama osakeyhtiö. Yhtiö myi. lokakuuta monitoimimurtaja Botnican Viroon Tallinnan Satamalle ja käynnisti välittömästi 0 henkilötyövuotta koskevat yt-neuvottelut. Kun joulukuussa tehdään vuoden 0 tilinpäätöstä, niin toivottavasti yhtiön omistajille ei jaeta osinkoja ja työntekijöille irtisanomispaketteja joululahjana käteen, monitoimimurtaja Fennican kokkistuertti ja laivaluottamusmies Martti Kuusela toteaa meneillään olevista yt-neuvotteluista. Monitoimimurtaja Botnican miehistö oli aluksen päällä normaalisti töissä, kun tieto aluksen myynnistä saapui. Uutista oli vaikea uskoa todeksi, sillä monitoimimurtajabisnes on lähtenyt alkukankeuden jälkeen hyvin käyntiin ja Suomen katse on kohti arktisia alueita. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin kuitenkin välittömästi. Meitä tarvitaan, mutta ei arvosteta Perinteisillä jäänmurtajilla valmistaudutaan alkavaan jäänmurtokauteen todella apealla mielialalla. Vapaaehtoisia kommentoijia käynnissä oleviin ytneuvotteluihin ei tahdo löytyä, sillä jokainen pelkää työpaikkansa puolesta. Kaikki vain toivovat, että asiat olisivat kuten ennenkin. Mistä jäänmurtoon hankitaan tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, jos vanhoistakaan työntekijöistä ei pidetä kiinni, yt-matruusit Erkki Sarjola ja Mikko Toivonen jäänmurtaja Kontiolta toteavat. Jatkuvat yt-neuvottelut ovat nakertaneet pahasti varustamon julkisuuskuvaa. Katajanokalla ihmetellääkin Suomen kansallisomaisuuden, jäänmurtajien, arvostuksen puutetta. Kovan talven iskiessä meitä huudetaan kiljuen apuun, mutta muina aikoina miehistö ja kalusto ovat välttämätön paha, josta yritetään päästä kaikin konstein eroon. Miehistö laitetaan varustamossa aina vapaille kesän tullen. Myöhään syksyllä, kun ilmat alkavat jäähtyä, aluksia aletaan varustella lähtökuntoon hirveällä kiireellä. Mielestäni täällä olisi kuitenkin töitä lähes ympäri vuoden ja maalaustöitä voisi tehdä myös muina vuodenaikoina kuin ensipakkasilla, pursimies Jukka Salo sutii maalia marraskuun puolivälissä Kontion ulkokaiteisiin. Jäänmurtomiehistön vähentäminen voisi johtaa ennalta-arvaamattomiin seurauksiin Suomen talvimerenkulun kannalta. Osaavasta miehistöstä on pidettävä huolta. Talvimerenkulun avustaminen vaatii kokemusta ja taitoa, jota ei sormia napauttamalla hankita: yksi virhe ja kertarysäys kauppaalusten jäistä avustuksessa voisi maksaa kymmeniä tuhansia euroja. varustamokuulumisia Eduskunta hyväksyi Suomen ja Ruotsin välisen jäänmurtosopimuksen Eduskunta hyväksyi..0 täysistunnossaan hallituksen esityksen HE (0/0) koskien yhteistyötä talvimerenkulun turvaamisessa Ruotsin kanssa. Merimies-Unioni esittää huolensa yhteistyösta Ruotsin kanssa ja vaatii, että suomalaisten jäänmurtajien ja työntekijöiden työt on turvattava. Suomen ulkomaankaupan häiriötön toteutuminen talviolosuhteissa on turvattava riittävällä jäänmurtokapasiteetilla. Suomen oma jäänmurtajakalusto ja suomalainen henkilöstö on työllistettävä ennen kuin turvaudutaan ulkomaalaiseen jäänmurtaja-apuun. Kokemukset kuluneelta talvelta 0-0 ja tapa, jolla Suomi Ruotsi jäänmurtosopimusta on sovellettu, ovat kuitenkin osoittaneet, että käytäntö on ollut kokonaan toinen: suomalaiset murtajat ovat seisoneet satamassa samaan aikaan, kun ruotsalaiset murtajat ovat avustaneet aluksia Suomen satamiin ja satamista. Näin ei saa tapahtua. Merimies-Unionin lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Unionin kotisivuilla: Myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta antoi hallitukseen esitykseen oman lausuntonsa. Valiokunta kannatti yhteistyön lisäämistä, mutta se myös piti tärkeänä, että Suomessa on huoltovarmuuden turvaamiseksi riittävästi omaa jäänmurtokalustoa ja että suomalainen jäänmurron työvoima ja korkean tason osaaminen säilyy Suomessa. Valiokunta totesi myös, että suomalaista jäänmurtokapasiteettia on hyödynnettävä riittävästi ja säännöllisesti. Riittävä määrä vuosittaisia operointipäiviä on valiokunnan käsityksen mukaan suomalaisille jäänmurtajille välttämätöntä, jotta koko henkilöstön osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja kehittäminen voidaan varmistaa. MS -0-0 MS

4 varustamokuulumisia Suomalaiset monitoimimurtajat lunastaneet paikkansa arktisilla alueilla Ruotsalaiset vievät rusinat pullasta, suomalaiset maksavat Öljyntorjuntajäänmurtaja Kontio on ensimmäisenä lähtövuorossa kohti pohjoista. Aluksen on kuljetettava öljyntorjuntavarustus Ouluun ennen jäiden tuloa. Toivottavasti suomalaisilla jäänmurtajilla olisi tänä vuonna töitä, ettei kävisi kuten viime talvena, Katajanokalla murehditaan jo valmiiksi. Surullisen kuuluisan tarinan muistamme kaikki: jäänmurtajamurtaja Sisu seisoi viime talven Katajanokalla laiturissa valmiudessa töitä vailla. Samaan aikaan ruotsalaiset murtajat mursivat jäitä Suomen puolella Perämeren satamissa. Kotimaista kalustoa ei työllistetä Ruotsin jäänmurtajien osallistuminen Suomeen suuntautuvaan jäänmurtoon on suorastaan käsittämätöntä. Talvimerenkulkua tuetaan valtion budjetista, joten kotimaisen kaluston työllistämättä jättäminen tuntuu uodolta: Talvimerenkulkua tuetaan valtion tuskinpa ruotsalaiset murtajat työskentelevät Suomessa budjetista, joten kotimaisen kaluston työllistämättä korvauksetta. jättäminen tuntuu uodolta: Ruotsalaiset murtajat eivät maksa Suomeen myös- tuskinpa ruotsalaiset murtajat työskentelevät Suomessa kään väylämaksuja, toisin korvauksetta. kuin suomalaiset murtajat ja kauppalaivat. Ne myös käyttävät raskasta polttoainetta, joka on kustannuksiltaan halvempaa, mutta ympäristölle haitallisempaa. Kotimaisista murtajista sen sijaan esimerkiksi Sisu ajaa vain kevyellä polttoaineella. Suomalaiset jäänmurtajat eivät ole tonnistoverotuksen tai muiden merenkulun tukien piirissä toisin kuin ruotsalaiset murtajat, jotka saavat Ruotsissa samat tuet kuin kauppalaivastokin. Monitoimimurtaja Fennica Tsuktsinmerellä lokakuun lopussa teksti: Martti Kuusela Öljy-yhtiö Shell rahtasi viime keväänä Arctia Offshoren monitoimimurtajat Fennican ja Nordican kolmeksi vuodeksi öljyn- ja kaasuntuotannon tukitehtäviin Alaskan pohjoisrannikolle. Monitoimimurtaja Fennica saapui Alaskaan loppukesästä ja työt Alaskassa Tšuktšinmerellä ovat lähteneet hyvin käyntiin. Fennican kokkistuju Martti Kuusela kertoo aluksen kuulumisista ja työskentelystä arktisissa olosuhteissa: Fennicalla on tällä hetkellä työntekijää päällä. Menneenä kesänä meitä työskenteli täällä keskimäärin noin 0 henkeä. Toimin Fennicalla kokkistuerttina ja vastaan miehistön sekä aluksen vierailijoiden ruokailuista, joita käy aluksellamme runsaasti. Suita on ruokittavana päivittäin kymmeniä ja maistuva ruoka on erityisesti karuilla ja kylmillä seuduilla työskenneltäessä mieltä kohottava tekijä. Aallokko esti proviantin toimituksen Tällä hetkellä odottelemme alukselle muonalähetystä, jonka tilasin noin kuukausi sitten. Toimitus kestää viikon siitä, kun alus joka sen meille tuo saapuu Duch Harborista tänne. Aivan yksinkertaista proviantin, eli muonankuljetus monitoimimurtajalle ei aina ole: Viimeksi alus oli aivan näköyhteyden päässä omasta laivastamme, niin tavaran nostoja alukselta toiselle ei voinut tehdä kovan merenkäynnin tähden. Odottelimme tomaattejamme viisi päivää, kunnes maininki laski. Lisää upeita kuvia Alaskasta! Maalia pintaan! Yt-matruusi Mikko Toivonen valmistelee jäänmurtaja Kontiota valmiiksi tulevaan jäänmurtokauteen Katajanokalla. > Nettijutut > Fennica Tsuktsinmerellä 0 Kohti öljynporauslautta Kullukkia Kelit täällä ovat olleet hyviä. Tänään,.0., alus rullaa, eli keinuu kohtalaisesti. Lunta sataa toisinaan ja talvi tekee tuloaan. Helikopterien DE-mobilisointi on.. ja vaihtoja ei suoriteta enää. Koptereissa on jäätymisongelma, sillä ne ovat kesäkelin koneita. Ensikaudeksi on kuitenkin luvattu satsata toisenlaista lentokalustoa. Noble Discowerer-poralaiva on lopettanut työskentelyn ja suuntaa lähipäivinä pois alueelta. Alus oli meidän hoidokki tämän kesän. Suuntamme on seuraavaksi kohti arktista porauslautta Kullukkia, joka sijaitsee Beaufordinmerellä, jossa toimimme ice management-tehtävissä, eli pidämme jäät pois öljynporauslauttojen läheltä ja turvaamme lautoille kulkevan liikenteen. Koto-Suomen uutiset huolettavat Monitoimimurtajat Fennicalla ja Nordicalla hyvin käyntiin lähteneitä töitä arktisilla alueilla varjostavat uutiset koto-suomesta. Monitoimimurtaja Botnica myytiin Viroon Tallinnan Satamalle. lokakuuta. Botnican myynnin seurauksena Arctia Offshorevarustamossa käynnistyivät välittömästi yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 0 henkilötyövuotta. MS -0-0 MS

5 varustamokuulumisia Hyvästi Tallink Siljan henkilöstöjohtaja Susanna Siljander, merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen ja pääluottamusmies Juha Salo pitivät henkilöstölle tiedotustilaisuuden yt-neuvotteluista M/s Silja Europalla. marraskuuta. Miehistö odottaa uutta alusta positiivisella jännityksellä vanha rouva! M/s Silja Europa siirtyy liikennöimään Helsingistä Tallinnaan. Turun linjalle saapuu helmikuun alussa Itämeren prinsessa, M/s Baltic Princess-laiva. teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Tallink Silja, Saana Lamminsivu M/s Baltic Princessin siirtyminen Turun linjalle M/s Silja Europan tilalle käynnisti varustamossa yhteistoimintaneuvottelut. Marraskuun loppuun mennessä neuvotteluissa on saatu sovittua, että Silja Europan vakituinen henkilökunta säilyttää työpaikkansa varustamossa. Kaikille vakinaisille tarjotaan jotakin merityötä varustamon laivoilta. Tilanne ei ole ollut varustamossa helppo, etenkään kun syksyn kuluessa muissakin yrityksissä on koettu vastaavia tilanteita, varustamon henkilöstöjohtaja Susanna Siljander kertoo Merimies-lehdelle. Merimies-Unionia yt-neuvotteluissa ovat edustaneet pääluottamusmies Juha Salo ja laivaluottamusmies Marko Laine. Onneksi neuvotteluissa saatiin aikaan yhteisymmärrys siitä, että kaikki vakituiset työntekijät voivat jatkaa varustamon aluksilla, miehet toteavat neuvotteluiden kulusta. Yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen, mutta henkilöstön uudelleensijoitteluneuvottelut jatkuvat. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä ratkaisu kaikkien osapuolien kannalta. Henkilöstömitoitus on Turun linjalla haastavaa: alkuviikosta on hiljaisempaa, mutta viikonloppua kohden meno vilkastuu. Myös määräaikaisia työntekijöitä tarvitaan varmasti jatkossakin, Tallink Siljan merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen kertoo. Myös Siljander korostaa, että ammattitaitoisesta ja työhönsä sitoutuneesta miehistöstä halutaan pitää hyvää huolta. Varustamona voimme sitoutua siihen, että meillä on tarjota henkilöstöllemme jotakin merityötä, mikä on näinä vaikeina aikoina harvinaista. Haluamme pitää ammattitaitoisesta henkilöstöstämme huolta, jotta he ovat meillä töissä vielä silloinkin, kun suhdanteet aikanaan vilkastuvat, Siljander vahvistaa. Parfymeria M/s Baltic Princess tuo glamouria ja piristystä Turun linjalle, parfymerian myymäläkassa Siiri Duruji iloitsee. Muutos tuo mukanaan aina positiivisia asioita. Uusi alus toimii myös henkilökunnan parissa herättelevänä tekijänä, hän pohtii. M/s Silja Europan lukuisat myymälät ovat vahva vetonaula Ruotsin risteilyillä. Siirin mukaan Turku Tukholma -linjalla käy paljon vakituisia matkustajia, jotka ovat olleet huolissaan siitä, säilyykö jo tutuksi ja jopa ystäviksikin muodostunut henkilökunta uudella aluksella. Silja Europan vakituiselle henkilökunnalle on luvattu varmuudella töitä, mutta määräaikaisten tulevaisuus on vielä avoin. Täällä parfymeriassa olemme kaikki vakituisia. Sen sijaan vieressämme sijaitsevan Fashion- vaatemyymälän työkavereista olen hieman huolissani. Osalla myyjistä on vakituinen ja toisilla määräaikainen työpaikka. Kaikkia heitä kuitenkin Perfumes & Cosmetics-myymälän Siiri Duruji ja Irina Saari odottavat hyvällä mielellä uutta alusta. tarvitaan. Vaatemyymälä on saavuttanut suuren suosion matkustajien parissa. Ammattitaitoisesta henkilökunnasta tulee pitää hyvää huolta. Hyvät työntekijät napataan nopeasti muualle, jos heistä ei pidä kiinni, Siiri valottaa kolikon toista puolta. jatkuu sivulla MS -0-0 MS

6 varustamokuulumisia jatkoa sivulta Mitä seuraavaksi? Kosmetologi Marge Vösoberg ja hieroja Tiiu Küla ovat todella huolestuneita työpaikoistaan ja spa-osaston jatkosta M/s Baltic Princess-aluksella. Tero Yli-Mäenpää käy Turussa töissä Vaasasta. Tero on myös Länsi-Suomen osaston hallituksen jäsen. "Ajan haasteisiin on vastattava", tarjoilija Marjo Salminen odottaa hyvällä tuulella M/s Baltic Princessin monipuolista ravintolatarjontaa ja -mahdollisuuksia. Varasto Varastoapulainen Tero Yli-Mäenpää käy töissä M/s Silja Europalla Vaasasta. Vaasalaisia työskentelee Europalla jonkin verran. Varustamo on järjestänyt meille yhteisen bussikuljetuksen Vaasasta Turkuun, mikä onkin halvempaa kuin yksittäiset junamatkat. Tero aloitti työ Europalla vuonna 00. Työ on raskasta, mutta porukka mukavaa ja läppää heitetään paljon, siksi olen viihtynyt täällä. Uutta alusta kohtaan Terolla on hyvä ja odottava fiilis. Pohdin kyllä sitä, millainen miehitys meillä on jatkossa varastopuolella ja miten vakanssit tullaan jakamaan. Europalla varastotiloja on ollut suorastaan ruhtinaallisesti. Saa nähdä, minkä kokoiset Baltic Princessin varastotilat puolestaan ovat. Europan tavarahissi on suuri, mutta Princessin pieni, sillä siihen mahtuu vain pari lavaa kerrallaan. Tero toimii työsuojeluvaltuutettuna myymäläosastolla. Tavaraa liikkuu ja miehet vanhenevat, supliikki mies veistelee. Eniten työssä rasittuvat kädet ja selkä. Päivittäin siirrellään yli 000 kiloa tavaraa. Mielestäni olemme selvinneet varastossa melko vähillä sairaslomilla, koska työergonomiaan ja -turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota, Tero nostaa trukin lavalle viinalaatikoita. Hera Salongid Silja Europan spa-osastolla Baltic Princessin siirtyminen Turun linjalle ei herätä iloa, vaan surua. Aluksen kampaaja, kosmetologi ja hieroja ovat huolissaan töidensä jatkumisesta uudella aluksella. Olemme ymmärtäneet, että uudella aluksella ei ole kauneus- ja hyvän olon palveluita. Tämän uutisen kuultuani olen valvonut monta yötä. Pelkään todella paljon työpaikkani puolesta, kosmetologi Marge Vösoberg on huolissaan tilanteesta. Turku-Tukholma-risteily kestää tuntia. Spa-osaston uupuminen ihmetyttää myös Europan muuta henkilökuntaa. Kauneuspalveluita kaivataan ja niitä käytetään paljon risteilyn aikana. Laivalla esimerkiksi kampaajalle pääsee nopeammin ilman ajanvarausta kuin maissa. Maxim à la carte Tarjoilija Marjo Salminen aloitti työt M/s Silja Europalla vuonna 00. Sitä ennen hän työskenteli GTS Finnjetillä. Hienoa, että alus vaihtuu nyt uuteen: ajan haasteisiin on vastattava, hän tuumii. Moottorimies Christa Konehuoneessa jylisee ja venttiilit sihisevät, kun M/s Silja Europa matkaa Tukholmasta kohti Turkua. Monelle naiselle pimeä ja öljyntuoksuinen kone on pelottava paikka, mutta moottorimies Christa Uschanov vääntelee rohkeasti sorvin ruuveja. Tekniikka kiinnostaa ja uutta voi opiskella loputtomiin. Työ ei ole tylsää, aluksella muutaman viikon ajan moottorimiehenä toiminut Christa summaa. jatkuu sivulla 0 MS -0-0 MS

7 jatkoa sivulta Marjon mukaan Baltic Princessillä on enemmän ravintolavaihtoehtoja tarjolla kuin Europalla. Teemme kaikki parhaamme, että saamme Baltic Princessistä upean laivan. Keittiössäkin suunnitellaan jo kovaa vauhtia uusia juttuja, Marjo tietää kertoa Konehuone & kansiosasto Europan konehuoneessa uudemman Baltic Princessin siirto otetaan avoimella mielellä vastaan. Varustamo on luvannut, että Europan kansi- ja konemiehistö saa jatkaa töitä uudella aluksella. Ei kun vaihtoa kehiin vaan!, konehuoneessa tuumitaan. Arvattavissa on ollut, että Europa vaihdetaan jossakin vaiheessa uudempaan laivaan. Siitä huolimatta uutinen alusten liikennöintireittien vaihtamisesta saapui monelle yllätyksenä. Alus oli kesällä telakalla. Syksyn aikana pääkoneeseen on tehty haalaus ja putkistoa uusittu. Töitä on tehty normaaliin tapaan, konemiehistö selostaa. Europan kansimiehistön tehtävä on saattaa alus Tallinnaan sen viimeisellä matkalla Suomen lipun alla. Töissä ovat tuolloin molemmat vuorot, jotta alusten vaihto saadaan turvallisesti hoidettua. Hyvästi vanha rouva ja tervetuloa prinsessa! Kohtuus kateissa M/s Silja Europan hyttiosastolla Hyttiemännät ovat totaalisen uupuneita Työnteon vaatimustaso on uuvuttanut M/s Silja Europan hyttiemännät: hytit ovat matkustajien jäljiltä todella siivottomassa kunnossa, eikä aikaa niiden siistimiseen ole riittävästi. M/s Silja Europan hyttiosaston työntekijät kertovat olevansa totaalisen uupuneita. Yhteiskunnan tila heijastuu laivatyöhön ja matkustajat jättävät hytit jälkeensä siivottomassa kunnossa. Yhden hytin siivous ja petaus vie huomattavasti enemmän aikaa kuin menneinä vuosina. Joskus on vain tehtävä niin, että hytti suljetaan, eli laitetaan ovi lukkoon, jos se näyttää olevan niin huonossa kunnossa, että sitä ei pystytä siistimään aikataulussa, eräs hyttiemännistä kertoo. Pahimmat hulinat Turunlinjalla ovat viikonloppuisin, jolloin hytit pommin jäljiltä ovat enemminkin sääntö kuin poikkeus. Hytti pysyy suljettuna niin kauan, kun se ehditään siivota kunnolla. Usein suursiivoukseen on aikaa vasta viikonlopun mentyä arkiviikolla. Sydän kurkussa juoksua Emme valita turhasta. On selvää, että jos hakeutuu hyttiosastolle työhön, niin henkilöltä vaaditaan nopeaa suorituskykyä ja hyvää kuntoa. Vaatimustaso ja työtahti ovat kuitenkin kasvaneet mielestämme aivan kohtuuttomiksi viime aikoina, hyttärien yhteinen viesti kuuluu. Ymmärrämme, että vanhat eivät jaksa, mutta kun täällä väsyvät jo nuoremmatkin. Hyttiemännillä on minuuttia aikaa järjestää hytit kuntoon aluksen saavuttua satamaan. Yksi hyttiemäntä järjestelee keskimäärin 0 ja pahimmillaan jopa 0 petiä. Petien lukumäärä per työntekijä ei mittaa kuitenkaan työmme kuormitusta, vaan ennemminkin hyttien siivottomuus: selvää on, että hytit pitäisi saada uusien matkustajien käyttöön välittömästi. Mikä on M/s Baltic Princessin hyttiosaston miehitys? M/s Silja Europan hyttiosastolta löytyy suuri joukko extroja, jotka työskentevät aluksella ruuhkahuippuisin. Viikonloppuisin heitä voi työskennellä hyttiosastolla kerrallaan jopa 0 henkeä. Osa extroista on opiskelijoita tai osaaikaeläkeläisiä, joille järjestely sopii hyvin. Extrojen lisäksi aluksella työskentelee myös määräaikaisia työntekijöitä, jotka tekevät normaalin viikko-viikko-vuorottelun merkeissä töitä kuten vakituisetkin työntekijät. M/s Silja Europan vaihtuminen M/s Baltic Princessiin pelottaa heitä, joiden leipäpuu on laivatyö. Olen työskennellyt täällä vikaeerajana nyt kaksi vuotta, jona aikana ei ole tarvinnut murehtia raha-asioita. Aluksen vaihtuminen toiseen kyllä pelottaa, että miten tästä eteenpäin sitten jatkossa, hyttiemäntä toteaa vakavana. Nyt myös Yyterin kylpylän lomia! Eläkeläisten erityisviikot (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Pilkkiviikko euroa..0 Virkistys viikko...0 euroa..0 (Yyterin kylpylä) Vesiviikko euroa..0 Työttömien erityisviikot (työttömille ja heidän perheenjäsenilleen) Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Liikunnasta vireyttä....0,0 euroa..0 Pienten lasten erityisviikot (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Kastiliina on heitetty! Matruusi Vekaraviikko euroa..0 Harry West Europan pakalla Turun satamassa. MS -0-0 MS alle -v. ilmaiseksi alle -v. ilmaiseksi Hyvinvointilomat 0 Hyvinvointilomat ry ja Merimies- Unioni järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 0 km:n etäisyydellä Joensuusta. Lisätiedot ja hakemuslomakkeet: Arja Merikallio / SMU ry p. (0) 0 arja.merikallio@smu.fi tai Hakemusten palautusosoite: Suomen Merimies-Unioni / Arja Merikallio John Stenbergin ranta 000 HELSINKI

8 aimo myräkkä Meritaidossa alkoivat yt-neuvottelut: sopeuttamistoimien piirissä 0 henkilöä Valtion aikaisemmit tuottamat väylänhoitotyöt avattiin kilpailulle vuoden 00 alussa. Meritaidossa käytiin ensimmäiset yt-neuvottelut seuraavana vuonna. Marraskuussa käynnistyneet yt-neuvottelut koskevat jopa 0 henkilöä. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Arctia Shippingin ohella myös muissa valtion omistamissa osakeyhtiöissä kuohuu. Väylänhoitoon, vesirakentamiseen, öljyntorjuntaan ja merenmittaukseen erikoistuneessa Meritaidossa käynnistyivät. marraskuuta yt-neuvottelut, joiden kohteena on 0 henkilöä koskien yhtiön koko henkilöstöä. Meritaito voitti syksyn 0 urakkakilpailuissa kaikki yhtiön toiminnan kannalta tärkeät urakka-alueet, mutta se ei riitä. Yhtiö ilmoittaa joutuvansa turvautumaan säästötoimenpiteisiin, koskahintataso on alentunut ja urakoita on hävitty. Pahin painajainen käy toteen? Merimies-Unionin väylänhoitajat ovat pelänneet pahinta siitä lähtien kun Meritaito perustettiin vuoden 00 alussa. Pahin painajaisemme näyttää tätä menoa käyvän toteen ja olemme kohta kaikki tätä menoa kilometritehtaalla, jos meno ei ala muuttua Liikennevirastossa, Meri- Kartoille merkittyjä yleisiä kulkuväyliä Suomessa yhteensä noin 00 km, joilla väylillä on merenkulun turvalaitteita (majakoita, poijuja, viittoja, linjatauluja jne.) kaikkiaan yli 000 kpl, joista Liikenneviraston ylläpitämiä noin 000. Saimaan järvialueelta merelle johtavan Saimaan kanavan lisäksi väylästöön kuuluu muuta sulkukanavaa. mies-unionin väylänhoitajien pääluottamusmies Hemmo Mutka huokaa. Liikennevirasto vastaa Suomen vesiväylien rakentamisesta, suunnittelusta ja ylläpidosta. Näiden lisäksi sen tehtävä on turvata talvimerenkulun edellytykset, eli jäänmurto. Liikennevirasto hankkii töiden tekijät kilpailuttamalla. Valitettavasti Liikenneviraston tarjouskilpailuissa keskeisin tekijä on hinta, eikä palvelulle tai laadulle ole selkeitä määritelmiä, Mutka toteaa. Kuka kantaa vastuun? Liikenneviraston järjestämiin kilpailutuksiin on osallistunut hyvin pieniä yrityksiä ja toisaalta Meritaitoa jopa kymmenen kertaa suurempia valtionyhtiöitä, joiden toimialamääritelmissä tai ydinliiketoiminnassa ei ole minkäänlaista mainintaa väylänhoitoon liittyvästä osaamisesta. Tarjouksia voittaneiden yritysten hajonta on laaja. Millainen kalusto, osaaminen ja tieto-taito alasta näillä toimijoilla on. Kuka valvoo ja kantaa vastuun siitä, miten työt eri kohteissa hoidetaan? Meritaidon väylänhoitajat pelkäävät että odotettavissa ei ole välttämättä pidemmällä tähtäimellä hyviä uutisia. Osataanko tarjouskilpailujen kustannukset laskea oikein vai tuleeko halvin tarjous pidemmän päälle kalleimmaksi, kun tehtyjä töitä joudutaan korjaamaan. Vesiväylien turvallisuustaso pelottaa: huonokuntoiset tai pois paikoiltaan siirtyneet merimerkit ovat onnettomuusriski. Meritaidon väylänhoitajilla on vuosikymmenten aikainen kokemus ja osaaminen väylänhoitotöistä. Suomesta ei löydy tällä hetkellä toista toimijaa, jolla olisi yhtä hyvä kalusto ja ammattitaitoinen sekä osaava henkilökunta tälle alalle, pääluottamusmies Hemmo Mutka on varma sanoistaan. Turvalaitteiden määrä on myös kasvanut ja väylien varrella on entistä enemmän korjattavaa. Monet väylät vaatisivat myös kiireellistä ruoppaamista. Pääluottamusmies Hemmo Mutka on huolissaan kotimaan väylänhoidon nykyisestä kehityksestä ja väylänhoitajien jaksamisesta: työt lisääntyvät, mutta tekijät vähenevät. Monenlaista joulua Monta vuotta on siitä, kun Aimo kirjoitti ensimmäisen joulupakinansa tähän lehteen. Aina on ollut vuoden mittaan jotain, mikä on ollut joko vaikeaa tai on tapahtunut jotain, joka on vaikeuttanut suomalaisen merenkulkijan elämää. On ulosliputuksia, työvoiman vähentämistä ja muuta sellaista. Ei ole aina ollut mukavia joululahjoja pukilla kontissaan. Mutta aina on koetettu löytää myös hyvää joulumieltä. Kuluneena vuonna on tapahtunut kaikenlaista. On ollut vaikeuksia, mutta jotenkin Aimon mielestä kaikki alkaa näyttää paremmalta noin yleisesti. Toki on ollut työriitoja, onpa jopa tehty melkein laivakaappauskin ja muuta pientä kärhämää, mutta näistä on selvitty keskustelemalla. Joissain tapauksissa on puhuttu pitempään ja toisissa isoilla kirjaimilla, mutta lopputulos on useimmiten miellyttänyt molempia osapuolia. Rikinkatkuista keskustelua on käyty, mutta Aimo toivoo tässäkin, että otetaan järki käteen ja tehdään rikkiasiasta paras mahdollinen ratkaisu. Onhan se hyvä asia, että päästöt vähenevät, mutta ratkaisu ei saa olla sellainen, että menee lapsikin Nyt pitäisi valtiovallan ymmärtää, että merenkulku on Suomelle äärimmäisen tärkeää ja niin ovat suomalaiset merimiehetkin. pesuveden mukana, kuten joskus tapahtuu. (Tämä pitää ymmärtää oikein.) Aimo on lukenut, että tässäkin on kehitetty hienoja ratkaisuja. Eräs sellainen on rikkipesuri. Tällainen on jo käytössä Containership laivassa numerossa seitsemän. Uusi Viking Linen paatti puolestaan tulee käyttämään nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan. Että semmoista jo on tehty. Mikä on myös hienoa, uusia aluksia on tullut ja tulossa näille vesille. Toivotaan, että kaikki loksahtaa kohdalleen meidän merenkulkijoiden kannalta. On kuitenkin jo nähty, että Suomen lipun alla on hyvä olla ja jopa kannattavaa seilaamista. Myös jo hieman iäkäs merimiesporukka on ilahduttavasti nuorentunut, mikä on pelkästään hyvä asia. Ja läheltä liippaa merenkulkijan mieltä myös se, että Suomi on saanut rakentaakseen uusia laivoja, jotka tehdään Pernoon telakalla. Onhan sekin erinomainen asia, että suomalainen osaaminen ja taito ovat tallella ja hyvässä myyntiiskussa. Tämä kaikki tuntuu Aimon mielestä hyvältä. Nyt pitäisi valtiovallan ymmärtää, että merenkulku on Suomelle äärimmäisen tärkeää ja niin ovat suomalaiset merimiehetkin. Jos merenkulku tehdään vaikeaksi, vaikuttaa se myös monen maakravun elämään. Työpaikkoja on mennyt välillisesti maissa ja voi hävitä lisää, jos merenkulku tehdään kovin vaikeaksi. Vaan kaiken kaikkiaan: Aimosta tuntuu, että tämä joulu on pitkästä aikaa plus-painotteinen, kun ikävä kyllä menneinä jouluina se ei aina näin ole ollut. Toivotetaan oikein hyvää joulua sekä entisille että nykyisille merimiehille ja merinaisille. Uskotaan huomiseen ja toivotaan parempaa uutta vuotta. Aimo Myräkkä MS -0-0 MS

9 jobissa Törni taitaa tankotanssin Peppi Törni,, matruusi Onko nimi enne? Ehkäpä. Törnin Peppi haki merikouluun, kun työ tietokoneen ääressä maapuolella alkoi maistua puulta. Nyt hän kipuaa korkeaan rahtilaivan nosturiin ja kuljettaa suomalaisille energiaa, kivihiiltä, Pohjois-Euroopan satamista. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Törni=. vaijerin tai köyden kiertymä. työvuoro Rahtilaivoja pidettiin pitkään perinteisenä miesten valtakuntana, mutta nykyisin harjoja hiililaivan ruumissa heiluttavat myös naiset. Peppi työskentelee matruusina ESL Shippingin Eira-laivalla. Myös aluksen puolimatruusi, sähkömies ja kolme talouspuolen työntekijää ovat naisia. Peppi ei osaa jaotella laivatöitä perinteisten sukupuoliroolien mukaan, vaan merillä pärjäämisessä enemmän merkitystä on luonteenpiirteillä. Merillä on oltava sosiaalinen ja tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta Peppi ei osaa jaotella laivatöitä perinteisten sukupuoliroolien mukaan, vaan merillä pärjäämisessä enemmän merkitystä on luonteenpiirteillä. omalla tavallaan myös sen verran epäsosiaalinen että pystyy sopeutumaan ja pelaamaan yhteen saman porukan kanssa. Huumorintaju auttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Huutamalla ei saa aikaan kuin vahinkoa. Tietotekniikka on tehnyt maapallosta pienen ja virtuaalilangat laulavat. Merillä ei tarvitse olla erossa ystävistä ja perheestä samalla tavoin kuin aikoinaan, on olemassa netti ja kännykät. Tietynasteinen yksinäisyydensieto on kuitenkin tarpeen: jos on koko ajan kauhea koti-ikävä, niin työstä ei tule yhtikäs mitään. Lyhyemmälläkin linjalla merillä olo vaatii tietynlaista luonteenlujuutta; joillekin työ sopii ja toiset huomaavat heti, että ala ei ole oma. Pepille ammattivalinta on sopinut. Parikymppisenä hän työskenteli maissa sanomalehdessä, mutta huomasi kaipaavansa pois tietokoneen äärestä. Yhteishakuoppaasta pisti silmään Kotkan merikoulu ja nyt hän on ollut merillä jo reilun kymmenen vuotta. Irtolastialukset ovat eniten Pepin makuun. Ensimmäinen harjoittelulaivani oli ESL:n M/s Hesperia. Alus ja miehistö tuntuivat mukavilta ja niin päätin, että haluan tähän varustamoon töihin ja olen ollut valintaani tyytyväinen. Alan lainsäädäntöä on hyvä tuntea edes jonkin verran, niin on paremmin selvillä oikeuksistaan ja ainakin siitä, mistä eri tietoa voi hakea. Viime keväänä Pepistä tuli M/s Eiran laivaluottamusmies. ESL:n alusten luottamusmiesverkosto on lähtenyt hyvin kasvuun ja tavoitteena on saada jokaisella alukselle oma laivaluottamusmies. Myös muissa rahtivarustamoissa on tapahtunut heräämisen merkkejä luottamusmiestoiminnassa. Peppi kävi tänä vuonna Merimies- Unionin luottamusmiesten peruskurssit, joissa oli porukkaa sekä matkustaja- että rahtilaivoilta. Luottamusmiesten peruskursseilla käydään läpi konkreettisia merimiehen työtä koskevia asioita. Voin kyllä suositella kursseja muillekin: alan lainsäädäntöä on hyvä tuntea edes jonkin verran, niin on paremmin selvillä oikeuksistaan ja ainakin siitä, mistä eri tietoa voi hakea. Peppi kertoo seuraavansa myös alan uutisia: lama näkyy kaikkialla. Myös merenkulussa on käynnissä useita yt-neuvotteluita. Ei tunnu mukavalta, kun henkilöstövähennyksistä on tullut yleislääke lamaan jokaisella alalla. Laskusuhdanteesta huolimatta Peppi luottaa kotimaisen merenkulun huomiseen. Uskon, että töitä tulee jatkossakin olemaan. Nythän Suomen lipun alle on saatu lisää aluksia. Nykyistä sekamiehitysmallia Peppi pitää kuitenkin epäoikeudenmukaisena suomalaiselle työnhakijalle. Sekamiehityksestä jos sitä tarvitaan pitäisi saada sellainen, että muualta otetaan työntekijä vain siinä tapauksessa, jos ketään suomalaista ei ole saatavissa. Nykyinen sekamiehitysmalli, jossa suurin osa miehistöstä on ulkomaalaista oli suomalaisia tarjolla tai ei on epäoikeudenmukainen suomalaiselle työnhakijalle. ESL:n alukset ajavat kuivarahtia pitkin Itämerta ja Pohjois-Atlanttia. Törni kestää keskimäärin noin neljä-viitisen viikkoa. Kesäisin maalausta ja ruosteen ajoa, talvisin jäänhakkaamista. Lisäksi nosturiajoa ja paljon lapioimista!, rahtilaivan matruusi kuvailee työtään. Tankotanssi vei mukanaan Naisen ei tarvitse menettää naisellisuuttaan, vaikka työpaikka olisi laiva. Peppi kertoo harrastavansa vapaa-aikanaan tankotanssia. Liikunnalliset harrastukset sopivatkin Pepin mielestä parhaiten merimiehen aikatauluihin. Olen tanssinut tankotanssia nyt muutaman vuoden. Sitä ennen nostelin maissa puntteja, mutta nykyinen laji on monin verroin tehokkaampaa. MS -0-0 MS

10 Wilhelm Gustloffin upottaja Alexander Marinesko antoi kuvansa turkulaiselle naiselle sodan loppuvaiheessa S :n tukeutuessa Turkuun. Jussi H Maailman tuhoisin sukellusvene upotti höyrylaiva Jussi H:n Tragedia Selkämerellä vuonna vei merenkulkijan hengen. Suomalainen rahtialus Jussi H lähti viimeiselle matkalleen myöhään illalla.. Raumalta Saksan Köningsbergiä (nyk. Kaliningrad) kohti. Sillä oli kappaletavaralasti ja mm. koottavia puutaloja ruumissaan. Aluksella oli hengen miehistö, joista kaksi naista. Päällikkönä toimi nuori merikapteeni Heikki Pietilä. Meriselityksen mukaan laiva oli kaikin puolin kunnossa ja asianmukaisesti varusteltu. Jussi H oli isketty varvilta veteen Dunkerquessa 0 ja alkuperäiseltä nimeltään Ospringe. Kauppaneuvos Werner Hacklin osti sen Englannista laivaisännistöyhtiö Laiva Oy:lle, jonka suurin osakas hän oli. Laivassa oli 0 hevosvoiman höyrykone. Sen kantavuus oli brt, pituus metriä ja leveys metriä. Nimensä loppuun alus sai H- kirjaimen niin kuin Hacklinin muissakin laivoissa oli. Hacklinilla oli tapana nimetä laivat jonkun sukuun kuuluvan etunimen mukaan. Jussi oli kauppaneuvoksen veljen pojanpoika. Pohjanlahdella tiedettiin liikuskelleen yhden tai useamman venäläisen sukellusveneen ja Jussi H:n tarkoitus oli ajaa yöaikana Selkämeren yli ja jatkaa etelää kohti Ruotsin rannikkoa seuraillen niin kuin suomalaisaluksilla oli tuolloin tapana. Satamasta lähdön Raumalta laiva pyrki tekemään mahdollisen huomaamattomasti, ettei sana kiirisi merellä mahdollisesti liikuskeleville ja väijyville vihollisaluksille. Jussi H:n suunnatessa pimeän Selkämeren yli Ruotsia kohti tuuli oli yltymään päin ja meri kävi korkeana. Lämmittäjän ihmepelastuminen Porilaislaivan viimeinen matka jäi lyhyeksi. Se päättyi jo aamuyöllä kello neljän jälkeen Selkämeren pohjaan. Mitä tapahtui, perustuu onnettomuudesta ainoana pelastuneen oululaisen -vuotiaan lämmittäjän Pauli Kankaalan kertomukseen. Voimakas räjähdys vapisutti laivaa, joka alkoi upota. Ahterin masto kaatui ja peräkansi oli räjähdyksen jälkeen rojua täynnä. Väki hakeutui keulaan, jossa oli pelastuslautta. Muutamat pääsivät lautan päälle, jota uppoava laiva imi mukaansa. Lautta kaatui rytäkässä ja vain Pauli Kankaala onnistui kipuamaan sen päälle. Teksti: Joni Skiftesvik Kuvat: Joni Skiftesvikin kokoelmat Kankaalan mukaan vallitsi täysi myrsky ja aallot löivät lautan yli. Ympäriltä kuului pimeän sisästä ja aaltojen kuohun keskeltä avunhuutoja, jotka pian vaimenivat ja loppuivat. Kankaala onnistui kiskomaan lautalle pelastusvyön varassa kelluneen toisen perämiehen, joka oli menehtymäisillään. Soperteleva mies hiljeni aamun valjetessa. Kankaala yritti pitää perämiehen ruumiin lautalla, mutta lautan yli lyönyt suuri aalto vei vainajan mennessään. Ihmeenä voi pitää lämmittäjä Pauli Kankaalan selviytymistä. Likomärkänä myrskyävällä merellä ajelehtivalla lautalla sinnitellyt nuorukainen säilytti käsittämättömällä tavalla henkensä. Lautta ajautui pienelle Ahvenanmaan karille ja Kankaala onnistui uimaan. päivän aamuna saareen, jossa oli kaksi kalamajaa. Sinne saapui.. neljä kalastajaa moottoriveneellä, jotka kuljettivat kylmettyneen lämmittäjän ihmisten ilmoille. Kumlingenissa viranomaiset pääsivät kuulustelemaan Kankaalaa.. ja tieto höyrylaiva Jussi H:ta kohdanneesta tuhosta ja laivanväen menehtymisestä varmentui. Ahvenanmaan pohjoispuolella oli jo havaittu tiedustelulennolla olleesta koneesta meressä kelluvia hylkytavaroita. Kauppaneuvos Werner Hacklin oli huolestuneena yrittänyt eri lähteistä tiedustella kadonnutta laivaansa ja laivaston alukset olivat etsineet sitä. Erään saaren rannasta oli löydetty naisen ruumis, joka tunnistettiin Jussi H:n emännöitsijäksi. Sensuuri oli tarkkana eikä Jussi H:ta kohdanneesta onnettomuudesta uutisoitu. Lehdet kertoivat samaan aikaan päivästä toiseen liittoutuneiden laivojen upotuksista. Varsinkin Murmanskin saattueiden menetykset olivat etusivujen uutisia. Sankari vai rikollinen? Jussi H:n ampui upoksiin kahdella torpedolla neuvostoliittolainen Stalinets-tyypin sukellusvene S. Se oli miinakenttiä taitavasti kierrellen ja niiden alitse sukeltaen ujuttautunut Pohjanlahdelle, jossa liikkuvat suojaamattomat rahtilaivat olivat sille helppoja kohteita. Sukellusveneen päällikkönä toimi Pavel Malantjenko. Päivää ennen Jussi H:n tuhoa S upotti Danzigista Mäntyluotoon matkalla olleen maarianhaminalaisen s/s Heran tykkitulella ja torpedoilla Finngrundetin majakkalaivan kaakkoispuolella. Heran miehistö pääsi siirtymään pelastusveneisiin ja onnistui myrskystä huolimatta soutamaan Saltvikiin saareen. Kaikki pelastuivat, vaikka eräiden tietojen mukaan sukellusvene olisi tulittanut Heran pelastusvenettä tykillä. Upotettuaan Jussi H:n S jatkoi Merenkurkkuun ja upotti siellä hollantilaisen moottorilaiva Anna W:n. Kun S lokakuun. päivänä latasi pinnalla akkujaan, suomalaiset vartioalukset VMV- ja VMV- yllättivät sen. Sukellusvene turvautui hätäsukellukseen, mutta sen ohjauslaitteet vahingoittuivat yhteenotossa pahoin. Vaivoin se pääsi kotisatamaansa Kronstadiin. Korjaustöiden jälkeen S :n päällikkö vaihtui ja seuraavat kolme vuotta sitä kipparoi Alexander Marinesko. Häntä on luonnehdittu uhkarohkeaksi ja ihmishengistä piittaamattomaksi mieheksi, joka etsi menestystä ja arvostusta keinoja kaihtamatta. Marineskon meriittilistalle kertyi varsin kyseenalaisia upotuksia. Varsinkaan saksalaisen Wilhelm Gusstloffin torpedointi ei kaikkien neuvostoliittolaistenkaan mielestä ollut sankarillinen teko. Risteilyalukseksi valmistunut saksalainen 0 bruttotonnin Wilhelm Gusstloff kuljetti Saksan itäosien evakkoja Gdyniasta Flensburgiin ja Kieliin, kun Marineskon komentama, Hangosta lähtenyt S upotti sen 0.. torpedolla. Laiva vei merelliseen hautaan tuhansia ihmisiä. Tarkkaa lukua ei ole olemassa, eri lähteissä uhrien määräksi on arvioitu Suuri osa menehtyneistä oli naisia ja lapsia. Sotarikolliseksi leimautumisen Marinesko väisti sillä, että evakuoituja siviilejä kuljettaneessa joukkojenkuljetusaluksessa oli myös sotilaita ja sotatarvikkeita. Kyseessä on maailman eniten ihmisuhreja vaatinut meriturma. Sankarin arvo postuumisti Suomen irtaannuttua sodasta neuvostosukellusveneet käyttivät tukikohtinaan Turun, Hangon ja Helsingin satamia ja niiden operointi Itämerellä helpottui. Vajaat kaksi viikkoa Wilhelm Gusstloffin upotuksen jälkeen Marineskon komentama S iski jälleen suureen alukseen, saksalaiseen sairaalalaiva Steubeniin (ex. General von Steuben). Sen matkustajina oli haavoittuneita ja liikuntakyvyttömiä sotilaita, osa paaripotilaita. Itämereen pohjaan vaipui nyt 000 ihmistä. Vaikka kyse oli selvästi sairaalalaivaksi näkyvin tunnuksin merkitystä aluksesta Marinesko selvisi nytkin teostaan ilman sotarikolliseksi leimautumista, sillä myös tässä aluksessa oli sotilaita ja tykkejä. Jälkeenpäin on kuitenkin muistuteltu siitä, että Marinesko tiesi aivan varmasti upottavansa sairaalalaivan. Sotilaiden ja sotatarvikkeiden laivassa oloa hän ei sen sijaan tiennyt. Tieto niistä tuli hänelle iloisena yllätyksenä. Sukellusvenekapteeni Alexander Marineskon syntyperästä on monenlaista tietoa. Häntä on pidetty ukrainalaisena, romanialaisena ja jopa saksalaisena. Hän kuoli vuonna syöpään 0-vuotiaana. On arvioitu Marineskon kaikkien operaatioiden tuloksena yli 000 ihmisen menettäneen henkensä. Mihail Gorbatsov myönsi hänelle postuumista Neuvostoliiton sankarin arvon vuonna 0. Päätöstä kritisoitiin niin Neuvostoliitossa kuin ulkomailla. Joni Skiftesvik Kirjoittaja on oululainen kirjailija ja pohjoisen merenkulun historioitsija MS -0-0 MS

11 syysvaltuusto Merimies-Unionin valtuusto: Liikenneviraston ja ELY-keskusten kilpailutukset kyseenalaisia Liikennevirasto ja ELY-keskukset sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat kilpailuttaneet saaristomerellä ja sisävesillä yhteysalusreittejä, lossipaikkoja sekä väylänhoitoalueita. Näille aloille kilpailua luodaan hinnalla millä hyvänsä. Töitä ovat voittaneet yrittäjät, joiden kalusto on nykyistä jopa huomattavasti vanhempaa ja heikkolaatuisempaa tai joilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa tehtyjä sopimuksia, Merimies-Unionin valtuusto toteaa. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat saaristo- ja rannikkoliikenteen reiteistä. Reittien kilpailutukset ovat vaikuttaneet useisiin Merimies-Unionin jäsenten työsuhteisiin. Pitkiä palvelusopimuksia ovat voittaneet yrittäjät, joiden tarjoukset ovat olleet huomattavasti nykyistä kustannustasoa halvempia tai joiden kalusto on ollut huonokuntoista tai turvallisuus- ja jäissäkulkuominaisuuksiltaan kyseenalaista. Kilpailun on voittanut jopa vuotta vanha alus, joka aloittaa liikennöinnin Turun saaristossa ensi vuoden alussa. Liikennevirasto ja ELY käyttävät kilpailutuksissaan niin sanottua laatupisteytystä. Minimilaatuvaatimukset täyttävä tarjous jatkaa hintakilpailuun, jossa edul- Itäkustin osaston Krista Tanhuanpää. lisin tarjous ratkaisee. Kilpailutuksissa on saattanut käydä myös niin, että aluksen tyyppiä tai ikää ei ole määritelty ratkaisevaksi, vaan lähtökohta on ollut kyky tuottaa haluttu palvelu. Kilpailutuksessa ei ole kiinnitetty huomiota myöskään siihen, noudattaako kilpailuun osallistuva yritys työelämän pelisääntöjä. Saariston yhteysalusliikenteen hoidossa siirryttiin pitkäkestoisiin, jopa seitsemän kymmenen vuotta pitkiin palvelusopimuksiin, jotta palveluita voidaan parantaa ja vanhaa kalustoa uusia sekä korjata. Mikä on saaristolaisten todellinen hyöty nykyisestä kilpailutustilanteesta vai valuvatko satsaukset kehnomman kaluston ylläpitoon ja liikkuminen saaristossa on tulevaisuudessa entistä epävarmempaa. Valtuusto käyttää Unionin ylintä päätösvaltaa edustajakokouksien välisenä aikana. Jokainen ammattiosasto ja sen jäsen voi tehdä valtuustolle esityksiä. Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja ja 0 muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on varajäsen. Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Valtuusto voidaan kutsua koolle myös tarpeen vaatiessa. Eturivissä Seppo Lievonen satama-alan osastosta ja Minna Kiiski matkailu- ja huolinta-alan osastosta. Vasemmalla takarivissä Ahvenanmaan maakuntalauttojen pääluottamusmies Eija Kiviö. Jäsenet luottavat työttömyyskassaan Henkilöstön luotettavuus, asiantuntemus sekä asiakaspalveluhenkisyys nousivat kärkeen, kun kysyttiin jäsenten kokemuksia ja mielikuvia Kuljetusalan työttömyyskassan palveluista. Jäsentyytyväisyystutkimus tehtiin syyskuussa. Teksti: Mikko Karlsson Kokemustensa perusteella vastaajat pitivät kassan tärkeimpänä ominaisuutena sähköisten palvelujen helppoutta. Hakemusten käsittelyn luotettavuus ja verkkosivujen toimivuus olivat tutkimuksessa seuraavaksi tärkeimpiä ominaisuuksia. Jäsentyytyväisyystutkimukseen vastasi kaikkiaan 0 henkilöä. Vastaajista miehiä oli %. Vastaajista % asioi työttömyyskassassa mieluiten sähköisesti. Toimistossa käy % ja kirjeitse asioi %. Tähän liittyy vapaista vastauksista poimitut terveiset kassalle; Älkää muuttako mitään sähköisessä palvelussa. Vanhakin pärjää ilman korkeakoulututkintoa. Vastauksista ilmeni myös se, että jäsenillä menee helposti työttömyyskassan ja liiton roolit sekaisin. Ei oikein tiedetä, missä raja näiden kahden itsenäisen organisaation välillä menee. Yhdenmukaiset toimintatavat Mitä tutkimustuloksista sitten seuraa työttömyyskassan toimintaan tulevaisuudessa? Toiminnan luotettavuus on tietysti meille tärkeää. Panostamme siihen, että etuuksien käsittely on laadukasta, oikeellista, ammattitaitoista ja tehokasta. Ja, että toimintatapamme ja työmenetelmämme ovat yhdenmukaiset. Tähän pääsemme sisäisellä tiedotuksella, henkilöstön jatkuvalla koulutuksella sekä laadunvalvonnalla, sanoo Kuljetusalan työttömyyskassanjohtaja Anne Liikanen. Tutkimuksen mukaan jäsenet odottavat hakemuksensa nopeaa käsittelyä. Laadukkaan käsittelyn lisäksi hakemusten nopea käsittely on työttömyyskassan tärkeimpiä palvelutavoitteita. Käsittelyajan nopeuteen panostetaan ennakoimalla työttömyyden vaihteluja sekä parantamalla tiedotusta siitä, mitä liitteitä hakemuksen mukana tulee toimittaa. Kun mukana on kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet, hakemus saadaan käsiteltyä nopeasti, muistuttaa Liikanen. Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL, 00 Helsinki Puhelinpäivystys p. (0) ma pe klo Faksi: (0) Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo.0.00 (syys huhtikuu) työttömyyskassa tiedottaa Lakimuutoksia vuodenvaihteessa: lomakorvauksen jaksotus poistuu Työttömyyskassojen toimintaa ohjaavaan työttömyysturvalakiin on luvassa muutoksia vuoden vaihteessa. Yksi suurimmistä muutoksista on lomakorvauksen jaksotuksen poistuminen. Nykyisen lain mukaan yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen päättyessä maksetut lomakorvaukset jaksotetaan eikä jaksotusaikana ole ollut oikeutta päivärahaan. Lakimuutoksen myötä työntekijälle pitämättömistä lomista maksettua lomakorvausta ei enää jaksoteta, mikäli työsuhde on päättynyt vuoden 0 puolella. Ruuhkahuippuihin lisätty vastaajia Puhelimitse työttömyyskassaan asioi % tutkimukseen vastanneista. Moni soittaa ensin AKT:n keskukseen, mistä ei kuitenkaan voida yhdistää työttömyyskassaan. Siellä on kartoitettu soittojen ruuhkahuiput. Näihin huippuihin on lisätty etuuskäsittelijöitä vastaamaan soittoihin. Työttömyyskassan puhelinpäivystysaika on kello. Iltapäivät on varattu hakemusten käsittelyyn. Kassan henkilöstölle on mahdollista lähettää verkkopalvelun kautta viestejä kaikkina vuorokauden aikoina salattua yhteyttä pitkin. Näihin viesteihin vastataan päivittäin. 0 MS MS

12 Jussi Koivunen kuljetusliittohankkeen selvitysmieheksi Jussi Koivunen on nimetty kuljetusliittojen yhdistymiseen tähtäävän hankkeen selvitysmieheksi. Koivunen aloittaa tehtävässä välittömästi. Tavoitteena on saada aiesopimus viiden kuljetusliiton yhdistymisestä aikaiseksi kevään 0 aikana. Jussi Koivunen työskenteli aiemmin AKT:n sihteerinä. Siinä tehtävässä Koivunen oli mukana yhdistymisprosessin alusta lähtien vuodesta 00. AKT:sta Koivunen jäi eläkkeelle vuoden 0 marraskuun lopussa. Kuljetusliittojen yhdistymishankkeessa ovat mukana Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan Unioni IAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ja Suomen MerimiesUnioni SMU. Liittojen yhteinen jäsenmäärä on noin Eduskuntaan on perustettu meriasioiden yhteistyöryhmä Ryhmä kansanedustajia perusti lokakuun alussa Eduskunnan Meriryhmän, joka keskittyy Suomen meriklusteriin liittyvien asioiden seurantaan ja tukee yhteydenpitoa kansanedustajien ja merialojen toimijoiden välillä. Meriryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd.). Eduskunnan Meriryhmän avajaisseminaarissa puhui liikenneministeri Merja Kyllönen. Meripolitiikan edunvalvonnassa eri tahot ovat lyöneet toisiaan kasvoihin, koska vuoropuhelu ja yhteistyö ei ole ollut riittävällä tasolla. Tästä pitää ottaa opiksi, eikä minkään järkevän toiminnan esteenä ei saa olla esimerkiksi sektoriministeriöiden raja-aidat. Unelmanani on, että joku ministeriö ottaisi meripolitiikan koordinoinnin haltuunsa, liikenneministeri Kyllönen totesi seminaarin avaussanoissaan. Meripolitiikan edunvalvonnassa eri tahot ovat lyöneet toisiaan kasvoihin, koska vuoropuhelu ja yhteistyö ei ole ollut riittävällä tasolla." Bryssel Helsinki -akseli meriasioissa vahvistuu Pätevyyskirjoille oma palvelunumero Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi otti..0 käyttöön uuden puhelinnumeron, josta voi tiedustella merenkulun pätevyyskirjoihin liittyviä asioita. Uusi puhelinnumero on 0. Numerossa palvellaan arkisin klo ja. Pätevyyskirjoihin liittyvät sähköpostitiedustelut voi lähettää osoitteeseen merimiesyksikko@trafi.fi. Lisätietoja pätevyyskirjoista löytyy Trafin verkkosivuilta osoitteesta MS -0 Eduskunnan Meriryhmän tuore puheenjohtaja kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd) kävi tapaamassa..0 Suomen pysyvän EU-edustuston meriasioiden erityisasiantuntijoita Päivi Woodia ja Marjo Nummelinia Brysselissä. Tapaamisen aiheena oli yhteydenpidon vahvistaminen kansanedustajien ja Suomen EU-edustuston välillä meriasioissa. Lähiaikojen ajankohtaisia teemoja ovat mm. laivojen vaihtoehtoiset polttoaineet, erityisesti nesteytetty maakaasu (LNG), merenkulkua koskevat ilmastonsuojelun kysymykset sekä uusimman kansainvälisen merityösopimuksen tuominen osaksi EU-lainsäädäntöä...0 sovitun yhteydenpidon on tarkoitus auttaa kansanedustajia pysymään entistä paremmin tietoisina meriasioiden käsittelyn tilanteesta EU:n päätöksentekoelimissä. Ensimmäisenä konkreettisena antina Wood ja Nummelin kokoavat kansanedustajien käyttöön raportin EU:ssa lähiaikoina käsittelyyn tulevista asioista. Jatkossa Eduskunnan Meriryhmän järjestämissä meriaiheisissa seminaareissa tullaan käsittelemään Suomen edunvalvontaa EU:n lainsäädäntötyössä. Varustamobarometri 0: va nh at skön är it Bunkkerin hinnan nousu esteenä varustamoiden kasvulle ja kehitykselle Lähes 0 prosenttia SPC Finlandin Varustamobarometriin vastanneista kotimaisista varustamoista arvioi, että merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on huonontunut edelleen viimeisen kuukauden aikana. Käännettä nousuun ei ole odotettavissa vielä seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Yli puolet vastaajista katsoi, että bunkkerin eli polttoöljyn hinta on noussut oleellisesti. Varustamojen mukaan bunkkerin hinnan nousu on merkittävin kasvun ja kehittymisen este. Suomalaisten varustamojen markkinaosuus kuljetuksista Suomeen/Suomesta jatkaa kauan En pelännyt äänistä huolimatta! kestänyttä laskuaan. Vaikka viennin ja tuonnin tonnimäärä on kasvanut laskusuhdanteen /0 ja /0 jälkeen, on suomalaisten laivojen prosenttiosuus kuljetuksista laskenut. Osallistu tutkimukseen Yllättävät ja asiaan kuulumattomat äänet paitsi pelästyttävät, kertovat usein myös tärkeää tietoa alusta tai merimiestä uhkaavasta vaarasta ja tukevat siten oikean tilannetietoisuuden muodostumista. Äänien ja kuulohavaintojen merkitys on kuitenkin hälytysääniä lukuun ottamatta jäänyt modernissa merenkulussa varsin pieneksi. Jyväskylän yliopistossa on käynnissä tutkimus, jossa kartoitetaan, millaista informaatiota merenkulkijat ovat saaneet hätään tai vaaraan liittyvistä äänistä, minkälaisia tunteita ne ovat heissä herättäneet ja miten he ovat tunteitaan hallinneet. Tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta ja sen tulosten avulla on mahdollista kehittää hätätilanteessa toimimiseen ja tilanteen aikaiseen tunteiden ja pelon käsittelemiseen liittyviä menetelmiä. Kaikki em. asioihin liittyvät kokemukset ja kertomukset ovat tärkeitä. Voit osallistua tutkimukseen täyttämällä tutkimusta varten perustetun Internetlomakkeen. Vastaukset käsitellään sekä luottamuksellisesti että nimettöminä. mu ist ele e Mielessä vuotta Tämän stoorin alku juontaa vuoden - takaiseen tapahtumaan. Olimme silloin (..) M/s Finnforestilla Newport Newsissä lastaamassa kivihiiltä ja raakatupakkaa Eurooppaan. Samana päivänä oli myös presidentti J.F. Kennedy vierailulla Dallasissa. Seurailimme suoraa lähetystä telkkarista, kun tapahtui se kohua herättänyt ampuminen, jossa presidentti sai surmansa. Kun varmistui, että Kennedy oli menehtynyt, niin kippari (Harald Berlin) tuli alas messiin ja kehotti vahtimiestä menemään laskemaan Yhdysvaltojen lipun puolitankoon. Asia alkoi kiinnostamaan minua ja halusin seurata, minkälaisiin manöövereihin Norfolkin edustalla olevissa laivaston aluksissa ryhdyttiin, sillä laivalta oli esteetön näkyvyys muihin aluksiin. Kiikaroin ahterista, mitä laivoissa tapahtuu ja pitkän ajan kuluttua niissä alettiin valmistautua lipunlaskuun. Tämä asia on askarruttanut minua nyt vuotta: oliko M/s Finnforest ensimmäinen lipun puolitankoon laskenut alus koko itärannikolla? Hyvällä syyllä voi ainakin olettaa niin. Terveisiä kaikille seilauskavereille! Olavi Suni Tutkimuksen kotisivu "Vaaratilanteen äänet" löytyy osoitteesta Sivulla on mm. linkki varsinaiseen tutkimuslomakkeeseen ja tutkijan yhteystiedot. -0 MS

13 Ledare Meiltä saat tutkitusti parasta palvelua! Meillä Meillä on on tutkitusti on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat. Asiakkaidemme mielestä mielestä meillä meillä asioiminen asioiminen on vaivatonta vaivatonta ja nopeaa. ja ja nopeaa. Vaalimme Vaalimme asiakassuhteitamme ja ja ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Tervetuloa Turvaan, Turvaan, vanhat vanhat ja uudet ja ja uudet asiakkaat. asiakkaat. (EPSI (EPSI Rating Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 0, 0, 0) 0) Olyckor vid övningar med livbåtar och marina evakueringssystem Inom sjöfarten lever ett rykte som säger att fler sjömän har dött på grund av livbåtar än räddats av dem sedan andra världskriget. Sett till den dystra statistiken verkar påståendet inte helt taget ur luften. Statistiken visar att endast under 0- talet avled över 00 personer i hela världen i samband med livbåtsövningar och underhållsarbete. Även färsk statistik visar att procent av alla dödliga olyckor som sjömän råkat ut för har skett i samband med hantering av livbåtar. År 00 kom nya bestämmelser till kapitel III i Internationella sjöfartsorganisationen IMO:s SOLAS-konvention. I de nya bestämmelserna konstateras bland annat att en livbåt vid livbåtsövningar inte behöver vara bemannad när den sjösätts och lyfts upp. Livbåtarna ska dessutom inspekteras varje vecka av en besättningsman som är kompetent för uppgiften, och anteckningar om inspektionen ska föras in i skeppsdagboken. I IMO har det i åratal debatterats om livbåtarnas krokar och ärendet har inte framskridit som det borde. Alla livbåtar ska ha standardiserade utlösningskrokar som fungerar på likadant sätt. Befintliga opålitliga krokar måste tas ur bruk, och i stället bör det installeras säkra utlösningskrokar som alla är av samma standard. Sjöfararna har tvingats vänta alldeles för länge på förpliktande anvisningar från IMO. Övningarna med frifallslivbåtar, som nu har blivit mycket allmänna på fraktfartyg, har ändrats så att båten kan sjösättas även helt utan besättning beroende på utrustning. I samband med en övning på Eckerö Lines nya passagerarfartyg M/s Finlandia den november skadades 0 sjömän, varav fyra behövde sjukhusvård för sina skador. Vid denna övning användes MES marint evakueringssystem med s.k. evakueringsstrumpor. Enligt SOLAS-konventionen ska ett marint evakueringssystem undergå regelbunden service med månaders mellanrum och aktive- sisältö: ras med högst års mellanrum. Dessutom ska systemet testas före klassificering och besiktning av fartyget, när det är fråga om ett nytt eller ett begagnat fartyg som tagits till Finland. STCW-konventionen och vår nationella lag om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg kräver att fartygspersonal har fått utbildning för nödsituationer. Både livbåtsövningar och evakueringsövningar omfattas av arbetarskyddslagstiftningens bestämmelser och därför ska de bestämmelserna också beaktas när övningar ordnas. Olyckan på m/s Finlandia undersöks av arbetarskyddsmyndigheterna. En verklig nödsituation till sjöss är en annan sak än övningar. Riskerna vid övningarna bör kartläggas, och då kan man med hjälp av sunt förnuft genast se att övningar med marina evakueringssystem inte bör ske på fartyg, utan under kontrollerade förhållanden och under ledning av kompetent personal vid övningscentra i land. Vid Meriturvas utbildningscenter i Lojo går övningarna att ordna på ett säkert sätt utan att riskera våra sjömäns hälsa. En annan fråga är sedan om evakueringsstrumporna över huvudtaget kan användas för räddning av passagerare, om de orsakar benbrott och sjukhusbesök. Evakueringen kan inte vara snabb och godtagbar, om människor skadas av själva räddningsanordningen. Ilpo Minkkinen Ombudsman/ITF-inspektör innehåll: Arctia Shipping inledde samarbetsförhandlingar 0 M/s Baltic Princess till Åbolinjen På jobbet Peppi Törni Världens mest destruktiva ubåt 0 Arbetslöshetskassan informerar Transportförbundprojekt Olemme Olemme asiakkaidemme omistama omistama keskinäinen keskinäinen vakuutusyhtiö vakuutusyhtiö ja teemme ja ja teemme yhteistyötä yhteistyötä erityisesti erityisesti ammatti- ammattiliittojeliittojen kanssa. kanssa. Palvelemme MS -0 Palvelemme puhelimitse puhelimitse numerossa numerossa ma-pe 0 ma-pe - sekä - osoitteessa sekä osoitteessa MS KUVA: Ari Rivasto

14 Kombiisbrytaren Botnica såldes till Estland: Arctia Shipping inledde samarbetsförhandlingar med 0 personer Även om besättningen kastas runt från fartyg till fartyg på rederiet har den tagit väl hand om isbrytarna. För många i besättningen är skicket på utrustningen en hjärtefråga, och det finns inga andra fartyg som är lika gamla men i bra skick varken i Finland eller i grannländerna. Om vi inte hade tagit hand om utrustningen hade den förfallit rejält, säger båtsman Jukka Salo och duttar färg på ytan på Kontio. Köpte hamnen i Tallinn Botnica för isbrytning enbart för att den skulle bryta is i sina egna vatten? Vi misstänker starkt att den förr eller senare kommer att konkurrera med oss om isbrytningsuppdrag tillsammans med svenska fartyg. text och bilder: Saana Lamminsivu Arctia Shipping är ett aktiebolag som ägs av finska staten. Den oktober sålde bolaget kombiisbrytaren Botnica till hamnen i estniska Tallinn och inledde omedelbart samarbetsförhandlingar som omfattar 0 personarbetsår. Vid 0 års bokslut i december kommer det förhoppningsvis inte att delas ut några dividender till bolagets ägare eller uppsägningspaket till personalen i julklapp, säger Fennicas kocksteward och fartygsförtroendeman Martti Kuusela om de pågående samarbetsförhandlingarna. Besättningen på kombiisbrytaren Botnica arbetade som vanligt på fartyget när beskedet att fartyget hade sålts kom. Nyheterna var svåra att tro på eftersom kombiisbrytarverksamheten har kommit igång bra efter en stel början och Finland blickar mot arktiska områden. Samarbetsförhandlingarna inleddes dock med en gång. Vi behövs, men uppskattas inte På traditionella isbrytare förbereder man sig inför den kommande isbrytningssäsongen med mycket modfällt humör. Ingen tycks frivilligt vilja kommentera de pågående samarbetsförhandlingarna eftersom alla är rädda för att mista jobbet. Alla önskar att det vore som förr. Var kommer man att hitta kunnig arbetskraft till isbrytning i framtiden om man inte ens håller fast vid den gamla? konstaterar at-matroserna Erkki Sarjola och Mikko Toivonen på isbrytaren Kontio. De ständiga samarbetsförhandlingarna har svärtat ner rederiets anseende ganska rejält. På Skatudden förundras man över bristen på uppskattning av den finska nationalförmögenheten, isbrytarna. När det kommer en svår vinter ropar man efter vår hjälp, men övriga tider är besättningen och utrustningen ett nödvändigt ont som man gör sitt bästa för att bli av med. Rederiet friställer alltid besättningen när sommaren kommer. Sent på hösten, när vädret börjar bli kallare, ska man snabbt få fartygen i användningsklart skick. Jag anser att det finns arbete nästan året om, och måla kan man ju göra under andra tider på året än när den första frosten kommer, säger båtsman Jukka Salo och målar utomhusräckena på Kontio i mitten av november. En reducering av isbrytningsbesättningen skulle kunna ha oanade konsekvenser för den finska vintersjöfarten. Vi måste ta hand om vår kunniga besättning. För att kunna bistå vintersjöfarten krävs det erfarenhet och skicklighet, vilket man inte skaffar sig i en handvändning. Ett fel och en smäll i arbetet med att hjälpa handelsfartyg ur isen kan kosta tiotusentals euro. MS -0-0 MS

15 Riksdagen godkände isbrytningsavtal mellan Finland och Sverige Den november 0 godkände riksdagens plenum regeringens proposition HE (0/0) beträffande ett samarbete med Sverige för att trygga vintersjöfarten. Sjömans-Unionen uttrycker sin oro för samarbetet med Sverige och kräver att de finländska isbrytarnas och anställdas arbeten tryggas: En störningsfri finsk utrikeshandel vid vinterförhållanden måste tryggas genom en tillräcklig isbrytningskapacitet. Finlands egen isbrytningsutrustning och den finländska personalen måste erbjudas arbete innan man anlitar utländsk isbrytningshjälp. Erfarenheterna från den gångna vintern 0 0 och sättet på vilket isbrytningsavtalet mellan Finland och Sverige har tilllämpats har dock visat att förfarandet har varit ett helt annat: de finska isbrytarna har legat i hamn samtidigt som de svenska isbrytarna har hjälpt fartyg till och från finska hamnar. Så får inte hända. Riksdagens kommunikationsutskott lämnade också ett utlåtande om regeringens proposition. Utskottet stödde utökningen av ett samarbete, men ansåg det även viktigt att Finland har tillräckligt med egna isbrytare för att försörjningsberedskapen ska vara tryggad och att de finländska anställda och det avancerade kunnandet inom isbrytning stannar kvar i Finland. Utskottet konstaterade också att den finländska isbrytningskapaciteten ska utnyttjas optimalt och regelbundet. Som utskottet ser det måste våra finländska isbrytare operera tillräckligt många dagar per år för att alla anställda ska kunna upprätthålla och bygga på sina högkvalificerade kunskaper. De finska isbrytarna omfattas inte av tonnagebeskattning eller annat sjöfartsstöd till skillnad från svenska isbrytare, som får samma stöd som handelsflottan i Sverige. Jani Reinikainen arbetade som kock på kombiisbrytaren Botnica i tolv år. Nu bär han mat till kylen på isbrytaren Sisu. När de sålde Botnica kändes det som om de sålde ens hem man arbetade ju trots allt på fartyget halva året. Svenskarna tar russinen ur bullen och finländarna betalar Oljebekämpningsisbrytaren Kontio är först ut att åka norrut. Fartyget ska transportera oljebekämpningsutrustning till Uleåborg innan isen kommer. Förhoppningsvis blir det tillräckligt med arbete för finska isbrytare i år, så att det inte blir som förra året, säger man oroligt på Skatudden. Vi minns alla den sorgliga berättelsen: förra vintern stod isbrytaren Sisu i full beredskap och i väntan på arbete på kajen på Skatudden. Samtidigt bröt svenska isbrytare is på den finska sidan i Bottenvikens hamnar. Inhemsk utrustning sätts inte i arbete Att de svenska isbrytarna får delta i isbrytning på finska områden är rent ut sagt obegripligt. Vintersjöfarten stöds i den statliga budgeten, varför det känns konstigt att man inte sätter den inhemska utrustningen i arbete: de svenska brytarna arbetar knappast gratis i Finland. De svenska brytarna betalar inte heller några farledsavgifter till Finland, till skillnad från finska brytare och handelsfartyg. De använder också tyngre bränsle, vilket kostar mindre men är skadligare mot miljön. Av de inhemska brytarna kör t.ex. Sisu enbart på lätt bränsle. Samarbetsförhandlingar vid Meritaito: 0 personer berörs av permitteringar De uppgifter inom farledsskötseln som staten tidigare skött konkurrensutsattes i början av 00. Året därpå hölls de första samarbetsförhandlingarna vid Meritaito. De samarbetsförhandlingar som inleddes i november berör upp till 0 personer. text och bild: Saana Lamminsivu Arctia Shipping är inte det enda statsägda aktiebolag där det stormar för tillfället. I bolaget Meritaito, som är specialiserat på farledsskötsel, oljebekämpning och sjömätning, inleddes den femte november samarbetsförhandlingar som berör 0 personer av bolagets hela personal. Hösten 0 vann Meritaito alla anbudstävlingar inom de entreprenadområden som är väsentliga för bolagets verksamhet, men det räcker inte. Bolaget meddelar att man måste ta till sparåtgärder eftersom prisnivån sjunkit och man även förlorat en del entreprenader. Värsta mardrömmen blir verklighet? Sjömans-Unionens farledsskötare har befarat det värsta ända sedan Meritaito grundades i början av 00. Som det ser ut nu verkar det som att vår värsta mardröm blir verklighet, och fortsätter det så här är vi alla snart arbetslösa, om ingen ändring sker från Trafikverkets sida, suckar Hemmo Mutka, huvudförtroendeman för Sjömans-Unionens faledsskötare. Trafikverket ansvarar för byggande, planering och underhåll av Finlands farleder. Till dess uppgifter hör även att trygga förutsättningarna för sjöfarten vintertid, det ansvarar m.a.o. för isbrytningen. Trafikverket skaffar entreprenörer för att sköta dessa uppgifter genom konkurrensutsättning. Tyvärr är priset den viktigaste faktorn i Trafikverkets anbudstävlingar, och service eller kvalitet finns det inga klara bestämmelser om, konstaterar Mutka. Vem bär ansvaret? I Trafikverkets anbudstävlingar har deltagit å ena sidan väldigt små företag och å andra sidan statsbolag som kan vara tio gånger större än Meritaito. Om man ser på dessa bolags branschbeskrivningar eller huvudsakliga verksamhet finns inget som säger att farledsskötsel hör till deras kompetensområde. Det är stora skillnader mellan de företag som vunnit anbudstävlingarna. Hurdan utrustning, hurdant kunnande och Finlands allmänna på kartor utmärkta farleder uppgår för tillfället till sammanlagt 00 km. Vid dessa farleder finns sammanlagt över 000 säkerhetsanordningar (fyrar, bojar, prickar, linjetavlor osv.) av vilka 000 är på Trafikverkets ansvar. Till farledsnätet hör också Saima kanal och andra slusskanaler. hurdan know-how har de här företagen om branschen? Vem övervakar och bär ansvar för hur arbetet sköts på olika ställen? Farledsskötarna vid Meritaito är rädda att framtiden inte heller för med sig några goda nyheter. Är kostnaderna som anges i anbudstävlingarna riktiga eller blir det billigaste anbudet i slutändan dyrast, om jobbet senare måste göras om? Säkerhetsnivån på farlederna skrämmer: sjömärken som är i dåligt skick eller har flyttat på sig utgör en olycksrisk. Säkerhetsanordningarna har också blivit fler och det finns mer än tidigare att reparera längs farlederna. Många farleder är också i brådskande behov av muddring. Huvudförtroendeman Hemmo Mutka är oroad över den nuvarande utvecklingen inom farledsskötseln i Finland och undrar hur farledsskötarna ska orka: arbetet ökar, men arbetarna minskar. Meritaitos farledsskötare har årtionden av erfarenhet inom farledsskötsel. I Finland finns det i nuläget ingen annan som har lika bra utrustning och yrkeskunnig personal för den här branschen, säger Mutka säkert. MS -0-0 MS Hemmo Mutka

16 Farväl gamla dam! Besättningen väntar med positiv spänning på det nya fartyget Tallink Siljas personalchef Susanna Siljander, sjöpersonalchef Ulla Häkkinen och huvudförtroendeman Juha Salo informerade personalen om samarbetsförhandlingarna på M/s Silja Europa den november. M/s Silja Europa börjar trafikera från Helsingfors till Tallinn. I början av året tar Östersjöns prinsessa, M/s Baltic Princess, över Åbolinjen. text: Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu och Tallink Silja I och med att M/s Baltic Princess tar över Åbolinjen efter M/s Silja Europa inledde rederiet samarbetsförhandlingar. I slutet av november kom man överens om att den fasta personalen på Silja Europa ska få behålla sina arbetsplatser i rederiet. Alla fast anställda erbjuds ett arbete till sjöss på något av rederiets fartyg. Det var ett svårt läge för rederiet, framför allt eftersom andra företag också har haft liknande situationer under hösten, berättar rederiets personalchef Susanna Siljander för tidningen Sjömannen. Huvudförtroendeman Juha Salo och fartygsförtroendeman Marko Laine representerade Sjömans-Unionen på samarbetsförhandlingarna. Som tur är enades man om att alla fast anställda får fortsätta på rederiets fartyg, säger de om förhandlingarna. Samarbetsförhandlingarna har avslutats, men omplaceringsförhandlingarna fortsätter. Målet är att hitta en så bra lösning som möjligt för alla parter. Personaldimensioneringen är svår på Åbolinjen: det är lugnare i början av veckan, men på veckoslutet blir det livligare. Vi kommer säkert att behöva visstidsanställa även i fortsättningen, berättar Ulla Häkkinen, sjöpersonalchef på Tallink Silja. Även Siljander betonar att de vill ta hand om sin kompetenta och engagerade besättning. Som rederi kan vi förbinda oss till att erbjuda vår personal något slags sjöarbete, vilket är ganska ovanligt i dessa svåra tider. Vi vill ta hand om vår yrkeskunniga personal, så att de arbetar hos oss även när konjunkturen vänder uppåt igen, bekräftar Siljander. Parfymeriet M/s Baltic Princess för med sig glitter och glamour till Åbolinjen, säger Siiri Duruji på parfymeriet glatt. Förändringen för bara med sig positiva saker. Det nya fartyget kommer även att fungera som uppväckare bland personalen, säger hon. De många butikerna på M/s Silja Europa är ett starkt dragplåster på kryssningarna till Sverige. Enligt Siiri har Åbo Stockholmlinjen många återkommande passagerare som har varit bekymrade för huruvida personalen som de känner till så väl och till och med blivit vänner med kommer att följa med till det nya fartyget. Den fasta personalen på Silja Europa har med säkerhet utlovats arbete, men läget är fortfarande oklart när det gäller de visstidsanställdas framtid. Här i parfymeriet är vi alla fast anställda. Däremot är jag lite bekymrad för våra arbetskamrater i klädbutiken Fashion intill. En del av säljarna är fast anställda, medan andra är visstidsanställda. Alla behövs däremot. Klädbutiken har blivit oerhört populär bland passagerarna. Det gäller att hålla fast vid den yrkeskunniga personalen. Bra personal får snabbt andra erbjudanden om man inte håller fast vid dem, säger Siiri om myntets andra sida. Lättmatros Willy Holmberg. Lagret Lagerassistent Tero Yli-Mäenpää kliver på M/s Silja Europa i Vasa. Ganska många Vasabor arbetar på Europa. Rederiet har anordnat en gemensam bussresa för oss från Vasa till Åbo, vilket är billigare än enskilda tågresor. Tero började arbeta på Europa år 00. Arbetet är tungt, men personalen är trevlig och jargongen härlig, så därför trivs jag här. Tero har en bra och förväntansfull känsla när det gäller det nya fartyget. I och för sig undrar jag vilken besättning vi kommer att ha i lagret i framtiden och hur man kommer att tillsätta vakanser. Europa har rejält med lagerutrymme. Däckreparatörerna Stig Storfors och Peter West sätter tillbaka ett räcke som slagits omkull av vandaler. Dessa får vi laga nästan varje dag, berättar de. 0 MS -0-0 MS

17 Marge Vösoberg och Tiiu Küla arbetar på Herasalongid. Motorman Christa Det dånar i maskinrummet och ventilerna väser när M/s Silja Europa åker från Stockholm mot Åbo. För många kvinnor är den mörka och oljedoftande maskinen en skrämmande plats, men motorman Christa Uschanov vrider på skruvarna som om hon aldrig gjort annat. Jag är intresserad av teknik, och man kan lära sig nya saker i all evighet. Arbetet är inte tråkigt, sammanfattar Christa, som arbetat som motorman på fartyget i några veckor. Vi får se hur stora lagerlokalerna är på Baltic Princess. Varuhissen är stor på Europa, men liten på Princess. Den rymmer bara ett par pallar åt gången. Tero är arbetarskyddsfullmäktige på butiksavdelningen. Varorna kommer och går och killarna blir äldre, skämtar Tero. Händerna och ryggen tar mest stryk i arbetet. Varje dag flyttar man över 000 kilo varor. Jag tycker att vi har klarat oss med ganska lite sjukfrånvaro på lagret, eftersom man satsat mycket på arbetsergonomi och -säkerhet, säger Tero och lyfter upp lådor med vin på trucken. Hera Salongid Att Baltic Princess tar över Åbolinjen väcker inte glädje, utan snarare sorg på spaavdelningen på Silja Europa. Frisören, kosmetologen och massören på fartyget är oroliga för om de får arbeta på det nya fartyget. Vi har förstått att det nya fartyget inte har några hälso- och skönhetstjänster. Jag har varit sömnlös i flera nätter sedan jag hörde det. Jag är väldigt orolig för mitt jobb, säger kosmetolog Marge Vösoberg bekymrat. Kryssningen mellan Åbo och Stockholm tar timmar. Avsaknaden av en spaavdelningen förvånar även den övriga personalen på Europa. Folk vill ha skönhetstjänster och utnyttjar dem i stor omfattning under kryssningen. På fartyget får man till exempel snabbare tid hos frisören utan tidsbokning än på land. Maxim à la carte Servitör Marjo Salminen började arbeta på M/s Silja Europa år 00. Innan det arbetade hon på GTS Finnjet. Det är bra att vi får ett nytt fartyg, det gäller att följa med sin tid, funderar hon. Enligt Marjo har Baltic Princess fler restauranger att erbjuda än Europa. Vi ska göra vårt bästa för att göra Baltic Princess till ett jättebra fartyg. I köket planerar vi redan nya saker, berättar Marjo. Toni Salonen läser till vaktmaskinmästare på sjömansskolan i Kotka och kom till Europa den 0 oktober för att praktiksera. Maskinrummet och däckavdelningen I maskinrummet på Europa tar man emot flytten till Baltic Princess med öppet sinne. Rederiet har lovat att däck- och maskinpersonalen på Europa får fortsätta på det nya fartyget. Fram med lite förändring, säger man i maskinrummet. Personalen har gissat att Europa vid något skede skulle bytas ut mot ett nyare fartyg. Trots det kom nyheten om att fartygen byter rutt som en överraskning för många. I somras låg fartyget på varvet. Under hösten har vi renoverat huvudmaskinen och bytt ut rören. Arbetet har fortskridit som normalt, förklarar maskinpersonalen. Däckpersonalen på Europa ska ta fartyget på den sista resan till Tallinn under finsk flagg. Då arbetar båda skiften, så att fartygsbytet kan genomföras säkert. Farväl gamla dam välkommen prinsessan! Ingen rim och reson på hyttavdelningen på M/s Silja Europa Hyttvärdinnorna är helt utmattade Arbetskraven har slitit ut hyttvärdinnorna på M/s Silja Europa: passagerarna lämnar hytterna i otroligt grisigt skick och det finns ingen tid att städa dem. Personalen på hyttavdelningen på M/s Silja Europa berättar att de är helt utmattade. Samhällsklimatet återspeglas på fartygsarbetet och passagerarna lämnar hytterna i grisigt skick. Det tar oerhört mycket längre tid att städa och bädda en hytt än vad det gjorde förr i tiden. Ibland får vi helt enkelt stänga hytten, dvs. låsa dörren, om den verkar vara i så dåligt skick att vi inte hinner städa den i tid, berättar en hyttvärdinna. Värst är det på Åbo-linjen på veckosluten, då bombnedslag i hytterna är mer regel än undantag. Hytten förblir stängd tills man hinner städa den ordentligt. För det mesta har man inte tid för storstädning förrän efter veckoslutet. Springer med hjärtat i halsgropen Vi klagar inte i onödan. Om man söker sig till hyttavdelningen så är det självklart att man måste kunna jobba snabbt och ha bra kondition. Däremot tycker vi att kraven och arbetstakten har ökat till en orimlig nivå den senaste tiden, lyder hyttpersonalens gemensamma budskap. Hyttvärdinnorna har minuter på sig att städa hytterna efter att fartyget nått hamn. En hyttvärdinna bäddar i ge- Vi förstår att de äldre inte orkar, men de yngre tröttnar ju också här. nomsnitt 0 och som mest upp till 0 sängar. Antalet sängar per anställd mäter däremot inte arbetsbelastningen, det gör snarare skicket på hytterna: klart är i alla fall att vi måste få klart hytterna för de nya passagerarna på nolltid. Hur kommer bemanningen att se ut på hyttavdelningen på M/s Baltic Princess? På hyttavdelningen på M/s Silja Europa finns det ett stort gäng extrapersonal som arbetar på fartyget när det är som mest att göra. På veckosluten kan de vara upp till 0 personer på en gång. En del av extrapersonalen är studerande eller deltidspensionärer, och det här upplägget passar dem bra. Förutom extrapersonalen arbetar även visstidsanställda på fartyget. De arbetar normala veckoskift, precis som de fastanställda. De som har arbetet på fartyget som sitt levebröd är oroliga för när M/s Silja Europa blir M/s Baltic Princess. Jag har arbetat som vikarie här i två år nu och har inte behövt oroa mig för pengar under den tiden. När fartyget byter till ett annat är jag orolig för hur det ska gå i framtiden, säger en hyttvärdinna allvarligt. MS -0-0 MS

18 Text: Mikko Karlsson Arbetslöshetskassan informerar aimo myräkkä Medlemmarna litar på arbetslöshetskassan Personalens pålitlighet, expertis och villighet att betjäna kunder var saker som lyftes fram när medlemmarna bads berätta om sina erfarenheter och uppfattningar av Transportbranschens arbetslöshetskassa. I september genomfördes en undersökning av hur nöjda medlemmarna är. De som svarade tyckte utifrån sina erfarenheter att kassans viktigaste egenskap är att de elektroniska tjänsterna är lätta att använda. Att handläggningen av ansökningar är pålitlig och att webbsidorna fungerar var de egenskaper som ansågs näst viktigast. På undersökningen svarade sammanlagt 0 personer. Av dem var % män. Av dem som svarade använder % arbetslöshetskassans tjänster helst elektroniskt, medan % helst går till ett riktigt kontor och % tar kontakt med kassan brevledes. Bland de fria kommentarerna fick kassan bl.a. följande hälsning: Ändra inte på någonting i den elektroniska tjänsten. Även en äldre människa klarar sig utan högskoleexamen. Ur svaren framgick också att medlemmarna lätt blandar ihop arbetslöshetskassans och fackförbundets roller. De vet inte riktigt var gränsen går mellan dessa två självständiga organisationer. Enhetligt verksamhetssätt Hur påverkar då resultaten av undersökningen arbetslöshetskassans verksamhet i framtiden? Att verksamheten är pålitlig är förstås viktig för oss. Vi vinnlägger oss om att handläggningen av förmåner ska vara korrekt, effektiv, yrkeskunnig och av hög kvalitet. Utöver det strävar vi även efter att vårt verksamhetssätt och våra arbetsmetoder ska vara enhetliga. Det kan vi uppnå genom intern information, kontinuerlig fortbildning av personalen och kvalitetskontroll, säger Anne Liikanen, som är direktör för Transportbranschens arbetslöshetskassa. Enligt undersökningen förväntar sig medlemmarna en snabb handläggning av sina ansökningar. Förutom en god handläggning är ett av arbetslöshetskassans viktigaste mål att ansökningarna behandlas snabbt. Vi strävar efter en snabb handläggningstid genom att förutse variationer i arbetslösheten och genom att förbättra informationen om vilka bilagor som ska finnas med i ansökan. När alla nödvändiga uppgifter och bilagor är med kan ansökningen behandlas snabbt, påminner Liikanen. Besöksadress: Broholmsgatan, gatuplan, Helsingfors Postadress: PB, 00 Helsingfors Telefonjour tel. (0) mån fre kl fax: (0) Transportbranschens Arbetslöshetskassa Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Vardagar kl (september april) Lagreformer vid årsskiftet: Periodiseringen av semesterersättning avstås Lagen on utkomstskydd för arbetslösa, som styr arbetslöshetskassornas verksamhet, ändrar sig vid årsskiftet. En av de största förändringarna är att periodiseringen av semesterersättning avstås. Enligt gällande lagstiftning periodiseras de semesterersättningar som en anställd får efter att en anställning på minst veckor har upphört. Semesterersättningen periodiseras och under periodiseringstiden är personen inte berättigad till dagpenning. Enligt lagreformen periodiseras semesterersättningar inte ifall arbetsförhållandet har upphört under året 0. Fler som svarar vid rusningstid Av de som svarat på undersökningen är % i kontakt med arbetslöshetskassan via telefon. Många ringer först till AKT:s central, som dock inte kan förmedla samtal vidare till arbetslöshetskassan. Man har kartlagt vid vilka tidpunkter det kommer mest samtal och ordnat så att det finns fler handläggare som svarar i telefon vid dessa tidpunkter. Arbetslöshetskassan har telefontid kl.. Eftermiddagarna är reserverade för handläggning av ansökningar. Via nättjänsten är det möjligt att skicka meddelanden till kassans personal dygnet runt via en skyddad anslutning. Dessa meddelanden besvaras dagligen. Många sorters jular Det har gått många år sedan Aimo skrev sitt första julkåseri i den här tidningen. Det har varit utflaggningar, personalnedskärningar och annat sådant. Jultomten har inte alltid haft så roliga klappar i sin säck, men man har ändå alltid försökt hitta en bra julstämning. Det gångna året har det hänt allt möjligt. Det har funnits svårigheter, men Aimo tycker att saker och ting på något vis börjar se bättre ut, rent allmänt sett. Visst har det funnits arbetskonflikter, det har till och med nästan kapats ett fartyg och uppstått andra bråk, men man har tagit sig igenom dem med diskussioner. I en del fall har man talat längre och i andra med stora bokstäver, men slutresultatet har oftast tilltalat båda parterna. Det har även förts svavelosande diskussioner, men Aimo hoppas att man även där tar sitt förnuft till fånga och hittar bästa möjliga lösning i svavelfrågan. Visst är det bra att utsläppen minskar, men lösningen får inte vara sådan att man kastar ut barnet med badvattnet, vilket ibland sker. (Förstå mig rätt.) Nu borde staten förstå att sjöfarten är extremt viktig för Finland, precis som de finska sjömännen. Aimo har läst att man hittat fina lösningar även här. Svaveltvätten är en sådan. En sådan används redan på Containerships fartyg nummer sju. Viking Lines nya fartyg kommer i sin tur att använda flytande naturgas som bränsle. Tänk att man kommit på något sådant. Något annat som är bra är att vi har fått och kommer att få nya fartyg i våra vatten. Låt oss hoppas att allt faller på plats för oss sjömän. Vi har ju redan sett att det är bra att vara och till och med lönsamt att segla under finsk flagg. Den något ålderstigna sjömansstammen har glädjande nog också föryngrats något, vilket är helt och hållet bra. Och det värmer sjömännens hjärtan att Finland har fått bygga nya fartyg, vilket görs på varvet i Perno. Det är ju också helt strålande att de finländska kunskaperna och färdigheterna bevaras och används som försäljningsargument. Allt detta känns bra, tycker Aimo. Nu borde staten förstå att sjöfarten är extremt viktig för Finland, precis som de finska sjömännen. Om man försvårar sjöfarten påverkar det också livet för många landkrabbor. Arbetsplatser har försvunnit direkt i land, och ännu fler kan försvinna om man gör det riktigt svårt för sjöfarten. Men allt som allt: Aimo tror att denna jul kommer att ligga på plussidan för första gången på mycket länge, även om det tråkigt nog inte alltid varit så de gångna åren. Låt oss önska både gamla och nya sjömän och -kvinnor en riktigt fin jul. Låt oss tro på morgondagen och önska oss ett bättre nytt år. Aimo Myräkkä MS -0-0 MS

19 Peppi Törni,, matros Törni bemästrar Törn=. ett varv vajer eller rep NYHETER FRÅN PÅ JOBBET REDERIERNA poledancing Är namnet ett tecken? Kanske. Peppi Törni sökte sig till sjömansskolan när arbetet vid datorn på land började ge henne träsmak. Nu klättrar hon högt i fraktfartygets kran och transporterar energi stenkol till finländarna från norra Europas hamnar. text och bilder: Saana Lamminsivu. arbetsskift Det är bra att känna till i alla fall lite om branschens lagstiftning så att man är mer medveten om sina rättigheter och åtminstone vet var man kan hitta information. Fraktfartyg sågs länge som traditionella manliga domäner, men numera svingar även kvinnor runt borstarna nere i kolfartygets lastrum. Peppi arbetar som matros på ESL Shippings fartyg Eira. Fartygets lättmatros, elektriker och tre anställda på hushållssidan är också kvinnor. Peppi kan inte dela upp fartygsarbetet efter de traditionella könsrollerna, utan säger att det mest handlar om vilka karaktärsdrag man har om man ska klara sig till sjöss. Till sjöss måste man vara social och komma överens med olika människor, men man måste på sätt och vis också vara såpass osocial att man kan anpassa sig och samsas med samma gäng. Ett sinne för humor hjälper alltid. Skrikande leder bara till dåliga saker. Datatekniken har gjort världen mindre, och de virtuella trådarna sjunger för fullt. Vi behöver inte vara ifrån vänner och familj på samma sätt som förut, eftersom vi har Internet och mobiler. Däremot måste man kunna tåla ensamhet till viss del: om man hela tiden har en hemsk hemlängtan får man inte gjort någonting. Även på kortare turer till sjöss måste man ha en viss karaktärsstyrka arbetet passar en del, medan andra märker direkt att det inte är rätt bransch för dem. Rätt yrkesval för Peppi När hon var drygt tjugo år arbetade hon på land på en tidning, men märkte att hon längtade bort från datorn. I en guide för gemensam ansökan fick hon syn på sjömansskolan i Kotka, och nu har hon arbetat till sjöss i drygt tio år. Peppi tycker bäst om bulkfartyg. ESL:s M/s Hesperia var mitt första praktikfartyg. Fartyget och besättningen kändes bra, så jag bestämde mig för att jag ville arbeta på det rederiet och är nöjd med mitt val. I våras blev Peppi fartygsförtroendeman på M/s Eira. Förtroendemannanätverket på ESL:s fartyg har börjat växa och målet är att varje fartyg ska få en egen fartygsförtroendeman. Andra fraktrederier har också börjat visa tecken på en förtroendemannaverksamhet. I år deltog Peppi i Sjömans-Unionens grundkurs för förtroendemän med personal från både passagerar- och fraktfartyg. På grundkursen för förtroendemän går vi igenom konkreta saker som rör sjömännens arbete. Jag kan även rekommendera kursen till andra: det är bra att känna till i alla fall lite om branschens lagstiftning så att man är mer medveten om sina rättigheter och åtminstone vet var man kan hitta information. Peppi berättar att hon även följer nyheterna i branschen: lågkonjunkturen syns överallt. Det pågår flera samarbetsförhandlingar även inom sjöfarten. Det är inte kul när personalneddragningar har blivit ett universalmedel mot lågkonjunkturen i alla branscher. Trots lågkonjunkturen litar Peppi på den inhemska sjöfartens framtid. Jag tror att det kommer att finnas arbete även i fortsättningen. Nu har vi ju fått in fler fartyg under finsk flagg. Däremot tycker Peppi att dagens blandbesättningsmodell är orättvis mot finländska arbetssökande. En blandbesättning om man nu behöver en sådan borde vara sådan att man bara tar in arbetskraft från annat håll om det inte finns några finländare att ta till. Dagens blandbesättningsmodell, där majoriteten av besättningen är utländsk, oavsett om det finns finländska sjömän eller inte, är orättvis mot finländska arbetssökande. Poledancing en passion En kvinna behöver inte mista sin kvinnlighet bara för att hon arbetar på ett fartyg. Peppi berättar att hon sysslar med poledancing på fritiden. Motionsformen passar enligt Peppi bäst in i en sjömans schema. Jag har utövat poledancing i några år nu. Innan det lyfte jag skrot, men den här formen är på många sätt mycket mer effektiv. ESL:s fartyg kör torrfrakt längs Östersjön och Nordatlanten. Varje törn är i genomsnitt fyra-fem veckor lång. På sommaren målar vi och tar bort rost, på vintern hackar vi is. Dessutom kör vi kranen och skottar mycket! beskriver matrosen på fraktfartyget sitt arbete. MS -0-0 MS

20 Världens mest destruktiva ubåt sänkte ångbåten Jussi H Tragedin på Bottenhavet tog sjöfarares liv I Bottenviken torpederades hösten s/s Jussi H, som ägdes av Hacklins rederi i Björneborg, och människor gick förlorade. Av någon anledning har händelsen fått lite uppmärksamhet när det talats om handelsflottans förluster under kriget. Jussi H sänktes av den sovjetiska ubåten S. Samma ubåt torpederade även det tyska trupptransportfartyget Wilhelm Gustloff på Östersjön och fick därigenom den tvivelaktiga äran att vara orsaken till den sjöolycka som krävt flest dödsoffer. Det finländska fraktfartyget Jussi H seglade ut på sin sista resa sent om kvällen.. från Raumo mot tyska Köningsberg (numera Kaliningrad). Ombord fanns styckegodslast och bl.a. monteringsfärdiga trähus. Fartyget hade en besättning på personer, varav två var kvinnor. Som befälhavare fungerade den unga sjökaptenen Heikki Pietilä. Enligt sjöförklaringen var fartyget i gott skick och tillbörligen utrustat. Jussi H hade först sjösatts i Dunkerque 0 och hette ursprungligen Ospringe. Kommerserådet Werner Hacklin köpte fartyget i England åt rederibolaget Laiva Oy, i vilket han var största delägare. Fartyget hade en ångmaskin med 0 hästkrafter. Dräktigheten var brt, längden meter och bredden meter. Bokstaven H i slutet av namnet stod för Hacklin, som på alla hans fartyg. Hacklin hade för vana att använda en släktings förnamn när han namngav fartygen. Jussi var kommerserådets brors sonson. Man visste att det rörde sig en eller flera ryska ubåtar i Bottenviken och Jussi H hade för avsikt att segla över Bottenhavet om natten och fortsätta söderut längs Sveriges kust, som de finländska fartygen hade för vana att göra vid den tiden. Man försökte lämna hamnen i Raumo så obemärkt som möjligt, så att inte ryktet skulle spridas till lurpassande fiendefartyg som rörde sig i området. När Jussi H styrde kursen mot Sverige över det mörka Bottenhavet tilltog vinden och vågorna gick höga. Eldaren mirakulöst räddad Björneborgsfartygets sista resa blev kort. Den ändades redan efter klockan fyra på morgonnatten på Bottenhavets botten. Uppgifterna om vad som hände baserar sig på vittnesmålet från den ende som räddades från olyckan, -årige Pauli Kankaala från Uleåborg. En kraftig explosion skakade fartyget, som började sjunka. Aktermasten föll och akterdäck var fullt av skrot efter explosionen. Besättningen samlades i fören där räddningsflotten fanns. Flera kom sig ombord på flotten, som sögs ner av det sjunkande fartyget. Flotten kantrade i tumultet och bara Pauli Kankaala lyckades ta sig upp på den. Enligt Kankaala var det full storm och vågorna slog över flotten. Runt omkring hördes det ur mörkret och genom vågornas svall rop på hjälp, men de dämpades och tystnade sedan. Kankaala lyckades få Text: Joni Skiftesvik bilder: Joni Skiftesviks samlingar tag i räddningsbältet på en annan styrman som höll på att gå under och dra upp honom på flotten. Den sluddrande mannen tystnade när det började ljusna. Kankaala försökte hålla styrmannens kropp på flotten, men en stor våg som sköljde över den tog den döde med sig. Det var ett mirakel att Pauli Kankaala överlevde. Genomblöt på en flotte som drev i ett stormande hav kämpade den unga mannen och klarade sig mirakulöst nog med livet i behåll. Flotten strandade på en liten åländsk grynna och Kankaala lyckades morgonen den. simma i land på en ö med två fiskestugor. Dit anlände. fyra fiskare i motorbåt, som förde den nedkylde eldaren i land. Myndigheterna i Kumlinge beslöt att förhöra Kankaala. och uppgiften om ångbåten Jussi H:s förstörelse och besättningens undergång bekräftades. Ett spaningsplan hade norr om Åland upptäckt vrakdelar som flöt i havet. Kommerserådet Werner Hacklin hade orolig försökt få uppgifter om sitt försvunna fartyg och flottans fartyg hade letat efter det. På stranden på en ö hade man hittat en kvinnokropp som identifierades som Jussi H:s husmor. Censuren var hård och nyheten om Jussi H:s öde kom inte ut i nyheterna. Tidningarna skrev under den tiden varje dag om sänkningarna av de allierades fartyg. Särskilt de förluster som hade inträffat i Murmansk var förstasidesnyheter. Hjälte eller förbrytare? Jussi H sänktes med två torpeder från den sovjetiska Stalinets-ubåten S. Den hade Werner Hacklin förlorade också ett annat fartyg i kriget, s/s Betty H. Även det torpederades av en sovjetisk ubåt. Vid attacken dog av fartygets besättningsmän. Werner Hacklin köpte Betty H från England. Ett minnesmärke över Betty H och Jussi H finns på Räfsö i Björneborg. lyckats undvika och dyka under minfälten och tagit sig upp i Bottenviken, där oskyddade fraktfartyg var lätta mål. Pavel Malantjenko var befälhavare på ubåten. Dagen innan Jussi H förstördes hade S sänkt s/s Hera från Mariehamn, som var på väg från Danzig till Mäntyluoto, med kanoneld och torpeder sydost om Finngrundets fyrbåt. Heras besättning tog sig till livbåtarna och lyckades trots stormen att ro till ön Saltvik. Alla räddades, fast ubåten enligt vissa uppgifter skulle ha beskjutit Heras räddningsbåt med kanon. Efter att ha sänkt Jussi H, fortsatte S till Kvarken där den holländska motorbåten Anna W sänktes. När S den oktober laddade sina batterier vid ytan överraskades man av de finländska bevakningsfartygen VMV- och VMV-. Ubåten gjorde en nöddykning, men dess styranordningar skadades allvarligt i sammanstötningen. Med möda tog den sig till sin hemmahamn i Kronstadt. Efter reparationsarbetena fick S en ny befälhavare och under de följande tre åren hade Alexander Marinesko befälet. Han har karaktäriserats som en våghalsig man utan hänsyn för människoliv som inte skydde några medel för att uppnå framgång och uppskattning. Det samlades rätt så tvivelaktiga sänkningar på Marineskos meritlista. Särskilt torpederingen av tyska Wilhelm Gustloff ansågs inte ens av alla sovjeter vara ett hjältedåd. Det tyska 0 bruttoton tunga kryssningsfartyget Wilhelm Gustloff som fär- digställts transporterade evakuerade från Gdynia till Flensburg och Kiel, när S som lämnat Hangö under Marineskos kommando sänkte det med en torped 0... Fartyget tog med sig tusentals människor i djupet. Det finns inget exakt antal, men i olika källor har det uppskattats att offren var till antalet. En stor del av de omkomna var kvinnor och barn. Marinesko undvek att stämplas som krigsförbrytare eftersom trupptransportfartyget som transporterade civila även hade soldater och krigsmateriel ombord. Det var den olycka till havs som krävt flest människoliv i världen. Hjältetitel postumt När Finland hade lösgjort sig från kriget använde de sovjetiska ubåtarna hamnarna i Åbo, Hangö och Helsingfors som baser, vilket förenklade deras operationer på Östersjön. Knappt två veckor efter sänkingen av Wilhelm Gustloff sänkte Marineskos S ännu ett stort fartyg, det tyska sjukhusfartyget Steuben (ex. General von Steuben). På fartyget fanns skadade och rörelsehindrade soldater, vissa av dem bårpatienter. S utmärkte sig som sänkare av handelsfartyg och trupptransportfartyg. Det finns knappast någon annan ubåt med lika dyster historia. Den här gången gick 000 människor till Östersjöns botten. Även om det var frågan om ett fartyg som tydligt var märkt som sjukshusfartyg, klarade sig Marinesko undan från att bli stämplad som krigsförbrytare ännu en gång, eftersom även det här fartyget hade soldater och kanoner ombord. I efterhand har det påpekats att Marinesko alldeles säkert visste om att han sänkte ett sjukhusfartyg. Att det fanns soldater och krigsmateriel ombord visste han däremot inte. Den uppgiften kom som en glad överraskning för honom. Ubåtskaptenen Alexander Marineskos ursprung är omtvistat. Man har kallat honom ukrainare, rumän och till och med tysk. Han dog i cancer, 0 år gammal. Det har uppskattats att 000 människoliv gick förlorade till följd av Marineskos operationer. År 0 tilldelade Michail Gorbatjov honom Sovjetunionens hjältetitel postumt. Beslutet kritiserades såväl i Sovjetunionen som utomlands. Joni Skiftesvik Skribenten kommer från Uleåborg och är författare och historiker inom nordlig sjöfart MS -0-0 MS